VARSINAIS-SUOMEN TUULIVOIMASELVITYS MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TUULIVOIMATUOTANNON KOHDEMERKINTÖJEN ALUEILTA

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN TUULIVOIMASELVITYS MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TUULIVOIMATUOTANNON KOHDEMERKINTÖJEN ALUEILTA 1

2 Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimatuotannon kohdemerkintöjen alueilta Tekijä: Marie Nyman Kuvat ja taitto: Marie Nyman ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 SISÄLTÖ Johdanto Tuulivoimalat ja maisema 4 5 Mynämäki En 602 Aittasuo En 603 Varppeenkallio 40 Menetelmät ja aineistot KOHDEMERKINTÖJEN ALUEET Laitila En 008 Kokonkallio 6 8 Kemiönsaari - Kimitoön En 804 Helgeboda En 805 Gräsböle Parainen - Pargas (täydennys / komplettering) Vehmaa En 009 Vihtjärvi 12 Liitteet Liite 1. Kohteiden lähitarkastelun karttarajaukset 54 Uusikaupunki En 010 Auto- ja soijatehtaan alue 16 Loimaa En 201 Huikankulma En 202 Jaukkarinkulma 20 Salo En 401 Peltola En 402 Korvenmäki 26 Somero En 404 Palmankallio 32 Naantali-Raisio En 601 Jalostamon ja telakan alue 36 3

4 JOHDANTO Euroopan unionin direktiivin, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä, mukaisesti Suomen on nostettava uusiutuvan energian käytön osuus energian loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon osuus sähkötuotannosta on muuhun Eurooppaan verrattuna pieni. Vuonna 2011 vain 0,6 % Suomen sähkönkulutuksesta tuotettiin tuulivoimalla. Suomen hallitus on ilmaissut 2010 esittämässään uusiutuvan energian velvoitepaketissa tavoitteeksi lisätä tuulivoimaloiden tuottoa 5,7 TWh vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaisi noin 6 % sähkönkulutuksesta, mikä esimerkiksi Tanskassa on ylitetty jo monenkertaisesti. Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa sekä ilmasto ja energiastrategiassa on asetettu tavoitteeksi rakentaa maakuntaan lisää tuulivoimaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksikköihin. Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan selvitystyö aloitettiin toukokuussa Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen avulla on kartoitettu manneralueen parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakuntakaavoitusta varten. Vaihemaakuntakaavatyön aikana määriteltiin paikkatietotarkastelun pohjalta mahdollisia yli kymmenen tuulivoimalan tuotantoalueita sekä pienempiä, 3-9 voimalan kokonaisuuksia. Tätä pienempien tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden kartoitus on katsottu kuntatasoisen suunnittelun tehtäväksi. Soveltuvien alueiden valintaan vaikutti etäisyys asutukseen ja lomaasutukseen, lähiympäristön suojelutavoitteet sekä alueen koko, rakennettavuus ja alueelle kohdistuvat muut maankäyttöpaineet. Alueiden valinnoissa on huomioitu myös niin kutsutut hiljaiset alueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä välisenä aikana ja luonnosta esiteltiin neljässä avoimessa yleisötilaisuudessa. Kaavaehdotus on tarkoitus laittaa nähtäville tammikuussa Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä arvioitiin mahdollisten yli kymmenen tuulivoimalan tuotantoalueiden maisemavaikutuksia. Tässä selvityksessä on arvioitu Varsinais- Suomen manneralueella sijaitsevien pienempien, 3-9 tuulivoimalan, tuotantoalueiden soveltuvuutta maisemavaikutusten kannalta. 4

5 TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Tuulivoimanloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Tuulivoimalat ovat mittakaavaltaan suuria ja ulkomuodoltaan moderneja elementtejä, jotka erottuvat kauas maisemassa. Ne eivät useimmiten vertaudu maiseman muihin elementteihin ja luovat teknistä maisemakuvaa. Lähtökohtaisesti tietyn tyyppiset maisemat sietävät tuulivoimalarakentamista huonommin kuin toiset. Tuulivoimaloiden sijoittaminen saattaa aiheuttaa sen, että maiseman sietokyky ylittyy. Sietokyvyn ylittyessä, maiseman identiteetti katoaa. Olennaista maiseman sietokykyä arvioitaessa on maiseman pien- tai suurpiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne ja maiseman käyttö. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ovat myös sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Varsinais-Suomen maisemassa arvokasta on ajallinen syvyys ja luonnon monimuotoisuus. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita on valtakunnallisesti katsottuna runsaasti. Arvokkaiden piirteiden säilymistä tulee vaalia tuulivoimasuunnittelun yhteydessä. Varsinais- Suomen maisemarakenne tekee tuulivoimaloiden sijoittamisen haasteelliseksi. Varsinais- Suomen maisema on pienpiirteistä ja vaihteleva. Alueella on niin metsäisiä alueita kuin avoimia viljelysmaisemia, sekä järvimaisemaa että saaristomaisemaa. Tuulivoimaloita on haasteellista sijoittaa pienpiirteiseen maisemaan, sillä tällainen maisema on visualisesti herkkää. Toisaalta pienpiirteisen maiseman korkeusvaihtelut saattavat luoda katvevaikutuksen, jolloin tuulivoimalan vaikutukset ulottuvat hyvin rajatulle alueelle. Suurpiirteinen maisema sietää paremmin tuulivoimaloiden kaltaisia suuria elementtejä, mutta suurpiirteiset maisemat, kuten esimerkiksi laajat selännealueet, ovat useimmiten hyvin luonnontilaisia maisemia, joiden muuttamista tuotantomaisemiksi tulisi välttää. Tuulivoimaloiden suuren mittakaavan takia ne hallitsevat muuta maisemaa ja muu maisema kutistuu tuulivoimaloihin vertautuessa. Tärkeätä on selvittää alueen maamerkit sekä muiden maisemaelementtien arvo ja asema maisemassa, jotta vältyttäisiin mittakaavallisilta kilpailutilanteilta sekä symbolimerkityksien katoamiselta. Tuulivoimaloiden mittakaavan ja luonteen takia, ne sopivat hyvin teollisuusalueiden ja tuotantolaitoksien lähettyville. Jatkuvasti muuttuvat maisemat, kuten esimerkiksi maatalousmaisemat, sopivat usein hyvin tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimaloiden on katsottu soveltuvan huonosti historialliseen ympäristöön. Ne edustavat nykyaikaista tekniikka, joiden sijoittaminen kulttuuri- tai perinnemaisemaan, saattaa aiheuttaa arvokkaiden piirteiden mitätöitymisen tai historiallisen luonteen katoamisen. Yleisiä maisemaan liittyviä käsitteitä: Maisema Muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, jotka ovat ns. maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Maiseman sietokyky Tarkoitetaan sitä, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään. Maisemarakenne Muodostuu maiseman perustekijöiden keskinäisestä suhteesta ja vaihtelusta, jossa maiseman solmukohdat ja maamerkit jäsentävät maisemaa. Maisematila Tila, jonka muodostavat maiseman perustekijät ja niiden keskinäiset suhteet. Maisematilat voivat olla selkeästi rajoittuvia tilakokonaisuuksia tai laajoja rajautumattomia avoimia alueita. Maisematilat voivat muodostaa tilasarjoja. (rakennusperinto.fi) Maisemassa tapahtuva toiminta asettaa odotuksia ja asenteita maisemalle. Vaikka tuulivoimalat eivät aina ole ristiriidassa muiden maankäyttöintressien kanssa, niin maiseman arvotus saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita. 5

