Vertaisryhmätoiminnan opas. Käytännön vinkkejä aloittelevalle ryhmänohjaajalle. ADHD-liitto ry Anna-Elina Pajunen Mirjami Koivunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaisryhmätoiminnan opas. Käytännön vinkkejä aloittelevalle ryhmänohjaajalle. ADHD-liitto ry Anna-Elina Pajunen Mirjami Koivunen"

Transkriptio

1 Vertaisryhmätoiminnan opas Käytännön vinkkejä aloittelevalle ryhmänohjaajalle ADHD-liitto ry Anna-Elina Pajunen Mirjami Koivunen

2 Sisältö Vertaistuki 4 Vertaistuki ja ADHD 4 Ryhmän perustaminen 5 Tavoitteet 5 Ryhmän jäsenet 5 Ryhmämuoto 6 Ryhmän puitteet 6 Ryhmänohjaajat 6 Ryhmänohjaajan edellytykset 7 Ryhmän ilmapiiri 7 Aika ja tapaamisten tiheys 8 Ryhmätila 8 Talous 9 Ryhmätapaamisen rakenne ja ryhmän aloitus 9 Ryhmätapaamisen aloitus 10 Ryhmätapaamisen päättäminen 10 Ryhmän säännöt 11 Ongelmatilanteet ryhmässä 12 Ryhmän päättäminen 12 Taustatuki ja tiedotus 14 Hyvä tiedote 15 Omasta jaksamisesta huolehtiminen 17 Vertaistuesta voimia 18 Vinkkejä matkan varrelle 20 2

3 Vertaisryhmätoiminnan opas Vertaisilta saatava tuki on korvaamatonta. Usein on helpottavaa huomata, ettei ole ainoa, joka kamppailee arjen pulmien ja haasteiden kanssa. Siksi vertaistoiminta on ADHD-liitossa tärkeää. Jäsenyhdistykset tekevät arvokasta työtä ADHD-oireisten ja heidän perheidensä parissa. Jäsenyhdistykset järjestävät vertaisryhmiä ADHD-oireisten lasten vanhemmille sekä ADHD-oireisille aikuisille ja nuorille. Aikuisten ryhmät painottuvat usein keskusteluun, lasten ja nuorten ryhmät toiminnallisuuteen. Vertaisryhmäläiset järjestävät myös yhdessä retkiä ja muuta yhteistä virkistäytymistä. Jokainen ryhmä on omanlaisensa ja perustuu erilaiseen tarpeeseen. Ohjaaja ja jäsenet tekevät kunkin ryhmän toiminnasta ainutlaatuista. Vertaistukiryhmän perustamiseen on hyvä valmistautua huolellisesti. Tähän oppaaseen on koottu tietoa ja muistilista ryhmänohjauksen tueksi. Ohjeiden tarkoituksena on auttaa suunnittelemaan vertaistukiryhmän toimintaa. Opas on koottu sekä käytännön kokemusten että ryhmänohjaustyöstä kirjoitetun kirjallisuuden pohjalta. Opas on tehty ADHD-liiton Tukihenkilöverkostoprojektissa 2010, ja se on osa ADHD-liiton vertaisryhmä- ja tukihenkilötoiminnan mallia. 3

