3jZboö'Vf> j\vm ^/icöj» yj>

Transkriptio

1 EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO VALIOKUNNAT 3jZboö'Vf> j\vm ^/icöj» yj>

2 Valtiopäiväasia, HE 13/ Sivu 1/2 js^em f4-edu3kufffl%- PALUU HAKU KAIKISTA^ Asian valiokuntakäsittely HE 13/2005 vp laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ministeriö Oikeusministeriö Saapumisvaihe Asiantuntijavaihe /Jaostokäsittely Keskusteluvaihe Ratkaistavana päättynyt Täysistunto lähettänyt lakivaliokuntaan mietintöä varten Käsittelyyn yhdistetty LA 20/2005 vp LA 30/2005 vp LA 31/2004vp LA 41/2005 aloitteita yp_ akivaliokunta Saapunut L Käsittely päättynyt LaVM 5/2006 vp Käsittelyvaiheet Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten. I käsittely Asiantuntijasuunnitelma hyväksytty Päätetty ottaa tämän asian yhteydessä käsiteltäväksi: - LA 20/2005 vp, LA 30/2005 vp, LA 31/2004 vp, LA 41/2005 vp Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, oikeusministeriö (K) - lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, oikeusministeriö (K) - ylitarkastaja Kai Kullaa, sosiaali- ja terveysministeriö (K) - lakimies Pasi Pönkä, Suomen Kuntaliitto (K) Merkitty saapuneeksi - Luottomiehet - Kreditmännen ry:n ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kirjalliset lausunnot. Jatkettu I käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen - johtava kihlakunnanvouti Pekka Louekoski, Helsingin kihlakunnan ulosottovirasto (K) - johtava kihlakunnanvouti Hannu Hinkkanen, Lappeenrannan kihlakunnan ulosottovirasto (K) - johtava kihlakunnanvouti Jorma Turtonen, Lapuan kihlakunnan ulosottovirasto (K) - kihlakunnanvouti Visa Kallio, Suomen Kihlakunnanvoudit ry (K) Asiantuntijoiden kuuleminen - toimistosihteeri Kirsi Olkkonen, Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry (K) - puheenjohtaja Mika VVallenius, Avustavat Ulosottomiehet ja Haastemiehet ry (K)

3 Valtiopäiväasia, HE 13/2005 Sivu 2/ ,11, Käsittely avustava ulosottomies Juhani Pulkkinen, Suomen Ulosottoapulaisten yhdistys ry (K) Asiantuntijoiden kuuleminen - käräjätuomari Kimmo Vanne, Käräjäoikeustuomarit ry (K) - asianajaja Sakari Sorri, Suomen Asianajajaliitto (K) - hallituksen jäsen Juha Niemi-Pynttäri, Julkiset Oikeusavustajat ry (K) Asiantuntijoiden kuuleminen - puheenjohtaja Timo Mäki, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry (K) - vahinkovakuutuspäällikkö Hannu Ijäs, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry (K) - asiamies Reima Letto, Suomen Rahoitusyhtiöiden Yhdistys ry (K) Asiantuntijoiden kuuleminen - professori Erkki Hayansi, (K) - professori Jarmo Tuomisto, (K) Asiantuntijoiden kuuleminen - lakimies Sakari Wuolijoki, Suomen Pankkiyhdistys (K) - hallituksen jäsen, asianajaja Olli Pohjakallio, Velkaneuvonta ry (K) - hallituksen puheenjohtaja Reijo Siven, Katakombista elämään kansanliike ry (K) - Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen, Katakombista elämään kansanliike ry (K) Merkitty saapuneeksi - Keskuskauppakamarin kirjallinen lausunto. Merkitty saapuneeksi - Katakombista elämään kansanliike ry:n lisäselvitys. Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, oikeusministeriö (K) - lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, oikeusministeriö Merkitty saapuneeksi - Suomen Perimistoimistojen Liitto ry: n lisäselvitys Merkitty saapuneeksi - K-S Yrittäjien Kipinä ry:n kirjallinen lausunto. Merkitty saapuneeksi - oikeusministeriön lisäselvitys. Merkitty saapuneeksi - oikeusministeriön lisäselvitys Merkitty saapuneeksi - oikeusministeriön lisäselvitys. Yleiskeskustelu Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi. Jatkettu yleiskeskustelu Jatkettu yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: - LaVM 5/2006 vp Päivitetty :40:

4 LAKIVALIOKUNT A Sihteeri HE 13/2005 vp (ulosottolain kokonaisuudistuksen III vaihe) ASIANTUNTIJASUUNNITELMA Perjantai 9.9. klo 9.15 Oikeusministeriö Sosiaali-ja terveysministeriö Kansaneläkelaitos (ei lausuttavaa) Suomen Kuntaliitto Perjantai klo 9.15 Helsingin kihlakunnan ulosottovirasto " Lappeenrannan kihlakunnan ulosottovirasto = Lapuan kihlakunnanviraston ulosotto-osasto Suomen kihlakunnanvoudit ry Keskiviikko klo ' Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry Avustavat ulosottomiehet ja haastemiehet ry Suomen ulosottoapulaisten yhdistys ry Perjantai klo 9.15 Käräjäoikeustuomarit B ry Suomen Asianajajaliitto Julkiset Oikeusavustajat ry Keskiviikko klo Keskuskauppakamari Suomen Pankkiyhdistys ry Velkaneuvonta ry Katakombista elämään kansanliike ry Perjantai klo 9.15 Suomen Perimistoimistojen Liitto ry * Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto * Suomen Rahoitusyhtiöiden Yhdistys ry Keskiviikko klo Professori Erkki Havansi Professori Jarmo Tuomisto

5 5 Tuula Linna Tatu Leppänen Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto HE 13/2005 vp Lakivaliokunnalle Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - HE 13/2005 vp - Ulosottolain kokonaisuudistus I vaihe 1996: muutoksenhakuja organisaatio II vaihe 2004: yleinen menettely ym. mm. asianmukaisuuden vaatimus - velalliskohtaisuus - valtakunnallinen tietojärjestelmä (ULJAS) ulosoton määräaikaisuus (15/20 vuotta) - muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpano, mm. häätö III vaiheen HE 13/2005 vp: ulosmittaus, myynti ja tilitys eli maksuvelvoitteen täytäntöönpano - tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta IV vaiheen ehdotus (OM, Lausuntoja ja selvityksiä 2005:18): lausuntokierroksella - HE tarkoitus antaa vuonna uusi ulosottokaan, johon otettaisiin aiemmin uudistetut osat asiallisesti sellaisenaan, joitakin tarkistuksia muutoksenhakusäännöksiin - kaksiportainen organisaatio - verojen ja maksujen ulosotto saatavan lopullinen lakkaaminen (17/22 vuotta) - tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta III vaiheen uudistuksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 1. Tuetaan velallisen omatoimisuutta ja pehmeitä perintäkeinoja - mm. maksuaika, maksusuunnitelma ja maksusopimus (UL 4:6, 59 ja 60) 2. Parannetaan velallisen taloudellista vähimmäissuojaa - pienituloisten ulosmittausta lievennettäisiin (UL 4:49) - velalliselle jäisi aina suojaosuus + 1/3 ylimenevästä tulosta (nyt jää suojaosuus + l A) - suojaosuutta korotettaisiin jo kertyneellä indeksimäärällä > 570 kuukaudessa (velallinen yksin) puolison pienituloisuus otettaisiin aiempaa paremmin huomioon - pitkä työttömyys voisi lykätä ulosmittauksen aloittamista (UL 4:51) - pienituloiset saisivat automaattisesti kaksi vapaakuukautta vuodessa (UL 4:53) - vapaakuukausia myös muilla perusteilla, asumiskustannukset mainittaisiin nimenomaisesti

