PALVELUOPERAATIO SAAPPAAN TOIMINTA TURUSSA VUOSINA
|
|
- Simo Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PALVELUOPERAATIO SAAPPAAN TOIMINTA TURUSSA VUOSINA Maria Pusa Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), Kirkon nuorisotyönohjaaja
2 TIIVISTELMÄ Pusa, Maria. Palveluoperaatio Saappaan toiminta Turussa vuosina Järvenpää 2002, 32 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kerätä tietoa Turun Saappaan toiminnasta ja tutkia Palveluoperaatio Saapasta osana kirkon nuorisotyötä. Kokoamistani tiedoista muokkasin historiikin, joka oli tilaus Turun Saappaan tuki ry:ltä. Tarkoitus on myöhemmin painattaa se kirjaksi. Historiikki on suunnattu kaikille toiminnasta kiinnostuneille sekä erityisesti nykyisille ja vanhoille saapaslaisille. Historiikki on nimeltään Saapastelua Turun kaduilla - Turun Saappaan historiikki ja se on liitteenä opinnäytetyössäni. Palveluoperaatio Saapas on yksi kirkon erityisnuorisotyön toimintamuodoista ja se on saanut alkunsa vuonna 1972 Keimolassa pidetyiltä Rock-festivaaleilta. Turussa toiminta aloitettiin vuonna 1977 tavoitteena päivystää Ruisrockissa ja Porin jazzeilla. Historiikkiin olen liittänyt myös osion Kaarinan saappaasta, koska se on osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimintaa. Aineistona historiikkia kerätessäni minulla oli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön vuosikansiot, joihin on kerätty toiminnasta kertovaa materiaalia sekä päivystysvihot, joihin saapaslaiset ovat voineet kirjoittaa ajatuksiaan päivystyksissä. Lisäksi haastattelin yhteensä kymmentä vanhaa tai nykyistä saapaslaista tai työntekijää. Kuvamateriaalia sain vanhoilta saapaslaisilta. Tutkimuksessani aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi lomittuivat toisiinsa. Jouduin siis täydentämään aineistoa koko ajan työni edetessä. Turussa Palveluoperaatio Saappaan toiminta on löytänyt paikkansa muiden auttamisjärjestöjen joukossa vuosien kuluessa ja se on tunnettu sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Toiminta on muuttunut jonkin verran vuosien aikana, mutta toimintaperiaatteet ovat edelleen samat kuin toiminnan alkaessa. Asiasanat: erityisnuorisotyö, etsivä työ, historiikit, kirkon nuorisotyö, Palveluoperaatio Saapas, Turku, vapaaehtoistyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön kirjasto
3 ABSTRACT Pusa, Maria. Activities of Palveluoperaatio Saapas in Turku during the years Järvenpää 2002, 32 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The purpose of this final thesis was to collect information of Turun Saapas and Palveluoperaatio Saapas as part of church youth work. Palveluoperaatio Saapas is one operational mode of special youth work of the church. It was originated in 1972 in a rockfestival which was in Keimola. In Turku the operation started in 1977 and it was about working in Ruisrock and Pori Jazz. A short history was made based on all material collected. It was a commission from the support organization of Turun Saapas. There is also a chapter of Kaarinan Saapas in the short history because it is a part of the activity of the parish union of Turku and Kaarina. It is intended to have the short history printed later. It is directed to everyone interested in Saapas and especially to current and former voluntary workers of Saapas. The short history is called Saapastelua Turun kaduilla and it is included in this final thesis. The material for the short history was collected from the annual reports of special youth work which include all kinds of material and information of Saapas and from notebooks in which the volunteers have been able to write their thoughts. Furthermore ten interviews of current and former volunteers and workers were made. Pictures were gathered from volunteers. In this study collecting, handling and analysing the data interlocked. That means that the material was supplemented all the time. In Turku Palveluoperaatio Saapas has found its place among other voluntary organizations during the last years and it is well known among young people and adults. The work has changed a bit but the main principles have been the same from the beginning. Keywords: church youth work, outreach work, Palveluoperaatio Saapas, short history, special youth work, Turku, voluntary work Deposited: Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Library
4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. PALVELUOPERAATIO SAAPAS OSANA KIRKON NUORISOTYÖTÄ Kirkon nuorisotyö Kirkon erityisnuorisotyö Palveluoperaatio Saapas Etsivä nuorisotyö Festivaalityö Avoimet ovet TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tutkimusympäristö Tutkimusmenetelmät Teemahaastattelu Muut lähteet Aikaisemmat tutkimukset HISTORIIKIN KIRJOITTAMINEN Aineiston kerääminen Aiheen rajaus Aineiston käsittely Tutkimusmenetelmän luotettavuus Historiikin ulkoinen suunnittelu POHDINTOJA Turun Saappaan toiminta Opinnäytetyön prosessi LÄHTEET 31 LIITE Saapastelua Turun kaduilla - Turun Saappaan historiikki
5 1. JOHDANTO Olen ollut Turussa mukana vapaaehtoisena Palveluoperaatio Saappaan toiminnassa vuodesta 1997 ja työ on vuosien aikana muodostunut minulle hyvin tärkeäksi. Edelleen aloitettuani opiskelut ja muutettuani pois Turusta, olen käynyt päivystämässä mahdollisuuksien mukaan. Pohdiskellessani opinnäytetyöni aihetta päätin, että halusin liittää sen jotenkin Saappaaseen ja mielellään juuri Turun Saappaaseen, koska se on minulle itselleni läheinen. Sain idean kyseiseen tutkimukseen Turun Saappaan tukiyhdistykseltä alkuvuodesta 2002, ollessani siellä suorittamassa Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuteen kuuluvaa harjoittelua. Halusin, että opinnäytetyöstäni olisi jollekin konkreettista höytyä ja samalla toivoin, että aihe olisi itselleni kiinnostava. Pyysin ideoita tukiyhdistykseltä ja sieltä kerrottiin, että Turun Saappaan historiikin tekemisestä on ollut puhetta ja sille olisi tilaus. Otin tarjouksen vastaan mielelläni. Saappaasta ei tietojeni mukaan ole missään muualla tehty vastaavanlaista historiikkia, joten esikuvia ei ollut. Toisaalta se antoi valtavat mahdollisuudet historiikin tekemisessä, koska ei ollut mallia, johon olisi pitänyt tai edes voinut samaistua. Toivon, että oman tutkimukseni innoittamana ja rohkaisemana muillekin saapasryhmille ryhdytään keräämään historiikkeja tai muita vastaavia julkaisuja. Toivon, että Turun Saappaalle historiikista on paljon hyötyä. Mielelläni näkisin, että historiikkia lukisivat ainakin vanhat saapaslaiset, jotka voisivat muistella menneitä ja mahdollisesti innostua toiminnasta uudelleen sekä uudet saapaslaiset, jotka voisivat sen kautta tutustua niihin vaiheisiin, jotka ovat muokanneet Turun Saapasta sellaiseksi, mitä se nykyään on. Lisäksi historiikkia voitaisiin jakaa esimerkiksi toiminnan tukijoille. Konkreettista hyötyä historiikista on tukiyhdistykselle ja sitä kautta Saappaalle, mikäli sitä ryhdytään suunnitelmien mukaan myymään. Vaikkei historiikista suurta voittoa saataisikaan kerätyksi, on kaikki tuotto varmasti tervetullutta yhdistykselle.
6 6 Historiikin keräämisen lisäksi tutkin Palveluoperaatio Saapasta osana Kirkon nuorisotyötä. Omalla paikallaan ja yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa se on mahtava voimavara, jota kannattaa hyödyntää.
