Yhteisvaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Yhteisvaikutusten arviointi Maisemavaikutusten arvioinnin yhteydessä on arvioitu kaikkien kaavassa tutkittavien alueiden yhteisvaikutuksia. Tutkittavien alueiden lisäksi, yhteisvaikutusten arvioinnissa on huomioitu myös Uudenkaupungin ja lähikuntien käynnissä olevat hankkeet. Erityistä huomiota on kiinnitetty hanke-alueisiin, jotka sijaitsevat tutkittavien alueiden lähivaikutusvyöhykkeillä (Uudenkaupungin alueen kaikki suunnittelutarveratkaisuhakemukset, Pyhärannan Saarenkylä, Pyhärannan Rohdainen, Pyhärannan-Laitilan Kakonjärvi sekä Vehmaan Santtio). Arvioinnissa on hyödynnetty kaavassa tutkittavien alueiden ulkopuolelle sijoittuvista suunnittelutarveratkaisuhakemuksista (Elkkyinen, Lokalahden Tirkkala, Hangonsaari-Hyttyskari). Hangonsaaren voimaloiden kannalta yhteisvaikutuksia on arvioitu Propel Voima Oy:n yhden voimalan rakentamista koskevassa poikkeamishakemuksessa esitetystä tilanteessa, joissa napakorkeudeltaan 69 metrin WT Ventus voimala säilyisi, mutta toinen voimala, WT Pro, korvattaisiin uudella voimalalla, jonka napakorkeus olisi korkeintaan 140 metriä, sekä saman kokoluokan uusi voimala rakennettaisiin Hyttyskarille. Kesäkuussa 2014 Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta ei myöntänyt poikkeuslupaa tuulivoimalan rakentamista varten Hangonsaarelle (1017/ /2014). Tiedot lähikuntien suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskukselta (toukokuu 2014) ja Vehmaan Santtion hankkeen tiedot on saatu suoraan toimijalta, OX2:lta. Lähikuntien hankkeissa teoreettinen näkyvyys on laskettu napakorkeudeltaan 140 metrin voimaloilla. Pyhärannan hankkeissa käytettiin hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinneissa ilmoitettuja voimalasijainteja ja niissä käytettyjä voimaloiden maksimimääriä. Näkemäalueanalyysi osoittaa, että tuulivoimalat ovat maisemassa parhaiten havaittavissa laajoilta avoimilta alueilta, joita lähiympäristössä muodostavat lähinnä muutamat laajat viljelysaukeat sekä meri. Yhteisvaikutuksia kohdistuu esimerkiksi Uudenkaupungin saaristoon ja Selkämerelle sekä Laitilan laajalla peltoaukealla sijaitsevaan Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ja maisema-alueen ehdotetulle laajennusalueelle Uudenkaupungin puolella. Tuulivoima-alueilla olisi myös yhteisvaikutuksia alueen muille laajoille peltoalueille, mm. Valkiameren ja Velluanjoen muodostamaan laaksoon Uudenkaupungin eteläpuolella sekä Sirppujoen laaksoon Ruonanperän - Sannaisten kylien alueella. (Kuvat 38-39) Saaristo ja Selkämeri Uudenkaupungin edusta on saarien ja vesialueen muodostamaa mosaiikkista maisemaa. Uudenkaupungin sisäsaaristo vaihettuu kuitenkin nopeasti avomereksi, jossa saaria on vähän ja avoin meri hallitsee maisemaa. Sokkeloisessa sisäsaaristossa näkyvyys voimaloille vaihtelee hyvin paljon, sillä väliin sijoittuvat puustoiset saaret ja niiden polveilevat rantaviivat niemineen ja lahtineen rajaavat näkymät hyvin kapeiksi tai peittävät näkymän tuulivoimaloille eli muodostavat katveen. Mereltä päin ja Uudenkaupungin saaristosta olisi kuitenkin paikoin mahdollista havaita kaikki tuulivoima-alueet samaan aikaan. Käytännössä tuulivoimalat näkyisivät saaristossa pääasiassa meriväyliltä, saarien itärannoilta, osittain myös koillis- ja kaakkoisrannoilta, sekä korkeilta näköalapaikoilta, kuten esimerkiksi Kirstan saaren korkealta laelta. Saarien sisäosista tai saariryhmien sisärannoilta tuulivoimaloita ei pääsääntöisesti katvevaikutuksen takia näkyisi. Tiheästi loma-asutetuista saarista yhteisvaikutuksia kohdistuisi näkymäalueanalyysin perusteella esimerkiksi Putsaaren ja Pohjaisten saariryhmien itärannoille, Iso- ja Vähä-Vehasen koillis- ja kaakkoisrannoille, Tevaluodon sekä sen lähisaarien kaakkoisrannoille sekä Vekaran itärannoille. Tuulivoimayleiskaavan alueiden ja muiden