BBS2.SLU1. Tark. KH

Transkriptio

1 BBS2.SLU1 Kvalt Tark. KH SEINÄJOKI Kertunlaakson (54) kaupunginosan asemakaavan muutos ja laajennus, alue III Korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis-, maatalous- ja katualueet BM.SLU2

2 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Nurmon keskustan asemakaavan maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavan laajennuksella muodostuvat Kertunlaakson (54) kaupunginosan korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis-, maatalous- ja katualueet Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee noin 2 km Hyllykallion liikekeskustasta itään Pohjan valtatien (vt 19) eteläpuolella Kertunlaakson asuntoalueella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 38,4 ha. KUVA 1. Alueen sijainti 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KERTUNLAAKSON (54) KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, ALUE III. Tavoitteena on jatkaa Kertunlaakson alueen asemakaavoitusta Kertunlaakson I- ja II-vaiheen asuntoalueiden pohjoispuolelle ja osoittaa alueita pientaloasumiseen virkistysalueineen sekä yleiskaavan mukainen pääkokoojatien katuyhteys. Aloitteen asemakaavoituksesta on tehnyt Nurmon kunta.

3 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 27

4 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Liiteasiakirjat LIITE 1. LUONTOSELVITYS 2009 LIITE 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 3. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 4. HAVAINNEKUVA LIITE 5. RAKENTAMISTAPAOHJEET 1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2003 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, SCC Viatek Oy Vesihydro Nurmon kunnan keskustan osayleiskaava, Motiivi Oy Valtatie 19, Seinäjoen ohitusväylä, Luontoarvojen perusselvitys, Suomen Luontotieto Oy Seinäjoen itäisen ohikulkutien tärinänvaikutukset Kertunlaaksossa Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, Liito-oravaselvitys, Tiehallinto Vt 19, Seinäjoen itäinen ohikulkutie, YVA Alueellinen pohjatutkimus Kertunlaaksossa, Aluetekniikka Oy Kertunlaakson luontoselvitys, Seinäjoen kaupunki.

5 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Nurmon kunnanhallitus päätti marraskuussa 2008 Kertunlaakson III-alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin yhdessä kaavaluonnoksen kanssa nähtäville elokuussa Kaavaehdotus asetettiin lokakuussa 2009 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Seinäjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan marras kuussa Asemakaava Kertunlaaksontien pääkokoojatieyhteyttä on jatkettu pohjoisen suuntaan ja yhteyden itäpuolelle on osoitettu asuntoalueita yhteensä 63 omakotitalo- ja kuutta rivitalotonttia varten. Kertunlaaksontieltä erkanee kaksi uutta pääasuntokatua pienempine asuntokatuineen. Kertunlaakson III-vaiheen asuntoalueet sijoittuvat nykyisen Kertunlaakson asuntoalueen pohjoispuolelle kahteen asuntoryhmään. Pohjoisen asuntoalueen läpi kulkeva katuyhteys mahdollistaa Korpuusentien nykyisen asutuksen yhteydet jatkossa Itäisen ohikulkutien katkaistessa Korpuusentien yhteyden Keski-Nurmontielle. Olemassa olevaa asutusta vasten osoitetuilla viheralueilla pyritään säilyttämään puustoa ja luonnon muovaamia kohteita sekä tarjoamaan riittäviä alueita virkistykselle ja reiteille. Luontoselvityksessä esitetyt lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi (s-1), jonka osalta on annettu kaavassa määräyksiä. Suunnittelualueen pohjoisosan peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi. Alueen itäosaan on merkitty mastoaluetta (EMT) olemassa olevan maston alueelle. Alueen pohjoisosan poikki kulkevien sähkölinjojen johtoalue on merkitty suojaviheralueena (EV) ja pääosin johtoalueelle on osoitettu energianhuollon alue sähköasemaa varten (EN-1). Alueen itäosaan on osoitettu suojaviheraluetta (EV-1) suunniteltua Seinäjoen itäistä ohikulkutietä vasten Asemakaavan toteuttaminen Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman. Alueen kunnallistekniikka on suunnitteilla. Kaupunki tarjoaa ensimmäisiä tontteja alueelta vuoden 2010 aikana.