7 7 2. PALVELUOPERAATIO SAAPAS OSANA KIRKON NUORISOTYÖTÄ 2.1 Kirkon nuorisotyö Seurakunnan nuorisotyöllä tarkoitetaan sellaista seurakunnan järjestämää toimintaa, joka tapahtuu nuorten kanssa ja nuorten hyväksi ja jonka edellytysten luomisesta seurakunta myös kantaa vastuun (Mäkinen 1986, 7). Laajasti ottaen seurakunnan nuorisotyöllä tarkoitetaan kaikkea varhaisnuorten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa tapahtuvaa kristillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria elämään seurakunnan elävinä jäseninä ja kantamaan vastuuta seurakunnalle annetusta todistustehtävästä. (Seppälä 1988, 157.) Seurakunnan nuorisotyön tärkein tehtävä on auttaa nuorta uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on ilmoittanut itsensä erityisesti Jeesuksessa Kristuksessa, ja jäsentämään tämä usko omaan elämänkokonaisuuteen niin, että hän voi elämässään kokea Jumalan läheisyyttä sekä sitoutua ja osallistua Jumalan tahdon toteuttamiseen. Tässä tehtävässä ilmenee kirkon nuorisotyön omaleimaisuus, sen erityinen anti nuorille nuorisotyön kokonaisuuden puitteissa. (Mäkinen 1986, 7.) Kirkon kasvatustoiminnan periaatteiden mukaan seurakunnan nuorisotyön on tarjottava nuorelle ihmiselle mahdollisuus - rakentaa uskonelämänsä sanan ja sakramenttien perustukselle ja yhteyteen - yhteyteen toisten kristittyjen kanssa ja sitoutumiseen Jumalan kansan jäseneksi - ottaa vastuuta seurakunnan tehtävän toteutumisesta ja Jumalan tahdon toteuttamisesta maailmassa - harjaantua kristillisessä elämäntulkinnassa ja sen mukaisessa elämässä. (Mäkinen 1986, 7.) Kirkon nuorisotyön toiminta voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen. Ehkä tunnetuin osa kirkon nuorisotyötä on kaikenlainen kokoava toiminta, kuten kerhot, partio, rippikoulu, leirit ja kirkkotilaisuudet. Toinen tapa tavoittaa paljon nuoria on sellaista, jossa nuoria kohdataan siellä, missä he ovat jo koolla. Tällaista toimintaa on
8 8 laajimmillaan koulutyö, joka sisältää muun muassa päivänavaukset, koulujumalanpalvelukset ja kirkkovuoden juhlat. Erityisnuorisotyö taas on parhaimmillaan työtä, jossa nuoria kohdataan yksilöinä ja jonka painopisteet ovat etsivässä työssä, avoimien ovien toiminnassa ja palveluoperaatio Saappaassa. Lisäksi kirkon nuorisotyöhön lasketaan myös kaikenlainen tiedotus vanhemmille ja kasvattajille sekä yhteistyö eri viranomaisten kanssa. (Mäkinen 1986, 8.) 2.2 Kirkon erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö sai alkunsa Suomen ev.lut. seurakunnissa siitä, että joukko nuorisotyöntekijöitä 1960-luvulla kiinnostui nuorisosta, joka liikuskeli kaduilla eikä osallistunut mihinkään järjestettyyn toimintaan. Samaan aikaan maassamme oli alkamassa voimakas muuttoliike. Nuorisomme keskuuteen alkoi levitä huumausaineiden käyttö. Työntekijöiden välittämä tieto herätti myös esimiesten ja luottamushenkilöiden kiinnostuksen asiaan. Seurauksena oli, että maamme suurimpiin seurakuntiin ryhdyttiin perustamaan erityisnuorisotyöntekijöiden virkoja. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 7.) Virallisesti erityisnuorisotyötä on tehty Suomen evankelisluterilaisissa seurakunnissa vuodesta 1968 alkaen. Aluksi työmuodosta käytettiin nimeä jengityö, mutta erityisnuorisotyö vakiintui nimeksi jo 70-luvun alkupuolella. (Alstela 2002, 1.) Evankelisluterilaisen kirkon erityisnuorisotyöllä tarkoitetaan etsivää, lähimmäiskeskeistä nuoriso- ja varhaisnuorisotyötä, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin, joiden voidaan olettaa olevan vaarassa syrjäytyä, tai jotka jo ovat syrjäytyneet (Alstela & Virtanen 2002, 6). Kirkon erityisnuorisotyön yleistavoite on, että nuori ymmärtää olevansa hyväksytty ja löytää merkityksen elämälleen Jumalan luomana ja lunastamana ja että ihmisenä hänen itsetuntonsa vahvistuu ja hän pystyy omaehtoiseen, vastuulliseen elämään (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 13). Erityisnuorisotyössä pyritään kohtaamaan se hätä, joka nuoria ahdistaa. Yhdessä heidän kanssaan etsitään ratkaisumalleja kohdattuihin ristiriitatilanteisiin. Vaikeuksissa olevia nuoria ei ole syytä eristää muista nuorista irrallisiksi, samankaltaisten jengiksi. Kaikissa erityisnuorisotyön työtilanteissa pyritään nuorelle välittämään tunne siitä, että hän on
9 9 arvokas ja kunnioitettava ihminen ja että juuri häntä varten työntekijällä on aikaa. Toiminnan tarkoituksena on välittää nuorelle hyväksytyksi tulemisen kokemus ja näin lisätä nuoren itsekunnioitusta ja pyrkimystä vastuulliseen ja omaehtoiseen elämään. Tarkoituksena on myös vähentää ennalta erilaisten ristiriitatilanteiden syntymistä. Toisaalta pyritään tavoittamaan niitä nuoria, jotka ovat jo joutuneet vaikeuksiin. (Alstela 1982, 5-6.) Erityisnuorisotyössä on keskeisellä sijalla näkemys, jonka mukaan kirkon olisi asetuttava köyhän ja heikon puolelle. Erityisnuorisotyö liittyy näin nuorena työmuotona kirkon vuosituhansien perinteeseen: toisten kuormien kantamiseen. Ilosanomaa Jumalan armosta voidaan julistaa puhtaasti palvelun keinoin. Konkreettiset teot ovat puhutun sanan kanssa samanarvoisia; myös palvelu voi välittää Jumalan armon ja anteeksiannon ihmisille. Kirkko todistaa elävästi uskostaan, kun se ylläpitää työmuotoja, jotka toimivat ihmisten arjessa heidän elämäntilanteissaan. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, ) Erityisnuorisotyö on osa seurakunnan nuorisotyötä, joka työskentelymenetelmissään painottuu diakonian ja sielunhoitotyön kohtaamisen, tukemisen ja auttamisen strategioihin. Kristillisen opetuksen lisäksi nuori ymmärretään lähimmäiseksi, jonka kohtaamisessa otetaan huomioon hänen koko elämäntilanteensa. (Alstela & Virtanen 1994, 26.) Erityisnuorisotyössä korostuvat yksilökeskeisyys ja nuoria heidän omassa elinpiirissään kohtaava työskentelytapa. Työntekijä edustaa nuorille aikuista, jonka kanssa nuoret voivat opetella ymmärtämään ja hyväksymään sekä itseään ja ikätovereitaan että aikuisia. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 9.) Toiminnassa pyritään myös siihen, että jokainen ihminen uskaltaisi ottaa vastuuta lähimmäisestään, eikä pyrittäisi siirtämään kiperiä tilanteita ammattilaisille (Alstela 1982, 6). Erityisnuorisotyöhön kuuluu: - henkilökohtainen työ eli päivystystoiminta, ohjaus ja neuvonta, sielunhoito, verkostotoiminta ja kotikäyntityö - ryhmätyö eli pienryhmät, leirit ja retket - kriminaalityö eli vankilaryhmät, vankilavierailut ja ehdonalaisvalvonta - yhteistoiminta eli tukihenkilötoiminta, laitosvierailut ja nuorisoyhteistyö - tiedotus eli asenteisiin vaikuttaminen