hankkeiden laaja-alaisimmat yhteisvaikutukset kohdistuvat Selkämeren saaristoon. Laajoilla alueilla ulkosaaristossa olisi teoriassa mahdollista havaita kaikki tuulivoima-alueet samaan aikaan. Laaja näkyminen ei kuitenkaan suoraan tarkoita merkittävää maisemavaikutusta. Yksittäisellä tuulivoimahankkeella tai tutkittavalla tuulivoima-alueella ei voi katsoa olevan saariston ja merialueiden virkistys- tai kulttuurihistoriallisia arvoja merkittävästi alentavaa maisemavaikutusta, eikä yksittäiselle saarelle tai kohteelle voi katsoa aiheutuvan merkittävää maisemahaittaa. Kuitenkin on huomioitava että kaikkien hankkeiden mahdollisesti toteutuessa, tuulivoimarakentamiselle voi katsoa olevan kohtalainen vaikutus saariston maisemakuvaan. Etäisyys tuulivoima-alueisiin olisi pitkä, mutta avomeren kaukomaisemassa tuulivoima-alueilla on maisemavaikutuksia näkymiin, joissa on meren ja muutaman saaren lisäksi hyvin vähän muita elementtejä. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa havaittavaa muutosta maisemakuvassa ja voimalat eroavat maiseman mittasuhteista tai piirteistä. Maiseman luonne muuttuu teollisemmaksi ja rakennetummaksi. Osa tuulivoima-alueista sijaitsee rannoilla, joilla näillä etäisyyksille ei ennen ole pystynyt hahmottamaan korkeita, kauas näkyviä rakenteita. Toisaalta näkyvyys näillä etäisyyksillä on hyvin altis sää- ja valo-olosuhteiden muutoksille. Yhteisvaikutuksen kannalta myös voimaloiden lentoestevaloilla olisi vaikutuksia saaristoon ja merialueilla. Lähimpänä saaristoa sijaitsevat Hangonsaari-Hyttyskarin voimalat, Autotehtaan kaava-alueen voimalat, Kettelin kaava-alueen voimalat, Elkkyisten voimalat sekä Muntilan kaava-alueen ja Tirkkalan voimalat. Lähikuntien hanke- myös Pyhärannan-Laitilan Kakonjärvi sekä Pyhärannan Rohdainen ja Saarenkylä sijaitsevat 88alueista rannikolla.

2 Hangonsaari-Hyttyskarin voimalat asettuisivat Uudenkaupungin taajamarakenteen yhteyteen, muodostaen etenkin idästä katsottuna keskitetyn ryhmän, joka kuitenkin hajoaa luoteesta ja lounaasta tarkasteltuina. Merialueilla Hangonsaaren voimalat näkyvät hyvin, mutta toisaalta voimalat voidaan myös nähdä keventävänä elementtinä Yaran tehdasalueen teollisessa maisemakuvassa. Näkyvästi niemenkärjessä sijaitseva Kettelin mahdollinen alueella olisi yhteisvaikutuksia Pyhärannan kolmen tuulivoimahankkeen kanssa. Mereltä päin katsottuna alueet muodostaisivat rannikkoa seuraavan lähes 14 kilometriä pitkän kokonaisuuden. Tuulivoima-alueet (Ketteli, Saarenkylä, Rohdainen, Kakonjärvi) sijaitsisivat molemmin puolin Mannerveden lahtea. Mannerveden meriväyliltä katsottuna maisema hahmottuisi tuotantomaisemana, jonne näkyisi kauempana myös Elkkyisten ja Kylähiiden kaava-alueen voimalat. Elkkyisten sekä Muntilan ja Tirkkalan voimalat muodostaisivat täysin uusia maamerkkejä maisemassa, jossa ei ennestään ole ollut kauas näkyviä moderneja elementtejä. Velhoveden-Ruotsiveden makeanvedenallasta, saarien halki, kiertää rengastie. Tieltä tuulivoimalat harvoin näkyisivät, mutta saarien sisärannoilta näkyisi useita tuulivoimaalueita. Yhteisvaikutuksien kannalta Elkkyisten alue olisi merkittävin. Erityisesti Kettelin kaava-alueella olisi myös yhteisvaikutuksia Rauman Lakarin ja Paperitehtaan hanke-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset kohdistuisivat Rauman edustan saaristoon. Taivassalon Viiaisten yksittäisellä voimalalla on vähäisiä yhteisvaikutuksia Uudenkaupungin kaava-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset kohdistuisivat Mynälahden kaakkoisrannoille, joiden maisemakuvassa Viiaisten voimala olisi hyvin näkyvä. Uudenkaupungin lähimpään alueeseen on kuitenkin matkaa jo 23 kilometriä (kaava-alue 4, Muntila), eli voimalat saattavat hyvissä sää- ja valoolosuhteissa näkyä Mynälahden kaukomaisemissa. Yhteisvaikutukset Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä päivitysinventoinneissa ehdotettuun laajennusalueeseen Teoriassa kaikki kaava-alueet sekä suunnittelutarveratkaisuhakemusten mukaiset hanke-alueet näkyisivät Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tuulivoima-alueet näkyisivät hyvin etenkin kuivatettujen Valkojärven ja Koukkelanjärven yli. Yhteisvaikutuksia kohdistuisi etenkin kuivatettuja alueita ylittäviltä teiltä (valtatie 8) sekä niiden itäreunaa seuraavilta teiltä (Kaukolantie, Soukaistentie, Koverontie). Muutoin pienet metsäsaarekkeet ja pienipiirteisesti kumpuileva maisema häivyttää maisemavaikutuksia etenkin kaukomaisemassa, yli 14 kilometrin päässä sijaitseville tuulivoima-alueille. Lähimpänä maisema-alueen rajaa sijaitsevat Kylähiiden alue (noin 1,5 kilometriä) ja Varhelan alue (alle 1 kilometri) ovat yhteisvaikutuksien kannalta merkittävimmät tuulivoima-alueet. Molempien alueiden aluekohtaisissa arvioinneissa vaikutukset on todettu kohtalaisiksi. Alueiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuivat kuitenkin maisema-alueiden eri osiin. Kylähiiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Untamala-Kodjalan luoteis- ja pohjoisosiin, kun taas Varhelan alueen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat eteläosiin. Lähikuntien hankkeista, myös Pyhärannan ja Laitilan hankkeilla olisi maisemavaikutuksia Untamala-Kodjalan maisema-alueella. Lähimpänä sijaitsevan Kakonjärven tuulivoima-alueen ympäristövaikutusten arvioinnissa maisemavaikutuksia on arvioitu kohtalaisiksi. Maisema-alueen luoteiskulmauksen luonne todetaan muuttuvan agraarihenkisestä maisemasta huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Etäisyyttä alkaa kuitenkin olla sen verran, etteivät voimalat erityisemmin hallitse maisemakuvaa. 65 Untamala-Kodjalan maisema-alueen reunoilla on siis useita tuulivoima-alueita, joiden vaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi. Uudenkaupungin kaava-alueiden merkittävimmät maisemalliset yhteisvaikutukset kohdistuisivat Kallelan, Varhelan ja Hallun kyliin, jotka sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Untamala-Kodjalan ehdotetulla laajennusalueella. Maisemavaikutuksia aiheutuu etenkin kaava-alue 6, eli Varhelan alueen, kaava-alue 7, eli Kylähiiden alueen, kaava-alue 2, eli Korven alueen sekä kaava-alue 5, eli Pehdon alueen yhteisvaikutuksesta. Tuulivoima-alueet ympäröivät arvokasta kulttuurimaisemaa eri ilmansuunnissa ja yhdistetty näkyvyys maisemakuvassa olisi merkittäviä. Maiseman luonne ja laatu muuttuisi huomattavasti. Yksittäisinä alueina Kylähiiden ja Varhelan alueiden maisemavaikutukset olisivat suurimmat. Varhelan alue sijaitsee Kallelan kyläraitilta avautuvien näkymien taustalle, noin 2,5 kilometrin päässä, mutta saman näkymän taustalla näkyisivät myös Pehdon alueen voimalat, noin 6 kilometrin päässä. Kylähiiden alue sijaitsee peltoalueen luoteispäässä ja merkittävimmät vaikutukset kohdistuisivat Kallelan kylää kohti avautuviin näkymiin sekä Hallun kylän ympäristöön. Kyseisessä ilmansuunnassa Kylähiiden alueen voimalat olisivat ainoat lähivaikutusvyöhykkeellä näkyvät voimalat. Lähikuntien hankkeista myös Kakonjärven tuulivoima-alueella saattaa olla vaikutuksia Hallun, Kallelan ja Varhelan kulttuurimaisemiin. Maisemavaikutusten arvioinnin mukaan Kakonjärven tuulivoimaloita tulee peltoalueiden ohella, näkymään paikoitellen Isonummentielle, Vehmaantielle ja Kallelantielle. Voimalat muuttavat pienipiirteisen alueen luonnetta jonkin verran. Etäisyydestä johtuen ne eivät kuitenkaan hallitse maisemaa vaan jäävät melko huomaamattomina taka-alalle. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi kaikissa vaihtoehdoissa. 66 Etäisyys laajennusalueelle on noin 18 kilometriä. 65 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy,