4 Vertaistuki Vertaistuki voidaan määritellä kokemukselliseen tietoon pohjautuvaksi sosiaaliseksi tueksi, jota annetaan ja saadaan keskenään samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten välillä (Jantunen 2008: 27). Vertaistuki on samankaltaisten elämänkokemusten ja elämänvaiheiden läpi käyneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä vastavuoroiseen kommunikaatioon ja tukeen perustuva ihmissuhteiden muoto (Heikkinen 2004: ). Samanlaisen elämäntilanteen kautta osanottajat tietävät omasta kokemuksestaan toisten tunteista ja usein kokevat tulevansa ymmärretyiksi jo puolesta sanasta. Ryhmäläisiltä saatu empatia on myös erilaista kuin ammattilaisilta saatu. Joskus vertaisryhmä on ensimmäinen ja ainut paikka, jossa osanottaja tulee kuulluksi omine ongelmineen, kysymyksineen ja ajatuksineen. (Versova 2009) Vertaistuki ja ADHD ADHD-oireisille henkilöille suunnatut vertaisryhmät koetaan usein erittäin antoisiksi. Ryhmät tarjoavat mahdollisuuden tavata toisia samantapaisten kokemusten ja ongelmien kanssa eläviä ihmisiä. Vertaisryhmässä on mahdollisuus oppia kuulemalla toisten selviytymiskeinoja ja kokemuksia sekä tarjota tukea ja apua muille kertomalla omistaan. Ryhmän tarkoitus onkin usein auttaa jäseniään selviytymään arkipäivän ongelmista. Vertaistukiryhmää perustettaessa hyvä etukäteissuunnittelu on aina hyvin tärkeää, ja ADHD-oireisten henkilöiden vertaisryhmässä toiminnan rakenteisiin ja sääntöihin tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Paras tulos saavutetaan, kun ryhmätoiminnan ohjeet ovat selkeät ja etukäteen sovitut. Vertaisryhmässä tulisi huomioida ADHD-oireyhtymään liittyvät kommunikaatiovaikeudet: monimutkaisia selityksiä tulisi välttää ja kannustaa ryhmäläisiä itseilmaisuun. Ryhmän kokoontumisiin lisähaastetta tuovat ADHD-oireiden suuret yksilölliset erot ryhmäläisten oireet saattavat vaihdella vaikeusasteeltaan. Tämä saattaa hankaloittaa vertaislähtökohtaa, kun samaistuminen toiseen, aivan eri tavalla käyttäytyvään ryhmäläiseen on vaikeaa. Vaarana on, että joku ryhmäläisistä kokee, että hänen ongelmiaan ei oteta tarpeeksi vakavasti. (Lähde: Michelsson, Miettinen, Saresma, Virtanen: AD/HD nuorilla ja aikuisilla, 2006.) 4

5 Ryhmän perustaminen Mikä on ryhmän tarkoitus ja tavoite? Idea vertaistukiryhmän perustamiseen lähtee yleensä esiin nousseesta tarpeesta. Idea tulee kokemuksen pohjalta, tai se on noussut esiin jäsenyhdistyksen toiminnasta ja jäsenten palautteista. Ryhmää perustettaessa on hyvä miettiä, kenelle ryhmää perustetaan ja mihin tarpeeseen. Vertaisryhmän suunnitteluun kannattaa käyttää riittävästi aikaa. Suunnitelma olisi hyvä kirjoittaa paperille, jolloin siihen voi tarvittaessa palata prosessin edetessä. Hyvä tie ryhmänohjauksen aloittamiseen on osallistua ADHD-liiton vuosittain järjestämään vertaistukiohjaajien koulutukseen. Tavoitteet Tavoitteiden ei tarvitse olla vaativia ja monimutkaisia, mutta toiminnan tarkoitusta olisi kuitenkin hyvä miettiä riittävästi. Yksi hyvä ja selkeä tavoite riittää, kun kaikki varmasti ymmärtävät sen. Siitä on helppo jatkaa ryhmän suunnittelua. Ryhmän tavoitteena voi olla yksinkertaisesti saada ja antaa vertaistukea toisille samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville, jakaa tietoa toisille esimerkiksi vanhemmuudesta tai jakaa kokemuksia ADHD:n kanssa elämisestä. Tavoitteena voi myös olla muiden tapaaminen ja yhdessä virkistäytyminen. Ryhmällä voi olla yksi isompi tavoite sekä jokaisella yksittäisellä tapaamiskerralla omansa. Ryhmän jäsenet Ennen ryhmän aloitusta on mietittävä, kenelle ryhmä on suunnattu ja mikä on sopiva jäsenmäärä. Mitä enemmän ryhmäläisillä on yhdistäviä tekijöitä, sitä paremmin kokemusmaailmat kohtaavat ja kaikki hyötyvät ryhmästä. Toisaalta myös ryhmäläisten erilaisuus voi olla rikkaus. Minkä kokoinen ryhmän tulee olla toimiakseen ja mikä on jäsenten enimmäismäärä? Nuorten ryhmän koko tulee suhteuttaa ryhmän luonteeseen ja ohjaajien määrään. Aikuisten ryhmissä pienet ryhmät ovat intiimimpiä mutta helpommin haavoittuvia, jos jäseniä jää pois kokoontumisista. 5

