Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen strategia (vke-strategia)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen strategia (vke-strategia)"

Transkriptio

1 Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen strategia (vke-strategia) Hyväksytty Vientifoorumin kokouksessa

2 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Tausta...3 Strategian tarkastelukehikko... 3 Strategiset lähtökohdat...3 Swot-analyysi...4 Arvot...6 Missio ja visio...7 Päämäärät Kriittiset menestystekijät...9 Strategiset painopisteet Strategian toteuttaminen Vke-toiminnan resurssit Vuositeemat... 12

3 3 Tausta Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti toimikunnan pohtimaan viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnan kehittämistä. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin ministeri Christoffer Taxell. Toimikunta esitti mietinnössään 1 yhtenä avainsuosituksenaan yhteistyöfoorumin koolle kutsumista vke-toiminnan edelleen kehittämiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö nimittikin suosituksen mukaan vientifoorumin koordinoimaan vke-toiminnan kehittämistä. Foorumin keskeiseksi tehtäväksi on sen asettamiskirjeessä määritelty viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallisen strategian luominen. Taxellin toimikunnan mukaan vke-palvelujen kehittämisprosessin tulee rakentua julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutuksen ja kumppanuuden varaan. Julkinen valta tukee toimintaa ja määrittää osaltaan resurssit ja yleiset periaatteet, elinkeinoelämä ja yritykset antavat sille suunnan. Vientifoorumissa ovat edustettuina sekä yritykset (vkejärjestelmän asiakkaat) että tärkeimmät julkiset ja julkisrahoitteista vke-toimintaa Suomessa harjoittavat tahot, joten se on luonteva elin järjestelmätason strategian kehittämiseen. Vientifoorumi toteaa syksyllä 2007 tekemässään vke-strategian välitarkistuksessa, että vuonna 2004 sovitun strategian nimessä erikseen mainittu vienti on edelleen tärkein yritysten moninaisista kansainvälistymisen toimintamuodoista mm. tuonnin, alihankinnan, sopimusvalmistuksen, ulkomaille etabloitumisen, t&k-yhteistyön ja kansainvälisen verkoston johtamisen ohella. Vientifoorumi toteaa, että vke-toimijat tukevat yrityksiä aikaisempaa monipuolisemmin ja kattavammin niiden eri kansainvälistymismuodoissa. Strategian tarkastelukehikko Strategiaprosessia ja sen osia voidaan kuvata seuraavalla sivulla olevan kaavion avulla. Tavoitteena on dynaaminen prosessi, jossa julkisten vke-panostusten tulosten ja vaikuttavuuden seurannalla on entistä selkeämpi ohjausrooli vke-palvelukokonaisuuden kehittämisessä. Strategiset lähtökohdat Strategian lähtökohtana on se tosiasia, että Suomi pienenä kansantaloutena on yhä riippuvaisempi yritysten kansainvälistymisestä ja viennistä sekä maamme kyvystä houkutella ulkomaisia investointeja ja osaavaa työvoimaa. Yhä avoimempi liiketoimintaympäristö edellyttää yrityksiltä kansainvälistymistä entistä varhaisemmassa vaiheessa ja kansainvälistymisosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn jatkuvaa kehittämistä. Suomen vke-järjestelmän tulee kyetä auttamaan yrityksiä vastaamaan näihin haasteisiin. Suomen menestymisen lähtökohtina ovat osaaminen, innovaatiot, teknologioiden tehokas soveltaminen ja yritysten nopea kansainvälistyminen. 1 Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi. Yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (vke) toimikunnan mietintö, Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 16/2001

