Vuosi vaihtuu pamahtaen

Transkriptio

1 14 Maailmalta LEEA PURANEN Vuosi vaihtuu pamahtaen En koe puoluevaikuttamista mielekkäänä: siinä on aika paljon egoismia, ja reaalipoliittisuuden ehdot rajaa sitä, mistä, miten ja milloin voi keskustella. Järjestö vai puolue miten vaikutat tehokkaimmin? Haastoimme järjestöaktiivin Päivi Mattilan ja kokoomusnuoren Tuomas Nurmelan väittelemään tehokkaimmasta tavasta vaikuttaa yhteiskuntaan. Olisiko järjestöjyrästä puoluepolitiikkaan tai kokoomusnuoresta barrikadeille? Päivi: En koe puoluevaikuttamista mielekkäänä: siinä on aika paljon egoismia, ja reaalipoliittisuuden ehdot rajaa sitä, mistä, miten ja milloin voi keskustella. Rakenteen vuoksi koneistossa on vaikea politisoida uusia kysymyksiä. Kyllä ne paineet tulee yhteiskunnallisilta liikkeiltä. Ja ennen kaikkea kannatan suorempaa demokratiaa. Tuomas: Mä kyllä uskon edustukselliseen demokratiaan ja näen, että suomalaisen demokratian puitteissa voi vaikuttaa ns. perinteisiä kanavia pitkin. Puoluetoiminta on varmasti osaltaan kaavoihinsa kangistunutta, mutta ainakaan poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaa en aivan tuollaisesta vinkkelistä katsele. Päivi: Mun mielestä ei näytä siltä, että puoluepoliittisten järjestöjen toimet ratkaisisi tämän hetkistä kehitys- ja ympäristökriisiä, oikeastaan päin vastoin. Kaikki puolueet perustuvat talouskasvupakkoon ja hyväksyvät nykyiset yhteiskunnalliset hierarkiat. Vaihtoehtojen luomiseen ja toteuttamiseen muut ryhmät kuin puolueet soveltuvat paremmin. Toki yhteiskunnissa täytyy tehdä monenlaisia sopimuksia, ja siinä tarvitaan edustuksellisuutta. Edustuksellisuuden toteuttamisen tapoja pitäisi minun mielestä kehittää paljon. Tuomas: Sen voin puolueista myöntää, että ns. ukkopuolueiden on suurten muutosesitysten edessä helppo piiloutua keskiluokan selän taakse. Puhutaan sitten sosiaaliturvasta tai verotuksesta. Toki edustuksellisuus vaatii uusia muotoja, mutta esimerkiksi mihinkään ylitsevuotavaan kaupunginosademokratiaan ei ole tarvetta mennä. Päivi: Ja mitä tulee ilmastonmuutokseen, niin poliittista tahtoa ei löydy. Tässä ja nyt pitäisi toteuttaa ekologinen verouudistus! Haasteena on ihmistoiminnan aiheuttama raju elinympäristöjen tuhoaminen, mitä ei voida pysäyttää kuin laajemmilla kulttuurin ja taloudellisen järjestelmän muutoksilla. Tuomas: Ympäristökriiseistä ja ilmastonmuutoksesta keskusteleminen on Suomessa välillä todella turhauttavaa. Erilaiset ympäristöjärjestöt ja puolueista Vihreät ovat kaivautuneet poteroihin vastustamaan ydinvoimaa kaikin mahdollisin keinoin. Suomen energiaomavaraisuuden pitäisi olla nykyistä korkeampi ja Pohjoismaista yhteistyötä energiatuotannon suunnittelussa pitäisi tehdä nykyistä enemmän. Päivi: Omavaraisesta ydinvoimasta en puhuisi, eipä tänne uraanikaivoksia ole juuri haluttu. Ydinvoima on näköalaton ja kallis paniikkiratkaisu. Tuomas: Mieluummin haluan lisäydinvoimaa Suomeen kuin sähkön tuontia Venäjältä. Ydinvoima ei mielestäni ole sen enempää paniikkiratkaisu kuin se ei ole kaikenvoipa energiantuotantomuotokaan. Minusta on lyhytnäköistä torpata ydinvoiman merkitys osana suomalaista energiantuotantoa. Päivi: Eikö mallia voisi ottaa Ruotsista? Ydinvoiman vuoksi Suomessa on viime vuosina unohdettu uusiutuvien kehittely. Mieluummin lisää hakelämpölaitoksia, tuulivoimaa ja energiatehokkaita taloja. Tuomas: Minusta Ruotsista ei kannata ottaa laajassa mittakaavassa mallia tässäkään asiassa. Valitettavasti punamultahallitus kuoppasi risupaketin tällä vaalikaudella uuden ydinreaktoripäätöksen jälkeen. Tarvitsemme kuudennen reaktorin, mutta myös säästötoimenpiteitä ja tuotekehitystä. Päivi: Ydinvoimaan tukeutuminen juuri kertoo, että ei haluta antaa tilaa uusiutuvien kehittelylle ja panostaa energiankulutuksen vähentämiseen. Puoluetoiminta on varmasti osaltaan kaavoihinsa kangistunutta, mutta ainakaan poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaa en aivan tuollaisesta vinkkelistä katsele. Osallistu talkoisiin haastamalla ystäväsi jäseniksi! Yhdestä haasteesta saat norpparintamerkin (arvo 3 euroa). Kolmesta haasteesta saat lisäksi Luonnon marjat ja hedelmät värikuvina -oppaan (arvo 11,50 euroa). Viidestä tai useammasta haasteesta saat edellisten lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 12 euroa). Kirjoita tuttaviesi yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin ensin kysyä lupa (henkilörekisterilain 5 ). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Palkinnon saamista varten riittää, että saamme vietyä haasteesi perille eli nimet ja puhelinnumerot ovat oikein ja haastettava myös muistaa sinut. Kaikki uudet jäsenet saavat norpparintamerkin (arvo 3 euroa). Suomen luonnonsuojeluliitto ry JÄSENHANKINTATALKOOT 2006 Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi: Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin: 1. ( ) 2. ( ) 3. ( ) 4. ( ) 5. ( ) Haastajan nimi: Osoite: Postinumero ja toimipaikka: Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun HELSINKI

2 Pinnalla 15 Suomesta ei ollut EU:n ympäristöpolitiikan suunnannäyttäjäksi 10 TESTIÄ SUOMELLE, EEB:N ARVIOT 1. Tiukka kemikaalidirektiivi REACH voimaan +/ 2. EU:lle vahvempi rooli ympäristöpolitiikassa +/ 3. Ilmastoneuvottelut harppauksin eteenpäin 4. Jätepuitedirektiiviä parannettava 5. Stop biodiversiteetin vähentämiselle metsissä ja merillä +/ 6. Puhdasta ilmaa Euroopalle 7. Pohjavedet turvattava tuleville sukupolville + 8. Luonnonvarojen tehokkaalle käytölle mittarit 9. Luomuviljelylle vauhtia ja GMO-saastumiselle stop 10. Ympäristö EU Venäjä -yhteistyön kärkiteemaksi + MATTIAS TOLVANEN / KUVALIITERI Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ympäristötulokset jäivät vaatimattomiksi. Eurooppalaisen ympäristötoimiston (EEB) karun arvion mukaan vain kaksi tavoitetta kymmenestä saavutettiin syksyn aikana. Luonnonsuojelijan EU-juttusarja päättyy tähän. Suomi oli osittain voimaton asioiden edistämisessä, kun aloitteiden valmistelu komissiossa sujui huomattavasti odotettua hitaammin. Olisin mielelläni juhlinut Suomen puheenjohtajuuskautta suurena voittona ympäristölle, sillä Suomi oli asettanut itselleen hyvät tavoitteet. Juhlia ei nyt voida kuitenkaan järjestää, sillä koko EU:n ympäristöpäätöksenteko takkuillee, eikä Suomesta ollut koko EU: n ympäristöpolitiikan suunnannäyttäjäksi. Pallo siirtyy nyt Saksalle, jonka kaudella toivottavasti saadaan tukku tärkeitä päätöksiä, totesi EEB:n pääsihteeri John Hontelez arvion julkistamisen yhteydessä Brysselissä. Yhtenä puheenjohtajuuskauden saavutuksena on pidetty sovun löytäminen pitkään neuvoteltuun REACH-kemikaalidirektiiviin. Luonnonsuojeluliiton kemikaaliasiantuntija Jari Huhtalan mukaan tulos on kuitenkin laiha kompromissi, joka jää kauas komission alkuperäisistä tavoitteista: Euroopan unionin päättäjät kävelivät kansalaisten, asiantuntijoiden, edistyksellisimpien kemian alan yritysten näkemysten yli. Nyt asetus pyrkii haitallisimpien aineiden kontrolloituun käyttöön, mutta ei niiden systemaattiseen korvaamiseen. Direktiivin ongelmista huolimatta järjestöt ovat Huhtalan mukaan tyytyväisiä sovun syntymisestä: Asetus parantaa osin kansalaisten tiedonsaantia kemikaaleista, ja selkeästi kannustaa eläinkokeettomien vaihtoehtojen kehittämiseen kemikaalien turvallisuutta arvioitaessa. Jätepuitedirektiivi jäi puolitiehen Jätepuitedirektiivin valmistelu ei Suomen puheenjohtajuuskaudella edennyt merkittävästi, sillä parlamentti siirsi asian käsittelyn kevääseen. Suomen johtama ympäristöministerineuvosto käsitteli kuitenkin direktiiviä alustavasti. Se sopi, että jätteen synnyn ehkäisyllä on keskeinen ja sitova rooli direktiivin seuraavissa käsittelyissä. Tämä luo oikeanlaisen, materiaalivirtojen vähentämistä tavoittelevan pohjan koko EU:n jätepolitiikalle. Direktiivin pahimmat ongelmat liittyvät jätehierarkian sitovuuteen ja biojätteiden käsittelyyn. Näitä teemoja Suomi ei EEB:n arvion mukaan puheenjohtajamaana pitänyt riittävästi esillä ja niiden käsittely jatkuu nyt EU-parlamentissa ja neuvostossa. Ilmastopolitiikan johtajuus delegoitiin Saksalle Suomen puheenjohtajuuskaudella ilmastopoliittinen keskustelu EU: ssa kuumeni entisestään, kun isot jäsenmaat Saksa ja Iso-Britannia etunenässä nostivat teeman politiikan ytimeen. Suomi vastasi haasteeseen nostamalla ilmastokysymyksen kärkiteemaksi kahdenvälisissä kokouksissa Aasian maiden kanssa. Sen sijaan Nairobin ilmastokokouksessa Suomi puheenjohtajana piti matalaa profiilia ja jo etukäteen ilmoitti, ettei kokouksesta ole lupa odottaa suuria tuloksia. EU:n sisäpolitiikassa vaikeat ilmastopoliittiset kysymykset jäivät Suomen puheenjohtajuuskaudella vähälle huomiolle, sillä komission lukuisia aloitteita sisältävä energia- ja ilmastopaketti tuli käsittelyyn vasta tammikuussa Saksan puheenjohtajuuskauden alkajaisiksi. Näin Suomi jätti muun muassa hankalat päätökset sitovista päästövähennyksistä muiden huoleksi. Arvio kuudennesta ympäristötoimintaohjelmasta jumiutui komissioon Suomi esitteli puheenjohtajuuskautensa aluksi aloitteen uuden sukupolven ympäristöpolitiikaksi EU:ssa. Heinäkuussa Turussa järjestetyssä ympäristöministereiden tapaamisessa Suomi sai tukea keskustelunavaukselleen ja komissio lupasi käsitellä aloitetta kuudennen ympäristötoimintaohjelman väliarvion yhteydessä. Komissio ei kuitenkaan pysynyt aikataulussaan, eikä väliarvio valmistunut koko syksynä. Niinpä myös Suomen tavoite koko EU:n ympäristöpolitiikan kehittämiseksi jäi vaille foorumia. Saksan puheenjohtajuuskauden ympäristöteemana on teollisuuspolitiikan ekologisointi. Suomi uusien haasteiden edessä Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 12 vuotta sitten, meillä pelättiin ympäristöpolitiikan rappeutumista. Toisin kuitenkin kävi. Suomen EU-jäsenyyden aikana koko ympäristöpoliittinen keskustelu muuttui. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja uudenlaiset näkökulmat perinteiseen suojelupolitiikkaan ovat tehneet hyvästäkin perinteisestä ympäristönsuojelusta riittämätöntä. Viimesyksyisestä EU-puheenjohtajuudesta Suomi sai Eurooppalaiselta ympäristötoimistolta (EEB) hyvän arvosanan vain kahdella osa-alueella. Pohjavesien suojelu ja ympäristöpoliittiset suhteet Venäjään sujuivat toivotusti. Molemmissa jylläsi perinteinen ympäristönsuojelu. Pohjavesilainsäädäntö on Suomessa ol- lut koko EU-jäsenyytemme ajan muuta unionia tiukempaa. Venäjän kanssa puolestaan keskustellaan ympäristöotsikon alla erityisesti metsien ja merien suojelusta ja ympäristövaikutusten arvi- oinnista. Uudemmat ympäristöhaasteet olivat Suomelle EU-puheenjohtajana vaikeampia. Kun meidän pitäisi rajoittaa hiilidioksidipäästöjä, lisätä materiaalitehokkuutta tai kehitettävä luomuviljelyä, emme enää olekaan näyttämässä muulle Euroopalle suuntaa. Sen sijaan meitä huolestuttavat sitovat tavoitteet ja toivomme selviävämme mahdollisimman pienillä uudistuksilla. On kuitenkin selvää, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei ratkea piipunpääsuodattimilla tai suojelualueilla, eikä luomuviljely lisäänny pienillä tukimuutoksilla. Globaalien ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää perinteisen ympäristöpolitiikan rajat ylittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Niiden etsimiseen ja toimeenpanoon Euroopan unioni on oikea paikka. Suomen onkin nyt kiihdytettävä vauhtiaan ehtiäkseen mukaan niille kärryille, joilla ympäristöongelmia ratkaistaan. TUULI KASKINEN EU-puheenjohtajuuskauden koordinaattori

3 16 Tulevaa Suomen luonnonsuojeluliitto ry Norpan menot Lähetä ilmoitukset: ETELÄ-KARJALA Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous ja kirjailijavierailu to 1.3. klo 17 Imatran pääkirjaston käsikirjastossa (lastenosaston perällä). Kokouksen jälkeen klo 18 kirjailija Pertti Sairanen kertoo työstään ja luontosuhteestaan. Tervetuloa! Pöllöretki pe 2.3. Tapaaminen klo 18 Niskalla, Vuokseniskantie 90 (ent. Alkon parkkipaikalla), josta kimppakyydein maastoon Kuokkalammen suuntaan. Varaa paljon päälle ja omat eväät mukaan. Tulilla makkaranpaistomahdollisuus. ETELÄ-SAVO Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous ja fil.kand. Martti Koposen esitys hyönteisistä, erityisesti pistiäisistä, ti klo 18 Mikkelissä Yliopistokeskuksen auditoriossa (Lönnrotinkatu 5.). KESKI-SUOMI Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokoukset ti klo 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa. Aluksi Jyväskylän yhdistyksen, ja noin klo luonnonsuojelupiirin kokoustelu. Esillä sääntömääräiset asiat, kuten toimintakertomus 2006 ja tilinpäätös. Ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet apu ilmastonmuutoksen luontohaittojen vähentämisessä? yleisötilaisuus samassa paikassa klo 18. Aiheesta kertoo Suomen ensimmäisen Ekologiset vyöhykkeet -selvityksen tekijä Anna Uusitalo. Tervetuloa! Keurusseudun Luonnonystävät: Tulevaa retkiohjelmaa: Koskikarahiihto la klo 8-16 (varapäivä su 18.2.). Kotala-Karansalmi (vaativa 15 km hiihto; ilmoittaudu Tarmo Myntille puh ) ja Mämmikoski-Liesjärvi (helpompi 10 km hiihto; ilmoittaudu Jouko Pihlaiselle puh ). Pöllöjen kuunteluretki la klo 19. Joutsenretki su klo 9. Näemme myös muita keväisiä vesilintuja. Koskiretki pe klo 18 Lihjamon Virtalankoskelle. Lintujen kevätmuuton havainnointia la klo Lihjamon Huutovuorelta ja Riihon Lehdontieltä. Suurien puitten retki pe klo 18 Mäkelän männylle ja Pyörkkilän kuuselle. Lisätietoja retkistä: Jouko Pihlainen p ja Pertti Sulkava p Retkille lähdetään kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta ellei toisin mainita. Omat eväät ja sään mukaiset varusteet mukaan. Lintu-, kasvija luonto-opastus joka retkellä. Useimmat retket ovat lyhyitä käyntejä mielenkiintoisilla luontokohteilla. Tervetuloa mukaan! Osallistu luonnonharrastuskursseille! Lähde mukaan luontoon asiantuntevien oppaiden johdolla! Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastuskursseilla 2007 retkeillään saaristosta tunturiin. Mukana on uusia kursseja kiehtoviin kohteisiin, esimerkiksi: Lintukurssi Jurmossa (ke su ) Kurssi maailman luonnonperintöalueella Merenkurkussa (ma pe ) Valokuvauspainotteinen tunturiluontokurssi Kilpisjärvellä (la la ) Otteita muista kursseista: Kaljaasi Albanuksen purjehdus Maarianhaminasta Helsinkiin (la ke ) Laatokan-Karjalan luonto (to su ) Tunturikasvikurssi Kilpisjärvellä (la la ) Kesävaellus Ruotsin suurtuntureille (la su ) Kolin talkooleirit (ma ma ) ja (ke ke ) Lapin ja Jäämeren luonto (su pe ) Ruskaviikko Kilpisjärvellä (la la ) Kaikkien kurssien ajankohdat, kurssiesittelyt ja ilmoittautumisohjeet internetsissä ( ja Luonnonsuojelija-lehdessä 2/07. Ilmoittautumiset ja kurssitiedustelut: Heini Jalava p. (09) tai TUOVI KURTTIO KYMENLAAKSO Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Paikallisyhdistysilta pidetään Vaahteratalon Luontotoimistolla to 8.2. klo 18 alkaen iltateen ja ajankohtaisten asioiden merkeissä. Paikalla on myös Liiton järjestöpäällikkö Tarja Ketola! Odotamme kaikkien paikallisyhdistysten edustusta iltaan. Ympäristöaiheinen vaalipaneeli ti 6.3. klo Kouvolan maakuntakirjaston auditoriossa. Järjestää Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri. Koko perheen linnunpönttötalkoot Anjalankoskella maaliskuun alussa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Luontotoimistolle p Järj. Piiri ja Keski-Kymen Luonto Museokorttelin Käsityö- ja Taitopäivä la Vaahteratalossa tapahtuu... Mahdollisuuksien kansainvälinen toritapahtuma la klo 8 15 Kouvolan Yhteiskoululla. Luontoväki on tapahtumassa mukana. Piirin sääntömääräinen kevätkokous ti klo 18 Kotkassa. Kymenlaakson Luontokuva kilpailu on käynnistynyt! Kilpailuaika on asti. Lisätietoja Luontotoimistolta ja piirin sivuilta Vaahteratalon Luontotoimisto ja Puoti ovat avoinna ti la klo Puodista saat mm. ekologisia pesuaineita, luomuhyvää nyt myös innovatiivisia GLOBE HOPE -asusteita! Puodilla on omat sivut piirin sivuilla Tervetuloa! Luontotoimisto ja Puoti lomailevat Pohjois-Kymen luonto: Jäsenilta ti klo 18 Vaahteratalon Luontotoimistolla Kouvolassa. Tervetuloa! ( Tähtiretki pe klo 20 Jaalaan Konut Tählet ry:n tähtitornille. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p / Jukka Pehkonen. Järj. Pohjois-Kymen Luonto. Sääntömääräinen kevätkokous ti klo 18 Vaahteratalon Luontotoimistolla Kouvolassa. Tervetuloa! PIRKANMAA Pirkanmaan piiri: Piirin kevätkokous ke klo 18 kirjastotalo Metson kokoustilassa 2. krs. Perinteinen linturetki la 5.5. Porin kohteille. Lähtö klo 8 Keskustorin turistipysäkiltä. Hinta liiton jäseniltä 25 ja muilta 30 e, sis. matkat, opastuksen ja ruoan. Retkien tiedustelut ja ilmoittautumiset toimistoon p. (03) , tai kaija.helle@sll.fi. Tampereen ympäristösuojeluyhdistys: Tysyn kevätkokous la klo Pääkirjasto Metson luentosalissa 2. Kokouksen jälkeen ohjelmaksi on suunnitteilla Al Goren ilmastonmuutoselokuva Epämiellyttävä totuus ja siihen liittyvä lyhyt alustus. Tarkemmat tiedot ohjelmasta Tysyn jäsenkirjeestä ja lehtiilmoituksista. Tysyn hallitus kokoontuu keväällä tiistaisin klo 17 luonnonsuojelupiirin toimistolla (Varastokatu 3) seuraavasti: 5.2., 5.3., 2.4., 7.5. Tervetuloa! Kokousasioissa ota yhteyttä puheenjohtaja Juha Lehmusnotkoon, p , jlehmus@suomi24.fi Kevään ja kesän tapahtumista lisätietoa seuraavassa Tampereen seudun luonto -lehdessä. POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys: Koskikararetki su 25.2 klo 13 Seinäjoella. Kokoontuminen Törnävän kartanon edessä klo 13. Retkellä etsitään koskikaroja Törnävän ja Myllysaaren koskilta. Lisätietoja: Tapio Sadeharju p POHJOIS-POHJAN- MAA Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys: Sääntömääräinen vuosikokous to klo 18 Kempeleen yläasteen biologian luokassa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Retkiä: kevättalven aikana luvassa mm. koko perheen hiihtoretki ja pöllöjenkuunteluretki. Retkien ajankohdat ja tarkemmat tiedot tulevasta toiminnasta jäsenkirjeessä. Lisätietoja: Pj Heini Hyvärinen: heini.hyvarinen@utu.fi tai p tai sihteeri Tommi Sulkala: tommi. sulkala@oulu.fi tai p Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Sääntömääräinen vuosikokous ti klo 18 osoitteessa Koskitie 3, Tuira Luontoretkiä: Kaikkien retkien päivämääriä ei ole lyöty lukkoon. Jotkut retket ovat sääolosuhteiden takia pikalähtöjä. Seuraa Retkikerhon uutissivuja: tai soita p Helmikuu: - Kulttuuri- ja luontokävely su 11.2 Hietasaaressa - Mateen pilkkimistä su Hartaanselällä - Eläinten jälkien tunnistusretki la Pöllöretki Maaliskuu: - Jäähiihtoa la Hailuodossa tai Oulun edustan saariin - Pöllöretki - Tähtiretki - Vaellusratsastus Huhtikuu: - Muirin taival, maakasvatusretki la-su Linturetki - Retki teeren soidinpaikalle Luontovalokuvauksen opintopiiri aloittaa su Opintopiiri kokoontuu kerran kuussa heinäkuuhun saakka. Opintojen kuvasafarien otoksista kootaan luontokuvanäyttely. Katso tarkentuva aikataulu: fi/yhdistykset/olsy/retki.html, ilmoittautuminen p OLSY-aktiivien viestintäkoulutus alkaa tammikuussa. Lue viimeisin Luonto Lööppi Sanomat Pääuutinen: Sanginjoen suojeluhanke. Katso tapahtumat myös tapahtumakalenterista: POHJOIS-SAVO Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Itä-Karjala-ilta ma klo 18. Yhteistilaisuus Kuopion Isänmaallisen Seu-