6 Ryhmämuoto Ennen ryhmän aloittamista olisi päätettävä, onko ryhmä avoin vai suljettu. Avoimeen ryhmään voi tulla pitkin vuotta jäsenten vaihtuessa. Ryhmän kokoontumisista ilmoitetaan säännöllisesti, ja uusia osallistujia voi tulla mukaan milloin vain. Avoin ryhmä on usein uusille osallistujille helpommin lähestyttävä. Luonteensa vuoksi ryhmä ei välttämättä muotoudu kovin tiiviiksi. Suljettuun ryhmään sovitaan ennalta tietty ryhmäkokoonpano, ja ryhmään otetaan uusia jäseniä esimerkiksi puolivuosittain. Suljettu ryhmä muodostuu usein tiiviimmäksi, mutta se on myös haavoittuvampi ryhmäkoon suhteen, mikäli jäseniä on vähän. Ryhmän puitteet Ryhmä tarvitsee ympärilleen puitteet, joissa toimia. Ketkä ryhmää ohjaavat? Missä ja milloin ryhmä kokoontuu? Ryhmänohjaajat Ryhmän suunnitteluvaiheessa täytyy päättää, montako ohjaajaa sillä on. Yksin toimivan ryhmänohjaajan vastuu on suurempi; on suunniteltava etukäteen, miten ryhmä toimii, kun hän on estynyt. Ryhmää voi ohjata myös työpari, jolloin ohjausvastuu on jaettu ja ryhmän jatkuvuus ja tapaamiset ovat turvatumpia. Toisen ohjaajan ollessa estynyt voi toinen ohjaaja vastata ryhmäkerran toteutuksesta. Työparina toimivat ohjaajat voivat myös jakaa töitä keskenään ja saada toisiltaan tukea ryhmänohjaukseen. Vertaisryhmän ohjaajan ei tarvitse olla ammattilainen. Hän on tasavertainen ryhmänsä jäsenten kanssa, vaikka hänellä on ryhmän toiminnan kannalta erityinen asema. Vertaisryhmän kaikilla jäsenillä on yhteinen vastuu ryhmän toiminnasta, ja jokainen ryhmäläinen on omalta osaltaan vastuussa siitä, mitä ryhmässä tapahtuu. Ryhmänohjaajan työpari voi olla toinen jäsenyhdistyksen jäsen tai tukihenkilö taikka kunnan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilö, joka osallistuu ryhmänohjaukseen osana työtään. Ammattilainen voi olla vertaisryhmässä monessa eri roolissa, kuten konsulttina, joka auttaa ryhmää ongelmien ratkaisemisessa, asiantuntija-alustuksien pitäjänä tai kouluttajana. Hän voi toimia työnohjaajana vertaisohjaajalle tai kummina, joka 6

7 tarjoaa kokoontumistiloja, kopioi ja postittaa kirjeitä tai sähköpostia. Ammattilaisia voi houkutella mukaan toimintaan tarjoamalla heille mahdollisuutta lisätä tietouttaan ADHD-oireyhtymästä. Ryhmänohjaajan edellytykset Ohjaajalta edellytetään aitoa kiinnostusta ja sitoutumista ohjaamaansa ryhmään sekä riittäviä ryhmänohjaustaitoja. Jos yhdistyksessä ei ole vertaistukivastaavaa, ryhmänohjaaja on myös organisaattori, joka huolehtii ulkoisista rakenteista, kuten aikatauluissa pysymisestä. Hyvät vuorovaikutustaidot ja tietämys ADHD:stä ovat eduksi. Hyvä ohjaaja on luotettava, empaattinen, oikeudenmukainen ja kannustava kaikkia ryhmäläisiä kohtaan. Ohjaajan tulee olla perillä ryhmään liittyvistä eettisistä periaatteista ja vastuusta. Esimerkiksi ohjaajan ei tule esiintyä asiantuntijana, jos hänellä ei ole siihen pätevyyttä. Ryhmänohjaaja ohjaa ryhmää omalla persoonallaan ja omilla taidoillaan. Jokaisessa vertaistukiryhmässä ryhmänohjaajalla on oma roolinsa ja työskentelytapansa. Vaikka vertaistuki on terapeuttista, terapiaa sen ei ole tarkoitus olla. Ryhmän luonne vaikuttaa ryhmänohjaajan rooliin ja työtapoihin. Harrastus- ja virkistystoimintaan painottuvassa vertaistukiryhmässä ohjaajan roolina voi olla käytännön järjestelyistä huolehtiminen sekä yhteisestä toiminnasta sopiminen. Keskustelevassa ryhmässä ohjaajan tehtäviin voi kuulua ns. keskusteluringin ohjaaminen. Ohjaaja huolehtii, että ryhmän jäsenet saavat tasapuolisesti kertoa omista asioistaan sekä rajaa ja ohjaa keskustelua käsiteltävään aiheeseen. Tämä on yksi ohjaajan tärkeimpiä tehtäviä. Vertaisryhmän ohjaajan rooli voi olla myös aloittajana toimiminen. Hän tukee uuden ryhmän käynnistymistä, kertoo ryhmän toimintaperiaatteista ja auttaa ryhmäläisiä sääntöjen luomisessa. Ryhmänohjaaja ei tee päätöksiä ryhmän puolesta, vaan jäsenten tulisi tehdä päätökset yhdessä. Ryhmän ilmapiiri Ryhmän ilmapiirin muotoutuminen on jokaisen ryhmäläisen vastuulla, mutta myös ohjaaja vaikuttaa ilmapiiriin. Ohjaaja voi omalla toiminnallaan tukea ryhmäytymistä sekä turvallisen ja sallivan ilmapiirin muodostumista, jolloin jokaisella ryhmän jäsenellä on tilaa olla oma itsensä ja saada äänensä kuuluville omaksi ja yhteiseksi hyväksi. 7