6 AINEISTOT JA MENETELMÄT Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia arvioidaan sekä suhteessa maisemakokonaisuuden piirteisiin että sen arvoihin. Kohteiden maisemavaikutuksen arvioinnissa on käytetty karttapohjana Suomen ympäristökeskuksen Corine-aineistosta yleistettyä tietoa peitteisyydestä (kasvillisuudesta) yhdistettynä korkeusmalliin. Topografia ja kasvillisuus ovat tuulivoimaloiden näkyvyyteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Maasto- sekä karttatyön avulla on osoitettu tuulivoimakohteiden kannalta tärkeimmät näkymäsuunnat ja reunavyöhykkeet. Tärkeitä näkymäsuuntia syntyy näköalapaikoilta sekä avoimien maisemien yli arvokkailta kohteilta tai paikoilta missä liikkuu paljon ihmisiä. Reunavyöhykkeet ovat avoimen maisematilan ja tuulivoimakohteen väliin sijoittuvat metsäiset reunat, jotka rajoittavat tuulivoimaloiden näkyvyyttä ja muodostavat visuaalisen jalustan voimaloille. Reunavyöhykkeitä on maisemallisista syistä hyvä pitää eheinä. Maiseman solmukohdat ovat tärkeitä maisemarakenteessa ja muodostuvat useiden maisemaelementtien kohtaamispaikkoihin. Kuvasovitteiden avulla on havainnollistettu tuulivoimaloiden sijoittumista maisemaan ja kuvaamispaikoiksi on valittu maisemavaikutusten kannalta tärkeitä näkymäsuuntia. Kuvasovitteita ei ole tehty ohjelmistoilla, jotka mahdollistaisivat tarkkoja määrityksiä etäisyyksistä ja sijainneista. Kuvasovitteet ovat siten suuntaa-antavia. Kuvasovitteissa käytetty mallivoimala on tyyppiä Winwind WWD3, jonka napakorkeus on 120 metriä. Selvityksissä on esitetty tuulivoimaloiden suhde vaikutusalueelle sijoittuviin maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin. Maisemavaikutusten arvioinneissa on huomioitu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet, valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, muinaisjäännökset sekä luonnonsuojelulailla rauhoitetut tai luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet. Lisäksi maisemavaikutusten arvioinneissa on huomioitu Varsinais-Suomen maakuntamuseon syyskuuhun 2012 mennessä inventoidut rakennuskohteet, jotka on arvotettu maakunnallisesti ja/tai seudullisesti, paikallisesti, maisemallisesti tai rakennushistoriallisesti arvokkaiksi. Muinaisjäännösinventoinnin tarve tulee selvittää tarkemmassa suunnittelussa, sillä Varsinais- Suomessa on paljon inventoimattomia alueita. havainnoitsijan katselukorkeutena kaksi metriä. Näkyvyysaluetta analysoidessa tarkastelu ulottuu 20 kilometrin päähän, mikä on teoreettisesti mahdollista. Maisemavaikutuksia arvioitaessa tarkastelualue on jaettu kolmeen vaikutusvyöhykkeeseen. Lähivyöhykkeellä (noin 0-5 km) tuulivoimalat ovat hallitseva elementti maisemassa ja niiden mittakaava ei useimmiten vertaudu maiseman muihin elementteihin. Roottorin pyörimisliike vahvistaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. Välivyöhykkeellä (noin 5-10 km)tuulivoimalat ovat näkyvä elementti maisemassa, mutta ovat mittakaavallisesti tasapainossa maiseman muiden elementtien kanssa. Maisema leimautuu tuulivoimaloiden vaikutuksesta tuotantomaisemaksi ja roottoreiden pyörimisliikkeen erottaa vielä. Kaukovyöhykkeellä (10-15 km) tuulivoimalat saattavat vielä näkyä maisemassa, mutta ne asettuvat mittakaavallisesti muiden maisemaelementtien alle ja sulautuvat taka-alalle. Maisemavaikutuksia arvioidessa on kiinnitetty eniten huomioita lähivyöhykkeeseen sekä välivyöhykkeeseen. Myös tuulivoimakohteiden ja -alueiden yhteisvaikutukset on huomioitu selvityksessä. Lähekkäin olevat kohteet ja alueet on käsitelty yhdessä ja lopuksi maisemavaikutuksista on tehty yhteenveto. Yhteenvedossa on esitetty tärkeimmät jatkosuunnittelussa huomioitavat asiat. Tuulivoima-alueet ja -kohteet on selvitetty maakuntataso huomioiden, joten jatkoselvityksissä tulee tehdä yksityiskohtaisempi tarkastelu alueiden osalta. Tässä selvityksessä on kuvattu maisemallisesti herkimmät alueet, jotka tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee huomioida tarkemmin.tarkka voimaloiden sijainti ratkaistaan vasta mahdollisen hankesuunnittelun yhteydessä. Silloin tulee arvioida tarkemmin sähkönsiirron edellyttämien rakenteiden, esimerkiksi voimajohtojen, kaapelien ja sähköasemien sekä mahdollisten uusien tieyhteyksien vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Suuren kokoluokan tuulivoimaloiden maisemavaikutus ulottuu laajalle alueelle. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttaa säätilan ja vuorokauden ajan ohella, myös maastonmuodot ja peitteisyys, eli kasvillisuus. Tuulivoimaloiden näkyvyysvyöhykkeet on mallinnettu paikkatieto-ohjelmistolla. Ohjelma laskee korkeusmallin pohjalta,sekä Corine-aineiston mukaiset metsäiset alueet huomioiden, voimaloiden teoreettisen näkyvyysalueen. Metsän korkeudeksi on yleistetty 15 metriä. Maakunnan rajojen ulkopuolelle ulottuvissa teoreettisissa näkyvyysvyöhykkeissä metsän vaikutus ei ole laskettu mukaan. Tuulivoimalan korkeutena on käytetty 120 metrin napakorkeutta ja 6

7 Varsinais-Suomen tuulivoimatuotannon alueet ja kohteet: en 008 Kokonkallion kohde 902 en 010 Auto- ja soijatehtaan kohde en 009 Vihtjärven kohde en 602 Aittasuon kohde en 601 en 603 Varppeenkallion kohde 503 Jalostamon ja telakan kohde en 201 Huikankulman kohde en 402 en 202 Korvenmäen kohde Jaukkarinkulman kohde en 401 en 404 Peltolan kohde Palmankallion kohde Näsen alue 102. Järvenkylän alue 103. Kurkelan alue 104. Suomusjärven alue 105. Härjänojan alue 106. Mustjärven alue 301. Santinkulman alue 302. Verhonkulman alue 303. Maanpäänkulman alue 304. Ordenojan alue 501. Huso-Pöylän alue 502. Paimio-Halikon alue 503. Nousiaisten alue 504. Kolsa-Juvansuon alue 701. Påvalsbyn alue 702. Nordanå-Lövbölen alue 901. Santtio-Kiimkallion alue 902. Haaro-Siponkulman alue 903. Keltamäki-Loikomaan alue 904. Pyhärannan alue 905. Taka-Lammin alue Tuulivoimavaihemaakuntakaavan rajaus en 808 Stortervolandetin kohde 702 Helgebodan kohde en 805 en 804 Gräsbölen kohde Taajama ja teollisuusalueet (Corine) Maatalousvaltaiset alueet (Corine) Metsävaltaiset alueet (Corine) 103 en 008 Kokonkallion kohde en 009 Vihtjärven kohde en 010 Auto- ja soijatehtaan kohde en 201 Huikankulman kohde en 202 Jaukkarinkulman kohde en 401 Peltolan kohde en 402 Korvenmäen kohde en 404 Palmankallion kohde en 601 Jalostamon ja telakan kohde en 602 Aittasuon kohde en 603 Varppeenkallion kohde en 804 Gräsbölen kohde en 805 Helgebodan kohde en 808 Stortervolandetin kohde