6 6 - yli kolme vuotta jatkuneessa palkan tai eläkkeen ulosmittauksessa luovuttaisiin ulosottomaksusta (ULmaksuL 5, 2. lakiehd.) - myös yksittäistapauksittain helpotuksia ulosottomaksuista aiempaa laajemmin - muuta: erottamisetusäännökset vuonna 1997 säädetyssä muodossa (UL 4:21) asunto olisi takasijalla ulosmiftausjärjestyksessä (UL 4:24) varat yleishyödylliseltä yhteisöltä tai kansalaiskeräyksestä koti-irtaimiston ym. hankkimiseen olisivat suojassa määräajan (UL 4:19 ja 20) 3. Kohennetaan yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä - ns. vaihtuvan varaston ulosmittaus (UL 4:40) - ulosmittauksesta huolimatta velallinen voisi jatkaa liiketoimintaa myymällä varastoa ja tulo ulosmittaisiin elinkeinotulona -elinkeinotulon uiosmittaussääntöä (yleensä 1/6 ulosmittaukseen) sovellettaisiin myös yhtiöihin ja yrittäjän epäsäännölliseen liiketuloon (UL 4:65 ja 66) - saattaa joissakin tapauksissa säästää yhtiön konkurssilta - epäsäännöllistä tuloa saavat yrittäjät pääsisivät samaan asemaan kuin toistuvaa elinkeinotuloa saavat yrittäjät - tuotantovälineet takasijalla ulosmittausjärjestyksessä (UL 4:24) 4. Otetaan käyttöön huutokauppaan nähden vaihtoehtoisia myyntitapoja - vapaamuotoinen myynti (UL 5:75-77) - edellyttäisi yleensä asianosaisten suostumusta menettelytapa olisi vapaa, voidaan käyttää esim. kiinteistönvälittäjää 5- Tehostetaan täytäntöönpanoa eräin osin - kaikkein suurimmissa tuloluokissa ulosmittausta tiukennettaisiin (UL 4:49) enintään puolet nettotulosta ulosmittaukseen - rajana ankarampaa ulosmittaukseen olisi nettotulo kuukaudessa kolmen vuoden siirtymäaika - kuolinpesäosuuden ulosmittauksessa toimintavastuu pesässä ulosottomiehelle (UL 4:77-82) - ulosottomies hakisi tarvittaessa pesänselvittäjää ja/tai pesänjakajaa, mutta se ei olisi pakollista ulosottomies voisi antaa suostumuksen sopimusjakoon (säästää kustannuksia) - yhteisesti omistettu omaisuus voitaisiin myydä ulosotossa sen sijaan, että myydään osuus ja ostaja hakee yhteisomistuksen purun tuomioistuimessa (UL 4:71-75 ja 5:81-83) ulosmittaukselle tiukat edellytykset (mm. suhteellisuusperiaate) - ensin tarjottaisiin velallisen osuutta muille yhteisomistajille ("lunastus") myynti edellyttäisi käypää hintaa, kulut otettaisiin velallisen osuudesta - yhteisesti omistettu asunto, jossa asuu toinen(kin) yhteisomistaja myytäisiin vain tuomioistuimen päätöksellä 6. Menettelyjä yksinkertaistetaan ja nykyaikaistetaan - mm. kuuluttamista vähennetään, internetiä hyödynnetään, tarjoaminen sähköisesti ym. - eri omaisuuslajeja (kiinteistö, irtain, alukset jne.) koskevia säännöksiä yhtenäistettäisiin 7. Selkeytetään nykyistä oikeustilaa - velallisen vapaaehtoisesti (maksukehotuksella) maksamat varat kohdennettaisiin yleensä velallisen toivomalla tavalla (UL 4:7) - huutokauppaostajan oikeusasema säänneltäisiin muun muassa, kun omaisuudessa on oikeudellinen virhe tai tosiasiallinen virhe (UL 5:3-14) - tiiitysjärjestys: ensin kertymä kohdennettaisiin korolle, sitten pääomalle ja viimeiseksi kuluille (UL 6:4)

7 7 8. Parannetaan oikeusturvaa Vähimmäishintasäännöksen soveltamisala laajenisi (UL 5:23) - koskisi kiinteistöjen lisäksi kaikkea arvokasta irtainta omaisuutta Tilityksen keskeytyssäännös otettaisiin lakiin (UL 6:15) - estäisi mahdollisesti oikeudenmenetyksiä Tuula Linna Tatu Leppänen Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto HE 13/2005 vp KESKEISIÄ ULOSOTON TILASTOTIETOJA VUODELTA Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa: velallista Ulosottopiireihin saapuneet asiat: 2,25 miljoonaa kappaletta 3,1 miljardia euroa Rahatilitykset: 560 miljoonaa euroa Varattomuus- tai tuntemattomuusesteellä palautetut asiat: kappaletta Maksukieltojen määrä: palkan ulosmittaus eläkkeen ulosmittaus elinkeinotulon ulosmittaus - yhteensä kappaletta Veronpalautusten ulosmittauksia: kappaletta Huutokauppoja yhteensä: asunto-osakkeet muu irtain omaisuus kiinteistöt yhteensä 85 kappaletta Lähde: Oikeushallintotilastoja vuodelta Ulosottotoimi. Oikeusministeriö. Toiminta ja hallinto 2005:10. SOSIAALI- JA TERVEYSMINIST ERIÖ Eduskunta Lakivaliokunta HE 13/2005 vp

8 Hallituksen esitys laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 13/2005 vp) Eduskunnan lakivaliokunnassa on valmisteltavasti käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 13/2005 vp) sekä neljä esitykseen liittyvää lakialoitetta. Esityksessä ehdotetaan (s ), että palkan ulosmittausta koskevat säännökset uudistettaisiin teknisesti. Ehdotetun 4 luvun 2 :stä ilmenee, että palkkaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös ulosmittauskelpoisen eläkkeen ja muun toimeentuloetuuden ulosmittaukseen. Käytännössä palkka ja eläke ovat merkittäviä ulosmittauksen kohteita. Luvun :ssä säädettäisiin siitä velallisen palkka-ja muiden tulojen yhteismäärästä, josta ulosmitattava määrä lasketaan. Yhteismäärää kutsuttaisiin tulopohjaksi. Tähän laskennalliseen tulopohjaan kuuluisivat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut. Tulopohjaan kuuluisivat myös eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet riippumatta siitä, ovatko ne ulosmittauskelpoisia tai ulosmittauskelvottomia, kuten kansaneläke ja työttömän peruspäiväraha. Tulopohjaan eivät sen sijaan kuulu 19 :ssä tarkoitetut avustukset, korvaukset tai muut varat. Kokonaan ulosoton ulkopuolelle siten jäisivät nykyiseen tapaan eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalia määrätarkoitukseen myönnetyt avustukset ja korvaukset, kuten toimeentulotuki, elatustuki j a asumistuki. Palkan ulosmittauksen määrä laskettaisiin näin saadusta kokonaismäärästä. Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saataisiin tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. Ulosmittauskelvo-tonta etuutta ei luonnollisesti tällöinkään voitaisi ulosmitata. Tulopohjasta vähennettäisiin veron ennakonpidätys, mikä vastaa nykyistä 4 luvun 6 b :n 2 momenttia. Selvyyden vuoksi säädettäisiin lisäksi, että tulopohjasta vähennetään myös pakolliset, velallisen maksettava työelä- Postiosoite: PL 33,00023 Valtioneuvosto Käyntiosoite: Meritullinkatu 8, Helsinki Puhelin: (09) Telekopio: (09) (Kirjaamo) Sähköposti: kirj aamo. stm@stm. vn. fi X400: G=kirj aamo; S=stm;0=s tm; P=vn;A=mailnet;C=fi kemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Palkasta ulosmitattava määrä laskettaisiin siten nykyiseen tapaan palkan nettomäärästä. Ehdotettu sääntely vastaa nykyistä käytäntöä. Ehdotus vastaa myös tavoitetta, jonka mukaan palkka ja eläke rinnastetaan sosiaaliturvassa samalla tavoin. Apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen Ylitarkastaja Kai Kullaa