8 Turvallisen ilmapiirin tunnusmerkkejä ovat luottamus sallivuus ystävällisyys hyväksyminen arvostus. Aika ja tapaamisten tiheys Kuinka pitkään yksi ryhmätapaaminen kestää? Mikä viikonpäivä ja vuorokaudenaika on ryhmän kokoontumiselle suotuisin? Ryhmän perustaminen alkaa käytännön asioiden pohdinnalla: ajankohdan ja ryhmämuodon valintaan vaikuttavat ryhmään osallistuvien elämäntilanne, ryhmänohjaajan oma aikataulu sekä käytettävissä olevat tilat. Etukäteen tulisi miettiä myös, kuinka kauan ryhmä aikoo kokoontua pidemmällä tähtäimellä erityisesti, jos kyseessä on suljettu ryhmä. Kuinka pitkäksi aikaa ryhmä sitoutuu toimintaan, ja milloin ryhmään voidaan ottaa uusia jäseniä? Kun ryhmän tapaamisväli on tarpeeksi tiivis, jäsenten on helpompi sitoutua siihen. Vertaisryhmät voivat kokoontua tiiveimmillään viikon välein, mutta yleisin tapaamisväli on kahdesta viikosta kuukauteen. Mikäli lapsille on vertaistukiryhmän ajaksi järjestetty hoitoa, on tapaamisten ajankohta hyvä suunnitella lasten tarpeet huomioiden. Ryhmätila Periaatteessa vertaisryhmä voi kokoontua melkein missä vain. Tilaa valittaessa olisi kuitenkin huomioitava hyvät kulkuyhteydet ja se, että tila olisi käytettävissä jokaisella kokoontumiskerralla. Lisäksi ryhmän tunnelmaan voi vaikuttaa neutraalin, rauhallisen ja miellyttävän tilan valinnalla. Tuolit ja pöydät tulisi asetella niin, että kaikki ryhmäläiset näkevät toisensa ja pääsevät mukaan keskustelurinkiin. Edullisia tai ilmaisia tiloja voi kysellä kunnalta, seurakunnalta tai järjestöiltä. Ilta-aikaan monet kunnalliset tilat, kuten koulut, ovat tyhjillään. Joillakin paikkakunnilla järjestöillä on kumppanuustaloja, joissa on tarjolla erilaisia ryhmätiloja edulliseen hintaan. Sopivien tilojen etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa ja rohkeasti ottaa yhteyttä eri tahoihin. 8