6 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee noin 2 km Hyllykallion liikekeskustasta itään Pohjan valtatien (vt 19) eteläpuolella Kertunlaakson asuntoalueella. Suunnittelualueen eteläosa on metsää ja pohjoisosa peltoa. Alue rajautuu koillis- ja kaakkoisosasta suunniteltuun Seinäjoen itäiseen ohikulkutiehen (vt 19). KUVA 2. Ote alueen ilmakuvasta Luonnonympäristö Luonnonolot Alue on pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää. Alueen maasto viettää luoteeseen. Maasto on alimmillaan alueen luoteisosassa noin +45,0 m ja korkeimmillaan kaakkoisosassa noin +50,0 m.

7 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 6 Luonnonympäristöä on kartoitettu kesällä 1998 Nurmon osayleiskaavoituksen yhteydessä ja sen on todettu olevan tavanomaista puolukkatyypin ja kanervatyypin kangasta sekä peltoaluetta. Alueen eläimistön on todettu olevan tavanomaista. Suomen Luontotieto Oy laati vuonna 2007 suunniteltua Seinäjoen itäistä ohikulkutietä varten luontoarvojen perusselvityksen, jonka yhteydessä havaittiin, että peltoaukean pesimälinnustoon kuuluu pensastasku, joka on kansallisessa uhanalaisluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi. Tiehallinto on laatinut vuonna 2009 suunniteltua Seinäjoen itäistä ohikulkutietä varten erillisen liito-oravaselvityksen, jonka mukaan suunnittelualueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Suunnittelualueelta laadittiin luontoselvitys Seinäjoen kaupungin toimesta kesäkuussa Selvityksessä todettiin alueen linnuston olevan muutoin tavanomaista, mutta suopöllö käyttää peltoja saalistusalueenaan. Selvityksen mukaan Korven ja Kerttulan talojen pihapiirit ovat luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen pohjanlepakoiden käyttämiä saalistusalueita ja todennäköisiä lisääntymis- ja levähdysalueita. Korven talon pihapiiristä löytyi lisäksi maisemallisesti merkittävä metsäsaareke ja Kerttulan talon kaakkoispuolelta maisemallisesti tärkeitä ylispuita. LIITE 1. LUONTOSELVITYS 2009 Maaperä GTK:n maaperäkartan mukaan alueen eteläosa muodostuu kallio- ja moreenikerrostumista. Pohjoisosan maaperä on savea ja hiesua, jossa on hietakerrostumia. Aivan pohjoisessa on kapea moreeniselänne ja itäosassa saraturvealue. Aluetekniikka Oy on laatinut vuonna 2009 Kerttulan pohjoispuoliselle peltoalueelle pohjatutkimuksen. Tutkimuksen mukaan maaperä muodostuu n. 0,2 0,3 metrin paksuisesta ruokamultakerroksesta, jonka alla alueen luoteis- ja kaakkoisosassa on n. 1,7 3,0 metriä löyhää savea tai savista silttiä ja muualla n. 0,3 0,6 metriä paksu löyhä tai keskitiivis silttikerros. Pohjamaa alueen luoteis- ja kaakkoisosassa on tiivistä silttimoreenia ja muilla alueilla moreenia. Tiivis pohjamaa on n. 1,0 10,4 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Tutkimuksen perusteella alue soveltuu rakentamiseen, koska kantava pohjamaa on lähellä maanpintaa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue liittyy kiinteästi uuteen Kertunlaakson I- ja II-vaiheen asuntoalueeseen. Alue on luonnollista rakentamisen laajennusaluetta. Rakennuskanta Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennuksen pihapiiriä, joista toinen Ihamäentien varressa ja toinen Korpuusentien päässä. Itäpuolella alueeseen rajautuu neljä asuinrakennuksen pihapiiriä, joista yksi on maatila, jolla ei ole eläimiä. Eteläpuolella sijaitsevan Kertunlaakson II-vaiheen asuntoalueen rakennuskanta on juuri rakentumassa. Palvelut Hyllykallion koulu sijaitsee noin 1,5 km päässä Koulutien varressa Hyllykallion asuntoalueen länsiosassa. Kertunlaakson päiväkoti valmistuu vuonna 2010 Hevos-

