PALKKAOPAS. versio Terveystieteiden johtajat ja asiantuntijat ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALKKAOPAS. versio 8.10.2012. Terveystieteiden johtajat ja asiantuntijat ry"

Transkriptio

1 PALKKAOPAS versio Terveystieteiden johtajat ja asiantuntijat ry

2 SISÄLLYSLUETTELO: OPPAAN TARKOITUS... 3 OIKEALLA ASENTEELLA PALKKANEUVOTTELUUN!... 3 TYÖSOPIMUS JA TYÖEHTOSOPIMUS... 3 PALKKAUS TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISESTI... 3 PALKKAUSTA KOSKEVAT KÄSITTEET KUNNAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS PALKKALIITE 3 TERVEYDENHUOLLON HOITOHENKILÖSTÖ... 8 PALKKALIITE 4 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ VALTION YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS YLIOPISTON SOPIMUS PTY:N SOPIMUS TERVEYSPALVELUALAN SOPIMUS YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN SOPIMUS LIITTEET: Kunnan palkat 2011 ammattinimikkeiden mukaan Kunnan palkat 2011 koulutuksen mukaan Valtion palkat 2010 ammattinimikkeiden mukaan Valtion palkat 2008 koulutuksen mukaan (vuoden 2010 tiedot päivitetään toukokuussa 2012) Yksityisen palkat 2011 ammattinimikkeiden mukaan Yksityisen palkat 2011 koulutuksen mukaan 2

3 OPPAAN TARKOITUS Tämä opas on tarkoitettu Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry:n jäsenille ja luottamusmiehille. Opas tarjoaa ajankohtaista tietoa jäsenistön palkkauksesta ja työ- ja virkaehtosopimusten palkkamääräyksistä. Oppaaseen on koottu yhdistyksen palkkasuositukset sekä tilastotietoa palkoista. Hallitus on hyväksynyt oppaan Palkkaopas päivitetään seuraavan jokaisen neuvottelukierroksen jälkeen ja tilastokeskuksen uusien palkkatietojen ilmestyttyä. OIKEALLA ASENTEELLA PALKKANEUVOTTELUUN! Tutkimusten mukaan naisten ja miesten palkkaeroista osa on selitettävissä naisten alhaisemmilla palkkapyynnöillä. Vaikka työehtosopimuksilla onkin sovittu useiden työtehtävien / virkojen peruspalkat, niin paikallinen sopiminen antaa tänä päivänä neuvotteluvaraa palkasta sopimiseen. Muista, että työaika vaikuttaa palkkaan. Kun olet tekemässä työsopimusta, niin muista neuvotella työajoista. Jos tehtävästä suoriutuminen vaatii jatkuvia ylitöitä, joista Sinulle ei makseta korvausta lasket oman työsi arvoa! Älä myy osaamistasi alihintaan! TYÖSOPIMUS JA TYÖEHTOSOPIMUS Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista. Työehtosopimukset voivat olla joko normaalisitovia tai yleissitovia. Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet, tai jotka kuuluvat järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen. Normaalisitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös silloin, kun työntekijä ei kuulu sopimuksen solmineeseen järjestöön. Suurin osa suomalaisista työnantajista on järjestäytynyt, joten ne noudattavat työehtosopimuksia niiden normaalisitovuuden perusteella. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava niitä määräyksiä, joista on sovittu valtakunnallisessa, asianomaisella alalla edustavassa työehtosopimuksessa. Yleissitovia sopimuksia on Suomessa noin 180 ja niiden piirissä noin 90 prosenttia työntekijöistä. Yleissitovuus määritetään kullekin sopimukselle erikseen, ja määritetylle ajalle. Voimassa olevien yleissitovien sopimusten lista on julkinen. Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään siitä, mihin tehtävään henkilö palkataan. Tämän lisäksi on tarpeen laatia heti työsuhteen alussa tehtäväkuva, jossa määritellään tehtävä- ja vastuualueet. Lisäksi työsopimuksessa sovitaan palkasta sekä muista työsuhteen eduista ja ehdoista. Niiden on oltava vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisia. Ellei alalla ole työehtosopimusta, vähimmäisehdot määritellään työlainsäädännössä. PALKKAUS TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUKAISESTI Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry:n jäsenistön yleisimmät työehtosopimukset ovat Kunnan virka- ja työehtosopimus (KVTES), Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus, Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTYTES) ja yksityisen sektorin Terveyspalvelualan työehtosopimus Osa jäsenistöstä kuuluu yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piiriin. Kunnan virka- ja työehtosopimuksesta sopivat Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Akavalaisten puolesta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Sopimus löytyy osoitteesta: ja 3

4 Valtion yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta sopivat: Pardian ja JHL:n ohella Akavalaisten puolesta JUKO (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö). Pääsopijajärjestöt sopivat Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa valtion virkamiesten ja muiden palkansaajien palvelussuhteen ehdot. Sopimus löytyy osoitteesta: ja Yliopistouudistuksen myötä sopimus ja neuvotteluoikeudet siirtyivät ministeriöiltä yliopistoille. Työnantajapuoli vaihtui Valtion työmarkkinalaitoksesta EK:ksi. Sopimuksesta neuvottelevat työntekijöitä edustava JUKO ja yliopistotyönantajaa edustavat Yksityisen Opetusalan Liitto ja Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY PTYTES:stä neuvottelevat Palvelulaitosten työnantajayhdistys ja Akavalaisten puolesta JUKO. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) on kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevien osakeyhtiöiden tai säätiöiden, muiden yhteisöjen tai säätiöiden sekä yksityisten palvelujentuottajien työnantajaedunvalvoja. Palvelulaitosten työehtosopimuksen (PTYTES) soveltamisala kattaa sekä hallinto- ja toimistohenkilöstön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että teknisen henkilöstön. Sopimus löytyy osoitteesta: ja Terveyspalvelualan työehtosopimuksesta neuvottelevat EK:hon kuuluva Terveyspalvelualan liitto ja työntekijöiden osalta Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN sekä Terveyspalvelualan Unioni, jossa Tajalla on edustus. Sopimus löytyy osoitteesta: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Sopimuksesta neuvottelevat Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestö. Sopimus löytyy mm. osoitteesta PALKKAUSTA KOSKEVAT KÄSITTEET Peruspalkka: määräytyy viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja työehtosopimuksissa mainittujen edellytysten, useimmiten tehtävien vaativuuden perusteella. Peruspalkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Tehtäväkohtainen palkka: viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat ensisijaisesti tehtävien vaativuus, tehtävässä tarvittava koulutus, lisätehtävät ja -vastuut, esimiesasema, vertailu ammattialan yleiseen palkkatasoon ja vertailu muihin kuntasektorin luonteeltaan vastaaviin asiantuntijatehtäviin. Tehtäväkohtaiseen palkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Kokonaisansio: kuvaa koko työajalta (säännölliseltä työajalta + yli- ja lisätyöajalta) maksettua palkkaa. Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta peruspalkan lisäksi erilaiset tehtävään ja henkilökohtaiseen osaamiseen liittyvät lisät sekä luontoisetujen verotusarvo. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita Säännöllisen työajan ansio: Palkka ilman ylityökorvauksia ja lomarahaa Yhdistyksen suositus: on yhdistyksen kanta tehtävästä maksettavaksi vähimmäispalkaksi. Toiveemme siis on, että jäsenistön palkkaus on vähintään suosituksen mukainen, mutta mielellään mahdollisimman paljon sen yli. Suositus ei sido työnantajaa, mutta sen tarkoituksena on suunnata jäsenistön palkkatoiveita ja vähitellen nostaa alan palkkausta. Terveystieteiden maisterin-, lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa koskevat palkkasuositukset koskevat vain tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimuksiin sisältyy kyseinen tutkinto. 4