4 4 Kansallinen vke-strategia STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT SWOT-ANALYYSI MISSIO VISIO ARVOT PÄÄMÄÄRÄT KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Uudelleenarviointi STRATEGISET PAINOPISTEET STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Vuositeemat TOIMENPITEET MITTAUS JA VAIKUTUS- ARVIOINTI 1 Strategiset lähtökohdat Suomen kansantalouden menestys on yhä riippuvaisempi yritysten kansainvälistymisestä ja viennistä sekä maamme kyvystä houkutella investointeja ja osaavaa työvoimaa globalisaatio ja markkinoiden avautuminen edellyttävät jatkuvaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä osaaminen, innovaatiot, teknologiat, resurssien tehokas käyttö ja nopea kansainvälistyminen ovat yrityksille tärkeitä menestystekijöitä kilpailussa 2 Swot-analyysi Nykyisen vke-järjestelmän vahvuuksina voidaan pitää kattavaa palvelukokonaisuutta ja järjestelmän toimivia perusrakenteita. Tämä on todettu vientifoorumin strategiatyön tueksi tehdyssä Tampereen yliopiston vke-palvelukokonaisuutta koskevassa selvityksessä 2 myös palveluja käyttävien yritysten arvioissa. Palvelukokonaisuus on varsin kattava 2 Larjovuori Laiho Talonen Järvelin: Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 16/2003

5 5 sekä palveluvalikoiman suhteen, alueellisesti etenkin TE-keskusverkoston kautta että myös globaalisti Finpron vientikeskusten ja ulkoministeriön edustustojen kautta. Myös toimijoiden osaamista ja järjestelmän joustavuutta voidaan tietyssä määrin pitää järjestelmän vahvuuksina. Järjestelmän heikkoudet liittyvät rahallisten resurssien asettamiin rajoihin, valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan yhteensovittamisongelmiin, räätälöityjen palvelujen puutteeseen, riittämättömään kykyyn arvioida kokonaisvaltaisesti eri toimialojen liiketoimintakonsepteja sekä yrittäjien näkökulmasta järjestelmän vielä riittämättömään tunnettuuteen. Suhteellisen kattavasta ja toimivasta kokonaisuudesta huolimatta palvelujen ulkopuolelle näyttää jäävän joukko potentiaalisia kansainvälistyviä yrityksiä, jotka järjestelmän tulisi löytää ja joiden palvelutarpeisiin sen tulisi kyetä vastaamaan. Vke-järjestelmän SWOT-analyysi Vahvuudet kattava ja globaali palvelukokonaisuus toimivat perusrakenteet osaaminen joustavuus Heikkoudet rahallisten resurssien rajallisuus palvelujen riittämätön tunnettuuus valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan yhteensovittamisongelmat räätälöidyn palvelutarjonnan puute ja riittämätön kyky arvioida eri toimialojen liiketoimintakonsepteja Mahdollisuudet teknologiapanostusten tehokkaampi tukeminen menestyväksi liiketoiminnaksi verkottuminen, ja yhden luukun periaatteen toteuttaminen kv-liiketoimintaosaamisen kehittäminen yrityksissä yritysten ja yrittäjien kannustaminen kansainvälistymiseen yhteistyö yksityisten palveluntarjoajien kanssa Suomi-brändin hyödyntäminen Uhat vke-resurssien supistuminen järjestelmän jäykistyminen mittavat muutokset toimintaympäristössä suhteellisen kilpailukyvyn heikkeneminen valtioiden välisessä kilpailussa 3 Mahdollisuuksia nähdään etenkin nykyistä tehokkaammassa teknologiapanostusten tulosten tukemisessa menestyväksi liiketoiminnaksi. Suomen korkeat panostukset teknologian kehittämiseen tulee pystyä entistä paremmin kaupallistamaan ja viemään edelleen kansainvälisille markkinoille. Tässä vke-järjestelmällä voi olla merkittävä rooli. Mahdollisuuksia avaavat myös vke-palvelutarjoajien tiiviimpi keskinäinen verkostoituminen, yhteistyö yksityisten kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoavien toimijoiden kanssa ja yksittäisten vke-toimijoiden nykyistä laaja-alaisempi tieto koko järjestelmän tarjoamista palveluista. Näiden mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen edellyttää palvelutarjonnassa siirtymistä yhden luukun periaatteen suuntaan. Yhden luukun periaatteella ei tarkoiteta tässä yhtä palvelupistettä josta kaikki palvelut olisivat saatavissa, vaan tilannetta jossa järjestelmän toimijat tietoisina toistensa toimista proaktiivisesti ohjaavat yrityksiä oikeaan paikkaan minimoiden yritysten työn näiden tarvitessa

