PALVELUOPERAATIO SAAPPAAN TOIMINTA TURUSSA VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUOPERAATIO SAAPPAAN TOIMINTA TURUSSA VUOSINA 1977-2002"

Transkriptio

1 PALVELUOPERAATIO SAAPPAAN TOIMINTA TURUSSA VUOSINA Maria Pusa Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), Kirkon nuorisotyönohjaaja

2 TIIVISTELMÄ Pusa, Maria. Palveluoperaatio Saappaan toiminta Turussa vuosina Järvenpää 2002, 32 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kerätä tietoa Turun Saappaan toiminnasta ja tutkia Palveluoperaatio Saapasta osana kirkon nuorisotyötä. Kokoamistani tiedoista muokkasin historiikin, joka oli tilaus Turun Saappaan tuki ry:ltä. Tarkoitus on myöhemmin painattaa se kirjaksi. Historiikki on suunnattu kaikille toiminnasta kiinnostuneille sekä erityisesti nykyisille ja vanhoille saapaslaisille. Historiikki on nimeltään Saapastelua Turun kaduilla - Turun Saappaan historiikki ja se on liitteenä opinnäytetyössäni. Palveluoperaatio Saapas on yksi kirkon erityisnuorisotyön toimintamuodoista ja se on saanut alkunsa vuonna 1972 Keimolassa pidetyiltä Rock-festivaaleilta. Turussa toiminta aloitettiin vuonna 1977 tavoitteena päivystää Ruisrockissa ja Porin jazzeilla. Historiikkiin olen liittänyt myös osion Kaarinan saappaasta, koska se on osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimintaa. Aineistona historiikkia kerätessäni minulla oli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön vuosikansiot, joihin on kerätty toiminnasta kertovaa materiaalia sekä päivystysvihot, joihin saapaslaiset ovat voineet kirjoittaa ajatuksiaan päivystyksissä. Lisäksi haastattelin yhteensä kymmentä vanhaa tai nykyistä saapaslaista tai työntekijää. Kuvamateriaalia sain vanhoilta saapaslaisilta. Tutkimuksessani aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi lomittuivat toisiinsa. Jouduin siis täydentämään aineistoa koko ajan työni edetessä. Turussa Palveluoperaatio Saappaan toiminta on löytänyt paikkansa muiden auttamisjärjestöjen joukossa vuosien kuluessa ja se on tunnettu sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Toiminta on muuttunut jonkin verran vuosien aikana, mutta toimintaperiaatteet ovat edelleen samat kuin toiminnan alkaessa. Asiasanat: erityisnuorisotyö, etsivä työ, historiikit, kirkon nuorisotyö, Palveluoperaatio Saapas, Turku, vapaaehtoistyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Pusa, Maria. Activities of Palveluoperaatio Saapas in Turku during the years Järvenpää 2002, 32 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The purpose of this final thesis was to collect information of Turun Saapas and Palveluoperaatio Saapas as part of church youth work. Palveluoperaatio Saapas is one operational mode of special youth work of the church. It was originated in 1972 in a rockfestival which was in Keimola. In Turku the operation started in 1977 and it was about working in Ruisrock and Pori Jazz. A short history was made based on all material collected. It was a commission from the support organization of Turun Saapas. There is also a chapter of Kaarinan Saapas in the short history because it is a part of the activity of the parish union of Turku and Kaarina. It is intended to have the short history printed later. It is directed to everyone interested in Saapas and especially to current and former voluntary workers of Saapas. The short history is called Saapastelua Turun kaduilla and it is included in this final thesis. The material for the short history was collected from the annual reports of special youth work which include all kinds of material and information of Saapas and from notebooks in which the volunteers have been able to write their thoughts. Furthermore ten interviews of current and former volunteers and workers were made. Pictures were gathered from volunteers. In this study collecting, handling and analysing the data interlocked. That means that the material was supplemented all the time. In Turku Palveluoperaatio Saapas has found its place among other voluntary organizations during the last years and it is well known among young people and adults. The work has changed a bit but the main principles have been the same from the beginning. Keywords: church youth work, outreach work, Palveluoperaatio Saapas, short history, special youth work, Turku, voluntary work Deposited: Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Library

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. PALVELUOPERAATIO SAAPAS OSANA KIRKON NUORISOTYÖTÄ Kirkon nuorisotyö Kirkon erityisnuorisotyö Palveluoperaatio Saapas Etsivä nuorisotyö Festivaalityö Avoimet ovet TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tutkimusympäristö Tutkimusmenetelmät Teemahaastattelu Muut lähteet Aikaisemmat tutkimukset HISTORIIKIN KIRJOITTAMINEN Aineiston kerääminen Aiheen rajaus Aineiston käsittely Tutkimusmenetelmän luotettavuus Historiikin ulkoinen suunnittelu POHDINTOJA Turun Saappaan toiminta Opinnäytetyön prosessi LÄHTEET 31 LIITE Saapastelua Turun kaduilla - Turun Saappaan historiikki

5 1. JOHDANTO Olen ollut Turussa mukana vapaaehtoisena Palveluoperaatio Saappaan toiminnassa vuodesta 1997 ja työ on vuosien aikana muodostunut minulle hyvin tärkeäksi. Edelleen aloitettuani opiskelut ja muutettuani pois Turusta, olen käynyt päivystämässä mahdollisuuksien mukaan. Pohdiskellessani opinnäytetyöni aihetta päätin, että halusin liittää sen jotenkin Saappaaseen ja mielellään juuri Turun Saappaaseen, koska se on minulle itselleni läheinen. Sain idean kyseiseen tutkimukseen Turun Saappaan tukiyhdistykseltä alkuvuodesta 2002, ollessani siellä suorittamassa Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuteen kuuluvaa harjoittelua. Halusin, että opinnäytetyöstäni olisi jollekin konkreettista höytyä ja samalla toivoin, että aihe olisi itselleni kiinnostava. Pyysin ideoita tukiyhdistykseltä ja sieltä kerrottiin, että Turun Saappaan historiikin tekemisestä on ollut puhetta ja sille olisi tilaus. Otin tarjouksen vastaan mielelläni. Saappaasta ei tietojeni mukaan ole missään muualla tehty vastaavanlaista historiikkia, joten esikuvia ei ollut. Toisaalta se antoi valtavat mahdollisuudet historiikin tekemisessä, koska ei ollut mallia, johon olisi pitänyt tai edes voinut samaistua. Toivon, että oman tutkimukseni innoittamana ja rohkaisemana muillekin saapasryhmille ryhdytään keräämään historiikkeja tai muita vastaavia julkaisuja. Toivon, että Turun Saappaalle historiikista on paljon hyötyä. Mielelläni näkisin, että historiikkia lukisivat ainakin vanhat saapaslaiset, jotka voisivat muistella menneitä ja mahdollisesti innostua toiminnasta uudelleen sekä uudet saapaslaiset, jotka voisivat sen kautta tutustua niihin vaiheisiin, jotka ovat muokanneet Turun Saapasta sellaiseksi, mitä se nykyään on. Lisäksi historiikkia voitaisiin jakaa esimerkiksi toiminnan tukijoille. Konkreettista hyötyä historiikista on tukiyhdistykselle ja sitä kautta Saappaalle, mikäli sitä ryhdytään suunnitelmien mukaan myymään. Vaikkei historiikista suurta voittoa saataisikaan kerätyksi, on kaikki tuotto varmasti tervetullutta yhdistykselle.

6 6 Historiikin keräämisen lisäksi tutkin Palveluoperaatio Saapasta osana Kirkon nuorisotyötä. Omalla paikallaan ja yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa se on mahtava voimavara, jota kannattaa hyödyntää.

