Yhteistoiminta-alueen organisaation rakentaminen. Organisaatioseminaari Paavo Salli

Transkriptio

1 Yhteistoiminta-alueen organisaation rakentaminen Organisaatioseminaari Paavo Salli 1

2 Miksi tämä seminaari? 1. Kuntien yhteistoimintasopimuksessa sovitaan: Että laaditaan vuosittain valtuustojen hyväksyttäviksi palvelusopimus, joka sisältää Tavoitteet ja määrärahat osaprosessitasolle 1. Ne hyväksytään yhteistoiminta-alueella yhtä pitävin päätöksin. Tämä on talousarvioasetelmassa valtuuston päätettävä taso. 2. Kuntien maksuosuuksien laskenta perustuu määrärahoihin Palvelusopimuksessa tuotteet ja niiden kustannukset 3. Tavoitteisiin perustuu palveluvalikoima ja laatu 4. Organisaatiorakenne ja talousarvioasetelma jäsentää palvelujen tuottamisen sekä vastuun palvelusopimuksen toteuttamisesta 5. Osallistumisen ja yhteisen keskustelun vuoksi 2

3 Miten edetään Organsiaatiorakenne/talousarvioasetelma, helmi-maaliskuu Yhteistoimintasopimus, maaliskuu Valtuustopäätökset yhteistoimintasopimuksesta, huhtikuu 2011 Sisältää vaiheistuksen 4. Henkilöstön sijoittaminen organisaatiorakenteeseen, toukokuu Palvelusopimusten 2012 ja talousarvion 2012 valmistelun aloittaminen, lähtökohdat ja ohjeet, kesäkuu Varsinainen valmistelutyö, elokuu-marraskuu Sote-integraatiolain mukaiset valtuustopäätökset, elokuu Valtuustopäätökset talousarviosta ja palvelusopimuksista, joulukuu

4 Etenemistä pitemmällä aikavälillä 1. Rakennetaan yhteisiä arvoja sekä brändiä ja mainetta. 2. Huolehditaan työilmapiiristä 3. Kehitetään so-te integraatiota ja prosesseja. Laatutyöstä tuttu jatkuvan parantamisen periaate. 3. Kehitetään rajapintoja ylittäviä asiakasprosesseja Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidon organisaatioiden kanssa Yhteistyö 3. sektorin kanssa Yhteistyö yksityissektorin kanssa Jatketaan muutoinkin rajapinta-analyysin edellyttämällä tavalla 5. Toteutetaan kuntien kesken sovittu vaiheistus 6. Toteutetaan tietohallintoratkaisut, otetaan käyttöön konsernin uusi johdon laskentajärjestelmä 7. Kehitetään tuotteistusta ja kustannuslaskentaa 8. Muuta, mitä? 4

5 Organisaatiosuunnittelun tavoitteet, mustallla dia 1. Kilpailukykyisen palvelun ja puoleensa vetävän työyhteisön rakentaminen, /brändi, maine 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio/ yhteistoiminta, pitkän aikavälin tehtävä 3. Ennalta ehkäisevä terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta/ elämänhallinta 4. Kuntien yhteinen asioiden valmistelu ja sopiminen /yhteistoimintasopimus 5. Päätöksentekojärjestelmän selkeys, poliittisten päätöksentekijöiden rooli ja vastuut suhteessa johtaviin viranhaltijoihin: keinoina 1. Yhteistoimintasopimus 2. Sastamalan kaupungin hallintosääntö 3. Talousarvioasetelma (seminaari ) ja talousarvion täytäntöönpanomääräykset 4. Tehtäväkuvaukset 6. Toistojen, päällekkäisyyksien ja monivaiheisuuden karsiminen: 1. Konsernihallinnon keventäminen 2. Taloussuunnittelu- ja palvelusopimusprosessien yksinkertaistaminen 7. Vanhuspalvelujen rakenneratkaisujen toteuttaminen 8. Perhepalvelujen kehittäminen nuorten, nuorten ja perheiden auttamiseksi vaikuttavasti 9. Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen 10. Tuottavuuden ja asiakkaiden palvelun laadun jatkuva parantaminen 11. Yhteiset työtä ja päätöksentekoa ohjaavat arvot ja periaatteet 1. Aiheena strategiaseminaarissa Jatkovalmistelu valtuustojen vahvistettavaksi osana strategiatekstiä talousarvion yhteydessä 2011 lopulla 3. Seuranta- ja raportointi vuodesta 2012 alkaen osana sisäisen valvonnan toimintakertomusta 5