9 SUOMEN KUNTALIITTO Pasi Pönkä /90/2005 Eduskunnan lakivaliokunta HE 13/2005 vp Suomen Kuntaliitto ry:n lausunto HE 13/2005 vp laiksi ulosottolain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Suomen Kuntaliitto pitää maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevaa ulosottolain säännösten uudistamista koskevaa esitystä perusteltuna. Esityksen tarkoituksena on kehittää heikossa taloudellisessa asemassa olevien velallisten vähimmäissuojaa, parantaa yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä ulosotossa ja kehittää huutokauppaan nähden vaihtoehtoisia myyntimuotoja. Lisäksi esitys sisältää eräitä muita kannatettavia uudistuksia muun muassa maksusuunnitelmat ja maksusopimukset. Suomen Kuntaliito haluaa tarkastella lyhyesti uudistusta kuntien kannalta erityisesti toimeentulotuen myöntämisen osalta. Toimeentulotukea myönnetään käytännössä esimerkiksi palkasta tai eläkkeestä ulosmitattujen velkojen maksamiseen, vaikka velat, kuten esimerkiksi yritystoiminnan verovelat, eivät aina ole toimeentulotukeen oikeutettuja menoja. Perusteeksi tälle on katsottu, ettei tulon saajalla ole käytännössä määräämisvaltaa ulosmitatusta palkka- tai eläketulon osasta (ks. KHO 2001:20). Ulosottojärjestel-män tulisi olla ensinnäkin sillä tavoin joustava, etteivät ihmiset joutuisi ulosoton johdosta kohtuuttomiin tilanteisiin ja toiseksi sellainen, ettei viime sijaiseksi tarkoitetulla toimeentulotuella jouduttaisi rahoittamaan sellaisia menoja, jotka eivät ole toimeentulotukijärjestelmän piirissä. Ulosotto lisää ulosoton joustavuutta ja vähentää kuntien toimeentulotuen myöntämisen tarvetta. SUOMEN KUNTALIITTO Pasi Pönkä lakimies

10 fr Rnjek;» Oikeuskäytäntö» Korkein hailinto-oikeus» 2001» /674 KHO:2001:20 'G/ 404 Vj> /674 KHO:2001:20 '^ HP ' ^jzbbcjfm Toimeentulotuki - Käytettävissä olevat tulot - Eläkkeen ulosmittaus Diaarinumero: 3310/3/00 Antopäivä: Taltio: 674 Asialuokitus: , X:n eläkkeestä oli ulosmitattu 688 markkaa verovelkaa vuodelta X:n hakiessa toimeentulotukea lokakuulle 1999 hänen eläketulostaan ei toimeentulotukilaskelmassa vähennetty kyseistä ulosottoa, koska aikaisemmasta yritystoiminnasta johtuva verovelka ei ollut toimeentulotuessa huomioon otettava meno. Hallinto-oikeus velvoitti pemsturvalautakunnan myöntämään X:lle toimeentulotukea lisää 688 markkaa lokakuulle 1999 seuraavin perusteluin: Eläkkeestä tai palkasta ulosmitattava osuus on tulon osa, johon saajalla ei ole määräämisvaltaa. Henkilö ei tältä osin itse voi päättää, maksaako hän velkansa vai pitääkö huolta itsestään jättämällä velat maksamatta. Ulosmitatun tulon käsittelyä toimeentulotukea määrättäessä ei voida ratkaista sillä perusteella, onko ulosmittaus aikanaan aiheutunut toimeentulotukeen oikeuttavista menoista. X:n eläkkeestä ulosmitattu 688 markkaa lokakuussa 1999 ei ole ollut tosiasiallisesti hänen käytettävissään. Toimeentulotuki oli siten myönnetty 688 markkaa liian pienenä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi perusturvalautakunnan hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden päätöksen. Laki toimeentulotuesta 6 ja 11 http ://www. finlex.fi/fi7pikeus/kho/2q01 / ?search%5Btype%5D=pika&search. Luottomiehet K redi tinannen r.y

11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 13/2005 vp) Pääministeri Matti Vanhasen haliituksen ohjelmaan liittyvinä ovat valmistuneet Velkahaliintaohjelma kesällä 2004 ja Maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelma vastikään. Ohjelmissa listataan tärkeimmät tavoitteet seuraavasti: 1) vähentää velkaongelmia, 2) tehostaa ja nopeuttaa maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä sekä 3) alentaa perintäkustannuksia. Lakiesityksessä perintäkustannusten alentamiseen pyritään laajentamalla suojaosuuksia, lisäämällä vapaakuukausia ja laskemalla kahden alimman taulukkomaksun määrää 50 sentillä. Pitkään jatkuneen palkan/eläkkeen ulosmittauksen jälkeen taulukkomaksun perinnästä luovuttaisiin kokonaan. Näistä toimenpiteistä aiheutuva valtion tulojen menetys arvioidaan 1,5 miljoonaksi euroksi vuodessa, joka katettaisiin velkojilta kerättävällä tilitysmaksulla. Ulosottomaksuilla katettaisiin uudistuksen jälkeenkin noin 60 prosenttia toimintamenoista. Mielestämme hallitus ei ole selvittänyt avoimesti useilta elinkeinoelämän tahoilta esitettyä keinoa, jolla perintäkuluja alennettaisiin tuntuvasti: Velalliselta kertyvän maksun yhteydessä perittävä taulukkomaksu tulisi laskea kulloinkin kertyvän kokonaissumman perusteella eikä erikseen jokaiselta asialta. Liitteenä olevassa esimerkkitapauksessa velallinen maksaisi 49 euron asemasta 12 euroa valtion ulosottomaksua ja voisi lyhentää velkaansa 88 eurolla nykyisen 51 euron sijasta. Taulukkomaksun laskutavan muutos poistaisi suurimmat kohtuuttomuudet ulosotosta ja mahdollistaisi mm. esityksessä UL 4:16 ja 17 :ssä olevan turhan ulosmittauksen kiellon uudelleen arvioinnin. Velalliset maksaisivat pakkotäytäntöönpanossa velkojensa lyhennyksiä nykyiseen verrattuna arviolta 10 miljoonaa euroa enemmän vuodessa. Toivomme, että edustajamme voisi esiintyä lakivaliokunnassa asiantuntijana, kun esityksen käsittely tulee siihen vaiheeseen. LIITE Luottomiehet - Kreditmännen r.y. PL HELSINKI, Merita Pankki I,uo((o»aitvhc< KJ*«< 11 < mil» ti eu Esimerkki ulosoton taulukkomaksujen vaikutuksista

12 Velallisen palkasta/eläkkeestä ulosmitataan 100 e / kk Velan lyhentämiseen: Ulosoton taulukkomaksu/velka: Velkoja 1 yr e 10e 7 e Velkoja 2 5 e 7e Velkoja 3 >8 e 8 e 7e Velkoja 4 13e 7e Velkoja 5 y e 4e 7e Velkoja 6 8e 7e Velkoja 7 We 3e 7 e Velat lyhenevät 1j0O e 51 e 49 e taulukkomaksuihin Ulosoton taulukkomaksujen osuus 49 % Mikäli hlölle maksetaan palkkaa 2 krt/kk, taulukkomaksuja menee 2 krt/kk