3 Yhteisvaikutukset Putsaaren maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Putsaari ympäristöineen on myös maakunnallisesti arvokas maisema-alue, josta etäisyyttä lähimpään Uudenkaupungin tuulivoimakaavassa tutkittavaan alueeseen on noin 15 kilometriä (Autotehtaan alue), kun taas suunnittelutarveratkaisun mukaisiin alueisiin on noin 8 kilometriä (Hangonsaari-Hyttyskari). Tuulivoimalat näkyisivät lähinnä saaren itärannoilta, kun taas suojaisilla sisärannoilla ja saarien sisäosissa voimalat eivät näy. Muun saariston tavoin voidaan todeta, että rannikon maisemakuva muuttuisi tuulivoimarakentamisen myötä teollisemmaksi ja rakennetummaksi. Osa tuulivoima-alueista sijaitsee rannoilla, joilla näillä etäisyyksille ei ennen ole pystynyt hahmottamaan korkeita, kauas näkyviä rakenteita. Toisaalta näkyvyys on hyvin altis sää- ja valo-olosuhteille. Saaristossa yleisesti yhteisvaikutuksien arvioitiin olevan kohtalaisia, muun muassa vaikutusalueen laajuuden vuoksi, mutta Putsaaren maisema-alueella yhteisvaikutukset olisivat lievemmät. Huomattava osa maisema-alueen arvoalueista sijaitsee saarien sisäosissa tai sisärannoilla, jonne tuulivoimalat eivät näkyisi. Yhteisvaikutukset Mynämäenlahden valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Useat Uudenkaupungin tuulivoimakaavassa tutkittavista alueista näkyisivät näkyvyysanalyysin mukaan Mynälahden kaakkoisrannoilla. Lähimpinä sijaitsevat Muntilan alue, Taipaleen alue (ja Vehmaan Santtio) sekä Pehdon alue. Kaakkoisrannalla sijaitsevat maisema-alueen merkittävimmät virkistyspaikat, Sillankari, Vasikkahaka ja Kuustonlahti, jonne voimalat hieman saattaisivat näkyä. Etäisyys on kuitenkin niin pitkä, noin 20 kilometriä, että vaikutus ei olisi merkittävä. Taivassalon Viiaisten yksittäisellä voimalalla on yhteisvaikutuksia Mynämäenlahden maisema-alueeseen. Rannassa sijaitseva Viiaisten voimala olisi näkyvä Mynämäenlahden maisemakuvassa. Uudenkaupungin lähimpään alueeseen on kuitenkin matkaa noin 20 kilometriä, eli voimalat saattavat hyvissä sää- ja valo-olosuhteissa näkyä samanaikaisesti Mynälahden kaukomaisemissa. Yhteisvaikutukset eivät ole merkittäviä. Yhteisvaikutukset maakunnalliseen maisema-alue ehdotukseen Pyhärannan kylät Pyhärannan kyliä ehdotettiin maisema-alueiden päivitysinventoinneissa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Merkittävimmin alueen kulttuurimaisemaan vaikuttavat Pyhärannan ja Laitilan tuulivoimahankkeet. Uudenkaupungin tuulivoimakaavassa tutkittavat alueet näkyvät lähinnä alueen pohjoisosissa huomattavasti pidempien etäisyyksien päässä. Yhteisvaikutukset eivät ole merkittäviä. Yhteisvaikutukset maakunnalliseen maisema-alue ehdotukseen Kodisjoen kulttuurimaisemat Satakunnan puolella sijaitsee Kodisjoen kulttuurimaisema-alue, joka maisema-alueiden päivitysinventoinneissa on ehdotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Etenkin Uudenkaupungin alueiden sekä muiden hankealueiden yhteisen näkyvyysanalyysin perusteella maisemaalueelle kohdistuu yhteisvaikutuksia. Etäisyys Uudenkaupungin mahdollisin tuulivoima-alueisiin on kuitenkin jo yli 20 kilometriä. Maisema-alueella syntyy harvoin avoimia ja yhtenäisiä näkymiä, maiseman pienipiirteisyydestä ja kasvillisuudesta johtuen. Todennäköisesti voimalat näkyisivät hyvin rajallisesti alueella. Uudenkaupungin kaavassa tutkittavien alueiden osuutta yhteisvaikutuksien kannalta voi pitää vähäisenä. 90 Yhteisvaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Näkyvyysanalyysien perusteella yhteisvaikutuksia on arvioitu tarkemmin Männäisten ruukille, Kalannin kirkolle, Kallelan kylään, Untamalan raittikylään, Koukkelan Kauppilan umpipihaan, Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntaan, Lyökin tunnusmajakalle ja Katanpään linnakkeelle. Sisällyttäessä Pyhärannan ja Laitilan hanke-alueet näkyvyysanalyysiin, yhteisvaikutuksia aiheutuu myös Santakarin pookille, Pyhärannan kirkolle sekä Pyhämaan kirkoille ja kyläasutukselle.