7 7 2. PALVELUOPERAATIO SAAPAS OSANA KIRKON NUORISOTYÖTÄ 2.1 Kirkon nuorisotyö Seurakunnan nuorisotyöllä tarkoitetaan sellaista seurakunnan järjestämää toimintaa, joka tapahtuu nuorten kanssa ja nuorten hyväksi ja jonka edellytysten luomisesta seurakunta myös kantaa vastuun (Mäkinen 1986, 7). Laajasti ottaen seurakunnan nuorisotyöllä tarkoitetaan kaikkea varhaisnuorten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa tapahtuvaa kristillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria elämään seurakunnan elävinä jäseninä ja kantamaan vastuuta seurakunnalle annetusta todistustehtävästä. (Seppälä 1988, 157.) Seurakunnan nuorisotyön tärkein tehtävä on auttaa nuorta uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on ilmoittanut itsensä erityisesti Jeesuksessa Kristuksessa, ja jäsentämään tämä usko omaan elämänkokonaisuuteen niin, että hän voi elämässään kokea Jumalan läheisyyttä sekä sitoutua ja osallistua Jumalan tahdon toteuttamiseen. Tässä tehtävässä ilmenee kirkon nuorisotyön omaleimaisuus, sen erityinen anti nuorille nuorisotyön kokonaisuuden puitteissa. (Mäkinen 1986, 7.) Kirkon kasvatustoiminnan periaatteiden mukaan seurakunnan nuorisotyön on tarjottava nuorelle ihmiselle mahdollisuus - rakentaa uskonelämänsä sanan ja sakramenttien perustukselle ja yhteyteen - yhteyteen toisten kristittyjen kanssa ja sitoutumiseen Jumalan kansan jäseneksi - ottaa vastuuta seurakunnan tehtävän toteutumisesta ja Jumalan tahdon toteuttamisesta maailmassa - harjaantua kristillisessä elämäntulkinnassa ja sen mukaisessa elämässä. (Mäkinen 1986, 7.) Kirkon nuorisotyön toiminta voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen. Ehkä tunnetuin osa kirkon nuorisotyötä on kaikenlainen kokoava toiminta, kuten kerhot, partio, rippikoulu, leirit ja kirkkotilaisuudet. Toinen tapa tavoittaa paljon nuoria on sellaista, jossa nuoria kohdataan siellä, missä he ovat jo koolla. Tällaista toimintaa on

8 8 laajimmillaan koulutyö, joka sisältää muun muassa päivänavaukset, koulujumalanpalvelukset ja kirkkovuoden juhlat. Erityisnuorisotyö taas on parhaimmillaan työtä, jossa nuoria kohdataan yksilöinä ja jonka painopisteet ovat etsivässä työssä, avoimien ovien toiminnassa ja palveluoperaatio Saappaassa. Lisäksi kirkon nuorisotyöhön lasketaan myös kaikenlainen tiedotus vanhemmille ja kasvattajille sekä yhteistyö eri viranomaisten kanssa. (Mäkinen 1986, 8.) 2.2 Kirkon erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö sai alkunsa Suomen ev.lut. seurakunnissa siitä, että joukko nuorisotyöntekijöitä 1960-luvulla kiinnostui nuorisosta, joka liikuskeli kaduilla eikä osallistunut mihinkään järjestettyyn toimintaan. Samaan aikaan maassamme oli alkamassa voimakas muuttoliike. Nuorisomme keskuuteen alkoi levitä huumausaineiden käyttö. Työntekijöiden välittämä tieto herätti myös esimiesten ja luottamushenkilöiden kiinnostuksen asiaan. Seurauksena oli, että maamme suurimpiin seurakuntiin ryhdyttiin perustamaan erityisnuorisotyöntekijöiden virkoja. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 7.) Virallisesti erityisnuorisotyötä on tehty Suomen evankelisluterilaisissa seurakunnissa vuodesta 1968 alkaen. Aluksi työmuodosta käytettiin nimeä jengityö, mutta erityisnuorisotyö vakiintui nimeksi jo 70-luvun alkupuolella. (Alstela 2002, 1.) Evankelisluterilaisen kirkon erityisnuorisotyöllä tarkoitetaan etsivää, lähimmäiskeskeistä nuoriso- ja varhaisnuorisotyötä, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin, joiden voidaan olettaa olevan vaarassa syrjäytyä, tai jotka jo ovat syrjäytyneet (Alstela & Virtanen 2002, 6). Kirkon erityisnuorisotyön yleistavoite on, että nuori ymmärtää olevansa hyväksytty ja löytää merkityksen elämälleen Jumalan luomana ja lunastamana ja että ihmisenä hänen itsetuntonsa vahvistuu ja hän pystyy omaehtoiseen, vastuulliseen elämään (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 13). Erityisnuorisotyössä pyritään kohtaamaan se hätä, joka nuoria ahdistaa. Yhdessä heidän kanssaan etsitään ratkaisumalleja kohdattuihin ristiriitatilanteisiin. Vaikeuksissa olevia nuoria ei ole syytä eristää muista nuorista irrallisiksi, samankaltaisten jengiksi. Kaikissa erityisnuorisotyön työtilanteissa pyritään nuorelle välittämään tunne siitä, että hän on

9 9 arvokas ja kunnioitettava ihminen ja että juuri häntä varten työntekijällä on aikaa. Toiminnan tarkoituksena on välittää nuorelle hyväksytyksi tulemisen kokemus ja näin lisätä nuoren itsekunnioitusta ja pyrkimystä vastuulliseen ja omaehtoiseen elämään. Tarkoituksena on myös vähentää ennalta erilaisten ristiriitatilanteiden syntymistä. Toisaalta pyritään tavoittamaan niitä nuoria, jotka ovat jo joutuneet vaikeuksiin. (Alstela 1982, 5-6.) Erityisnuorisotyössä on keskeisellä sijalla näkemys, jonka mukaan kirkon olisi asetuttava köyhän ja heikon puolelle. Erityisnuorisotyö liittyy näin nuorena työmuotona kirkon vuosituhansien perinteeseen: toisten kuormien kantamiseen. Ilosanomaa Jumalan armosta voidaan julistaa puhtaasti palvelun keinoin. Konkreettiset teot ovat puhutun sanan kanssa samanarvoisia; myös palvelu voi välittää Jumalan armon ja anteeksiannon ihmisille. Kirkko todistaa elävästi uskostaan, kun se ylläpitää työmuotoja, jotka toimivat ihmisten arjessa heidän elämäntilanteissaan. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, ) Erityisnuorisotyö on osa seurakunnan nuorisotyötä, joka työskentelymenetelmissään painottuu diakonian ja sielunhoitotyön kohtaamisen, tukemisen ja auttamisen strategioihin. Kristillisen opetuksen lisäksi nuori ymmärretään lähimmäiseksi, jonka kohtaamisessa otetaan huomioon hänen koko elämäntilanteensa. (Alstela & Virtanen 1994, 26.) Erityisnuorisotyössä korostuvat yksilökeskeisyys ja nuoria heidän omassa elinpiirissään kohtaava työskentelytapa. Työntekijä edustaa nuorille aikuista, jonka kanssa nuoret voivat opetella ymmärtämään ja hyväksymään sekä itseään ja ikätovereitaan että aikuisia. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 9.) Toiminnassa pyritään myös siihen, että jokainen ihminen uskaltaisi ottaa vastuuta lähimmäisestään, eikä pyrittäisi siirtämään kiperiä tilanteita ammattilaisille (Alstela 1982, 6). Erityisnuorisotyöhön kuuluu: - henkilökohtainen työ eli päivystystoiminta, ohjaus ja neuvonta, sielunhoito, verkostotoiminta ja kotikäyntityö - ryhmätyö eli pienryhmät, leirit ja retket - kriminaalityö eli vankilaryhmät, vankilavierailut ja ehdonalaisvalvonta - yhteistoiminta eli tukihenkilötoiminta, laitosvierailut ja nuorisoyhteistyö - tiedotus eli asenteisiin vaikuttaminen