8 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 7 korventien varteen. Muuten alue tukeutuu Hyllykallion liikekeskustan sekä Seinäjoen keskustan ja Nurmon taajaman julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alueen liikenne tulee kulkemaan Kertunlaaksontien kautta, joka tulee toimimaan alueen pääkokoojatienä pohjoiseen ja etelään päin. Tie toimii tulevaisuudessa yhteytenä myös parhaillaan suunniteltavan Seinäjoen itäisen ohikulkutien (vt 19) alitse Nurmon taajamaan. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee teleliikenteen masto, jonka korkeus on 81 metriä. Alueen pohjoisosan poikki kulkee 220 ja 400 kv:n sähkölinja. Suunnittelualueen itäpuolella n metrin etäisyydellä sijaitsee useita sikatiloja ja n. 500 metrin päässä nautatila. Eläintilojen sijainti ja likimääräiset suojavyöhykkeet on esitetty kuvassa 3. KUVA 3. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat eläintilat.

9 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 8 Melu Itäisen ohikulkutien yleissuunnittelun yhteydessä on ennustettu suunnittelualueella vuonna 2030 Itäisen ohikulkutien 55 dba:n päiväaikaisen ulkomelualueen ulottuvan Kertunlaakson kohdalla n metrin päähän tien keskilinjasta ja Pohjan valtatien (vt 19) ulkomelualueen n metrin päähän tien keskilinjasta. Itäisen ohikulkutien liikennemäärän on ennustettu olevan n ajoneuvoa/vrk ja Pohjan valtatien n ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemelu aiheuttaa suojaustarvetta ulkomelun päiväohjearvon 55 dba:n suhteen alueen pohjoisosassa Ihamäentien varressa sijaitsevan asuinpihapiirin osalta, jonka meluntorjunta hoidetaan tiesuunnittelun yhteydessä esitetyillä ratkaisuilla tien rakentamisen yhteydessä. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat Korpuusentien varren asuinpihapiirit jäävät myös pääosin 55 dba:n melualueen ulkopuolelle. Itäisen ohikulkutien yleissuunnitelmassa on esitetty meluvalleja Kertunlaakson kohdalle nykyistä asutusta suojaamaan. Yöaikainen 45 dba:n ulkomelualue ulottuu korttelissa 82 tonttien 1 5 alueelle. Tavanomaisin rakentein toteutettujen asuinrakennusten yöaikainen sisämelu ei nouse alueella yli 30 dba:n. Päiväaikainen ulkomelutaso on viihtyisyyden kannalta huomattavasti merkittävämpi kuin yöaikainen ulkomelutaso. Tärinä Tärinän vaikutuksia on arvioitu Seinäjoen itäisen ohikulkutien YVA:n yhteydessä vuonna Tärinäselvityksen mukaan on oletettavissa, että Kertunlaakson asuinalueella ei tule esiintymään tieliikenteen aiheuttamaa häiritsevää tärinää. VTT:n suosituksen (Talja, A. 2005) mukaan uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa on huomioitava, että tärinä ei saa ylittää rakennuksessa luokan C suositusarvoa v w95 =0,3 mm/s. Tämän suuruista tärinää keskimäärin 15 % ihmisistä pitää häiritsevänä. Tärinäluokan C etäisyys tiestä Kertunlaakson asuinalueen kohdalla on maaperän ja päällysteen laadusta riippuen metriä Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Valtatien 19 varressa sijaitsevat peltoalueet sekä Ihamäentien ja Korpuusentien päässä sijaitsevat asuinpihapiirit ovat yksityisessä omistuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Seinäjoen kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan KUVA 4. Ote maakuntakaavasta

10 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 9 Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Nurmon keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on tullut voimaan vuonna KUVA 5. Ote osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosasta pieni osuus kuuluu Nurmon keskustan asemakaavaan, jonka Lääninhallitus on vahvistanut (ks. kuva 6). Muutoin alueella ei ole asemakaavaa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alue rajautuu etelässä Kertunlaakson II-vaiheen voimassa olevaan asemakaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt (ks. kuva 6). Koillisessa alue rajautuu Valtatien 19 Nurmon eritasoliittymää koskevaan asemakaavaan (56 Keski- Nurmo yleisen tien alue), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa (ks. kuva 7). Valtuuston päätös ei ole lainvoimainen, koska päätöksestä on valitettu.