5 1. KUNNAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KVTES:n sopimuskausi on Sopimuksen voimassaolo jatkuu jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Neuvottelutulos sisältää seuraavat palkankorotukset: Vuonna 2012: 1,7 % Yleiskorotus ja 150 euron kertaerä Yleiskorotus Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,7 prosenttia. Myös henkilökohtaista lisää korotetaan 1,7 prosentilla. Kertaerä tammikuussa euron suuruinen erillinen kertaerä viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään saakka ja palvelussuhde samaan kuntaan/kuntayhtymään on voimassa , maksetaan tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi, kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa tammikuulta Vuonna 2013: 1,46 & yleiskorotus ja 0,6 % paikallinen järjestelyerä Yleiskorotus Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksensuuruus on 1,46 prosenttia. Palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla Paikallinen järjestelyerä Paikallinen järjestelyerä on 0,6 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. Palkkarakenteen muuttuminen KVTES palkkausluvun 12 :n työkokemuslisien prosentit ovat lukien viiden (5) palvelusvuoden jälkeen kolme (3) prosenttia ja 10 palvelusvuoden jälkeen kahdeksan (8) prosenttia. Viranhaltijan/työntekijän voimassa ollutta tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan samanaikaisesti yleiskorotuksen yhteydessä lukien 2 prosenttia. Vastaavasti pienennetään viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaisen lisän euromäärää, jos viranhaltijalla/työntekijällä on vähintään 5 vuotta henkilökohtaisen lisän vuosidonnaiseen osaan oikeuttavaa palveluaikaa. Kuntasektorin palkkausjärjestelmän tavoitteet Kunnan palkkausjärjestelmän virallisesti hyväksyttyjä tavoitteita ovat toiminnan tuloksellisuus, henkilöstön motivaatio, palkkojen kilpailukyky ja oikeudenmukaisuus. Kunnan virka- ja työehtosopimuksen palkkaluvun 2 :n mukaan palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat: 1 Tehtävät ja niiden vaativuus. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy niiden perusteella. 5

6 2 Palvelusaika. Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan perusteella. 3 Ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen. Niiden pohjalta määräytyy henkilökohtainen lisä. Näiden lisäksi voidaan maksaa rekrytointilisää, tulospalkkiota sekä muita sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia. Palkan lisäksi voidaan sopia puhelin- tai autoedusta ja myös sellaisista työsuhteen eduista, jotka eivät liity rahaan, kuten etätyö. Tehtävien vaativuuden arviointi ja tehtäväkuvaus palkkauksen perusteena Kunnan virka- ja työehtosopimuksen palkkaluvun 9 mukaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Tehtävien vaativuuden arviointi tapahtuu kunnissa ja kuntayhtymissä. Arvioinnin tulee perustua työntekijän/viranhaltijan todellisiin tehtäviin eikä pelkästään viran tai toimen kelpoisuusehtoihin. Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi tehtävän tarkoitus, olennainen sisältö ja keskeiset tehtäväkokonaisuudet. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja työntekijän/viranhaltijan kanssa tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta annetaan kopio työntekijälle/viranhaltijalle hänen pyynnöstään. KVTES:n määräysten (palkkaluku 9 ) mukaisia vaativuustekijöitä on neljä: 1) työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), 2) työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen, vaikutukset toiminta- edellytyksiin), 3) työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset), ja 4) henkiset ja fyysiset työolosuhteet. Tehtäväkuvan muutokset Tehtäväkuvaukset pidetään ajantasaisena. Kun työntekijän/viranhaltijan tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtäväkuvaus tätä vastaavasti. Samalla arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaiseen palkkaukseen. Kun sovittuja tehtäviä muutetaan, tulee kysymykseen myös palkkauksen tarkistaminen. KVTES palkkaluvun 10 :n mukaan viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtainen palkka tarkistetaan aina, mikäli hänen tehtäviensä vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi. Palkkauksen muutoksesta pitää sopia ennen kuin muuttuvia tehtäviä ryhdytään hoitamaan. Tehtävän muutokseen perustuvan palkantarkistuksen tulisi yleisenä periaatteena olla suuruudeltaan vähintään 5 prosenttia. Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttuminen olennaisesti vaativammaksi. Tehtävien ja niissä tarvittavan osaamisen, koulutuksen ja ammatinhallinnan muuttuessa on syytä huomioida myös henkilökohtaisen lisän kehittämisen mahdollisuus. Tehtäväkohtaisen palkan päälle maksettavat lisät Huomaa, että tehtäväkohtaisten palkkojen päälle maksetaan ainakin pakollinen työkokemuslisä. Työkokemuslisä on vähintään kolme prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta viiden palvelusvuoden jälkeen ja vähintään kahdeksan prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta kymmenen palvelusvuoden jälkeen. 6

7 Työkokemuslisän lisäksi voidaan maksaa ammatinhallintaan ja työsuoritukseen perustuvaa henkilökohtaista lisää sekä rekrytointilisää. Nämä lisät määräytyvät KVTES:n palkkaluvun ja 15 perusteella. KVTES:n sopimusmääräysten mukaan tehtäväkohtaisen palkkauksen tulee perustua seuraaviin tekijöihin: - Tehtävien vaativuus - Tehtävässä tarvittava koulutus - Tehtävän sisältämät lisävastuut ja -tehtävät - Ammattialan yleinen palkkataso - Vertailu luonteeltaan vastaaviin asiantuntijatehtäviin Esimies- ja johtotehtävät Esimies- ja johtotehtävissä toimivan psykologin palkkauksen tulee KVTES:n määräysten mukaisesti olla selvästi korkeampi eli vähintään 10 % korkeampi kuin alaisten palkkataso. Työkokemuslisä Työkokemuslisä määräytyy KVTES:n palkkaluvun 12 perusteella. Työkokemuslisää maksetaan viiden palveluvuoden jälkeen vähintään kolme prosenttia ja kymmenen palveluvuoden jälkeen vähintään kahdeksan prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. Työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on 1) kaikki palvelu saman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 2) muu työ samalla ammattialalla tai tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Myös ennen maisterin tutkinnon suorittamista tehty työ, kuten psykologiharjoittelu, tulee laskea mukaan palvelusaikaan. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen lisä määräytyy KVTES:n palkkaluvun 11 perusteella. Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammatinhallinta, työssä suoriutuminen ja muut mahdolliset paikallisesti määritellyt kriteerit. Henkilökohtainen lisä on varsinaiseen palkkaan kuuluva euromääräinen lisä. Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä päättää työnantajan toimivaltainen viranomainen esimiehen esityksestä. Henkilökohtaisen lisän maksuperusteet määritellään paikallisesti. Henkilökohtaisen lisän perusteena voivat ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi: - tuloksellisuus - monitaitoisuus ja luovuus - erityistiedot ja taidot - yhteistyökyky - vastuuntunto - oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan työntekijöille/viranhaltijoille. Työntekijälle/viranhaltijalle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri työntekijä/viranhaltijaryhmiä kohdeltava tasapuolisesti. Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti pääsopijajärjestöjen edustajien eli JUKOn luottamusmiesten kanssa. Pääsääntöisesti pysyvä lisä Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi eli pysyvästi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. KVTES palkkaluvun 11 :ssä on määräys siitä, kuinka paljon kyseistä lisää tulee olla vähintään maksussa työpaikkakohtaisesti sekä ohjeet esimiehille henkilökohtaisen lisän arviointi- ja maksamisperiaatteista. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti, ja niiden perusteet ja painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä. 7