10 10 - koulutyö eli tuntivierailut, leirikoulut ja koulukuraattoritoiminta - avoin toiminta eli päivätoiminta, avointen ovien iltatoiminta ja yökahvilatoiminta - koulutus eli saapasavustajien ja avointen ovien avustajien koulutus, asiantuntijapalvelu sekä työnohjaus - Saapas eli etsivä työ, viikonloppupäivystys, erityispäivät, festivaalityö ja puhelinpäivystys (Alstela & Virtanen 1994, 29.) Erityisnuorisotyön ja erityisnuorisotyöpainotteisen varhaisnuoriso- ja nuorisotyön tulee pyrkiä huolehtimaan mahdollisuuksien mukaan syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta. Tässä yhteydessä ehkäisevä toiminta tarkoittaa sitä, että lapsilla ja nuorilla on riittävästi omia sosiaalisia sidosryhmiä ikäistensä parissa ja kontakteja heidän turvallisiksi kokemiinsa aikuisiin. Turvalliset aikuiset ja positiiviset sidosryhmät ovat paras ja halvin keino tukea nuorta kasvussaan omaan aikuisuuteen. (Alstela & Virtanen 1994, 27.) Erityisnuorisotyötä ja nuorisotyötä ei voida pitää peräkkäisinä työmuotoina, vaan ne on nähtävä sisäkkäin. Erityisnuorisotyöstä käsin kaikki lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta on riskitilanteita ehkäisevää ja siten merkittävää toimintaa. Erityisnuorisotyön onnistumista edesauttaa se, että lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö hoidetaan mahdollisimman hyvin. (Alstela 1982, 5-6.) Kun erityisnuorisotyötä ryhdytään toteuttamaan, työ muuttuu entistä enemmän ongelmia sietäväksi, kohtaavaksi ja käsitteleväksi sekä uusia reagoimismalleja antavaksi ja opettavaksi kristilliseksi ja sosiaaliseksi kasvatustyöksi. Työmenetelmiksi tulevat myötäeläminen ja keskustelu. Työvälineitä ovat tällöin aitous, ystävällisyys, valpas kuunteleminen, kiireettömyys ja totuudellisuuden taju. Nuoret kohdataan sellaisina kuin he ovat, eikä sellaisina kuin heidän jonkun teorian mukaan tulisi olla, tai miltä he meistä ulkoisesti näyttävät. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 21.) Erityisnuorisotyö, perinteisestä nuoriso- ja varhaisnuorisotyöstä poiketen, ei pyri kokoamaan suuria joukkoja, vaan toiminta kohdistuu pääsääntöisesti yksilöihin, pieniin ryhmiin tai ilmiöihin. Rajatulla ja kohdennetulla työskentelyllä pyritään tukemaan kulloinkin riskialteimmissa elämänolosuhteissa eläviä nuoria. (Alstela 2002, 2.)

11 11 Erityisnuorisotyö toimii yhtenä tuntosarvena nuorten maailmassa. Sen tulee kyetä lyhyellä varoitusajalla reagoimaan nuorten elinolosuhteissa tapahtuviin muutoksiin, ensisijaisesti silloin, kun on vaarana, että joku osa nuorista on syrjäytymässä ikäryhmänsä normaalista suoriutumisesta ja kehityksestä. Nuorisotyön kokonaisuutena tulee toimia nuorten äänenä yhteiskunnassa, seurakunnassa ja asuinyhteisössä. Nuorten elinolosuhteista välitetään oikeaa, rehellistä tietoa, jotta päättäjät tietävät, miten nuoret elävät. Tiedottamalla tähdätään siihen, että kaikki aikuiset ottaisivat vastuuta lapsista ja nuorista. (Alstela & Virtanen 2002, 6-7.) Erityisnuorisotyössä käytetään laaja-alaisesti ja monipuolisesti kulloinkin tarkoituksenmukaisia toimintamenetelmiä. Työssä tulee myös jatkuvasti säilyttää kyky kehittää ja uusia toimintatapoja. Nuorten monipuoliselle tukemiselle ja auttamiselle on edellytyksenä valmius yhteistyöhön ja verkostoitumiseen muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. (Alstela & Virtanen 2002, 6.) Yhteistoiminnassa opettajien, sosiaaliviranomaisten ja poliisin kanssa voidaan parhaiten auttaa niitä nuoria, joiden elämänolosuhteet ovat poikkeukselliset, erilaisista syistä häiriintyneet (Alstela 1982, 6). 2.3 Palveluoperaatio Saapas Palveluoperaatio Saappaan toiminta alkoi festivaalitoiminnan nimellä keväällä Tällöin joukko Helsingin ja Vantaan seurakuntien nuorisotyössä toimivia työntekijöitä ennakoi, että Keimolan moottoriradalla järjestettävä rocktapahtuma, "Keimola-Rock" tulee aiheuttamaan ongelmia. Pelättiin runsasta alkoholinkäyttöä ja varsinkin huumeiden keskittymistä tapahtumapaikalle. Tapahtumien ennakointi osoittautui oikeaksi. Tästä tapahtumasta alkoi seurakuntien festivaalitoiminta, mikä laajeni nopeasti Helsingin lisäksi Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. (Alstela & Virtanen 1994, 8-9; Ruotsalainen 1972.) Vuonna 1975 festivaalitoiminnasta ryhdyttiin käyttämään nimeä Operaatio Saapas. Aluksi festivaalityö oli erityisnuorisotyön kesäajan toimintaa, mutta pian ymmärrettiin, ettei ole mielekästä kouluttaa vapaaehtoisia vain kesän festivaaleja varten, vaan hyvin koulutettua ryhmää voidaan käyttää ympärivuotisesti erityisnuorisotyön eri tehtävissä. Tämä huomattiin myös toiminnan jatkuvuuden erääksi tärkeäksi edellytykseksi. Enää ei

12 12 tarvinnut vuosittain perustaa ryhmää ja kouluttaa sitä vain muutamaa tapahtumaa varten. Aikuisten, koulutettujen saapaslaisten ryhmä oli valmis ottamaan vastuuta pitkäjänteisemmästä nuorisotyöstä. Tämän kehityksen myötä 80-luvun taitteessa Saappaasta alettiin käyttää nimeä Palveluoperaatio Saapas. (Alstela & Virtanen 1994, 9; Koskinen, 2002.) Siirryttäessä 80-luvulle yhä useammassa seurakunnassa otettiin nuorisotyön piiriin palveluoperaatiotoiminta. Tällöin jo pidempään saapastoimintaa toteuttaneet työntekijät havaitsivat, että olemassa olevasta käytännön kokemuksesta käsin tulisi kiteyttää operaation periaatteet ja toimintatavat. Tämän johdosta alettiin valmistella ensimmäistä selvitystä Palveluoperaatio Saappaasta. (Alstela 1982, 4.) Uuden sysäyksen Saappaan toiminnalle antoi vuonna 1981 Hannu Karpon televisioohjelma, jossa käsiteltiin nuorten alkoholin käyttöä. Ohjelman lopussa kuvattiin erään saapasryhmän toimintaa musiikkifestivaaleilla. Tähän seurakunnat reagoivat nopeasti. Vuoden 1982 alussa oli seurakunnissa yhteensä jo ainakin 24 ryhmää. (Alstela 1982, 8.) Nykyään Palveluoperaatio Saappaalla tarkoitetaan ev.lut. seurakuntien nuoriso- ja erityisnuorisotyöhön liittyvää auttamis- ja sielunhoitotyötä, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Työskentely tapahtuu nuorten kokoontumispaikoissa viikonloppuisin ja erilaisten nuorten suurkokoontumisten yhteydessä. Viikonlopputoiminnassa noudatetaan etsivän työn menetelmiä. (Diakonian asiasanasto 2002.) Saapastoimintaa toteuttaa koulutetuista, yli 18-vuotiaista vapaaehtoisista avustajista koottu saapasryhmä. Koulutuksessa annetaan perusvalmiudet nuorten kohtaamiseen, kriisikäyttäytymisen tunnistamiseen, sielunhoitoon, nuorisohuollon tuntemiseen ja ensiaputaitoihin. Saapastoiminta perustuu jokamiehenoikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kukin saapaslainen toimii vapaaehtoisesti, luottamuksellisesti ja on vaitiolovelvollinen. Saapaskoulutuksen ohessa voidaan nuoria aikuisia kouluttaa avustajiksi muihinkin erityisnuorisotyön toimintamuotoihin. (Alstela & Virtanen 1994, 10.) Saappaan toiminta on aktiivista ja kontaktihakuista liikkumista nuorten keskuudessa. Nuoria kohdataan, tuetaan ja autetaan kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja toisaalta pyritään ohjaamaan heitä niiden auttamis- ja palveluorganisaatioiden piiriin,