9 Talous Vertaistukitoiminta voi olla hyvinkin edullista, etenkin jos tilasta ei tarvitse maksaa vuokraa. Ryhmän alkaessa tulisi miettiä, kuinka paljon rahaa tarvitaan ryhmän pyörittämiseen ja kenellä on vastuu ryhmän rahaasioista: ohjaajalla vai jollakin muulla ryhmänjäsenellä. Tilavuokran lisäksi kuluja muodostuu tarjoilusta ja tiedottamisesta: postituksesta, kopioinnista, puheluista, lehti-ilmoituksista ja esitteistä. Lisäksi kuluja saattaa syntyä työnohjauksesta ja virkistäytymisestä. Mikäli jäsenyhdistys tukee ryhmän toimintaa osallistumalla kuluihin, raha-asioista vastaavan tulee tehdä asianmukainen tilitys yhdistyksen taloudesta vastaavalle henkilölle. Jos ryhmä tarvitsee muuta rahoitusta toimintaansa, on hyvä selvittää, mistä sitä voisi hakea. Selvitetään, onko kunnalta tai kaupungilta mahdollista hakea avustusta tai saada tiloja ilmaiseksi käyttöön. Ryhmä voi myös kerätä vapaaehtoista kahvirahaa, tai ryhmän jäsenet tuovat kokoontumiseen vuorollaan jotakin tarjottavaa. Varoja voidaan kerätä esimerkiksi myyjäisten tai tuotemyynnin keinoin. Ryhmätapaamisen rakenne ja ryhmän aloitus Miten ryhmätapaaminen aloitetaan? Miten se toteutetaan ja jaksotetaan? Miten tapaaminen on hyvä lopettaa? Ensimmäinen ryhmäkerta voi tuntua jännittävältä niin ohjaajasta kuin ryhmäläisistäkin. Silloin alkaa ryhmän tutustumisvaihe, jolloin luodaan luottamus ryhmäläisten kesken, ryhmän kiinteys ja perusta avoimuudelle. Jotta ryhmäläiset pääsisivät heti leppoisaan kohtaamiseen keskenään, voidaan tutustumista ja tunnelman vapautumista auttaa erilaisilla tutustumisleikeillä. Jos ryhmässä on paljon osallistujia, voidaan apuna käyttää parityöskentelyä, jolloin pareittain käydyt keskustelut avataan myöhemmin koko ryhmälle. Turvallisia keskustelunaiheita tutustumisvaiheessa ovat päivän tunnelma, olotila tai mieliala omat odotukset tai toiveet harrastukset arjen unelmat. 9

10 Ensimmäisen kokoontumisen rakenne poikkeaa tulevista tapaamiskerroista. Ensimmäisillä kerroilla ohjaajan rooli on suurempi ennen kuin ryhmäytyminen kunnolla käynnistyy. Keskinäisestä vaitiolovelvollisuudesta ja säännöistä on hyvä sopia jo ensimmäisellä kerralla, jotta ryhmässä ei ole epäselvyyksiä esimerkiksi sopivista puheenaiheista. Sääntöjen noudattamiseen voi sitouttaa pyytämällä konkreettisesti kaikkia nostamaan kätensä pystyyn sääntöjen hyväksymisen merkiksi. Ensimmäinen ryhmän kokoontumiskerta on tärkeä, koska se määrittää jatkoa. Heti alusta olisi tärkeää luoda turvallinen ja tuttavallinen ilmapiiri. Keskusteluryhmä voi alkaa myös ohjaajan tai ulkopuolisen asiantuntijan alustuksella. Ryhmätapaamisen rakenne voi vaihdella aiheen ja ryhmän tavoitteen mukaan. Ohjaaja tai ryhmä yhdessä voi halutessaan tehdä jokaiselle kokoontumiskerralle oman suunnitelman toteutuksen tueksi. Säännölliset ja tutut toimintatavat helpottavat ryhmänohjausta ja auttavat ryhmäläisiä ennakoimaan tapaamisen sisältöä. Ryhmätapaamisen aloitus Ryhmätapaamisen tunnelmaan voi virittäytyä esimerkiksi runon avulla. Runo tai muu aloituskäytäntö voi olla joka kerralla sama, jolloin se helpottaa ryhmäläisten virittäytymistä tunnelmaan. Ensimmäinen ryhmäkerran muistilista: Tilan varaaminen Tiedottaminen ensimmäisestä tapaamisesta Ensimmäisen tapaamisen suunnittelu (tutustumisleikit, keskustelut pareittain?) Tilan järjestäminen (kalustaminen, pöydät oikeaan muotoon, kahvittelu) Ryhmätapaamisen päättäminen Ryhmäkerran voi myös päättää pieneen loppurituaaliin. Se voi olla esimerkiksi kierros, jossa käydään läpi senhetkinen tunnetila, tai ohjaaja voi koota lyhyesti illan keskustelun. Lopuksi voidaan vaikkapa rentoutua yhdessä tai lukea runo. Lopettamiselle on tärkeää sopia tarkka aika, joka ei ylity. On huolehdittava, että siihen mennessä kaikki ehtivät päättää puheenvuoronsa. 10