13 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI ULOSOTTOLAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 13/2005) Vesi- ja viemärilaitos yhdistys on vesi- ja viemärilaitosten yhteisjärjestö, jonka jäseninä on 291 vesi- ja viemärilaitosta. Jäsenistö kattaa noin 85 % Suomen vesihuollosta. Lisäksi yhdistyksellä on yhteistoimintajäseninä 98 vesihuoltoalalla toimivaa yritystä. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen saaman tiedon mukaan eduskunnan täysistunto on lähettänyt lakivaliokuntaan mietintöä varten ulosottolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 13/2005). Hallituksen esitys on valmisteltu huolella ja ammattitaitoisesti ja uusi laki on omiaan selventämään ulosoton käytäntöjä. Yhdistys haluaa kunnioittavasti kiinnittää valiokunnan huomiota seuraavaan ulosottolain muuttamista koskevan lakiehdotuksen säännökseen ja sen perusteluihin lähinnä käytettyjen käsitteiden osalta: Lakiehdotuksen 5 luvun 7 :n 2 momentin mukaan ulosottomiehen tulee ilmoittaa ostajaehdokkaille myös sellaisten selville saatujen saatavien ja maksujen määrä, joiden suorittamista sähkön tai muun vastaavan palvelun saaminen myyntikohteeseen edellyttää. Säännöksen perusteluissa selvitetään, mitä nämä saatavat ja maksut tarkoittavat. Perusteluissa todetaan muun muassa, seuraavaa: "Kiinteistön huutokaupassa saattavat maksamatta olevat sähkömaksut aiheuttaa sopimusehdosta riippuen sen, että ostajan on suoritettava maksamattomat maksut voidakseen jatkaa sopimusta... Jos velalliselta on jäänyt suorittamatta liittymismaksukin, se on suoritettava ennen puheena olevan palvelun saamista myyntikohteeseen. Sama koskee myös vedentoimituksen liittymismaksuja. Jotteivät edellä mainitut seikat tulisi ostajalle yllätyksenä, ulosottomiehen tulee pykälän 2 momentin mukaan ilmoittaa ostajaehdokkaalle myös sellaisten selville saamiensa saatavien tai maksujen määrä, joiden suorittamista sähkön tai vastaavan palvelun saaminen myyntikohteeseen edellyttää. Ulosottomies ei tietojen antamisen lisäksi puuttuisi maksamattomiin maksuihin, vaan asia jäisi ostajan ja asianomaisen sähkö-, vesi- tai muun vastaavan laitoksen väliseksi sopimusasiaksi." Lakiehdotuksen perusteluissa sanottu pitää paikkansa vesihuollon osalta. Vesihuoltolaitosten sopimusehtojen ja yleisten toimitusehtojen mukaan liittymismaksun maksaminen on edellytys palvelun toimittamiselle. Kun kiinteistön omistaja vaihtuu, Osoite /Adress Puhelin / Tel. Asemapäällikönkatu 7 (09) FIN HELSINKI Telefax 09J Kotisivu / Hemsida Sähköposti / Elpost wy vw.fi LY

14 vesihuoltopalvelun toimittamista ei tarvitse aloittaa tai jatkaa, jos liittymismaksua ei ole maksettu eikä uusi omistaja ota sitä vastattavakseen. Tällöin luovutuksensaaja katsotaan uudeksi liittyjäksi, jonka kanssa tehdään uusi sopimus ja jolta veloitetaan liittymismaksu. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen näkemyksen mukaan vesihuolto tulisi mainita myös lakitekstissä. Näin vältettäisiin pykälän soveltamisessa sellainen väärinkäsitys, että pykälässä tarkoitettaisiin vain energiahuollon palveluihin liittyviä maksuja. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ehdottaakin, että lakiehdotuksen 5 luvun 7 :n 2 momenttia täydennetään seuraavasti (täydennysehdotus on merkitty kursiivilla): Ostajaehdokkaille tulee ilmoittaa myös sellaisten selville saatujen saatavien ja maksujen määrä, joiden suorittamista sähkön, vesihuollon tai muun vastaavan palvelun saaminen myyntikohteeseen edellyttää. Lisäksi Vesi- ja viemärilaitosyhdistys pyytää, että lakivaliokunta ottaisi huomioon mietinnössään seuraavat perustelutekstiä koskevat tarkennukset: Esityksen 5 luvun 7 :n perustelutekstissä puhutaan "vedentoimituksen liittymismaksusta. " Yhdistys toteaa, että "vesihuoltolaitoksen liittymismaksu" olisi täsmällisempi ilmaisu ja vastaisi yleisesti käytettyä terminologiaa. Vesihuoltolain (119/2001) 19 :n mukaan vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua laitoksen toimittamista palveluista. Vedentoimituksella ymmärretään yleensä talousveden toimittamista kiinteistölle. Liittymismaksua käytetään kuitenkin vedentoimituksen lisäksi myös jätevesien ja muiden vesien viemäröinnissä pois kiinteistöltä. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys katsoo, että 5 luvun 7 :n perusteluihin tarvittaisiin pieni tarkennus siihen kohtaan, jossa todetaan, että ulosottomies ei puuttuisi maksamattomiin maksuihin, vaan asia jäisi ostajan ja asianomaisen sähkö-, vesi- tai muun vastaavan laitoksen väliseksi sopimusasiaksi. Tässä yhteydessä olisi parempi käyttää vesilaitoksen sijasta sanaa "vesihuoltolaitos", jota käytetään muun muassa vesihuolto-laissa. Vesihuoltolain 3 :n mukaan vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuollolla puolestaan tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä. Vesi-ja viemärilaitosyhdistys antaa mielellään tarvittaessa lisätietoja: Rauno Piippo, puh , rauno.piippo@vvy.fi Anneli Tiainen, puh , anneli.tiainen@vvy.fi toimitusjohtaja Anneli Tiainen lakiasiain päällikkö

15 MUISTIO HELSINGIN KIHLAKUNNAN ULOSOTTOVIRASTO Johtava kihlakunnanvouti Pekka Louekoski HE 13/2005 vp Eduskunnan lakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 13/2005 vp) esitän Helsingin kihlakunnan ulosottoviraston puolesta seuraavaa. Hallituksen esitys ulosottolain muuttamisesta on osa suunniteltua ulosottolain kokonaisuudistusta. Esitetty laaja uudistus on käytännön ulosottotoimen kannalta onnistunut ja toimiva. Kiinnitän lakivaliokunnan huomiota niihin erilliskysymyksiin, joihin ehdotan korjauksia. Ulosottolaki 4:14 (keinotekoinen järjestely) Pykälässä säädetään edellytyksistä, jolloin ulosottoprosessin sivulliselle vain muodollisesti kuuluva omaisuus saadaan ulosmitata velallisen omaisuutena, jos ulosottomies katsoo omaisuuden tosiasiallisesti kuuluvan velalliselle. Tosiasiallisen olosuhteen selvittämistä varten pykälän 3 momentin mukaan ulosottomiehellä on oikeus saada sivullista koskevia tietoja toiselta sivulliselta kuten esimerkiksi pankilta. Ulosoton työvaiheiden selventämiseksi ja asianosaisten oikeusturvan parantamiseksi pykälän 3 momentissa tulisi olla säännös siitä, missä tapauksessa sivullista koskevia tietoja saadaan hankkia ja missä ulosottoprosessin vaiheessa tiedot voidaan hankkia. Tämän vuoksi pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kaksi säännöstä seuraavasti. "Mitä 1 momentissa säädetään omaisuudesta, koskee myös velallisen järjestelyyn ohjaamaa tuloa. Mitä 3 luvun :ssä säädetään velallista koskevista tiedoista, sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettua sivullista koskeviin tietoihin. Sivullista koskevat tiedot saadaan hankkia, kun hänen asemansa selvittämiseen yksittäisessä ulosottoasiassa on painava syy. Tiedot voidaan hankkia ennen päätöstä keinotekoisen järjestelyn sivuuttamisesta ". 4:25:n 3 momentti UL 4:24:ssä säädetään omaisuuden ulosmittausjärjestyksestä. Omaisuus, jota velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen, on ulosmittausjärjestyksessä viimeisenä. Samasta asiasta säädetään uudelleen 4:25:n 3 momentissa, jonka mukaan ilman velallisen suostumusta hänen vakituinen asuntonsa saadaan ulosmitata ennen muuta omaisuutta vain painavasta syystä. On todettava, että ulosottokäytännössä velallisen rahavarat ja irtain omaisuus harvoin kattavat suurehkon ulosotto velan. Useimmiten myös velallisen asunto on ulosmitattava sanotun velan perimisen turvaamiseksi. Turvaava ulosmittaus antaa velalliselle mahdollisuuden maksaa velkansa maksusuunnitelman mukaisissa erissä. Ulosmittaus ei estä myöskään pankkilainan hankkimista ja velan maksua sillä. Käytännössä velallisen asunto myydään vasta sitten, kun on todettu, ettei velka muutoin kerry. Ehdotettu 4:25:n 3 momentti tulkinnanvarainen eikä paranna velallisen asemaa ulosmittauksessa. Momentti esitetään poistettavaksi pykälästä.