8 8

9 En 008 Kokonkallio Kuvasovitteen katselusuunta on Untamalan raittikylän laidalta, Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta. Etäisyys tuulivoimaloihin on 5,0-5,8 kilometriä. 9

10 Kuvasovitteen katselupaikka Tärkeä näkymäsuunta Maiseman solmukohta Tärkeä reunavyöhyke Arvokas maisema-alue Pyhämaan kirkot ja kyläasutus Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Luonnonsuojelulailla rauhoitetut, luonnonsuojeluohjelmien alueet Perinnemaisema Muinaisjäännös Pyhärannan kirkko Maakunnallisesti arvokas rakennuskohde Maakuntamuseon arvotetut rakennuskohteet Maakuntaraja Voimaloiden likimääräinen sijainti En 008 Viiden kilometrin vyöhyke Pyhärannan Ylikylä Untamalan raittikylä Untamala-Kodjalan maisema-alue (VK)

11 EURA Laitilassa sijaitsee yksi tuulivoimakohde en 008 Kokonkallio. Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue km:n tarkasteluvyöhykkeet en 008 Kokonkallio Mahdollinen tuulivoimakohde sijaitsee metsäisellä selännealueella Laitilan ja Pyhärannan rajalla, Mannerveden lahdenrannan läheisyydessä. Tuulivoimakohteen lähivaikutusalueella on taajamia ja kyliä lahdenrantaa myötäilevän tien varressa, mm. Ylikylä ja Rohdainen. Porintien varren taajamiin on hieman pidempi matka, mm. Untamala, Seppälä ja Ihode. Maakunnallisessa maisema-aluejaossa alue kuuluu rapakivikallioselänteiden hallitsemaan vyöhykkeeseen. Kumpareinen ja metsäinen selännealue työntyy lähelle lahdenrantaa. Alueella avoimet laaksot ovat pääsääntöisesti pienalaisia, mutta mahdollinen tuulivoimakohde sijaitsee lähimmillään alle kolme kilometriä valtakunnallisesti arvokkaasta Untamala-Kodjalan maisemaalueesta, joka kuuluu Laitilan ympärillä olevaan poikkeuksellisen laajaan, pyöreähköön laaksoaukeaan. Alueelle muodostuu myös pitkiä näkymiä vastarannalta, Pyhämaan kannakselta. Lähivaikutusalueella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Pyhärannan Ylikylä, noin kahden kilometrin päässä, sekä Pyhärannan kirkko, noin kolmen kilometrin päässä. Noin viiden kilometrin etäisyydessä tuulivoimaloista sijaitsevat Pyhänmaan kirkot ja kyläasutus sekä Untamalan raittikylä. Alueen maakunnallisesti arvokkaat rakennukset sijaitsevat pääsääntöisesti taajamien yhteydessä. Maisemavaikutukset: Laitilan Kokonkallion kohteella on yhteisvaikutuksia Pyhärannan mahdollisen tuulivoima-alueen kanssa. Tuulivoimalakohde asettuu luoteis-kaakkoissuuntaisesti Mannerveden merenlahden mukaisesti, samaan linjaan mahdollisen Pyhärannan tuulivoimapuiston kanssa. Etäisyys rantaan on noin 4 kilometriä. Tuulipuistoalueita erottaa toisistaan Ropantie. Alueet muodostaisivat yhdessä koko lahdenrantaa seuraavan, noin 14 kilometriä pitkän alueen, joka näkyisi kauas maisemassa. Tuulivoimakohde sijoittuu noin kolmen kilometrin päähän valtakunnallisesti arvokkaan Untamala- Kodjala maisema-alueen luoteisrajasta. Untamala-Kodjalan luoteisosa on säilynyt melko eheänä kulttuurimaisemana, joka on toistaiseksi säästynyt maisemavaurioilta. Untamala- Kodjalan valtakunnallisesti arvokas maisema-alueen halki kulkeva pitkittäisharjujakso on maakuntamme varhaisimpia asuinalueita. Tälle harjujaksolle sijoittuu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuva Untamalan raittikylä. Kokonkallion tuulivoimakohteella olisi maisemavaikutuksia Untamalan raittikylän ja maisema-aluetta lännessä rajaavan selänteen väliselle avoimelle peltoaukealle. Tuulivoimakohteella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia Pyhärannan kirkon valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Pyhärannan kirkko sijaitsee näyttävällä paikalla, kumpareella merenrannassa ja on maamerkki mereltä päin katsottuna. Tuulivoimaloiden sijaintia suunniteltaessa on syytä kiinnittää huomiota kirkon keksiakselille sijoittuvalta käytävältä avautuviin näkymiin. Tuulivoimakohteesta noin kaksi kilometriä lounaaseen sijaitsee valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Pyhärannan Ylikylä. Ylikylä sijaitsee tasangolla, Mannerveteen laskevan Ihodejoen suulla. Tuulivoimalat näkyisivät pienpiirteisellä peltoaukealla ja kyläympäristössä. Kokonkallion tuulivoimalat näkyisivät lahden yli Pyhämaan kannaksen vastarantaan. Noin 2,5 kilometriä leveän lahden toisella puolella sijaitseva Pyhänmaan kannas erottaa alueen avomerestä. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pyhänmaan kirkko ja kyläasutus, sijoittuvat Kokonkallioon nähden hieman sivummalle, Kihlonnokan taakse, lieventäen maisemavaikutuksia, eikä tuulivoimakohde asetu suoraan näkymälinjalle. Tuulivoimakohteen kohdalla vastaranta on metsäinen ja harvemmin asuttu kuin kannaksen luoteisrannat. Yhteenveto: Kokonkallion kohteella on yhteisvaikutuksia Pyhärannan mahdollisen tuulipuistoalueen kanssa, seuraten Mannerveden itäistä rantaviivaa koko noin 14 kilometrin matkalta. Jatkosuunnittelussa alueen rajauksessa ja tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota vaikutuksiin Untamala-Kodjalan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä Pyhärannan kirkolta ja kirkolle avautuviin näkymiin. 11

12 12

13 VEHMAA En 009 Vihtjärvi Kuvasovite Pehdon kylästä. Etäisyys tuulivoimaloihin 2,4-3,9 kilometriä. 13

14 Männäisten ruukinalue Untamala-Kodjalan maisema-alue (VK) Kuvasovitteen katselupaikka Tärkeä näkymäsuunta Kalannin kirkko Kallelan kylä Maiseman solmukohta Tärkeä reunavyöhyke Arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Luonnonsuojelulailla rauhoitetut, luonnonsuojeluohjelmien alueet Perinnemaisema Muinaisjäännös Maakunnallisesti arvokas rakennuskohde Maakuntamuseon arvotetut rakennuskohteet Maakuntaraja Voimaloiden likimääräinen sijainti En 009 Viiden kilometrin vyöhyke Suuri Postitie Vehmaan kirkko ja pappila Mynämäen kirkko Mynämäenlahden maisema-alue (VK)