13 13 joiden tuen tarpeessa he kulloinkin ovat. Saappaan viikonloppupäivystys on etsivää kenttätyötä. Kadulla liikkuvien partioiden tukena ja rinnalla toimii tukipiste. Vastaavasti saappaan toiminta nuorten suurkokoontumisissa on etsivää työtä, jota kutsutaan festivaalityöksi. (Alstela & Virtanen 1994, 11.) Saappaan toimintamuotoja nuorten suurkokoontumisissa ovat: - Sielunhoidollinen toiminta, jota varten toiminta-alueella on yksi tai useampia kontaktipisteitä, joihin nuoret voivat oma-aloitteisesti hakeutua. Lisäksi saapaspartiot kohtaavat nuoria aktiivisesti koko toiminta-alueella. - Nuorisohuollollinen auttamistoiminta, jota varten toiminta-alueella on palvelupiste, johon nuoret voivat itsenäisesti hakeutua tai johon saapaspartiot voivat tuoda turvattomassa tilassa olevia nuoria. Nuoria autetaan yksilöllisesti, mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. (Elämän pelikenttien vilttiketjut 1991, 24.) Toiminta palveluoperaatio Saappaassa on toimintaa hädässä olevan lähimmäisen tukemiseksi ja auttamiseksi. Se on vastuun herättämistä toinen toisestaan ja niistä tilanteista, missä itse kukin elämme ja toimimme. Palveluoperaatio Saappaan tehtävänä on myös tukea seurakuntien nuorisotyötä järjestämällä avoimien ovien iltatoimintaa niin sanotulle liittymättömälle nuorisolle, joka ei pysty tai halua osallistua harrastetoimintaan. (Alstela 1982, 9.) Saapastoiminta pyrkii myös vaikuttamaan olosuhteisiin, joissa nuoret vapaa-aikaansa viettävät (Alstela & Virtanen 1994, 9). Saapastoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä kantavat vastuuta Kirkon kasvatus ja nuorisotyö sekä Nuorten keskus ry yhteistyössä. Ryhmäkohtaisesti toimintaa ohjaa ja siitä vastaa seurakunnan nimeämä henkilö, jolle Nuorten Keskus ry. on myöntänyt Palveluoperaatio Saappaan ohjaajatunnuksen. (Alstela & Virtanen 1994, 9; Alstela & Virtanen 2002, 9.) Yleensä tämä henkilö on seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä. Toiminta on kolmen vuosikymmenen aikana kehittynyt nuorisofestivaalien avustusoperaatiosta merkittäväksi etsivän nuorisotyön muodoksi nuorten kohtaamisissa toimintapaikkakunnilla. Toiminnan valtakunnallinen organisoituminen yhteisiä periaatteita toteuttavaksi ja rekisteröityä tunnusta käyttäväksi palveluoperaatioksi on

14 14 mahdollistunut vastaavien työntekijöiden säännöllisten työkokousten myötä. (Palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoiskoulutusmateriaali 2001, 6.) Vuosittain kerättävien tietojen mukaan vuonna 2001 Saapas toimi Suomessa seuraavasti. 33 seurakunnassa oli saapasryhmä tai vastaava. Aktiivisesti toiminnassa mukana olevia yli 18-vuotiaita saapaslaisia näissä ryhmissä oli yhteensä Tämä merkitsee, että keskimäärin kussakin ryhmässä toimi noin 32 saapaslaista. Saappaan viikonloppuoperaatioita ympärivuotisena toimintana ryhmillä oli vuoden aikana yhteensä 617. Näissä ohjattiin ja tuettiin eri tavoin nuorta. Heistä tyttöjä oli 45 % ja poikia 55 %. Lepäämässä tai selviämässä Saappaan 28:ssa lepopisteessä oli tarkkailtavana 341 nuorta eli 3,4 % kaikista kohdatuista nuorista. Festivaalioperaatioita oli 16:lla ryhmällä yhteensä 48 kertaa. Erilaisissa kontaktitilanteissa, turvatoimenpiteissä tai keskustelutilanteissa kohdattiin nuorta. Poikia oli 56 % ja tyttöjä 44 %. Festareilla nuoria oli lepäämässä saappaan toimintapaikoissa yhteensä 164. Saappaan viikonloppupäivystysten ja festivaalitoiminnan tilastoidut auttamistilanteet, vahvasti päihtyneitten ja sammuneitten nuorten osalta yhteen laskien, merkitsivät ryhmien toimenpidepanoksena vain noin 3 %. Saapastoiminnan toimenpiteet ovatkin siirtymässä nuorten kuuntelemiseen, keskusteluun, rauhoittamiseen sekä tarvittaessa ensiapuun tai monien muiden erilaisten yhteyksien ja asioiden hoitamiseen. (Alstela 2002, 6-7.) Etsivä nuorisotyö Etsivä työ on nuorten oleskelupaikoilla tehtävää säännöllistä kenttätyötä. Toiminta tapahtuu kiinteässä yhteydessä operaation päivystys- ja tukipisteeseen. Säännöllisyys, pitkäjänteisyys ja määrätietoisuus ovat etsivän työn perusperiaatteita ja edellytyksiä tuloksellisuudelle. (Alstela & Virtanen 1994, 12.) Etsivää työtä on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa pareittain. Joillakin paikkakunnilla on työtä varten

15 15 käytössä auto, joka lisää ryhmän liikkuvuutta ja palvelumahdollisuuksia. (Alstela 1982, 14.) Työntekijällä tulee olla mahdollisuus liikkua siellä, missä nuoret oleskelevat. Kun hän kohtaa samoja nuoria mahdollisimman monissa erilaisissa elämäntilanteissa, nuoret saavat persoonallisemman kuvan aikuisesta ihmisestä. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 14.) Etsivä nuorisotyö voidaan jakaa kolmeen päälinjaan: 1. tutkiva ja kartoittava toiminta 2. ohjaava ja palveleva toiminta 3. selvittelevä ja kuntouttava toiminta Tutkiva ja kartoittava toiminta tarkoittaa sitä, että työntekijä etsii paikkakunnalla olevat nuorten suosimat oleskelupaikat. Samalla hän pyrkii hankkimaan tietoonsa myös ne kokoontumispaikat, jotka eivät ole yleisesti tiedossa. Koottujen havaintojen pohjalta voidaan valita paikat, joissa on tarkoituksenmukaisinta jatkaa työskentelyä. Ohjaavaan ja palvelevaan toimintaa ryhdytään siinä vaiheessa, jossa työntekijän ja nuoren välinen kontakti syntyy. Työntekijä välittää tietoja eri toiminta-, palvelu- ja auttamispisteistä sekä on itse valmis erilaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on olla ihminen ihmiselle, herättää luottamusta ja olla luottamuksen arvoinen. Selvittelevän ja kuntouttavan toiminnan liittäminen etsivään työhön johtuu siitä, että aina ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista ehdollistaa auttamistyötä johonkin toimipisteeseen, jossa vasta haluttaisiin työskennellä. Tässä tehtävässä työntekijän tulee omata kärsivällisyyttä ja sopeutumiskykyä. (Alstela 1982, ) Etsivä kenttätyö on kokonaisuus, jossa samanaikaisesti tapahtuu monia eri asioita. Partioidessaan saapasryhmät havainnoivat, kartoittavat ja raportoivat nuorten olemisesta ja elämisestä omilla reviireillään. Samalla myös kohdataan erilaisia nuoria, joiden kanssa keskustellaan ja joihin pyritään luomaan kontakti. Heille kerrotaan saapastoiminnasta ja tiedotetaan erilaisesta nuorille tarkoitetusta oleskelu-, harrastus- ja