8 Huomioitavaa on, että myöntämisen jälkeen henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun tehtävät olennaisesti muuttuvat ja palkkausperusteet arvioidaan uudelleen, tai kun kyseessä on viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen. Henkilökohtainen lisä on osa työntekijän varsinaista palkkaa (KVTES palkkaluku 5 ), ja sitä tulee näin ollen aina maksaa myös sairaus-, äitiys- ja vuosilomien aikana. Osa kannustavaa palkkausta Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkausjärjestelmällä on kunnissa pyritty parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Lisän kannustavuus perustuu siihen, että jokaisen tulisi työsuorituksellaan kyetä vaikuttamaan palkkaukseensa. Tavoite on, että henkilökohtaisen lisän osuus kokonaispalkasta tulevaisuudessa kasvaa, jotta sillä on todellinen sopimuksen tarkoittama motivoiva vaikutus. Rekrytointilisä Rekrytointilisä määräytyy KVTES palkkaluvun 15 perusteella. Työntekijälle/viranhaltijalle voidaan maksaa rekrytointilisää, mikäli se arvioidaan tarpeelliseksi. Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat. Rekrytointilisä on osa varsinaista palkkaa. Työntekijän/viranhaltijan rekrytointilisästä sovitaan työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä. Rekrytointilisä voi olla määräaikainen tai pysyvä. Rekrytointilisän voimassaolo tulee ilmetä työntekijän työsopimuksesta tai viranhaltijan viranhoitomääräyksestä. Mikäli työnantaja käyttää yleisesti rekrytointilisää, selvitetään lisän maksamisperusteet henkilöstön edustajien eli JUKOn luottamusmiesten kanssa. PALKKALIITE 3 TERVEYDENHUOLLON HOITOHENKILÖSTÖ Tätä liitettä sovelletaan terveydenhuollon hoitotyötä pääasiassa tekeviin sekä em. työtä johtaviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin hallintokunnasta tai toimintayksiköstä riippumatta. Esimerkiksi hoitoalan koulutuksen omaavan vanhainkodin osastonhoitajaan, joka toimii hoitohenkilöstön esimiehenä osallistuen mahdollisesti myös itse potilastyöhön, palkkaus määräytyy liitteen 3 mukaan. Sen sijaan vanhainkodin johtajan, jonka pääasiallinen tehtävä on vanhainkodin toiminnan johtaminen, palkkaus määräytyy liitteen 4 mukaan, vaikka hänellä olisi hoitoalan koulutus. Hinnoittelun ulkopuoliset Kunnan/kuntayhtymän hoitotyön hallinnollinen ylin johto on palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi johtavat hoitajat, johtavat ylihoitajat ja hallintoylihoitajat. Kuka kuuluu hinnoittelemattomiin? Hinnoitteluun kuuluvia tehtäviä ovat ainoastaan osastonhoitajan ja ylihoitajan tehtävät. Laajaan hinnoittelemattomien ryhmään kuuluvat kaikki muut tehtävät muun muassa: Johtava hoitaja, johtava ylihoitaja, hallintoylihoitaja, hoitotyön johtaja, koulutuspäällikkö, erityissuunnittelija, projektityöntekijä, potilasasiamies, palvelupäällikkö, terveyden edistämisen päällikkö, ylitarkastaja jne. Mikä vaikuttaa palkkauksen tasoon? Hinnoittelun ulkopuolella olevia ryhmiä koskevat määräykset löytyvät palkkausluvun 7, 8 ja 9 soveltamisohjeineen. Keskeiset asiat on esitetty seuraavassa: Hinnoittelemattomien tehtäväkohtaisen palkan tasoon ja henkilökohtaisiin lisiin vaikuttavat edellä (sivuilla 6-8) mainitut palkkaluvuntekijät. 8

9 Kuntasektorin viiteryhmät Monet terveydenhuoltoalan johtaja ja asiantuntija tehtävät ovat hinnoittelun ulkopuolisia. Jollei palkkahinnoittelusta löydy sopivaa hinnoittelukohtaa, toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelukohdat, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Terveydenhuollon asiantuntijatehtävät Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat itsenäisestä alan teoreettiseen hallintaan ja käytännön asiantuntemukseen perustuvasta terveydenhuollon tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistyöstä. Asiantuntijatehtävät voivat koskea myös rajattua erikoisalaa, joka kohdentuu laajempaan toimintaympäristöön ja palvelee koko organisaatiota. Terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä toimivat ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia, jolloin viiteryhmänä voidaan yleensä käyttää hoitoalan johto- ja esimiestehtävissä toimivien palkkausta. Koulutus Mikäli työnantaja on edellyttänyt viranhaltijalta/työntekijältä palkkahinnoittelua korkeampaa pätevyystasoa (esim. ylempää korkeakoulututkintoa) tai lisäkoulutusta (esim. erikoistumisopintoja), tämä otetaan vastaavasti huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä. Koulutuksen, lisäkoulutuksen, pätevyyden ja erityisosaamisen vaikutuksesta viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaiseen palkkaan, ks. KVTES:n palkkausluvun 9 :n 1 momentin soveltamisohje 3.1 koulutus. Lisätehtävä ja -vastuu Ks. lisätehtävien ja -vastuiden vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan, KVTES:n palkkausluvun 5 :n 1 momentin soveltamisohje. Esim. viranhaltijan/työntekijän lisätehtävänä on toimia esimiehen varamiehenä tai hänellä on yksikön/ryhmän vetovastuu (esim. yksiköstä tai osatoiminnasta vastaava sairaanhoitaja/vastaava terveydenhoitaja), taikka hänellä on vastuu laajasta ja vaativasta tehtävä-/ toimintakokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole tai on selvästi vähäisemmässä määrin (esim. vastuu vaativasta erikoisalasta tai vastuu potilasryhmän hoidon kehittämisestä tai opiskelijatyön vastuutehtävä). Osatoiminnalla ei tarkoiteta viranhaltijoiden/työntekijöiden välisen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun viranhaltijan/ työntekijän vastattavaksi. Lisiä voidaan myöntää myös lisätehtävistä kuten sisäisestä koulutuksesta. Akavan luentopalkkiosuositus löytyy osoitteesta Vaativammat tehtävät Vaativampina tehtävinä voidaan yleensä esimerkiksi pitää tehtäviä, jotka ulottuvat oman yksikön ulkopuolelle ja ovat koko toimintaympäristöön/asiakaspiiriin/väestöön heijastuvia, itsenäistä toimintaa ja ratkaisuja edellyttäviä ja joihin sisältyy vaihtelua, harkintaa ja vastuuta vaikutusten arvioinnissa tai kun on kyse laaja-alaisesta väestövastuutoiminnasta taikka kun yksikön työtehtäviin ja toimintoihin liittyy suurimmaksi osaksi ennakoimatonta, ei-suunniteltua toimintaa (esim. luennot, sisäinen koulutus) Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tehtäväjaon muutokset Palkkahinnoittelun soveltamisen yhteydessä seurataan ja tuetaan palkkauksellisesti niitä tavoitteita, joita seudullisissa tai paikallisissa toimintojen uudelleen organisoinneissa ja yhteistyön kehittämisessä toteutetaan ja joiden seurauksena terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskinäistä tehtävänjakoa kehitetään ja uudistetaan kunkin osaamisen hyödyntämiseksi työyhteisössä entistä paremmin (esim. lääkärien/hammaslääkärien ja hoitohenkilöstön välistä ja hoitohenkilöstön keskinäistä tehtävänjakoa muutetaan). Henkilön tehtävän kuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida muutosten vaikutukset tehtävien vaativuuteen ja palkkaukseen. 9