4 !!!!!!!!!!!! Meriväylät, Näkyvyysanalyysi Kaikki kaava-alueet Tuulivoimalat näkyvät Mitä tummempi väri sitä enemmän eri tuulivoimaalueita näkyy Korkeusaineisto puuttuu?!( Uudenkaupungin kuntaraja Tutkittava alue Näkyvyysanalyysissä käytetyt voimalapaikat Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Lähde: RKY 2009, Museovirasto) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Lähde: Maakuntakaava) Ehdotus valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (Lähde: ELY-keskus) Luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat, Natura Linnustoltaan arvokkaat IBA-alueet 0 8 Kilometriä Pellot Vesistöt Tiet, rautatie syvyys >7 m sekä <7 m Kuva 38. Uudenkaupungin kaava-alueiden yhteisvaikutuksia on tutkittu näkyvyysanalyysin avulla. 91

5 !!!!!!!!!!!! Meriväylät, Näkyvyysanalyysi Kaikki kaava-alueet ja suunnittelutarveratkaisuhakemukset, Vehmaan Santtio sekä Pyhärannan ja Laitilan suunnittellut tuulivoima-hankkeet (Kakonjärvi, Rohdainen, Saarenkylä) Tuulivoimalat näkyvät Mitä tummempi väri sitä enemmän eri tuulivoimaalueita näkyy Korkeusaineisto puuttuu?!( Uudenkaupungin kuntaraja Tutkittava alue Näkyvyysanalyysissä käytetyt voimalapaikat Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Lähde: RKY 2009, Museovirasto) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Lähde: Maakuntakaava) Ehdotus valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (Lähde: ELY-keskus) Luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat, Natura Linnustoltaan arvokkaat IBA-alueet 0 8 Kilometriä Pellot Vesistöt Tiet, rautatie syvyys >7 m sekä <7 m Kuva 39. Uudenkaupungin kaava-alueiden, Uudenkaupungin suunnittelutarveratkaisuhakemusten mukaisten alueiden sekä lähikuntien hankkeiden (Pyhärannan- Laitilan Kakonjärvi, Pyhärannan Saarenkylä, 92Pyhärannan Rohdainen, Vehmaan Santtio) yhteisvaikutuksia on tutkittu näkyvyysanalyysin avulla.

6 Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta Avomerellä sijaitsevalle Isokarin saarelta, jolla sijaitsee valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Isokarin luotsi- ja majakkayhdyskunta, on etäisyyttä lähimpään Uudenkaupungin tuulivoimakaavassa tutkittavaan alueeseen noin 20 kilometriä (Muntila), kun taas suunnittelutarvehakemuksien mukaisiin alueisiin on noin 17 kilometriä etäisyyttä (Hangonsaari-Hyttyskari, Lokalahden Tirkkala). Uudenkaupungin tuulivoimakaavassa tutkittavista alueista kaikki paitsi Pehdon ja Varhelan alueet asettuvat teoreettisen näkyvyysvyöhykkeen sisälle (ZTV, 35 kilometriä) ja muiden kuntien hankkeista myös Vehmaan Santtio ja Pyhärannan-Laitilan Kakonjärvi. Maisemavaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat todennäköisesti Lokalahden alueen voimalat, Muntilan alue sekä Tirkkalan mahdolliset voimalat. Mahdolliset tuulivoima-alueet sijoittuvat alueelle, jolla on vähän muita korkeita ja maisemassa näkyviä rakenteita, ja voimalat sijaitsevat pienipiirteisessä maisemaa muodostaen melko hajanaisen ryhmän. Tuulivoimaloilla saattaa olla vähäisiä yhteisvaikutuksia Isokarin tornista rannikolle avautuviin näkymiin, sillä avomerellä on meren ja muutaman saaren lisäksi hyvän vähän muita elementtejä. Pitkän etäisyyden takia tuulivoimaloiden näkyvyys vaihtelee paljon säästä ja vuodenajasta riippuen. Kalannin kirkko Kirkko sijaitsee puustoisen kirkkomaan ja taajamarakenteen ympäröimänä, eikä kirkolta tai kirkolle avaudu merkittäviä näkymiä. Muutamat alueista saattavat näkyä esimerkiksi saavuttaessa kirkolle Vehmaantietä pitkin. Maisemavaikutukset ja yhteisvaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi tai merkittämättömiksi. Kallelan kylä Kallelan kylä sijaitsee Untamala-Kodjalan ehdotetulla laajennusalueella, Hallun, Kallelan ja Varhelan kulttuurimaisemia, jonne kohdistuisi alueen merkittävimpiä yhteisvaikutuksia. Kallelan kylän maisemaan vaikuttavat etenkin Kylähiiden ja Varhelan alueet, mutta myös Korven ja Pehdon alueet. Varhelan alue sijoittuu vain noin kahden kilometrin päähän Kallelan kylästä, Kallelanraitilta avautuvien näkymien taustalle. Samassa näkymäsuunnassa sijaitsisi myös Pehdon alueen voimalat, noin 6 kilometrin päässä. Kylähiiden alueella olisi vaikutuksia kohteelle avautuviin näkymiin. Kallelantieltä avautuu näkymä selänteen reunalla sijaitsevalle kylälle, jonka yläpuolella Kylähiiden voimalat näkyisivät. Korven alue näkyisi Kallelan kylän länsipuolisten peltojen yli. Myös Pyhärannan-Laitilan Kakonjärven tuulivoima-hankkeen on arvioitu aiheuttavan maisemavaikutuksia Kallelan kylään. Maisemavaikutusten arvioinnissa todetaan, että voimalat tulevat paikoitellen näkymään tielle ja pelloille muuttaen alueen luonnetta. Etäisyydestä johtuen voimalat eivät kuitenkaan erotu kovin selvästi ja vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. 67 Tämä pätee myös Uudenkaupungin muihin kaava-alueisiin ja hankkeisiin, kuten Taipaleen- Santtion, Autotehtaan, Muntilan ja Elkkyisten alueisiin. Suhteellisen lyhyen etäisyyden lisäksi, maisemavaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa muun muassa Kylähiiden ja Varhelan kaava-alueiden maisemakuvallinen sijainti suhteessa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Katanpää Yhteisvaikutusten arvioinnin perusteella, useiden eri alueiden voimalat saattavat näkyä Katanpään alueelta. Rajallisesta näkyvyydestä ja etäisyydestä johtuen yhteisvaikutuksia voi pitää vähäisinä. Pitkän etäisyyden takia tuulivoimaloiden näkyvyys vaihtelee paljon säästä ja vuodenajasta riippuen. Koukkelan Kauppilan umpipiha Kauppilan rakennusten tiiviisti rajaamalle umpipihalle ei todennäköisesti avaudu merkittäviä näkymiä tuulivoimaalueille. Koukkelan kylän laidalta voimalat tosin näkyisivät, etenkin Varhelan ja Pehdon alueet. Yhteisvaikutukset jäävät kuitenkin korkeintaan kohtalaisiksi. Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema Suurin osa Uudenkaupungin kaavassa tutkittavista alueista näkyisi Lyökin tunnusmajakalta ja ympäröiviltä merialueilta. Etäisyys suurimpaan osaan on kuitenkin pitkä, lukuun ottamatta Kettelin aluetta. Lyökin pookilla on tärkeä maamerkillinen asema merialueella, ja yhtenä tärkeimpänä näkymä voi pitää näkymää Turun Pohjanmaan saaristoreitiltä, joka kulkee pookin ja Pyhämaan välisellä merialueella. Samalla näkymälinjalle ei osu voimala-alueita, 67 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy,

7 vaikka kaikki tuulivoima-alueet näkyisivät meriväylältä. Lyökin luotsiasemalle kohdistuvat maisemavaikutukset ovat vähäiset, sillä luotsiasema jää katveeseen ja niin kuin myös ohikulkeva meriväylä. Etenkin Kettelin alue yhdessä Pyhärannan Laitilan hanke-alueiden kanssa kuitenkin muuttaisivat rannikon maisemakuvaa huomattavasti teollisempaan ja rakennetumpaan suuntaan. Kohteelle aiheutuvaa maisemavaikutusta voi myös yhteisvaikutuksien puolesta pitää kohtalaisena. Männäisten ruukinympäristö Männäisten ruukin alueelle kohdistuisi Korven alueen ja Kylähiiden alueen johdosta yhteisvaikutuksia, sillä molemmat näkyisivät hyvin pienipiirteisiä peltoja pitkin. Korven alueen maisemavaikutuksia ei voi pitää merkittävinä, kun taas Kylähiiden