15 Vehmaalla on yksi kohdemerkintä, en 009 Vihtjärvi. Vihtjärven kohde sijaitsee laajalla metsäselännealueella noin kuusi kilometriä Vehmaan keskustasta pohjoiseen ja noin kilometri Vihtjärvestä pohjoiseen. Vihtjärven tuulivoimakohde sijoittuisi Uusikaupunki-Santtion mahdollisen tuulipuistoalueen sekä Mynämäki-Laitila mahdollisen tuulipuistoalueen väliin, noin kolmen ja viiden kilometrin etäisyydelle niistä. Alue kuuluu maakunnallisessa maisema-aluejaossa rapakivikallioselänteiden vyöhykkeeseen. Tuulivoimakohteen eteläpuolelle Vehmaan keskustasta eteenpäin avautuu viljelysmaisema, EURA mutta taajamarakenne häivyttää näkymiä tuulivoimakohteelle. Pienpiirteiset, mosaiikkimaiset peltoaukeat rikkovat muuten yhtenäistä metsäistä selännealuetta. Maisemakuva pienmuotoisissa EURA laaksoissa on vaihteleva, vastakohtana metsäselänteiden melko karuun ja yksipuoliseen Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue km:n tarkasteluvyöhykkeet en 009 Vihtjärvi maisemakuvaan. Alueella ei synny pitkiä näkymiä. Lähivaikutusalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Tuulivoimakohteesta luoteeseen on maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä 5-10 kilometrin päässä tuulivoimatuotantoalueesta ovat Kallelan kylä sekä Vehmaan kirkko ja pappila sekä osa Suuren Postitien historiallista tiestöä. Untamala- Kodjalan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin seitsemän kilometrin päässä tuulivoimaloista. Mynämäenlahden valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on noin 10 kilometriä. Maisemavaikutukset: Mahdollisen tuulivoimakohteen maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimalat saattavat näkyä Vehmaan keskustasta sekä Kallelan kylästä, mutta niin etäällä etteivät maisemavaikutukset ole merkittäviä. Tuulivoimalat eivät näkyisi Suurelta Postitieltä. Lähivaikutusalueella on arvokkaita rakennuksia, joihin tuulivoimakohteella olisi maisemavaikutuksia, etenkin kohteen luoteispuolen pienien asuinkeskittymien paikallisesti arvokkaisiin rakennuskohteisiin ja niiden kulttuurimaisemiin. Yhteisvaikutuksena voi mainita että Vihtjärven tuulivoimakohde, yhdessä Mynämäen molempien kohteiden kanssa sekä Uusikaupunki-Santtion, Mynämäki-Laitilan ja Nousiaisten tuulipuistot muodostaisivat puolikaaren noin 10 kilometrin etäisyydellä Mynämäenlahdesta ja sen valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta. Tuulivoimalat saattaisivat selkeällä säällä näkyä Mynämäenlahden maisemissa, mutta hyvin etäällä. Yhteenveto: Kohde soveltuu maisemavaikutuksien puolesta tuulivoimatuotannolle. Vihtjärven tuulivoimakohde liittäisi Uusikaupunki-Santtion mahdollisen tuulipuistoalueen sekä Mynämäki-Laitila mahdollisen tuulipuistoalueen, sijoittumalla niiden väliin. Tuulivoimakohteella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden mahdollisten tuulivoimakohteiden kanssa, erityisesti Mynämäenlahden kulttuurimaisemiin. 15

16 16

17 En 010 Auto- ja soijatehtaan alue Kuvasovite Käätyjärven yli Hakametsän asuinalueelta. Etualalla, järven toisella puolella, näkyy hieman Kalannintietä. Etäisyys tuulivoimaloihin on 1,5-2,0 kilometriä. 17

18 Kuvasovitteen katselupaikka Tärkeä näkymäsuunta Maiseman solmukohta Tärkeä reunavyöhyke Arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Luonnonsuojelulailla rauhoitetut, luonnonsuojeluohjelmien alueet Perinnemaisema Untamala-Kodjalan maisema-alue (VK) Muinaisjäännös Maakunnallisesti arvokas rakennuskohde Maakuntamuseon arvotetut rakennuskohteet Männäisten ruukinalue Maakuntaraja Voimaloiden likimääräinen sijainti Viiden kilometrin vyöhyke Uudenkaupungin puutalokorttelit En 010 Kalannin kirkko Kallelan kylä Uudenkaupungin rautatieasema Sundholman kartano

19 Uudessakaupungissa on yksi tuulivoimakohdemerkintä en 010 auto- ja soijatehtaan alueella. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä kohdemerkintä on yksi kahdesta teollisuusalueelle sijoittuvista mahdollisista tuulivoimakohteista. Tuulivoimakohde sijoittuisi autotehtaan ja tulevan soijatehtaan väliin, samalle matalalle selännealueelle. Lähialueella on myös kaatopaikka. Kohde sijaitsee alle kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta itään. Muita lähivaikutusalueella olevia taajamia ovat Salmen ja Kalannin kylät. EURA Alueen maisemarakenne on rikkonaista ja pienpiirteistä. Matalan selännealueen pohjois- ja eteläpuolilla sijaitsevat lähialueen laajimmat peltolaaksot. Maasto on rannikolta EURAloivasti kohoavaa, mutta polveilevaa ja metsäistä. Uudenkaupungin edustan lukuiset saaret muodostavat kapean rannikkovyöhykkeen ja merellisyys heijastuu Uudenkaupungin ympäristössä. Maakunnallisessa maisema-aluejaossa alue kuuluu rapakivikallioselänteiden hallitsemaan vyöhykkeeseen. Tuulivoimalakohteen lähivaikutusalueella, noin 2 kilometrin päässä, sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Uudenkaupungin puutalokorttelit sekä Uudenkaupungin rautatieasema. Noin viiden kilometrin päässä sijaitsevat myös valtakunnallisesti arvokkaat Sundholman kartano, Männäisten ruukinalue sekä Kalannin kirkko. Valtakunnallisesti arvokkaaseen Untamala-Kodjala maisema-alueeseen on noin 10 kilometriä. Läheisyydessä on muutamia maakunnallisesti arvokkaita rakennuksia ja lukuisia paikallisesti arvokkaita, Uudenkaupungin keskustassa, saaristossa ja pohjois- ja eteläpuolen kulttuurimaisemissa. Maisemavaikutukset: Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue km:n tarkasteluvyöhykkeet en 010 auto- ja soijatehtaan alue Alueen metsäisyyden ja rikkonaisen maisemarakenteen takia, mahdolliselle tuulivoimakohteelle muodostuvat näkymät ovat melko lyhyitä, lukuun ottamatta mereltä päin. Mahdolliset tuulivoimalat näkyisivät myös etelä- ja koillispuolen peltoaukeilta ja Ruonanperän ja Tyngin kylistä, joissa on paljon paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja joissa kulttuurimaisema on säilynyt huomattavan eheänä ja tasapainoisena. Mahdolliset tuulivoimalat näkyisivät paikoin Uudenkaupungin keskustasta ja mereltä päin. Tuulivoimalat ovat autotehdasta ja tulevaa soijatehdasta korkeampia rakenteita, jotka näkyvät kauas. Mereltä päin katsottuna tuulivoimalat asettuvat Yaran lannoitetehtaaseen ja olemassa oleviin tuulivoimaloihin nähden taka-alalle.tuulivoimaloista saattaa olla melu-, välke- ja varjohaittaa keskusta-alueella. Kaupunkia lähetyttäessä Kalannintietä tai Raumantietä pitkin, tuulivoimalat muodostaisivat merkittävän uuden maamerkin. Keskustan valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä, mahdollisilla tuulivoimaloilla olisi vaikutuksia Uudenkaupungin puukorttelialueelle. Uudenkaupungin rautatieasema jää mahdollisesta tuulivoimakohteesta hieman sivuun, taajamarakenteen taakse. Mahdollisista tuulivoimaloista ei muodostuisi kovin hallitsevaa elementtiä Uudenkaupungin puutalokorttelialueelle, sillä itäpäässä ruutukorttelien muodostamat näkymälinjat eivät osu tuulivoimakohteelle ja pohjoisessa näkymiä rajaa Myllymäen puistoalue. Koilliskulmassa sijaitsevalta arvokkaaseen kokonaisuuteen kuuluvalta Myllymäen puistoalueelta mahdolliset tuulivoimalat näkyisivät, mutta etäisyys ja väliin sijoittuva taajamarakenne lieventävät vaikutuksia. Lähialueen muihin valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin, Sundholman kartanoon, Kalannin kirkkoon ja Männäisten ruukinalueeseen tuulivoimakohteella on hyvin vähäiset vaikutukset, sillä ne jäävät pienpiirteisten ja metsäisten selännealueiden taakse. Yhteenveto: Tuulivoimalat sopivat lähialueen teolliseen luonteeseen. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Uudenkaupungin keskustaan ja kaupunkikuvaan sekä Ruonanperän ja Tyngin kyliin. Tuulivoimakohteesta ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa maisemaan tai arvo-alueille. 19