4 Tulevaa 17 ran (KIS) kanssa Kuopion kansalaisopiston opistosalissa, Puistokatu 20. Karjala-tutkija Antti Laine Joensuun yliopistosta kertoo Tiedemiesten Suur-Suomesta ja lääk.lis Jaakko Savola aiheesta Jatkosodan aikaisten kasvitieteilijöiden jäljillä. Tervetuloa! Kevätvuosikokous ma klo 18 museon kokoushuoneessa (Kauppakatu 23). Tarkemmat tiedot KLYY-lehdessä. Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka: Kotisivut Katso ajankohtaiset tapahtumat ja retket Kuikan kotisivuilta. SATAKUNTA Satakunnan piiri: Kevätvuosikokous la klo 14 Euran yhteiskoulun auditoriossa (Savikontie 11). Kokouksen jälkeen on paneelikeskustelu aiheesta Suurpedot Satakunnassa. Tervetuloa! Kahvitarjoilu! Ulvilan ympäristöseura: Kevätvuosikokous ke 7.3. klo 18 Ulvilan paloasemalla. Ennen kokousta Sakari Mykrä kertoo Suomen karhukannan hoidon linjauksista. Tule kuulemaan ja keskustelemaan Suomen ja Satakunnan karhukannasta tällä hetkellä. Kahvitarjoilu, tervetuloa! UUSIMAA Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri: Ekologiset yhteydet -seminaari to SYKE:ssä, järjestäjinä SLL ja Uudenmaan piiri. Lisätietoja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Helsyn retkillä, luennoilla ja kursseilla tutustutaan elolliseen ja elottomaan luontoon asiantuntevien oppaiden johdolla. Ellei toisin mainita, retket ja muut tapahtumat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Retket ym. ovat kaikille avoimia, muutkin kuin jäsenet ovat siis lämpimästi tervetulleita! Helsyn retkikalenteri täydentyy kevään mittaan, ajankohtaisemmat tapahtumatiedot löydät nettisivuiltamme, Helsyn p. (09) ja sähköposti Järjestösihteeri päivystää toimistolla (Kotkankatu 9) ti ja ke klo ja pe Retki Viikinmäen Jätevedenpuhdistamolle to klo Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä) viimeistään ma Luento: Luontoaiheiset tietojärjestelmät ti klo Luennolla esitellään Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämä Hatikka, Birdlife Suomen Tiira sekä Helsingin ympäristökeskuksen vielä julkaisematon Helsingin luontotietojärjestelmä. Tule kuulemaan, miten voit pitää kirjaa omista havainnoistasi tai saada tietoa vaikkapa asuinalueesi luonnosta! SLL:n toimisto, Kotkankatu 9, 3 krs. Pöllöretki la 3.3. Torpalle yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Kokoontuminen klo 19 bussin 96 päätepysäkillä, josta mennään kävellen torpalle. Lämmintä ylle ja yöpyjille makuupussi ja eväät mukaan!! Aamupuuro talon puolesta. Yöpyjät: ilmoittautuminen Antti Tanskaselle p tai Helsyn toimistoon. Kevätretki su yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Lisätietoa seuraa pian. Perämeren jäät -retki pe su yhdessä Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Lisätietoa seuraa pian. Talvinen kasviretki la klo Tutkitaan puiden silmuja Arabian - Vanhankaupungin alueella. Lähtö Arabian kauppakeskuksen pihalta, Hämeentie 111. Luontovalokuvauskurssi ma ma SLL:n toimisto (Kotkankatu 9, 3 krs.). Kurssilla pääpaino on digitaalisen kameran käytöllä luontokuvauksessa, mutta suurin osa kurssin asioista sopii myös filmille kuvaajille. Aiheina mm. digitaaliset kamerat ja välineistö, sommittelu, valo, säätilat, kuvausten ajankohdat. Lisätiedot ilmoittautuessa. Hinta 15 euroa. Enintään 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon. Järjestetään yhteistyössä OKopintokeskuksen kanssa. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Sääntömääräinen kevätkokous ma klo 19 Kulmiksessa, Keskustie 11 A. Klo 20 samassa paikassa valokuvaaja Kari Niemeläisen kuvaesitys Tansanian luonnosta. Tervetuloa! Vantaan luontokoulu: Vantaan Luontokoulu on Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestön Vantaan ympäristöyhdistyksen ylläpitämä luonto-opetuskeskus Vantaan Sotungissa. Ilmoittautumiset kursseille ja tiedustelut Luontokoululle joko puhelimitse (09) tai sähköpostitse toimisto@vantaanluontokoulu.fi. Päivystämme maanantaisin klo 10 15, muina päivinä opetusryhmän jälkeen, voit jättää myös viestin vastaajaan. Jätäthän vastaajaan ilmoittautuessasi nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mahdolliset allergiat. Kurssiaikataulumme löytyy myös internetsivuiltamme Kurssit ovat Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaalla, Sotungintie 25, ellei toisin ilmoiteta. Tulo-ohjeet löytyvät internetsivultamme. Vantaan luonto opetuskäyttöön opettajille tarkoitettu luontoretki to klo Kalkkiruukin luontopolulle ja Högbergetille. Tahtoisitko viedä lapset tai oppilaasi retkelle, mutta et oikein tiedä minne? Haluaisitko vinkkejä, miten ottaa luontokohteet opetukseen mukaan? Tai haluatko vain saada lähiluontotuntemustasi paremmaksi? Tule seikkailemaan syksyn väreissä hohtavaan metsään ja tutustumaan Vantaan korkeimpaan paikkaan! Retki tehdään biologi ja luontokouluopettaja Olli Vidingin johdolla. Lähtö Vantaan luontokoulun pihalta. Kurssin hinta 10 e, maksuton vantaalaiselle opetushenkilökunnalle. Mukaan lämmin vaatetus, retkieväät ja paljon seikkailumieltä! Metsämörriohjaajan täydennyskurssi la klo Uusia taitoja ja vinkkejä mörritoimintaan päiväkodeille, perhepäivähoitajille ja muille metsämörritoiminnasta kiinnostuneille. Täydennyskurssille osallistumisen ehtona on vähintään kuuden viikon toiminta metsämörriohjaajana. Ohjaajana metsämörrikonkari Gunilla Cavonius. Hinta 65 e, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 55 euroa. Hinta sisältää opetuksen sekä lounaan ja kahvit. Kivikurssi kivet luonnossa ja opetuksessa ti klo Nyt kaikki aistit käyttöön ja ulos oppimaan kivistä painavaa asiaa! Kivet ovat oma maailmansa, kivet ovat kaiken takana! Kiviä voi myös käyttää välineenä koulussa ja päiväkodeissa useissa eri oppiaineissa. Kurssilla rapsutellaan, kopsutellaan ja tunnustellaan kiviä, jotta oppisimme tunnistamaan niitä. Ota kurssille mukaan reipas mieli ja kourallinen hiekkaa tai kiviä koulusi pihalta. Voit vaihtoehtoisesti myös tuoda mukanasi muita omia näytteitä. Kurssi huipentuu retkeen, joka tehdään kivimuseoon kurssilaisten valitsemana viikonloppuna ja kurssilaiset pääsevät myös tutustumaan kivikokoelmaan, jossa kaikki kivet eivät ole tältä planeetalta kotoisin. Kurssin vetää Martti Lehtinen. Kurssimaksu 12 e, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen opettajille 7 e. LUONTO-LIITTO Retki-messut pe su Helsingin messukeskuksessa. Luonto-Liitto on mukana yhteisellä ständillä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Luonto-Liiton kevätvaltuusto la su Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat: Sääntömääräinen kevätkokous pidetään Villa Apteekissa maaliskuussa viikolla 12 tai 13. Kokousasioiden lisäksi tarjolla pientä purtavaa ja ajankohtaisia ympäristöasioita. Perheleiri la su Sierlassa (Nummi-Pusula). Mukaan voi tulla myös luontokerhot ohjaajineen. Leirin teemana on Kevätseuranta. Metsäryhmä: Metsäryhmä kokoontuu keväällä seuraavasti: 2.3., , Lisätiedot: metsaweb@luontoliitto.fi Keski-Suomen piiri: Energia-aiheinen vaalipaneeli ke Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa. Tiedustelut: kessu@luontoliitto.fi Pohjois-Suomen piiri: Lumiukkotempaus laskiaistiistaina Oulun keskustassa. Tule mukaan herättämään ihmisiä ilmastonmuutokseen ja kohentamaan lumiukontekotaitojasi! Uraaniopintopiiri ma klo 18 Oulun lyseolla. Aiheena uraanikaivokset. Sääntömääräinen kevätkokous ke klo 17 nuortenkeskus Waldassa (Torikatu 26, Oulu). Hiihtoretki aapasuolle la su Pohjois-Pohjanmaan laajoja aapasoita on talvisin mukava tutkia suksilla. Yöpyminen ulkona tai sisätiloissa osallistujien toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Teppo Rämä, p , terama@luukku.com. Nuukuusviikon kaatopaikkaretki ma-su Lähde possulaisten kanssa retkeilemään kaatopaikalle. Paljon käyttökelpoista tavaraa heitetään roskiin, mutta kuinka paljon? Tutustumme kaatopaikan aarteisiin. Seuraa Possun tapahtumien ilmoittelu piirilehti Saparossa, Nuorten ja Possun sähköpostilistalla. Lisätietoja p tai possunmeili@jippii.fi LAHJA LUONNOLLE Tue Luonnonsuojeluliiton toimintaa puhelinlahjoituksella: (5 euroa) (10 euroa) (20 euroa) Palvelun tuottaa TDC Song Susiryhmä: Susihiihtoon! Perinteiset susihiihdot suihkitaan to su Pohjois-Karjalan maisemissa, Lieksassa. Majoitumme vanhaan, puulämmitteiseen ja myrskylyhtyjen valaisemaan tukkikämppään. Sauna lämpiää iltaisin hiihtopäivien jälkeen. Hiihdon hintaan kuuluvat mökillä nautittava aamupala, maastoon otettavat eväät ja illalla kämpällä valmistettava lämmin ruoka. Osallistujien odotetaan osallistuvan päivärutiinien hoitamiseen, kuten saunan lämmittämiseen, veden kantoon, puiden pilkkomiseen ja tuvan tulien kohenteluun. Hiihtojen hintaan kuuluu myös kuljetus Lieksasta kämpälle ja takaisin. Tarjolla kolme eri hiihtovaihtoehtoa: Pitkä viikonloppu to su Hinta: 50 e / 70 e (kalliimpi hinta muille kuin L-L:n tai susiryhmän jäsenille) Pitkä viikonloppu to su Hinta: 50 e / 70 e Pitkä hiihto to to Hinta: 75 e / 105 e. Viikonloppujen ohjelmaan kuuluu oman oppaamme lisäksi jonakin päivänä aidon paikallisoppaan johtama retkihiihto. Viime vuosina oppainamme on ollut mm. rajavartijoita, erävalvoja ja eräopas. Pitkällä hiihdolla saa nauttia pienemmällä joukolla täysin siema- ELÄINTEN AIKA -NÄYTTELY Ateneum-museoon tuleva näyttely kertoo, kuinka kuvataiteilijat ympäri Eurooppaa ovat käsitelleet eläinaiheita eri aikoina. Nähtäville tulee yli 350 teosta yli 200 taiteilijalta. Näyttely on avoinna , ti ja pe klo 8 18, ke ja to klo 9 20 sekä la ja su klo Maanantaisin näyttely on suljettu. JÄLKIÄ JA JÄTÖKSIÄ -KILPAILU Luonnonsuojeluliiton Ikkunasuomenluontoon.fi -sivuilla on käynnissä maaliskuun loppuun asti kilpailu. Osallistu lähettämällä kuvia eläinten talvisista jäljistä ja jätöksistä. Jokokuukautisten palkintojen lisäksi kilpailun päätteeksi arvotaan sisäänpääsy ja erikoisopastus Ateneumin Eläinten aika -näyttelyyn. Tulossa helmi maaliskuussa 2007 YMPÄRISTÖHALLINNOSSA JA MINISTERIÖSSÄ Ympäristönsuojelulain ja kaivoslain valmistelu jatkuu. Ympäristölupahallinnon ja ympäristölupien käsittely -hankkeen projektien työn linjauksia koskevat väliraportit tulossa. Pilaantuneiden maa-alueiden asetus loppusuoralla Asetetaan uusi METSO-työryhmä HALLITUKSESSA Hallitus aikoo vaalien jälkeisenä toimitusministeriönä siunata Helsingin Länsi-Sipoon valloitussuunnitelmat. EDUSKUNNASSA Jätelain osittaisuudistus. Taistelu yritysten jätteistä käy kuumana kuntien ja yksityisten jäteyritysten välillä. Maankäyttö- ja rakennuslain heikennykset tulevat voimaan 1.3. Grynderit voittavat, kansalaiset häviävät. Kestävän metsätalouden rahoituslaki ja metsäkeskuslaki. Ryhmäkannelaki. Hallitus poisti ympäristöasiat työryhmän esityksestä. Suomen kanta EU:n maaperädirektiiviin. Hallituksen mielestä komission esitystä pitäisi vesittää. Suojelijan kalenteri Hallituksen esitys laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Hallituksen esitys Kioton mekanismien käytöstä ja päästökauppalain muuttamisesta. Eduskunta vaalilomalla Eduskuntavaalien ennakkoäänestys ja varsinainen vaalipäivä sunnuntai Uussi vaalikausi alkaa TAPAHTUMIA, TOIMINTAA Ekologiset yhteydet -seminaari to SYKE:ssä, järjestäjinä SLL ja Uudenmaan piiri. Lisätietoja Perinnemaisemien hoito Hämeessä -seminaari ke 7.3. klo Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa (Kirkkokatu 16). Järj. Luonto-Liiton Hämeen piiri. Osallistu Jälkiä ja jätöksiä kisaan Ikkuna Suomen luontoon -sivuilla. Lähetä kuvasi -sivuille. Ilmoita havaintosi: lintuatlas ( kala-atlas (www. rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista) ja Luonto-Liiton kevätseuranta, teemana matelijat ja sammakkoeläimet.

5 18 Tulevaa Näsiä kukkii Helsingin Mustavuoressa Muitakin kuvia eriskummallisesta talvesta ikkunasuomenluontoon.fi -sivuilla. Lumen peitettyä maiseman, voit osallistua Jälkiä ja jätöksiä -kilpailuun lähettämällä kuvia eläinten talvisista jäljistä tai jätöksistä sivustolle. Ilmastonmuutos. Nyt. Norppaluodolta uksin keväthangista, eläinten lumijäljistä ja rennosta hiihtotunnelmasta. Jokaisena hiihtopäivänä tehdään päiväretki metsäsuksilla. Tarkoituksena on etsiä ja seurata mielenkiintoisia lumijälkiä, ennen kaikkea tietenkin suurpetojen jälkiä. Susihiihtojen matkavauhti ei ole päätä huimaava, onhan luonnon tarkkailu retken pääasia. Hiihtomatkaa kertyy päivittäin kymmenestä kilometristä vähän yli kahteenkymmeneen. Suosittelemme jokaiselle hiihtäjälle edes paria harjoituslenkkiä tämän talven lumilla ennen susihiihdoille tuloa. Jos et omista metsäsuksia ja eräsiteisiin sopivia saappaita/kenkiä, voit kysyä niitä meiltä lainaksi. Yritä kuitenkin ensiksi kysellä välineitä lainaan omasta tuttavapiiristäsi, sillä meidänkin lainauskapasiteettimme on rajallinen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mieluiten sähköpostitse: tai toissijaisesti puhelimitse Uudenmaan piiri: Talviretki Benkkuun to-su Lähde viettämään aikaa hyvässä seurassa Bengtsårin leirisaarelle. Ohjelmassa retkeilyä saaressa, hiihtämistä tai luistelua, rantaruovikon niittämistä, leikkejä, ympäristöaiheisia keskusteluja, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa. Retkellä yövytään Benkun merisaunalla. Retki on tarkoitettu yli 13-vuotiaille. Retken ohjaajana toimii Lari Karreinen. Hinta 20/30 euroa. Hintaan sisältyy matkat, ruoat ja vakuutus. NORPPATUOTTEITA LUONTOKAUPOISTA! Helsinki: Simonkatu 9, Simonkenttä, p. (09) Forssa: Koriste Anna, Torikatu 8, p. (03) Jyväskylä: Kurjenkello, Kauppakatu 5, p. (014) Kouvola: Luontopuoti piirin toimiston yhteydessä, Varuskuntakatu 8 SEKÄ Tmi Irma Saarinen, Keskikatu 6, p. (05) Oulu: Hallituskatu 11, p. (08) Porvoo: Jokikatu 10, p Sodankylä: Jäämerentie 7, p. (016) Tampere: Laukontori 4, p (03) Turku: Kristiinankatu 6, p. (02) Myymälöistä vastaavat itsenäiset yrittäjät. Postimyynti: Retkelle lähdetään to Helsingin Rautatieasemalta klo ja paluu on Rautatieasemalle su noin klo 18. Lisätietoja retkestä Lari Karreiselta lari.karreinen(at)luontoliitto.fi. Ilmoittautumiset: lup@luontoliitto.fi tai puh.(09) perjantaihin mennessä. Mukaan mahtuu 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta joten pidä kiirettä! Pöllöretki la 3.3. Helsyn Torpalle. Yhteisretki Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa Torpalla, Sipoon Talosaaressa. Torpalla voi myös yöpyä. Kokoontuminen klo 19 bussin 96 päätepysäkillä (Porslahdentie). Pysäkiltä kävellään torpalle (n. 7 km). Lämmintä päälle ja yöpyjät makuupussi sekä eväät mukaan. Aamupuuro tarjotaan talon puolesta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset retkelle lup@luontoliitto.fi, p. (09) tai Helsy: helsy@sll.fi, puh.(09) Lisätietoja saa myös Antti Tanskaselta p Kevätretki la Yhteisretki Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kohde on vielä avoin mutta lisätietoa retkestä saat seuraavasta Nuorten Luonnosta tai Lupin nettisivuilta osoitteesta Kevätkokous to klo 18 Lupin toimistolla osoitteessa Mechelininkatu 36 (Nuorten Luontotalo), Helsinki. Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla välipalaa. Kokkikurssi la klo Paikkana Nuorten Luontotalo. Porkkanaa ja vähän muutakin - kasvisruokakurssi kotikonnuilta ja mitä härkäpavuista, juureksista ja kaurakermasta saa aikaan? Oletko koskaan maistanut öljyhampunsiemeniä? Opi tekemään salaattia, levitteitä ja kasvispihvejä vuodenajan mukaisesta lähiruoasta. Lähiruoka on tärkeää maailmassa, jota ilmastonmuutos ja ylikulutus kiusaavat. Pienellä kokkikurssilla käydään myös läpi täysipainoisen kasvisruoan koostamista, osallistujien toiveiden mukaan. Kurssi sopii aloittelijoille ja edistyneille, omasta ruokavaliosta riippumatta. Kurssin vetää Päivi Mattila, jolta voi paikan päällä ostaa ympäristökysymyksiä korostavaa vegaanista lähialueruokakeittokirjaa Härkäpapua sarvista hintaan 23 euroa. Kurssilla tehtävien ruokien ohjeet toki saat mukaasi. Lisätietoja voi kysellä ja ruokatoiveita esittää Päiville paivi.mattila(at)helsinki. fi, ilmoittautumiset lup(at)luontoliitto. fi, p. (09) Kurssi maksaa 6 euroa. Ilmoittaudu mennessä. 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta ehtii mukaan. Sarjakuvailta to klo Tule oppimaan sarjakuvapiirtämisen välineistä ja tekniikoista ja piirtämään itse asiantuntijan opastuksella! Ilmoittautumiset mennessä Luppiin lup@luontoliitto.fi, p. (09) Tavaranvaihtopäivä to Lupin ja Nuorten luontotalon yhteistyönä toteutettavaan tavaranvaihtopäivään voit LIISA JOHANSSON tuoda vanhoja tarpeettomia tavaroitasi ja löytää ehkä kauan etsimäsi aarteen muiden vanhoista tavaroista. Tavaraa voit tuoda niin paljon kuin kassissa jaksat kantaa. Tavaroiden on oltava ehjiä, hyväkuntoisia, siistejä ja puhtaita. Tapahtumaan ei voi tuoda huonekaluja tai isoja elektroniikkalaitteita. Tapahtumassa myös buffetti. Lisätiedot lup@luontoliitto.fi p.(09) Kuluttaja-aiheinen ympäristövaikuttamisen kurssi nuorille la Mitä väliä sillä, millaista ruokaa syön? Miksi Kiina uhkaa hukkua jätteisiinsä? Nuukuusviikolla Lup, VaLu ja Eny järjestävät Nuorille päivän mittaisen ympäristövaikuttamisenkurssin kulutuksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja maailmantalouteen. Kurssilla asiantuntijaluentoja, pohditaan omia kulutustottumuksia ja tehdään erilaisia harjoituksia kuluttamiseen liittyen. Lisätietoja osoitteessa Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä lup@luontoliitto.fi, p.(09) tai toimisto@valu.fi, p.