11 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 10 KUVA 6. Ote asemakaavayhdistelmästä, jossa on esitetty voimassa olevat asemakaavat sekä asemakaavan laajennusalueen rajaus.

12 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 11 KUVA 7. Ote Keski-Nurmon yleisen tien alueen asemakaavasta KV Rakennusjärjestys Seinäjoen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Se on tullut voimaan Kaavoituspäätös Nurmon kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Kertunlaakson III-vaiheen kaavoituksesta. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa. Kaavoituksen pohjakarttaa on tarkistettu viimeksi vuonna Tiesuunnitelma Valtatien 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien yleissuunnittelu on valmistunut maaliskuussa Tiesuunnitelmaa laaditaan parhaillaan.

13 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12 KUVA 8. Ote Seinäjoen Itäisen ohikulkutien yleissuunnitelmasta, Nurmon eritasoliittymän ympäristöstä.

14 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta osoittaa asuntotontteja kaupungin omistamalle pelto- ja metsäalueelle. Asemakaavassa otetaan huomioon yleiskaavan mukainen pääkokoojatieluokkainen katuyhteys Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Nurmon kunnanhallitus päätti asemakaavan laajennuksesta Kertunlaakson IIIalueella kokouksessaan Kaavoitustyö aloitettiin loppuvuodesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kertunlaakso III:n kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat, kaupungin viranomaisista: tekniikkakeskus, rakennusvalvonta, kunnallistekniikka ja ympäristönsuojelu, Seinäjoen Energia, Seinäjoen Vesi, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitos, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Nurmon asukaslautakunta, Etelä-Pohjanmaan liitto, Tiehallinnon Vaasan tiepiiri, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys, Anvia Oy, Vattenfall Verkko Oy, Fingrid Oyj sekä muut mahdolliset yhteisöt ja henkilöt, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty LIITE 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kertunlaakso III:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä yhdessä kaavaluonnoksen kanssa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin yksi huomautus ja kuusi lausuntoa. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa ja yksi muistutus. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tarkistettuna yhden katunimen osalta ja Kertunlaaksontien alituksen vuoksi tehdyin muutoksin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Kaavaehdotuksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot.

15 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on laajentaa Kertunlaakson asuinaluetta ja huomioida yleiskaavan mukainen pääkokoojatien katuyhteys. Yleiskaavan esittämä alueellinen pääkokoojatie suunnataan siten, että se toimii yhteytenä parhaillaan suunniteltavan Seinäjoen itäisen ohikulkutien (vt 19) alitse Keski-Nurmontielle (mt 6981). AO-1-tonteille sallitaan vain yksiasuntoisia omakotitaloja. AR-tonteille osoitetaan rakennusala autotalli- ja talousrakennuksia varten. Tonttikoko on AO-1-tonteilla noin m 2 ja AR-tonteilla vähintään 2200 m 2. Rakennustapaa koskevia määräyksiä annetaan julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä värityksestä, kattomuodosta ja -kaltevuudesta, varastoista, piha-alueista, teknisen huollon rakennuksista, ikkunoiden sijoittelusta ja korkeudesta, rakennusten yhtenäisestä suorasta seinäpituudesta sekä kasvillisuudesta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueen (A) pohjoispuolelle. Suunnittelualue sisältyy Seinäjoen ja Nurmon alueelle osoitettuun kaupunkikehittämisen kohde-alueeseen (kk). Alueen itäpuolelle on merkitty Seinäjoen itäisen ohikulkutien uusi tielinjaus. Alueen poikki on merkitty 220 ja 400 kv:n sähkölinja. Yleiskaava Osayleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu pientalovaltaisia alueita (AP-1) niihin liittyvine virkistysalueineen (VL) sekä maatalousaluetta (MT-2) ja suojaviheraluetta (EV). Yleiskaavassa alueelle on esitetty alueen eteläpuolella jo osittain rakennettu Kertunlaaksontie, joka toimii alueellisena pääkokoojatienä pohjoiseen päin. Tie toimisi jatkossa yhteytenä myös parhaillaan suunniteltavan Seinäjoen itäisen ohikulkutien (vt 19) alitse Nurmon taajamaan. Kertunlaaksontien varteen on yleiskaavassa osoitettu uusi kevyen liikenteen väylä. Asemakaava Pohjoisosasta suunnittelualue kuuluu pieneltä osin Nurmon keskustan asemakaavaan, jossa alue ja lähialueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alue rajautuu etelässä voimassa olevaan asemakaavaan, jossa lähialueet ovat lähivirkistysalueita (VL-1), erillispientalojen korttelialueita (AO-1) ja yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Asemakaavassa nykyiselle Kertunlaakson asuntoalueelle on pääkokoojatieluokkainen katuyhteys Mäki-Hakolantieltä (Kertunlaaksontie). Seinäjoen itäisen ohikulkutien tiesuunnittelu Tiehallinto on parhaillaan laatimassa tiesuunnitelmaa Seinäjoen itäistä ohikulkutietä varten. Itäisen ohikulkutien yleissuunnitelma on valmistunut maaliskuussa