10 10 - koulutyö eli tuntivierailut, leirikoulut ja koulukuraattoritoiminta - avoin toiminta eli päivätoiminta, avointen ovien iltatoiminta ja yökahvilatoiminta - koulutus eli saapasavustajien ja avointen ovien avustajien koulutus, asiantuntijapalvelu sekä työnohjaus - Saapas eli etsivä työ, viikonloppupäivystys, erityispäivät, festivaalityö ja puhelinpäivystys (Alstela & Virtanen 1994, 29.) Erityisnuorisotyön ja erityisnuorisotyöpainotteisen varhaisnuoriso- ja nuorisotyön tulee pyrkiä huolehtimaan mahdollisuuksien mukaan syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta. Tässä yhteydessä ehkäisevä toiminta tarkoittaa sitä, että lapsilla ja nuorilla on riittävästi omia sosiaalisia sidosryhmiä ikäistensä parissa ja kontakteja heidän turvallisiksi kokemiinsa aikuisiin. Turvalliset aikuiset ja positiiviset sidosryhmät ovat paras ja halvin keino tukea nuorta kasvussaan omaan aikuisuuteen. (Alstela & Virtanen 1994, 27.) Erityisnuorisotyötä ja nuorisotyötä ei voida pitää peräkkäisinä työmuotoina, vaan ne on nähtävä sisäkkäin. Erityisnuorisotyöstä käsin kaikki lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta on riskitilanteita ehkäisevää ja siten merkittävää toimintaa. Erityisnuorisotyön onnistumista edesauttaa se, että lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö hoidetaan mahdollisimman hyvin. (Alstela 1982, 5-6.) Kun erityisnuorisotyötä ryhdytään toteuttamaan, työ muuttuu entistä enemmän ongelmia sietäväksi, kohtaavaksi ja käsitteleväksi sekä uusia reagoimismalleja antavaksi ja opettavaksi kristilliseksi ja sosiaaliseksi kasvatustyöksi. Työmenetelmiksi tulevat myötäeläminen ja keskustelu. Työvälineitä ovat tällöin aitous, ystävällisyys, valpas kuunteleminen, kiireettömyys ja totuudellisuuden taju. Nuoret kohdataan sellaisina kuin he ovat, eikä sellaisina kuin heidän jonkun teorian mukaan tulisi olla, tai miltä he meistä ulkoisesti näyttävät. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 21.) Erityisnuorisotyö, perinteisestä nuoriso- ja varhaisnuorisotyöstä poiketen, ei pyri kokoamaan suuria joukkoja, vaan toiminta kohdistuu pääsääntöisesti yksilöihin, pieniin ryhmiin tai ilmiöihin. Rajatulla ja kohdennetulla työskentelyllä pyritään tukemaan kulloinkin riskialteimmissa elämänolosuhteissa eläviä nuoria. (Alstela 2002, 2.)
11 11 Erityisnuorisotyö toimii yhtenä tuntosarvena nuorten maailmassa. Sen tulee kyetä lyhyellä varoitusajalla reagoimaan nuorten elinolosuhteissa tapahtuviin muutoksiin, ensisijaisesti silloin, kun on vaarana, että joku osa nuorista on syrjäytymässä ikäryhmänsä normaalista suoriutumisesta ja kehityksestä. Nuorisotyön kokonaisuutena tulee toimia nuorten äänenä yhteiskunnassa, seurakunnassa ja asuinyhteisössä. Nuorten elinolosuhteista välitetään oikeaa, rehellistä tietoa, jotta päättäjät tietävät, miten nuoret elävät. Tiedottamalla tähdätään siihen, että kaikki aikuiset ottaisivat vastuuta lapsista ja nuorista. (Alstela & Virtanen 2002, 6-7.) Erityisnuorisotyössä käytetään laaja-alaisesti ja monipuolisesti kulloinkin tarkoituksenmukaisia toimintamenetelmiä. Työssä tulee myös jatkuvasti säilyttää kyky kehittää ja uusia toimintatapoja. Nuorten monipuoliselle tukemiselle ja auttamiselle on edellytyksenä valmius yhteistyöhön ja verkostoitumiseen muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. (Alstela & Virtanen 2002, 6.) Yhteistoiminnassa opettajien, sosiaaliviranomaisten ja poliisin kanssa voidaan parhaiten auttaa niitä nuoria, joiden elämänolosuhteet ovat poikkeukselliset, erilaisista syistä häiriintyneet (Alstela 1982, 6). 2.3 Palveluoperaatio Saapas Palveluoperaatio Saappaan toiminta alkoi festivaalitoiminnan nimellä keväällä Tällöin joukko Helsingin ja Vantaan seurakuntien nuorisotyössä toimivia työntekijöitä ennakoi, että Keimolan moottoriradalla järjestettävä rocktapahtuma, "Keimola-Rock" tulee aiheuttamaan ongelmia. Pelättiin runsasta alkoholinkäyttöä ja varsinkin huumeiden keskittymistä tapahtumapaikalle. Tapahtumien ennakointi osoittautui oikeaksi. Tästä tapahtumasta alkoi seurakuntien festivaalitoiminta, mikä laajeni nopeasti Helsingin lisäksi Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. (Alstela & Virtanen 1994, 8-9; Ruotsalainen 1972.) Vuonna 1975 festivaalitoiminnasta ryhdyttiin käyttämään nimeä Operaatio Saapas. Aluksi festivaalityö oli erityisnuorisotyön kesäajan toimintaa, mutta pian ymmärrettiin, ettei ole mielekästä kouluttaa vapaaehtoisia vain kesän festivaaleja varten, vaan hyvin koulutettua ryhmää voidaan käyttää ympärivuotisesti erityisnuorisotyön eri tehtävissä. Tämä huomattiin myös toiminnan jatkuvuuden erääksi tärkeäksi edellytykseksi. Enää ei
12 12 tarvinnut vuosittain perustaa ryhmää ja kouluttaa sitä vain muutamaa tapahtumaa varten. Aikuisten, koulutettujen saapaslaisten ryhmä oli valmis ottamaan vastuuta pitkäjänteisemmästä nuorisotyöstä. Tämän kehityksen myötä 80-luvun taitteessa Saappaasta alettiin käyttää nimeä Palveluoperaatio Saapas. (Alstela & Virtanen 1994, 9; Koskinen, 2002.) Siirryttäessä 80-luvulle yhä useammassa seurakunnassa otettiin nuorisotyön piiriin palveluoperaatiotoiminta. Tällöin jo pidempään saapastoimintaa toteuttaneet työntekijät havaitsivat, että olemassa olevasta käytännön kokemuksesta käsin tulisi kiteyttää operaation periaatteet ja toimintatavat. Tämän johdosta alettiin valmistella ensimmäistä selvitystä Palveluoperaatio Saappaasta. (Alstela 1982, 4.) Uuden sysäyksen Saappaan toiminnalle antoi vuonna 1981 Hannu Karpon televisioohjelma, jossa käsiteltiin nuorten alkoholin käyttöä. Ohjelman lopussa kuvattiin erään saapasryhmän toimintaa musiikkifestivaaleilla. Tähän seurakunnat reagoivat nopeasti. Vuoden 1982 alussa oli seurakunnissa yhteensä jo ainakin 24 ryhmää. (Alstela 1982, 8.) Nykyään Palveluoperaatio Saappaalla tarkoitetaan ev.lut. seurakuntien nuoriso- ja erityisnuorisotyöhön liittyvää auttamis- ja sielunhoitotyötä, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Työskentely tapahtuu nuorten kokoontumispaikoissa viikonloppuisin ja erilaisten nuorten suurkokoontumisten yhteydessä. Viikonlopputoiminnassa noudatetaan etsivän työn menetelmiä. (Diakonian asiasanasto 2002.) Saapastoimintaa toteuttaa koulutetuista, yli 18-vuotiaista vapaaehtoisista avustajista koottu saapasryhmä. Koulutuksessa annetaan perusvalmiudet nuorten kohtaamiseen, kriisikäyttäytymisen tunnistamiseen, sielunhoitoon, nuorisohuollon tuntemiseen ja ensiaputaitoihin. Saapastoiminta perustuu jokamiehenoikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kukin saapaslainen toimii vapaaehtoisesti, luottamuksellisesti ja on vaitiolovelvollinen. Saapaskoulutuksen ohessa voidaan nuoria aikuisia kouluttaa avustajiksi muihinkin erityisnuorisotyön toimintamuotoihin. (Alstela & Virtanen 1994, 10.) Saappaan toiminta on aktiivista ja kontaktihakuista liikkumista nuorten keskuudessa. Nuoria kohdataan, tuetaan ja autetaan kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja toisaalta pyritään ohjaamaan heitä niiden auttamis- ja palveluorganisaatioiden piiriin,