(09) Kevään Torstai-illat: Torstai-illat järjestetään keväällä joka toinen torstai. Illoissa käsitellään ajankohtaisia ja kiinnostavia ympäristöaiheita. Illat ovat ilmaisia ja mukaan voi tulla aina halutessaan. Tarjolla on pientä purtavaa. Nuorten illat järjestetään Lupin kerhohuoneella Nuorten Luontotalolla osoitteessa Mechelininkatu Ekologinen jalanjälki -ilta 1.3. Tuunausilta: laukut ja paidat ym. uuteen kuosiin Kevätseuranta-ilta sarjakuvapiirtämisen ilta Sudenkorentoluento Tavaranvaihtopäivän suunnittelu vainupäivien suunnittelu Draamailta Perunanistutus- ja pihanhoitotalkoot Lasten luontokerhot: LUPin alueella toimii useita lasten luontokerhoja. Jos haluat lisätietoja kerhojen sijainnista ja kokoontumisajoista, ota yhteyttä Lupin kerhosihteeriin Minna-Leena Toikkaan, puh. (09) Liity Lupin sähköpostilistalle: Mikäli retket, leirit ja tapahtumat kiinnostavat ja haluat pysyä kärryillä siitä, mitä Lupissa tapahtuu, liity sähköpostilistallemme. Listalla ilmoittelemme ajankohtaisista tapahtumista Uudenmaan alueella. Listalle pääset lähettämällä postia osoitteeseen lup@luontoliitto.fi ja ilmoittamalla haluavasi liittyä. Vantaan Luonnonystävät: Tähti-ilta ke 7.3. Ursan asiantuntija kertomassa tähdistä ja taivaan ilmiöistä. Tähti- ja pöllöretki pe Tiiraa tähtiä, kuulostele pöllöjä ja koe talviyön pimeys ja hiljaisuus. Kädentaitoja ke Värjäämme ja painamme uniikkeja T-paitoja sekä kasseja. VaLuRAUTAA klubi pe Luonnonsuojelun tukikeikka Vernissassa. Soittamassa ainakin Damn seagulls, Branded Women ja Luoja: Retki Kasvitieteelliseen puutarhaan ke Tapaamme kasvihuoneiden edessä klo Sukella sademetsään, paahdu aavikolla ja tutustu trooppisiin hyötykasveihin sekä eksoottisiin tarinoihin kasveista. Tänä talvena se tapahtui. Kuukausia kestäneen poikkeuksellisen lämpimän jakson jälkeen viimeisetkin soraäänet vaikenivat. Ikuisuudelta tuntuneen tieteellisen todistelun ja loputtoman väittelyn jälkeen poliittiset päättäjät ovat vihdoin tulleet järkiinsä. Ilmastonmuutosta ei enää kyseenalaisteta. Käännettä ei voi selittää yhdellä ainoalla tekijällä. Se syntyi vuosikymmenien vyörytyksen tuloksena, jossa keskeisinä vaikuttajina toimivat ympäristöliike, tieteellinen yhteisö ja tapahtumien kehitystä seuranneet tiedotusvälineet. Vastarinta alkoi murtua maaliskuussa 2005, jolloin YK ja Maailmanpankki julkaisivat kattavimman selonteon maapallon ekologisesta tilasta mitä tähän mennessä on tuotettu (Millennium Ecosystem Assessment). Järkälemäisen selonteon mukaan maapallon ekosysteemien tila on heikentynyt tavalla, joka uhkaa jo tulevien sukupolvien toimeentuloa ja selviytymistä. Ihmiskunnan etsikkoaika on päättymässä. Vuotta myöhemmin valmistui Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren elokuva Epämiellyttävä totuus, joka saatiin kansainväliseen levitykseen viime syksynä. Moderaattorin roolissa toimiva Gore kuvaa elokuvassa kansantajuisesti, miten ilmakehän lämpeneminen uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Ratkaiseva käänne tapahtui kuitenkin lokakuun lopulla kun brittihallituksen teettämä selonteko julkistettiin. Selonteon mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan viivästymisellä olisi dramaattiset vaikutukset myös kansantaloudelle. Taloudellisten uhkakuvien myötä poliittisten päättäjien suhtautuminen ilmastonmuutokseen alkoi muuttua. Siitä on kuitenkin vielä matkaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Pahinta mitä tässä tilanteessa voisi tapahtua on että sairauteen yritetään sopeutua puuttumatta itse taudinaiheuttajaan. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä silmänkääntötempuilla. Se edellyttää luonnonvarojen kulutuksen ja saastuttamisen todellista hillitsemistä. Ratkaiseva käänne ei ole mahdollinen ilman taloudellisia ohjauskeinoja, joilla talouskasvu saadaan reivattua ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Nykyisellä hallituksella oli kaikki edellytykset kantaa vastuunsa pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan kirjatun ekologisen verouudistuksen muodossa. Tavoite jäi kuitenkin kuolleeksi kirjaimeksi. Ihmiskunnan etsikkoaika on pian päättymässä. Maailmalla kaivataan nyt poliittisia päättäjiä, jotka uskaltavat toimia tiennäyttäjinä. Nykyisestä hallituksesta ei sellaisia löytynyt. Löytyykö seuraavasta? EERO YRJÖ- KOSKINEN Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

6 Mosaiikki 19 Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa käyttörahastosta apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tutkimustyöhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoimintaan, luontoa lähellä olevaan taiteelliseen ja kirjalliseen toimintaan sekä luonnonkuvaukseen. Jaettavana summa on noin euroa. Lisäksi jaetaan Rafael Kuusakosken muistorahastosta apurahoja Itämeren suojelua ja Suomenlahden saariston lintujen suojelua edistäviin hankkeisiin, tieteellisiin tutkimuksiin ja koulutukseen. Jaettava summa on noin euroa. Apurahoja haetaan Säätiön hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi anottavan apurahan suuruus ja käyttökohde. Hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, suunnitelma taiteellisesta työstä tai hankkeen toteuttamisesta, varojen käyttösuunnitelma, hakijan ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta ja selvitys muista haettavista apurahoista. Kirjalliset hakemukset lähetetään osoitteella: Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, Kotkankatu 9, Helsinki ja niiden tulee olla perillä klo mennessä. Huom! Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostitse. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, puh , gsm , ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus APURAHAA KYYNSUOJELUPROJEKTILLE Kuopion yliopiston ylioppilaskunta (KYY) julistaa apurahan haettavaksi parhaalle kyyn suojeluprojektille. Olemme ottaneet kyykäärmeen suojatiksemme. Haluamme puuttua kyiden turhaan vainoamiseen. Usein kyyn nähdessään ihmiset tappavat sen, olipa käärme sitten pihapiirissä tai maantiellä. Kyy on vaarallinen eläin, mutta jos se huomaa ihmisen ajoissa, se pakenee. Kyy puree vain kun se yllätetään, tai kun sillä ei ole pakotietä. Kyy on hyödyllinen, koska se tappaa tuhoeläimiä. Suomi on ainoana maana Euroopassa tehnyt poikkeuksen eurooppalaiseen Bernin sopimukseen jättämällä kyyt rauhoittamatta. Tarkoituksenamme on saada asenteet myönteisimmäksi kyykäärmettä kohtaan sekä lisätä kyykäärmetietoutta. Kyiden suojelu ei tarkoita pelkästään käärmeen suojelua, vaan ympäristönsuojelua yleensäkin. Tarvitseehan kyy paikan, jossa elää ja ruokaa, jota syödä. Kuopion yliopiston painopistealueita ovat terveys, ympäristö ja hyvinvointi. Kyy ei ole yhtä sympaattinen kuin pandakarhu, saimaannorppa tai liito-orava, mutta nimemmekin velvoittaa suojelemaan kyykäärmettä. Hakemukset: Kirjoita vapaamuotoinen hakemus, jossa kuvaat projektiasi ja sen toteuttamissuunnitelmaa. Toimita tai lähetä Kuopion Yliopiston Ylioppilaskunnan toimistoon osoitteeseen: Yliopistonranta 3, PL 1627, Kuopio Hakuaika: Toimita hakemus mennessä. KYY:n hallitus ja KLYY (Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys) valitsevat parhaan projektin. Apurahan saaja julistetaan huhtikuussa järjestettävässä Kyyn heräämisen päivässä. Lisätietoja: Symbioosi ry julistaa haettavaksi APURAHAN LUONNONSUOJELUUN APURAHAN LUONNONSUOJELUUN Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen avustus Symbioosi myönnetään ry:n luonnonsuojelurahaston yhdistyksen kevätkokouksen vuotuinen päätöksellä avustus yhteen myönnetään yhdistyksen tai useampaan kevätkokouksen luonnonsuojelua päätöksellä edistävään yhteen hankkeeseen. tai useampaan Keväällä 2007 edistävään tulee hankkeeseen. rahastosta jaettavaksi Keväällä euroa. tulee rahastosta luonnonsuojelua jaettavaksi euroa. Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään lähettämään postitse osoitteeseen postitse osoitteeseen Symbioosi ry c/o Symbioosi Laura Jäättelä ry Juhana c/o Herttuan Laura Jäättelä tie 3 B 36 Juhana Herttuan Helsinki tie 3 B Helsinki Hakemusten on oltava perillä viimeistään Luonnonsuojelurahan oltava perillä jakamisesta viimeistään päätetään Symbioosi Luonnonsuojelurahan ry:n sään- Hakemusten jakamisesta tömääräisessä päätetään kevätkokouksessa Symbioosi ry:n sääntömääräisessä 21. helmikuuta kevätkokouksessa Päätös 21. helmikuuta on kokouksen Päätös jälkeen on nähtävillä kokouksen yhdistyksen jälkeen nähtävillä internet-sivuilla yhdistyksen internet-sivuilla ( ( Lisätietoja saa Symbioosi ry:n hallitukselta osoitteesta Lisätietoja saa Symbioosi ry:n hallitukselta osoitteesta symbioosi-h@helsinki.fi tai hallituksen puheenjohtajalta Laura Jäättelältä symbioosi-h@helsinki.fi tai hallituksen puheenjohtajalta Laura (laura.jaattela@helsinki.fi). Jäättelältä (laura.jaattela@helsinki.fi). ******* Luonto-Liiton Hämeen piirin Ahomansikka perinnemaisemahanke Luonto-Liiton Hämeen piirin järjestää: Ahomansikka perinnemaisemahanke järjestää PERINNEMAISEMIEN HOITO HÄMEESSÄ seminaari Aika: Keskiviikko klo klo Paikka: Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, Lahti Paikka: Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, Lahti Tilaisuudessa esitellään perinnemaisemien nykytilaa ja hoidon tarvetta, Tilaisuudessa Ahomansikka-hankkeen esitellään perinnemaisemien kokemuksia, perinnebiotoopin nykytilaa ja hoidon hoidon tarvetta, erityistukijärjestelmää, Ahomansikka-hankkeen hoitosuunnitelmien kokemuksia, tekoa sekä perinnebiotoopin maisemanhoidon hoidon yrittäjäkoulutusta. Tukijärjestelmä erityistukijärjestelmää, on muuttunut siten, että hoitosuunnitelmien nyt myös luonnonsuojeluyhdistykset tekoa sekä ja muut yhteisöt voivat hakea erityistukea perinnemaisemien hoitoon. maisemanhoidon yrittäjäkoulutusta. Tukijärjestelmä Ilmoittautumiset on muuttunut siten, mennessä: että nyt hankevastaava myös luonnonsuojeluyhdistykset Marjo Kuisma, ja muut yhteisöt voivat hakea erityistukea marjo.kuisma@sll.fi perinnemaisemien hoitoon. Ilmoittautumiset mennessä: hankevastaava Marjo Kuisma, p Tilaisuus on marjo.kuisma@sll.fi maksuton. Tilaisuus TERVETULOA! on maksuton. TERVETULOA!