20 LOIMAA En 201 Huikankulma Kuvasovite on Metsämaan kylän laidalta, kirkon vierestä. Etäisyys tuulivoimaloihin on 2,5-3,1 kilometriä. 20

21 En 202 Jaukkarinkulma Kuvasovite Koskenrannatien ja Korventien risteyksestä. Etäisyys tuulivoimaloihin 1,5-2,6 kilometriä. 21

22 Kuvasovitteen katselupaikka Tärkeä näkymäsuunta Maiseman solmukohta Tärkeä reunavyöhyke Arvokas maisema-alue Loimijoen maisema-alue (MK) Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Luonnonsuojelulailla rauhoitetut, luonnonsuojeluohjelmien alueet Perinnemaisema Muinaisjäännös En 201 Venäjän kartano Maakunnallisesti arvokas rakennuskohde Maakuntamuseon arvotetut rakennuskohteet Maakuntaraja Voimaloiden likimääräinen sijainti Viiden kilometrin vyöhyke Venäjän-Myllykulman maisema-alue (MK) En 202 Kanta-Loimaan kirkko ja pappila Vesikosken historiallinen tehdasalue Vesikosken historiallinen tehdasalue Loimijoen-Jänhijoen maisema-alue (MK) Loimaan rautatieasema Niinijoen maisema-alue (MK)

23 EURA Loimaalla on kaksi tuulivoimakohdemerkintää en 201 Huikankulma ja en 202 Jaukkarinkulma. Loimaan alueen kaksi tuulivoimakohdemerkintää sijoittuvat noin 10 kilometrin etäisyydelle toisistaan, kahdelle metsäiselle selännealueelle. Tuulivoimakohteiden välisen etäisyyden takia niillä ei ole merkittävää yhteisvaikutusta maisemaan ja vaikutukset käsitellään erikseen. Toinen tuulivoimalakohteista sijaitsee Metsämaan kylän viereisillä Huikankulman selännealueella (en 201) ja toinen aivan Kanta-Hämeen maakuntarajalla, Jaukkurinkulman selännealueella (en 202). Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue km:n tarkasteluvyöhykkeet en 201 Huikankulma Maakuntarajan ulkopuolella sijaitsevilla teoreettisislla näkyvyysalueilla ei ole huomioitu metsän peittävää vaikutusta. Varsinais-Suomen maisema-aluejaossa Loimaa kuuluu suurimmilta osilta viljelylakeuksien vyöhykkeeseen. Koillisessa, jonne tuulivoimalakohteet sijoittuvat, Loimaan savipohjaiset viljelylakeudet vaihettuvat moreeniselänteiden vyöhykkeeksi. Moreeniselänteiden alue ulottuu Hennijoki-Kojonperästä, Huikankulman ja Jaukkarinkulman läpi, Kanta-Hämeen maakunnan puolelle. Yhdessä moreeniselänteiden alueet muodostavat Loimaan saviseutua reunustavan rikkonaisen puolikaaren. Viljelylakeuksien maisema on suurimittakaavainen, tasainen ja yhtenäinen. Vähäisten maastonmuotojen takia maisemavaikutukset saattavat ulottua kauas viljelylakeuksille. Selännevaltainen alue on pienpiirteisempi ja vaihtelevampi. Loimaan maisemallinen arvo perustuu vakiintuneeseen ja elävään viljelysmaisemaan. Viljelylakeuksien melko tasaiseen topografiaan ja rajautumattomiin maisematiloihin mielenkiintoista vaihtelua tuo Loimijoki ja sen sivujoet, jotka jäsentävät laajoja laaksoja. Paikoin joet virtaavat syvissä, eroosioherkissä uomissa ja viljelykset ulottuvat lähelle joen rantaa. Pelto ja joki liittyvät alueella kiinteästi toisiinsa. Loimaan Huikankulma Kohteiden alueilla pienpiirteinen ja suurpiirteinen maisema limittyvät ja etenkin lounaisille viljelylakeuksille avautuu paikoin pitkiä näkymiä. Noin 10 kilometriä luoteeseen sijoittuu Loimijoen maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä noin 10 kilometriä itään ja kaakkoon Kanta- Hämeen puolella maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Venäjä-Myllynkulma sekä Loimijoki- Jänhijoki. Pienimuotoiset laaksot pirstovat selännevaltaista aluetta. Huikankulman selännealuetta rajaa niin lännessä, pohjoisessa kuin koillisessakin Kojonjoen paikoin hyvin kapea ja syvälle uurtunut jokilaakso. Pienet kylät sijoittuvat nauhamaisesti Kojonjoen varrelle. Kohteen itäpuolella, Huikankulman selännealueen ja Kurkisuonkulman selännealueen välisessä, pienmuotoisessa laaksossa sijaitsee Metsämaan kylä. Alle 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuvat myös Loimaan keskustan sekä Kanta-Hämen maakunnan puolella Venäjän kartanon valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Maisemavaikutukset: Lähivyöhykkeen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat alueesta noin kaksi kilometriä itään sijaitsevaan Metsämaan kylään. Tuulivoimalat näkyisivät taustalla Metsämaan lounaispuolella, kylää idästä lähestyttäessä. Metsämaan kyläympäristöön kuuluu Metsämaan kirkko, joka ympäröivine hautausmaineen sekä vanhan kansakoulun ja harakkamyllyn kanssa, muodostaa tärkeän kokonaisuuden. Metsämaan kirkkomiljöö on seudullisesti arvokas ja kirkkolailla suojattu kohde. Metsämaan kirkolla ei ole kovin merkittävää asemaa maisematilassa, vaan kirkko peittyy puuston taakse. Metsämaan kirkontornin ja tuulivoimaloiden välille ei synny maisemallista kilpailutilannetta. Suurin osa maakunnallisesti arvokkaista rakennuskohteista sijoittuvat tuulivoimatuotantoalueen länsipuolelle, Kojonjoen varren pieniin kyliin, noin kolmen kilometrin etäisyydelle. Alue on itäiseen LOIMAA puoleen verrattuna avoimempaa ja tuulivoimaloilla on vaikutuksia näille yksittäisille kohteille sekä nauhamaisesti Kojonjoen varrelle sijoittuvien pienten kylien maisemalle. Lähivaikutusalueelle, noin viisi kilometriä pohjoiseen, sijoittuu myös Telkunsuo. Telkunsuon alue on maisemallisesti ja biologisesti, varsinkin linnuston osalta, arvokas virkistysalue. Aluetta halkovan harjun päällä kulkeva Pori-Helsinki valtatie kuitenkin häiritsee tien lähellä olevia osia melullaan. Välissä on paljon metsäisiä selänteitä ja pienpiirteisiä laaksoja, jotka häivyttävät tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia Telkunsuon alueella. Noin 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuvat maakunnallisesti arvokkaat Loimijoen maisema-alue, Venäjän-Myllynkulman maisema-alue sekä Loimijoen-Jänhijoen maisema-alue, valtakunnallisesti 23