13 13 joiden tuen tarpeessa he kulloinkin ovat. Saappaan viikonloppupäivystys on etsivää kenttätyötä. Kadulla liikkuvien partioiden tukena ja rinnalla toimii tukipiste. Vastaavasti saappaan toiminta nuorten suurkokoontumisissa on etsivää työtä, jota kutsutaan festivaalityöksi. (Alstela & Virtanen 1994, 11.) Saappaan toimintamuotoja nuorten suurkokoontumisissa ovat: - Sielunhoidollinen toiminta, jota varten toiminta-alueella on yksi tai useampia kontaktipisteitä, joihin nuoret voivat oma-aloitteisesti hakeutua. Lisäksi saapaspartiot kohtaavat nuoria aktiivisesti koko toiminta-alueella. - Nuorisohuollollinen auttamistoiminta, jota varten toiminta-alueella on palvelupiste, johon nuoret voivat itsenäisesti hakeutua tai johon saapaspartiot voivat tuoda turvattomassa tilassa olevia nuoria. Nuoria autetaan yksilöllisesti, mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. (Elämän pelikenttien vilttiketjut 1991, 24.) Toiminta palveluoperaatio Saappaassa on toimintaa hädässä olevan lähimmäisen tukemiseksi ja auttamiseksi. Se on vastuun herättämistä toinen toisestaan ja niistä tilanteista, missä itse kukin elämme ja toimimme. Palveluoperaatio Saappaan tehtävänä on myös tukea seurakuntien nuorisotyötä järjestämällä avoimien ovien iltatoimintaa niin sanotulle liittymättömälle nuorisolle, joka ei pysty tai halua osallistua harrastetoimintaan. (Alstela 1982, 9.) Saapastoiminta pyrkii myös vaikuttamaan olosuhteisiin, joissa nuoret vapaa-aikaansa viettävät (Alstela & Virtanen 1994, 9). Saapastoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä kantavat vastuuta Kirkon kasvatus ja nuorisotyö sekä Nuorten keskus ry yhteistyössä. Ryhmäkohtaisesti toimintaa ohjaa ja siitä vastaa seurakunnan nimeämä henkilö, jolle Nuorten Keskus ry. on myöntänyt Palveluoperaatio Saappaan ohjaajatunnuksen. (Alstela & Virtanen 1994, 9; Alstela & Virtanen 2002, 9.) Yleensä tämä henkilö on seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä. Toiminta on kolmen vuosikymmenen aikana kehittynyt nuorisofestivaalien avustusoperaatiosta merkittäväksi etsivän nuorisotyön muodoksi nuorten kohtaamisissa toimintapaikkakunnilla. Toiminnan valtakunnallinen organisoituminen yhteisiä periaatteita toteuttavaksi ja rekisteröityä tunnusta käyttäväksi palveluoperaatioksi on
14 14 mahdollistunut vastaavien työntekijöiden säännöllisten työkokousten myötä. (Palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoiskoulutusmateriaali 2001, 6.) Vuosittain kerättävien tietojen mukaan vuonna 2001 Saapas toimi Suomessa seuraavasti. 33 seurakunnassa oli saapasryhmä tai vastaava. Aktiivisesti toiminnassa mukana olevia yli 18-vuotiaita saapaslaisia näissä ryhmissä oli yhteensä Tämä merkitsee, että keskimäärin kussakin ryhmässä toimi noin 32 saapaslaista. Saappaan viikonloppuoperaatioita ympärivuotisena toimintana ryhmillä oli vuoden aikana yhteensä 617. Näissä ohjattiin ja tuettiin eri tavoin nuorta. Heistä tyttöjä oli 45 % ja poikia 55 %. Lepäämässä tai selviämässä Saappaan 28:ssa lepopisteessä oli tarkkailtavana 341 nuorta eli 3,4 % kaikista kohdatuista nuorista. Festivaalioperaatioita oli 16:lla ryhmällä yhteensä 48 kertaa. Erilaisissa kontaktitilanteissa, turvatoimenpiteissä tai keskustelutilanteissa kohdattiin nuorta. Poikia oli 56 % ja tyttöjä 44 %. Festareilla nuoria oli lepäämässä saappaan toimintapaikoissa yhteensä 164. Saappaan viikonloppupäivystysten ja festivaalitoiminnan tilastoidut auttamistilanteet, vahvasti päihtyneitten ja sammuneitten nuorten osalta yhteen laskien, merkitsivät ryhmien toimenpidepanoksena vain noin 3 %. Saapastoiminnan toimenpiteet ovatkin siirtymässä nuorten kuuntelemiseen, keskusteluun, rauhoittamiseen sekä tarvittaessa ensiapuun tai monien muiden erilaisten yhteyksien ja asioiden hoitamiseen. (Alstela 2002, 6-7.) Etsivä nuorisotyö Etsivä työ on nuorten oleskelupaikoilla tehtävää säännöllistä kenttätyötä. Toiminta tapahtuu kiinteässä yhteydessä operaation päivystys- ja tukipisteeseen. Säännöllisyys, pitkäjänteisyys ja määrätietoisuus ovat etsivän työn perusperiaatteita ja edellytyksiä tuloksellisuudelle. (Alstela & Virtanen 1994, 12.) Etsivää työtä on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa pareittain. Joillakin paikkakunnilla on työtä varten
15 15 käytössä auto, joka lisää ryhmän liikkuvuutta ja palvelumahdollisuuksia. (Alstela 1982, 14.) Työntekijällä tulee olla mahdollisuus liikkua siellä, missä nuoret oleskelevat. Kun hän kohtaa samoja nuoria mahdollisimman monissa erilaisissa elämäntilanteissa, nuoret saavat persoonallisemman kuvan aikuisesta ihmisestä. (Elämän pelikenttien vilttiketju 1991, 14.) Etsivä nuorisotyö voidaan jakaa kolmeen päälinjaan: 1. tutkiva ja kartoittava toiminta 2. ohjaava ja palveleva toiminta 3. selvittelevä ja kuntouttava toiminta Tutkiva ja kartoittava toiminta tarkoittaa sitä, että työntekijä etsii paikkakunnalla olevat nuorten suosimat oleskelupaikat. Samalla hän pyrkii hankkimaan tietoonsa myös ne kokoontumispaikat, jotka eivät ole yleisesti tiedossa. Koottujen havaintojen pohjalta voidaan valita paikat, joissa on tarkoituksenmukaisinta jatkaa työskentelyä. Ohjaavaan ja palvelevaan toimintaa ryhdytään siinä vaiheessa, jossa työntekijän ja nuoren välinen kontakti syntyy. Työntekijä välittää tietoja eri toiminta-, palvelu- ja auttamispisteistä sekä on itse valmis erilaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on olla ihminen ihmiselle, herättää luottamusta ja olla luottamuksen arvoinen. Selvittelevän ja kuntouttavan toiminnan liittäminen etsivään työhön johtuu siitä, että aina ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista ehdollistaa auttamistyötä johonkin toimipisteeseen, jossa vasta haluttaisiin työskennellä. Tässä tehtävässä työntekijän tulee omata kärsivällisyyttä ja sopeutumiskykyä. (Alstela 1982, ) Etsivä kenttätyö on kokonaisuus, jossa samanaikaisesti tapahtuu monia eri asioita. Partioidessaan saapasryhmät havainnoivat, kartoittavat ja raportoivat nuorten olemisesta ja elämisestä omilla reviireillään. Samalla myös kohdataan erilaisia nuoria, joiden kanssa keskustellaan ja joihin pyritään luomaan kontakti. Heille kerrotaan saapastoiminnasta ja tiedotetaan erilaisesta nuorille tarkoitetusta oleskelu-, harrastus- ja