16 16 4:53 (vapaakuukausien määrä) Ehdotetun 4:53:n mukaan ulosottomiehen on ilman velallisen pyyntöä viran puolesta annettava tulorajaulosmittauksessa velalliselle vuosittain kaksi vapaakuukautta. Perustelujen mukaan vapaakuukausia olisivat ensisijaisesti kesälomakuukausi lomarahoineen ja joulukuu. Vapaakuukausista velallinen voisi sopia ulosottomiehen kanssa. Ulosottomenettelyssä velallinen saa palkan ja eläkkeen ulosmittauksesta ennakkoilmoituksen ennen ulosmittausta. Ennakkoilmoituksessa velalliselle annetaan ulosmittausta koskevia tietoja ja toimitusmiehen yhteystiedot. Ennakkoilmoitukseen voidaan merkitä myös tarvittavat tiedot myönnettävistä vapaakuukausista ja niiden hakemismenettelystä. Osa velallisista ei välttämättä tarvitse tai halua vapaakuukausia. Näin esimerkiksi silloin, kun loppuvelka kertyisi pian tai velallinen muutoin haluaisi velkansa kertyvän nopeammin. Tämän vuoksi ulosmittauksessa tulisi edellyttää, että vapaakuukaudet annettaisiin vain velallisen pyynnöstä. UL 4:53:n 1 momentti tulisi kirjoittaa seuraavasti: "Velalliselle on pyynnöstä annettava tulorajaulosmittauksessa vuosittain kaksi vapaakuukautta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään kolme vuosittain. Hakijan suostumuksella vapaakuukausia voidaan hakemuksen raukeamatta antaa enintään kuusi vuosittain". 4:81 (perinnöstä luopuminen) Ulosottokäytännöstä saadun kokemuksen mukaan perinnönsaajana oleva velallinen, joka haluaa kiertää velkojen maksamista, vielä ulosmittauksen jälkeen laatii perinnöstä iuopumisilmoituksen ja merkitsee siihen päiväyksen, jonka mukaan luopuminen on tapahtunut ennen ulosmittausta. Järjestelyä ei voida hyväksyä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ulosmittauksessa velallinen saisi suojaa velkojan vaatimusta vastaan vasta sitten, kun luopumisilmoitus on jätetty velallisen kotipaikan maistraattiin talletettavaksi. Tämän vuoksi 81 tulisi kirjoittaa seuraavasti. "Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen perittävän eläessä on luopunut oikeudestaan perintökaaren 17 luvun 1 :n 2 momentin mukaisesti taikka perittävän kuoleman jälkeen on luopunut oikeudestaan perintökaaren 17 luvun 2a :n mukaisesti ja antanut kuolinpesälle kirjallisen Iuopumisilmoituksen tiedoksi niin kuin hallintolain 57 :n 2 momentissa säädetään. Ulosmittauksessa velallinen saa suojaa velkojan vaatimusta vastaan vasta, kun luopumisilmoitus on jätetty velallisen kotipaikan maistraattiin talletettavaksi. Velallisen tulee viipymättä ilmoittaa Iuopumisilmoituksen tallettamisesta pesän osakkaille ja hallinnolle. Sen jälkeen kun ulosmittauspäätös on tehty, velallinen ei voi hakijaa sitovasti luopua oikeudestaan perintöön ". 5:9 (valtion korvausvastuu) Jos omaisuuden myynnissä velkoja, muu oikeuden haltija, oikea omistaja tai ostaja on menettänyt oikeutensa tai kärsinyt vahinkoa 5 luvun 6 :n, 7 :n 1 momentin tai 8 :n perusteella, hänellä on oikeus saada vahingonkorvausta valtion varoista. Pykälän 3 momentin mukaan korvaus määrätään ulosottomiehen tuottamuksesta riippumatta noudattaen, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään. Valtiolla on oikeus saada suorittamansa määrä vahingon aiheuttajalta. Valtion takautumisoikeuden toteuttamisessa noudatettaisiin vahingonkorvauslain säännöksiä. Selvyyden vuoksi viittaus vahingonkorvauslakiin tulisi lisätä valtion takautumisoikeutta koskevaan säännökseen seuraavasti: "Valtiolla on oikeus saada suorittamansa määrä vahingon aiheuttajalta siten kuin vahingonkorvauslaissa säädetään ".

17 17 Laki ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta Voimaantulosäännöksen 3 momentti Toistuvaistulon ulosmittauksen kestoa ja kertymiä voidaan luotettavasti seurata lukien, jolloin ulosottotoimessa otettiin käyttöön valtakunnallinen ulosottorekisteri. Toistuvaistulon kestoja kertymät eivät kuitenkaan tässäkään rekisterissä ole kaikissa tapauksissa automaattisesti saatavissa, vaan selvittely saattaa vaatia manuaalityötä. Tämän vuoksi voimaantulosäännöksen 3 momentti ehdotetaan kirjoitettavaksi seuraavsti. "Laskettaessa maksuttomiin suoritteisiin oikeuttavaa toistuvaistulon ulosmittauksen aikaa otetaan huomioon aika 1.3,2004 lukien ". Johtava kihlakunnanvouti Pekka Louekoski