10 PALKKA: Palkkauskappaleessa käytämme tilastokeskuksen kulloinkin tuoreinta palkkatilastoa. Yhdistyksen palkkasuosituksessa tuoreimpaan tilastotietoon tulee lisätä mahdollinen tilastoinnin jälkeen tullut palkankorotus, jotta nähdään tämän päivän palkkataso. Terveystieteiden maisterin-, lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa koskevat palkkasuositukset koskevat vain tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimuksiin sisältyy kyseinen tutkinto. Hinnoittelemattomien palkkaus Alla oleva terveystieteiden maistereita koskeva tilasto sisältää kaikki kuntasektorilla työskentelevät terveystieteiden maisterin tutkinnon omaavat henkilöt. TtM ansiot kuntasektorilla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 3882 /kk, 1. desiili 2963 /kk, mediaani 3723 /kk, 9. desiili 4790 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 3828 /kk, 1.desiili 2963 /kk, mediaani 3723 /kk, 9.desiili 4790 /kk. Peruspalkka keskimäärin 3405 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus maisteritutkintoa edellyttäviin tehtäviin: 3900 /kk (Perustuu TtM kuntasektorin keskimääräiseen kokonaisansioon Johtavan hoitajan ansiot kuntasektorilla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 3836 /kk, 1. desiili 3240 /kk, mediaani 3785 /kk, 9. desiili 4520 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 3835 /kk, 1.desiili 3240 /kk, mediaani 3785 /kk, 9.desiili 4520 /kk. Peruspalkka keskimäärin: 3327 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus: 3850 /kk (Perustuu TtM kuntasektorin johtavien hoitajien keskimääräiseen kokonaisansioon 3836). Mikäli johtavalla hoitajalla on hoitotyön johtajia alaisuudessaan esim. ylihoitaja tai osastonhoitaja, niin nimikkeen tulee olla johtava ylihoitaja ja palkkasuositus tulee sen mukaisesti. Johtavan ylihoitajan ansiot kuntasektorilla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 4762 /kk, 1.desiili 3914 /kk, mediaani 4742 /kk, 9. desiili 5380 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 4762 /kk, 1.desiili 3914 /kk, mediaani 4742 /kk, 9.desiili 5380 /kk. Peruspalkka keskimäärin: 4148 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus: 4770 /kk (Perustuu kuntasektorin johtavien ylihoitajien keskimääräiseen kokonaisansioon 4762). Osastoryhmän päällikön ansiot kuntasektorilla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 4829 /kk, 1.desiili 4291 /kk, mediaani 4865 /kk, 9. desiili 5320 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 4808 /kk, 1.desiili 4291 /kk, mediaani 4865 /kk, 9.desiili 5308 /kk. Peruspalkka keskimäärin: 4240 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus: 4850 /kk (Perustuu kuntasektorin osastoryhmän päälliköiden keskimääräiseen kokonaisansioon 4829). Palkkahinnoitteluun kuuluvat tehtävät Johtotehtävät Hoitotyön johtava esimies määrätyllä toimialueella tai laitoksessa/ yksikössä. Päätehtävänä on johtaminen, kehittäminen ja koordinointi. Johtaa työtä pääsääntöisesti alaistensa esimiesten välityksellä. Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa. Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi sairaaloiden/terveyskeskusten ylihoitajat. 03HOI010 Ylihoitajan ansiot syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 4365 /kk, 1. desiili 3759 /kk, mediaani 4250 /kk, 9. desiili 5255 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 4334 /kk, 1.desiili 3759 /kk, mediaani 4250 /kk, 9. desiili 5038 /kk. Peruspalkka keskimäärin: 3762 /kk. 10

11 Yhdistyksen palkkasuositus: 4400 /kk (Perustuu kuntasektorin ylihoitajien keskimääräiseen kokonaisansioon 4365). Esimiestehtävät Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on henkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu sekä omaa yksikköä koskeva päätöksenteko ja päätöksenteon valmistelu. Suuremmissa yksiköissä alaisena voi olla myös esimiesasemassa olevia. Tehtäviin kuuluu myös välitöntä potilas-/asiakastyötä. Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista alan tutkintoa. Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi osastonhoitaja sekä apulaisosastonhoitaja/vastaava hoitaja/vastaava terveydenhoitaja, kun kyseessä on yksikön koko ja organisaatio huomioon ottaen selkeästi esimiesasemassa toimiva viranhaltija/työntekijä. Esimiestehtävissä "vastuu laajasta ja vaativasta tehtävä-/toimintakokonaisuudesta" on yleensä kyse silloin kun johdettava yksikkö muodostuu useista erikoisaloista, yksiköiden useista toimipisteistä tai yksiköiden erilaisista toiminnoista taikka useista eri henkilöryhmistä. 03HOI020 PALKKA: Osastonhoitajan ansiot kuntasektorilla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 3518 /kk, 1. desiili 3049 /kk, mediaani 3389 /kk, 9. desiili 4114 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 3301 /kk, 1. desiili 3008 /kk, mediaani 3279 /kk, 9.desiili 3600 /kk. Peruspalkka keskimäärin: 2838 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus: 3550 /kk (Perustuu kuntasektorin sairaalassa toimivien osastonhoitajien keskimääräiseen kokonaisansioon 3518). Lisää kuntasektorin palkkatietoa löytyy liitteistä 1. ja 2. 11

12 PALKKALIITE 4 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ Tätä liitettä sovelletaan sosiaalihuollon henkilöstöön, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstöön ja lääkehuollon henkilöstöön. Hinnoittelun ulkopuolella ovat Sosiaalihuollon hallinnollinen johto (esim. sosiaalijohtaja, osastopäällikkö). Myös viranhaltija/työntekijä, jonka päätehtävänä on sosiaalihuollon suunnittelu-, kehittämis- yms. asiantuntijatehtävät (esim. sosiaalihuollon suunnittelija) on hinnoittelun ulkopuolinen, jolloin viiteryhmänä voidaan yleensä käyttää sosiaalihuollon johto- ja esimiestehtävissä toimivien palkkausta. PALKKA: Sosiaali- ja terveysjohtajan ansiot kuntasektorilla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 5955 /kk, 1.desiili 4412 /kk, mediaani 5712 /kk, 9.desiili 7888 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 5926 /kk, 1.desiili 4412 /kk, mediaani 5712 /kk, 9.desiili 7888 /kk. Peruspalkka keskimäärin: 5374 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus: 6000 /kk (Perustuu sosiaali- ja terveysjohtajan kuntasektorin keskimääräiseen kokonaisansioon 5955). Palkkahinnoittelu Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on sosiaalihuollon toimintayksikön tai -alueen johtaminen tai asiantuntijatehtävissä toimivien ja muun henkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu sekä johdettavanaan tai vastuullaan olevan yksikön tai alueen toimintaa koskeva päätöksenteko ja päätöksenteon valmistelu. Tehtäviin voi kuulua myös alan asiantuntijatehtävien hoitamista ja osallistumista asiakastyöhön. Tähän ryhmään voivat kuulua esim. vanhustyön johtaja, vanhainkodin johtaja, lastensuojeluyksikön johtaja, päihdehuollon yksikön johtaja tai avopalvelun, kotipalvelun tai vanhushuollon ohjaaja Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. 04SOS030 (yhdistetty 04SOS020) PALKKA: Vanhustyön johtajan ansiot kuntasektorilla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 3545 /kk, 1.desiili 2865 /kk, mediaani 3554 /kk, 9.desiili 4260 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 3545 /kk, 1.desiili 2865 /kk, mediaani 3554 /kk, 9.desiili 4260 /kk. Peruspalkka keskimäärin: 3084 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus: 3550 /kk (Perustuu kuntasektorin vanhustyön johtajien keskimääräiseen kokonaisansioon 3545). Lisää kuntasektorin palkkatietoa löytyy liitteistä 1. ja 2.