24 EURA arvokas Venäjän kartanon sekä Loimaan keskustan valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Loimijoen kulttuurimaisema on lähimmillään kohdealuetta lounaassa, jonne avautuu pitkiä näkymiä melko avoimien peltotasankojen yli. Etäisyys ja väliin jäävät pienet metsäiset selänteet kuitenkin häivyttää maisemavaikutuksia. Venäjän kartano ja Venäjän- Myllynkulman maisema-alue sijaitsee kohdealueesta itään. Väliin jää useita metsäisiä selänteitä ja kapeita etelä-pohjoissuuntaisia laaksoja. Maisemavaikutukset ovat vähäiset, niin kuin myös kaakossa sijaitsevaan Loimijoen-Jänhijoen maisema-alueeseen. Loimaan keskusta ja sen arvokkaat kohteet ovat kohdealueen eteläpuolella. Heti Loimaan taajaman pohjoispuolella on useita metsäisiä selänteitä ja arvo-alueet liittyvät selkeästi Loimijoen maisemaan sekä joen länsipuolen avoimiin vilejlysmaisemiin, jotka avautuvat tuulivoimaloihin nähden joen toiselle puolelle. Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue Maakuntarajan ulkopuolella sijaitsevilla teoreettisislla näkyvyysalueilla ei ole huomioitu metsän peittävää vaikutusta km:n tarkasteluvyöhykkeet en 202 Jaukkarinkulma Loimaan Jaukkarinkulma Jaukkarinkulman kohde sijoittuu Loimaan viljelylakeuksien suurpiirteisen maiseman ja selännevaltaisen alueen pienpiirteisen maiseman vaihettumisvyöhykkeelle. Kohde sijaitsee selännealueella,turku-toijala junaradan luoteispuolella. Lähialueella on turvetuotantoa. Kohteesta koilliseen ja etelään avautuu näkymiä Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaisiin Venäjän- Myllynkulman sekä Loimijoen-Jänhijoen maisema-alueisiin, jotka jäävät noin kolmen kilometrin päähän tuulivoimakohteesta. Valtakunnallisesti arvokaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Venäjän kartanoon on matkaa noin viisi kilometriä. Loimaan keskusta arvokkaine kohteineen jää yli 10 kilometrin päähän, kuten myös valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt valtion hevosjalostuslaitos ja Jokioisten kartano. Humppilan ja Metsämaan taajamiin on matkaa noin viisi kilometriä. Varsinais- Suomen puolelle, Jaukkarinkulmasta luoteeseen, avoimessa maisematilassa sijaitsee muutama maakunnallisesti ja paikallisesti arvokas rakennuskohde. LOIMAA FORSSA Maisemavaikutukset: Jaukkarinkulman tuulivoimakohde sijaitsee aivan maakuntarajalla ja kohteen maisemavaikutuksia on syytä arvioida myös Kanta-Hämeen puolella. Kanta-Hämeen maakunnallisessa tuulivoimaselvityksessä Jaukkarinkulman alueen viereen, Tyrinselän-Isorahkan selännealueelle on osoitettu selvitettävä tuulivoimatuotannon alue. Selvitettävä alue sijoittuu ainoastaan noin kahden kilometrin päähän Jaukkarinkulman tuulivoimakohteesta ja tarkemmassa suunnittelussa voisi harkita alueiden yhdistämistä tuulivoima-alueeksi, joka muodostaisi maisematilassa keskitetyn tuulivoimalakokonaisuuden. Turku-Toijala junarata erottaa mahdollisia tuulivoimatuotantoalueita toisistaan. Hämeen liiton mukaan Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan luonnos tulee nähtäville todennäköisesti loppuvuodesta Myös Humppila-Urjalaan on suunnitteilla tuulivoimaa. Jaukkarinkulman tuulivoimakohteen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Kanta-Hämeen puolelle, sillä länsi- ja lounaispuolella on melko laajoja metsäisiä selänteitä. Tuulivoimakohde sijoittuu Venäjän-Myllynkulman sekä Loimijoen-Jänhijoen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden väliselle selännealueelle. Koilliseen ja etelään avoimien kulttuurimaisemien halki avautuu pitkiä näkymiä. Venäjän-Myllykulman maisema-alueella, noin viiden kilometrin päässä, on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Venäjän kartano, josta avautuu paikoin näkymiä tuulivoimakohteelle. Maisemavaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Etäisyyden ja maisemarakenteen vuoksi lähimpiin taajamiin, Humppilaan ja Metsämaahan, sekä Loimaan keskustaan, ei kohdistu merkittävää välke-, varjostus- tai meluhaittaa. Loimaan kohteiden yhteenveto: Huikankulman tuulivoimakohteen maisemavaikutukset ovat vähäiset ja ne kohdistuvat pääasiassa Metsämaan kylän ympäristöön sekä länsipuolelle Kojonjoen varren pieniin kyliin. Kohde ei olennaisesti heikentäisi alueen kulttuurimaisemia tai eikä aiheuttaisi liiallista haittaa maisemaan, mutta ei muodostaisi Jaukkarinkulman kohteen tavoin keskitettyä kokonaisuutta maisematilassa Kanta-Hämeen mahdollisten tuulivoimakohteiden kanssa. 24

25 Jaukkarinkulman alue voi laajentua huomattavasti Humppilan ja Ypäjän puolelle, jos se yhdistettäisiin Kanta-Hämeen mahdollisesti tuulivoimatuotannolle soveltuvien alueiden kanssa, muodostaen näin keskitetyn tuulivoimalakokonaisuuden. Jaukkarinkulman tuulivoimakohteen tarkemmassa suunnittelussa on erityisen tärkeää huomioida yhteisvaikutus Kanta-Hämeen mahdollisten tuulivoimatuotannon alueiden kanssa. Yksinään Jaukkarinkulman tuulivoimakohde ei olennaisesti heikennä alueen kulttuuriympäristöjä tai aiheuta liiallista haittaa maisemaan, mutta jos kaikki tällä hetkellä suunnitteilla ja selvitettävinä olevat tuulivoimakohteet toteutuvat, vaikutukset ovat merkittäviä etenkin Humppilan taajamalle sekä maakunnallisesti arvokkaalle Venäjä- Myllynkulman kulttuurimaisemalle. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida vaikutukset mahdollisiin Kanta-Hämeen puolella sijaitseviin maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin rakennuskohteisiin. 25