6 6 eri palveluja. Välineinä tässä toimivat mm. toimijoiden yhteiset asiakaspalvelukonseptit ja asiakastietojärjestelmät. Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen vahvistaminen yrityksissä yleisesti ja sen jatkuva kehittäminen on vke-järjestelmän keskeisiä tehtäviä. Järjestelmän tulisi myös kyetä nykyistä paremmin kannustamaan yrityksiä kansainvälistymiseen. Julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien yhteistyön lisääminen laajentaa vkejärjestelmän hyödynnettävissä olevaa osaamispohjaa ja edesauttaa entistä monipuolisemman palvelutarjonnan kehittymistä. Keskeiset uhat ovat vke-resurssien riittämättömyys, järjestelmän jäykistyminen sekä mittavat muutokset toimintaympäristössä. Päätökset Suomen vke-järjestelmän linjauksista ja tarvittavista panostuksista perustuvat oletukseen, että kansainvälinen toimintaympäristö säilyy melko ennustettavana ja pääsääntöisesti edelleen vapautuvana. Samoin oletuksena on kansainvälisen kysynnän jatkuva kohtuullinen kasvu. Muutokset kauppapoliittisessa toimintaympäristössä, esim. WTO-ratkaisun onnistuminen tai epäonnistumisesta mahdollisesti seuraava epävakaus, tai eräiden maiden yksipuoliset kauppapoliittiset toimet voivat kuitenkin olla joillakin toimialoilla merkittäviä tekijöitä. Vaikka Suomi EU:n jäsenmaana tukeutuu EU:n kauppapolitiikkaan, voivat häiriöt ja sanktiot koskea tuntuvasti Suomeakin, mikä antaa syyn ylläpitää vke-strategiassa riittävää joustavuutta. Arvot Arvot asiakaslähtöisyys yhteistyöhakuisuus keskinäinen avoimuus, luottamus ja arvostus 4

7 7 Vke-järjestelmän toimijoiden yhteisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus sekä keskinäinen avoimuus, luottamus ja arvostus. Eri vke-toimijoiden yhteistyö järjestelmänä yritysten kansainvälistymisen hyväksi voi toteutua vain näitä arvoja käytännössä toteuttamalla. Missio ja visio Taxellin toimikunta määritteli suomalaisen intressin vke-palvelutuotannon lähtökohdaksi. Suomalaisella intressillä toimikunta tarkoitti sitä, että julkisten vke-toimenpiteiden tulee edistää taloudellista kehitystä Suomessa yritysten omistuspohjasta riippumatta. Perinteisen viennin edistämisen lisäksi suomalaiseen intressiin liittyy entistä enemmän suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja sen kehittäminen. Tältä perustalta vke-järjestelmän tehtäväksi määritellään yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukeminen tarjoamalla yrityksille niiden tarvitsemia kansainvälistymispalveluja. Kansantalouden näkökulmasta julkisten vke-palvelujen tarkoituksena on vahvistaa Suomen asemaa kansainvälistyvässä maailmassa. Missio kansallisen vke-järjestelmän tehtävänä on tukea yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tarjoamalla yritysten tarvitsemia kansainvälistymispalveluja suomalainen intressi lähtökohtanaan. vke-palvelujen tarkoituksena on vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisen liiketoiminnan kotimaana ja samalla lisätä yrittäjyyttä, investointeja, kasvua, työllisyyttä ja osaamista. 5 Tavoitetila vuodelle 2010 on, että kansallinen vke-järjestelmä muodostaa asiakaslähtöisen ja tehokkaan infrastruktuurin, jossa vke-palvelujen tarjoajat toimivat keskenään saumattomassa yhteistyössä kansainvälistymisen edistämiseksi yritysten tarpeiden mukaisesti. Onnistumalla tässä Suomessa olisi vision mukaan paras vke-järjestelmä monipuolisin, strategiatyön kuluessa tarkemmin määriteltävin kriteerein arvioituna. Vertailuryhmänä käytetään tässä tarkastelussa muita teollisuusmaita.