13 2. VALTION YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS Sopimus 2012 Sopimus on kaksivuotinen ja sopimuskausi on Sopimuskausi jatkuu em. todetun ajanjakson jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Palkankorotukset: Sopimukseen sisältyy yleiskorotus, virastoerä ja kertaerä 1,9 % yleiskorotus lukien (kuitenkin vähintään 39 euroa/kk) 150 e kertaerä huhtikuussa ,4 % virastoerä lukien. 0,5 % virastoerä o Erät on kohdennettava siten, että palkkauksella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä parannetaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Erät kohdennetaan ensisijaisesti ja pääosin vpj:n kehittämiseen o Mikäli virastoerän jakamisesta ei päästä yhteisymmärrykseen, maksetaan se prosentuaalisena yleiskorotuksena. Valtiolla on ollut 120 eri palkkausjärjestelmää, joista on sovittu virastokohtaisesti. Yksityiskohtaiset sopimukset löytyvät Valtionkonttorin sivuilta osoitteesta: Tajan jäsenet toimivat valtiolla muun muassa: Yliopistoissa (assistentti, tutkija, lehtori, professori), THL:ssä. (tutkija, suunnittelija), Sosiaali- ja terveysministeriössä (ylitarkastaja, neuvotteleva virkamies), Valtion mielisairaaloissa (esim. Niuvanniemi ja Vanha Vaasa: ylihoitaja), aluehallintovirastoissa (tarkastaja), Työsuojelupiirit (tarkastaja) jne sopimuksessa sovittiin, että tulevien virastouudistusten vpj eli valtion palkkausjärjestelmien valmistelu aloitetaan heti hallituksen päätöksen jälkeen. Virkamiesten ja työntekijöiden palkkaus Vpj-järjestelmät ovat virastokohtaisia, mutta yhtenäisten yleisten periaatteiden mukaan laadittuja. Järjestelmät perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Vpj-järjestelmissä tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvä palkanosa on porrastettu virastokohtaisesti noin vaativuustason mukaisesti. Työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvä henkilökohtainen palkanosa voi kunkin viraston järjestelmästä riippuen olla enimmillään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja sekin on porrastettu noin 5-15 suoritustason mukaisesti. Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät. Vaativuuden osatekijät koskevat tyypillisesti tehtävässä edellytettävää osaamista, vuorovaikutusta ja vastuuta. Työsuorituksen osatekijät koskevat tyypillisesti ammatinhallintaa, aikaansaavuutta ja yhteistyötä. Tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista suoritusta tarkastellaan vuosittain esimiehen ja henkilön välisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa. Virkamiesten ja työntekijöiden palkkausten perusteista on voimassa, mitä siitä on virka- ja työehtosopimuksella sovittu taikka säädetty, määrätty tai muutoin sovittu. Tätä pykälää sovelletaan myös osa-aikatyöhön. Valtion palkkausjärjestelmissä palkkausperusteina ovat tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvat palkanosat sekä muut 7 :ssä sanotut kuukausipalkkatekijät. Palkkausjärjestelmien valmistelu tulevissa organisaatiomuutostilanteissa Tulevissa organisaatiomuutostilanteissa uuden viraston vpj:n valmistelu aloitetaan asianomaisten työnantajaviranomaisten ja palkansaajajärjestöjen kesken osana muutoksen muuta valmistelua mahdollisimman pian sen jälkeen kun organisaatiomuutoksesta on hallitustasolla päätetty. Vpj-sopimukseen pyritään ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa. Mikäli tähän ei päästä, niin tarkoitus on sopia, että uutta vpj:tä 13

14 sovelletaan takautuvasti. Uuden viraston vpj:n valmistelun alussa on hyvä miettiä voidaanko kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen tarkastelun asemesta ottaa jokin lakkaavissa virastoissa noudatettava vpj-järjestelmä kehittämisen lähtökohdaksi. Tätä pidetään ensisijaisesti harkittavana vaihtoehtona. Palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa 1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. 2. Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. 3. Henkilön tehtäväkohtaista palkanosaa ei 2 momentissa tarkoitetun tehtävämuutoksen johdosta alenneta 24 kalenterikuukauden aikana tehtävien sanotusta muutoksesta. Työnantaja jatkaa entisen vaativuustason mukaisten tehtävien mahdollisuuden selvittämistä tämän ajan. Seuraavassa jäsenistön yleisimmät valtion virastojen palkkoja koskevat sopimukset 2012: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Lisäksi on sovittu takuupalkasta. Tehtäväkohtainen palkanosa ja tehtävän vaativuuden arviointi Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön sopimusosapuolten yhteistyössä kehittämää tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmää. Vaativuuden arviointitekijät ovat: A. tehtävän edellyttämä koulutus B. harkinnan, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon vaikeus C. vuorovaikutustilanteiden ja vaikuttamisen vaikeus D. esimies- ja työnjohtovastuun laajuus Arvioinnin pohjana ovat esimiehen ja henkilön yhdessä läpikäymät tehtävänkuvauslomakkeet. Tehtäväkohtainen palkanosa vaativuusluokka tehtäväkohtainen palkanosa (euroa kuukaudelta) ,44 (106) ,24 (107) 7a 2944,30 (114) ,19 (108) 8a 3496,32 (115) ,94 (109) 9a 4155,37 (116) ,62 (110) 10a 4715,74 (117) ,44 (111) 11a 5377,56 (118) 14

15 Henkilökohtainen palkanosa ja työsuorituksen arviointi Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön sopimusosapuolten yhteistyössä kehittämää henkilökohtaisen suorituksen arviointijärjestelmää. Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen: Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön työsuorituksen perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat: 1. ammatinhallinta, osaaminen, pätevyys 2. aikaansaavuus, tehokkuus 3. vastuunotto, sitoutuminen, luotettavuus 4. yhteistyötaito ja aktiivisuus työyhteisön ja työilmapiirin kehittämisessä Kukin arviointitekijä arvioidaan asteikolla 1 5. Kahdella ensimmäisellä tekijällä on muihin verrattuna puolitoistakertainen paino. Henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan kerran vuodessa henkilön ja hänen esimiehensä välisissä kehityskeskustelujen yhteydessä. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Henkilökohtainen palkanosa henkilökohtainen palkanosa (%:a suorituspisteet suoritusluokka tehtäväkohtaisesta palkanosasta) alle , ,5-14, ,5-17, ,5-20, ,5-23, vähintään Takuupalkka Henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana sosiaali- ja terveysministeriön vakinaisessa palvelussuhteessa, on oikeus euromääräiseen takuupalkkaan. Takuupalkkaoikeus säilyy niin kauan kuin henkilö on käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä sosiaali- ja terveysministeriön vakinaisessa palvelussuhteessa. Takuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän palkka. Takuupalkan määrä vastaa vanhan järjestelmän kuukausipalkkaa käyttöönottoajankohtana. Henkilökohtainen lisäpalkkio, jonka peruste liittyy olennaisesti määräaikaiseen tehtävien järjestelyyn, lasketaan mukaan takuupalkkaan niin kauan kun tehtävien järjestely on voimassa. Takuupalkka tarkistetaan keskustasolla sovittavilla sopimuskorotuksilla. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuustasoon perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkkaus määritellään henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa, sekä silloin jos tehtävät muuttuvat olennaisesti. Vaativuuden arviointitekijät ovat: 15

