1/ vsk YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN PUOLESTA 8 PIEKSÄMÄEN RESERVIUPSEERIKERHO 75 VUOTTA 15 ISKUSSA INTTIIN 19
|
|
- Helena Kristiina Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 c 1/ vsk d YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN PUOLESTA 8 PIEKSÄMÄEN RESERVIUPSEERIKERHO 75 VUOTTA 15 ISKUSSA INTTIIN 19
2 TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia ja turvallisempia työympäristöjä. Ei, vaan Marski Superkyvykkäät Datan työrauhanturvaajat! työrauhanturvaajamme suunnittelevat, Työrauhanturvaajat toimittavat, tarjoavat huoltavat asiakaslähtöisen ja ylläpitävät palvelunsa toimistoja tietojärjestelmäratkaisuja avulla tehokkaita ratkaisuja joka juuri toimistoon. Sinun tarpeisiisi. Palveluhaluinen Tule ja koulutettu ja tutustu henkilökunta tulevaisuuden pitää huolen ratkaisuihin! työrauhastasi, ja Sinä voit keskittyä olennaiseen. Vuorikatu 7, MIKKELI Puh. (015) Kirkkokatu 7, SAVONLINNA Puh. (015) Avoinna ma-pe klo , la suljettu 2 SAVON VASAMA
3 51. vuosikerta, helmikuu 2011 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu MIKKELI sähköposti: PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen / Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy syksyllä 2011 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm PUOLUSTUSVOIMA- UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT Kansalaisten keskuudessa tehtyjen tuoreiden mielipidekartoitusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on kansainvälisesti vertaillen hyvin korkealla tasolla. Selvä valtaenemmistö meistä on valmis oman henkensäkin uhalla puolustamaan maatamme ja sen itsenäisyyttä, jos tänne hyökätään. Samoin enemmistö kansalaisista kannattaa Suomen säilymistä sotilasliittojen ulkopuolella ylläpitämällä yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa itsenäistä puolustusta, joka tekee mahdolliseksi koko maan puolustamisen. Myös sodanajan joukkojen määrän kansalaiset haluaisivat säilyttää nykytasolla. Vaikka asenneilmapiiri vaikuttaa tällä hetkellä maanpuolustuksen kannalta erinomaiselta, tilanne puolustuksemme tulevaisuuden suhteen ei ole lainkaan ongelmaton, sillä valtiontalouden syöksykierteen oikaiseminen vaatinee myös puolustusmenoihin kohdistuvia leikkauksia, joilla saattaa olla merkittäviä toiminnallisia seurausvaikutuksia. Lähivuosina tullaan käymään puolustustamme koskeva laaja keskustelu, jota puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja syksyllä käynnistivät omilla ajatuksillaan kehittämisen suuntaviivoista. Näyttävästi on esitelty mallia, jonka keskeisenä sisältönä on sodanajan alueellisten joukkojen huomattava supistaminen, johtamis- ja esikuntajärjestelmän keventäminen, vanhemman sotamateriaalin poistot ja kalliit uushankinnat sekä joukko-osasto- ja varuskuntarakenteen muutokset. Uutena elementtinä on tuotu esiin kodinturvajoukkojen perustamista ulkomaisten esikuvien malliin. Vähemmän huomiota on saanut eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan esittelemä vaihtoehto, joka perustuisi keskittymiseen kotimaan puolustuksen turvaamiseen, suurempiin alueellisiin joukkoihin sekä kriittisempään suhtautumiseen kalliiden asejärjestelmien hankintaan ja käyttökelpoisen materiaalin poistoihin. Samoin hän kyseenalaistaa tarpeen varuskunta- ja varikkoverkoston karsimiseen. Säästöt voitaisiin tehdä näin ollen kalliin teknologian hankinnoista vaarantamatta kuitenkaan operatiivisiin joukkoihimme kohdistuvaa karsintaa. Näitä päävaihtoehtoja vertailtaessa voidaan todeta, että reservin merkitys puolustuksemme perustana kasvaa mitä suurempia leikkauksia menoihin vaaditaan. Muistammehan, että maavoimien suuren reservin ylläpito on kustannuksiltaan hyvin edullista. Tulevissa vaaleissa valittava eduskunta ja uusi hallitus ratkaisevat uudistuksen päälinjat. Yksityiskohtaiset suunnitelmat ja niiden pohjalta toimeenpanotehtävät kuuluvat puolustusministeriön ja puolustusvoimien toimivaltaan. Reserviläisten näkökulmasta ajatellen voisi olla hyvä, että uudistuksen valmistelu tapahtuisi sitä varten asetettavassa parlamentaarisessa komiteassa, jossa reservin ääni olisi riittävästi esillä. Uuteen hallitukseen tarvitsisimme puolustusministerin, joka voisi keskittyä puolustuspolitiikan hoitamiseen. Maanpuolustusväki odottaa, että uudistuksen tuloksena meillä olisi sellainen vahva puolustusjärjestelmä, jolla olisi takanaan kansalaisten laajan enemmistön tuki ja joka varmistaisi maanpuolustushengen säilymisen. Toivotan Suur-Savon reserviläisille ja yhteistyökumppaneillemme aktiivista toimintavuotta Erityinen tervehdys sotilasläänimme komentajalle, kenraalimajuri Jukka Pennaselle jonka kiertoartikkeli on tässä lehdessä. Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja KANNEN KUVA: Puolustusvoimat SAVON VASAMA
4 KUULUMISIA ETELÄ-SAVON ALUETOIMISTOSTA Etelä-Savon Aluetoimiston toimintavuosi 2010 on takana ja tilinpäätös on tehty. Kaikki suunnitellut tehtävät saatiin toteutettua ja annetussa budjetissa pysyttiin. Tehtävät pitivät sisällään valmiuden ja virkaavun kehittämisen, reservin harjoitukset, syksyn kutsunnat, Mikkelin Varuskunnan tukipalvelut sekä maanpuolustustapahtumat. Osallistuimme noin sataan maanpuolustustapahtumaan. Näistä puhetilaisuuksien määrä oli 70, joissa tavoitimme yhteensä noin 7000 kuulijaa kutsunnat mukaan lukien. Erityisen kiitoksen annan toiminnasta henkilökunnalleni. Ammattitaidon ja tinkimättömän asenteen myötä tehtävämme toteutuivat laadukkaasti. Puhetilaisuuksia tukivat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Etelä-Savon Maanpuolustuspiiri sekä Etelä-Savon Kadettipiiri, josta lämpimät kiitokset heille. Kiitokset kuuluvat myös Etelä-Savon veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöille, jotka toimivat aktiivisena tukenamme ja erinomaisessa yhteistyössä kanssamme eri tapahtumissa. Aluetoimiston vuoden 2011 toiminnan ja resurssien suunnittelu valmistui viime lokakuussa osana Itä- Suomen Sotilasläänin Esikunnan toiminnan ohjausta. Tänä vuonna kiinnitämme aluetoimistossa erityistä huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen, koska henkilökunnan kiertoa eri tehtävissä sekä lukumäärällisiä vajeita on odotettavissa toimintavuoden aikana. Toiminnan toteutukseen 2011 on sisällytetty myös reserviläistapahtumat Etelä-Savossa. Koulutustarjontaa löytyy aiempien vuosien tapaan runsaasti. Reservin harjoitusten lisäksi MPK:n kursseja on mahdollista hyödyntää. Kuluvan vuoden tapahtumista muistutan reserviläisiä erityisesti 3.9. järjestettävästä Itä-Suomen Sotilasläänin reserviläisten rynnäkkökivääriammuntakilpailusta, johon toivotaan runsasta osanottoa. Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin sekä maakunnan kaupunkien ja kuntien kanssa on neuvoteltu Suur-Savon Maanpuolustusjuhlan järjestämisestä jatkossa joka toinen vuosi. Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan mukaan saamme tällöin tapahtumaan mukaan jonkun joukkoosaston valapäivän tai joukko-yksikön perinnepäivän, jolloin juhlan vaikuttavuus ja näkyvyys kasvaa entisestään. Valmistelut vuoden 2012 tapahtuman järjestämiseksi ovat käynnistymässä. Parittomina vuosina järjestetään kokonaismaanpuolustuksen kentässä Etelä-Savon poliisilaitoksen sekä pelastuslaitoksen kanssa yhteinen turvallisuuspäivä. Tapahtumassa esitellään kansalaisille aluetoimistoa ja reserviläisjärjestöjen toimintaa sotilaallisen maanpuolustuksen esittelypaikoilla. Virka-apukykymme muille viranomaisille on myös esillä. Ensimmäinen maakunnallinen turvallisuuspäivä järjestetään Kangasniemellä, jonne reserviläisten toivotaan myös aktiivisesti osallistuvan. Aluetoimisto on käynnistänyt toiminnan ja resurssien suunnittelun vuodelle Piiritason reserviläisjärjestöjen kanssa käsittelemme vuoden 2012 alustavaa toimintaa ja tukitarpeita. Savon Sotilassoittokuntaa koskevat vuoden 2012 alustavat tukipyynnöt olisi tarpeellista saada aluetoimistolle mennessä. Toivomme, että soittokuntaa tuekseen tarvitsevat tapahtumat järjestettäisiin arkisin tai lauantaisin, jolloin kustannukset pysyisivät matalampina kuin sunnuntaisin soitetuissa tilaisuuksissa. Maakunnan paikallisten reserviläisyhdistysten edustajien kanssa kokoonnumme 6.4. vuorovaikutuksen ja tukitarpeiden merkeissä. Tätä kirjoittaessani maakunnassa esiintyy poikkeuksellisen suuria sähköhäiriöitä. Puolustusvoimat on antanut meneillään