8 8 Visio 2010 kansallinen vke-järjestelmä muodostaa asiakaslähtöisen ja tehokkaan infrastruktuurin, jossa vke-palvelujen tarjoajat toimivat keskenään saumattomassa yhteistyössä kansainvälistymisen edistämiseksi yritysten tarpeiden mukaisesti Suomessa paras vke-järjestelmä monipuolisin kriteerein arvioituna 6 Päämäärät 2010 Strategian lähtökohtien mukaan Suomen menestys perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn yleisesti ja osaamiseen perustuvilla aloilla erityisesti. Suomen menestyminen edellyttää lähitulevaisuudessa viennin bkt-osuuden ja vientiyritysten määrän huomattavaa kasvua vieläpä niin, että tämä kasvu painottuu osaamisaloille. Tältä pohjalta vke-toiminnan päämääriksi vuoteen 2010 mennessä asetetaan (suluissa vuoden 2006 luvut) kokonaisviennin bkt-osuuden nostaminen 50 %:iin (44,5 %), vientiyritysten lukumäärän kasvattaminen :een (7 000) sekä korkean teknologian viennin osuuden kasvattaminen 25 %:iin (18 %) ja korkean ja keskikorkean teknologian yhteenlasketun viennin osuuden kasvattaminen 60 %:iin kokonaisviennistä (18 % ja 46 %). Lisäksi tavoitellaan pk-yritysten suoran viennin osuuden kasvattamista 20 %:iin kokonaisviennistä (16 %) ja palveluviennin selkeää kasvattamista nykytasostaan (n. 5 %). 3 Laadullisena tavoitteena vke-järjestelmälle on palvelujen tunnettuuden lisääminen tasolle, jossa vähintään puolet kansainvälistyneistä yrityksistä tuntee palvelut riittävästi. Toisena laadullisena tavoitteena on julkisten ja puolijulkisten vke-toimijoiden yhteistyön lisääminen siten, että päällekkäisyydet on poistettu ja yrityksille tarjotaan kaikkien palveluntarjoajien tuotteita tarpeen mukaan riippumatta siitä, mihin tahoon yritys on ensimmäisenä yhteydessä. 3 Esitetyt luvut perustuvat ensisijaisesti Tilastokeskuksen julkaisemiin tietoihin. Kaikki luvut eivät kuvaa nykytilannetta ja tavoitteita tarkasti esimerkiksi käsitteiden täsmällisten määritelmien puutteen vuoksi (keskikorkea teknologia) tai tietojen osittaisen puuttumisen vuoksi (esim. viejäyritysten määrästä puuttuvat kaikkein pienimmät viejät, jotka eivät näy tilastoissa) Luvut on siten ymmärrettävä suuruusluokkina ja tahtotilan kuvaajina, jotka kuitenkin riittävästi ilmaisevat kehityksen halutun suunnan ja vaativuuden.