16 16 palvelutarjonnasta, mitä paikkakunnalla on. Työssä ollaan valmiita myös muihin konkreettisiin auttamistapahtumiin, joita ilmenee. Tarvittaessa nuori, jos hän niin haluaa, voidaan kuljettaa tukipisteeseen. (Alstela & Virtanen 1994, 14.) Festivaalityö Palveluoperaatio Saappaan festivaalityöllä tarkoitetaan kansanjuhlilla tapahtuvaa sielunhoito- ja nuorisohuoltotyötä. Ryhmä perustaa sopivaksi katsottuun paikkaan joko juhla- tai leirintäalueelle palvelupisteen, mistä käsin ryhmän toiminta kaikkinensa tulee hoitaa. Nuorten suosimilla suurjuhlilla on aina mahdollista, että nuori syystä tai toisesta on tilanteessa, jota hän ei enää hallitse. Mukana on myös sellaisia nuoria, jotka eivät osallistu itse tilaisuuteen, vaan järjestävät omat juhlansa majoitusalueella. (Alstela 1982, 14.) Sekä sielunhoitopalvelua että nuorisohuoltoa järjestettäessä huolehditaan seuraavista toimenpiteistä: 1. Varataan kontaktipaikka, johon nuoret voivat hakeutua sielunhoidollisia keskusteluja varten. 2. Ryhmä valmistautuu etsimään ja kohtaamaan nuoria koko juhla-alueella. 3. Palvelupisteeseen perustetaan paikka ensiapuun ja sairaanhoitoon liittyvää toimintaa varten. 4. Palvelupisteessä tulee olla mahdollisuus selviämisasematyyppistä toimintaa varten. Tässä yhteydessä tulee huomioida myös muu lepuuttamistarve ryhmän itsensä ja asiakkaiden kohdalla. 5. Ryhmän tulee varautua antamaan kulloinkin tarkoituksenmukaisinta apua turvattomassa tilassa oleville nuorille. 6. Ryhmällä tulee olla käytössä tarvittava määrä kalustoa toimintaansa varten, mm. kuljetukseen soveltuva auto, ensiapuvälineitä ja yhteydenpitovälineitä. (Alstela 1982, ) Avoimet ovet

17 17 Avoimien ovien toiminnan tavoitteena on koota liittymättömiä nuoria seurakunnalliseen toimintaan. Ulkonaisena edellytyksenä on, että ohjaajalla on käytössään toimintaan soveltuva tila. Tilan tulisi olla sellainen, että nuoret voivat tuntea sen omakseen ja parhaassa tapauksessa heillä on mahdollisuus kunnostaa ja sisustaa sitä. Tämän lisäksi ohjaaja tarvitsee rinnalleen riittävän joukon avustajia. (Elämän pelikenttien vilttiketjut 1991, 24.) Avoimien ovien toiminnan periaatteisiin kuuluvat tavoitettavuus, aktivoivuus, monipuolisuus, kasvatuksellisuus ja tasa-arvoisuus. Tavoitettavuudella tarkoitetaan sitä, että toiminta pyritään keskittämän alueelle, minne nuorten on helppo kokoontua. Aktivoivuudella pyritään tilanteeseen, missä nuoret kiinnostuisivat enemmän itsestään, lähimmäisistään, ympäristöstään ja mahdollisuuksistaan toteuttaa itseään. Tämän johdosta toiminnan on oltava monipuolista ja virikkeitä sekä haasteita tarjoavaa. Kasvatuksellisuudessa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisuuteen, sosiaalisuuteen ja toisten huomioon ottamiseen. Tasa-arvoisuus avoimien ovien iltatoiminnan periaatteena tarkoittaa sitä, että kaikilla nuorilla tulee olla yhtäläinen oikeus tulla omana itsenään toiminnan piiriin. (Alstela 1982, 10.) Avoimien ovien iltatoiminnassa tulee tarjota nuorille mahdollisuus vapaaseen olemiseen. Nuori voi tulla kuulostelemaan ja katsomaan toimintaa ilman, että häntä pakotetaan osallistumaan mihinkään. Toiminnassa tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen tekemiseen. Paikassa tulee olla tarjolla erilaisia tarvikkeita itsensä toteuttamiseen yhdessä toisten nuorten kanssa. Kuitenkin avoimien ovien toiminnassa on syytä olla myös järjestettyä ohjelmaa, johon nuorilla on mahdollisuus osallistua. Lisäksi nuorille on tarjottava mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Paikasta on yritettävä muodostaa turvallinen, jotta nuori voi puhua avoimesti ja luottamuksellisesti itseään askarruttavista asioista. (Alstela 1982, 11.)

18 18 3. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Turun Saappaan toiminnasta ja Palveluoperaatio Saappaasta osana kirkon nuorisotyötä. Näiden tietojen perusteella oli tarkoitus koota Turun Saappaan historia yksiin kansiin sellaiseen muotoon, että se voidaan myöhemmin painattaa julkaisuksi. Historiikki oli tilaus Turun Saappaan tukiyhdistykseltä ja sen painattamisen ajankohta riippuu rahoituksen saamisesta. Historiikista haluttiin mahdollisimman helppolukuinen, hauska ja kuitenkin sellainen, josta on luettavissa todellista historiaa. Itse sain vapaat kädet suunnittelussa, mutta minua pyydettiin käyttämään siinä mahdollisuuksien mukaan kuvia ja muuta materiaalia. Tavoitteenani oli saada historiikista sellainen, että ihmiset jaksavat lukea sen ja lukevat sen mielellään. Halusin saada ihmiset kiinnostumaan Saappaan toiminnasta ja tietoisiksi Turun Saappaan historian vaihteista. Neuvottelin asiasta myös Turun Saappaan tukiyhdistyksen kanssa ja he halusivat, että historiikki kirjoitetaan ilman opinnäytetyöhön vaadittavia tiivistelmiä tai selvityksiä tutkimuksen kulusta. Näistä syistä tein opinnäytetyöstä kaksiosaisen, eli historiikki on erillinen oma osansa liitteenä opinnäytetyössäni. Näin opinnäytetyöni palvelee mahdollisimman hyvin tarkoitustaan ja vastaa tukiyhdistykseltä saamaani tilausta. 3.2 Tutkimusympäristö Turussa Saapas on toiminut vuodesta Toiminnasta vastaava työntekijä on vaihtunut monta kertaa ja jokainen työntekijä on osaltaan vaikuttanut toimintaan. Koska Palveluoperaatio Saapas on yksi seurakuntien toimintamuoto, on toiminnasta pakko olla myös jonkinlaista raportointia ja toimintakertomuksia. Jokainen työntekijä on kuitenkin

19 19 arkistoinut ja pitänyt kirjaa hieman eri tavalla, joten minua odotti todella sekalainen joukko materiaalia. Tutkimus oli siinä suhteessa helppo aloittaa, että tunsin ihmisiä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksesta, ja pääsin helposti käsiksi materiaaleihin. Tunsin myös ihmisiä, jotka ovat olleet kauan mukana Saappaan toiminnassa ja heidän kauttaan löysin vanhempia saapaslaisia. 3.3 Tutkimusmenetelmät Palveluoperaatio Saappaasta ei ole paljoa kirjallista materiaalia ja Turun Saappaasta sitä on vielä vähemmän. Alusta asti päätin perustaa tutkimukseni haastatteluiden ja julkaisemattoman materiaalin varaan Teemahaastattelu Haastattelumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun. Yksinkertaisin tapa määritellä haastattelu on nimetä se keskusteluksi, jolla on ennaltapäätetty tarkoitus. Haastattelu tähtää informaation keräämiseen ja on siis ennaltasuunniteltua päämäärähakuista toimintaa. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 25.) Teemahaastattelu on osoittautunut menetelmäksi, joka sallii tutkimuksen kohteeksi valittujen henkilöiden mahdollisimman luontevan ja vapaan reagoinnin. Keskustelunomainen tiedonkeruumenetelmä saa tutkittavat suopeiksi tutkimukselle, ja vapaamuotoiset, syvälliset keskustelut paljastavat asioita, joita tuskin voitaisiin saada selville muilla keinoin. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 8.) Haastateltavalla on haastattelussa enemmän mahdollisuuksia tulkita kysymyksiä, se on menetelmänä joustavampi ja sallii täsmennykset. Haastattelulla tavoittaa enemmän henkilöitä, ja edustavuus on parempi, koska kieltäytymisprosentti on pienempi kuin lomaketutkimuksissa. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 15.)

20 20 Monien tutkittavien ilmiöiden kohdalla on ongelmana se, missä määrin kohdejoukko on kiinnostunut ilmiöstä tai miten tutkija saisi kiinnostuksen viritetyksi (Hirsjärvi & Hurme 1982, 46). Haastattelussa on suurempi mahdollisuus motivoida henkilöitä kuin lomaketutkimuksessa (Hirsjärvi & Hurme 1982, 15). Minulla ei ollut ongelmia haastateltavien kiinnostuksen kanssa. Voin olla varma, että haastatelluilla oli hyviä kokemuksia Saappaasta ja että he olivat kiinnostuneita siitä, koska he olivat olleet mukana toiminnassa useita vuosia. Minun piti vain innostaa heitä muistelemaan. Haastattelurunkoa laadittaessa ei laadita yksityiskohtaista kysymysluetteloa vaan teemaalueluettelo. Tällöin teema-alueet edustavat teoreettisten pääkäsitteiden spesifioituja alakäsitteitä tai -luokkia. Ne ovat siis yksityiskohtaisempia kuin ongelmat, suhteellisen pelkistettyjä, iskusanamaisia luetteloita. Toiminnan kannalta ne ovat niitä alueita, joihin haastattelukysymykset varsinaisesti kohdistuvat. Haastattelutilanteessa ne ovat haastattelijan muistilistana ja tarpeellisena keskustelua ohjaavana kiintopisteenä. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 41.) Haastatteluni perustuivat seuraaviin teemoihin: - Perustiedot eli koska mukana Saappaassa, kuka vastasi, ym. - Saappaan toiminta eli päivystykset, muu toiminta, toimitilat, yhteistyö, virkistystoiminta, nuoret - Koulutukset - Vapaaehtoisten määrä - Omana aikana tapahtuneet muutokset - Materiaalia historiikkiin Näiden teemojen ohjailemina keskustelimme haastatteluissa kaikesta muustakin Saappaaseen liittyvästä. Muutamilta haastateltavilta kyselin lisäksi johonkin erityiseen teemaan, kuten toiminnan aloittamiseen tai yhteistyön aloittamiseen liittyviä kysymyksiä. Varsinaiset esihaastattelut tehdään, kun haastattelurungon lopulliseksi tarkoitettu versio on valmis. Näiden esihaastatteluiden tarkoituksena onkin testata haastattelurunkoa, aihepiirien järjestystä ja kysymysten muotoilua, jota näiden koehaastatteluiden jälkeen voidaan muuttaa. Esihaastattelulla saadaan selville myös haastatteluiden keskimääräinen

21 21 pituus. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 57.) Itse testasin haastattelua ensin muutamalle tutulle saapaslaiselle, joilta sain samalla kuitenkin myös arvokasta tietoa historiikkiini. Haastattelut osoittautuivat hyvin eri mittaisiksi, koska toiset olivat halukkaampia kertomaan enemmän muistojaan. Lyhyin haastattelu kesti noin 20 minuuttia ja pisin yli 1½tuntia. Haastattelupaikan valinta määräytyy monista seikoista, kuten tutkimuksen ongelmista, tutkittavista ilmiöistä, käytettävissä olevista resursseista sekä haastateltavista. Paras haastattelupaikka on sellainen, missä kommunikaatio on mahdollisimman häiriötöntä. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 61.) Suoritin haastattelut mahdollisuuksien mukaan Saappaan Kämpällä, jolloin jo paikka itsessään herättää muistoja ja virittää tunnelmaan. Haastatteluja suoritin yhteensä 10. Haastatelluista naisia oli 3 ja miehiä 7. Kaarinan Saappaassa mukana olleita oli 4. Kaikki haastatelluista olivat olleet mukana Saappaan toiminnassa yli 5 vuotta, jotkut jopa 14 vuotta. Kaksi haastatelluista on ollut tai on edelleen erityisnuorisotyöntekijänä ja sitä kautta vastuussa Saappaasta. Kaksi haastatelluista on toiminut erityisnuorisotyöntekijän sijaisena ja kaksi on ollut vapaaehtoisena saapaslaisen vastuusta Saappaan toiminnasta. Yksi haastatelluista on toiminut myös kaupungin nuorisotyöntekijänä Muut lähteet Haastatteluiden lisäksi sain paljon hyvää materiaalia seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön vuosikansioista. Kansioita löytyi yhteensä 14 kappaletta ja ne käsittelivät erityisnuorisotyötä vuodesta 1978 alkaen. Monet työntekijät olivat säästäneet kaikki kirjoittamansa saapaskirjeet, joista sain tarkistettua vuosiluvut tapahtumille. Toiset työntekijät olivat pitäneet kirjaa todella hyvin kaikesta Saappaaseen liittyvästä, kun taas toisilta oli tallessa vain muutamia kirjeitä. Toinen lähde, josta löytyi hyvin tapahtumia ajankohtineen, oli niin sanotut päivystysvihot, eli vihot, joihin saapaslaiset ovat päivystyksissä saaneet kirjoitella ajatuksiaan ja illan tapahtumia. Päivystysvihkoja löytyi yhteensä 32. Joiltain vuosilta vihkoja ei ollut ollenkaan. Osa vihoista oli ollut mukana vain yhdessä isossa