18 LAPPEENRANNAN KIHLAKUNNAN ULOSOTTOVIRASTO Johtava kihlakunnanvouti Hannu Hinkkanen PL Lappeenranta Lappeenranta HE 13/2005 vp N:o ^^/hösr/bl^ Viite Hallituksen esitys HE 13/2005 laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Lappeenrannan kihlakunnan ulosottoviraston as i an tuntij apuh een vuoro Eduskunnan EDUSKUNTA Lakivaliokunta Pyydettynä asiantuntijapuheenvuorona ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen III vaiheesta saan Lappeenrannan kihlakunnan ulosottoviraston puolesta esittää kohteliaimmin seuraavaa: YLEISTÄ SIELTÄ TÄÄLTÄ Ehdotuksen tarkoituksena on kehittää heikossa taloudellisessa asemassa olevien velallisten vähimmäissuojaa, parantaa yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä ulosotossa ja mahdollistaa huutokauppaan nähden vaihtoehtoisia realisointitapoja sekä lisätä velallisten omatoimisuutta ja kirjata perinnän vaihtoehtoisia, pehmeitä keinoja ulosottolakiin. Sivutuotteena lakia systematisoidaan ja muutetaan helpommin ymmärrettävään muotoon. Pykälämäärä kasvaa merkittävästi, vaikka väliotsikot helpottavatkin haluttujen lainkohtien löytymistä. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu, mutta niiden perusteella ei ehkä ole täysin varmoja johtopäätöksiä tehtävissä. Selvää on, että sellaiset pitkäaikaiset velalliset, jotka velkaantuvat enemmän kuin ulosottoteitse pystytään perimään, "ansaitsevat" jokaisen helpotuksen kohdalla velkojiensa kustannuksella olipa kyse vapaakuukausien määristä, suojaosuuksien korotuksista tai ulosottoperusteen vanhenemisesta. Velkojien menetykset ovat lopullisia ja velallisten vähimmäissuoja paranee. Toki voi ajatella niin, että pitkäaikaisten toistuvaistulon ulosmittauksen kohteiksi joutuneiden "vapaakortti" taulukkomaksuista koituu velkojien hyödyksi. On todennäköistä, että valtion ulosottomaksutulot vähenevät ja että 60 prosentin kustannusvastaavuustason ylläpito on mahdollista vain ulosottolaitoksen näivettämisellä eli kulujen karsinnalla. Velkojilta perittävän tilitysmaksun on ajateltu kattavan kahden alimman taulukkomaksun alentamisen ja pitkäaikaisessa ulosottoperinnässä olleiden velallisten taulukkomaksun helpottamisen aiheuttamat menetykset. Arvio on optimistinen, koska pitkäaikaisvelallisten määrä ei ulosotossa näytä vähenevän ja koska tilitysmaksu ohjaa muun muassa velkasovintojen yhteydessä ulosoton ulkopuolella tapahtuviin maksuihin. Velkasovinto kyllä tehdään ulosottoperinnässä olevista veloista, mutta maksut hoidetaan suoraan velkojille, jotka sen jälkeen peruuttavat saatavansa ulosotosta. Tilitys-ja taulukkomaksut jäävät saamatta ja velkojat maksavat vain käsittelymaksun. Esityksen perusteluissa on viitattu siihen, että ulosottomiesten tulisi entistä enemmän myöntää yksittäistapauksellisia helpotuksia ulosottomaksuista. Kohtuuttomuudet tulee tietenkin oikaista, mutta massamenettelyssä, mihin oikeusministeriön työmääränormitkin viittaavat, ei taulukkomaksun yksittäistapauksellisiin kohtuuttomuuksiin juurikaan voida puuttua. Vielä on huomattava, että väljät poikkeusnormit ohjaavat helposti kovin erilaisiin tulkintoihin maan eri ulosottopiireissä ja jopa saman ulosottoyksikön sisällä. Sellainen taulukkomaksun uudistus, jossa kertasuorituksen suuruus olisi ratkaisevaa eikä se kunka suoritus jakaantuu eri saataville, olisi syytä toteuttaa. Kohtuuttomuudetkin vähenisivät. Esitys on ulosottotoimen kannalta sikäli ristiriitaisia tuntoja aiheuttava, että toimintaa ohjataan yhä enemmän suurten asia- ja velallismäärien käsittelyyn entistä tehokkaammin ja vähentyvin voimavaroin ja siitä huolimatta kaavamaisuutta vähennetään ja ulosottotoimen tehtäviä muun muassa vaihtoehtoisten myyntimuotojen takia ja kuolinpesissä sekä yhteisomistustilanteissa lisätään merkittävästi. Joustavuus ja yksilökohtaisten olosuhteiden huomioon ottaminen on toki paikallaan, mutta samalla on huolehdittava ulosoton resursseista. Muutoin uudistuksen periaatteet jäävät toteuttamatta.

19 JOITAKIN YKSITYISKOHTIA SIELTÄ TÄÄLTÄ Esityksen 4 luku 7 ja 6 luku 2 Optio-oikeutta koskeva esitys on tasapainoinen. Maksunsaantijärjestyslain osoittama etusijajärjestys on oltava pääsääntönä. Tätä ei maksuvelvollinen voi horjuttaa. Sivullisen oikeus on myös kiistaton, vaikka se suokin mahdollisuuden yhteistoimin velallisen kanssa kiertää etusijasäännöksiä. Käytännössä ongelmia aiheuttaa se, että ulosottoyksiköiden tilille tulevista suorituksista ei voi päätellä sitä, onko maksaja sivullinen vai maksuvelvollinen. Viitesiirroissa ongelma korostuu, koska kelvollisen viitesiirron käsittely hoituu ilman ulosottoviraston henkilöstön myötävaikutusta. Näin ollen mahdollisuutta harkita maksun kohdentamista ei edes ole. Vanhimman ulosottoperusteen käsitettä olisi ehkä hyvä täsmentää, jotta esimerkiksi eri verosaatavien osalta varojen jako eri saataville olisi selkeä. Esityksen 4 luku 14 Samastussivullisen tietojen hankintaa koskeva kohta tulisi täydentää siten, että tietoja voidaan kysyä jo ennen samastuspäätöksen tekemistä. Muutoin joudutaan tekemään turhia samastuspäätöksiä ja niitä seuraavia itseoikaisuja. Sivullisten oikeusturvasta voidaan helposti huolehtia jälkikäteisellä ilmoitusmenettelyllä. Esityksen 4 luku 15 Irtainta koskeva ehdollinen saanto pitäisi rajoittaa nykytilanteeseen. Osamaksukauppakin omistuksenpidätystä koskeva ehto riittää. Ajoneuvot ovat varsin tyypillinen osamaksukohde. Niiden osalta rekisterimerkintä osoittaa ulkopuolisille omistajan ja haltijan. Väärinkäytösmahdollisuudet eivät ole kovin suuret. Takaisinottoehto muuttaisi tilanteen. Kyllähän nysäänkin eräät autoliikkeet käyttävät takaisinottoehtoa osamaksusopimuksissaan. Ne ottavat tietoisen riskin saadakseen kaupan ammattiautoilijan kanssa tehdyksi, sillä osamaksuostaja kirjataan heti omistajaksi. Autoverovapauskauden alkaminen lienee ostajan tavoittelema etu. Muutostarvetta ei ole. Jos irtaimen omaisuuden "vakuusluovutukset" sallitaan laajalti, niin ulosottovelkojien asema heikkenee. Samaan maaliin pelaavat velallinen ja omistuksen itselleen pidättänyt tai takaisinottoehdoin omaisuuden luovuttanut myyjä voivat aina syrjäyttää ulosmittausvelkojat. Sopimusten jälkikäteinen päivääminen olisi muutoksen jälkeen arkipäivää ulosotossa. Laskuissa olevat omistusoikeuden pidätystä koskevat maininnat yleistyisivät ja niitä tultaisiin käyttämään perusteena ulosottovelkojien syrjäyttämiseen. Jos irtaimen panttaus on tarkoitus yhä säilyttää pääsääntöisesti luovutusta edellyttävänä, niin suhtautuminen ehdollisiin luovutuksiinkin pitäisi olla pikemminkin pidättyvä kuin lähes kaiken salliva. Kun muutokselle ei näytä olevan muuta perustetta kuin synkronointi uuden konkurssikin kanssa, niin pitäytyminen entiseen on perustellumpaa. Esityksen 4 luvun 16 Turhan ulosmittauksen kieltoa halutaan laajentaa muun muassa ulottamalla se myyntivaiheeseen saakka. Mitään määrällistä alarajaa siitä, kuinka paljon varoja olisi kerryttävä täytäntöönpanokulujen yli, ei ole esitetty. Tämä voisi aiheuttaa sen, että pienen velan perimiseksi tapahtunut ulosmittaus ja myynti voidaan joutua peruuttamaan, vaikka hakijan saatava olisi kertynyt kauppahinnasta kokonaan. Pienen saatavan velkoja asetetaan kehnoon asemaan. Parempi tapa olisi määritellä "lainsuojattomuuden" raja muun kuin toistuvaistulon ulosmittauksen esteenä. Voidaan todeta, että pesäosuuden ja määräosin omistetun omaisuuden realisointitulokset ovat yllätyksellisiä. Niiden kohdalla voidaan joutua käymään läpi pitkä ja kuluja aiheuttava prosessi, jonka lopputuloksena ulosmittaus kumotaan turhana. Turhan ulosmittauksen kiellon soveltaminen aiheuttaneekin pikemmin tarpeettomia varattomuusmerkintöjä kuin tarpeettomia ulosmittauksia. Kun konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta myydään panttivelkojan hakemuksesta, olisi kentällä tiedettävä, tuleeko turhan ulosmittauksen kieltoa soveltaa. Näissä tilanteissa konkurssilain 17 luvun 7 :n tarkoittamat kustannukset voivat olla korkeita ja kertymä hakijalle vähäinen. Esityksen 4 luvun 20 Rahalla ei ole korvamerkkejä. Näin ollen kahden vuoden suoja-aika on liian pitkä. Varojen erillään pitäminen on kahden tilin avulla helppoa. Selvitykseltäkään tuskin vaaditaan kovin paljon. Kun jotkut muut kuin toistuvaissuorituskorvaukset voivat olla varsin mittavia ja kun niitä ei ole tarkoitettu elinkustannusten maksamiseen, niin ulosottovelkojien syrjäyttäminen kahdeksi vuodeksi tuntuu kohtuuttomalta. Toki esimerkiksi vammautumisen jälkeen erilaiset apuvälinehankinnat voivat ajankohtaistua vasta parinkin vuoden kuluttua.