16 1. Tehtävän tarkoitus ja asema, itsenäisyys ja yhteistyö. 2. Tehtävän vaikeusaste. 3. Tehtävän vastuut: - johtaminen - henkilöstö - talous - asiantuntijuus 4. Tehtävän edellyttämä ammattitaito: - osaaminen ja asiantuntemus Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät ovat: 1. Tavoitteellisuus ja tuloksellisuus. 2. Ammatillinen ote ja monipuolisuus. 3. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. 4. Aktiivisuus, aloitteellisuus ja kehittämisote. Uudesta palkkausjärjestelmästä vanhaan siirtyminen sisältää monimutkaisia siirtymäsäännöksiä ja niiden osalta voit olla yhteydessä luottamusmies Timo Sinervoon. VALTIOSEKTORILLA MAKSETUT PALKAT JA PALKKASUOSITUKSET: Tuoreimmat ammattinimikekohtaiset palkkatilastot syksyltä 2011 löydät liitteestä 3. TtM ansiot valtiolla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 3938 /kk, 1.desiili 2791 /kk, mediaani 3785 /kk, 9.desiili 5403 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 3917 /kk, 1.desiili 2761 /kk, mediaani 3785 /kk, 9.desiili 5403 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus maisteritutkintoa edellyttäviin tehtäviin: 3900 /kk (Huomioitu terveystieteiden maistereiden eri sektoreilla saamat keskimääräiset kokonaisansiot). Valtiosektorilla työskentelevien terveystieteiden / terveydenhuollon lisensiaattien palkkauksesta ei löydy tilastotietoa. FT, sosiaali- ja terveysala ansiot valtiolla syksyllä 2011 kokonaisansio: keskimäärin 4271 /kk, 1.desiili 3229 /kk, mediaani 4176 /kk, 9.desiili 5635 /kk, säännöllisen työajan ansio: keskimäärin 4247 /kk, 1.desiili 3229 /kk, mediaani 4133 /kk, 9.desiili 5635 /kk. Yhdistyksen palkkasuositus: 5100 /kk (Perustuu FT, terveys- ja sosiaaliala kuntasektorin vuoden 2011 säännöllisen työajan keskiansioon). Lisätietoja valtiosektorin palkoista löydät liitteistä 3. ja 4. 16

17 3. YLIOPISTON SOPIMUS 2010 yliopistosektori sai historiallisen ensimmäisen sopimuksen. Työnantajapuoli vaihtui Valtion työmarkkinalaitoksesta EK:ksi ja uhkana oli kollektiivisopimuksen vaihtuminen yliopistokohtaisiin sopimuksiin. Uhka torjuttiin ja syntyneen sopimuksen sopimustekstit noudattavat pääosin valtion sopimusta. Sopimus on voimassa Sopimuskorotukset Sopimukseen sisältyy yleiskorotuksia, järjestelyerät ja kertaerä ,7 % yleiskorotus lukien 0,7 % järjestelyerä lukien. 150 e kertaerä huhtikuussa Kertaerä maksetaan osa-aikaisessa työsuhteessa oleville työsopimuksen mukaisen osa-aikaisuuden suhteessa. Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on alkanut viimeistään ja ollut keskeytyksettä voimassa asti ja että henkilölle maksetaan palkkaa huhtikuussa ,2 % yleiskorotus ,7 % järjestelyerä Järjestelyerän käyttämisestä palkkausjärjestelmien henkilökohtaisen osuuden järjestelmän kehittämiseen neuvotellaan mennessä. Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, erästä käytetään 0,3 % yleiskorotuksena ja 0,4 % työnantajan kohdentamana henkilökohtaisiin palkkoihin. Tehtäväkohtainen palkanosa ja tehtävän vaativuuden arviointi Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä. Työnantaja päättää kumpaa arviointijärjestelmää tehtävään sovelletaan (kriteerit sopimusliitteessä). Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä voimassa olleeseen virka- tai työsuhteeseen liittyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta palkan takuuosuudesta. Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Vaativuuden arviointitekijät ovat opetus ja tutkimushenkilöstön osalta: - Työn luonne ja vastuu - Tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot - Tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet Vaativuuden arviointitekijät ovat muun henkilöstön osalta: - Tehtävän sisältö - Tehtävän edellyttämät ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot - Vuorovaikutustaidot - vastuu - tiedolliset ja taidolliset valmiudet 17

18 Tehtävien arvioinnin suorittaa jokaisessa yliopistossa kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muodostamaa arviointiryhmää, toinen opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja toinen muulle henkilöstölle. Ryhmien koon päättää kukin yliopisto. Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuustasosta. Tehtävän vaativuus arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tehtävien muuttuessa tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuuden uudelleen arviointia voi pyytää myös henkilö itse tai luottamusmies. Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti ja pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut aikaisemman arvioinnin jälkeen ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta. Mikäli työnantaja tekee työsuhteen aikana aloitteen työtehtävien muuttamiseksi siten, että muutoksen seurauksena tehtävän vaativuustaso alenisi, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuustaso säilyy ennallaan. Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen: Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta: 1. opetukselliset ansiot 2. tutkimukselliset ansiot 3. yhteiskunnalliset ansiot 4. yliopistoyhteisölliset ansiot Vaativuusryhmien mukaiset palkat (euron tarkkuudella) Tehtävän Henkilökohtaisen työn suoritustaso vaativuustaso Muun henkilöstön osalta Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät ovat: 1. ammatinhallinta 2. vastuullisuus työssä 3. toiminta työyhteisössä 4. laatu 5. tuloksellisuus 18

19 Muun henkilöstön järjestelmä Vaativuusryhmien mukaiset palkat Tehtävän Henkilökohtaisen työn suoritustaso vaativuustaso Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein. Henkilön tullessa uutena yliopiston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Mikäli tehtävä muuttuu, henkilön suoritustaso arvioidaan uudelleen tehtävän muutoksen myötä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua. Takuupalkka Henkilöllä, jolla on ollut oikeus palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvään takuupalkkaan, oikeus em. perusteella määriteltyyn takuupalkkaan säilyy aikaisemmin voimassa olleen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti niin kauan kuin henkilö on keskeytyksettä saman yliopiston vakinaisessa työsuhteessa. Oikeus takuupalkkaan koskee myös määräaikaisessa palvelusuhteessa olleita niin kauan kuin hän keskeytyksettä jatkaa palvelustaan samassa yliopistossa sellaisessa palvelussuhteessa, jonka tehtävät ovat vähintään samalla vaativuustasolla kuin hänen tehtävänsä käyttöönottoajankohtana olivat. Takuupalkkaa tarkistetaan työehtosopimuksella sovittavilla yleiskorotuksilla. Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin sopimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista. Erimielisyyksien ratkaiseminen Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä. 19

20 4. PTY:N SOPIMUS Työehtosopimus on voimassa Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimuskorotukset ,9% yleiskorotus ,5% järjestelyerä euroa kertaerä ,56% yleiskorotus ,5% järjestelyerä Palkkausjärjestelmä Palkkausluvun 10 mukaan työntekijän varsinainen palkka koostuu peruspalkasta ja kokemuslisästä. Lisäksi on mahdollista saada määrävuosilisää, syrjäseutulisää, luottamusmieskorvausta sekä muita peruspalkan luonteisia lisiä. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomia mahdolliset palkanosia ovat: kannustelisä ja tulospalkkio. Henkilökohtainen peruspalkka Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperuspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Nämä arvioidaan kokonaisarviona. 1) työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan ryhmään kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suhteessa ammattiin yleensä kuuluviin työtehtäviin. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuolisia työtehtävät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, yleisestä poikkeavaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä. 2) ammattitaitoa tarkastellaan suhteessa ammatissa edellytettävään perustasoon. Ammattitaidossa arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia. 3) työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suorituksen perustasoon sekä suhteessa jäsenyhteisön tavoitteiden ja tehtävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suoritustavoitteisiin. Arviointi suoritetaan palkkaryhmän sisällä. Työn edellyttämät kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana. Arviointijärjestelmä olisi pidettävä ajan tasalla. Työnantajan ja työntekijöiden edustajien tulisi vuosittain ennen kehityskeskustelujen tai vastaavien arviointitilaisuuksien alkamista keskustella myös arviointijärjestelmän kehittämistarpeesta. Työntekijästä tehtävä arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vaikutuksesta palkkaukseen. Palkkaryhmän sisällä tapahtuvan tarkastelun lisäksi on huolehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän peruspalkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuolisia työtehtävät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, yleisestä poikkeavaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä. Työtehtävissä voidaan myös arvioida poikkeuksellista fyysistä tai henkistä rasittavuutta, työn kuormittavuutta tai jatkuvasti epämukavampia työoloja. Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus. Soveltuvampi koulutus ja työntekijän ammattitaidon tasoa nostavat lisä-, täydennys- tai jatkokoulutus ovat tällaisia tekijöitä silloin, kun ne lisäävät työntekijän osaamista hänelle kuuluvissa työtehtävissä. 20