9 9 Asetetut tavoitteet ovat erittäin vaativia. Esimerkiksi viennin bkt-osuuden nostaminen 50 %:iin edellyttää kokonaisviennin n. 6 %:n vuotuista kasvua bkt:n jo n. 2 %:n vuotuisella kasvutasolla. Samanaikaisesti olisi tapahduttava selvä rakennemuutos viennissä korkean teknologian ja palvelujen suuntaan. Asetetut tavoitteet kuvastavatkin sitä tilaa, millainen aidosti kansainvälisesti kilpailukykyisen Suomen tulisi olla vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteita on lisäksi tarkasteltava paitsi erikseen myös kokonaisuutena. Esimerkiksi pk-yritysten vientiosuuden kasvuun voi vaikuttaa myös tuotannon siirtyminen ulkomaille, jolloin samanaikaisesti toisaalta viennin bkt-osuus alentuu. Suomen menestys on siten riippuvainen kehityksestä kaikilla em. osa-alueilla. Vaikka päämäärien saavuttaminen suurelta osin riippuu myös muista tekijöistä kuin vke-järjestelmästä, voidaan perustellusti katsoa että ilman toimivaa vke-järjestelmää ja sen avulla tapahtuvaa erityisesti pk-yritysten kehittymistä mainitut tavoitteet tuskin voisivat toteutua. Päämäärät v mennessä Suomen viennin BKT-osuus 50 %:iin vientiyritysten lukumäärä :een korkean teknologian viennin osuus 25 %:iin ja korkean ja keskikorkean osuus yhteensä 60 %:iin kokonaisviennistä pk-yritysten suora osuus viennistä 20 %:iin palveluviennin osuuden kasvattaminen maahan tulevat ulkomaiset investoinnit hyvää EU-tasoa palvelujen tunnettuuden nostaminen 50 %:iin vke-toimijoiden yhteistyön tiivistäminen 7 Kriittiset menestystekijät Useasta yksittäisestä toimijasta koostuva järjestelmä voi olla tehokas vain, jos järjestelmässä ei ole päällekkäisyyksiä eikä aukkoja. Palvelujen on muodostettava kattava kokonaisuus, jossa toimijoiden välisten rajapintojen ylittäminen ei aiheuta yrityksille ongelmia, vaan järjestelmä pikemminkin proaktiivisesti ohjaa yrityksiä eri toimijoiden ja palvelujen välillä. Yrityksen kannalta katsottuna tämä tilanne lähestyy ns. yhden luukun periaatetta. Vke-palvelujen kattavuus ja toimijoiden saumaton yhteistyö on tämän vuoksi nostettu keskeisiksi kriittisiksi menestystekijöiksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tässä onnistuminen edellyttää järjestelmän sisäistä kehittymistä, toimijoiden tiedon lisäämistä toistensa palveluista ja ennen kaikkea asiakaslähtöisyyden, yritysten tarpeiden tuntemuksen ja liiketoimintaosaamisen vahvistamista järjestelmän sisällä niin, että palvelu-

10 10 järjestelmän avulla voidaan kannustaa yrityksiä yhä laajenevaan ja syvenevään kansainvälistymiseen. Myös kansainvälistymisrahoituksen riittävyyden turvaamisella on tärkeä merkitys yritysten kansainvälistymisen kannalta. Vke-järjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää, että vke-strategian laadintaan osallistuvilla tahoilla on ajantasainen näkemys globaaleista muutosvoimista ja haasteista ja että strategiaa toteutetaan pitkäjänteisesti. Kriittiset menestystekijät järjestelmän palvelutarjonnan kattavuus vke-toimijoiden saumaton yhteistyö vke-toimijoiden ja palvelujen jatkuva kehittyminen aktiivisuus asiakassuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä toiminnan asiakaslähtöisyys yritysten tarpeiden tuntemus ja liiketoimintaosaaminen järjestelmän kannustavuus yrityksille vke-strategian pitkäjänteisyys kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin rahoitusjärjestelmä ja kansainvälistymisrahoituksen riittävyyden turvaaminen ajantasainen näkemys globaaleista muutosvoimista ja haasteista 8 Strategiset painopisteet Tässä tarkasteltavat vke-palvelut tukevat periaatteessa kaikkien teollisten toimialojen ja palvelujen vientiä ja kansainvälistymistä (pl. maatalous ja kalastus). Asetettujen päämäärien saavuttamiseksi on kuitenkin tehtävä strategisia valintoja vke-palvelujen kehittämisessä ja kohdentamisessa. Tässä strategiassa on päädytty seuraaviin valintoihin: Vke-palveluja kehitettäessä panostetaan erityisesti kasvuyrityksiin, kansainvälistymispotentiaalia omaaviin kotimarkkinayrityksiin ja uusiin yrityksiin, erityisesti uusiin teknologiayrityksiin. Markkina-alueiden osalta painopisteenä ovat kasvavat markkinat, mutta pk-yritysten osalta keskitytään myös niiden kannalta tärkeille lähimarkkinoille. Vienti ja muu yritysten kansainvälistyminen tulee huomioida koko innovaatioketjussa alusta alkaen siten, että kyetään varmistamaan uusien teknologioiden, innovaatioiden ja osaamislähtöisten palveluiden markkinaorientoitunut kehittäminen ja kaupallistaminen. Yritysten sekä kotimaista että kansainvälistä verkottumista edistämällä voidaan tehostaa myös kansainvälistymistä.