16 16 palvelutarjonnasta, mitä paikkakunnalla on. Työssä ollaan valmiita myös muihin konkreettisiin auttamistapahtumiin, joita ilmenee. Tarvittaessa nuori, jos hän niin haluaa, voidaan kuljettaa tukipisteeseen. (Alstela & Virtanen 1994, 14.) Festivaalityö Palveluoperaatio Saappaan festivaalityöllä tarkoitetaan kansanjuhlilla tapahtuvaa sielunhoito- ja nuorisohuoltotyötä. Ryhmä perustaa sopivaksi katsottuun paikkaan joko juhla- tai leirintäalueelle palvelupisteen, mistä käsin ryhmän toiminta kaikkinensa tulee hoitaa. Nuorten suosimilla suurjuhlilla on aina mahdollista, että nuori syystä tai toisesta on tilanteessa, jota hän ei enää hallitse. Mukana on myös sellaisia nuoria, jotka eivät osallistu itse tilaisuuteen, vaan järjestävät omat juhlansa majoitusalueella. (Alstela 1982, 14.) Sekä sielunhoitopalvelua että nuorisohuoltoa järjestettäessä huolehditaan seuraavista toimenpiteistä: 1. Varataan kontaktipaikka, johon nuoret voivat hakeutua sielunhoidollisia keskusteluja varten. 2. Ryhmä valmistautuu etsimään ja kohtaamaan nuoria koko juhla-alueella. 3. Palvelupisteeseen perustetaan paikka ensiapuun ja sairaanhoitoon liittyvää toimintaa varten. 4. Palvelupisteessä tulee olla mahdollisuus selviämisasematyyppistä toimintaa varten. Tässä yhteydessä tulee huomioida myös muu lepuuttamistarve ryhmän itsensä ja asiakkaiden kohdalla. 5. Ryhmän tulee varautua antamaan kulloinkin tarkoituksenmukaisinta apua turvattomassa tilassa oleville nuorille. 6. Ryhmällä tulee olla käytössä tarvittava määrä kalustoa toimintaansa varten, mm. kuljetukseen soveltuva auto, ensiapuvälineitä ja yhteydenpitovälineitä. (Alstela 1982, ) Avoimet ovet
17 17 Avoimien ovien toiminnan tavoitteena on koota liittymättömiä nuoria seurakunnalliseen toimintaan. Ulkonaisena edellytyksenä on, että ohjaajalla on käytössään toimintaan soveltuva tila. Tilan tulisi olla sellainen, että nuoret voivat tuntea sen omakseen ja parhaassa tapauksessa heillä on mahdollisuus kunnostaa ja sisustaa sitä. Tämän lisäksi ohjaaja tarvitsee rinnalleen riittävän joukon avustajia. (Elämän pelikenttien vilttiketjut 1991, 24.) Avoimien ovien toiminnan periaatteisiin kuuluvat tavoitettavuus, aktivoivuus, monipuolisuus, kasvatuksellisuus ja tasa-arvoisuus. Tavoitettavuudella tarkoitetaan sitä, että toiminta pyritään keskittämän alueelle, minne nuorten on helppo kokoontua. Aktivoivuudella pyritään tilanteeseen, missä nuoret kiinnostuisivat enemmän itsestään, lähimmäisistään, ympäristöstään ja mahdollisuuksistaan toteuttaa itseään. Tämän johdosta toiminnan on oltava monipuolista ja virikkeitä sekä haasteita tarjoavaa. Kasvatuksellisuudessa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisuuteen, sosiaalisuuteen ja toisten huomioon ottamiseen. Tasa-arvoisuus avoimien ovien iltatoiminnan periaatteena tarkoittaa sitä, että kaikilla nuorilla tulee olla yhtäläinen oikeus tulla omana itsenään toiminnan piiriin. (Alstela 1982, 10.) Avoimien ovien iltatoiminnassa tulee tarjota nuorille mahdollisuus vapaaseen olemiseen. Nuori voi tulla kuulostelemaan ja katsomaan toimintaa ilman, että häntä pakotetaan osallistumaan mihinkään. Toiminnassa tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen tekemiseen. Paikassa tulee olla tarjolla erilaisia tarvikkeita itsensä toteuttamiseen yhdessä toisten nuorten kanssa. Kuitenkin avoimien ovien toiminnassa on syytä olla myös järjestettyä ohjelmaa, johon nuorilla on mahdollisuus osallistua. Lisäksi nuorille on tarjottava mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Paikasta on yritettävä muodostaa turvallinen, jotta nuori voi puhua avoimesti ja luottamuksellisesti itseään askarruttavista asioista. (Alstela 1982, 11.)
18 18 3. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tutkimustehtävä ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Turun Saappaan toiminnasta ja Palveluoperaatio Saappaasta osana kirkon nuorisotyötä. Näiden tietojen perusteella oli tarkoitus koota Turun Saappaan historia yksiin kansiin sellaiseen muotoon, että se voidaan myöhemmin painattaa julkaisuksi. Historiikki oli tilaus Turun Saappaan tukiyhdistykseltä ja sen painattamisen ajankohta riippuu rahoituksen saamisesta. Historiikista haluttiin mahdollisimman helppolukuinen, hauska ja kuitenkin sellainen, josta on luettavissa todellista historiaa. Itse sain vapaat kädet suunnittelussa, mutta minua pyydettiin käyttämään siinä mahdollisuuksien mukaan kuvia ja muuta materiaalia. Tavoitteenani oli saada historiikista sellainen, että ihmiset jaksavat lukea sen ja lukevat sen mielellään. Halusin saada ihmiset kiinnostumaan Saappaan toiminnasta ja tietoisiksi Turun Saappaan historian vaihteista. Neuvottelin asiasta myös Turun Saappaan tukiyhdistyksen kanssa ja he halusivat, että historiikki kirjoitetaan ilman opinnäytetyöhön vaadittavia tiivistelmiä tai selvityksiä tutkimuksen kulusta. Näistä syistä tein opinnäytetyöstä kaksiosaisen, eli historiikki on erillinen oma osansa liitteenä opinnäytetyössäni. Näin opinnäytetyöni palvelee mahdollisimman hyvin tarkoitustaan ja vastaa tukiyhdistykseltä saamaani tilausta. 3.2 Tutkimusympäristö Turussa Saapas on toiminut vuodesta Toiminnasta vastaava työntekijä on vaihtunut monta kertaa ja jokainen työntekijä on osaltaan vaikuttanut toimintaan. Koska Palveluoperaatio Saapas on yksi seurakuntien toimintamuoto, on toiminnasta pakko olla myös jonkinlaista raportointia ja toimintakertomuksia. Jokainen työntekijä on kuitenkin
19 19 arkistoinut ja pitänyt kirjaa hieman eri tavalla, joten minua odotti todella sekalainen joukko materiaalia. Tutkimus oli siinä suhteessa helppo aloittaa, että tunsin ihmisiä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksesta, ja pääsin helposti käsiksi materiaaleihin. Tunsin myös ihmisiä, jotka ovat olleet kauan mukana Saappaan toiminnassa ja heidän kauttaan löysin vanhempia saapaslaisia. 3.3 Tutkimusmenetelmät Palveluoperaatio Saappaasta ei ole paljoa kirjallista materiaalia ja Turun Saappaasta sitä on vielä vähemmän. Alusta asti päätin perustaa tutkimukseni haastatteluiden ja julkaisemattoman materiaalin varaan Teemahaastattelu Haastattelumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun. Yksinkertaisin tapa määritellä haastattelu on nimetä se keskusteluksi, jolla on ennaltapäätetty tarkoitus. Haastattelu tähtää informaation keräämiseen ja on siis ennaltasuunniteltua päämäärähakuista toimintaa. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 25.) Teemahaastattelu on osoittautunut menetelmäksi, joka sallii tutkimuksen kohteeksi valittujen henkilöiden mahdollisimman luontevan ja vapaan reagoinnin. Keskustelunomainen tiedonkeruumenetelmä saa tutkittavat suopeiksi tutkimukselle, ja vapaamuotoiset, syvälliset keskustelut paljastavat asioita, joita tuskin voitaisiin saada selville muilla keinoin. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 8.) Haastateltavalla on haastattelussa enemmän mahdollisuuksia tulkita kysymyksiä, se on menetelmänä joustavampi ja sallii täsmennykset. Haastattelulla tavoittaa enemmän henkilöitä, ja edustavuus on parempi, koska kieltäytymisprosentti on pienempi kuin lomaketutkimuksissa. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 15.)