22 22 päivystyksessä. Muutamat vihot ovat saattaneet vuosien kuluessa hävitä ja toisaalta aina vihkoja ei ole edes käytetty. Historiikin keräämiseen käytettyä materiaalia oli siis suhteellisen paljon ja olen listannut ne erilliseksi lähdeluetteloksi tämän tutkimuksen loppuun, vaikkei niihin tässä tutkimuksessa viitatakaan. Historiikissa en ole käyttänyt lähdeviitteitä, koska tekstistä haluttiin helppolukuinen. Kun lähes kaikki tieto on peräisin keskimäärin kolmesta lähteestä, eli haastattelut, vuosikansiot ja päivystysvihot, lähdeviitteet olisivat vieneet kohtuuttomasti tilaa historiikista ja hankaloittaneet lukemista. 3.4 Aikaisemmat tutkimukset Saappaasta on tehty jonkin verran tutkimuksia, lähinnä opinnäytetöitä ja tutkielmia, mutta yleensä ne ovat tehty paikallisesti, joillekin tietyille Saapasryhmille. Esimerkiksi on tutkittu saapaskoulutuksen antamia valmiuksia vapaaehtoisten työhön (Rauas 2001) tai Saapasryhmän toimivuutta tietyllä paikkakunnalla (Mononen 1997 & Salminen 1996). Ainoa tutkimus, joka suoranaisesti kosketti omaa aihettani, oli Jari Hautamäen Palveluoperaatio Saapas ja sen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa (Hautamäki 1988). Tutkielmassa oli tutkittu kolmen eri Saappaan toimintaa ja yhtenä niistä oli Turun Saapas. Löysin siis arvokasta tietoa Turun Saappaan alkuvuosilta. Saappaasta piti valmistua 30-vuotisjuhlaksi, eli lokakuun 2002 alkuun mennessä yleinen historiikki Nuorten Keskus ry:ltä. Kirjoittaja kuitenkin sairastui ja historiikin ilmestyminen siirtyi tulevaisuuteen, eikä siitä siis ehtinyt olla tähän tutkimukseen mitään hyötyä.

23 23 4. HISTORIIKIN KIRJOITTAMINEN 4.1 Aineiston kerääminen Keväällä 2002 ollessani harjoittelussa Turun Saappaan tuki ry:ssä aloitin historiikin suunnittelun ja materiaalin hankinnan. Saappaan Kämppä siivottiin talkoovoimin ja itse keräsin talteen kaikki päivystysvihot ja valokuvat, joita kaapeista ja laatikoiden pohjilta löytyi. Lisäksi samana keväänä kirjoitin lehtijutun tukiyhdistyksestä Turussa ilmestyvään Kirkko ja Me lehteen, joka jaetaan kaikkiin talouksiin. Lehtijutussa kerroin tukiyhdistykseen toiminnasta ja mainostin samalla tulevaa historiikkiani. Pyysin vanhoja saapaslaisia kirjoittamaan kokemuksiaan Turun Saappaasta tai ottamaan yhteyttä minuun tarkoitusta varten luomani sähköpostiosoitteen kautta. Lehtijuttu ei kuitenkaan ajanut asiaansa eikä kukaan ottanut yhteyttä minuun. Kesän 2002 jälkeen jatkoin historiikin keräämistä aktiivisesti. Minun oli löydettävä haastateltavat jotenkin. Edelleen toiminnassa mukanaolevien saapaslaisten kautta sain vanhempien saapaslaisten nimiä ja yhteystietoja ja heistä valitsin haastateltavaksi sellaisia, jotka olivat olleet mukana toiminnassa suhteellisen kauan ja jotka onnistuin tavoittamaan. Koetin valita haastateltavani siten, että saisin haastattelutietoa kaikilta vuosilta. Haastatteluista sain paljon muistoja ja asioita, jotka liittyvät toimimiseen kadulla, kuten nuorten suhtautuminen Saappaaseen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksessa tutkin kaikki erityisnuorisotyön kansiot ja niistä kaiken Saappaaseen liittyvän. Kirjeistä oli minulle eniten hyötyä. Järjestin itselleni tarpeelliset kirjeet aikajärjestykseen, aloin niiden pohjalta ajoittaa erilaisia tapahtumia, joille ei haastatteluissa muistunut vuotta. Kirjeistä löysin myös ihmisten nimiä ja muutakin materiaalia historiikkiani varten. Lisäksi kansioissa oli jonkin verran lehtileikkeitä.

24 24 Yritin etsiä kirjastoista enemmän lehtileikkeitä, mutta niitä oli vaikea löytää. Artikkelitietokannan kautta löysin muutamia artikkeleita, mutta ne eivät liittyneet suoranaisesti Turun Saappaaseen. Paikallislehtiä, joissa on ollut enemmän kirjoituksia juuri Turun Saappaasta, ei ole arkistoitu mitenkään. Turun Sanomiakaan ei ole arkistoitu kuin käsin ja sen kautta en löytänyt artikkeleja. Vaihtoehdoksi olisi jäänyt selata kaikki lehdet mikrofilmeiltä ja siihen minulla ei ollut aikaa. Otin yhteyttä myös suoraan Turun Sanomiin, Turkulaiseen sekä Kirkko ja Me lehteen ja tiedustelin, onko heillä itsellään jonkinlaista arkistoa, josta artikkeleja olisi mahdollista löytää. Vastaus oli kuitenkin kielteinen. Onneksi siis muutamat työntekijät olivat leikelleet lahtiartikkeleja talteen. Päivystysvihkoja tutkin siten, että laitoin ne ensin järjestykseen ja aloin sitten lukea niitä läpi merkiten muistiin kaikki tärkeät asiat. 4.2 Aiheen rajaus Aluksi kuvittelin, että aineiston rajaus on siinä, että päätän käsitellä Turun Saapasta. Jouduin kuitenkin pohtimaan asiaa hieman tarkemminkin. Opinnäytetyössäni päätin keskittyä siihen kehykseen, jossa Palveluoperaatio Saapas toimii, eli osana kirkon nuorisotyötä. Lisäksi tutkin Saappaan toimintaa myös niiltä osin, mitkä eivät koske suoranaisesti Turun Saapasta. Vasta aloitettuani historiikin keräämisen tajusin, että minun on otettava huomioon myös Kaarinan Saapas, koska se kuuluu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksen alaisuuteen. Vaikka saapasryhmät ovat teoriassa erillisiä, toimivat ne käytännössä kuitenkin erittäin tiiviisti yhdessä. Sisällytin siis tutkimukseeni Kaarinan Saappaan. Historiikkia kirjoittaessani minun piti jatkuvasti rajata aihetta. Aineistoa löytyi paljon päivystyksien päivämääristä syntyneiden saapasvauvojen nimiin asti. Samaten haastatteluissa tuli paljon pieniä yksityiskohtia. Päätin kuitenkin, etten tee historiikista liian yksityiskohtaista, vaan haluan pysyä yleisellä tasolla. Samasta syystä jätin saapaslaisten henkilökohtaiset muistot pois historiikista. Olisi ollut mielestäni väärin

25 25 käyttää vain muutamien saapaslaisten muistoja, kun kaikkien muiden muistot on jäänyt kuulematta. Toinen syy yleisellä tasolla pysymiseen oli se, että kaikilta vuosilta ei olisi kuitenkaan löytynyt yhtä tarkkoja tietoja. Olisi siis ollut mahdotonta kirjoittaa koko historiikkia samaan tyyliin. 4.3 Aineiston käsittely Aloin kirjoittaa historiikkia vähitellen aloittaen perusasioista ja lisäten ja täydentäen tekstiä sitä mukaan kun sain uutta tietoa haastatteluista tai vanhoista kirjeistä. Jouduin tarkistamaan vuosilukuja monelta ihmiseltä ja monesta paikasta ja samaten tapahtumia kyselin ja etsin moneen kertaan. Historiikin alkuun kirjoitin lyhyesti Saappaan yleistä historiaa sekä toiminnan periaatteita, mutta en halunnut siitä osiosta liian pitkää. Pääpaino oli Turun Saappaassa. Toinen pääotsikoista käsittelee Turun Saappaan kehitystä kronologisesti. Siinä kerrotaan muun muassa työntekijävaihdoksista ja toiminnan muutoksista. Kolmannen pääotsikon alle olen kerännyt muutamia aiheita, kuten päivystykset ja virkistystoiminta, joita olen käsitellyt tarkemmin. Loppusanojen tarkoituksena on antaa kiitosta kaikille saapaslaisille ja rohkaista heitä jatkamaan työtään. Lisäksi listasin historiikin loppuun kaikki toiminnasta vastanneet työntekijät ja Saappaan toimintaa käsittelevää kirjallisuutta. Saatuani valmiiksi selkeän tekstirungon historiikkiini annoin sen luettavaksi viidelle haastatellulle, joista yksi oli Kaarinan saapaslainen. Pyysin kommentteja ja korjauksia tekstiini ja sen aiheisiin. Saatuani kommentit jatkoin jälleen historiikin muokkausta ja korjailua. Kirjoittaminen oli siis jatkuvaa palapelin kokoamista, kun eri lähteistä tulleita asioita piti yhdistellä. Sitä olisi voinut jatkaa loputtomiin, eikä historiikista silti olisi tullut täydellistä. Historiikkia kirjoittaessani päädyin käyttämään työntekijöistä kutsumanimiä. Kaikki haastateltavat puhuivat työntekijöistä kutsumanimillä. Joidenkin työntekijöiden