16 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Itäisen ohikulkutien yleissuunnittelussa on selvitetty ennusteliikenteen aiheuttama melu ja esitetty nykyisen asutuksen kannalta tarpeelliset meluntorjuntaratkaisut, joita ovat meluvallit ja -kaiteet. Nykyiselle asutukselle aiheutuvan liikennemelun suojaus on esitetty yleissuunnittelun yhteydessä ja meluntorjuntaa tarkennetaan tiesuunnittelussa. Itäisen ohikulkutien suunnitelmat huomioidaan kaavoituksessa ja suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan Pohjan valtatien ympäristövaikutukset otetaan huomioon kaavoituksessa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen luonnonympäristöä on kartoitettu kesällä 1998 ja sen on todettu olevan tavanomaista. Luontoarvojen perusselvityksen yhteydessä vuonna 2007 havaittiin, että peltoaukean pesimälinnustoon kuuluu kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi luokiteltu pensastasku. Kaava-alueelta kesäkuussa 2009 tehdyn luontoselvityksen perusteella kaavaalueella esiintyy pohjanlepakkoa, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat todennäköisesti alueella olevissa rakennuksissa, koska muita soveltuvia koloja tms. ei alueen metsäisiltä osuuksilta ole löytynyt. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien (kuten lepakoiden) yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji ja se esiintyy koko maassa. Laji käyttää ravinnonhakuun hyvin erilaisia, monentyyppisiä ympäristöjä kuten metsäisiä alueita, maalaismaisemia, kyliä ja kaupunkeja. Se saalistaa myös esim. katulamppujen valossa. Lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi kaavassa varataan viheralueina säilytettäviä alueita, jotka yhdessä pihojen ja alueen muun vaihtelevan ympäristön kanssa riittävät ravinnonhankkimisympäristöiksi pohjanlepakolle. Pensastaskun pesintämahdollisuuden säilyttämiseksi suunnittelualueen pohjoisosaa säilytetään peltoalueena. Suunnittelualue rajautuu eteläosistaan nykyiseen Kertunlaakson II-vaiheen asuntoalueeseen, jota vasten jätetään vihervyöhykkeitä maisemallisen yleisilmeen säilyttämiseksi ja virkistysreittien turvaamiseksi. Alueella sijaitsee pari asuinrakennusta pihapiireineen. Rakennusten säilyttämismahdollisuus huomioidaan kaavassa. Alueen itäosassa sijaitsevan maston sortuma- ja jäävaara-alue tulee huomioida kaavassa Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos Alueelta laadittiin luonnos nykyisen maankäytön ja esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Luonnoksessa osittain jo rakennettua Kertunlaaksontietä on jatkettu pohjoiseen ja sen itäpuolelle on ryhmitelty yhteensä 63 omakotitalotonttia ja kuusi

