JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SISÄLLYSLUETTELO 40 KUNNANHALLITUKSEN VAALI TOIMIKAUDELLE LAUSUNTOPYYNTÖ / TALOUS- JA VELKANEUVONTA PIRKANMAAN MAAKUNNASSA SEKÄ RAJA-ALUEILLA KUNTALAISALOITE/ JUUPAJOEN KUNTA SAVUTTOMAKSI ERÄIDEN SAATAVIEN POISTAMINEN KIRJANPIDOSTA HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN KIINTEISTÖ OY KIRJAKOSKI / MUUTOSANOMUS LAINANMAKSUOHJELMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI / LAUSUNTOPYYNTÖ TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT JUUPAJOEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014/ENNAKKOTIETO PIRKANMAAN LIITON TIEDUSTELU MATKAILUN PAINOARVOSTA PIRKANMAAN KEHITTÄMISESSÄ

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Heidi Frolov Esko Välttilä Martta Lepistö Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Sikiö ja Martta Lepistö. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Heikki Sikiö pöytäkirjantarkastaja Martta Lepistö pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KUNNANHALLITUKSEN VAALI TOIMIKAUDELLE Kunnanhallitus Kuntalain 17 :n mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto päätä lyhyemmästä toimikaudesta. Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan tammikuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kunnan hallintosäännön 6 :n mukaan kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus vastaa kunnassa myös teknisen toimen tehtävistä. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäseniksi valituista puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa. Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen on säädetty kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: - henkilön kotikunta on asianomainen kunta - henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan - henkilö ei saa olla vajaavaltainen. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään kuntalain 34 :ssä. Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 35 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Jäsenten valinnassa on huomioitava myös teknisen toimen vastuualueen rajoitukset. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Vaalikelpoisuuteen kunnanhallituksessa vaikuttavat ensinnä vaalikelpoisuusrajoitukset valtuustossa. Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole myöskään vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Toiseksi rajoitukset koskevat suoraan kunnanhallituksen alaisen henkilöstön lisäksi lautakuntien esittelijöitä ja asioiden valmistelijoita. Kolmanneksi rajoitukset koskevat kunnan henkilöstön edunvalvonnasta vastaavia henkilöitä. Neljänneksi vaalikelpoisuusrajoitus voi kohdistua kunnassa toimivien liikeyritysten johtohenkilöihin. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee kunnanhallitukseen toimikaudelle seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Kunnanhallitus esittää lisäksi, että valtuusto valitsee jäseniksi valituista kunnanhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ PÄÄTÖS: Valtuusto Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. PÄÄTÖS: Valittiin yksimielisesti kunnanhallitukseen toimikaudelle seuraavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet: Varsinaiset jäsenet Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Varajäsenet Martti Alhainen Esko Välttilä Heidi Frolov Pekka Rae Yrjö Rintamäki Martta Lepistö Juho Eskola Valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi Hannu Hämylä ja varapuheenjohtajaksi Juha Soikka. Vaalin jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylä kiitti valtuustoa luottamuksesta. Kunnanhallitus EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus toteaa, että valtuuston vaali kunnanhallituksesta toimikaudelle ei täytä varajäsenten kohdalta tasa-arvolain 4 a :ää, joten se palautetaan valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee kunnanhallitukseen toimikaudelle seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Kunnanhallitus esittää lisäksi, että valtuusto valitsee jäseniksi valituista kunnanhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ LAUSUNTOPYYNTÖ / TALOUS- JA VELKANEUVONTA PIRKANMAAN MAAKUNNASSA SEKÄ RAJA-ALUEILLA Aluehallintovirasto on lähettänyt seuraavan kirjeen: Lounais-Suomen aluehallintovirasto on irtisanonut Pirkanmaan maakunnan sekä eräiden raja-alueiden (Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Siikainen) sopimukset talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä. Sopimukset päättyvät irtisanomisaikaa noudattaen Talous- ja velkaneuvonta on kansalaisille maksuton hyvinvointipalvelu, jolla on liittymäkohtia niin kunnan sosiaalipalveluihin kuin työvoimapalveluihin sekä valtion oikeudellisiin palveluihin. Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain nojalla aluehallintovirasto vastaa palveluiden riittävästä saatavuudesta alueella. Järjestämisvastuuta koskevien säännösten mukaan virasto tekee ensisijaisesti kunnan kanssa sopimuksen palvelun tuottamisesta. Sopimus voi koskea yhden tai useamman kunnan aluetta. Mikäli neuvotteluissa kunta ei sitoudu palvelua tuottamaan, viraston on hankittava palvelu muulta palvelun tuottajalta. Nykyiset toimeksiantosopimukset kuntien kanssa ovat valtaosin vuodelta 2001, kun sääntely on tullut voimaan. Tuolloin muodostetut neuvonta-alueet ovat osittain varsin pieniä ja monissa neuvonnasta vastaa 1-2 velkaneuvojaa. Palvelu on alun perin ollut täysin valtion rahoittamaa, mutta ajan saatossa kustannukset ovat kasvaneet ilman että valtion rahoitus olisi vastaavasti muuttunut. Tämän vuoksi useat kunnat ovat palvelun tärkeyden vuoksi ohjanneet palvelun tuottamiseen merkittävää omarahoitusta. Edellä mainitut tekijät ovat osaltaan johtaneet tilanteeseen, jossa talous- ja velkaneuvonnan sisällössä, toimintakäytännöissä sekä palvelun saatavuudessa on merkittäviäkin eroja kuntien välillä. Tilanne on epäyhdenvertainen myös rahoitusvastuun suhteen, kun osa kunnista osallistuu kustannuksiin ja toiset eivät. Nykyisestä toimeksiantosopimusjärjestelmästä luopuminen ja palvelun valtiollistaminen on ollut suunnitteilla jo pidempään, viimeksi vuonna 2009 valmistuneen selvityksen pohjalta. Tyydyttävää ja kustannustehokasta mallia ei ole kuitenkaan toistaiseksi löydetty. Vallitsevassa taloustilanteessa kunnat pyrkivät hakemaan säästöjä varsinkin tämänkaltaisista tehtävistään, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen. Etenkin vapaaehtoisen omarahoituksen osuus on kyseenalaistettu ja jotkin kunnat ovat jo päätyneet luopumaan sopimuksistaan. Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuuksia esittää seuraavaan hallitusohjelmaan uutta valtakunnallista organisointi- ja rahoitusmallia. Pirkanmaan alueella on yksittäisten kustannuspaineista aiheutuneiden tilanteiden vuoksi käyty useamman kunnan kanssa neuvotteluja sopimusten jatkamisesta tai muuttamisesta sekä sopimusvelvoitteiden noudattamisesta. Taustalla on erityisesti

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ ollut kysymys siitä, että kyseiset sopimuskunnat eivät ole olleet valmiita rahoittamaan itse palvelua ja katsovat ettei sitä ole valtion korvauksen puitteissa mahdollista tuottaa sopimuksen edellyttämällä tavalla. Myöskään neuvoteltaessa palvelun tuotantovastuun siirtämisestä toiselle kunnalle ei näillä kunnilla ole ollut halukkuutta osallistua palvelun kustannuksiin. Tämä on johtanut sopimusten päättymiseen. Vuoden 2015 osalta palvelu saadaan turvattua osin tilapäisillä sopimuksilla mutta vuoden 2016 alusta lukien on löydettävä uusi ratkaisu. Edellä käsitellyt seikat huomioon ottaen aluehallintovirasto arvioi, että mahdollisimman kustannustehokkaan sekä yhdenvertaisen, palvelujen saatavuuden turvaavan organisaatiomallin löytämiseksi on tarkoituksenmukaista uudelleenarvioida velkaneuvonta-alueita isompina kokonaisuuksina. Kuntien omarahoituksen tarve riippuu osaltaan yksikkökoosta, samoin kuin mahdollisuudet neuvojaresurssien joustavaan käyttämiseen sekä yleishallintokustannusten pienentämiseen. Erilaisten ratkaisumallien toteuttamisen turvaamiseksi sekä erityistilanteiden vaatimien ratkaisujen varmistamiseksi toimeksiantosopimukset irtisanottiin laajalta alueelta, jolle voidaan siten vuoden 2016 alusta lukien neuvotella uusi kokonaisratkaisu. Irtisanomisen tarkoituksena ei ole keskittää toimintoja taikka purkaa nykyistä toimipisteverkostoa, vaan rakentaa toiminnallisesti ja taloudellisesti paremmin nykyvaatimuksia vastaava kokonaisuus. Ajantasaisella organisoinnilla pystytään myös entistä ennakoitavammin ja vaikuttavammin käyttämään harkintavaltaa valtionkorvauksen jaossa. Aluehallintovirasto varaa Teille tilaisuuden esittää näkemyksenne siitä, miten talous- ja velkaneuvonta tulisi Pirkanmaan maakunnassa ja raja-alueilla vuoden 2016 alusta lukien organisoida. Arvostamme kaikkia näkökohtia sekä tuntemustanne alueen palvelutarpeista. Erityisesti pyydämme ottamaan kantaa oheisessa liitteessä esitettyihin kysymyksiin. Pyydämme asian kiireellisyyden vuoksi kunnioittavasti kannanottojanne jo mennessä osoitteeseen Lounais-Suomen aluehallintovirasto, PL 22, Turku, taikka sähköpostiosoitteeseen Lisätietoja asiasta sekä palvelutuotannon tämänhetkisistä kustannuksista antaa ylitarkastaja Seppo Luotola, p , Talous- ja velkaneuvonnan palvelut Juupajoelle tuottaa sopimusperusteisesti Oriveden kaupunki. Oriveden kaupunki järjestää talous- ja velkaneuvontaa Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain kunnille/kaupungeille. Alueen väestöpohja on n asukasta. Palvelun tuottamisesta on maksettu Orivedelle korvausta sopimuksen mukaan 0,50 euroa/asukas eli kustannus Juupajoelle on ollut n euroa/vuosi. Talous- ja

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ velkaneuvonnan henkilöresurssi Oriveden kaupungin tuottamissa palveluissa on ollut 1 talous- ja velkaneuvoja ja 0,5 toimistotyöntekijä. Talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä vuodesta 2016 alkaen on käyty Tampereen kaupunkiseudulla keskustelua ja Tampereen kaupunki on valmis laajentamaan palvelun tuottamista nykyistä laajemmalle alueelle, mahdollisesti koko maakunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään talous- ja velkaneuvonnan nykytilannetta ja vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Yhtenä vaihtoehtona selvitetään palvelun siirtämistä lähi vuosina valtion tehtäväksi. Oriveden kaupunki on tiedustellut sopimuskuntien halukkuutta jatkaa yhteistyötä ja pyytänyt vastauksen mennessä. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää antaa Aluehallintoviraston tiedusteluun esityslistan liitteen n:o 1 mukaiset vastaukset. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että Juupajoen kunta on ollut tyytyväinen Oriveden kaupungin järjestämiin talous- ja velkaneuvonnan palveluihin ja ensisijaisena toivomuksena on, että nykyinen toiminta-alue jatkaa myös vuoden 2016 alusta lukien, mikäli Oriveden kaupunki on valmis palvelua järjestämään. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KUNTALAISALOITE/ JUUPAJOEN KUNTA SAVUTTOMAKSI Leo Seppälä on toimittanut kuntaan seuraavan kuntalaisaloitteen: Tutkimusten mukaan tupakanpoltto varsinkin hoitoaloilla on huomattavasti lisääntynyt. Työaikaa kuluu päivässä näihin tupakkatunteihin huomattavasti tupakoivilla enemmän kuin tupakoimattomilla. Juupajoen kunnan yleisen säästötavoitteen saavuttamiseksi, ehdotan Juupajoen kunnan julistamista savuttomaksi. Aikaa jäisi enemmän varsinaisiin työtehtäviin, varsinkin pakkasessa seisoskelu tupakka suussa on terveydelle haitallista. Sairauspoissaolot todennäköisesti vähentyisivät. Tästä koituisi huomattavia säästöjä Juupajoen kunnalle näinä niukkoina aikoina. Savuttomuudella olisi myönteinen merkitys myös kunnan julkisuuskuvalle. Juupajoella Leo Seppälä Viimeisimpien virallisten tutkimusten mukaan aikuisväestön tupakointi on vähentynyt samoin työpaikoilla tupakointi. Vuoden 2013 Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 19 % ja naisista 13 % tupakoi päivittäin. Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, ja myös naisten tupakointi näyttäisi viime vuosina kääntyneen laskuun vuotiaiden keskuudessa nykyään päivittäin tai satunnaisesti tupakoivia on runsas (AVTK-tutkimus 2011, Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus (EVTK) 2012, Tilastokeskus 2011). Tupakkalain vuonna 1995 voimaan tullut muutos rajoitti tupakointia työpaikoilla. Tupakointi on sallittu ainoastaan erillisessä tupakointitilassa, josta tupakansavu ei saa levitä työpaikan muihin tiloihin. Tupakoimattomien työntekijöiden päivittäinen altistuminen työpaikan tupakansavulle väheni vuosina miehillä 48 prosentista viiteen prosenttiin ja naisilla 28 prosentista kolmeen prosenttiin THL:n Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) - tutkimuksen mukaan. Vuosittainen väheneminen oli selvästi suurinta vuosien 1994 ja 1995 välillä, jolloin tupakkalain muutos tuli voimaan. (Tupakkatilasto, Tilastoraportti 27/2013). Juupajoen kunnanhallitus on käsitellyt kunnan savuttomuutta kokouksessaan seuraavasti: Terveydenhuoltolain mukaan terveyden edistäminen kuuluu kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Lisäksi tupakkalaki velvoittaa kuntia paikalliseen tupakoinnin vähentämistyöhön. Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestö tupakan savulle alistumiselta. Perustuslain 19 :n mukaan julkisenvallan on edistettävä terveyttä ja 20 :n mukaan jokaiselle on turvattava terve ympäristö. Työterveyslain 1 :n mukaan työnantajan tulee yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijän terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Voimassa ollutta tupakkalakia on tarkennettu Laki tiukensi tupakkaa koskevia rajoituksia. Tehtyjen toimenpiteiden tavoitteena on ollut erityisesti lasten ja nuorten suojelu tupakkatuotteilta. Enemmistö nuorista ja aikuisista ei tupakoi. Silti tupakkatuotteiden käyttö on yksi merkittävä yksittäinen täysin ehkäistävissä oleva sairauksien ja ennenaikaisen kuolemisen aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa lisääntyneen riskin sairastua mm. keuhkosyöpään, sydän- ja verisuonisairauksiin, astmaan, keuhkoahtaumatautiin, suun alueen ja muihin syöpiin. Tupakkalaki (12 ) kieltää tupakoinnin mm. päiväkotien sisätiloissa ja ulkoilualueilla; perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoilualueilla; virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa; työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Juupajoki - savuton työpaikka -teemasta on keskusteltu kunnan esimiesjohtoryhmässä ja päädytty esittämään kunnanhallitukselle, että työnantaja suosittaa kunnan työpaikoille savuttomuutta. Asiasta on keskusteltu myös kunnan yhteistyötoimikunnassa ja myös siellä toimikunnan jäsenet kannattivat savuttomuutta ensivaiheessa suosituksena. Savuttomuuteen liittyviä ohjelmia on tehty Suomen kunnissa useita. Yli 60 % kunnista on julistautunut savuttomiksi ja yhä useammat yritykset sekä mm. kaikki sairaanhoitopiirit ovat julistautuneet savuttomiksi jo vuosia sitten. Savuttomiksi julistautuneet ovat sitoutuneet savuttoman kunnan kriteereihin sekä aloittaneet järjestelmälliset toimenpiteet tupakoinnin vähentämiseksi. Savuton kunta toimenpideohjelman kriteerit: 1. Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa sekä ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla tai julisteilla. 2. Mahdolliset aikuisten käyttämät tupakointipaikat on sijoitettu ulos vähemmän näkyvästi ulos niin, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin. 3. Kunta valvoo tupakkalain 14 a :n sekä valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman mukaisesti lain noudattamista alueellaan.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tupakkatuotteita ei myydä kunnan hallinnoimissa tiloissa. 5. Kunta on savuton työpaikka, toimien esimerkkinä paikallisille yksityisen sektorin toimijoille. 6. Kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. 7. Savuttomuus mainitaan kunnan työpaikkailmoituksissa. 8. Työaikana ei tupakoida. 9. Kunnan tupakoiville työntekijöille tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamisessa. 10. Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy, savuttomien elinympäristöjen turvaaminen sekä tupakasta vieroituksen tuki on kirjattu osaksi terveydenhuoltolain velvoittamia terveyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä, ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Juupajoen kunta haluaa ylläpitää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ja siihen liittyen käynnistetään savuttomuuteen tähtäävät toimenpiteet. Ensivaiheessa on päädytty esittämään työntekijöille suosituksena tupakoinnin välttämistä Juupajoen kunnan työpaikoilla ja työaikana. Tavoitteena on, että jatkossa voidaan päättää sitovasti kunnan savuttomuudesta. Savuttoman työpaikan toteuttamisessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että ketään ei saa yrittää pakottaa tupakoimattomuuteen ja ketään ei saa syrjiä tupakoinnin vuoksi. Työterveyshuollossa on erillinen tupakoinninvieroitus -prosessi, joka sisältää aloituspakkauksen nikotiinilaastareita tms., tietoa tupakoinnin lopettamisesta ja työterveyslääkärin ja -hoitajan tuen. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää, että Juupajoen kunnan työpaikoilla suositellaan henkilökunnalle savuttomuutta. Välittömästi otetaan käyttöön työterveyshuollon tuki (tupakoinninvieroitus-prosessi) työntekijöille, jotka haluavat lopettaa tupakoinnin. Tavoitteena on asteittain siirtyä savuttomaksi kunnaksi. Tavoitteena on olla savuton kunta vuonna PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallituksen elokuussa 2013 tekemän päätöksen mukaisella suosituksella ja työterveyshuollon tukitoimenpiteillä ei ole todettu olevan merkittävää vaikutusta työntekijöiden tupakointiin.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Savuton kunta -asian käsittelyn jälkeen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle ja järjestämisvastuu siirretty Mänttä-Vilppulan kaupungille. Näin ollen työnjohdollisilla toimenpiteillä ei voida vaikuttaa sote-toimialan henkilökunnan tupakointiin. Kunnan palveluksessa on kuntalaisaloitteessa mainitusta hoitohenkilökunnasta enää vain varhaiskasvatuksen henkilökunta. Päiväkodin sisä- ja ulkotiloissa tupakointi on kielletty jo tupakkalain perusteella. Kunnanhallitus asetti tavoitteeksi 2013 tekemällään päätöksellä, että kunta olisi savuton vuoden 2015 alusta lukien. Toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole vielä toteutettu. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää, että yhteistyössä työterveyshuollon kanssa käynnistetään toimenpiteet siten, että Juupajoen kunta olisi savuton työpaikka vuoden 2016 alusta lähtien mukaan lukien Pihlajalinna Oy:n sote-palvelujen henkilökunta. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ ERÄIDEN SAATAVIEN POISTAMINEN KIRJANPIDOSTA Kirjanpitolain mukaan saamiset merkitään tilinpäätökseen nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Todetut menetykset ja epävarmat saamiset on poistettava kirjanpidosta ja kirjattava kuluiksi tilinpäätöksessä. Saamista voidaan pitää epävarmana, jos suorituksen saamista on velallista koskevien luottotietojen tai hänen varallisuusasemansa koskevan muun selvityksen perusteella pidettävä ilmeisen todennäköisenä taikka jos aloitetut perintätoimet eivät ole johtaneet suoritukseen toimitetussa ulosotossa taikka velallisen asuinpaikka on tuntematon. Kirjanpitolain mukaan epävarmat saatavat on poistettava kirjanpidollisesti. Saatavien poistaminen ei kuitenkaan ole esteenä perintätoimien jatkamiselle silloin kun siihen on edellytyksiä tai mahdollisuuksia. Tosiasiallisesti monessa tapauksessa perintää jatketaan edelleen. Juupajoen kunnan hallintosäännön 6 :n mukaan kunnanhallitus päättää saatavien poistamisesta ja perinnästä luopumisesta. Yhteenlasketut menetykset ja epävarmat saamiset ,77 euroa, muodostuvat seuraavasti: - nuoriso- ja liikuntatoimen laskutus 490,00 euroa - teknisen toimen laskutus ,77 euroa EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää, että esityksen mukaiset saatavat, yhteensä ,77 euroa, poistetaan kirjanpidosta ja kirjataan luottotappioiksi. Edelleen kunnanhallitus päättää, että saatavien perintää jatketaan myös kirjanpidosta poistettujen saatavien osalta normaaliin tapaan ja perinnän kautta saatavat tulot kirjataan tuloksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä on lähettänyt seuraavan kirjeen: "Hämeen päihdehuollon ky:n yhtymähallitus järjesti vuoden 2013 lopulla jäsenkuntien virkamiehille kokouksen, jossa pohdittiin kuntayhtymän tulevaisuutta ja jatkotoimenpiteitä. Kuntayhtymän hallitus päätti (45 ), että yhtymähallituksen ja - valtuuston puheenjohtajat valmistelevat yhdessä kuntayhtymän johtajan kanssa kyselyn jäsenkunnille. Omistaja kuntien virkatyönä kerätty kooste jäsenkuntien tahdosta oli käytettävissä helmikuussa Yhtymähallitus päätti aloittaa selvitystyön kuntayhtymän tulevaisuuden selvittämiseksi ja nimetä tukityöryhmän työn eteenpäin viemiseksi. Työryhmän jäseninä ovat olleet Pia Piispanen, Hämeen päihdehuollon ky, Merja Korhonen, Hämeenlinnan kaupunki, Raija Hätinen, Hämeenlinnan kaupunki, Liisa Lepola, Hämeenlinnan kaupunki, Ulla Sepponen (varalla Päivi Parkkinen), Lahden kaupunki, Tiina Kyöttilä-Vettenranta, Tampereen kaupunki, Laura Welin, henkilöstön edustaja, Timo Hyytiä, henkilöstön edustaja, Pekka Järvinen, yhtymähallituksen edustaja ja työryhmän asiantuntijana Minna Ainasvuori, tilintarkastusyhteisö BDO. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus päätti lopettaa palvelutuotannon Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ja YT-menettelyn lopputuloksena irtisanoa koko henkilöstön (Hallituksen päätös ). Kuntayhtymän perussopimuksen 21 mukaan kuntayhtymän purkamisesta päättävät ja sen kuntien valtuustot. Hämeen päihdehuollon ky:n yhtymähallitus päätti (6 ) saattaa kuntayhtymän purkusopimuksen jäsenkuntien kunnan- ja kaupunginhallituksien kautta valtuustokäsittelyyn. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus pyytää viemään kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston hyväksyttäväksi purkusopimuksen kuntayhtymän purkamiseksi." Esityslistan liitteenä on kuntayhtymän purkusopimus ja liite, jossa on käyty läpi tarkemmin muutamia purkusopimuksen ehtoja. Kuntayhtymä purkautuu, kun kaikki sopimuksen ehdot on täytetty. Purkusopimuksen liitteessä on esitetty vuoden 2014 tilinpäätösennusteen perusteella tehty arvio kuntayhtymän nettovarallisuudesta ja sen jakautuminen jäsenkuntien kesken. Juupajoen kunnan osuus nettovarallisuudesta on euroa. Juupajoen kunnan taseessa kuntayhtymän omistusosuuden arvo on 7.137,24 euroa.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimuksen liitteen n:o 3 mukaisesti. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KIINTEISTÖ OY KIRJAKOSKI / MUUTOSANOMUS LAINANMAKSUOHJELMAAN Kiinteistö Oy Kirjakosken hallitus anoo toimittamallaan kirjeellä muutosta KOy:n lainanmaksuohjelmaan siten, että kunnan myöntämään lainaan myönnettäisiin lyhennysvapaa vuosi Lainaa on lyhennetty ohjelman mukaisesti euron tasaerin alkaen. Lisäksi KOy:n hallitus anoo kahden lainan (myönnetty sekä ) yhdistämistä yhdeksi lainaksi. Anomusten syynä on kiinteistöosakeyhtiön heikko taloudellinen tilanne. Kiinteistö Oy:n taloustilannetta selvitetään kokouksessa. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää myöntää Kiinteistö Oy Kirjakoskelle lyhennysvapaan vuoden Lisäksi kiinteistöyhtiölle myönnetyt lainat yhdistetään yhdeksi lainaksi anomuksen mukaan. Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan sopimaan tarkemmin lainan maksuohjelmasta. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta ja Mirja Saarinen poistuivat esteellisinä (yhteisöjäävi) kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI / LAUSUNTOPYYNTÖ Sote-uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle Eduskunnan on tarkoitus päättää laista maaliskuussa 2015 (aikaa lakiesityksen käsittelyyn eduskunnassa on saakka). Hallituksen esitys lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka antaa asiasta mietinnön. Perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta ja talousvaliokunta ovat helmikuussa antaneet asiasta lausunnot sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta edellytti antamassaan lausunnossa hallituksen esitykseen muutoksia. Tausta Pääministeri Stubbin hallitus on sitoutunut Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa tekemään linjaukseen sote-uudistuksesta. Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista päätettiin parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, jossa on kaikkien puolueiden edustus. Järjestämislailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Tavoitteet Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluihin yhdenvertaisesti. Uusi palvelurakenne Nykyisin noin 200 erilaista kunnallista organisaatiota on järjestämisvastuussa sotepalveluista ja myös tuottaa niitä. Joulukuussa annetun järjestämislakiesityksen mukaan viisi sote-alue kuntayhtymää toimisivat palvelujen järjestämisvastuullisina ja tuottaja-kuntayhtymät taas tuottaisivat palvelut ihmisille. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella eduskunnan sote-valiokunta muutti alkuperäistä hallituksen esitystä siten, että sote-alueet jäävät pois ja valtakunnassa toimisi vain 19 sote-kuntayhtymää, jotka sekä järjestävät että tuottavat palvelut. Ne voivat halutessaan myös ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Jokainen kunta kuuluisi johonkin sote-alueeseen. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyisi hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Kuntaliitto välitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyynnöstä kuntiin seuraavan lausuntopyynnön: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on oheisella tiedotteellaan julkistanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin (HE324/2014) ehdottamansa säädösmuutokset, jotka parhaillaan ovat perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. Kunnat voivat halutessaan toimittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjallisen kannanottonsa ehdotetuista muutoksista keskiviikkoon 4.3.mennessä, osoitteeseen Muutosehdotusten pohjalta lasketut valtiovarainministeriön kuntakohtaiset arviolaskelmat valtionosuusuudistuksen, valtionosuusleikkausten ja soteuudistuksen yhteisvaikutuksista kuntien talouteen on julkaistu VM:n sivuilla Eila Mäkipää valiokuntaneuvos sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Tiedote: Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi yksitasoista kuntayhtymämallia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 324/2014) käsittely on kesken eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Perustuslakivaliokunta katsoi esityksestä antamassaan lausunnossa 19. helmikuuta, ettei hallituksen esittämä hallinto- ja rahoitusmalli ollut toteutettavissa ilman merkittäviä muutoksia siihen sisältyneiden valtiosääntöoikeudellisten ongelmien takia (PeVL 67/2014). Valiokunta on valmistellut hallituksen esitykseen säädösmuutoksia perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon johdosta ja pyytänyt ehdotuksistaan uudelleen perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa samanaikaisesti asian käsittelyä kuulemalla asiantuntijoita ehdottamistaan muutoksista. Keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät kaksiportaisesta hallintomallista luopumiseen sekä kuntien rahoitusosuuksien määräytymisen täsmentämiseen. Hallintomalli Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymillä on sekä palvelujen järjestämis- että tuottamisvastuu. Valiokunnan ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymiä on koko maassa 19. Muutosehdotus mahdollistaa myös sen, että sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymiä muodostuu laissa säädettyä lukumäärää pienempi määrä, jolloin alueista voi muodostua väestöpohjaltaan jatkossa suurempia. Tämä tapahtuu kuitenkin kuntien omilla päätöksillä. Valiokunnan ehdotuksen mukaisessa 19 sosiaali- ja terveysalueen rakenteessa, jossa osa alueista jää varsin pieniksi, tarvitaan yhteistyörakennetta tarkoituksenmukaisesta työnjaosta sopimiseksi. Valiokunta ehdottaa säädettäväksi yhteistyöalueista, joihin sosiaali- ja terveysalueiden kuntayhtymien tulee kuulua. Uusia yhteistyöalueita voi verrata jossain määrin nykyisiin erikoissairaanhoidon erityisvastuualueisiin. Ehdotuksen mukaan laissa määritellään sosiaali- ja terveysalueiden enimmäismäärät eri yhteistyöalueilla. Sosiaali- ja terveysalueita voi olla Eteläisen Suomen yhteistyöalueella enintään 4, Itäisen Suomen yhteistyöalueella enintään 4, Keskisen Suomen yhteistyö-alueella enintään 3, Läntisen Suomen yhteistyöalueella enintään 3 ja Pohjoisen Suomen yhteistyöalueella enintään 5. Alueiden muodostuminen tapahtuu kuntalähtöisesti. Voimaantulovaiheessa valtioneuvosto varmistaa laissa olevien kriteerien perusteella päätöksellään, että sosiaali- ja terveysalueita muodostuu lain mukainen määrä. Kuntayhtymän hallintoon ja päätöksentekoon sovellettaisiin lähtökohtaisesti kuntalain säännöksiä. Kunnan edustajien äänimäärä yhtymävaltuustossa perustuu valiokunnan ehdotuksen mukaan kunnan asukaslukuun. Päätösten tekeminen edellyttää kuitenkin, että ylimmässä toimielimessä päätöstä kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kahden kunnan edustajien enemmistö. Valiokunnan ehdotuksessa sosiaali- ja terveysalueita on selvästi enemmän kuin hallituksen esityksen viisi sosiaali- ja terveysaluetta. Kun kuntien määrä ehdotetuissa kuntayhtymissä on näin ollen merkittävästi pienempi (keskimäärin 16 kuntaa), malli vastaa kansanvaltaisuuden näkökulmasta suurin piirtein nykyisiä sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä. Erona on, että kunnilta siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta. Valiokunta ehdottaa, että järjestämisvastuu siirtyy kuntayhtymille 1 päivänä heinäkuuta 2017.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Rahoitusmalli Valiokunta ei lähtökohtaisesti ehdota kuntien maksuosuuksien määräytymismallia muutettavaksi siitä, mitä hallitus esitti. Kunnilla on edelleen päärahoitusvastuu väestömäärään perustuvalla ns. kapitaatiomallilla, jota on painotettu palvelutarvetekijöillä. Sen perustana on palvelutarpeesta aiheutuvat laskennalliset kustannukset. Valiokunta toteaa ehdotettuun rahoitusmalliin siirtymisen ongelmalliseksi sen vuoksi, että nykyiset kuntakohtaiset erot sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa ovat eri syistä erittäin suuret. Tällöin mikä tahansa väestömäärään perustuva rahoitusmalli aiheuttaa joka tapauksessa varsin suuria muutoksia monien kuntien laskennallisissa maksuosuuksissa. Maksuosuuksien kasvu synnyttäisi veronkorotuspaineita. Maksuosuuksien muutosten suuruuksiin pystytään kuitenkin vaikuttamaan muuttamalla tasauskattoja ja siirtymäaikoja. Koska perustuslakivaliokunta katsoi, että kuntakohtaiset erot ja veronkorotuspaineet muodostuvat yksittäisissä kunnissa liian suuriksi, sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa tasaus-kattojen muuttamista. Hallituksen esityksen portaittaista +/- 400 euroon/vuosi/asukas päätyvää tasauskattoa muutetaan niin, että portaittain vuosina päädyttäisiin +/- 200 euron/vuosi/asukas tasauskattoon. Lisäksi valiokunta ehdottaa voimaanpanolakiin lisättäväksi uuden säännöksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysalueen kunnat voivat sopia viiden vuoden määräajaksi järjestämislaista poikkeavasta rahoitusmallista. Tässä rahoitusmallissa vähintään 70 prosenttia maksuosuuksista määräytyisi kapitaatioperusteella ja enintään 30 prosenttia muulla kuntien sopimalla perusteella, esimerkiksi suoriteperusteella. Päätös vaihtoehtoisen rahoitusmallin soveltamisesta edellyttää, että sitä kannattaa 2/3 kunnista, joilla on äänten enemmistö (vastaava kuin kuntayhtymän perussopimuksen muutoksessa). Valiokunnan ehdottama siirtymäkauden rahoitussäännös antaa kunnille hallituksen esitystä väljemmän mahdollisuuden sopia maksuperusteiden määräytymisestä. Lisäksi vaihto-ehtoisen rahoitusratkaisun voidaan arvioida tuovan kuntakohtaisia maksuosuuksia lähemmäs nykyisiä maksuosuuksia. Valtiovarainministeriö on julkistanut oman arvionsa valtionosuusuudistuksen, valtionosuusleikkausten ja sote-uudistuksen yhteisvaikutuksista kuntien talouteen hallituksen esityksen pohjalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä on perusteltua, että vastaavat, parhaillaan täsmentymässä olevat laskelmat ja kuntakohtaiset tiedot ehdotettujen säädösmuutosten pohjalta saatetaan vastaavalla tavalla julkisiksi niiden valmistuttua. Valtion ohjaus Valiokunta ehdottaa, että laissa säilytetään sosiaali- ja terveysalueille velvoite tehdä järjestämispäätös. Järjestämispäätöksen luonne muuttuu kuitenkin siten, että toinen

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ kuntayhtymä ei enää ohjaa toista kuntayhtymää vaan järjestämispäätös on sosiaalija terveysalueen oman toiminnan toteutuksen valtakunnallisesti yhtenäinen ohjausväline. Ennen järjestämispäätöksen hyväksymistä tai siihen tehtäviä muutoksia sosiaali- ja terveysalueiden on kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä sekä otettava huomioon ministeriön näkemykset. Lisäksi ehdotetaan säilytettäväksi säännökset sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja terveysalueiden välisestä lakisääteisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelut käydään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittain siten, että kaikki siihen kuuluvat sosiaali- ja terveysalueet ovat samanaikaisesti mukana neuvottelussa. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla vuosittain käytävien neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden ja niihin kuuluvien sosiaali- ja terveysalueiden toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sosiaali- ja terveysalueiden välistä yhteistyötä. Yhteistyöalueisiin kuuluvien sosiaali- ja terveysalueiden on laadittava kunnallisvaltuusto-kausittain palvelujen järjestämissopimus. Järjestämissopimuksessa alueet sopivat mm. vaativan erityistason tehtävien ja päivystyksen järjestämisestä. Jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erityispalveluiden järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä lain vaatimia edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä. Perustuslakivaliokunnan annettua muutosehdotuksista lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee tarvittavat päätökset asiasta. Lausunnolle varatun määräajan tiukkuudesta johtuen, kunnan lausunto on annettu virkamiestyönä : KANNANOTTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKILUONNOKSEEN (HE 324/2014) EHDOTETUISTA MUUTOKSISTA Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt kunnilta kannanottoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin (HE324/2014) ehdotettuihin säädösmuutoksiin. Kannanotto tulee antaa viimeistään Juupajoen kunta toteaa, että määräaika kunnan tulevaisuuden kannalta erittäin merkityksellisen lakiesityksen säädösmuutoksiin paneutumiseen ja lausunnon antamiseen, on liian lyhyt. Kunnan virallinen lausunto näin tärkeässä asiassa tulee voida käsitellä kunnanhallituksessa, jonka koollekutsumisaika on kolme päivää. Hallintolain mukaan kuulemisajan on oltava asian laatuun nähden

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ riittävä. Asetettavan määräajan riittävyyttä tulee harkita yhtäältä suhteessa pyydetyn selvityksen laajuuteen ja sisältöön sekä toisaalta suhteessa asian käsittelylle varattuun aikaan. Vrt. oikeuskanslerin ratkaisu (OKV/3/21/2012), jossa oikeuskansleri on ottanut kantaa kuntien kuulemista koskeviin määräaikoihin. Edelleen Juupajoen kunta pitää poikkeuksellisena, että kannanottoa pyydetään vain suppeasta tiedotteesta, johon on koottu lakiesitykseen ehdotetut muutokset. Lausuntoa annettaessa kunnalla tulee ehdottomasti olla käytettävissä muutettu hallituksen esitys kokonaisuudessaan uusine pykälineen, sanamuotoineen ja perusteluineen. Pirkko Lindström Kunnanjohtaja Esityslistan liitteenä nro 4 on valtiovarainministeriön julkaistut laskelmat sekä STM:n laskelmat. Laskelmien mukaan Juupajoen kunnan sote-kustannukset laskisivat uudistuksen myötä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, koska laskelmat on tehty vuosien sote-kustannusten perusteella. Ko. vuosina Juupajoki kuului Kangasalan yhteistoiminta-alueeseen ja sote-kustannukset olivat huomattavan korkeat. Vuoden 2014 alusta lukien kunnan sote-kustannukset ovat n euroa alhaisemmat johtuen ulkoistusratkaisusta. Kun ja jos uudistus tulee voimaan vuonna 2017, laskelmat tehdään tuoreimmilla tiedoilla. Valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset kuntaan ovat esitetyn mukaisesti negatiivisia. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi annetun selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tilanteesta ja virkamiestyönä Juupajoen kunnasta annetun kannanoton. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 1) Kunnanjohtajan päätös Vuokraoikeuden kohdistaminen kiinteistölle ) Hyvinvointilautakunnan pitämän kokouksen pöytäkirja. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että otto-oikeutta ei käytetä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT 1) Seuraava kunnanhallituksen kokous pidetään ) Seuraava valtuuston kokous pidetään maanantaina ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tilannekatsaus ) Pirkanmaan työllisyyskatsaus 1 /2015. Juupajoki: työvoima 894, työttömät yht. 134 ja työttömyysaste 15 %. Yli vuoden työttömänä olleita 43. Työttömyyden muutos %. 5) Metsä Board Oyj:n merkintäoikeusanti. 6) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös Valvonta-asia perusterveydenhuollon järjestelyistä. 7) Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan puheenjohtajistojen tapaaminen pidettiin Orivedellä EHDOTUS (Kj): Merkitään tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KIRJELMÄT 1) Tampereen kaupunginvaltuuston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 7, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan vaali. 2) Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen pitämän kokouksen pöytäkirjanote 35, Juupajoen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantosopimuksen toisen optiokauden käyttäminen. 3) Kihniön kunnanvaltuuston pitämän kokouksen pöytäkirjanotteet: 5, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Kihniön kunnassa / yhteistoimintaalueen muodostaminen ja 6, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Kihniön kunnassa / Kihniön palvelusopimuksen hyväksyminen. 4) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kirje Hyvät valinnat - palkinto terveydenhuollon etiikan edistämisestä Pirkanmaalla. 5) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Luonnonsuojelulain 72a :n mukainen päätös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä. 6) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Luonnonsuojelulain 72a :n mukainen päätös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä. 7) Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan kokouksen pöytäkirja. 8) Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirje Kunta-alan työmarkkinaseminaari Tampereella. 9) Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy:n yhtiökokouskutsu ) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston kokouksen pöytäkirja ja pöytäkirjanotteet: 9, määräajan pidentäminen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen aluelaajennusten voimaanastumiseksi, 11, yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pöytäkirjojen ja sen alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjojen nähtävänä pitäminen, 12, esityslistojen toimittaminen tiedotusvälineille, esityslistojen ja pöytäkirjojen julkaiseminen sekä tiedotusvastaavan nimeäminen. 11) Pirkanmaan liiton maakuntakaavoitusjohtajan viranhaltijapäätös Lausunto Juupajoen kunnan Moision tilan ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 12) Suomen Kuntaliiton yleiskirje Kansallinen veteraanipäivä. 13) Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirje Yhdenvertaisuuslain soveltaminen lukien. 14) Tampereen kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjanote 94, Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta vuosille ) Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksen pöytäkirja ja kokouksen esityslista sekä yhtymäkokouksen kokouksen esityslista. 16) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksen kokouskutsu ja esityslista.