alueella saattaa olla merkittäviä maisemavaikutuksia arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Yhteisvaikutuksia ja Kylähiiden alueen maisemavaikutuksia on mahdollista hieman lieventää huomioimalla Kylähiiden alueeseen liittyvät maisemalliset suositukset. Pyhämaan kirkot ja kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävällä rakennetulle kulttuuriympäristölle Pyhämaan kirkot ja kyläasutus kohdistuu yhteisvaikutuksia Kettelin kaava-alueen sekä Pyhärannan Laitilan tuulivoimahankkeiden johdosta. Kettelin alueen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Pitkäluodon kylään, jossa voimalat olisivat läheisyydestä johtuen maisemakuvassa hallitsevia. Vähäisiä vaikutuksia kohdistuu myös Pyhämaan kirkonkylään, Kihlonnokan ranta-alueilla. Kakonjärven tuulivoima-hankkeen maisemavaikutusten arvioinnissa on arvioitu merkittävimpien maisemavaikutusten kohdistuvan Pyhämaan kirkonkylään, jossa kyläalueen reunamilta ja sopivasta suuntautuneilta katualueilta osa voimalaitoksista todennäköisesti näkyy 68, kun taas Pyhäluodon alueella on arvioitu vaikutuksen olevan vähäinen. Kokonaisuudessaan vaikutukset arvoalueeseen on arvioitu jäävän suhteellisen vähäisiksi. Saarenkylän näkyvyysanalyysin mukaan voimalat näkyisivät lähinnä Pyhämaan rannoilta ja kirkonkylästä, sekä jossain määrin myös Kettelistä 69. Pyhärannan Rohdaisten näkyvyysanalyysi mukaan voimalat näkyisivät ainakin Pyhämaan kirkonkylässä ja Kettelissä 70. Kihlonnokka vaikuttaa jäävän osittain katveeseen. Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset vaikuttavat kohdistuvan eri alueille. Kettelin osuus Pyhämaan rannoille kohdistuvista yhteisvaikutuksista jää melko vähäiseksi, mutta pitäen mielessä Pyhämaan kyläasutuksen ja kirkkojen arvokas kulttuuriympäristö kokonaisuudessaan, Kettelin alueen maisemavaikutukset olisivat merkittävimmät. Santakarin pooki Santakarin pookille kohdistuisi yhteisvaikutuksia Kettelin alueen, Pyhärannan Laitilan hanke-alueiden vuoksi sekä mahdollisesti myös Rauman tuulivoimahankkeiden johdosta. Kettelin maisemavaikutus lienee merkittävin tuulivoimaloiden muodostaessa täysin uusia maamerkkejä Pyhämaan suunnassa. Yhteisvaikutukset voidaan arvioida korkeintaan kohtuullisiksi, mutta jäävät etäisyyden johdosta todennäköisesti vähäisiksi. Untamalan raittikylä Itse raitilta voimalat eivät todennäköisesti olisi havaittavissa rakennuksista sekä piha- ja tienvarsipuustosta johtuen. Untamalan raittikylän laidalta näkyisi useita tuulivoima-alueita. Peltoaluetta jäsentävät useat metsäiset saarekkeet, jotka olennaisesti lieventävät maisemavaikutuksia Untamalan raittikylään. Näkymä ei ole kylältä kaikkein merkittävin avautuva näkymiä. Tärkeimmät näkymät avautuvat lounaispuolella, Valkojärvestä kuivatetulle peltoalueelle. Maisemavaikutukset ja yhteisvaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Yhteisvaikutukset taajamiin, teihin ja muihin kohteisiin Yhteisvaikutuksia kohdistuisi myös laajojen peltoalueiden ympäristöön, kyliin ja tiemaisemiin. Näkyvyysanalyysin mukaan yhteisvaikutuksia kohdistuisi Uudenkaupungin keskusta-alueelle. Analyysin tuloksia tarkastellessa on kuitenkin syytä huomioida analyysissä käytetyn aineiston rajallisuutta. Näkyvyysanalyysissä taajama-alueilla ei lainkaan huomioida rakennusten ja kasvillisuuden peittävää vaikutusta. Todellisuudessa pidemmän matkan päässä sijaitsevat tuulivoima-alueet eivät todennäköisesti näkyisi rakennusten ja kasvillisuuden lomasta. Yhteisvaikutuksia koituisi etenkin Autotehtaan alueen sekä Hangonsaaren voimaloista. Mikäli 68 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Heikkola, Erkki & Hiltunen, Kai Heikkola, Erkki & Hiltunen, Kai