11 11 Strategiset painopisteet panostetaan kasvuyrityksiin, kansainvälistymispotentiaalia omaaviin kotimarkkinayrityksiin ja uusiin yrityksiin suunnataan resursseja kasvaville markkinoille, ja pkyritysten kannalta tärkeille lähimarkkinoille varmistetaan uusien teknologioiden, innovaatioiden ja osaamislähtöisten palvelujen markkinalähtöinen kehittäminen ja tehokas kaupallistaminen edistetään yritysten sekä kotimaista että kansainvälistä verkottumista 9 Strategian toteuttaminen Vientifoorumin tehtävänä on ylläpitää strategiaprosessia, ja korkean tason yhteistyöfoorumina tukea yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden välillä. Varsinainen strategian toteuttamisvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä, joka ohjaa ja valvoo strategian toteuttamista omalla hallinnonalallaan mm. konsernistrategiansa, toimintasuunnitelmien, tulosohjauksen ja vaikuttavuusarviointien avulla. Eri vke-toimijat sovittavat omat strategiansa ja niiden mukaiset toimet yhdenmukaisiksi järjestelmätason strategian kanssa. Strategian toteuttaminen strategian toimeenpano- ja seurantavastuu on työja elinkeinoministeriöllä kunkin vke-toimijan tulee omalta osaltaan vastata kansallisen vke-strategian tavoitteisiin, ja suunnata omat toimensa sen mukaan seuranta tulosohjauksen ja vaikuttavuusarvioinnin avulla 10

12 12 Vke-toiminnan resurssit Julkista vke-toimintaa toteuttavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, Finnvera, Fintra, Finnfund, Tekes, työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä Finpro ry ja eräät muut ulkomaankauppaa edistävät järjestöt (Suomalais-Ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau). Myös SITRA, Matkailun edistämiskeskus MEK Suomeen suuntautuvan turismin osalta sekä Invest In Finland Suomeen suuntautuvien investointien osalta toteuttavat vke-toimintaa. SITRAn innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämiseen sisältyy kohdeyritysten liiketoimintojen kansainvälistyminen. Tärkeimmät vke-toiminnan instrumentit on lueteltu kaaviossa kunkin toimijan kohdalla. Resurssit Muut julkiset palvelut TEM Sitra UM ja edustustoverkosto Muu rahoitus tulosohjaus tuki yke-järjestöille ja yritysten yhteishankkeille innovaatiokeskukset Yritys-Suomi-verkosto Finnvera rahoitus takuut vientiluotot liiketoimintakonseptin kehittäminen rahoitus Fintra osaamisen kehittäminen Finnfund riskirahoitus ulkomaiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen promootiotoiminta (ml. VKE-matkat) tietopalvelut Tekes innovaatiotoiminnan aktivointi rahoitus kansainvälistymispalvelut Yksityiset palvelut TE-keskukset yrityskohtainen tuki asiantuntijapalvelut koulutus neuvonta MEK Invest in Finland Finpro ja muut järjestöt neuvonta markkinatieto asiantuntijapalvelut markkinointipalvelut Muut alueelliset palvelut Kansallisten vke-toiminnan resurssien ohella kansainvälistymispalveluita tarjoavat myös alueelliset ja yksityiset palveluntarjoajat ml. yliopistot ja ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset ja alueelliset kehittämiskeskukset sekä yksityiset palveluntarjoajat kuten pankit sekä konsultti- ja asianajotoimistot. Vuositeemat Vientifoorumi valitsee kokonaisstrategian alla vuosittain muutaman erityisteeman, joihin foorumi työssään erityisesti keskittyy.

Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (vke) kansallinen strategia

Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (vke) kansallinen strategia Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (vke) kansallinen strategia KTM Julkaisuja 37/2004 Markkinaosasto Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu 4 00170

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 23.2.2015 Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 Finanssikriisin jälkeen EU:n piirissä toteutettujen pankkisektorin sääntelytoimien jälkeen on noussut

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus

Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Ulkoasiainministeriö 11.04.2005 Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Lähtökohdat ja yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE HYVÄ kehittäjäristeily 1.10.2014 TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE Marko Laiho, TEM Team Finland ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Team Finlandin perusteesit 2. Ajankohtaista Team Finland toiminnassa

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot