Opetusministeriö Undervisningsministeriet

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet

2 Yhteiskunnallinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Laajat yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät opetusministeriöltä pitkälle yli hallituskausien menevää suuntaviivojen kartoittamista ja toiminnan uudelleen asemointia. Opetusministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta Opetusministeriön vahva osaaminen ja rooli osaamis- ja luovuusperustan vahvistamisessa nousee Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta ensiarvoisen tärkeäksi. Opetusministeriön ydintehtävä on juuri tässä opetusministeriö on osaamisen, osallistumisen ja luovuusperustan vahvistamisessa vahva vastuunkantaja sekä hallinnonalansa strateginen esikunta. Kokonaisvaltainen yhteinen tahtotila määrittää toiminnan suunnan ja päämäärän. Opetusministeriö vahvistaa strategista otettaan ja uudistaa toimintatapojaan sekä toimialallaan että osana valtionhallintoa. Strategialla ja sen ohjelmilla edistetään ministeriön sisäistä yhteistyötä ja avoimuutta sekä kumppanuutta muiden toimijoiden kanssa. Opetusministeriön tahtotila on selkeä. Opetusministeriön tehtävänä on varmistaa, että suomalainen yhteiskunta vaalii sivistyksen ihannetta. Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa. Harri Skog Kansliapäällikkö

3 Sivistyksen tulevaisuus Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja eriytyminen haastaa suomalaisten perinteisesti vahvaa sitoutumista sivistyksen ihanteeseen ja sitä edustaviin instituutioihin. Sitoutuneisuus voi vähetä, jos sivistyspääoma ei toimi entiseen tapaan sosiaalisen nousun välineenä eikä se ole muuten yksilölle merkityksellinen. Luovuus, osaaminen, osallistuminen ja innovatiivisuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä yhteiskunnan kehityksessä. Tieto- ja taitovaatimukset tulevat yhä vaativammiksi. Yleissivistyksessä korostuvat tulevaisuudessa globaali- ja ympäristövastuu, ymmärrys kulttuurista ja siihen liittyvä osaaminen, arvot ja etiikka, elämänhallintataidot, yksilöiden terveys- ja hyvinvointikäyttäytyminen, sosiaaliset taidot ja kommunikaatiovalmiudet, tietomassojen hallinta ja oppimisvalmiudet, medialukutaito ja teknologinen osaaminen. Opetusministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta ja pitää huolen siitä, että sivistyksen vetovoima säilyy tulevaisuudessa. Sivistyksen voima -ohjelma Sivistyksen voima -ohjelma vahvistaa yhteiskunnan luovuus- ja osaamisperustaa. Ohjelmassa tarkastellaan sivistyksen voimaan kohdistuvia haasteita sekä arvioidaan ja etsitään keinoja osaamis- ja luovuusperustan kartuttamiseen. Ohjelmassa tarkastellaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden sivistyssisältöjä ja -rakenteita erilaisin analyysi- ja tunnistamismenetelmin ja tehdään ehdotuksia tarvittaviksi muutoksiksi opetusministeriön toimialalla ja yhteiskunnassa. Keskeisiä kehittämisalueita ovat esimerkiksi koulutuksen kehittäminen, luova kulttuurin tuottaminen ja käyttö, uusien oppimis-, opetus- ja toimintamallien kehittäminen, uusien luovuus- ja lahjakkuusreservien tunnistaminen, omaehtoisen toiminnan edistäminen sekä osaamista ja luovuutta edistävien vuorovaikutusverkostojen kehittäminen. Elinkeinorakenteen ja työn muutos Globaalin talouden kehityksen ja meneillään olevan taantuman rakenteellisten vaikutusten johdosta Suomen on kilpailukyvyn säilyttämiseksi etsittävä uusia osaamisalueita. Samalla on vahvistettava myös niitä olemassaolevia osaamisalueita, jotka ovat tulevaisuudessa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Koulutuksen ja työelämän yhteys on keskeinen tekijä tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Haasteet osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi kasvavat työn uusien osaamisvaatimusten ja muuttuvan ikärakenteen vuoksi. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen merkitys kasvaa. Opetusministeriö ennakoi ja tunnistaa elinkeino- ja ammattirakenteen muutokset, vaikuttaa niihin sekä vastaa osaamistason parantamisesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta. Opetusministeriö vahvistaa tutkimus-, innovaatio- ja luovuusympäristöjen kehittymistä ja erityisosaamista globaalissa taloudessa. Työllisyys on korkealla tasolla ja työtä ja yrittäjyyttä arvostetaan. Kilpailukykyohjelma Kilpailukykyohjelmassa tunnistetaan Suomen kilpailukykytekijät ja vaikutetaan tulevaisuuden toimiala- ja elinkeinorakenteeseen sekä luodaan edellytyksiä kaikkien osallistumiselle työmarkkinoille. Ohjelmassa tunnistetaan kansantalouden uusia ylivoimatekijöitä ja osaamisalueita, uusia teknologioita ja palvelukonsepteja sekä edistetään niiden syntymistä. Tieto- ja viestintäteknologialla on edelleen keskeinen merkitys. Erityisenä tavoitteena on etsiä sellaisia eri alojen rajapintoja, teknologioita ja yhdistelmiä, jotka voivat kehittyä Suomen uusiksi vahvuuksiksi. Ohjelman tavoitteena on sekä ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita että vaikuttaa toimiala- ja elinkeinorakenteeseen. Ohjelman tehtävänä on myös arvioida koulutusta ja kulttuuria kaupallisena toimintana ja edistää niihin liittyviä toimia. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen Alueet eriytyvät ja erilaistuvat. Isot kaupunkialueet sekä kasvukeskukset lisäävät kasvua myös lähialueilleen, metropolialue myös koko maalle. Maaseutualueet ovat vaarassa menettää elinvoimaisuuttaan. Elinkeinorakenteen alueellisia vahvuuksia voidaan tukea osaamisen ja kulttuurin keinoin. Suomi on elinvoimainen ja kehittyvä. Opetusministeriö tukee toimillaan alueiden profiloitumista ja vahvojen alueellisten osaamis- ja luovuusympäristöjen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen metropolialueen kehittymistä. Opetus-

4 Tarkennetut muutosilmiöt Tahtotila 2020 Strategiset päämäärät Strategiset ohjelmat Sivistyksen tulevaisuus Elinkeinorakenteen ja työn muutos Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen Uusi yhteisöllisyys (toimiminen ohi instituutioiden) Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden lisääntyminen Yhteiskunnan jakautuminen ja eriarvoisuus Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa Opetusministeriö ennakoi ja tunnistaa elinkeino- ja ammattirakenteen muutokset, vaikuttaa niihin sekä vastaa osaamistason parantamisesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta. Opetusministeriö vahvistaa tutkimus-, innovaatio- ja luovuusympäristöjen kehittymistä ja erityisosaamista globaalissa taloudessa. Työllisyys on korkealla tasolla ja työtä ja yrittäjyyttä arvostetaan. Suomi on elinvoimainen ja kehittyvä. Opetusministeriö tukee toimillaan alueiden profiloitumista ja vahvojen alueellisten osaamis- ja luovuusympäristöjen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen metropolialueen kehittymistä. Opetusministeriö rikastuttaa ihmisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia virikkeelliseen, osallistumista vahvistavaan ja elämyksiä tuottavaan elinympäristöön. Opetusministeriö on vahva ja aktiivinen alueellisten toimijoiden kumppani. Opetusministeriö on kansalaisyhteiskunnan asiantuntijaministeriö. Opetusministeriö tunnistaa muuttuvat yhteisöllisyyden muodot, vahvistaa lähiyhteisöjen toimintaedellytyksiä ja uudistaa toimintatapojaan niiden mukaisesti. Opetusministeriö vahvistaa toimialansa uudistumiskykyä ja tukee kansalaisyhteiskuntaa. Sivistyksen voima Sivistyksen uudet sisällöt ja rakenteet Kilpailukyky Suomen kilpailukykytekijät Tulevaisuuden toimiala- ja elinkeinorakenteeseen ja työhön vaikuttaminen opetusministeriön keinoin Koulutus ja kulttuuri kaupallisena toimintana Menestyvät alueet ja elinympäristöt Alueiden elinvoima- ja riskitekijät ja uudet ohjaus- ja kumppanuusmallit Uudet palvelutuotantomallit elinympäristöjen kehittämisessä Osallisuus ja yhteisöllisyys Uuden yhteisöllisyyden vaikutukset opetusministeriön toimintaan ja ohjaukseen. Institutionaalisen yhteisöllisyyden vahvistaminen Kulttuuri- ja kielivähemmistöjen aktiivinen osallistuminen Syrjäytymisen ehkäisyhanke Muutosilmiöiden taustalla ovat mm. globaalin talouden kehitys, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos, teknologian kehitys, ikärakenteen muutos sekä sosiaalinen ja kulttuurinen muutos.. Kansainvälinen liikkuvuus ja monikulttuurisuus vahvistavat ja rikastavat osaamista ja luovuutta Suomessa. Maahanmuuttajat ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutustaso ja harrastusaktiviteetti on kantaväestön tasolla. Opetusministeriö edesauttaa monikulttuuristen, suvaitsevien ja kannustavien yhteisöjen toimintaa. Kansalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet yksilölliseen kehittymiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetusministeriö ehkäisee syrjäytymistä ja syrjäytymisen periytymistä, painopisteenä lapset ja nuoret. Turvalliset koulu- ja harrastusyhteisöt ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Toiminta-ajatus (perustehtävä) Opetusministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta

5 ministeriö rikastuttaa ihmisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia virikkeelliseen, osallistumista vahvistavaan ja elämyksiä tuottavaan elinympäristöön. Opetusministeriö on vahva ja aktiivinen alueellisten toimijoiden kumppani. Menestyvät alueet ja elinympäristöt -ohjelma Menestyvät alueet ja elinympäristöt -ohjelmassa luodaan uusia tapoja tuottaa ja järjestää opetusministeriön toimialan palveluita siten, että ne tukevat laadukkaiden elinympäristöjen kehittämistä. Ohjelmassa tunnistetaan alueiden elinvoima- ja riskitekijät, joiden pohjalta rakennetaan alueiden koulutus- ja kulttuuritoimintaa tukevat ohjausmekanismit ja kumppanuusmallit. Alueiden kehittämisellä tuetaan niiden innovaatiopotentiaalin löytämistä ja hyödyntämistä. Ohjelman sisällä kehitetään toimialan valtakunnallista ja alueellista ohjausta tavoitteena alueiden elinvoimaisuuden parantaminen, työelämän tarpeisiin vastaaminen ja toiminnan tehokkuus. Yhteiskunnan jakautuminen, monikulttuurisuus ja uusi yhteisöllisyys Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja hajautuessa erilaisiin osa- ja alakulttuureihin ihmiset etsivät sellaista uutta yhteisöllisyyttä, joka antaa elämälle merkitystä ja luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Osa uusista yhteisöistä syntyy tietoverkkoihin virtuaaliyhteisöiksi ja perinteisen institutionaalisen toiminnan ulottumattomiin. Uudet yhteisöt vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa, mutta ne myös haastavat yhteiskunnan eri toimijoita ja instituutioita kehittämään ja monipuolistamaan toimintaansa. Myös kansainvälinen liikkuvuus ja maahanmuuton huomattava lisääntyminen sekä uudet verkostoitumisen muodot tekevät suomalaisen yhteiskunnan aiempaa monimuotoisemmaksi. Yhteiskunnan moninaistumiseen liittyy myös ongelmia. Yhteiskunnallinen jakautuminen ja eriarvoisuus, huonoosaisuus, pahoinvointi, koulukiusaaminen ja yksinäisyys lisääntyvät. Kaikki ryhmät eivät pysy kehityksessä samalla tavalla mukana, eivätkä vahvista jäsentensä kykyä vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Yhdessä taloudellisen ja sosiaalisen huono-osaisuuden kanssa tämä lisää syrjäytymistä ja pahoinvointia. Erityisenä haasteena on syrjäytymisen siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä lasten ja nuorten asema tässä kehityksessä. Varhaislapsuudessa syntyneet ongelmat siirtyvät myös kouluun. Moninaistuminen suunnataan aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti suomalaisen yhteiskunnan voimavaraksi ja vahvuudeksi. Opetusministeriö on kansalaisyhteiskunnan asiantuntijaministeriö. Opetusministeriö tunnistaa muuttuvat yhteisöllisyyden muodot, vahvistaa lähiyhteisöjen toimintaedellytyksiä ja uudistaa toimintatapojaan niiden mukaisesti. Opetusministeriö vahvistaa toimialansa uudistumiskykyä ja tukee kansalaisyhteiskuntaa. Kansainvälinen liikkuvuus ja monikulttuurisuus vahvistavat ja rikastavat osaamista ja luovuutta Suomessa. Maahanmuuttajat ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutustaso ja harrastusaktiviteetit ovat kantaväestön tasolla. Opetusministeriö edesauttaa monikulttuuristen, suvaitsevien ja kannustavien yhteisöjen toimintaa. Kansalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet yksilölliseen kehittymiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetusministeriö ehkäisee syrjäytymistä ja syrjäytymisen periytymistä, painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Turvalliset koulu- ja harrastusyhteisöt ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Osallisuus ja yhteisöllisyys -ohjelma Osallisuus ja yhteisöllisyys -ohjelman keskeisenä tehtävänä on selvittää yhteiskunnan moninaistumisen ja erityisesti uuden yhteisöllisyyden vaikutukset opetusministeriön hallinnonalan toimintaan ja ohjaukseen ja kehittää toimintaa ja toimintatapoja vastaamaan tästä kehityksestä nouseviin haasteisiin. Tehtävänä on myös vahvistaa institutionaalisia osallistumisen mahdollisuuksia sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavat toimenpiteet kohdennetaan koko väestöön. Ohjelman keinoin edistetään monikulttuurisuutta. Erityisenä sisältönä on kulttuuri- ja kielivähemmistöjen koulutustason ja harrastusaktiivisuuden nostaminen kantaväestön tasolle. Periytyvän syrjäytymisen ehkäisemiseksi kehitetään koulutuksen ja harrastustoiminnan uusia toimintamuotoja, joilla mahdollistetaan uusia alkuja ja elämänpolkuja. Lisäksi vähennetään koulutuksen keskeyttämistä ja ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä verkostoperiaatteella.

6 Miksi tarvitsemme strategisen perustan? Laajat yhteiskunnalliset muutostrendit ja haasteet edellyttävät opetusministeriöltä pitkän aikavälin suuntaviivojen kartoittamista ja toiminnan kehittämistä. Keskeiset perusteet strategiatyön käynnistämiselle: Muutosilmiöt, joihin opetusministeriön tulee erityisesti varautua ovat sivistyksen vetovoiman säilyminen, elinkeinorakenteen ja työn muutos, alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen, uusi yhteisöllisyys ja toimiminen ohi instituutioiden, maahanmuuton ja monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä yhteiskunnan jakautuminen ja eriarvoisuus. Lisäksi koko yhteiskuntaa koskevat muutosilmiöt ovat mm. globaali talous, kestävä kehitys ja ilmastomuutokseen liittyvät kysymykset, tieteen ja teknologian kehitys, väestön ikärakenteen kehitys, yhteiskunnan sosiaalinen ja kulttuurinen muutos, talouden rakenteet ja suhdanteet sekä yhteiskunnan ja hallinnon tulevat rakenteet. Valtionhallinnon konserniajattelun ja kokonaisedun vahvistaminen. Julkisen hallinnon muutokset, kuten aluehallinnon uudistaminen, kuntaja palvelurakenneuudistus, tuottavuusohjelma ja alueellistaminen. Hallinnonalan omat laajat uudistushankkeet kuten yliopistouudistus ja korkeakoulujen rakenneuudistus, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus sekä koulutuksen ja tieteen, kulttuuripolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä liikuntapolitiikan strategiset hankkeet. Toimintaympäristön muutokset ovat kaikilla tasoilla voimakkaita ja vaikeasti ennakoitavia, ja niihin vastaaminen edellyttää opetusministeriöltä vahvaa strategista otetta ja kokonais- valtaista yhteistä tahtotilaa sekä ministeriön sisäisten toimintatapojen uudistamista. Toimintojen pirstaleisuutta vähennetään ja luodaan vahvoja kokonaisuuksia. Strategia tukee osaltaan opetusministeriön kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista organisaation ja yhteistyön lisäämiseksi sekä toimintatapojen kehittämiseksi. Yhteiskunnan osaamis- ja luovuusperustan vahvistaminen nousee Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta ensiarvoisen tärkeäksi. Opetusministeriöllä on tässä vahva osaaminen ja keskeinen rooli. Opetusministeriö on osaamisen, osallistumisen ja luovuusperustan vahvistamisessa vahva vastuunkantaja sekä hallinnonalansa strateginen esikunta. Tätä tehtävää opetusministeriö toteuttaa sivistyksen ihanteeseen nojaten. Mistä otamme vastuun? Toiminta-ajatus: Opetusministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta. Sivistyksen toimialat koulutus, tiede, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö muodostavat keskeisen vastuualueen suomalaisessa yhteiskunnassa. Osaaminen edellyttää tietojen ja taitojen oppimista ja soveltamista. Luovuus yhteisöjen ja yksilöiden voimavarana tekee mahdolliseksi uusien ajattelu- ja toimintatapojen oivaltamisen ja itsensä toteuttamisen. Yhteisöihin kuuluminen, osallistuminen ja aktiivinen vaikuttaminen yhteiskunnassa vahvistavat osaamis- ja luovuusperustaa. Tahtotila 2020: Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa. Vahva osaamis-, luovuus- ja osallisuusperusta ja siihen liittyvien voimavarojen vahvistaminen on Suomen menestyksen tae. Osaamisen, luovuuden ja osallisuuden merkitys kasvaa globaalissa toimintaympäristössä. Suomi on niiden kehittämisessä kansainvälisesti esimerkillinen ja kehityksen kärjessä.

7 Koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikkaan kohdistuvien muutosilmiöiden pohjalta on muodostettu opetusministeriön strategiset päämäärät. Niiden toimeenpanon tueksi kootaan neljä ohjelmaa, joissa yhdistetään opetusministeriön asiantuntemus, tulevaisuuden haasteiden tunnistaminen sekä uusien keinojen ja toimintatapojen kehittäminen. Ohjelmien väliset yhteydet ovat kiinteät ja osin päällekkäiset, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä ohjelmien välillä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:47 Julkaisu on saatavissa osoitteesta: ISBN: (painettu) ISBN: (PDF) ISSN: (Painettu) ISSN: (Verkkojulkaisu)