26 SALO En 401 Peltola Kuvasovite Peltolan tieltä katsottuna. Etäisyys tuulivoimaloihin 3,2-4,8 kilometriä. 26

27 En 402 Korvenmäki Kuvasovite Ylisjärven yli Kosken kylästä. Etäisyys tuulivoimaloihin on 3,3-4,7 kilometriä. 27

28 Kuvasovitteen katselupaikka Tärkeä näkymäsuunta Maiseman solmukohta Tärkeä reunavyöhyke Arvokas maisema-alue Uskelan- ja Halikonjoen maisema-alueen laajennus (MK) Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Luonnonsuojelulailla rauhoitetut, luonnonsuojeluohjelmien alueet Perinnemaisema Muinaisjäännös Maakunnallisesti arvokas rakennuskohde Perttelin kirkko ja kirkkomaiseman Maakuntamuseon arvotetut rakennuskohteet Maakuntaraja Voimaloiden likimääräinen sijainti Uskelan- ja Halikonjoen maisema-alue (VK) Hiidentie En 401 Viiden kilometrin vyöhyke Suuri Rantatie Halikon kirkonseutu Joensuun kartano Viurilan kartano Vuorentaan kartano Salon rautatieaseman seutu ja vanha kauppalamiljöö Uskelan kirkonmäki En 402 Ruotsalan kylä Juvankosken historiallinen teollisuusympäristö Aneriojärven kyläasutus Kruusilan kylä Salo-Lohja ratalinjaus Aneriojoen kulttuurimaisema (MK) Salo-Lohja ratalinjaus Muurlan kulttuurimaisema (MK) Perniönjokilaakson kartanot

29 Salossa on kaksi mahdollista tuulivoimakohdetta, en 401 Peltola ja en 402 Korvenmäki. Korvenmäen ja Peltolan kohteet sijaitsevat E18 moottoritien läheisyydessä, noin 13 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Luonnosvaiheessa mukana ollut Salon Kettulan (en 403) kohdemerkintä on poistettu tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, sillä alueella on uudisrakentamista, jonka vuoksi mahdollinen tuulivoimatuotantoalue rajautuu liian pienialaiseksi lukeutuakseen tuulivoimavaihemaakuntakaavan kokoluokan kohteeksi. Tuulivoimakohteiden välisen etäisyyden EURA takia niillä ei ole merkittävää yhteisvaikutusta alueen maisemaan ja arvokkaisiin alueisiin ja EURA kohteiden maisemavaikutukset käsitellään erikseen. Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue km:n tarkasteluvyöhykkeet en 401 Peltola Salon Peltola Peltolan tuulivoimakohde sijaitsee harvaan asutulla metsäylängöllä, johon pienet ja pirstaleiset peltoaukeat ja vesistöt tuovat vaihtelua. Kohde on E18 moottoritien eteläpuolella, noin kolmen kilometrin päässä tiestä. Peltolan kohde sijaitsee Kurkelan tuulivoima-alueeseen nähden samalla laajalla selännealueella, E18 moottoritien eri puolilla. Lähimmät taajamat ovat Kiikala (noin 5 kilometriä), Kitula (noin 7 kilometriä) sekä Muurla (noin 9 kilometriä). Alue kuuluu maakunnallisessa maisema-aluejaossa sisämaan selännevaltaiseen vyöhykkeeseen, joka jatkuu maakuntarajan yli länsi-uusimaalaisena järviylänkönä. Maisematilat ovat suhteellisen pienmuotoisia ja alue on hyvin metsäinen, minkä vuoksi mahdollisen tuulivoimakohteen maisemavaikutukset eivät kanna kovin kauas. Lähialueella on merkitystä paikallisen virkistyskäytön kannalta. Tuulivoimakohteen itäpuolella on pitkä ja kapea laakso, joka ylettyy Kiikalan kirkonkylästä Kiskonjärvelle saakka, katketen ainoastaan kerran Omenajärven viereisen metsäisen harjumuodostuman kohdalla. Aneriojärven kyläasutus, noin viiden kilometrin päässä, lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Aneriojärven kyläasutuksesta etelään levittäytyy maakunnallisesti arvokas Anerionjoen kulttuurimaisema. Noin kuuden kilometrin päässä tuulivoimalakohteesta länteen on Uskelan ja Halikonjoen laajennus, maakunnallisesti arvokas Muurlan kulttuurimaisema. Lähivaikutusalueella ei ole maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita rakennuksia. SALO Maisemavaikutukset: Tuulivoimalat sijaitsevat harvaan asutussa, metsäisessä maisemassa, jonka arvot perustuvat laajaan ja yhtenäiseen, Varsinais-Suomen alueeseen nähden, suhteellisen koskemattomaan luontoon. Tuulivoimakohteen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat kahden kilometrin päähän, Omenajärven ympäristöön ja järven pohjoispuolen peltoaukeille. Omenajärvi kuuluu Natura 2000-verkostoon, ja se on sekä linnustoltaan että luontotyypiltään arvokasta aluetta. Luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi alue on tärkeä paikallinen virkistysalue. Lähimmät taajamat, Kiikala ja Kitula, sijoittuvat yli viiden kilometrin päähän. Tuulivoimalat näkyisivät alueen taajamiin, mutta niillä ei olisi merkittävää haitallista vaikutusta, sillä etäisyyden takia kylätaajamiin ei aiheutuisi välke-, varjostus- tai meluhaittaa. Valtakunnallisesti arvokas Aneriojärven kyläasutus on viiden kilometrin päässä tuulivoimakohteesta, ja väliin jää paljon pirstaleista metsä- ja peltoaluetta. Tuulivoimakohteen itäpuolen pitkään ja kapeaan laaksoon tuulivoimalat saattavat näkyä laajalle. Aneriojärven kylä tukeutuu eteläpuolelle avautuvaan järvimaisemaan ja maakunnallisesti arvokkaaseen Aneriojoen kulttuurimaisemaan. Koillispuolella sijaitsevien tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Aneriojärven ja Aneriojoen avokkaisiin alueisiin eivät ole merkittäviä. Samalla metsäisellä selännealueella tuulivoimalakohteen kanssa, noin kuuden kilometrin päässä sijaitsee Juvankosken valtakunnallisesti arvokas historiallinen teollisuusympäristö. Etäisyys tuulivoimakohteesta ja sijoittuminen metsäiseen maisemaan häivyttävät tuulivoimakohteen LOHJA maisemavaikutuksia arvokkaaseen kokonaisuuteen. Valtakunnallisesti arvokas Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema jää 8 kilometrin päähän ja etäisyyden vuoksi alueeseen ei kohdistu merkittäviä maisemavaikutuksia. 29