20 20 Monien tutkittavien ilmiöiden kohdalla on ongelmana se, missä määrin kohdejoukko on kiinnostunut ilmiöstä tai miten tutkija saisi kiinnostuksen viritetyksi (Hirsjärvi & Hurme 1982, 46). Haastattelussa on suurempi mahdollisuus motivoida henkilöitä kuin lomaketutkimuksessa (Hirsjärvi & Hurme 1982, 15). Minulla ei ollut ongelmia haastateltavien kiinnostuksen kanssa. Voin olla varma, että haastatelluilla oli hyviä kokemuksia Saappaasta ja että he olivat kiinnostuneita siitä, koska he olivat olleet mukana toiminnassa useita vuosia. Minun piti vain innostaa heitä muistelemaan. Haastattelurunkoa laadittaessa ei laadita yksityiskohtaista kysymysluetteloa vaan teemaalueluettelo. Tällöin teema-alueet edustavat teoreettisten pääkäsitteiden spesifioituja alakäsitteitä tai -luokkia. Ne ovat siis yksityiskohtaisempia kuin ongelmat, suhteellisen pelkistettyjä, iskusanamaisia luetteloita. Toiminnan kannalta ne ovat niitä alueita, joihin haastattelukysymykset varsinaisesti kohdistuvat. Haastattelutilanteessa ne ovat haastattelijan muistilistana ja tarpeellisena keskustelua ohjaavana kiintopisteenä. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 41.) Haastatteluni perustuivat seuraaviin teemoihin: - Perustiedot eli koska mukana Saappaassa, kuka vastasi, ym. - Saappaan toiminta eli päivystykset, muu toiminta, toimitilat, yhteistyö, virkistystoiminta, nuoret - Koulutukset - Vapaaehtoisten määrä - Omana aikana tapahtuneet muutokset - Materiaalia historiikkiin Näiden teemojen ohjailemina keskustelimme haastatteluissa kaikesta muustakin Saappaaseen liittyvästä. Muutamilta haastateltavilta kyselin lisäksi johonkin erityiseen teemaan, kuten toiminnan aloittamiseen tai yhteistyön aloittamiseen liittyviä kysymyksiä. Varsinaiset esihaastattelut tehdään, kun haastattelurungon lopulliseksi tarkoitettu versio on valmis. Näiden esihaastatteluiden tarkoituksena onkin testata haastattelurunkoa, aihepiirien järjestystä ja kysymysten muotoilua, jota näiden koehaastatteluiden jälkeen voidaan muuttaa. Esihaastattelulla saadaan selville myös haastatteluiden keskimääräinen
21 21 pituus. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 57.) Itse testasin haastattelua ensin muutamalle tutulle saapaslaiselle, joilta sain samalla kuitenkin myös arvokasta tietoa historiikkiini. Haastattelut osoittautuivat hyvin eri mittaisiksi, koska toiset olivat halukkaampia kertomaan enemmän muistojaan. Lyhyin haastattelu kesti noin 20 minuuttia ja pisin yli 1½tuntia. Haastattelupaikan valinta määräytyy monista seikoista, kuten tutkimuksen ongelmista, tutkittavista ilmiöistä, käytettävissä olevista resursseista sekä haastateltavista. Paras haastattelupaikka on sellainen, missä kommunikaatio on mahdollisimman häiriötöntä. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 61.) Suoritin haastattelut mahdollisuuksien mukaan Saappaan Kämpällä, jolloin jo paikka itsessään herättää muistoja ja virittää tunnelmaan. Haastatteluja suoritin yhteensä 10. Haastatelluista naisia oli 3 ja miehiä 7. Kaarinan Saappaassa mukana olleita oli 4. Kaikki haastatelluista olivat olleet mukana Saappaan toiminnassa yli 5 vuotta, jotkut jopa 14 vuotta. Kaksi haastatelluista on ollut tai on edelleen erityisnuorisotyöntekijänä ja sitä kautta vastuussa Saappaasta. Kaksi haastatelluista on toiminut erityisnuorisotyöntekijän sijaisena ja kaksi on ollut vapaaehtoisena saapaslaisen vastuusta Saappaan toiminnasta. Yksi haastatelluista on toiminut myös kaupungin nuorisotyöntekijänä Muut lähteet Haastatteluiden lisäksi sain paljon hyvää materiaalia seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön vuosikansioista. Kansioita löytyi yhteensä 14 kappaletta ja ne käsittelivät erityisnuorisotyötä vuodesta 1978 alkaen. Monet työntekijät olivat säästäneet kaikki kirjoittamansa saapaskirjeet, joista sain tarkistettua vuosiluvut tapahtumille. Toiset työntekijät olivat pitäneet kirjaa todella hyvin kaikesta Saappaaseen liittyvästä, kun taas toisilta oli tallessa vain muutamia kirjeitä. Toinen lähde, josta löytyi hyvin tapahtumia ajankohtineen, oli niin sanotut päivystysvihot, eli vihot, joihin saapaslaiset ovat päivystyksissä saaneet kirjoitella ajatuksiaan ja illan tapahtumia. Päivystysvihkoja löytyi yhteensä 32. Joiltain vuosilta vihkoja ei ollut ollenkaan. Osa vihoista oli ollut mukana vain yhdessä isossa
22 22 päivystyksessä. Muutamat vihot ovat saattaneet vuosien kuluessa hävitä ja toisaalta aina vihkoja ei ole edes käytetty. Historiikin keräämiseen käytettyä materiaalia oli siis suhteellisen paljon ja olen listannut ne erilliseksi lähdeluetteloksi tämän tutkimuksen loppuun, vaikkei niihin tässä tutkimuksessa viitatakaan. Historiikissa en ole käyttänyt lähdeviitteitä, koska tekstistä haluttiin helppolukuinen. Kun lähes kaikki tieto on peräisin keskimäärin kolmesta lähteestä, eli haastattelut, vuosikansiot ja päivystysvihot, lähdeviitteet olisivat vieneet kohtuuttomasti tilaa historiikista ja hankaloittaneet lukemista. 3.4 Aikaisemmat tutkimukset Saappaasta on tehty jonkin verran tutkimuksia, lähinnä opinnäytetöitä ja tutkielmia, mutta yleensä ne ovat tehty paikallisesti, joillekin tietyille Saapasryhmille. Esimerkiksi on tutkittu saapaskoulutuksen antamia valmiuksia vapaaehtoisten työhön (Rauas 2001) tai Saapasryhmän toimivuutta tietyllä paikkakunnalla (Mononen 1997 & Salminen 1996). Ainoa tutkimus, joka suoranaisesti kosketti omaa aihettani, oli Jari Hautamäen Palveluoperaatio Saapas ja sen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa (Hautamäki 1988). Tutkielmassa oli tutkittu kolmen eri Saappaan toimintaa ja yhtenä niistä oli Turun Saapas. Löysin siis arvokasta tietoa Turun Saappaan alkuvuosilta. Saappaasta piti valmistua 30-vuotisjuhlaksi, eli lokakuun 2002 alkuun mennessä yleinen historiikki Nuorten Keskus ry:ltä. Kirjoittaja kuitenkin sairastui ja historiikin ilmestyminen siirtyi tulevaisuuteen, eikä siitä siis ehtinyt olla tähän tutkimukseen mitään hyötyä.