20 Esityksen 4 luvun 21 Erottamisetua koskevien säännösten muuttamiselle ei ole juuri akuutteja syitä, kuten yksityiskohtaisissa perusteluissakin todetaan. Näin ollen nykytilannetta ei pidä muuttaa. Kun erottamisetu on otettava viran puolesta huomioon, niin velallisen toimintavapaus voi tosiasiassa pienentyä, jos erottamisetua nostetaan 50 prosentilla. Esityksen 4 luvun 48 S. 52 ia 53 $ Avopuolison huomioon ottamisen kynnys suojaosuutta laskettaessa on oltava riittävä. Velvollisuus selvityksen esittämiseen on maksuvelvollisella. Suhteen pysyvyys ja yhteinen talous on todistettava. Velallisen elatuksen varassa olevien "tuloraja" 570 euroa kuukaudessa on liian korkea. Jos esitys olisi selkeä, niin suojaosuuden ja "tulorajan" tulisi olla jokaisen velallisen elatuksen varassa olevan kohdalla saman suuruinen. Näin ollen oikeampaa olisi pysyttää edellä mainittu ansaintaraja 210 eurossa. Kun tulorajaulosmittauksessa vapaakuukaudet on annettava viran puolesta, niin ne tulisi todella antaa siten. Velallisen toivomuksilla ei silloin pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa. Miksi kahden vapaakuukauden sijasta tulisi antaa kahden ja puolen kuukauden maksuvapaus? Kesälomakuukauden palkkahan on noin puolitoistakertainen verrattuna normaalikuukauteen. Usein on vielä niin, että kesälomakuukauden palkka ei toteudu tulorajaulosmittauksena, vaan pääsäännön mukaisena. Ulosmittausta tehtäessä ei valita tulorajaulosmittausta tai pääsäännön mukaista tapaa, vaan palkan suuruus vasta ratkaisee sen, minkälaisesta toistuvaistulon ulosmittauksesta on kyse. Esityksen 5 luku 2, 11, 15, 20 ia 23 Kiinteistö ja arvokas irtain omaisuus on rinnastettu 5. luvun useassa kohdassa. Arvokkaaksi irtaimeksi katsotaan noin euron arvoinen omaisuus. Rinnastus on joissakin tapauksissa perusteeton, koska osa ulosmitatuista kiinteistöistä ja varsinkin niiden murtoosista on reilusti alle euron hintaisia. Näin ollen omaisuuden arvon pitäisi olla määräävä tekijä eikä se, onko kyseessä kiinteä vai irtain. Vähäarvoisten kiinteistöjen kohdalla ei tulisi soveltaa edellä mainittuja pykäliä. Kuinka tulee suhtautua vähimmäishintavaatimukseen silloin, kun konkurssipesä hakee joko arvokkaan irtaimen tai kiinteistön pakkohuutokauppaa ulosottolain mukaisesti? Tämä olisi ehkä hyvä selventää. Onko pesällä myös kielto-oikeus 5 luvun 55 :n mukaisesti, vaikka alinta hyväksyttävää tarjousta ei konkurssilain 17 luvun 14 :n 3 momentin mukaan määrätäkään? Esityksen 5 luku 85 Perustelujen mukaan yrityskiinnitystä ei kuoletettaisi huutokaupan johdosta. Menettely sisältää ulosottovelkojien kannalta riskin, koska yrityskiinnitys näkyy rasituksena koko määrästään jo hakemuspäivästä lukien. Näin ollen on mahdollista käydä niin, että kiinnityksenhaltijan saatava kertyy joko kokonaan tai osittain huutokaupasta ja että myöhemmät ulosotto velkojat kuitenkin torjutaan rasitustodistustiedon perusteella. Lisäksi yrityskiinnityslain 14 :n 2 momentin mukaan pantinsaajalla ei ole oikeutta maksuun omaisuudesta, joka on ennen yrityskiinnityksen hakemista ulosmitattu tai luovutettu konkurssiin. Sanamuoto on omiaan aiheuttamaan sekaannusta, vaikka panttikirjan panttausajankohta lieneekin ratkaisevampi kuin kiinnityksen hakemispäivä. Epävarmuutta aiheuttaa myös se, että ulosmittaus ja pakkohuutokauppa harvoin koskee kaikkea sitä omaisuutta, jota on yrityskiinnitetty. Kun yrityskiinnityksen kohde "elää" vielä koko ajan, niin selkeintä olisi, että kiinnitys kuoletettaisiin kertyneiltä osin. Esityksen 6 luku 12 Kertaluontoisissa jaoissa velalliselle ilmoittaminen on perusteltua, mutta toistuvaistulon ulosmittauksessa se on turhaa ja velallisia kiusaavaa. Kustannukset ovat melkoiset. Asian voisi hoitaa perimiskuitteja kehittämällä eikä lisäilmoituksilla. Esityksen siirtymäsäännöksen kohta 6

21 4 Suurituloisten totutteluaika 4 luvun 49 :n 1 momentin 3 kohdan soveltamiseen on tarpeeton. Nämä velalliset ovat saaneet nauttia etuoikeutetusta asemastaan jo riittävän kauan ilman esitettyä siirtymäaikaakin. Esitys ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta Taulukkomaksuista vapauttamisesta pitäisi luopua. Taulukkomaksun tulisi määräytyä kertasuorituksen mukaisesti ilman että suorituksen jakaminen eri saataville vaikuttaisi. Pienimpiä taulukkomaksuja voi hyvin alentaa. Maksuista vapautettujen asema tulisi pohtia uudelleen. Ulosottomiesten merkittävänä tehtävänä ei voi olla ulosottomaksulain kohtuuttomuuksien yksittäistapauksellinen oikaiseminen. Lain pitää olla sellainen, että poikkeukset ovat harvinaisia. LOPUKSI Esitys on varsin laaja ja se nykyaikaistaa ulosottolakia tuntuvasti. Kieliasu selkeytyy ja joustavuus lisääntyy. Mahdollisuudet kasvavat niin ulosoton pehmeiden keinojen käytössä kuin realisointitavoissakin. Huutokaupan luonne muuttuu merkittävästi, kun vaatimus käyvän hinnan kertymisestä ja toisaalta ostajan oikeuksista virhetilanteissa otetaan käyttöön. Toisaalta ulosoton tehtävät kasvavat ja paineet kustannusten karsimiseen ja tehokkuuden lisäämiseen ovat ilmeisiä. Tämän vuoksi ulosoton "kannattavuudesta" tulisi huolehtia siten, ettei valtiolle perittävien ulosottomaksujen perustaa horjuteta. Esitys on erinomaisen kannatettava joistakin edellä esille otetuista epäkohdista huolimatta. Hannu Hinkkanen Lappeenrannan kihlakunnan ulosottovirasto johtava kihlakunnan vouti Valtion virastotalo Raatimiehenkatu 19 Postiosoite: PL 40, Lappeenranta Puhelinvaihde Nordeal