olevassa häiriötilanteessa kuljetuskalustolla virka-apua, joka jatkuu parhaillaan työvoima-apuna. Etelä-Savon Aluetoimistossa on myös varauduttu virka-avun antamiseen pelastustoiminnan tukemiseksi, mikäli viranomaiset sitä pyytävät ja sotilaslääni sen meille käskee. Tällöin yksi mahdollisuus olisi käyttää Etelä-Savon Maakuntakomppaniaan sijoitettuja vapaaehtoisia sitoumuksen tehneitä reserviläisiä tehtävään. Tätä varten kävimme aluetoimistossa ennakolta läpi toimenpiteet, mitkä tarvitaan vapaaehtoisten reserviläisten kokoamiseksi ja joukkokohtaisen kaluston keräämiseksi sekä joukon johtamiseksi. Olimme ennakolta yhteydessä sotilasläänin esikuntaan sekä pelastuslaitoksen viranomaisiin. Kartoitimme myös alustavasti maakuntakomppanian vapaaehtoisten reserviläisten osallistumismahdollisuuden tarvittaessa virka-aputehtävään. Vastaukset vahvistivat jo ennestäänkin aluetoimiston vahvaa luottamusta vapaaehtoisten reserviläisten kykyyn ja mahdollisuuksiin tehtävään. Yli 70 % vapaaehtoisista olisi tällä hetkellä käytettävissä tarvittaessa virka-apuun. Loput eivät juuri nyt pääsisi osallistumaan laillisten esteiden, kuten työn, opiskelun tai sairauden vuoksi. Käsillämme olevaa Savon Vasamaa lukiessamme tiedämme, käytettiinkö maakuntakomppanian osia sähkönjakelun häiriötilanteessa viranomaisten apuna. Johtopäätöksenä voin kuitenkin jo nyt todeta, että Etelä-Savon Maakuntakomppanian vapaaehtoiset reserviläiset ovat valmiina antamaan virkaapua viranomaisille tällä hetkellä ja tulevaisuudessa siitä säädettyjen kriteerien mukaisesti. Turvallista kevättä ja kesää Savon Vasaman lukijoille. Everstiluutnantti Arto Hokkanen Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö 4 SAVON VASAMA
5 Vuotta on jälleen vaihdettu ja Suur-Savon maanpuolustusväki on uusien haasteiden edessä. Alkanut vuosi on siinä mielessä välivuosi, että piirimme alueella ei järjestetä suuria Reserviläisurheiluliiton SM-kisoja mutta sen sijaan muita, uusiakin tapahtumia on luvassa. Reserviupseeriliitto täyttää kuluvana vuonna 80 vuotta. Liitto juhlistaa merkkivuottaan lanseeraamalla uuden tapahtuman, johtamispäivän, jota vietetään valtakunnallisesti Tapahtuma on varsin vapaamuotoinen ja se sisältää erityyppisiä sotilaallisia taitoja mittaavia rasteja järjestävän kerhon resurssien mukaan. Suur-Savon alueella tapahtuma toteutuu ainakin Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Juvalla. Osa tapahtumista on seudullisia niin, että järjestelyihin osallistuvat myös pienemmät naapurikerhot. Toivottavasti tapahtumasta saadaan luotua näkyvä ja yleisöä keräävä perhetapahtuma, joka toteutuisi tulevinakin vuosina. Puolustusvoimat on joutunut yhä pienenevien resurssiensa myötä harkitsemaan uudelleen osallistumistaan eri maanpuolustustapahtumiin. Jatkossa vuosittain valitaan yksi tai kaksi tapahtumaa, joissa puolustusvoimat on näyttävästi esillä. Reserviläisiltä odotetaan asiaan liittyviä esityksiä ja ne meidän tulee valmistella niin, että asiaa koskevissa neuvotteluissa meillä on yksi yhteinen ja selkeä mielipide. Toimistosta tähystettyä Kymmeniä vuosia katkeamattomana perinteenä järjestetty Suur-Savon maanpuolustusjuhla on muuttanut muotoaan ja jatkossa se järjestetään joka toinen vuosi, jolloin puolustusvoimat on sitoutunut tukemaan tilaisuutta mm. soittokunnalla. Maanpuolustusjuhlan järjestelyvastuu tulee olemaan reserviläisjärjestöillä. Tästä saatiin esimakua viime kesän maanpuolustusjuhlassa, jossa savonlinnalaiset reserviläisjärjestöt yhteistoiminnassa muiden järjestöjen kanssa onnistuivat luomaan näyttävän tapahtuman. Alkaneena vuonna järjestetään jälleen maakunnallinen Arjen turvallisuus tapahtuma. Sen järjestelyvastuussa on pelastuslaitos ja tapahtumaan osallistuvat muiden turvallisuusviranomaisten lisäksi maanpuolustusjärjestöt, soivottavasti Suur-Savon reserviläisjärjestöt. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Kangasniemellä. Merkittävä tapahtuma on niin ikään 9.4. järjestettävä Vänrikkipäivä. Tapahtuma on vapaaehtoinen harjoitus, johon kutsutaan alle 30-vuotiaita RUK:n käyneitä nuoria saamaan tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja puolustusvoimien nykytilasta. Tapahtumaan liittyy toiminnallisena osiona myös pistooliammunta. Vänrikkipäivä on eräänlainen jatkumo viime keväänä järjestetylle kierrokselle, jossa nuoria reserviläisiä pyrittiin rekrytoimaan maakuntajoukkoihin ja jäseniksi reserviläisjärjestöihin. Tätä luettaessa on kaksi tapahtumaa jo takana: järjestettiin Mikkelissä ammunnan tuomarikurssi, johon osallistui viitisenkymmentä ammunnan harrastajaa. Järjestelyistä vastasi Suomen Ampujainliitto. Tilaisuus saa jatkoa maaliskuun päivä järjestettävässä ampumakouluttajien opetustilaisuudessa. Tilaisuuden tarkoitus on kouluttaa paikallisyhdistyksille päteviä ammunnan kouluttajia. Kurssi järjestetään Mikkelissä ja asiasta tiedotetaan yhdistyksille heti yksityiskohtien selvittyä. Toinen jo järjestetty tapahtuma on yhdistysjohdon koulutustapahtuma, joka järjestettiin 5.2. Mikkelin Varuskuntakerholla. Järjestelyvastuun kantoivat liitot, Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto. Vaikka SM-tason liikunnallisia tapahtumia ei piirimme alueella kuluvana vuonna olekaan, muita tapahtumia on kuitenkin melkoinen tarjotin. Tässä ei ole mainittu kuin muutama, lisää löytyy toisaalla lehdessä olevasta tapahtumakalenterista. Vuoden alku on piiritoimistossa aina kiireistä aikaa. Valmisteltavana on piirien kevätkokousten asiat, joista pienin ei ole tilinpäätöksen valmistelu. Toinen urakka on valvoa, että vuosittaiset toimintailmoitukset tulevat tehdyksi. Valtaosa yhdistyksistä tekeekin ilmoituksensa ajallaan mutta yhdistysten joukossa on muutama, joille tämäkin rutiinityö on tuskallista. Vaikka tällaisilla yhdistyksillä ei todennäköisesti ole ollut vuosiin minkäänlaista raportoitavaa toimintaa, tulee toimintailmoitus kuitenkin tehdä. Tällaisten yhdistysten puheenjohtajien tai muiden puuhamiesten tulisikin harkita vakavasti yhdistyksen tulevaisuutta. Vaihtoehtoina voisivat olla yhdistyksen kaikkinainen lakkauttaminen tai sulauttaminen johonkin suurempaan toimivaan yhdistykseen. Maanpuolustusterveisin Mauri Parantala Toiminnanjohtaja SAVON VASAMA
6 KAAKKOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUS- PIIRI JA ETELÄ-SAVON KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ MPK:n organisaatio uudistui vuoden vaihteessa ja maanpuolustusväkeä on askarruttanut miten uudistus vaikuttaa kentän toimintaan. Lyhyt vastaus tähän kysymykseen on, että ei ainakaan haittaavasti päinvastoin, koulutusjärjestelmä kehittyy. Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri kattaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon. Kussakin maakunnassa on Koulutus- ja tukiyksikkö eli KOTU-yksikkö. Maakunnat ja niissä toimivat KOTU-yksiköt ovat varsin itsenäisiä ja toiminnallisesti ne ovat kuin entiset maanpuolustuspiirit. Entiset piiripäälliköt ovat nyt KOTU-päälliköitä ja koulutuspäälliköt jatkavat kuten ennenkin. Maanpuolustuspiirin päällikkö istuu kahdella jakkaralla, koska hän on samalla myös oman maakuntansa KOTU-päällikkö. Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin rooli keskittyy kahteen pääseikkaan, jotka ovat MPK:n sisäinen hallinto ja koulutusjärjestelmä. Hallintoasiat eivät näy kentällä juuri mitenkään, mutta koulutusjärjestelmä tulee kehittymään erityisesti Kuluva vuosi on suunniteltu edellisen organisaation aikana ja 2012 suunnittelu on jo käynnissä. Maanpuolustuspiiri yhtenäistää, koordinoi ja ohjaa maakuntien toimintaa MPK:n keskustoimiston ja KOTU-yksiköiden välisenä johtoportaana. Moni aikaisemmin keskustoimistossa ratkaistu asia ratkaistaan nyt maanpuolustuspiirissä. Keskustoimistolla oli 21 alajohtoporrasta, mutta nykyisin niitä on 9. Keskustoimisto joutui käyttämään merkittävän työpanoksen jopa hyvinkin pienten asioiden selvittelemiseen liian monen rinnakkaisen alajohtoportaan kanssa. Kun alajohtoportaita on liikaa, työpanos kuluu liiaksi yksittäisten alajohtoportaiden suuntaan, vaikka keskushallinnon päätehtävänä olisi toimia nimenomaan alajohtoportaille edellytyksiä luovassa keskushallinnon roolissa. Nykyisin keskustoimistolla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet paneutua valtakunnan tasolle sekä viranomais- että yhteistoimintaasioissa, unohtamatta omaa maanlaajuista organisaatiota. Koulutusjärjestelmässä keskeistä on maakuntien välinen tiivis yhteistoiminta. Vuodesta -93 lähtien kehitys johti vuosien kuluessa siihen, että maakunnat toimivat liiaksi yksittäisinä maakuntina. Tulevaisuudessa yksittäinen maanpuolustaja hyötyy, koska koulutus on aikaisempaa paremmin koordinoitua maanpuolustuspiirin puitteissa. Eteläsavolaiselle, kymenlaaksolaiselle ja eteläkarjalaiselle kenttäväelle tarjoutuu laadukkaampi tarjonta kaakkoissuomalaisessa MPK:n tapahtumakentässä. Kenttäväen näkökulmasta tulisikin tarkastella enempi mitä Etelä-Savon sijasta Kaakkois-Suomella on tarjottavanaan. Puolustusvoimien näkökulmasta siirtyminen pikkupiirteisestä MPK:n organisaatiosta suurempiin kokonaisuuksiin helpottaa tuen antamista. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä siihen ole edes resursseja, että puolustusvoimat tukisi jokaista ja usein myös pientä tilaisuutta. Sen sijaan tarkoituksenmukaista on, että tuettavia tilaisuuksia on harvemmin ja niihin panostetaan jopa aikaisempaa enemmän. Puolustusvoimien näkökulmasta uusi maanpuolustuspiirijako on tarpeen, koska piirin rooliin kuuluu myös tapahtumien priorisointi puolustusvoimien saatavan tuen näkökulmasta. Aikaisemmin maakunnat hoitivat yhteistoiminta-asiat puolustusvoimien kanssa, mutta nyt maanpuolustuspiirin puitteissa tuen tarvetta tarkastellaan huolellisesti ennen kuin tukitarpeet esitetään kootummin puolustusvoimien suuntaan. Aikaisemmin tapahtumien priorisointi ja tukitarpeiden määrittely jätettiin melko pitkälti puolustusvoimien harteille. Nyt mpk-laiset miettivät tukipyyntöasiat ensin omassa keskuudessaan ja laajemmassa kolmen maakunnan kokonaisuudessa, mikä selkiyttää merkittävästi MPK:n ja puolustusvoimien välistä yhteistoimintasuhdetta. Hyvää kevättä kaikille, katso Kaakkois- Suomi Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö ja Etelä- Savon Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Ari Kuikka SAVON SOTILASPERIN- NEYHDISTYS PORRASSALMEN PERINNEMATKA Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi järjestää suositun perinnematkan kierroksena Laatokan ympäri. Matkalle on vielä tilaa muutamalle Karjalan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneelle, ja siksi päätöstä matkalle osallistumisesta ei kannata pantata. Täysihoitomatkan hinta on vaivaiset 450 euroa ja Sortavalan-Aunuksen-Pietarin matkalle voi ilmoittautua Heimo Marttiselle surffi.fi tai Lisätietoja tai SAVON VASAMA
7 Suur-Savon reserviläiset Sääoloiltaan vaihtelevan talven kääntyessä kevättä kohden on osa viime vuoden puolella suunnitelluista tapahtumista jo käynnistymässä. Piirimme alueella on monia mielenkiintoisia ja osittain uusia haasteita tarjoavia tapahtumia. Painopistealueina alkaneella vuodella ovat ampumatoiminta, liikuntatoiminta, kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen ja veteraanityö. Kodinturvasta on paljon keskusteltu ja ajatuksia vaihdettu. On mielenkiintoista nähdä mitä päätökset tuovat tullessaan. Kysymyshän on kokonaismaanpuolustuksesta. Toivon runsasta ja aktiivista osallistumista piirin kevätkokoukseen. Tilaisuuden tarkemmat tiedot ovat toisaalla lehdessä. Ilman yhteistyökumppaneitamme toiminta ei ole mahdollista, heille kaikille suuret kiitokset tuesta. Toivotan kaikille lukijoille hyvää alkanutta toimintavuotta! Raimo Mikkonen Suur-Savon reserviläispiirin puheenjohtaja Pieksämäki Juva Kangasniemi Venäjän-, Baltianja kotimaanmatkat ASIANTUNTEMUKSELLA PUOLAKAN VALMISMATKAT puh: Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö SAVON VASAMA
8 YLEISEN ASEVELVOLLI- SUUDEN PUOLESTA EPÄ- VARMUUTTA VASTAAN Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen Viime aikoina on eri yhteyksissä keskusteltu ja kirjoitettu runsaasti yleisestä asevelvollisuudesta. Aihe on suomalaisia kiinnostava ja lähes kaikille tuttu. Aiheesta on mielipide lähes jokaisella ja mielipiteet nojaavat koko itsenäisyysaikamme kestäneeseen yleisen asevelvollisuuden menestykselliseen perintöön sekä kansalaisten omiin kokemuksiin. Vaikka tutkimusten mukaan suuri enemmistö suomalaisista on nykyjärjestelmän kannalla, on kriittisyys lisääntynyt jonkin verran nuoremmissa ikäluokissa ja naisten parissa. Yleisessä asevelvollisuudessa on reserviläisten merkitys maanpuolustustahdon takaajina täysin ratkaiseva. Reserviläisten ei tule olla tässä asiassa hiljaa, vaan tuoda mielipiteensä selkeästi ilmi ja vaikuttaa näin ympäristöönsä. Oheinen kirjoitus pyrkii antamaan keskusteluun ja kannan muodostamiseen joitain asiallisia perusteita. Lähtökohtamme on vakaa, mutta kehitys haastaa Kesällä 2009 valmistuneessa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todettiin mm., että asevelvollisuus on maanpuolustuksen peruspilari ja asevelvollisuudella on myös sotilaallista maanpuolustusta laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Selonteko velvoitti jatkamaan asevelvollisuuden perusteiden ja sisällön selvittämistä. ( Tähän liittyen laadittiin laajapohjaisen, Risto Siilasmaan johtaman työryhmän selvitys, joka julkaistiin viime syksynä. Työryhmän tehtävänä oli pohtia yleisen asevelvollisuuden haasteita, vaihtoehtoja ja tulevaisuutta. Työryhmä päätyi nykyjärjestelmän jatkamiseen, mutta teki monia kehitysja selvitysehdotuksia. ( defmin.fi/files/1648/suomalainen_ asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf) Joulun alla julkaistu perinteinen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen tulokset tukevat edelleen vahvasti yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, vaikka yleinen mielipiteen suunta näyttää kääntyneen merkittävästi valinnaisen asevelvollisuuteen suuntaan. ( Tärkeimpänä, meilläkin ajatteluun vaikuttavana, yleisen asevelvollisuuden kyseenalaistavana tekijänä voidaan nähdä yleinen eurooppalainen kehitys, joka on vienyt tai viemässä lähes kaikissa maissa kohti ammattiarmeijaa tai kohti joustavaa asevelvollisuutta. Eri maiden asevoimat ja poliittiset päättäjät ovat perustelleet ratkaisunsa yleensä hyvin rationaalisesti siten, että uhkien muutokset kylmän sodan jälkeen ovat muuttaneet tilannetta ratkaisevasti eikä suurta reserviä ei enää tarvita. Eräät valtiot luottavat mahdollisessa uhkatilanteessa siihen, että yleinen asevelvollisuus voitaisiin ottaa jälleen käyttöön ja olemassa oleva kaaderi kouluttaisi nopeassa tempossa uudet tulokkaat. Toisena usein käytettynä perusteluna on asevoimien tehtäväkentän laajeneminen kotimaan puolustamisesta yhä enemmän vaativiin kriisinhallintaoperaatioihin omien rajojen ulkopuolella tehtäviin, jotka eivät sovi asevelvollisarmeijalle. Samalla perinteinen oman maan puolustaminen on jäänyt toissijaiseksi tehtäväksi. Kolmantena keskeisenä syynä on tuotu esille eri asejärjestelmien teknistyminen ja sitä kautta asevelvollisten sopimattomuus monimutkaisten järjestelmien käyttäjiksi. Lyhyessä koulutusajassa ei katsota kyettävän kouluttamaan asevelvollisia riittävän hyviksi sotilaiksi. 8 SAVON VASAMA
9 Neljäntenä yleisenä sekä usein poliittista päätöksentekoa ohjaavana tekijänä ovat alati kasvavat valtiontalouksien kustannuspaineet. Tällöinkin yksilöidyt perustelut muutoksille haetaan useimmiten ensin mainituista kolmesta syystä. Perusteista Havaintojeni mukaan tärkeimpänä perusteena käytetty uhkakuvan muutos on usein ns. vanhojen Natovaltioiden tärkein argumentti siirryttäessä asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan. Uhkakuvan muutos perustuu kaksinapaisen turvallisuusrakenteen hajoamiseen 20 vuotta sitten ja toisaalta 2000-luvulla laajentuneeseen terrorismin vastaiseen taisteluun. Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana uhkat ovat samalla globalisoituneet ja niiden kirjo on kasvanut. Suurin osa meidänkin selonteon laajan turvallisuuskäsityksen mukaisista uhkista ovat torjuttavissa tai ainakin lievennettävissä muiden kuin sotilasviranomaisten toimilla. Puolustusvoimiemme, saati sitten yleisen asevelvollisuuden olemassaolon peruste ei voi olla pelkästään näissä uusissa uhkissa, ei edes meille laissa säädetyissä valtakunnan sotilaallisen puolustamisen rinnalla toissijaisissa tehtävissä, eli viranomaisten tukemisessa tai sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Jotta sotilaallinen puolustuksemme on kansalaistemme silmissä oikeutettu ja uskottava, ja ulkoa KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO katsoen ainakin uskottava, on yleisen asevelvollisuuden perustana oltava jatkossakin koko valtakunnan alueen aseellinen puolustaminen. Tätä tosiasiaa ei tule piilottaa uusien uhkien varjoon eikä sitä saa unohtaa koulutuksessa eikä paraatipuheissa. Yleinen asevelvollisuus antaa meille kuitenkin samalla mahdollisuuden kansalaisia velvoittavasti hyödyntää tarvittaessa kansakunnan kaikkia henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Näin yleinen asevelvollisuus on joustava ja käyttökelpoinen työkalu myös laajan turvallisuuskäsitteen mukaisten moninaisten uhkien torjunnassa. Laaja turvallisuuskäsitys ja varautuminen erilaisiin uhkiin antaa yhteiskunnallemme, mikäli niin haluamme, perusteita myös yleisen asevelvollisuuden laajentamiseksi sukupuolineutraaliksi järjestelmäksi. Uskottava puolustuskyky ei saa olla spekulaatiokysymys Uskottavan puolustuksen rakentaminen ei tarkoita sapelien kalistelua tai sotilaallisten uhkien etsimistä, vaan uskottavan sotilaallisen kyvyn kautta tapahtuvaa alueellisen vakauden edistämistä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko asetti valtakunnan puolustuksen kehittämiseen selkeät suuntalinjat; Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua, uskottavaa puolustuskykyä. Perustavanlaatuisena haasteena tässä on, että uskottavan sotilaallisen kyvyn kehittäminen vie kovin kauan, reservin koulutuksen ja tärkeimpien järjestelmien hankinnan osalta jopa lähemmäs 20 vuotta. Eli, jos teemme radikaaleja muutoksia, mutta haluamme silti varmistaa puolustuksemme uskottavuuden, meidän tulisi osata arvioida oikein kansainvälinen poliittinen ja sotilaallinen kehitys 20 vuotta eteenpäin. Tämä ei tietenkään ole mahdollista. Yhtä vaikeaa, kuin on arvioida kauas ulottuvia kehitystrendejä, on vaihtaa valittua puolustusdoktriinia mahdollisessa muuttuvassa tilanteessa. Ensinnäkin aseet, varusteet ja muut puolustusjärjestelmät on hankittava jo hyvän sään aikana, sillä näiden hankinta mahdollisessa kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa on ollut ja tulee varastojen pienentyessä olemaan yhä hankalampaa ja samalla kalliimpaa. Ammattiarmeijoilla ei ole antaa tai myydä ylimääräistä materiaalia ja kalustoa. Myöskään kaluston tärkeää yhteensopivuutta olemassa oleviin jär- SAVON VASAMA
10 KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO jestelmiin ei voida pikatilanteissa taata. Tästä syystä hankinnat mahdollista joustavaa asevelvollisuusjärjestelmää varten jouduttaisiin joka tapauksessa toteuttamaan jo etukäteen eikä tämän toimintalinjan valinta toisi täten merkittäviä hankintasäästöjä nykyiseen järjestelmäämme verrattuna. Tilanteessa, jossa sotilaallinen jännitys Euroopassa lisääntyisi, olisi myös poliittisesti vaikeaa tehdä radikaaleja, puolustuskykyä kohottavia päätöksiä. Näin saattaisi päätös siirtymisestä takaisin yleiseen asevelvollisuusjärjestelmään olla jännitystä alueellisesti lisäävä tekijä ja toimenpiteellä olisi haluttua päinvastainen vaikutus. Tämä problematiikka tulee erittäin hyvin esiin Ruotsin toimissa ennen toista maailmansotaa. KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO Yhtäkkinen alokkaiden kouluttaminen sotilaiksi lähes tyhjästä olisi myös käytännön tasolla ylivoimainen haaste. Kuka, miten, millä ja missä koulutettaisiin suuri määrä uusia asevelvollisia, jotka muuttuneessa tilanteessa olisi pakko kouluttaa. Pisa-koululaiset käyvät Pisaarmeijan Asevelvollisten kouluttaminen tehokkaiksi sotilaiksi on meillä onnistunut monien kotimaisten ja kansainvälisten mittareiden mukaan erinomaisesti. Valitettavan monessa valtiossa tämä tehtävä koetaan mahdottomaksi. Syynä on usein eri maiden asevoimien kehittymätön koulutuskulttuuri ja koulutettavien huono motivaatio sekä asevoimien huono maine tehottomana organisaationa. Tämä koskee erityisesti uusia Natovaltioita. Yhä lyhentyvät palvelusajat ovat myös vähentämässä koulutuksen uskottavuutta varsinkin, koska useissa asevoimissa oli kylmän sodan aikana ja vielä sen jälkeen selvästi meidän järjestelmäämme pidemmät palvelusajat. Meillä muutos on tässäkin suhteessa ollut hallittua. Hyvää perintöä ei ole hukattu. Koulutustaito on meillä edelleenkin olennainen osa johtajien koulutusta. Eräs tämän päivän yleistä asevelvollisuutta kohtaan kritiikkiä aiheuttanut syy on ammattimaisen uskottavuuden korostuminen Afganistanin tyyppisissä vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa. Kyse on mielestäni kuitenkin ennen kaikkea median kautta saaduista mielikuvista. Media näyttää eri operaatioissa viimeisen päälle varustettua erikoisjoukkojen sotilasta ja seuraavaksi juuri palveluksensa aloittanutta alokasta. Ero on melkoinen. Kun tähän vielä lisätään uutisointi varusmiesikäluokkiemme kunnon huonontumista ja runsaista keskeyttämisistä, syntyy tietämättömälle helposti mielikuva nykyaikaisen sodankäynnin vaatimusten ja asevelvollisen kykyjen kohtaamattomuudesta. Perinteinen asevelvollisuus saattaa vaikuttaa mahdottomalta, tehottomalta ja ehkäpä eettisesti arveluttavaltakin. Me tiedämme kuitenkin hyvin, että suomalaiset reserviläiset ovat täysiä ammattisotilaita palvellessaan eri operaatioissa. Reserviläisiä on tuiki mahdotonta erottaa puolustusvoi- 10 SAVON VASAMA
11 mien palveluksessa olevista. He ovat saaneet perusteellisen, lähes poikkeuksetta vuoden pituisen varusmieskoulutuksen, vähintään parin viikon operaatiokohtaisen lisäkoulutuksen ja heillä on paljon siviiliosaamista erinomaisen, vapaaehtoisuudesta kumpuavan motivaation lisäksi. Usein he ovat palvelleet jo aikaisemmin vastaavissa tehtävissä. Mistään operaatiosta ei ole tullut valituksia suomalaisten ammattitaidottomuudesta - päinvastoin. Reservin osaamista tullaan tarvitsemaan jatkossakin kriisinhallintatehtäviin lähetettävissä joukoissamme. Puolustusvoimien tärkeimmän tehtävän - kotimaan puolustuksen - uskottavuus perustuu ennen kaikkea koulutettuun ja maanpuolustustahtoiseen reserviimme. Reserviläiset ovat hyvin harjoitelleita sotilaita, mutta samalla myös moniosaajia. He ovat oppineet monia asioita harrastaessaan, opiskellessaan ja työtä tehdessään. Reservistä löytyy joka alan huiput; parhaat ampujat, parhaat suunnistajat, parhaat hiihtäjät, parhaat autonkuljettajat, parhaat rakentajat, parhaat kokit, parhaat atk-osaajat, parhaat logistiikan osaajat, parhaat lääkärit, parhaat toimittajat jne. jne. Kaikki ne erikoisosaajat, joita nykyaikainen armeija tarvitsee, mutta joita olisi kovin vaikea palkata. Hyvääkin järjestelmää pitää kehittää Yleinen asevelvollisuus on meillä perinteinen, hyväksi todettu ja laajasti hyväksytty malli ja ainakin meille suomalaisille ylivoimaisesti edullisin tapa järjestää laajan isänmaamme uskottava puolustus myös tulevaisuudessa. Merkittävin perusta sen säilyttämiselle on tehokkuus sotilasorganisaationa, mutta samalla myös joustava käytettävyys eri uhkamalleja vastaan. Se sitoo kansakuntaa ja lähentää sukupolvia, se lisää erityisesti nuorten miesten yhteisöllisyyttä ja parantaa heidän kuntoaan. Asevelvollisuus myös vahvistaa kansakunnan yleistä kriisinsietokykyä niin yksilön kuin yhteisön tasolla. On ollut hienoa huomata, että veteraanien kaveria ei jätetä - periaate on kyselyissä todettu nykyvarusmiestenkin mielestä tärkeimmäksi hyvän hengen lähtökohdaksi. Hyvä henki on taas, kuten me kaikki tiedämme, uskottavan sotilaallisen maanpuolustuksen ja tehokkaan koulutuksen ydin. Huolimatta siitä, että asia ovat meillä hyvin, tulee meidän kuitenkin jatkuvasti kehittää asevelvollisuuden suorittamisen sisältöä. Ilman kehittämistoimenpiteitä sen suosio tulee varmuudella nopeasti laskemaan. Tekemistä riittää joka taholla. Siilasmaan työryhmän ehdotuksia on jo puolustusvoimissa tutkittu ja toimenpiteiden jalkauttamista aloitellaan. Reserviläiset muodostavat puolustusvoimien tärkeimmän ja arvokkaimman kokonaisuuden ja koko puolustuksemme uskottavuus nojaa tehokkaaseen reserviin. Siksi meidän on puolustusvoimissa nykyistä paremmin ja kannustavammalla tavalla osattava hallinnoida koko asevelvollisuusprosessi kutsunnoista kuusikymppiseksi. Tärkeintä tässä on tehokas ja täysipainoinen, mutta samalla rehti ja kannustava varusmies- ja reserviläiskoulutus sekä nousujohtoinen, osin halukkuuteen perustuva ura reserviläisenä. Reserviläisten osaaminen on kyettävä hyödyntämään nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Samalla yhteydenpitoa reserviin on parannettava. Tähän tietotekniikka antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet. Puolustusvoimauudistuksesta Puolustusvoimauudistus on nähtävä ennen kaikkea uusien, tarpeellisten puolustuskykyjen luomisena, ei vanhan purkamisena. Ympäristöömme suhteutettu, uskottava alueellinen puolustusjärjestelmä on meille jatkossakin suunnittelua ohjaava lähtökohta. Uskottavuuden määrän arviointi on kuitenkin jatkuva prosessi ja uskottavuuden on oltava pitkäjänteistä. Tähän liittyy oleellisesti koulutettavan reservin määrä ja laatu. Tällöin on syytä korostaa, että valtakunnan puolustamisen ja joukkotuotannon kannalta ei ole oleellista se, missä koulutus tapahtuu, vaan se miten hyvin ja tehokkaasti määrältään riittävät joukot koulutetaan ja kyetään varustamaan. SAVON VASAMA