17 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 16 rivitalotonttia kahteen asuntoryhmään. Suunnittelualueen eteläisen asuntoalueen kokoojaluokkaisen kadun ja sen neljän asuntokadun varteen on sijoitettu 23 erillispientalotonttia ja kuusi rivitalotonttia. Pohjoisen asuntoalueen kokoojaluokkaisen kadun ja sen neljän asuntokadun varteen on sijoitettu 40 erillispientalotonttia. Tonttikoko vaihtelee m 2 :n välillä, mikä osin mahdollistaa puuston säilyttämisen metsäisillä tonteilla. Asuntoryhmiä reunustavat vihervyöhykkeet, jotka mahdollistavat alueen metsäisen yleisilmeen säilyttämisen ja toimivat samalla suojavyöhykkeinä katualueita ja eteläpuolista hakkualuetta vasten. Asemakaavalla muutetaan pieni osa suunnittelualueen pohjoisosassa maa- ja metsätalousalueesta katualueeksi. KUVA 9. Kaavaluonnos

18 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 17 Nähtävilläolon aikana saadut lausunnot ja kommentit Luonnos oli yleisesti nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan liitolta, Fingrid Oyj:ltä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Tiehallinnon Vaasan tiepiiriltä ja Vattenfall Verkko Oy:ltä. Luonnoksesta saatiin yksi mielipide, jossa kaksi suunnittelualueen itäpuolelle jäävän kiinteistön maanomistajaa vaatii, että heidän tilansa otetaan mukaan asemakaavaan ja että kaupunki lunastaa alueen ja tarjoaa vaihtomaata kaavoitettavan alueen sijaan. Lisäksi Kertunlaakso III:n asuinalueet tulee sijoittaa niin etäälle itäisestä ohitustiestä, että asutukselle ei aiheudu ohitustiestä haittaa eikä kaavoitus vaikeuta maatalouden harjoittamista mielipiteenesittäjien omistamilla tiloilla. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Fingrid Oyj esitti lausunnossaan 220 ja 400 kv.n sähkölinjojen suoja- ja reunavyöhykkeitä koskeviin kaavamääräyksiin tarkennuksia. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ottaa kantaa pelastusteiden vaatimuksiin sekä katujen päissä sijaitsevien kääntymispaikkojen mitoitukseen. Tiehallinnon Vaasan tiepiirin mukaan kaavoituksen pohjaksi tulee tehdä riittävät selvitykset, mm. laadittavan kaavan liikenteelliset vaikutukset sekä valtatien 19 melu- ja tärinäselvitykset, joista tulee merkitä kaavasuunnittelun kannalta oleellinen tieto kaavakartalle. Meluselvityksessä tulee ottaa huomioon myös valtatien nelikaistaistumisesta aiheutuvat vaikutukset. Tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet tulee selvittää kaavoituksen yhteydessä. Kaava-alue tulee rajata niin, että kaikki kaavan vaikutukset voidaan riittävässä määrin selvittää. Yleiskaavan, asemakaavan ja Seinäjoen itäisen ohikulkutien yleissuunnitelman vastaavuus tulee tarkistaa. Tien varren maankäytön suunnittelun ja valtatien 19 suunnittelun tulee edetä yhtäaikaisesti, jolloin asemakaava ja tiesuunnitelma voidaan esittää samalla kartalla. Tiepiiri ei tule vastaamaan uusien asuntoalueiden, uudisrakennusten tai uusien lähivirkistysalueiden meluntorjuntakustannuksista tai meluhaitan korvauskustannuksista. Vattenfall Verkko Oy esitti, että kaavassa otetaan huomioon olemassa olevat ja uudet asuntoalueen sähkönjakelun vuoksi tarpeelliset sähkönsiirtojohdot, -kaapelit ja muuntamot. Lisäksi kaavaan tulisi merkitä pääosin suojaviheralueelle (EV) sijoittuva sähköasema. Kaavaehdotus Alueelta laadittiin esitettyjen mielipiteiden, lausuntojen ja kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen uusi luonnos kaavaehdotukseksi Kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti vain omia maitaan. Yksityisten alueiden kaavoitus on mahdollista maanomistajien ja kaupungin välisellä sopimuksella. Luonnosvaiheen yhteydessä osa kaavoittamattoman alueen (suunnittelualueen ja valtatien 19 uuden linjauksen välinen alue) maanomistajista on ilmoittanut, ettei halua mukaan kaavaan. Alueen ottaminen tässä vaiheessa kaavoitukseen mukaan ei ole aikataulullisesti mahdollista. Alue voidaan kaavoittaa myöhemmin maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