22 LAPUAN KIHLAKUNNANVIRASTO ULOSOTTO»OSASTO JOHTAVA KIHLAKUNNANVOUTI Pl 2, Lapua puh Fax HE 13/2005 vp Eduskunta Lakivaliokunta HALLITUKSEN ESITYS HE 13/2005 vp Pyydettynä puheenvuorona ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lapuan kihlakunnanviraston ulosotto-osaston puolesta esitän seuraavaa: Yleisarvio Pidän lakiesitystä selkeästi kirjoitettuna ja tarpeellisena sekä velkojien ja velallisten oikeudet tasapuolisesti huomioon ottavana. Esityksen yleisenä tavoitteena oleva tehokas ja kohtuullinen ulosotto toteutuu ehdotetuissa lainkohdissa pääosin hyvin, mutta saanen esittää seuraavassa joitakin tarkentavia kommentteja ja ehdotuksia: UL 4:2 Palkka Palkan määrittely on riittävän kattava. Esimerkiksi veronpalautuksen lisäämistä palkkaan verrattavien etuuksien luetteloon, ja siten ulosmittauksen rajoittamista 1/3 osaan, en pidä perusteltuna. Veronpalautus on palkka-, eläke- tai muusta tulosta kertynyttä säästöä, joka saadaan vasta noin vuoden kuluttua verovuoden päättymisestä. Veronpalautuksella ei siten turvata velallisen minimitoimeentuloa, mikä on ulosmittausrajoituksen tarkoitus. UL 4:7 Varojen kohdentaminen velallisen pyynnön mukaisesti Kysymyksen ratkaiseminen siitä, onko velallisella valinta- eli optio-oikeus ulosotossa, on tärkeä. Koska ulosottolaissa ei asiasta ole nimenomaista säännöstä ja koska sekä ulosottokäytäntö että oikeuskirjallisuudessa esitetyt mielipiteet ovat hyvin erilaisia, pidän ehdotusta tarpeellisena ja sanamuodoltaan sopivana. 4:64 Luonnollisen henkilön toistuva elinkeinotuloja 4:65 Muu elinkeinotulo Elinkeino- tai liiketoimintaa harjoittavan velallisen saama tulo on esityksessä jaoteltu toistuvaan elinkeinotuloon ja muuhun elinkeinotuloon. Toistuvaistulon tai ylipäätään elinkeinotulon määrittely ei kuitenkaan ole kovin yksiselitteistä ja tapaukset, joissa elinkeinonharjoittajan tulot kertyvät toistuvaistulona yhdeltä sopimuskumppanilta, ovat perin harvinaisia. Erittelyn tekemiseksi ei liene merkittävää muodollista tai tosiasiallistakaan perustetta, sillä toistuvaistulon ulosmittaus voitaisiin toimittaa 4 luvun 8 2 momentin nojalla etukäteen, kuten myös jatkuva maksukielto voidaan antaa 4 luvun 28 :n mukaan. Myöskään velkojalle tai velalliselle ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, missä muodossa tai minkälaisten sopimusten perusteella tulonmuodostus tapahtuu. Sensijaan ulosottomiehen rooli yrittäjän riskin ja velkojan luottoriskin säätelijänä on elinkeinotulon ulosmittauksessa keskeinen tekijä. Ulosottomiehen olisi huomioitava tässä lukuisia eri tekijöitä, kuten esim. velallisen velkaantumisaste, maksukäyttäytyminen sekä yrityksen kulurakenne ja kannattavuus.

23 Yrittäjäriskin ja luottoriskin suhteen on siten ratkaisevassa asemassa velallisen varallisuusasema. Ulosmittaamatta jätettävän osuuden suuruudella vaikutettaisiin oleellisesti em. riskeihin samalla, kun tällä osuudella on sosiaalinen tarkoitus velallisen ja yritystoiminnan suojana. Suojattua osuutta määrättäessä kriteereinä olisivat yrittäjäriski, luottoriski ia yritystoiminnan suojaaminen ia sen vuoksi laki kaipaisi täsmennystä. Velallisen ylivelkaisuus ja jatkuvat laiminlyönnit realisoivat velkojan luottoriskin. Suojattu osuus on aina suoraan velkojan tappio. Yleisperustelujen 3.1.-kohdassa sanotaan: "Ulosottomenettelyn ensisijaisena tavoitteena ei ole velallisen yritystoiminnan tervehdyttäminen, vaan sitä varten käytettävissä on yrityssaneerausmenettely." Edellä olevan johdosta esitetään, että 4 luvun 64 ja 65 yhdistettäisiin, tekemättä eroa toistuvaistulon ja muun tulon välille, ja suojatun osuuden pääsääntö (5/6) koskisi vain tilapäisiä maksuhäiriöitä tai sitä, että hakijan oikeus on varmistettu turvaavalla ulosmittauksella tai muulla tavoin. Näillä korvattaisiin esityksessä oleva toistuvaistulo erityissäänneltynä tapauksena. Muussa tapauksessa ulosmittaus toimitettaisiin hallituksen esityksen mukaisesti lähtökohtaisesti kokonaan, mutta saataisiin rajoittaa myös ulosottomiehen harkinnan perusteella tarkoituksenmukaisella ja suhteellisuusperiaatetta noudattavalla tavalla. Käytännössä ulosmittaamatta jäävä osuus pienenisi ja siten myös yrittäjäriskin painoarvo, luottoriskin tavoin, kasvaisi velallisen laiminlyöntien lisääntyessä, eli suojaosuus liukuisi riskivertailun perusteella. Maksuvaikeudet voitaisiin sinänsä nimittää tilapäisiksi ylivelkaisuudesta huolimatta, mikäli on kysymys takausvelasta tai muusta ylivelkaisuuteen johtaneesta yksittäisestä tapahtumasta, jolloin yritystoiminnan ja siitä ulosottoon kertyvän tulon turvaaminen on sekä velallisen, että velkojan etu (riskivertailu). Selvennystä kaivannee myös voimassaolevan ja esitetyn lain tarkoitus, eli ulosmitattavan osuuden määrittelyssä lähtökohtana oleva velallisen kokonaistulo. Suojattu osuus voi sisältyä ulosmittauksen ulkopuolelle jääviin tuloeriin ja tiettyjä tuloeriä voidaan ulosmitata kokonaan. Kokonaistulon tarkka määrä ei ulosottoselvityksistä, kirjanpidon ja verotustietojen tarkastuksista ym. huolimatta välttämättä ole käytettävissä, vaan ulosmittaus olisi perustettava näiden pohjalta tehtyyn arvioon, johon velallisella ja velkojalla olisi normaaliin tapaan oikeus hakea muutosta (itseoikaisu tai valitus). Huomionarvoista on myöskin, että 4 luvun :n mukaiset maksusuunnitelmat olisi tarkoitus perustaa ulosmittauskelpoiseen tuloon. Yleisperustelujen kohdassa 3.2. on siinä tarkoituksessa mainittu: "Ulosottomies ei voi ilman hakijan suostumusta antaa velalliselle lakiin perustumattomia helpotuksia." Sekä voimassaoleva laki, että käsillä oleva hallituksen esitys mahdollistavat kumpikin edellä esitetyn menettelyn, joten edellä olevilla ehdotuksilla ei ole tarkoitus puuttua velallisen ja velkojan oikeuksiin. Tarkoitus olisi yksinomaan rajata ja ohjata ulosottomiehen laajaksi tarkoitettua harkintavaltaa. Lisäksi olisi tavoite täsmentää säännöstä ja yhtenäistää lainkäyttöä ulosotossa ja tuomioistuimissa. 5:65 Määräalan, ainesosan ja tarpeiston erikseen myynti Erikseen myynti edellyttää puheena olevan momentin mukaan velallisen ja niiden oikeuden haltijoiden suostumusta, joiden oikeutta se koskee. Käytännössä on ollut tapauksia, että vaikka määräalan myynnillä kaikki ulosmittausvelat olisivat tulleet maksetuiksi, on ollut pakko myydä koko tila, koska velallinen ei ymmärtämättömyyttään ole antanut myyntiin suostumustaan. Tämän vuoksi esitän, että ulosottomiehelle myönnettäisiin harkintavalta sellaisissa tapauksissa, joissa määräalan, ainesosan tai tarpeiston erikseen myynti olisi selvästikin velallisen edun mukaista ja kaikki ulosottovelat tulisivat näin maksetuiksi, mutta velallinen ei (ymmärtämättömyyttään) anna myyntiin suostumustaan. Jorma Turtonen Johtava kihlakunnanvouti SUOMEN KIHLAKUNNANVOUDIT RY Hallituksen jäsen, kihlakunnanvouti Visa Kallio Helsinki