8 suunnittelutarveratkaisuhakemuksen mukaisesti, Hangonsaaren toinen voimala korvattaisiin napakorkeudeltaan 140 metrin voimalla ja itäpuolelle Hyttyskarille rakennettaisiin uusi saman kokoluokan voimala, keskustaalueelle kohdistuisi enemmän yhteisvaikutuksia korkeampien ja lähempänä sijaitsevien voimaloiden johdosta. Yhteisvaikutuksia kohdistuu myös Kalannintielle. Uusikaupunkia lähestyttäessä kapeita peltoaukeita pitkin olisi mahdollista nähdä Autotehtaan alue, Korven alue, Elkkyisten voimalat sekä Kylähiiden alue. Näkymät umpeutuvat kuitenkin nopeasti, eikä siten voida pitää merkittävänä maisemavaikutuksena. Sirppujokilaakson peltoalueiden, muun muassa Kaivolan, Kaukolan, Haudonsaaren ja Maurumaan kylien ympäristöissä sijaitsee useita kaava-alueita. Avoimella peltoaukealla kulkevilta teiltä näkyisi useita tuulivoimaalueita. Autotehtaan lisäksi ympäröivillä selänteillä sijaitsee Korven ja Kylähiiden kaava-alueet sekä Elkkyisten alue. Autotehtaan ja Korven alueet sijaitsevat lähempänä Uudenkaupungin taajamaa ja muodostaisivat keskitetyn kokonaisuuden maisemakuvassa, kun taas Kylähiiden alue sekä Elkkyisten hanke olisivat yhteisvaikutuksien kannalta merkittävimpiä. Maaseutumainen ympäristö muuttuisi tuulivoimarakentamisen myötä. Alue sijaitsee kuitenkin taajaman kyljessä ja muutos on siten maisemalle ominaista. Myös Autotehtaan alueen vieressä sijaitsevat soijatehtaan rakennukset näkyvät pohjoispuolen peltoalueella. Valkiameren ja Velluanjoen muodostaman laajan peltoaukean ympäristössä näkyisi useita tuulivoima-alueita (Taipale, Santtio, Korpi, Autotehdas, Pehto, Varhela). Etenkin Korven ja Taipaleen kaava-alueilla on yhteisvaikutuksia väliin jäävälle peltoaukealle, jolla sijaitsee Velluan, Peteksen ja Lahden kylät. Molemmille alueille avautuu pitkiä näkymiä aikoinaan kuivatetun Valkiameren peltoalueen yli (Peteksentie, Lokalahdentie). Myös Varhelan ja Pehdon kaavaalueet näkyisivät avoimessa maisemassa, mutta etäämmällä taustamaisemassa. Itse kylät sijaitsevat kiemurtelevan Peteksentien varrella, ja kasvillisuus ja rakennukset häivyttävät näkymiä tuulivoima-alueita kohti. Uudenkaupungin ja Turun välinen rautatie kulkee saman peltoalueen läpi ja tuulivoima-alueet näkyisivät hyvin rautatieltä. Niin Varhelan alueen kuin Pehdon alueen voimalat näkyisivät hallitsevina Pehdon, Sairisten, Tammiston, Palsan ja Paulehden kylien maisemakuvassa. Kylät sijaitsevat pienpiirteisessä maisemassa, peltojen ja metsäisten alueiden muodostamassa mosaiikissa. Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset olisivat merkittäviä alueella. Lokalahdessa sijaitsevat Muntilan alue ja Tirkkalan suunnittelutarveratkaisun mukaiset eivät maiseman pienipiirteisyydestä johtuen muodosta kokonaisuutta maisemassa, vaan mahdolliset tuulivoimalat sijaitsevat hajanaisesti eri selänteillä. Tirkkalan ja Muntilan alueilla olisi merkittäviä yhteisvaikutuksia etenkin eteenkin lähimaisemassa, Lokalahden alueella. Kaikki alueen tuulivoima-alueet näkyisivät Kuuanvuoren historialliselta näköalapaikalta, muodostaen täysin uusia maamerkkejä maisemassa. Korven alueella on kaikkein merkittävimmät maisemavaikutukset näkymiin, peittäen näkymät kohti Uusikaupunkia. Autotehtaan alue ja Hangonsaari-Hyttyskarin alue ovat Kuuanvuorelle kohdistuvien yhteisvaikutuksien kannalta parhaiten soveltuvia, sillä alueet sijoittuvat taajaman ja teollisuusalueen yhteyteen. 95

9 96