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

PALKKAOPAS. versio 13.8.2010. Terveystieteiden johtajat ja asiantuntijat ry

PALKKAOPAS. versio 13.8.2010. Terveystieteiden johtajat ja asiantuntijat ry PALKKAOPAS versio 13.8.2010 Terveystieteiden johtajat ja asiantuntijat ry SISÄLLYSLUETTELO: OPPAAN TARKOITUS... 3 OIKEALLA ASENTEELLA PALKKANEUVOTTELUUN!... 3 TYÖSOPIMUS JA TYÖEHTOSOPIMUS... 3 PALKKAUS

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. DNo YM 1/10/2012 Ympäristöministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä on 9.1.2012 tehty

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön osalta. Sopimus on tehty 17. päivänä kesäkuuta 2011

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä Sopimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön sekä Julkisalan koulutettujen

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001

SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001 1 SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001 Suomen ympäristökeskuksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan aluehallintovirastojen toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin.

Sopimusta sovelletaan aluehallintovirastojen toistaiseksi virkaan nimitettyihin virkamiehiin. Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta aluehallintovirastoissa. Sopimus on tehty 24. päivänä marraskuuta 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston, Julkisalan koulutettujen

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus palkkausjärjestelmästä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa.

Tarkentava virkaehtosopimus palkkausjärjestelmästä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa. Tarkentava virkaehtosopimus palkkausjärjestelmästä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa. Sopimus on tehty 12 päivänä lokakuuta 2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Julkisalan koulutettujen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Tässä sopimuksessa virastolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa kumpaakin erikseen.

Tässä sopimuksessa virastolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa kumpaakin erikseen. Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Sopimus on tehty 11 päivänä huhtikuuta 2005 maa- ja metsätalousministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus. 2 Soveltamisala

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus. 2 Soveltamisala Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta valtion mielisairaaloissa. Sopimus on tehty 21 päivänä joulukuuta 2006 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön.

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön. 340151 01 101-111 (työvoimatoimistot) 02 102-114 (Työministeriö ja Työvoimaopisto) Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta työministeriössä, Työvoimaopistossa ja työvoimatoimistoissa

Lisätiedot

VES 260351, 01 102-103 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTA- MISESTA SISÄASIAINHALLINNON PALVELU- KESKUKSESSA

VES 260351, 01 102-103 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTA- MISESTA SISÄASIAINHALLINNON PALVELU- KESKUKSESSA VES 260351, 01 102-103 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTA- MISESTA SISÄASIAINHALLINNON PALVELU- KESKUKSESSA Sopimus on tehty 16 päivänä huhtikuuta 2008 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkkausjärjestelmästä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa (jäljempänä Tekes). Sopimus on tehty 28 päivänä

Lisätiedot

Keskustason sopimuksen 4 :n mukaan palkkoja korotetaan siitä ilmenevillä yleiskorotuksilla.

Keskustason sopimuksen 4 :n mukaan palkkoja korotetaan siitä ilmenevillä yleiskorotuksilla. Pöytäkirja valtiovarainministeriön 2.11.2007 antamien neuvottelumääräysten kohdan 3 mukaisesta sopimusten uudistamisen ja vuoden 2007 yleiskorotuksen toteamisesta. Pöytäkirja on laadittu 12 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

VES 324051 TES 324001 Palkkaliite 01. Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Kuluttajavirastossa.

VES 324051 TES 324001 Palkkaliite 01. Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Kuluttajavirastossa. 1 VES 324051 TES 324001 Palkkaliite 01 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Kuluttajavirastossa. Sopimus on tehty.päivänä joulukuuta 2005 Kuluttajaviraston,

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Patentti- ja rekisterihallituksessa. Sopimus on tehty 19 päivänä huhtikuuta 2005 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VES 280151 PL 01 Valtiovarainministeriö sekä AKAVA JS ry., Palkansaajajärjestö Pardia ry. sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry. ovat tehneet 12 päivänä marraskuuta 2003 tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

VES: 310251 TES: 310201. 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

VES: 310251 TES: 310201. 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus VES: 310251 TES: 310201 Virka- ja työehtosopimus, joka tehtiin 22.6.2010 Liikenneviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

VES 321151 ja TES 321101 25/110/2004

VES 321151 ja TES 321101 25/110/2004 VES 321151 ja TES 321101 25/110/2004 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Sopimus on tehty 15. elokuuta 2005 kauppa- ja

Lisätiedot

Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä

Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä 281805 Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä Verohallitus sekä Verohallinnon atk-henkilöt VERO-ATK ry ovat tehneet 20 päivänä joulukuuta 2005 työehtosopimuksen verohallinnon

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön.

Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön. 1 Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä MTT:n

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus (UPJ) verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä

Tarkentava virkaehtosopimus (UPJ) verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä 281851 Tarkentava virkaehtosopimus (UPJ) verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä Verohallitus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Palkansaajajärjestö Pardia ry. sekä

Lisätiedot

Piekkala 25.6.2001 1 (2)

Piekkala 25.6.2001 1 (2) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2001 Piekkala 25.6.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille ÄITIYSLOMA-AJAN LUKEMINEN KOKEMUSLISÄAJAKSI Palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta valtion koulukodeissa muiden kuin opetustehtävissä työskentelevien virkamiesten osalta. Sopimus on tehty 17 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet

1 Sopimuksen perusteet 1(13) Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus, joka tehtiin lokakuun 2 päivänä 2008 Tilastokeskuksen ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

260151/01/101-109 Liite 1

260151/01/101-109 Liite 1 260151/01/101-109 Liite 1 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmää koskeva tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin sisäasiainministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 37/2011 liite 1 (15)

KT Yleiskirjeen 37/2011 liite 1 (15) KT Yleiskirjeen 37/2011 liite 1 (15) KVTES 2012 2013 Palkkausluvussa tapahtuneet muutokset KVTES 2010 2011 allekirjoituspöytäkirjassa asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli uudistaa ja kehittää palkkausmääräyksiä

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

2) Sopimuksen soveltamisala Sopimusta noudatetaan opintotuen muutoksenhakulautakunnan virkasuhteiseen henkilöstöön.

2) Sopimuksen soveltamisala Sopimusta noudatetaan opintotuen muutoksenhakulautakunnan virkasuhteiseen henkilöstöön. TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: VES:297051, PL:01,PR:104-110 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Opintotuen muutoksenhakulautakunta Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Sopimus korvaa 2.12.2010 tehdyn oikeuslaitoksen yleisen tarkentavan virkaehtosopimuksen myöhempine muutoksineen.

Sopimus korvaa 2.12.2010 tehdyn oikeuslaitoksen yleisen tarkentavan virkaehtosopimuksen myöhempine muutoksineen. ves-koodi: 251053 Oikeuslaitoksen yleistä sopimusalaa koskeva tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 22 päivänä kesäkuuta 2011 oikeusministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin 1 päivänä lokakuuta 2008

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 2010-2012 mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 2010-2012 mukaisesti. TRAFI/20771/01.00.01/2010 Virkaehtosopimus 4.1.2011 Virkaehtosopimus Liikenteen turvallisuusviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelu-järjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Lisätiedot

Virka- ja työehtosopimusnumero Palkkaliitenumero Palkkaryhmänumero (vaat.tasot 10-22) T A R K E N T A V A V I R K A - J A T Y ÖE H T O S O P I M U S

Virka- ja työehtosopimusnumero Palkkaliitenumero Palkkaryhmänumero (vaat.tasot 10-22) T A R K E N T A V A V I R K A - J A T Y ÖE H T O S O P I M U S . Virka- ja työehtosopimusnumero Palkkaliitenumero Palkkaryhmänumero (vaat.tasot 10-22) T A R K E N T A V A V I R K A - J A T Y ÖE H T O S O P I M U S Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus,

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051

KTM 11/110/2002 VES: 321051 KTM 11/110/2002 VES: 321051 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 12.4.2002 TEHDYN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

TES 285203 VES 285251

TES 285203 VES 285251 1(7) 1 Sopimuksen perusteet Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus, joka tehtiin syyskuun 29 päivänä 2010 Tilastokeskuksen ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö

Lisätiedot

Suomen elokuva-arkistossa otetaan 1.4.2005 käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jota koskevat määräykset ovat liitteinä 1 3.

Suomen elokuva-arkistossa otetaan 1.4.2005 käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jota koskevat määräykset ovat liitteinä 1 3. TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: VES:299551, PL:01, PR:101-112 OPETUSMINISTERIÖ; Kulttuurihallinto Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

3 Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen ja työrauha

3 Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen ja työrauha TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Varastokirjasto VES 298351; PL: 01; PR: 102-112 Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin 18 päivänä

Lisätiedot

Tämä sopimus koskee käräjäoikeuksien haastemiehiä ja haastemiesten esimiehiä (jäljempänä haastemiehiä).

Tämä sopimus koskee käräjäoikeuksien haastemiehiä ja haastemiesten esimiehiä (jäljempänä haastemiehiä). Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa käräjäoikeuksien haastemiehiin koskeva tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä lokakuuta 2005 oikeusministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö

Lisätiedot

Sopimus koskee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen virkamiehiä ja työntekijöitä.

Sopimus koskee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen virkamiehiä ja työntekijöitä. 1 TARKENTAVA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Hallinnonalakohtainen tarkentava virka- ja työehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus

1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus VES 230251 PL 01 Valtioneuvoston kanslia sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Valtion ja erityisalojen ammattiliitto VAL ry. ovat tehneet 18 päivänä elokuuta 2004 tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

TES 299702 LIITE. Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä

TES 299702 LIITE. Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä TES 299702 LIITE Suomenlinnan hoitokunnan ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen sopimus palkkausjärjestelmästä 1 Sopimuksen tavoitteet Sopimuksen tavoitteena on tehostaa Suomenlinnan

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279201 Pöytäkirja 30.6.2005 Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Tarkentava virkaehtosopimus samapalkkaerän kohdentamisesta opetusministeriön kulttuurihallinnonalalla eli Kansallisessa audiovisuaalisessa

Lisätiedot

Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt.

Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt. TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 15. päivänä lokakuuta 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön (hallinnonalan

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot

Sopimus korvaa 12.11.2010 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen ulosottomiesten palkkauksesta myöhempine muutoksineen.

Sopimus korvaa 12.11.2010 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen ulosottomiesten palkkauksesta myöhempine muutoksineen. VES-koodi: 254051 Tarkentava virkaehtosopimus ulosottomiesten palkkauksesta. Sopimus tehtiin 20 päivänä kesäkuuta 2011 oikeusministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä.

Lisätiedot

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan maistraattien virkamiesten palkkaukseen.

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan maistraattien virkamiesten palkkaukseen. 1(6) Maistraattien palkkausjärjestelmää koskeva tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 29. päivänä helmikuuta 2008 valtiovarainministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

Palkkaus muodostuu - tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta

Palkkaus muodostuu - tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Säteilyturvakeskus (STUK), Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet 24.8.2006 tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelijatehtävässä olevaan tai tukityöllistettäväksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelijatehtävässä olevaan tai tukityöllistettäväksi palkattavaan henkilöstöön. Tarkentava virkaehtosopimus ulosottomiesten palkkauksesta. Sopimus tehtiin 1 päivänä kesäkuuta 2009 oikeusministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä. 1 Sopimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tavoitteet

1 Sopimuksen perusteet ja tavoitteet VES 324051 TES 324001 Palkkaliitteet 1 ja 2 Kuluttajaviraston tarkentava virkaehtosopimus 324051 ja työehtosopimus 324001. Sopimus on tehty 8. päivänä kesäkuuta 2011 Kuluttajaviraston, Julkisalan koul

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Tarkentava virka- ja työehtosopimus, joka tehtiin 14.4.2008 Kansanterveyslaitoksen

Tarkentava virka- ja työehtosopimus, joka tehtiin 14.4.2008 Kansanterveyslaitoksen Tarkentava virka- ja työehtosopimus, joka tehtiin 14.4.2008 Kansanterveyslaitoksen (KTL) sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Ohjeita tehtävän vaativuuden arviointiin

Ohjeita tehtävän vaativuuden arviointiin Ohjeita tehtävän vaativuuden arviointiin Kunnan työntekijät ja viranhaltijat ovat yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Tämä tarkoittaa, että kaikkien työntekijöitten ja viranhaltijoitten työsuhteen

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Virkamiehen palkkaus muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Virkamiehen palkkaus muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. 310151 01 102-114 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskeva tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 15 päivänä maaliskuuta 2002 liikenneja viestintäministeriön, Akava JS:n sekä Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ , liite 1 ANNE-MARIA MÄKINEN PALVELUSSUHDEJOHTAJA 1 HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ liikelaitosten johtokunta 5.11.2014 2 1 , liite 1 PALKKAUS OSANA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMISEN JA PALKITSEMISEN KOKONAISUUTTA,

Lisätiedot

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA 10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504

VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504 Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 29. päivänä

Lisätiedot

1 Soveltamisala. Tätä sopimusta sovelletaan ulkoasiainhallinnon virkamiehiin seuraavin poikkeuksin.

1 Soveltamisala. Tätä sopimusta sovelletaan ulkoasiainhallinnon virkamiehiin seuraavin poikkeuksin. Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus ulkoasiainhallinnon virkamiesten uudesta palkkausjärjestelmästä, joka tehtiin 23.1.2014 ulkoasiainministeriön, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY

Lisätiedot

Palkkahinnoitteluliitteen 7 Lomituspalveluhenkilöstö soveltaminen. Palkkahinnoitteluliitteen 7 rakenne ja sisältö on uudistettu.

Palkkahinnoitteluliitteen 7 Lomituspalveluhenkilöstö soveltaminen. Palkkahinnoitteluliitteen 7 rakenne ja sisältö on uudistettu. KT Yleiskirjeen 9/2014 liite 5 1 (6) Palkkahinnoitteluliitteen 7 Lomituspalveluhenkilöstö soveltaminen Palkkahinnoitteluliitteen 7 rakenteesta ja sisällöstä Palkkahinnoitteluliitteen 7 rakenne ja sisältö

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston

Lisätiedot