6 SASTAMALAN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI 2011 Uusi 2012 Uusi

7 Organisaatiosuunnittelun tehtävät : 1. Konsernihallintoon uudet toiminnot 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessi =Kuntayhteistyötä Konsernihallinto Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy (2011) 6 Akaasia Konsernihallinnan prosessit Huittisten Puhdistamo Oy, Punkalaidun ja Huittinen (2013?) 7

8 Nykytilanne Konsernihallinto 2011 Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Konsernin yhteistyöelimet Strategiat Konserniohjaus Kaupunkirakenteen kehitys Talousohjaus Sisäinen valvonta ja riskien hallinta 8

9 khal kval khal Suunnitelma uudesta Strategiat, prosessit Elämänhallinnan vahvistaminen, sos. hyvinvointi ja terveys, kokonaisvaikuttavuus Yhteistyö Elämänhallintatyöryhmä, yhteistoimintaalueen khall pj:t + kj:t kval khal tekla KONSERNIHALLINTO 2012 Konserniohjaus Kaupunkirakenne khal Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Konsernipalvelut henkilöstö-, tietohallinto-, juridiikkapalvelut Kvalt, khall, konsernityöryhmä, kj:t Talousohjaus, tuottavuus kval khal 9

10 Toisinkin voi olla: Esimerkkitapaus Kaarinasta Hyvinvoinnin edistäminen, yksi hyvinvointipalvelujen toimiala Kansalaistoiminnan johtaja, virka haettavana Osa-alueet Kansalaisopisto, rehtori Terveyden edistämisen palvelut, kansalaistoiminnan johtaja Kansalaistoiminta ja kulttuuripalvelut, kulttuurisihteeri Liikuntapalvelut, liikuntatoimenjohtaja Nuorisopalvelut, nuorisotoimenjohtaja 10

11 So-te ydinprosessi Henkilöstöinfo Osaprosessit, joille valtuustot syksyllä 2011 vahvistavat kuntien kesken sovittavat tavoitteet ja määrärahat Kotihoito ja ikäihmisten palvelut, valtuustot Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Avoterveydenhuolto ja vuodeosastot, valtuustot Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Perhe- ja sosiaalipalvelut, valtuustot Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Ympäristöterveydenhuolto, valtuustot Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Organisaatiosuunnittelutehtävä 2 tarkoittaa tässä esitetyn täsmentämistä ja työryhmien esityksiä käsitellään organisaatioseminaarissa

12 Sosiaali-ja terveyspalvelut Kutsu organisaatioseminaariin Muutoskohdat vahvennettu Osaprosessit, joille valtuustot syksyllä 2011 vahvistavat kuntien kesken sovittavat tavoitteet ja määrärahat Ikäihmisten palvelut, valtuustot Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Perusterveydenhuolto ja erikoislääkäripalvelut, valtuustot Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Perhe- ja sosiaalipalvelut, valtuustot Prosessien välinen yhteistyö! Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Ympäristöterveydenhuolto, valtuustot Aliprosessitaso II tai toiminto tai kustannuspaikka, viranhaltija Organisaatiosuunnittelutehtävä 2 tarkoittaa tässä esitetyn täsmentämistä ja työryhmien esityksiä käsitellään organisaatioseminaarissa

13 Sosiaali- ja terveyspalvelut Muistiinpanoni: seminaarissa Osaprosessit, joille valtuustot syksyllä 2011 vahvistavat kuntien kesken sovittavat tavoitteet ja määrärahat Ikäihmisten palvelut, valtuustot Perusterveydenhuolto ja erikoislääkäripalvelut, valtuustot Perhe- ja sosiaalipalvelut, valtuustot Prosessien välinen yhteistyö! Ympäristöterveydenhuolto, valtuustot Uusi esitys, valtuustot 13