23 23 4. HISTORIIKIN KIRJOITTAMINEN 4.1 Aineiston kerääminen Keväällä 2002 ollessani harjoittelussa Turun Saappaan tuki ry:ssä aloitin historiikin suunnittelun ja materiaalin hankinnan. Saappaan Kämppä siivottiin talkoovoimin ja itse keräsin talteen kaikki päivystysvihot ja valokuvat, joita kaapeista ja laatikoiden pohjilta löytyi. Lisäksi samana keväänä kirjoitin lehtijutun tukiyhdistyksestä Turussa ilmestyvään Kirkko ja Me lehteen, joka jaetaan kaikkiin talouksiin. Lehtijutussa kerroin tukiyhdistykseen toiminnasta ja mainostin samalla tulevaa historiikkiani. Pyysin vanhoja saapaslaisia kirjoittamaan kokemuksiaan Turun Saappaasta tai ottamaan yhteyttä minuun tarkoitusta varten luomani sähköpostiosoitteen kautta. Lehtijuttu ei kuitenkaan ajanut asiaansa eikä kukaan ottanut yhteyttä minuun. Kesän 2002 jälkeen jatkoin historiikin keräämistä aktiivisesti. Minun oli löydettävä haastateltavat jotenkin. Edelleen toiminnassa mukanaolevien saapaslaisten kautta sain vanhempien saapaslaisten nimiä ja yhteystietoja ja heistä valitsin haastateltavaksi sellaisia, jotka olivat olleet mukana toiminnassa suhteellisen kauan ja jotka onnistuin tavoittamaan. Koetin valita haastateltavani siten, että saisin haastattelutietoa kaikilta vuosilta. Haastatteluista sain paljon muistoja ja asioita, jotka liittyvät toimimiseen kadulla, kuten nuorten suhtautuminen Saappaaseen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksessa tutkin kaikki erityisnuorisotyön kansiot ja niistä kaiken Saappaaseen liittyvän. Kirjeistä oli minulle eniten hyötyä. Järjestin itselleni tarpeelliset kirjeet aikajärjestykseen, aloin niiden pohjalta ajoittaa erilaisia tapahtumia, joille ei haastatteluissa muistunut vuotta. Kirjeistä löysin myös ihmisten nimiä ja muutakin materiaalia historiikkiani varten. Lisäksi kansioissa oli jonkin verran lehtileikkeitä.
24 24 Yritin etsiä kirjastoista enemmän lehtileikkeitä, mutta niitä oli vaikea löytää. Artikkelitietokannan kautta löysin muutamia artikkeleita, mutta ne eivät liittyneet suoranaisesti Turun Saappaaseen. Paikallislehtiä, joissa on ollut enemmän kirjoituksia juuri Turun Saappaasta, ei ole arkistoitu mitenkään. Turun Sanomiakaan ei ole arkistoitu kuin käsin ja sen kautta en löytänyt artikkeleja. Vaihtoehdoksi olisi jäänyt selata kaikki lehdet mikrofilmeiltä ja siihen minulla ei ollut aikaa. Otin yhteyttä myös suoraan Turun Sanomiin, Turkulaiseen sekä Kirkko ja Me lehteen ja tiedustelin, onko heillä itsellään jonkinlaista arkistoa, josta artikkeleja olisi mahdollista löytää. Vastaus oli kuitenkin kielteinen. Onneksi siis muutamat työntekijät olivat leikelleet lahtiartikkeleja talteen. Päivystysvihkoja tutkin siten, että laitoin ne ensin järjestykseen ja aloin sitten lukea niitä läpi merkiten muistiin kaikki tärkeät asiat. 4.2 Aiheen rajaus Aluksi kuvittelin, että aineiston rajaus on siinä, että päätän käsitellä Turun Saapasta. Jouduin kuitenkin pohtimaan asiaa hieman tarkemminkin. Opinnäytetyössäni päätin keskittyä siihen kehykseen, jossa Palveluoperaatio Saapas toimii, eli osana kirkon nuorisotyötä. Lisäksi tutkin Saappaan toimintaa myös niiltä osin, mitkä eivät koske suoranaisesti Turun Saapasta. Vasta aloitettuani historiikin keräämisen tajusin, että minun on otettava huomioon myös Kaarinan Saapas, koska se kuuluu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskuksen alaisuuteen. Vaikka saapasryhmät ovat teoriassa erillisiä, toimivat ne käytännössä kuitenkin erittäin tiiviisti yhdessä. Sisällytin siis tutkimukseeni Kaarinan Saappaan. Historiikkia kirjoittaessani minun piti jatkuvasti rajata aihetta. Aineistoa löytyi paljon päivystyksien päivämääristä syntyneiden saapasvauvojen nimiin asti. Samaten haastatteluissa tuli paljon pieniä yksityiskohtia. Päätin kuitenkin, etten tee historiikista liian yksityiskohtaista, vaan haluan pysyä yleisellä tasolla. Samasta syystä jätin saapaslaisten henkilökohtaiset muistot pois historiikista. Olisi ollut mielestäni väärin
25 25 käyttää vain muutamien saapaslaisten muistoja, kun kaikkien muiden muistot on jäänyt kuulematta. Toinen syy yleisellä tasolla pysymiseen oli se, että kaikilta vuosilta ei olisi kuitenkaan löytynyt yhtä tarkkoja tietoja. Olisi siis ollut mahdotonta kirjoittaa koko historiikkia samaan tyyliin. 4.3 Aineiston käsittely Aloin kirjoittaa historiikkia vähitellen aloittaen perusasioista ja lisäten ja täydentäen tekstiä sitä mukaan kun sain uutta tietoa haastatteluista tai vanhoista kirjeistä. Jouduin tarkistamaan vuosilukuja monelta ihmiseltä ja monesta paikasta ja samaten tapahtumia kyselin ja etsin moneen kertaan. Historiikin alkuun kirjoitin lyhyesti Saappaan yleistä historiaa sekä toiminnan periaatteita, mutta en halunnut siitä osiosta liian pitkää. Pääpaino oli Turun Saappaassa. Toinen pääotsikoista käsittelee Turun Saappaan kehitystä kronologisesti. Siinä kerrotaan muun muassa työntekijävaihdoksista ja toiminnan muutoksista. Kolmannen pääotsikon alle olen kerännyt muutamia aiheita, kuten päivystykset ja virkistystoiminta, joita olen käsitellyt tarkemmin. Loppusanojen tarkoituksena on antaa kiitosta kaikille saapaslaisille ja rohkaista heitä jatkamaan työtään. Lisäksi listasin historiikin loppuun kaikki toiminnasta vastanneet työntekijät ja Saappaan toimintaa käsittelevää kirjallisuutta. Saatuani valmiiksi selkeän tekstirungon historiikkiini annoin sen luettavaksi viidelle haastatellulle, joista yksi oli Kaarinan saapaslainen. Pyysin kommentteja ja korjauksia tekstiini ja sen aiheisiin. Saatuani kommentit jatkoin jälleen historiikin muokkausta ja korjailua. Kirjoittaminen oli siis jatkuvaa palapelin kokoamista, kun eri lähteistä tulleita asioita piti yhdistellä. Sitä olisi voinut jatkaa loputtomiin, eikä historiikista silti olisi tullut täydellistä. Historiikkia kirjoittaessani päädyin käyttämään työntekijöistä kutsumanimiä. Kaikki haastateltavat puhuivat työntekijöistä kutsumanimillä. Joidenkin työntekijöiden
26 26 kohdalla oikea nimi ei tahtonut edes muistua saapaslaisten mieleen millään. Kirjeet oli myös yleisesti allekirjoitettu samoilla kutsumanimillä. Koin, että historiikista olisi tullut liian virallinen, mikäli olisin käyttänyt koko nimiä. 4.4 Tutkimusmenetelmän luotettavuus Tutkimuksessa on kyse pitkän aikavälin tapahtumista, joista ei ole paljoakaan kirjallista tietoa. Kuitenkin tietoa löytyy sen verran, että tapahtumien paikkansapitävyyden voi tarkistaa aina jostakin. Vuosiluvut tarkistin oikeiksi työntekijöiden kirjoittamista kirjeistä. Eri asia on kuitenkin pelkästään muistoihin perustuvat asiat, kuten esimerkiksi nuorten suhtautuminen saapaslaisiin tai päivystysten kiireisyys. Pyrin kuitenkin tarkistamaan tietoja kysymällä samat asiat kaikilta haastatelluilta, jotta haastattelujen vastauksista pystyn päättelemään, mitkä asiat ovat todella tapahtuneita. Toisaalta halusin historiikista myös sellaisen, joka perustuu ennen kaikkea juuri saapaslaisten muistikuviin eikä pelkästään faktatietoon. Toivonkin, että olen onnistunut kuvaamaan tapahtumia sellaisina kuin saapaslaiset ne itse ovat kokeneet ja millaisina he ne nyt muistavat. 4.5 Historiikin ulkoinen suunnittelu Itse historiikin suunnitteluun minulle annettiin vapaat kädet, kunhan siinä on pääosassa Turun Saapas ja se on helppolukuinen. Neuvottelin kuitenkin suunnitelmistani Turun Saappaan tukiyhdistyksen kanssa, koska se painattaa historiikin ja siis myös maksaa sen. Päätin tehdä historiikista muodoltaan neliön, jotta se on ulkomuodoltaan hieman erikoinen. Kanneksi valitsin Saappaan kämpän seinämaalauksen ja pienen
27 27 rautaveistoksen pohjalta tekemäni kuvan. Kannesta päätettiin tehdä monivärinen. Sisäsivuista kuvineen tulee mustavalkoisia. Keräsin kuvia Turun Saappaasta niin paljon kuin löysin ja niistä valitsin parhaat. Halusin ottaa historiikkiin mukaan kuvia, jotka kertoisivat jotain toiminnasta ja olisivat samalla hauskoja. Suurin osa kuvista tuli saapaslaisilta, jotka ovat edelleen jotenkin mukana toiminnassa ja sain siis heiltä varmistettua, että kuvia saa käyttää. Osa vanhoista kuvista löytyi Saappaan kämpältä. Niistä valitsin historiikkiin kuvia, joiden takana luki kuvaajan nimi ja lupa kuvien käyttöön kaikessa Saappaaseen liittyvässä. Valitsin aineistoksi historiikkiin myös muutamia lehtileikkeitä ja Ruisrockeissa käytettyjä nimikortteja. Ne kertovat omalta osaltaan paljon omasta ajastaan ja herättävät muistoja. Samalla ne tuovat vaihtelua historiikin rakenteeseen ja jaksottavat tekstiä. Liitteenä oleva historiikki ei ole vielä lopullinen painotuote vaan alustava näköispainos. Lopullinen versio tullaan painattamaan kirjapainossa, joten valokuvat tulevat olemaan parempilaatuisia ja sivut kaksipuolisia. Sivut tulevat olemaan kooltaan rajatun kokoisia.
28 28 5. POHDINTOJA 5.1 Turun Saappaan toiminta Tutkimukseni perusteella voin todeta, että Saappaan toimenkuva on muuttunut Turussa paljon kuluneiden vuosien aikana. Alkuvuosina nuorten auttaminen oli paljon konkreettisempaa kuin nykyään ja saapaslaiset saivat antaa useammin fyysistä apua nuorille. Nuoria oli kaduilla paljon nykyistä enemmän ja yleisesti ottaen he olivat huonommassa kunnossa kuin nykyään. Kämpällä oli usein selviäjiä ja kotiinkuljetuksiakin oli lähes säännöllisesti. Työ oli ennen siis paljolti korjaavaa, eli apua annettiin silloin kun sitä tarvittiin. Vaikka apua tarvitsevia nuoria on kaduilla nykyään huomattavasti vähemmän kuin ennen, haluaa Saapas kuitenkin edelleen olla siellä heidän kanssaan. Nuorille halutaan antaa kokemus siitä, että heistä välitetään. Suurin osa asiakaskontakteista on keskusteluja nuorten kanssa. Heidän kanssaan ollaan valmiita puhumaan aivan mistä tahansa ja heidän ongelmiaan ollaan valmiita kuuntelemaan. Työ on tavallaan muuttunut ennaltaehkäiseväksi. Nuoria halutaan Saappaassa kohdata ja kuunnella jo silloin kun kaikki on hyvin eikä ongelmia välttämättä ole. Näin annetaan kuva aikuisesta, jonka kanssa voi aina tulla keskustelemaan. Hiljeneminen Turun kaduilla on merkki jostakin. Nuoret tuskin ovat muutama vuosi sitten yhteistuumin päättäneet viettää perjantai-iltansa kotona. Syinä voivat olla Turussa vuonna 1999 tapahtuneet vappupuukotukset, julkijuopottelun kieltäminen tai huumeiden käytön lisääntyminen. Tämä tutkimus ei kuitenkaan ole etsinyt vastausta siihen kysymykseen, mutta antaa aihetta lisätutkimukselle. Saappaan toiminnan kehitys Turussa vastaa koko Suomessa tapahtunutta kehitystä. Kadut ovat hiljentyneet muuallakin. Saappaan toimenkuva on muuttunut normaaleissa perjantaipäivystyksissä paljon. Enää saapaslaisten ei tarvitse antaa paljoa konkreettista ensiapua, mutta sitäkin enemmän pitää olla valmis kuuntelemaan nuoria. Tämä antaa haasteen saapaskoulutukselle, koska saapaslaiset tarvitsevat lisää valmiuksia nuorten
PALVELUOPERAATIO SAAPPAAN TOIMINTA HELSINGIN MELLUNKYLÄSSÄ VUOSINA 1986 2006
PALVELUOPERAATIO SAAPPAAN TOIMINTA HELSINGIN MELLUNKYLÄSSÄ VUOSINA 1986 2006 Sari Landin Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotToivoa tulevaan -kirjakampanja
Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry
LisätiedotETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA
ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotPIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän
PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotLahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen
Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotNuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.
Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
LisätiedotJärjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotSISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?
Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotKÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN
KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotMonta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotTurun A-kilta: virtaa vertaisuudesta
Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea
LisätiedotLapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote
Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotAmmattiosaston nuorisovastaavan käsikirja
Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotMa Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.
Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotSEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura
SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat
LisätiedotHanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development
Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotVerkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana
Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotEMMAUS HELSINGIN PEREHDYTTÄMISPROSESSI. Perehdyttämisen tavoite PEREHDYTTÄMISEN OSA-ALUEET
1 11.11.2010/HeA EMMAUS HELSINGIN PEREHDYTTÄMISPROSESSI Perehdyttämisen tavoite Perehdyttämisen tuloksena meillä on uusi, sitoutunut vapaaehtoinen, joka tuntee Emmauksen periaatteet ja Emmaus Helsingin
LisätiedotKRISTILLINEN KASVATUS
KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen
LisätiedotValtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja
Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen
LisätiedotHyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57
Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotTiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät
TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotVAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä
Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus
LisätiedotVIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011
VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi
Lisätiedot