19 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 18 Itäisen ohitustien suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä ratkeavat korvausasiat sekä mahdolliset tilusvaihdot ja uudet tierasitteet. Melu- ja tärinäselvitykset sekä luontoon liittyviä selvityksiä on tehty tien ympäristövaikutusten arvioinnin ja yleissuunnittelun yhteydessä. Vaikutuksia on tarkasteltu laajimman toteutuksen mukaan. Kaavan yhteydessä on myös tehty lisäselvityksiä luonnonympäristön ja perustamisolosuhteiden osalta. Kaavaehdotuksessa on tarkistettu kaavamerkintöjä ulkomeluvyöhykkeen sekä sähkölinjojen suoja- ja reunavyöhykkeen osalta sekä kaukolämpöverkkoon liittymisen osalta. Kaavoitettavan alueen ulkopuolelle on merkitty Itäisen ohikulkutien ja Kertunlaaksontien ajokaistat ja risteysjärjestelyt. Ohjeellisia kevyen liikenteen väyliä on lisätty suunnittelualueen ja Kertunlaakson nykyisen asuntoalueen välille. Kaavaan on lisätty sähkölinjojen johtokäytävävarauksia sekä ohjeellisia muuntamon rakennusaloja (et-1). Hummankujan päähän sijoittuvaa kääntymispaikkaa on laajennettu ja rajattu siten, että kuorma-autolla kääntyminen on mahdollista. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päivätty lausunto saapui sekaannuksesta johtuen kaavoitusta valmistelevien henkilöiden tietoon vasta , joten ehdotuksen valmistelussa ei voitu huomioida ympäristökeskuksen lausuntoa. Lausunnossaan Länsi-Suomen ympäristökeskus edellyttää, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaikki aluetta koskevat kaavat ja tarpeelliset selvitykset ja vaikutusarvioinnit sekä huomioidaan voimassa olevien asemakaavojen vaikutus osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön. Kaavan aluerajausta tulee laajentaa siten, että asemakaava-alue käsittää vähintään voimassa olevan yleiskaavan mukaisen AP-1-alueen melusuojauksineen sekä Kertunlaaksontien ja valtatien 19 uuden linjauksen risteysjärjestelyt ja kevyen liikenteen reitit valtatien 18 varrella. Selostuksessa on syytä perustella, miksi uusi asemakaava poikkeaa liikennejärjestelyjen ja aluevarausten osalta voimassaolevasta asemakaavasta. Asemakaavassa on selvitettävä suunnittelualueen ulkopuolisen maankäytön vaikutus asemakaavaratkaisuun ja syntyvän asemakaavan vaikutus ympäristön maankäyttöön. Suojavyöhykkeissä ja kaavamääräyksissä tulee huomioida valtatien 19 uuden linjauksen aiheuttamat melu- ja muut ympäristöpäästöt ja -haitat. Kaavassa tulee huomioida, että vaara-alueen merkinnän voimassaololle ei voi kaavassa asettaa epämääräistä määräaikaa. Rakennustapaa koskevista kaavamääräyksistä tulee poistaa päällekkäisyydet, ristiriitaisuudet ja epäselvät sisällöt. Ympäristökeskus ottaa tarkemmin kantaa kaavan sisältöön ja kaavamääräyksiin vasta kaavaselostuksen, selvitysten ja vaikutusarviointien valmistuttua. Ehdotus oli yleisesti nähtävillä Lausunnot saatiin Etelä- Pohjanmaan liitolta, Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluosastolta, Anvia Oyj:ltä, Fingrid Oyj:ltä ja Vattenfall Verkko Oy:ltä. Lisäksi saatiin yksi muistutus, jonka allekirjoittivat Jarkko Soini ym. Nähtävilläoloajan jälkeen saatiin Tiehallinnon Vaasan tiepiiriltä. Muistutuksessaan Jarkko Soini ym. esittävät, että normaalin kadunnimeämiskäytännön mukaisesti Kertunlaakson yhtenäistä, henkilönimiin perustuvaa katunimistöä käytettäisiin myös Kertunlaakso III:n alueella. Ammattilaiset, jotka työssään