14 Arvot Ohjausryhmä Asiakas Joustava ja toimiva yhteistyö Avoimuus Ammatillisuus Vastuullisuus Tasa-arvoisuus Sastamalan kaupunki, ta 2011 Yhteinen vahva tahtotila Asiakaslähtöisyys Rohkea realismi Kestävä kehitys Mitkä olisivat yhteistoimintaalueen arvot? Jokainen merkitsee erilliselle paperille. Yhteenveto raportoidaan ohjausryhmän esityslistan kautta. Esillä jatkossa. 14

15 Arvoista ja brändistä Näkemyksiä kirjallisuudesta: Arvot heijastavat sitä, minkä puolesta organisaatio toimii. Ihmiset tukevat organisaatiota, jonka arvoihin he voivat identifioitua: joko tukeakseen sen eettisiä periaatteita tai siksi, että sen brändi, imago, on riittävän sopiva tuotteen/palvelun ostopäätökselle tai liittymiselle henkilöstöön Arvot merkitsevät organisaation persoonallisuutta ja yhdistävät sen eri sidosryhmiin. Systemaattisessa brändin rakentamisessa otetaan sidosryhmät huomioon laajasti. Rakentamisella luodaan ja ylläpidetään suotuisaa imagoa ja mainetta organisaatiolle kokonaisuutena lähettämällä signaaleja kaikille sidosryhmille ja johtamalla käyttäytymistä, viestintää ja symbolismia. Brändi perustuu arvoihin Johtopäätös: Yhteistoiminta-alueella ja Sastamalan kaupungin organisaatiossa on tarpeen yhtenä arvona vahvistaa toimivaa ja joustavaa yhteistyötä. Arvojen ja sidosryhmien välisen yhteyden takia. Tämä on aloitusdia pitkän aikavälin kehittämisprosessille. 15

16 Sote-integraatio ja hallintomalli Kuntaliitto/STM: Valtakunnallinen linja + yhteistoiminta-alueemme johtopäätökset Paavo Salli 16

17 Elämänhallinta kuntayhteisössä 1. Ihmisen oma elämänhallinta Kestävä Pettävä 2. Elämänhallinnan vahvistaminen, sos. hyvinvointi ja terveys 4. Yhteistoimintaalueen ja kuntien strategiat 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut Konsernitoiminto 17

18 Elämänhallinta kuntayhteisössä 1. Ihmisen oma elämänhallinta Käsitteitä: voimaantuminen, sosiaalinen hyvinvointi ja terveys, terveyden edistäminen Pitkävaikutteisuus, elämänkaaren mittaisuus Kuntayhteisössä henkiset ja aineelliset resurssit toimijoiden informaatio ongelmien syistä toimintamallit synergia- ja uusiutumismahdollisuudet 2. Kokonaisvaikuttavuus, haasteellinen mittaamistehtävä Pettävän elämänhallinnan minimointi Kokonaistaloudellisuus 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut Informaatio asiakkaan ongelmien syistä Neuvola- ja neuvontapalvelut Uudet toimintamallit, esim. miesseminaari Projektit, esim. terveyshyöty-malli 4. Konsernihallinnon uusi toiminto: elämänhallinnan vahvistaminen Ei hallinnollinen, byrokraattinen eikä hierarkkinen toimintatapa Tavoitteena vahvistaa ihmisten omaa elämänhallintaa Toimintakonseptien rakentaminen ja panostukset Uudet kumppanuudet Kuntayhteisön resurssit mukana yhteistyössä, esim. paikallislehti liikunnan edistäjänä, seurat jne Uudet toimintatavat ja hajautetun aloitteellisuuden rakentaminen Koko konsernin oma osaaminen: Liikunta, lasten ja nuorten kasvatus ja opetus, kulttuuri, tekninen huolto, turvallisuussuunnittelu 18