30 EURA Salon Korvenmäki Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue km:n tarkasteluvyöhykkeet en 402 Korvenmäki Korvenmäen mahdollinen tuulivoimakohde sijoittuu metsäiselle selänteelle, E18 moottoritien ja Salo-Lohja ratalinjauksen väliselle alueelle. Metsäselännettä ympäröi avoin kulttuurimaisema. Kohde sijaitsee Salon keskustasta noin kaksi kilometriä itään sekä noin neljä kilometriä Muurlan taajamasta luoteeseen. Samalle selännealueelle sijoittuu myös Rouskis Oy:n Korvenmäen jätekeskus. Selännealue on lähitaajamien virkistyskäytössä. Maakunnallisessa maisema-aluejaossa tuulivoimalakohde sijaitsee rannikon jokilaakso-selänne vyöhykkeellä. Maisemassa vuorottelevat laajat peltoaukeat ja korkeat selänteet, mahdollistaen näin tuulivoimaloiden näkymisen kauas. Alueen selänteet ja laaksot muodostavat selkeitä maisematiloja, joihin maaston kumpuilu ja syvään uurtuneet ja sortumaherkät joet tuovat vaihtelua. Maisemarakenne on lounais-koillissuuntautunut, minkä huomaa eniten jokilaaksojen suuntautuneisuudesta. Luoteessa Uskelan- ja Halikonjokilaaksojen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu lähimmillään noin kilometrin etäisyydelle mahdollisesta tuulivoimatuotannon kohteesta. Muurlan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee lähimmillään idässä noin kahden kilometrin etäisyydellä mahdollisesta tuulivoimakohteesta. Lähivaikutusalueella sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema, Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus, Salon rautatieaseman seutu ja vanha kauppalamiljöö sekä historialliset tielinjaukset Hiidentie ja Suuri Rantatie. Alueella on paljon maakunnallisesti arvokkaita rakennuksia, etenkin Muurlantien varressa ja Salon keskustassa. Paikallisesti arvokkaita rakennuksia on useita alueen lounaispuolella. SALO Maisemavaikutukset: Tuulivoimaloilla on vaikutuksia Salon ja Muurlan taajamiin, joiden väliselle selänteelle tuulivoimakohde sijoittuu. Tuulivoimaloiden varjostus- ja välkehaitat saattavat vaikuttaa alueen taajama-asutukseen. Vieressä kulkevan moottoritien meluhaitta on todennäköisesti tuulivoimaloiden meluhaittaa suurempi. Korvenmäen mahdollisen tuulivoimakohteen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat luoteessa Uskelan- ja Halikonjokilaaksojen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja historiallisen Hiidentien ympäristöön sekä idässä Muurlan taajamaan ja maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, jonka alueelle myös Ruotsalan kylä kulttuurimaisemineen sijoittuu. Selännealueen luonne on jätekeskuksen ja moottoritien läheisyydestä johtuen teollinen, mutta selännealuetta ympäröi lähes kaikissa ilmansuunnissa 1-5 kilometrin etäisyydellä avoimet kulttuurimaisemat. Pitkiä näkymiä syntyy etenkin luoteeseen Uskelanjokilaakson viljelysmaisemiin sekä idässä Ylisjärven ympäristöön ja Ruotsalan kylän kulttuurimaisemiin. Myös lounaispuolen lounais-koillissuuntaisia kapeita laaksoja pitkin syntyy paikoin pitkiä näkymiä. Tuulivoimalat näkyisivät kauas Uskelanjoen kulttuurimaisemissa ja maisemallisesti arvokasta historiallista Hiidentietä pitkin Saloa lähestyttäessä. Veitakkalan mäki on tärkeä näköalapaikka ja vanha muinaislinna, jolta mahdolliset tuulivoimalat myös näkyisivät. Mahdollisen tuulivoimakohteen itä- ja kaakkoispuolella selänteen ja laakson välinen tasoero on suuri, jonka seurauksena niiden metsäinen reunavyöhyke on jylhä ja maisematilaa voimakkaasti rajaava, häivyttäen hieman tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia Muurlan kulttuurimaisemiin. Valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuva Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema sijaitsee noin 3-5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimakohteesta. Ruotsalan kylä 30 sijaitsee pitkänomaisella mäen kumpareella, jo pitkään viljelyksessä olleen kulttuurimaiseman ympäröimänä. Arvokas ympäristö on menettänyt osan historiallisesta luonteestaan alueen läpi kulkevan E18 moottoritien linjauksen seurauksena, jonka rinnalla kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitseva tuulivoimalakohde ei merkittävästi alenna alueen maisema-arvoja eikä aiheuta meluhaittaa. Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Uskelan kirkolla on tärkeä asema maisematilassa, sillä kirkko

31 sijaitsee näyttävästi mäellä muun kaupunkirakenteen yläpuolella. Uskelan kirkko toimii alueen tärkeänä maamerkkinä. Kirkolle johtaa Lukkarinmäen esikaupunkiasutuksen läpi keskiaikainen Suuri Rantatie. Yli neljän kilometrin etäisyyden ja yleisimmät lähestymissuunnat huomioiden, korkeat tuulivoimalat eivät merkittävästi kilpaile kirkon maisemallisesti näyttävän aseman kanssa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluva Salon rautatienasema ja vanha kauppalamiljöö sijaitsee noin neljän kilometrin päässä tuulivoimakohteesta, keskellä tiivistä kaupunkirakennetta, jonne tuulivoimakohteen maisemavaikutukset ovat vähäiset. Alueella on 5-10 kilometrin säteellä tuulivoimalakohteesta myös muita valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Länsipuolella sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Joensuun kartano, Halikon kirkonseutu, Viurilan kartano, Vuorentaan kartano sekä Suuren Rantatien historiallista tiestöä. Edellä mainitut arvokkaat ympäristöt liittyvät kuitenkin enemmän Halikonlahden sekä Halikonjoen maisemiin. Arvokkaiden ympäristöjen ja tuulivoimakohteen välissä sijaitsevat taajama-alueet häivyttävät maisemavaikutuksia merkittävästi. Tuulivoimakohteen ja lounaassa noin kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevan Perniönjokilaakson kartanoiden sekä viljelysmaiseman väliin jää paljon metsäisiä selänteitä, joiden ansiosta tuulivoimalat eivät merkittävästi vaikuta arvokkaaseen ympäristöön. Samasta syystä myös maisemavaikutukset tuulivoimalakohteesta seitsemän kilometriä itään sijaitsevan Juvankosken historialliseen teollisuusympäristöön sekä viisi kilometriä pohjoiseen sijaitsevan Perttelin kirkkoon ja kirkkomaisemaan eivät ole merkittäviä. Salon kohteiden yhteenveto: Korvenmäen tuulivoimakohteen alueella on paljon teollista ja infrastruktuurin liittyvää ympäristöä, mutta suuren kokonsa takia tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ulottuvat pitkälle selännealuetta ympäröivään avoimeen kulttuurimaisemaan ja läheisiin Salon ja Muurlan taajamiin. Lähialueella sijaitsee paljon arvokkaita kohteita, joihin tuulivoimakohteella olisi vaikutuksia. Tuulivoimakohteen maisemavaikutukset eivät hyvällä sijoittelulla olennaisesti heikentäisi kohteiden arvoa tai aiheuttaisi liallista haittaa maisemaan. Tarkemmassa suunnittelussa on kuitenkin tärkeä huomioida tuulivoimaloiden näkyvyyttä etenkin Uskelanjoen kulttuurimaisemiin. Väärin sijoitettuna tuulivoimalat saattavat muodostaa hallitsevan elementin Uskelanjoen arvokkaaseen ympäristöön. Myös vaikutukset Muurlan arvokkaisiin kulttuurimaisemiin sekä läheisiin taajamiin tulee huomioida. Peltolan tuulivoimakohteen vaikutukset ympäröivään maisemaan ovat Korvenmäen kohteen vaikutuksia lievemmät. Peltolan tuulivoimalakohteen merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat alueen yhtenäiseen ja suhteellisen koskemattomaan metsä- ja kosteikkoluontoon. Alueen merkitystä osana maakunnallista luonnonalue- ja virkistysalueverkostoa on syytä arvioida tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. 31