12 Asevelvollisuuden kehittämisen rinnalla ja yhtä jalkaa puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanon kanssa tulee kehittää myös puolustusvoimien rauhan- ja sodan ajan rakenteita. Näin varsinkin, kun koulutukseen käskettävien ikäluokkien koko vähenee vuositasolla noin 4000 miehellä eli reilusti yli 10%:llä seuraavien viiden vuoden aikana. Tätä vähennystä ei naisten vapaaehtoinen asepalvelus korvaa. Muutokseen pakottavat myös yhä lisääntyvät kustannuspaineet sekä varastoissa olevan materiaalin vanheneminen. Inflaatioita selvästi nopeammin laukkaavat palkka-, kiinteistö- ja materiaalin hankintakustannukset eivät anna puolustuksen tehokkuuden ja kehittämisen kannalta mahdollisuutta jatkaa nykyisenlaista kokonaisuutta. Jotain on tehtävä. Tässäkin asiassa paikallaan oleva kivi sammaloituu ja ongelmien siirto tulevaisuuteen on pään työntämistä pensaaseen. Säästöjä on saavutettava kaikilla osa-alueilla. Siksi myös toiminnallisia säästöjä on pakko saada aikaan. Näitä säästöjä ei voida enää puristaa koulutuksesta eikä harjoituksista, joista jouduttiin leikkaamaan viime vuonna jo noin neljännes. On puututtava rakenteisiin. Koulutettavien asevelvollisten määrän lasku sekä pääosin kaluston vanhenemisesta johtuva sodan ajan joukkojen määrän pieneneminen vaikuttavat suoraan rauhan ajan esikuntien ja joukko-osastojen tarpeeseen. Tämä kysymys on mielestäni periaatteellisella tasolla hyvin samanlainen kuin koulukysymys kunnissa. Pienet varuskunnat, kuten koulutkin ovat usein viihtyisiä, mutta kyky verkottuneeseen, eri aselajien kokonaisvaltaiseen kouluttamiseen tai yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa on rajallinen. Kysymys onkin usein rahan lisäksi tehokkuuden aiheuttamasta vastakkainasettelusta; tavoittelemmeko mukavuutta ja läsnäoloa vai monipuolista osaamista. Kompromissi on yksi ratkaisu, harvoin optimaalinen, mutta valitettavan usein väliaikainen. Lopuksi Yleisen asevelvollisuuden kehittämisratkaisut on tehtävä ennen kaikkea valtakunnan kokonaisedun ja puolustusjärjestelmämme kehittämisen perusteilla. Uusien suorituskykyjen muodostaminen vaatii resursseja ja muutosprosessi uutta ajattelua, mutta samalla on vältettävä orjallisesti seuraamasta muiden maiden kehityspolkuja. Ennen päätöksiä on keskustelun ja selvitysten aika. Tarpeelliset päätökset tulee osata tehdä aikanaan nopeastikin, mutta ei hätäillen eikä missään nimessä paniikkiin pakotettuna. Veteraaniemme arvokas perintö, itsenäinen ja vapaa Suomi tekee meille onneksi mahdolliseksi sen, että voimme itse kansakuntana demokraattisesti päättää, mitä me haluamme ja mitä me teemme oman maamme ja sen asukkaiden parhaaksi - yleisestä asevelvollisuudesta ja koko valtakunnan puolustamisesta tiukasti kiinni pitäen. KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO 12 SAVON VASAMA
13 SRA-kurssi Heinävedellä Heinäveden reserviläiset järjesti tammikuuta SRA kurssin Heinävedellä. Kurssilla oli 17 osallistujaa, joista 14 oli järjestävän yhdistyksen jäsentä. Erinomaisena kouluttajana toimi Hannu Immonen. Teoriakokeen suorittivat hyväksytysti kaikki mutta käytännön koe jäi varmaankin mieleen kaikille osallistujille. Kurssilaiset olivat ulkotiloissa paikalla koko päivän. Aamun -34 astetta lämpeni päivällä -28 asteeseen. Valitettavasti kolmen osallistujan osalta jouduttiin koe keskeyttämään, näköpäivä oli liian lyhyt ja tuli iltapimeä. Rautainen reserviläisryhmä! Matti Piironen Heinäveden reserviläiset ry Sihteeri Huhtikuun 2. päivänä 2011 päättyy esitelmäsarja Mannerheim henkilönä Mikkelin Lyseolla. SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI TIEDOTTAA Sarjan neljä viimeistä esitelmää alkavat klo Esitelmöitsijöinä ovat: Kirjailija Raija Oranen Mannerheim ja naiset Suurlähettiläs Pekka Harttila Mannerheim ja tyttäret Näyttelijä Timo Närhinsalo Mannerheim ja valkoiset emigrantit Opettaja Pertti Parkkola Mannerheim ja mikkeliläiset. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Sotilaskoti myy esitelmien tauolla kahvia ja pullaa. Tilaisuudessa myydään myös yhdistyksen julkaisuja kuten Kuninkaallisen Savon Prikkaatin miehet ja Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmi III. Lisäksi uutuutena on julkaisu Mikkeli talvisodan päämajakaupunki, johon on taltioitu vuosien vuoden 2009 joulukuussa ja talvella 2010 pidetyn saman nimisen esitelmäsarjan kymmenen esitelmää. Kirjan myyntihinta on yhdistyksen jäsenille 20 ja muille 25. Yhdistyksen vuosipäivänä julkaistaan Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmi IV. Kirjan pääteema rakentuu Mannerheimin kuoleman 60-vuotispäivän ympärille. Mikkeli palaa näyttämölle Mannerheimin henkilökuvien kautta. Tammikuun esitelmäsarjan esitelmät muodostavat teeman ydinaineksen. Tämän teeman lisäksi teoksessa esitellään perinteiseen tapaan kolme maakunnasta kotoisin olevaa nuorta väittelijää ja muita eteläsavolaisen kulttuurin ja tutkimuksen ilmiöitä. Porrassalmi IV kirjan ennakkotilaushinta on 30 ja varsinainen myyntihinta 35. Sitovat ennakkotilaukset sähköpostilla osoitteeseen Mikäli kirja pyydetään toimittamaan postitse lisätään hintaan toimituskulut. Ennakkotilaukset voi lunastaa yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä, joka pidetään Kyyhkylässä Tilaisuus alkaa seppeleenlaskulla Porrassalmen taistelun muistomerkille klo SAVON VASAMA
14 Maanpuolustusnaiset Etelä-Savossa. Maanpuolustusnaisten Etelä-Savon Piirissä on noin 180 jäsentä. Virkeitä yhdistyksiä toimii Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen, Mäntyharjun ja Pertunmaan alueella. Piirin hallituksen muodostavat jäsenyhdistyksen valitsemat jäsenet, jäsenlukunsa mukaan valittuina. Piirin tehtävänä on olla yhdysside Maanpuolustusnaisten liittoon ja antaa tukea yhdistysten toimintaan. Yhdistykset järjestävät monipuolista toimintaa, muun muassa koulutukseen osallistumista, yhteistyössä maanpuolustusjärjestöjen kanssa veteraanityötä, vierailuita ym. Viime lokakuussa piiri järjesti Mikkelissä protokollakurssin. Kurssilla käsiteltiin liputukseen, arvomerkkeihin ja tarjoiluun kuuluvia asioita. Lopussa oli muotinäytös, jossa tutustuttiin pukukoodin mukaisiin pukeutumiseen. Mannekiineina toimivat Mäntyharjun yhdistyksen naiset, ja asut saatiin Muoti-Puodista. Kurssilla oli mukana myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson piirien jäseniä. Mäntyharjulla järjestetään maaliskuussa Seniorikansalaisen Arki turvalliseksi -kurssi, joka on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille. Kurssia on pidetty vuorovuosina muissa yhdistyksissä yhteistyössä MPK:n kanssa. Piirin kevätkokouksen järjestävät yhdistykset vuorovuosin, tällä kertaa on Savonlinnan yhdistyksen vuoro. Silloin tutustumme johonkin mielenkiintoiseen savonlinnalaiseen kohteeseen. Syyskokouksen, joka on Asiapitoisemman syyskokouksen järjestää piiri, viime syksynä kokoonnuimme Anttolanhovissa. Maanpuolustusnaiset on jäsenenä Naisten valmiusliitossa ja Etelä-Savon alueneuvottelukunnassa. Viime vuonna tapahtumia oli runsaasti: olihan täällä Farmari-messut ja iso Nasta -harjoitus Himottu10, joissa olimme mukana. Naisten valmiusliitossa vaihtui koko puheenjohtajisto, joten nyt aloitamme uusin voimin. Puheenjohtajana aloitti Satu Rajala, varapuheenjohtajina Raija-Liisa Flink ja Marja-Sisko Hartikka. Valittu puheenjohtajisto koostuu kokeneista naisista. Kaikille maanpuolustusnaisille hyvää toimintakautta ja tapaamisiin vuoden aikana. Vahvoja yhdessä toimien. Mäntyharjulla Sirkka Mouhu piirin puheenjohtaja. 14 SAVON VASAMA