19 Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on vaikuttavuus ja kustannustehokkuus *Valtakunnallinen linja: Painopisteen siirto ennaltaehkäisevään toimintaan vahvistaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. Tarvitaan poikkihallinnollista vaikuttamista sekä sitä tukevia rakenteita ja toimintamalleja, jotta hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat kaikessa päätöksenteossa priorisoitaisiin. Oikein kohdennetut, vaikuttavat ehkäisevät palvelut ja oikea-aikainen tuki ovat aina halvempi tapa kuin raskas korjaava hoito. Esim. lasten ja nuorten kohdalla tulee tukea kaikin keinoin ehkäisevää toimintaa sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävää tekemistä (liikunta, kulttuuri, elinympäristön turvallisuus jne.) Tavoitteet tulevaisuuden palvelujen turvaamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hallinnasta voivat onnistua vain, jos palvelukysynnän kasvua onnistutaan hillitsemään. Tämä toteutuu parhaiten hyvinvointia ja terveyttä edistämällä sekä ongelmia ehkäisemällä. Vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä huolehtimalla toiminnan tehokkaasta toteutumisesta uudistuvissa rakenteissa voidaan pitkällä aikavälillä suuresti parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia, vähentää palvelujen tarvetta ja estää kustannusten kasvu yli käytettävissä olevien voimavarojen. Terve ja hyvinvoiva väestö on myös taloudellisen aktiivisuuden ja kasvun tärkeä osatekijä

20 Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, johtopäätökset Johtopäätökset: Painopisteen siirto merkitsee muutosta yhteistoimintakuntien strategiassa ja resurssien, erityisesti kehittämisresurssien kohdentamisessa. Tästä johtuu elämänhallinnan toiminto Sastamalan kaupungin konsernirakenteessa. Konsernitoimintona elämänhallinnan vahvistaminen merkitsee uutta poikkihallinnollista vaikuttamista ja on siksi sijoitettu konsernihallintoon kaikkia toimialoja koskevana tehtävänä. Elämänhallinnan vahvistaminen etsii, kehittää, ottaa käyttöön ja vaikuttavasti soveltaa uusia toimintamalleja ja rakenteita Kuntataloudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys on kasvava ja suurin. Siksi tarvitaan uutta painopistettä koko kaupungin strategisessa ajattelussa. 20

21 Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhtenä kokonaisuutena Valtakunnallinen linja: Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi korreloivat hyvin vahvasti. Terveyteen vaikuttavat monet sosiaaliset tekijät. Monien väestöryhmien kuten iäkkäiden, mielenterveysasiakkaiden, päihdeasiakkaiden, lastensuojelun asiakkaiden ja vammaisten palvelut koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluista. Heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät käyttävät terveyspalveluja muita väestöryhmiä vähemmän ja heidän terveydentilansa on usein huonompi. Tästä syystä väestön yleisen terveyden parantaminen edellyttää monissa tapauksissa panostamista heikoimmassa asemassa olevien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien yhtäaikaiseen ratkaisuun samassa palvelukokonaisuudessa. Johtopäätös: Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistoiminta-alueen ydinprosessina

22 Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa Valtakunnallinen linja: Yhteiskunnan eri sektoreilla tehtävillä päätöksillä ja sektoreiden välisellä yhteistyöllä vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon päätökset voivat olla merkittävämpiä ja tehokkaampia. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava aktiivinen toimija sektoreiden välisessä yhteistyössä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuu toimivaan ja joustavaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Systemaattisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä ehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista on mahdollista kohdentaa tehokkaasti. Kaavoituksen, rakentamisen, asumisen, liikenteen, koulutuksen, työvoimapolitiikan suunnittelussa on otettava aina huomioon päätösten vaikutukset terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Johtopäätökset: Elämänhallinta konsernitoimintona kohdistaa huomion muilla sektoreilla tehtäviin päätöksiin, jotta niissä otetaan huomioon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma. Yhteistoiminta-alueella ja Sastamalan kaupungin organisaatiossa on tarpeen keskeisenä arvona vahvistaa toimivaa ja joustavaa yhteistyötä