7 20 Mosaiikki Ilmastonsuojelua myös eduskuntaan Janne Länsipuro Heikki Korpela www. heikkikorpela.fi UUSIMAA HELSINKI Ehdolla eduskuntaan Helsingissä Juha Beurling Hyvinvoiva ympäristö = turvallinen tulevaisuus 26v. valtiotieteiden maisteri NÄKEMYSTÄ POLITIIKKAAN Sos.dem. ympäristöliiton Villiruusun pj. Ympäristölautakunnan jäsen SDP:n Itämeri projektin vetäjä KOKEMUSTA ARKADIANMÄELTÄ Kansanedustajan avustaja Ota yhteyttä: juha.beurling@pp.inet.fi tai puh

8 Askeleita 21 Uusia työntekijöitä Hannele sukeltaa vesiensuojeluun Ympäristötekniikan diplomi-insinööri Hannele Ahponen, 31, on koordinoinut vesiensuojeluhanketta vuoden alusta alkaen. Tehtävää aiemmin hoitanut Jaana Marttila aloitti työt Uudenmaan ympäristökeskuksessa maatalouden ravinnetaseiden parissa. Vesiensuojeluhankkeessa keskitytään vuonna 2007 erityisesti Itämeren ja rannikkovesien rehevöitymisen vähentämiseen sekä pienvesien purojen ja lähteiden suojeluun. Hannelen tavoitteena on myös tehdä kansalaisille tutuksi, miten jokainen voi vaikuttaa lähivesistöjensä suojeluun. Lisäksi hän osallistuu myös Luonnonsuojeliiton muuhun vesiensuojelutyöhön. Uusi markkinointivastaava Pirjo Itkonen, 44, etsii luonnonsuojelutyölle uusia tukijoita. Pirjo on toiminut liitossa Puhtaan meren puolesta- ja Face-to-Face-kampanjan koordinaattorina vuoden 2006 alusta asti. Arvostan työssäni itsenäisyyttä, vaihtelevuutta ja sitä että tunnen antaneeni panokseni hyvään tarkoitukseen, Pirjo arvioi. Pirjo kokee kansalaisjärjestön varainhankinnan haastavaksi, sillä liikkeellä olevaa rahaa on jakamassa yhä enemmän eri toimitsijoita ja on tärkeää löytää se tapa, jolla oma toiminta saadaan erottumaan massasta: Mielestäni SLL:n vahvuus on siinä, että olemme aidosti kotimainen kansalaisjärjestö ja toimineet suomalaisen luonnon edunvalvojana jo lähes 70 vuotta. Meidän on vaan löydettävä tapa paketoida viestimme oikealla tavalla. Olen erityisen kiinnostunut kaupunkiluonnon suojelusta, Hannele kertoo. Lähimetsät kaupunkipuroineen ovat tärkeitä sieltä voi löytyä niin arvokasta luontoa kuin vaikkapa oma rauhallinen mansikkapaikka, johon suunnistaa kiireitä pakoon. Tuttuun porukkaan oli mukava palata, Hannele naurahtaa. Hän tutustui liiton vesiensuojeluja viestintätehtäviin työharjoittelijana pari vuotta sitten. Sen jälkeen Hannele on työskennellyt Uudenmaan ympäristökeskuksessa vesienhoidon ja ympäristöohjelman parissa. Lukemisesta ja kirjoittamisesta pitävän Hannelen uusin harrastus on valokuvaaminen. Vapaa-aikaansa Hannele viettää usein ystävien kanssa elokuvissa käyden, lähimetsissä ulkoillen tai vain oleillen. Meksikossa vietetyn vaihtoopiskeluajan sekä Irlannissa ja Espanjassa tehdyn työharjoittelun myötä tutkimusmatkat kaukomaille ovat aina suunnitelmissa, Hannele paljastaa. Hannelen tavoittaa numerosta (09) tai osoitteesta Pirjo markkinoi luonnon puolesta Kauppateknikko Pirjolla on rautainen työkokemus yritysmaailmasta. Parinkymmenen vuoden aikana hän on työskennellyt mm. vientiteollisuuden parissa, kuvallisen viestinnän yrityksessä ja kansainvälisessä uutistoimistossa. Järjestömaailma on Espoon ympäristöyhdistyksen aktiiville tuttu: vapaa-aika kuluu pitkälti vapaaehtoistöissä. Hän on onnellinen saatuaan siirtyä myös päivätyössään järjestötyöhön. Sydäntäni kaikkein lähinnä on metsiensuojelu ja ekologisten verkostojen säilyttäminen, Pirjo kertoo. Varsinkin Etelä-Suomessa liian raskas rakentaminen ja maankäyttö uhkaa vakavasti tehdä jäljellä olevista metsäalueista pirstaloituneita palasia, jotka eivät pysty pitämään yllä elinkelpoista lajistoa. Heinolasta kotoisin oleva Pirjo asuu Etelä-Espoossa avomiehensä kanssa. Itseään hän kuvailee itsenäiseksi, uteliaaksi ja sopivasti sosiaaliseksi. Kun aikaa luonnonsuojelutyöltä jää, Pirjo lenkkeilee ja käy kuntosalilla. Myös lukeminen on mieluinen harrastus. Minulle on tärkeää elää sopusoinnussa ympäristön ja läheisten ihmisten kanssa, Pirjo tuumii. Pirjon tavoittaa numeroista (09) tai ja osoitteesta pirjo. LIISA HULKKO Lumimyrsky Mietaan mieleen Ihmisarvon ja luonnon puolesta. Satu Kirsikka Taiveaho Häme Yhteistyöllä ympäristön puolesta Uusmaalaisten kansanedustaja Antti Kaikkonen Uusimaa Kuoren alta Hiihtäjälegenda Juha Mieto vastasi talvisiin kysymyksiin puhelimitse automatkaltaan metsäisten maisemien vilahdellessa ohi. Takana on vähäluminen alkutalvi. Onko Kurikan hiihtopiireissä keskusteltu paljon ilmastonmuutoksesta? Jonkun verran, ei kuitenkaan kovin paljon. Entisenä hiihtäjänä muistan, että 1970-luvulla tällaisia talvia oli, suurinpiirtein vuonna 72 tai 73. Ne talvet olivat kylmempiä, mutta lunta ei ollut. Tietysti nämä asiat täytyy aina ottaa vakavasti. Jotakin muutosta on tulossa. Mitä olet itse valmis tekemään, jotta saamme torjuntavoiton ilmastonmuutoksesta? Asenteistahan on paljon keskusteltu. Kun sieltä niinsanotusta yläpäästä lähtee signaali rönsyämähän, kun konkreettisesti jotain teherään, niin viesti menee sinne ruohonjuuritasolle asti, mutta jos se menee päinvastoin niin se ei pure - niinkuin on monessa muussakin asiassa. Onko joulu-tammikuussa tullut enemmän kilometrejä ladulla vai sauvakävellen? Kyllä sauvakävellen. Ikävän vähäluminen talvi saattaa unohtua helposti. Miten pitkä on miesmuisti? Onhan näitä tällaasia talvia ollut, mutta ihmismuisti on lyhyt. En usko, että asiat menevät niin pitkälle, ettei talvisin lunta ole, mutta voi olla että sesongit on vähän lyhyempiä. Millaisia vaikutuksia mielestäsi on hiihtokilpailujen peruuntumisilla ja siirroilla lajin tulevaisuudelle? Tätä en näe niin pessimistisenä. Esimerkiksi täällä Kurikassakin on lunta nyt 30 cm, eli tosi hyvin! Pelastavatko lumitykit, hiihtoputket ja hileladut pulasta? Eihän ne sinänsä, kansa kun tykkää hiihtää puhtaassa luonnossa. Siinä näkee kun maisemat vaihtuu, ei siinä mikään hiihtoputki auta. Mutta onhan se kuitenkin selvää, että hileladut jossain Helsingissä, nehän puoltavat paikkaansa, siellä on miljoona ihmistä pienessä kasassa. Paloheinäänkö sitä nyt puuhataan, mun mielestä se on loistava idea! Siellä se toimii, ja on kustannuksiltaan pieni ei helposti tajutakaan kuinka paljon sielläpäin on käyttöä hileladulle. Lumimyrsky, tykkylumi vai hanget korkeat nietokset? Olen jonkun verran sadisti mutta vain ittiäni kohtaan: lumimyrsky. Mikä on mielestäsi Suomen kielen kaunein talvinen sana? Hanget. Lakeus, metsäpolku vai järvenranta? Vaikka olen lakeurelta niin täytyy sanoa että metsäpolku. Mitä kuuluu kenialaiselle kummilapsellesi Sharonille? Hänelle kuuluu erittäin hyvää, ja on innolla ottanut minut vastaan. Oikein sydäntä lämmittää! Kortteja lähettelemme ja yhteydenpito toimii. Juha Miedon alkutalvi meni sauvakävellessä. Mikä on pohojalaasen miehen tärkein asia: rauhantekijä (eli puukko, toim. huom.), jussipaita vai halki, poikki ja pinoon - asenne? Leppoosasti tehtynä halki, poikki ja pinohon. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit? En viitsisi lammasta sanoa, enkä suttakaan... Ehkä olisin karhu. Karhussa on kaikki ominaisuudet: se osaa olla leikkisä, ketterä ja leppoosa mutta pystyy pitämään muut loitolla. Oliko se siinä? Hyvä, just kuule ollaankin perillä. HANNA ANGERIAS

9 22 Elämäntapa Talviharrastukset vaarassa! Viherpiipertäjä Johtaako kurakeli kestämättömiin harrastuksiin? Viime joulukuu oli Suomessa lämpimin koskaan mitattu. Keskilämpötila oli silloin 6 8 astetta lämpimämpi kuin kolmenkymmenen vuoden keskiarvo. Varsinkin Etelä-Suomessa monen talviset lomasuunnitelmat menivät pahasti myttyyn. Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä lämpimiä joulukuita kuin nyt koettu tulee vain pari kertaa vuosituhannessa. Kuitenkin jos ilmastonmuutos saa ylivallan, talvisesta vesikelistä voi tulla pysyvä ilmiö varsinkin Suomen eteläisiin osiin. Tämä ei uhkaisi vain hiihtokeskusten tulosta, vaan myös monien luonnonystävien mieluisimpia talvipuuhia. Hankien tarkkailija Olen vuodesta 1989 lähtien seurannut nisäkkäiden talvisin jättämiä jälkiä maastossa. On hienoa oppia vuosittain lisää esimerkiksi ilvesten, ketun ja hirvien käyttäytymisestä. Samalla kun pääsee jälkien kautta sisälle eläinten maailmaan, kasvaa kunnioitus luontoa kohtaan. Samoin kasvaa tunne siitä, että on pakko tehdä jotain lajien pelastamiseksi, kertoo toiminnanohjaaja Jussi Vaajakoskelta, Jyväskylän seudulta. Jäisen veden rakastaja Myös lappeenrantalaisen Raijan talvisiin lempiharrastuksiin kaivattaisiin lunta ja jäätä. Parasta talvessa on avantouinti. Jos vain tulisi järveen jäät! Toiseksi parasta on koskikararetki lähimmälle sulapaikalle, hän kuvailee. Talvi tarjoaa biologille herkullisia mahdollisuuksia: Jaetulle toiselle sijalle kipuaa myös ruokintapaikalle kokoontuneiden lintujen ja muiden eläinten seuraaminen. Kaamosmaiseman hiihtäjä Porotalousopettaja Eilan kotipaikka ei ole Suomessa niitä ensimmäisiä, joilta lumet loppuvat. Savukoski sijaitsee hyvän matkaa napapiirin pohjoispuolella, 175 kilometriä Rovaniemeltä koilliseen. Hienoimpia talviharrastuksia ovat maastohiihto, pilkkiminen ja talvilintujen ruokinta, hän listaa. Näihin kaikkiin tarvitaan selkeitä pakkastalvia. Vapaa-ajan harrasteista kertyy 12 % suomaisten henkilökohtaisista hiilidioksidipäästöistä. MITEN KASVATTAA YMPÄRISTÖTIETOISEKSI? Viherpiipertäjän seuraava numero käsittelee kotien ympäristökasvatusta. Miten kasvattaa jälkipolvesta ympäristövastuullisia kansalaisia? Minkälaiset keinot olet kokenut hyväksi omassa lapsuudessasi tai nyt vanhempana? Vai onko sittenkin niin, että omasta lapsesta kuoriutuukin vanhempiensa paras ympäristöherättäjä? Lähetä vastauksesi mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä viestiin mukaan nimesi, ammattisi/harrastuksesi ja kotipaikkasi. SEPPO LEINONEN Kun talven ulkoharrastukset lässähtävät loskaksi, onko vaarana, että vapaa-ajansektorin ympäristöpaineet kasvavat entisestään? Kun metsässä ei voi hiihtää ja jäillä luistella, suuntaako yhä useampi talviliikkuja kaukomaille, ostosparatiiseihin tai valtaviin viihdekeskuksiin? Leutojen talvien ympäristövaikutusta on tässä suhteessa vielä liian aikaista arvioida. Erilaisia lumettomien ja loskaisten talvien harrastusmahdollisuuksia on kuitenkin mahdollista vertailla. Eräs esimerkki on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tutkimus, jossa vertailtiin 22 matkailu-, kulttuuri-, ja liikuntaharrastuksen energiankulutusta. Jos tarkastellaan yhden keskimääräisen harrastuskerran energiakuormaa, paljon kuluttavia vaihtoehtoja olivat VTT:n tutkimuksen mukaan muun muassa matkailu ja oopperassa käynti. Nämä voisivat olla molemmat houkuttelevia räntäkelin vaihtoehtoja. Kuitenkin kurasäälle löytyisi myös vähän energiaa vieviä vaihtoehtoja kuten lenkkeily, uiminen ja ravintolassa käynti. Vastaavalla tavalla hankien keskellä voi harrastaa sekä vähän energiaa vieviä että energiasyöppöjä lajeja. Yhtä harrastuskertaa kohden energiaa kuluu paljon esimerkiksi laskettelussa ja mäkihypyssä. Sen sijaan hiihto ja jääkiekko ovat energiankulutuksen osalta ympäristöystävällisiä. Kokonaisuudessaan vapaa-ajan harrasteista kertyy tällä hetkellä noin 12 % suomaisten henkilökohtaisista hiilidioksidipäästöistä. Vapaa-aikaan liittyvät trendit kuten tuotteistuminen, välineellistyminen, elämyshakuisuus ja kiireisyys ovat omiaan pitämään sen ympäristövaikutuksia korkealla. Monet kulutustutkijat ehdottavatkin nyt tahdin hiljentämistä, jotta vapaa-ajan päästöt pysyvät kurissa ja Suomen talvet valkoisina. ANNUKKA BERG Sedimenttejä 20 vuotta sitten SDP: Nykyisen tietämyksen perusteella ei uusia ydinvoimaloita pitäisi rakentaa. Keskusta: Ydinvoimasta luopumisen tulee näkyä seuraavan eduskuntaauden toimenpiteissä selvästi. Keskusta ei hyväksy ydinvoman lisärakentamista. Kokoomus: (ei ota kantaa ydinvoimaan, toim. huom.) Energiatuotannossa on kokoomuslaisena tavoitteena energian saannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Rkp: Rkp on puoluekokouksensa päätöksen mukaan edellyttänyt, että KTM vastuullisena viranomaisena huolehtii siitä, että vaihtoehtoisia ydinvoiman luopumisaikatauluja laaditaan tulevan päätöksenteon pohjaksi. Vihreät: Ei ainakaan uutta ydinvoimalaa. SKDL: Uuden ydinvoimalan rakentaminen ei ole perusteltua sen enempää energiataloudellisesti kuin kansantaloudellisestikaan. Myöskään ympäristönsuojelun kannalta ydinvoimalaa ei voida pitää hyvänä ratkaisuna. Ote vaalikyselystä, helmikuu 1987 Luonnonsuojeluväki, SLL:n jäsenlehti # HANNU HUTTU/ KUVALIITERI

10 Paikan päällä 23 Mitä mieltä olet Muonion metsäkiistasta? METSÄMIELEN- OSOITUS AVASI ARVOKESKUSTELUN Muonion metsäkapina avasi valtakunnallisen arvokeskustelun: ovatko Pohjois-Lapin metsät arvokkaimpia pystyssä vai selluna. Metsähallitus hakkaisi, kaikki muut osapuolet ainakin Muoniossa säästäisivät vanhat metsät. Ne ovat korvaamattomia matkailulle, poronhoidolle, eränkäynnille ja retkeilylle. Rauhanomainen mielenosoitus keräsi noin 500 kuntalaista kertomaan vt. pääjohtaja Hannu Jokiselle, ettei hakkuita haluta. Kapinan ansiosta hakkuut siirtyivät ainakin uusien neuvotteluiden ajaksi. Metsähallitus on tehohakannut jälleenrakennusajoista asti Muoniota, jonka eteläosa oli kerran yhtä suurta avohakkuuta, Suomen suurimmaksi mainittua. Hakkuut ovat lähestyneet tärkeitä matkailualueita, kuten Olostunturin eteläpuolta. Pohjoiset valtionmetsät ovat vielä pääosin säästyneet, kun Metsähallitus ja eri osapuolet ovat käyneet niin sanottuja osallistavia neuvotteluita metsien käytöstä. Matkailuyrittäjät saivat viisi vuotta sitten Metsähallitukselta suullisen lupauksen, että pohjoiset metsät jätetään rauhaan kymmeneksi vuodeksi, mutta lupaus ei näyttänyt pitävän. Muonion matkailu nojaa luontoon. Luonnonkauneus ja liki koskemattomat pohjoisen metsät ovat arvossaan, kun Muoniota myydään maailmalle. Luontoelämyksiä tullaan kokemaan kaikkialta Euroopasta niin, että pääosa kuntalaisista saa leipänsä matkailusta metsätaloudesta vain jokunen. Porotaloudelle vanhat metsät ovat tärkeitä talvilaitumia runsaan lupon vuoksi. Eränkävijöille ne ovat riista-aitta. Jokamiehelle marjastus ja luonnonrauha ovat korvaamattomia. Ei siis ihme, että kaikki kansa nousi vastarintaan, kun Metsähallituksen hakkuuaikeista tihkui tietoa. JAAKKO ALATALO Katugallup kiertää Luonnonsuojeluliiton 15 piirissä kysymässä paikallisilta asukkailta päivänpolttavista aiheista. Katugallup MUONIO Ulla-Maija Friman, 48, koulunkäyntiavustaja, Muonio Meillä mettät pitää hoitaa niin, että jotain jää jälkipolvillekin eli ymmärrän senkin että hakataan, kun se tehdään kevyellä kädellä. Onhan hakkuu ongelma matkailun kannalta ja se pitäis osata hoitaa niin, että matkailun ja metsureiden työpaikat säilyvät. Onko meillä oikeus säästää omia metsiä ja tuoda samaan aikaan puuta esimerkiksi Brasiliasta? Kalle Roimaa, 43, liikeyrittäjä, eränkävijä, harrastajaporomies, Muonio Minusta on synti laittaa satoja vuosia vanhoja mettiä paskapaperiksi, vastustan hakkuita- ja jyrkästi. Muoniosta on jo koko kunnan alaosa kovassa talousmettäkäytössä, siellä riittää harventamista sellupuuksi. Mikä hoppu mettähallituksella on hakata, kun 20 vuotta ootettaisiin, niin nähtäisiin varmasti, minkälainen arvo mettillä on silloin? Mauri Pälli, 65, opettaja, eläkeläinen, Muonio Metsähallituksen pitäisi ehdottomasti pidättäytyä hakkuista Muoniossa. Jokaisen metsiin vaikuttavan tahon olisi kannettava huolta ja vastuuta metsien ja muun luonnon säilymisestä. Vanha sanonta maisema ei elätä ei ole enää nykypäivää. Työpaikat ja kohta koko kunnan olemassaolo perustuvat matkailun kautta kauniisiin maisemiin ja puhtaaseen luontoon, joten parempi puu pystyssä kuin sellutehtaan syövereissä. Pieti Haapala, 15, yläasteen opiskelija, Muonio Lapissa metsä on osa kulttuuria ja jokapäiväistä elämää, joten siitä olisi yksi iso osa pois jos nämä metsät hakattaisiin. Tuntuis kaikin puolin järkevämmältä, että metsiä hakattais siellä, missä ne kunnolla kasvaa. Täällä on metsille paljon muuta käyttöä kuin hakkuu, on marjastus, metsästys, matkailu, joka on täällä pääelinkeino. Mihin me turisteja viemme, jos ei ole vanhoja metsiä? Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma pe klo Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) fax (09) toimisto@sll.fi työntekijöiden sähköposti: etunimi. sukunimi@sll.fi materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi TOIMISTO Mirja Breider JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen TALOUSPÄÄLLIKKÖ Rauni Järvinen JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Tarja Ketola KURSSISIHTEERI Heini Jalava LUONNONSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen LUONNONSUOJELUSIHTEERI Tapani Veistola YMPÄRISTÖNSUOJELUKOORDI- NAATTORI Jouni Nissinen METSÄASIANTUNTIJA Harri Hölttä VESIENSUOJELUKOORDINAATTORI Hannele Ahponen VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Matti Nieminen LUONNONSUOJELIJA/ INTERNETSIVUT Liisa Hulkko VENÄJÄKOORDINAATTORI Olli Turunen KOTI-MIPS -HANKE, TUTKIJA Satu Lähteenoja MARKKINOINTIVASTAAVA Pirjo Itkonen SUOMEN LUONTO Jorma Laurila, päätoimittaja Alice Karlsson, toimitussihteeri Ritva Kupari, toimitussihteeri Antti Halkka, toimittaja (sijainen Juha Kauppinen) Juha Valste, toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI Suomen luonnonsuojeluliitto ry Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa vuodessa. Lisätietoja jäseneduista Jäsenmaksu 2006 on 28 euroa, perhejäsenmaksu 10 euroa. Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa) Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50 euroa, muille 52 euroa) Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49 euroa, muille 58,50 euroa) Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa määräaikaistilauksena 32 euroa LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Tuula Leskelä, aluepäällikkö Valtakatu 22, Rovaniemi p lappi@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö Kauppurienkatu 33, Oulu p. (08) pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Saimaan ls-keskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Katariinantori 6, Lappeenranta p. (05) tai , f. (05) saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, Turku p. (02) f. (02) varsinais-suomi@sll.fi LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen ls-piiri Anneli Jussila, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna p.(03) etela.hame@pp.inet.fi Etelä-Savon ls-piiri Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, Savonlinna p. (015) etela-savo@sll.fi Kainuun ls-piiri Virpi Juvonen, piirisihteeri Tahvintie 18, Mieslahti p kainuu@sll.fi Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, Jyväskylä p./f. (014) , ti ( 18) keski-suomi@sll.fi Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri Varuskuntakatu 8, Kouvola p./f. (05) kymenlaakso@sll.fi Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero (jäsenkortista) YkkösBonus Norppa-kortin numero Sähköpostiosoite Osoite muuttuu, uusi osoite: Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Varastokatu 3, 4 krs, tsto Tampere p. (03) , f. (03) pirkanmaa@sll.fi Pohjanmaan ls-piiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri Valtionkatu 1, poste restante, Seinäjoki p. (06) pohjanmaa@sll.fi Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, Joensuu p. (013) pohjois-karjala@sll.fi Pohjois-Savon ls-piiri Marja Tenhunen, piirisihteeri Kirkkokatu 35, Kuopio p./f. (017) pohjois-savo@sll.fi Satakunnan ls-piiri Terhi Rajala, piirisihteeri Otavankatu 11, Pori p./f. (02) satakunta@sll.fi Uudenmaan ymp.suojelupiiri Ursula Immonen, piirisihteeri Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) f. (09) uusimaa@sll.fi LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki p. (09) , f. (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, Helsinki Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) f. (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) f. (09) Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI

11 24 Näkökulma Susi elokuvatähtenä Susia, lapsia, Kuusamon jylhiä maisemia, kuvauskalusto kainalossa. Suden arvoitus -elokuvan kuvaukset asettivat ohjaaja Raimo O. Niemelle haasteita, joista pienimpiä eivät olleet kaksi leikkisää koirasuden pentua. Elokuva kertoo sanavalmiista ja rohkeasta Salla-tytöstä, joka tuntee voimakasta yhteyttä susien ja komeana loistavan Pohjois-Suomen luonnon kanssa. Ne eivät ainakaan ärsytä ja hämmennä niin kuin adoptiovanhemmat, nörtti luokkakaveri Matias ja seudulle vuosien jälkeen palaava biologinen äiti Laila. Salla joutuu elämänsä seikkailuun susien, poronhoitajien ja salametsästäjien keskelle. Miksi susi? Vaa assa painoivat sekä tietynlainen suteen liittyvä myyttisyys että myös se, että susien kanssa työskentely tuntui mahdolliselta. Heti alussa päätimme myös, että eläimet esitettäisiin eläiminä toisin sanoen emme pyrkisi inhimillistämään niitä, ohjaaja Raimo O. Niemi toteaa. Koirasudet olivat ohjaajan mielessä alusta alkaen, vaikka tuotannon alkuvaiheessa tutkittiin myös mahdollisuuksia käyttää oikeita susia kuvauksissa. Lopullinen päätös koirasusien käytöstä syntyi, kun tapasin eläinkouluttaja Reijo Jääskeläisen ja hänen koirasutensa. Reijon taito käsitellä laumaansa ja koirasusien käytöksen ja sielunelämän ymmärtäminen tekivät minuun vaikutuksen. Kuvausryhmän jäseniä oli pyydetty välttämään kosketusta ja kontaktia eläinten kanssa, jotta kouluttajilla säilyisi paras mahdollinen yhteys niihin. Tämä oli tietysti melko vaikeaa, kun kaikkien keskellä pyörii päivästä toiseen kaksi melkoisen suloista ja leikkisää pentua, Niemi kuvailee. Jotkut kuvat, joita ennen kuvauksia pidin hyvin vaikeina toteuttaa, saattoivat onnistua ensimmäisellä tai toisella otolla. Toisaalta esimerkiksi lähikuva, jossa eläin katsoo kameran lähelle yhteen pisteeseen muutaman sekunnin, saattoi viedä paljonkin aikaa, koska tällainen tuijotus ei ole sudelle ominaista. Näyttävää kuvaa Minä ja kuvaaja Kari Sohlberg lähdimme etsimään kuvauspaikkoja Kuusamosta. Oppaanamme toimi kuusamolainen luontokuvaaja Hannu Hautala, joka esitteli meille Kuusamon upeimpia paikkoja ja käsikirjoituksen tunturit vaihtuivat komeisiin vaaramaisemiin. Suden arvoitusta kuvattiin muun muassa Rukan huipulla, Jyrävällä ja Julmalla Ölkyllä. Etäisyydet kuvauspaikkojen välillä saattoivat olla yli sadan kilometrin ja pahimpiin paikkoihin ei päässyt kuin jalkaisin ja kalustoa kantaen. Ohjaajan mukaan sinne kuitenkin mentiin, koska tärkeintä oli saada näyttävää, komeaa ja puhuttelevaa kuvaa. Talvikuvausten ongelmana on jäljet pitäisi saada kuvaa koskemattomasta luonnosta, mutta kuvausryhmän pyörittyä paikalla muutaman hetken, paikka näyttää olevan kuin hunni Attilan joukkojen jäljiltä, Niemi maalailee. Susikoira Roi antoi alkusysäyksen Raimo O. Niemi tunnetaan parhaiten menestyselokuvastaan Poika ja ilves. Eläimet elokuvissa eivät ole olleet ohjaajalle kuitenkaan itsestäänselvyys. Hän ohjasi 1980-luvulla Susikoira Roi -sarjan:...vaikka siinä olikin se koira! Pelkäsin ja inhosin nimittäin siihen aikaan koiria, ainakin vapaana kohti juoksevia, kun työnsin rattaissa tytärtäni. Yllätyksekseen ohjaaja huomasi, että eläinten kanssa työskentely sujuu. Upea saksanpaimenkoira Jami eli Roi opetti, että eläinkin on mahdollinen elokuvassa. Ja kun pirulle antaa pikkusormen, niin... no, totta puhuen eläimet ovat kuitenkin vain silloin tällöin elokuvissani, lapset sen sijaan ovat kai tulleet jollain lailla tavaramerkikseni. Sielunmaisemasta ja selityksistä Niemi toteaa, että hänen luontosuhteensa on terve ja järkevä. Hän on kotoisin maalta, kasvuympäristönä toimivat Salpausselän rinteet ja hämäläinen maalaismaisema. Lukioaikoina hän suunnitteli jopa ryhtyvänsä opiskelemaan luonnontieteitä, mutta sitten elokuva vei mukanaan. Raimo O. Niemi ohjeistaa päähenkilöitä Tiia Talvisaraa (Salla) ja Janne Sakselaa (Matias). En ole mikään luontoaktivisti, mutta... minun sielunmaisemani ei ole kaupungissa, Niemi sanoo. Viimeaikaisten susikirjoitusten ja tapahtumien vuoksi minulta on usein kysytty kantaani susiin ja olen kaikille sanonut, että mielestäni susi kuuluu Suomen luontoon. Mutta toisaalta ymmärrän hyvin ihmisten huolen esimerkiksi lapsistaan ja eläimistään, jos sudet alkavat liikkua pihapiirissä. Pidetään järki päässä tässäkin asiassa. Ohjaaja ei halua sormi pystyssä, besserwissermäisesti, opettaa ketään, vaikka joku ehkä ympäristökasvatuksellisen näkökulman voi Suden arvoituksesta löytääkin. En ole koskaan halunnut selitellä elokuviani. Annan katsojan päättää. HANNA ANGERIAS Koirasusien menoa kuvattiin Kuusamon vaaramaisemissa. PASI RAUHALA PASI RAUHALA