15 Pieksämäen Reserviupseerikerho 75 vuotta Pieksämäen Reserviupseerkerhon toiminnan katsotaan alkaneen Tilaisuutta juhlitaan Kulttuurikeskus Poleenissa Vuosi 2011 on myös samalla Reserviupseeriliiton 80. juhlavuosi, joka näkyy paikkakunnalla pidettävän Kukkarojotoksen yhteydessä. Siitä kertoo tarkemmin tämän lehden sivuilla jotoksen johtaja Ano Teittinen. Pieksämäen Reserviupseereiden keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat puolustusvoimien Etelä-Savon Aluetoimisto, Etelä-Savon maanpuolustuspiiri sekä reserviupseeripiiri, joiden kanssa yhteityö on jatkuvaa ja saumatonta. Myös paikallisella tasolla yhteistoiminta eri maanpuolustusja veteraanijärjestöjen kanssa toimii kitkattomasti. Paikallisia yhteistyökumppaneita on huomioitu vuosittain ja näin pidetty yllä hyviä suhteita viranomaisiin sekä kaupungin ja seurakunnan päättäjiin, kuin myös liike-elämän edustajiin sekä muihin sidosryhmiin. Kerholle vuonna 1967 vakuutusyhtiö Fennia- Patrian lahjoittama kiertopalkinto, Jääkäripatsas, luovutettiin Kulttuurikeskus Poleenille vuodeksi Kerhon juhlavuonna patsas on yleisön nähtävänä muistuttamassa kävijöitä vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkityksestä. Lähivakuutuksen kiertopalkinnon vuodeksi sai haltuunsa hallituksen jäsenistä Juha Korhonen. Rajalliset määrärahat ovat ongelma myös normaalin kerhotoiminnan pyörittämisessä. Pelkillä jäsenmaksuilla ei pystytä tilaisuuksia järjestämään eikä tekemään suurempia hankintoja. Osallistumalla liikenteenohjaustehtäviin ja järjestyksenvalvontaan kriisiharjoituksissa ja eri tapahtumissa on pidetty yllä turvallisuuteen liittyviä henkilökohtaisia taitoja ja samalla saatu myös määrätyistä tapahtumista tuloja toiminnan kulujen kattamiseksi. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tarvitsemista resursseista ja valmiuksista on huolehdittu. Savon Vasaman ilmoitussopimukset ja niistä saatavat provisiot ovat osa tulojen hankkimista. Kerho on omalta osaltaan vastannut tukirenkaan paikallisesta näkyvyydestä. Pieksämäen Reserviupseerkerhon toiminnan keskeinen painopiste on veteraanityö. Maaliskuun viimeinen päivä saapuu jälleen 120 varusmiestä suorittamaan veteraanikeräykseen liittyvää ovelta ovelle keräystä. Kerhon jäsenet ovat aktiivisesti mukana keräyksen järjestelyissä ja tukitoimissa, mm. kuljetustehtävissä. Keräyksen tuotto paikallisille veteraanijärjestöille on merkittävä. Reserviläisten yhdessä suorittama vuosittainen lipaskeräys isoimmissa kauppaliikkeissä itsenäisyyspäivän alla on perinteinen tapahtuma. Veteraanijärjestöjen tarvitsema tuki näkyy muutenkin jo tänä päivän mm. järjestön lipun kantajan, seppeleen laskun, kunniavartioiden ja kuljetustuen tarpeellisuudessa. Veteraanien keski-iän ollessa jo n. 89 vuotta on kerhojen velvoite huolehtia sodassa ollut sukupolvi kunnialla loppuun saakka ja pitää huolta perinteistä. Kesäisin 4.6. pidettävä Marskinpäivän ilta herrasmieskilpailuineen on osa perinteiden vaalimista. Tapahtuma on yleensä järjestetty Nikkarilan luonnonkauniissa maisemissa leppoisissa tunnelmissa. Kuukausittaisissa kerhoilloissa yhteistoiminta Rotareiden, Keskustelukerhon ja eri maanpuolustusjärjestöjen sekä veteraanijärjestöjen kanssa on osoittautunut järkevimmäksi tavaksi saada riittävästi kuulijakuntaa kuuntelemaan hyviä luennoitsijoita. Eversti Markku Iskaniuksen pitämä esitys kirjastaan, Kotiseudun risteysasema Pieksämäen seudun sotavuodet , sai runsaan kuulijajoukon. Kukkarojotos on paikkakunnalla jo käsite. Reserviläisurheiluliiton 38.syysjotos Kukkarojotos 2008 oli Pieksämäellä Talvisodan päättymisen 70-vuosipäivänä järjestetty Kukkarojotos 1vaali perinteitä ja kunnioitti veteraaneja. Yleisölle tarkoitettu jotos toteutettiin kaupungin keskustan ympäristössä ja siihen osallistui sankoin joukoin ihmisiä. MPK:n Pieksämäen koulutusosasto Ano Teittisen johdol- Jääkäripatsaan luovutus Poleenissa, vasemmalta kerhon sihteeri Hannu Jäppinen, Eeva Eloranta-Lappalainen, Poleenin teatteri, vapaa-aikatoimenjohtaja Mari Aholainen sekä puheenjohtaja Juhani Laitinen (kuva Jorma Airaksinen) SAVON VASAMA
16 la on ollut jotoksen henki. Jotosten toimitsijoina on ollut piirin alueen muistakin kerhoista kiitettävästi edustajia. Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaiset ovat tärkeä tuki kerholle niin juhlien kuin muidenkin tilaisuuksien järjestelyissä. Erityisesti jotosten ja koulutustilaisuuksien muonitusten hoitaminen talkootyönä on mittava urakka, johon pystyvät vain toimintaan sitoutuneet maanpuolustusnaiset. Kerhon jäsenmäärä on pysynyt viime vuosina hieman alle sadassa henkilössä ollen 96 jäsentä tammikuussa Pienen kaupungin ongelmana tai vahvuutena on se, että samat henkilöt edustavat useita eri yhdistyksiä ja vastaavasti osallistuvat mm. urheilussa (suunnistus, lentopallo, ammunta jne.) omien harrastuksiensa mukaisesti kyseisten seurojen kilpailuihin. Toki kerhon jäsenet ovat oman osansa mitalisateesta ottaneet etenkin piirin järjestämistä ammuntakilpailuista. Kerhon jäsenten osallistumisaktiivisuutta erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin voidaan pitää tyydyttävänä. Viime vuonna jäsenistä n. 40 prosenttia oli mukana jossain tapahtumassa. Jäsenistön saaminen mukaan edellyttää yleensä henkilökohtaista kontaktia. Pelkkä Pieksämäen Lehden seurapalstailmoitus tai kerhon nettisivut eivät aktivoi riittävästi. Myöskään sähköpostilla lähetetyt viestit eivät tunnu riittävän eikä kaikilla vielä tänä päivänä ole yhteyksiä. Tässä yhteydessä onkin hyvä testata oman kerhon jäsenten Savon Vasaman kirjoitusten lukemista. Tehtävä Pieksämäen Reserviupseerikerho ry:n jäsenille: ilmoita puheenjohtajalle tai sihteerille yhteystietosi (sähköpostiosoite ja puhelinnumero ja halukkuutesi a) kunniavartioon, b) jotoksen toimitsijatehtäviin, c) muihin tehtäviin (mihin). Voit myös antaa palautetta ja ehdotuksia kerhon toiminnan kehittämiseksi. Puheenjohtajan ja sihteerin yhteystiedot löytyvät tästä numerosta. Tätä tehtävää voivat myös muiden kerhojen jäsenet noudattaa omissa kerhoissaan samoin eväin. HYVÄÄ KEVÄTTÄ JA TERVETULOA JUH- LIMAAN POLEENIIN Yhteistyöterveisin Juhani Laitinen Puheenjohtaja Pieksämäen Reserviupseerikerho ry KAMPAAMO-PARTURI Arkisin 7-21 La 7-18 Su (015) SAVON VASAMA
17 Sotilaiden historiaa Ristiinassa Matti Puhakka, reserviläisaktiivi jo 40 vuotta Ristiinalaisen rautakaupan Rautia Tukiaisen yläkerrassa on noin 15 neliömetrin tila, jossa kävijää kohtaa yllättävä näky: sotilaille kuulunutta esineistöä on seinillä, pöydillä ja kaapeissa valtava määrä. Huoneesta löytyy kymmeniä ase- ja virkapukuja, kypäriä, hylsyjä, pistimiä, kunnia- ja arvomerkkejä sekä inhimillisiä, sotilaiden ja sotavankien kotiinsa ja läheisilleen kirjoittamia kirjeitä niin kansalaissodan kuin viime sotienkin ajalta. Tämä rautakaupan yläkerrassa oleva tila on yksi neljästä säilytyspaikasta, joissa ristiinalainen reserviläisaktiivi Matti Puhakka säilyttää keräämäänsä esineistöä. Hänen keräilyinnostuksensa alkoi 1970 luvun alussa, jolloin hän vapautui varusmiespalveluksesta. Matin isä osallistui talvi- ja jatkosotaan ja kunnioittaakseen hänen ja hänen kaltaistensa sotilaiden muistoa, hän alkoi kerätä sotilaille kuulunutta esineistöä. Näytteillä on eri maiden asepukuja, kypäriä ja muita eri maiden sotilaille kuuluneita esineitä. Sanojensa mukaan Matti ei kerää sotahistoriaa, vaan niiden rintamalinjojen eri puolilla olleiden yksittäisten sotilaiden historiaa, sotilaiden, jotka jakoivat juoksuhautojen kurjuuden, nälän, vilun ja kuolemanpelon. Matti kertoo saaneensa esineistönsä pääosin perikunnilta ja kuolinpesiltä. Lisäksi hän on kansainvälisesti verkottunut; hänellä on hyvät kontaktit mm. Saksaan, Sveitsiin ja Yhdysvaltoihin, joista maista hän on saanut kokoelmiinsa täydennystä. Oma lukunsa ovat Matin haltuun päätyneet kirjeet, joita on kymmeniä ellei satoja. Mielenkiintoinen esimerkki on punavangin vaimolleen vuonna 1918 pikkuruisella käsialalla paperilapulle kirjoitetut terveiset vankileiriltä. Puhakka toivoo voivansa siirtää historian tietoa nuorille konkretian kautta. Esitelmiä ristiinalaisissa kouluissa pitäessään hän vie sinne mukanaan kenttäkeittoastian tai jonkun muun yksittäiselle sotilaalle kuuluneen esineen. Nämä esineet avaavat oppikirjoja paremmin niitä olosuhteita, joissa sotilaat eri rintamilla joutuivat elämään. Lisäksi Matti esittelee kokoelmaansa erilaisissa tilaisuuksissa, maanpuolustusjuhlissa, itsenäisyyspäiväjuhlissa ja muissa maanpuolustustapahtumissa. Matti Puhakka kiittelee ristiinalaista kauppiasta Esa Tukiaista, joka on ystävällisesti luovuttanut nykyisen tilan varasto- ja näyttelykäyttöön. Tulevaisuuden suunnitelmistaan hän paljastaa sen verran, että hänen tavoitteenaan on järjestää kokoelma ja saattaa se yhtenäiseksi näyttelyksi. Matti Puhakan reserviläisura alkoi varusmiespalveluksen jälkeen vuonna 1971, jolloin hän liittyi Ristiinan reserviläisten jäseneksi. Hän on ollut Suur-Savon Reserviläispiirin varapuheenjohtaja ja Ristiinan reserviläisten puheenjohtaja viimeiset 15 vuotta. Lisäksi hän on toiminut Reserviläisliiton hallituksessa vuosina Ansioistaan yhteiskunnallisena vaikuttajana hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ansioristi. Sotilasarvoltaan Matti Puhakka on sotilasmestari. Kuvassa venäläisten puoliautomaattikivääreiden Tokarev m/38 ja m/40 pistimet Yhden sotilaan vaimolleen lähettämät kirjeet. Kirjeet ovat avaamattomia. Kuvat: Mauri Parantala SAVON VASAMA