26 26 kohdalla oikea nimi ei tahtonut edes muistua saapaslaisten mieleen millään. Kirjeet oli myös yleisesti allekirjoitettu samoilla kutsumanimillä. Koin, että historiikista olisi tullut liian virallinen, mikäli olisin käyttänyt koko nimiä. 4.4 Tutkimusmenetelmän luotettavuus Tutkimuksessa on kyse pitkän aikavälin tapahtumista, joista ei ole paljoakaan kirjallista tietoa. Kuitenkin tietoa löytyy sen verran, että tapahtumien paikkansapitävyyden voi tarkistaa aina jostakin. Vuosiluvut tarkistin oikeiksi työntekijöiden kirjoittamista kirjeistä. Eri asia on kuitenkin pelkästään muistoihin perustuvat asiat, kuten esimerkiksi nuorten suhtautuminen saapaslaisiin tai päivystysten kiireisyys. Pyrin kuitenkin tarkistamaan tietoja kysymällä samat asiat kaikilta haastatelluilta, jotta haastattelujen vastauksista pystyn päättelemään, mitkä asiat ovat todella tapahtuneita. Toisaalta halusin historiikista myös sellaisen, joka perustuu ennen kaikkea juuri saapaslaisten muistikuviin eikä pelkästään faktatietoon. Toivonkin, että olen onnistunut kuvaamaan tapahtumia sellaisina kuin saapaslaiset ne itse ovat kokeneet ja millaisina he ne nyt muistavat. 4.5 Historiikin ulkoinen suunnittelu Itse historiikin suunnitteluun minulle annettiin vapaat kädet, kunhan siinä on pääosassa Turun Saapas ja se on helppolukuinen. Neuvottelin kuitenkin suunnitelmistani Turun Saappaan tukiyhdistyksen kanssa, koska se painattaa historiikin ja siis myös maksaa sen. Päätin tehdä historiikista muodoltaan neliön, jotta se on ulkomuodoltaan hieman erikoinen. Kanneksi valitsin Saappaan kämpän seinämaalauksen ja pienen

27 27 rautaveistoksen pohjalta tekemäni kuvan. Kannesta päätettiin tehdä monivärinen. Sisäsivuista kuvineen tulee mustavalkoisia. Keräsin kuvia Turun Saappaasta niin paljon kuin löysin ja niistä valitsin parhaat. Halusin ottaa historiikkiin mukaan kuvia, jotka kertoisivat jotain toiminnasta ja olisivat samalla hauskoja. Suurin osa kuvista tuli saapaslaisilta, jotka ovat edelleen jotenkin mukana toiminnassa ja sain siis heiltä varmistettua, että kuvia saa käyttää. Osa vanhoista kuvista löytyi Saappaan kämpältä. Niistä valitsin historiikkiin kuvia, joiden takana luki kuvaajan nimi ja lupa kuvien käyttöön kaikessa Saappaaseen liittyvässä. Valitsin aineistoksi historiikkiin myös muutamia lehtileikkeitä ja Ruisrockeissa käytettyjä nimikortteja. Ne kertovat omalta osaltaan paljon omasta ajastaan ja herättävät muistoja. Samalla ne tuovat vaihtelua historiikin rakenteeseen ja jaksottavat tekstiä. Liitteenä oleva historiikki ei ole vielä lopullinen painotuote vaan alustava näköispainos. Lopullinen versio tullaan painattamaan kirjapainossa, joten valokuvat tulevat olemaan parempilaatuisia ja sivut kaksipuolisia. Sivut tulevat olemaan kooltaan rajatun kokoisia.

28 28 5. POHDINTOJA 5.1 Turun Saappaan toiminta Tutkimukseni perusteella voin todeta, että Saappaan toimenkuva on muuttunut Turussa paljon kuluneiden vuosien aikana. Alkuvuosina nuorten auttaminen oli paljon konkreettisempaa kuin nykyään ja saapaslaiset saivat antaa useammin fyysistä apua nuorille. Nuoria oli kaduilla paljon nykyistä enemmän ja yleisesti ottaen he olivat huonommassa kunnossa kuin nykyään. Kämpällä oli usein selviäjiä ja kotiinkuljetuksiakin oli lähes säännöllisesti. Työ oli ennen siis paljolti korjaavaa, eli apua annettiin silloin kun sitä tarvittiin. Vaikka apua tarvitsevia nuoria on kaduilla nykyään huomattavasti vähemmän kuin ennen, haluaa Saapas kuitenkin edelleen olla siellä heidän kanssaan. Nuorille halutaan antaa kokemus siitä, että heistä välitetään. Suurin osa asiakaskontakteista on keskusteluja nuorten kanssa. Heidän kanssaan ollaan valmiita puhumaan aivan mistä tahansa ja heidän ongelmiaan ollaan valmiita kuuntelemaan. Työ on tavallaan muuttunut ennaltaehkäiseväksi. Nuoria halutaan Saappaassa kohdata ja kuunnella jo silloin kun kaikki on hyvin eikä ongelmia välttämättä ole. Näin annetaan kuva aikuisesta, jonka kanssa voi aina tulla keskustelemaan. Hiljeneminen Turun kaduilla on merkki jostakin. Nuoret tuskin ovat muutama vuosi sitten yhteistuumin päättäneet viettää perjantai-iltansa kotona. Syinä voivat olla Turussa vuonna 1999 tapahtuneet vappupuukotukset, julkijuopottelun kieltäminen tai huumeiden käytön lisääntyminen. Tämä tutkimus ei kuitenkaan ole etsinyt vastausta siihen kysymykseen, mutta antaa aihetta lisätutkimukselle. Saappaan toiminnan kehitys Turussa vastaa koko Suomessa tapahtunutta kehitystä. Kadut ovat hiljentyneet muuallakin. Saappaan toimenkuva on muuttunut normaaleissa perjantaipäivystyksissä paljon. Enää saapaslaisten ei tarvitse antaa paljoa konkreettista ensiapua, mutta sitäkin enemmän pitää olla valmis kuuntelemaan nuoria. Tämä antaa haasteen saapaskoulutukselle, koska saapaslaiset tarvitsevat lisää valmiuksia nuorten

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Vapaaehtoisten tukemisen tavat

Vapaaehtoisten tukemisen tavat Vapaaehtoisten tukemisen tavat Kohtaus 31.1.2015 Maya Hänninen ja Marjukka Aaltonen Sisältö Aikuisuus elämänvaiheena Vapaaehtoisen roolit partiossa Vapaaehtoisuuden kehät 31.1.2015 Kohtaus Vapaaehtoisten

Lisätiedot