26 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ EHDOTUS (Kj): Merkitään tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

27 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ JUUPAJOEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014/ENNAKKOTIETO Juupajoen kunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmistumassa. Tilikauden ylijäämäksi muodostuu ennakkotietojen mukaan poistoerojen kirjaamisen jälkeen euroa vuosikatteen ollessa euroa positiivinen. Tilikauden 2014 toimintakulut ovat euroa ja toimintatuotot euroa. Toimintakulujen lasku vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna oli 4,1 %. Tilikauden poistot olivat euroa. Merkittävimmät tekijät erinomaisen tilinpäätöksen taustalla ovat talousarvion hyvä toteutuminen käyttötalousmenojen ja -tulojen osalta sekä verotulojen arvioitua parempi kasvu. Kunnallisverojen kasvu oli vaatimatonta vain 1,2 %, mutta yhteisöverot kasvoivat selkeästi (n euroa). Kiinteistöverojen tuotto kasvoi myös johtuen kiinteistöjen verotusarvojen valtakunnallisesta tarkistamisesta. Kunnan veroprosentteja ei tilivuodelle korotettu. Verotuloja kertyi yhteensä 6,7 milj. euroa, mikä on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Valtionosuuksia saatiin talousarviossa arvioidun mukaisesti 4,9 milj. euroa. Talousarvion noudattaminen tilivuonna on ollut poikkeuksellisen tarkkaa sillä vuoden 2014 nettomenojen ylitys on ennakkolaskelmien perusteella vain 0,03 % (3.500 euroa). Tiukassa talousarvioraamissa on pysytty kaikkien vastuualueiden osalta. Myös yhteistyö yksityisen toimijan Pihlajalinna Oy:n kanssa on suuressa roolissa kunnan talouden tasapainottamisessa. Tilivuonna 2014 kunnan pitkäaikaisten lainojen määrää pystyttiin vähentämään euroa. Lainat per asukas ovat n euroa. Kunnan asukasluku säilyi kutakuinkin ennallaan ollen tilanteen mukaan asukasta (vrt. v as). Tilinpäätös tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn Tilintarkastus on EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi tilinpäätöksen 2014 ennakkotiedot. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

28 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ PIRKANMAAN LIITON TIEDUSTELU MATKAILUN PAINOARVOSTA PIRKANMAAN KEHITTÄMISESSÄ Pirkanmaan matkailun toimintatiimi on lähettänyt maakunnan kunnille tiedustelun koskien matkailun painoarvoa. Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista ja yksi harvoista toimialoista, joka on kasvanut myös talouden taantumassa. Tampereen kaupunkiseudun matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan vuonna matkailun välittömät tulovaikutukset Tampereen kaupunkiseudulla olivat 620 milj.. Tästä korjaamo- ja huoltamotoiminta 4,4 %, vähittäiskauppa 45,4 %, majoitus- ja ravitsemispalvelut 28,7 %, liikenne 5,9 % sekä virkistys- ja muut palvelut 15,5 %. - kokonaistulovaikutukset olivat 909 milj. - matkailuinvestointien osalta kunnallistalouden nettotulos oli 18,7 miljoonaa euroa positiivinen - työllisyysvaikutukset Tampereen seutukunnalla olivat yhteensä htv - koko maakunnan tasolla kaikki luvut ovat luonnollisesti suurempia. Tampereen seudun matkailijoista noin 80 % on kotimaisia, mutta ulkomailta Suomeen suuntautuvalla matkailulla on paljon merkittävämpi kasvupotentiaali. Ulkomaalaisten matka yhteydessä käyttämä raha rinnastuu vientituloihin. Samalla matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveron Suomeen. Pirkanmaan elämystalousstrategian mukaan kasvua haetaan ulkomailta kärkituotteet edellä. Matkailijamäärien kasvaessa vaikutus ulottuu myös pieniin yrityksiin. Matkailu on työvoimavaltainen, erityisesti nuoria työllistävä ala eikä sitä voida mainittavasti automatisoida. matkailu myös pysyy liiketoimintana Suomessa, sitä ei voida siirtää esimerkiksi Intiaan tai Kiinaan. Matkailulla on Pirkanmaallakin merkittäviä aluepoliittisia vaikutuksia. Matkailun systemaattinen kehittämistoiminta Pirkanmaalla vaikuttaa kuitenkin olevan heikkenemässä. Vuoden 2015 alusta alkavalla EU:n rakennerahastokaudella mittavia matkailun kehittämishankkeita ei voitane toteuttaa, ja kehittämistehtävä hajautuu ja siirtyy jatkossa enemmän yrityksille ja kunnille. Kun matkailu kasvumahdollisuuksia omaavana toimialan on Pirkanmaan veto- ja elinvoimaisuuden tärkeä mutta edelleen jossain määrin alihyödynnetty osa, olisi sen resurssointi kyettävä turvaamaan myös vaikeina taloudellisina aikoina ja sen organisointi viritettävä mahdollisimman tehokkaaksi. Alueellista matkailun kehitystyötä tehdään etupäässä kunnissa ja niiden omistamissa kehitysyhtiöissä. Koko maakunnan kattavaa matkailun kehittämisorganisaatiota Pirkanmaalla ei ole, toisin kuin eräissä muissa maakunnissa, joissa kunnat ovat delegoineet matkailun kehittämistehtäviä ja koordinaatiota maakunnan liitolle (mm. Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois- Pohjanmaa, Satakunta ja Lappi).