18 SUUR-SAVON MAANPUOLUSTUKSEN KANNATUSRAHASTO RY Hyvät reserviläiset! Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry on perustettu Mikkelissä Perustamiskirjan mukaan yhdistys muodostaa saamistaan lahjoituksista kantarahaston ja käyttörahaston. Yhdistyksen saamista vuosilahjoituksista kantarahastoon siirretään vuosikokouksen päätösten mukaan vähintään 10 %, mikäli lahjoittaja ei ole toisin määrännyt. Vastaavasti kantarahaston tuotot siirretään käyttörahastoon. Käytännössä käyttörahasto on vuosittain karttunut jäsenmaksuista ja muista tuotoista, jotka ovat pääosin sijoitetun pääoman korkoa. Yhdistyksen vuosittain myöntämät vuosi- ja kerta-avustukset on suoritettu käyttörahastosta. Toimintavuosiensa aikana yhdistys on tukenut merkittävästi maanpuolustusjärjestöjä Etelä-Savossa. Yhdistys oli mukana Veteraanimaja-hankkeessa ja on tukenut Maanpuolustusnaisten historian kirjoittamista. Reservijärjestöille on annettu tukirahaa vuosittain kuten toimintakertomuksesta ja toimintasuunnitelmista on luettavissa. Savon Prikaatin lakkauttamisen jälkeen toimintamme merkitys vapaaehtoiselle maanpuolustukselle tulee osaltamme korostumaan. Yhdistyksen jäsenet ovat henkilöjäseniä tai yhteisöjäseniä. Henkilöjäsenen jäsenmaksu kuluvalla toimintakaudella on 20 euroa ja yhteisöjäsenen 50 euroa. Kuten alussa todettiin, käyttörahasto on karttunut jäsenmaksuista, korkotuotosta ja Suomi 90-vuotta Savon Vasama hopeamitalin myyntituotosta. Vetoammekin, että jäsenistö markkinoisi liittymistä yhdistyksen jäseneksi sekä käyttäisi hopeamitalia lahjaesineenä harkitsemallaan tavalla. Erityisesti vetoamme avustusten kohteena oleviin maanpuolustusjärjestöihin, että ne jäsenistönsä keskuudessa kertoisivat kannatusrahastoyhdistyksen merkityksestä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Samalla osa mitalin tuotosta jää yhdistykselle, koska mitalin hinnasta yhdistykset tilittävät kannatusrahastolle 30 /kpl hinnan määräytyessä yhdistyksen päättämällä tavalla. Tulevat vuodet edellyttävät jäsenlisäystä ja lahjoitusvarojen kasvua, jotta yhdistys voisi olla tukenanne nykyisellä avustustasolla. Kohdistamme jäsenhankintamme nyt erityisesti liikelaitoksiin ja yrityksiin. Voimme osaltamme vaikuttaa siihen, että toimintaamme tukevat liikelaitokset ja yritykset saavat kauttamme julkisuutta, joka myönteisellä tavalla edistää tukijoittemme toimintaa. Uusia jäseniä rekrytoitaessa pyydämme huomioimaan, että jäsenmaksutili on Nordean Mikkelin konttoriin avattu Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahastoyhdistys ry:n tili Maksettaessa jäsenmaksua ilman oheista tilillepanokortin viitenumeroa, pyydetään maksajan paikalle merkitsemään jäsenen tai jäsenyhteisön nimi ja osoite. Tilisiirron Viestissä vastaanottajalle tulisi olla uuden jäsenen yhteystiedot jäsenrekisteriämme varten. Yhdistyksen hallitus kokoontui Yhdistyksen uudeksi sihteeriksi kutsuttiin Tuomo Moilanen Jorma Taskisen jatkaessa rahastonhoitajana. Hallituksen kokouksessa luovutettiin Savon Vasama-mitali toiminnanjohtaja Mauri Parantalalle, joka tehtävässään on aktiivisesti edistänyt yhdistyksen päämääriä. Annamme mielellämme lisätietoa Kannatusrahaston toiminnasta. Maanpuolustusterveisin Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry PL Mikkeli Puheenjohtaja Esko Vuokko Sihteeri Tuomo Moilanen Puh: Puh: Rahastonhoitaja Jorma Taskinen Everstiluutnantti evp Puh: SAVON VASAMA
19 EVÄITÄ PAREMPAAN KONDIKSEEN! Etelä-Savon Liikunnan hanke Iskussa Inttiin tarjoaa kutsuntaikäisille nuorille miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeville nuorille naisille elämätapaneuvontaa ja uusia mahdollisuuksia omaksua liikunnallinen elämäntapa. Hanke pilotoitiin syksyn 2010 kutsuntatilaisuuksissa Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Hanketta jatketaan vuoden 2011 naisten valintatilaisuudessa ja kutsunnoissa kaikissa Etelä-Savon kunnissa. Etelä-Savon Liikunta ry:n hallinnoima kolmevuotinen ESR -rahoitteinen hanke nimeltään ISKUSSA INT- TIIN tarjoaa apua elämätapa-asioissa eteläsavolaisille nuorille. Hankkeen tavoitteena on saada eteläsavolaiset nuoret miehet huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja fyysisestä kunnostaan. Hankkeen päämäärä on edistää terveitä elämätapoja nuorten keskuudessa. Ohessa nuorilla on mahdollisuus valmistautua fyysisesti vaativaan palvelukseen puolustusvoimissa. Ensimmäisiä kutsuntakokemuksia kommentoi hankkeen projektipäällikkö Teemu Ripatti ESLi:stä: Olemme tavanneet lähes kaikki Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin vuoden 2010 kutsuntoihin osallistuneet nuoret miehet. He vastasivat ennakkokyselyyn mm. toiveistaan liikuntalajien suhteen. Hanke sai hyvin myönteisen vastaanoton, sillä 59% vastanneista antoi yhteystietonsa, jotta heihin voidaan olla yhteydessä hankkeen tiimoilta. Kyselyn pohjalta tulemme tarjoamaan kaikille halukkaille maksutonta henkilökohtaista liikuntaneuvontaa paikkakunnittain, säännöllistä ja ohjattua liikuntaa sekä erilaisia ja houkuttelevia liikuntalajitutustumisia. Tulemme tekemään tarjonnasta houkuttelevan ja monipuolisen. Markkinointivälineinä käytämme mm. facebookia, täsmämarkkinointia henkilökohtaisiin viestimisvälineisiin kuten kännykkään sekä muita sosiaalisen median kanavia, kertoo Teemu Ripatti. Kutsuntatilaisuuksissa tarjosimme mahdollisuuden testata kehonkoostumus Inbody -laitteella. Kohderyhmä on mielenkiintoinen ja haastava. Pyrimme pääsemään kohderyhmän mind settiin ja haastamme muut ajanryöstäjät taistoon siitä, miksi kannattaa kokeilla liikuntaa, jatkaa Ripatti. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Etelä-Savon aluetoimisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Aikalisä!. Reserviläisjärjestöt ovat tervetulleita mukaan hankkeeseen. Järjestöille tarjotaan mahdollisuutta olla mukana järjestämässä nuorille liikuntaa, innostavaa yhdessä tekemistä ja terveen elämän malleja. Lisätietoja hankkeesta: Projektipäällikkö Teemu Ripatti ETELÄ-SAVON LIIKUNTA ry. puh SAVON VASAMA
20 XXX KEISARINLÄHTEEN KIERROS Viimeinen perinteinen soutujotos, 30. Keisarinlähteen kierros, soudetaan Louhivuoren Hannun viitoittamaa reittiä Mäntyharjun itäosan ainutlaatuisilla vesillä. Keisarinlähteen kierroksella juodaan samasta lähteestä kuin Keisari Aleksanteri I reilut 200 vuotta sitten liikkuessaan tarkastusmatkalla mm. Mäntyharjussa. Noin 55 kilometrin mittainen jotos on jaettu sopiviin soutujaksoihin. Taukorasteilla venekunta ratkaisee erilaisia tehtäviä yleistiedosta erätaitoihin unohtamatta jotoshenkeen sopivaa ampumakilpailua. Venekunnan eli partion muodostavat kolme henkilöä. Soutuveneet ovat varustetut kahdella airoparilla ja perämelalla. Mikäli partiolla ei ole omaa venettä, järjestetään lainavene pientä vuokraa vastaan. Soutujotoksen lähtö ja maali ovat aina olleet Sotainvalidien majalla, Veljesniemessä. Lauantaiaamuna kokoonnutaan jotospalaveriin klo 7.30 ja soutamaan lähdetään klo 8. Maaliin saavutaan sunnuntaina klo 15:een mennessä. Ensimmäisen soutupäivän hiet huuhdotaan pehmeiden savusaunalöylyjen jälkeen Herajärven aaltoihin. Yöpyminen tapahtuu hiekkarannastaan kuuluisassa Mäntysaaressa joko omissa teltoissa tai kanoottireitin laavussa. Jotoksen järjestäjä pystyttää tarvittaessa puolijoukkueteltan. Jotoksen osallistumismaksu on 15 /henkilö, veneen vuokra on 17. Maksut Mäntyharjun Reserviläiset ry:n tilille: Nordea Osallistumismaksu sisältää kaksi reipasta soutupäivää hennonvihreän kevään kauniissa maisemissa ja hyvässä seurassa, savusaunomista, tarjoilua ja muistomitalin. Partiokohtainen varustus: keitin tai pakki, kirves, kompassi ja karttalaukku, tarpeellinen ensiapupakkaus, MÄNTYHARJUSSA kymmenen metrin mittainen köysi, tulentekovälineet ja yöpymistä varten teltta tai laavu. Henkilökohtainen varustus: mastokelpoinen vaatetus, puukko, ruokailuvälineet, sadevarustus, kumisaappaat, pyyhe, makuupussi ja -alusta, parin vuorokauden muona pakattuna reppuun tms. Veneilyliivi lienee katsastusvaruste. KEISARINLÄHTEEN KIER- ROS EI OLE KILPASOUTU, VAAN MUISTORIKAS JO- TOS KEISARIN JÄLJILLÄ! Ilmoittautuminen jotokselle mennessä: Jorma Laesharju Siirlahdentie Mäntyharju jorma.laesharju@gmail.com 20 SAVON VASAMA
Kuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen
LisätiedotKOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ
KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotMaanpuolustuskoulutusyhdistys MPK
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa
LisätiedotOtsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät
LisätiedotAseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotSuomen Reserviupseeriliitto
Suomen Reserviupseeriliitto Ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin 3.12.1925 Helsinkiin. Liitto perustettiin 17.5.1931. Jäsenyhdistyksiä 315 Reserviupseeripiirejä 20 Henkilöjäseniä noin 27 000 Jäsenistä
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotItä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011
Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotLOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.
LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotReserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo
Julkaisuvapaa 7.10.2017 kello 15.00 Julkaisuvapaa 7.10.2017 klo 15.00 Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa 7.10.2017, Järvenpään maanpuolustustalo
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotRESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa
Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY
TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY Sisältö A. Toiminnan arvot ja toiminta-ajatus B. Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 C. Toiminta vuonna 2018 1. Päätapahtumat ja toiminta vuonna
LisätiedotMaanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys
LisätiedotPohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotRESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön
RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA 2008 - työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO RESERVILÄISLIITTO RY 1 PÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE Yleistä Toiminnan raportoinnissa käytetty kaavake uusiutui vuoden 2005 alusta
LisätiedotJulkaisuvapaa klo 12.30
Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut
LisätiedotMaanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen
Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Matinen seminaari 16.11.2017 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015
IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070
Lisätiedot1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017
Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen
Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotMaanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen
Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Sotatieteiden päivät 25.5.2018 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R
IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,
LisätiedotNUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018
NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018 NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke Opettaja - sinä jos kuka, voit auttaa nuoria päivittämään käsityksensä kokonaisturvallisuudesta
LisätiedotPohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli
Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi 31.1.2019 PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli mpk.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys perustettu vuonna 1993 valtakunnallinen
LisätiedotAineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012
Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen
LisätiedotKYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto
LisätiedotVapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotSUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti
LisätiedotNaisten Valmiusliitto ry
Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää
LisätiedotKainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.
Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun
LisätiedotJHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010
JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu
LisätiedotSuomen puolustusjärjestelmä
Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus
LisätiedotViestiupseeriyhdistys ry.
Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.
LisätiedotKESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.
www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotKehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %
Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon
LisätiedotKeravan Reserviläiset ry
Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen
LisätiedotReserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki
Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotMAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ
MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa , Pohjankyrösali
Julkaisuvapaa 20.2.2011 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Isonkyrön Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 20.2.2011, Pohjankyrösali Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotIitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013
Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT
PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän
LisätiedotVapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström
koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2012
TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5
LisätiedotHuoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta
LisätiedotRESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA
RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotYleinen asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa
LisätiedotSotilassosiologinen Seura
Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta
LisätiedotHelsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2007
TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotReserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016
Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotNASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015
NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri
LisätiedotKESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRI RY
KESKI-SUOMEN RESERVILÄISPIIRI RY PIIRITIEDOTE 1/2018 HYVÄÄ UUDEN TOIMINTAVUODEN ALKUA PIIRITOIMISTOLTA! Alkaneen vuoden toiminnoissa tulee näkymään vahvasti Ilmavoimat ja Puolustusvoimat 100 vuotta teema.
LisätiedotISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee
ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan
LisätiedotOKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET
I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen lähtökohdat
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen
LisätiedotTAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 1/2019 SISÄLTÄÄ VUOSIKOKOUSKUTSUN!
TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA R.Y. 1/2019 SISÄLTÄÄ VUOSIKOKOUSKUTSUN! 2 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Heimo Valtonen Joulu on vietetty ja vuosi vaihdettu. Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Vielä on kuitenkin aikaa
LisätiedotPuolustusteollisuuden näkemykset selonteosta
Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotToimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:
Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).
LisätiedotKeskisuomalaisille kansanedustajille
Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS
SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
Lisätiedot