20 KERTUNLAAKSON (54) ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 19 tarvitsevat paikallistuntemusta, arvostavat alueen yhtenäistä katunimistöä. Kaavaehdotuksesta vapautuvia nimiä voisi käyttää raviradan taustan katuja nimettäessä. Markkinointikin olisi helpompaa henkilönimiin perustuvalla katunimistöllä. Vastine Katunimissä pidetään hevosaiheinen nimistö, koska alueelle johtava pääkatu on Hevoskorventie. Kertunlaakson etunimiaiheinen nimistö käsittää jo yli 30 katunimeä, joten nimiteeman muuttaminen on aiheellista. Halventavaksi koettu nimi Kaakinkuja muutetaan Raudikonkujaksi. Etelä-Pohjanmaan liitolla ja Fingrid Oyj:llä ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluosaston mukaan tieliikennemelu ja maatalousalueen läheisyys eivät ole kohtuuttomia häiriötekijöitä. Meluntorjunta voidaan ottaa huomioon rakennusten sijoittamisessa ja rakentamisessa. Lausunnossa on lisäksi esitetty, että kaavaan varataan paikka hyötyjätteen aluekeräyspisteelle esim. alueen pääkulkutien varteen. Vastine Merkitään kaavaan kaksi ohjeellista jätteiden keräilypistettä (et-3), joista toinen merkitään Pollentien ja korttelin 82 pohjoispuoleiselle lähivirkistysalueelle (VL-2). Toinen merkitään Harjastien varteen korttelien 72 ja 73 väliselle lähivirkistysalueelle (VL-1) siten, että et-1-merkintä (muuntaja) muutetaan et-3-merkinnäksi ja uusi muuntajan paikka merkitään em. jätteiden keräilypisteen pohjoispuolelle. Muuntajan huoltoon voidaan käyttää alueen vieressä sijaitsevaa kevyen liikenteen väylää. Kaavamerkinnän et-3 selitys: Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Jätteiden keräilypiste, joka on aidalla tai istutuksin erotettava muusta virkistysalueesta. Anvia Oyj:n lausunnossa on esitetty alueella sijaitsevat kaapelit ja kaapelinsuojaputket, joiden mahdolliset siirtokustannukset tulevat siirron tilaajan maksettaviksi. Vastine Anvia Oyj:n lausunto ei vaikuta kaavaehdotukseen. Vattenfall Verkko Oy esittää, että Korpuusentien laitaan puistoalueelle varataan muuntamolle paikka, joka korvaa etäämmälle puistoalueelle merkityn muuntamopaikan. Vastine Korpuusentien etelälaitaan, korttelin 79 itäpuoliselle lähivirkistysalueelle (VL-1) merkitään ohjeellinen muuntamon rakennusala (et-1). Samalla tarpeettomana poistetaan korttelin 79 kaakkoisnurkalla sijaitseva ohjeellinen muuntamon rakennusala. Tiehallinnon Vaasan tiepiiri toteaa, että sillä ei ole mahdollisuutta osallistua uusien asuinkortteleiden, uudisrakennusten tai uusien lähivirkistysalueiden meluntorjuntakustannuksiin. Kaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa. Vastine Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamaan lausuntoon Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu esille kaavoitus- ja selvitystilanne sekä kuvattu niitä riittävällä tavalla. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ja vähäiseltä osin Nurmon keskustan asemakaava, jonka lääninhallitus on vahvistanut Nyt kaavoitettava alue on tarkoituksenmukainen. Suun-