11 Ryhmän säännöt Ryhmässä on hyvä sopia heti aluksi yhdessä pelisäännöt. Luottamus, vaitiolovelvollisuus ja toisten kunnioittaminen ovat vertaisryhmän tärkeimpiä periaatteita. Selkeät ohjeet ja rajat tuovat turvallisuuden tunnetta niin ryhmäläisille kuin ohjaajallekin. Ryhmä voi keskenään sopia sääntöjä ja käytäntöjä esimerkiksi poissaolojen, ryhmän lopettamisen ja puheenvuorojen suhteen. Erityisen tärkeää on huolehtia, että aikaa kokemusten vaihtamiseen on riittävästi. Ryhmän alkaessa olisikin hyvä yhdessä sopia, miten puheenvuorot jaetaan vai pyritäänkö keskustelemaan mahdollisimman vapaamuotoisesti. Puheenvuoron kiertäminen tai puheenvuoron pyytäminen viittaamalla on myös mahdollista. Apuna voidaan käyttää muistivihkoja, jolloin oma asia ei unohdu toisen puheenvuoron aikana. Seuraavassa esimerkkejä säännöistä. Säännöt ja tavoitteet Säännöt laaditaan yhdessä ja kirjataan; tarvittaessa ne voidaan monistaa ja jakaa koko ryhmälle. Vaitiolovelvollisuus Ryhmäläisten asioista ei saa puhua eteenpäin ryhmän ulkopuolelle. Poissa olevien ryhmäläisten asioista ei ole sopivaa puhua tapaamisissa. Sovitaan valokuvaamisesta ryhmässä. Puheenvuorot Kaikille annetaan riittävästi aikaa ja tilaa tulla kuulluksi. Tehdään päätös keskustelun muodosta: vapaamuotoinen keskustelu, puheenvuorojen pyytäminen, kiertävä puheenvuoro, puheenvuorojen keston mittaus esimerkiksi munakellolla. Toisen puheenvuoron aikana ei saa puhua. Matkapuhelimet suljetaan. Poissaolot Mikä on ryhmän sitoutumisen aste ilmoitetaanko poissaoloista etukäteen? Miten toimitaan, kun joku myöhästyy ryhmän aloituksesta? Kerrataanko myöhästyjälle keskustelu lyhyesti siihen saakka? 11

12 Ongelmatilanteet ryhmässä Ongelmatilanteita ryhmässä saattavat aiheuttaa esimerkiksi ristiriidat tai henkilökohtaiset jännitteet ryhmäläisten välillä. Tilanteet on tärkeä käsitellä ryhmässä, koska käsittelemättä jättäminen voi vaikuttaa ryhmän tavoitteiden toteutumiseen ja ilmapiiri ryhmässä voi jännittyä. Ohjaajan tehtävä on ongelmatilanteessa rohkaista ryhmäläisiä avoimesti ilmaisemaan tunteitaan ja ottamaan puheeksi vaikeaksi koettuja asioita. Ryhmänohjaaja voi avata keskustelun kertomalla ryhmäläisille oman huolensa ryhmän toiminnasta sekä pyytää ryhmältä apuja ja kommentteja tilanteeseen. Ongelmatilanteessa apuna voi käyttää keskustelua ja harjoituksia, jotka helpottavat tunteiden ja mielipiteiden ilmaisua. Ohjaaja voi myös ehdottaa ryhmälle kierrosta, jonka aikana jokainen ryhmäläinen kertoo, millaiseksi kokee ilmapiirin tai tilanteen ja mitä sen korjaamiseksi tulisi tehdä. Lisäksi apua voi pyytää ammattilaiselta tilanteen selvittämiseen (esimerkiksi sopia, että ammattilainen tulee muutaman kerran mukaan ryhmänohjaajan työpariksi tai konsultiksi). Ongelmatilanteiden välttämiseksi olisi hyvä alusta asti rohkaista ryhmäläisiä käyttämään minä-viestintää ja ilmaisemaan avoimesti tunteitaan: Minusta tuntuu, että et kuuntele, Minusta tuntuu pahalta jne. (Kaukkila, Lehtonen 2008, 32.) Ryhmässä erityisen tärkeää on kuunteleminen ja huolehtiminen siitä, että kaikille on tilaa puhua. Lisäksi yhdessä sovitut säännöt toimivat tukena myös ongelmatilanteiden ratkaisussa. Konfliktit ja erimielisyydet ovat luonnollisia, vääjäämättömiä ilmiöitä kaikkialla, missä ihmiset kokoontuvat yhteen ja haluavat yhdessä eheytyä ja kasvaa. Konfliktit ryhmässä vaikuttavat myös positiivisesti ja ovat tarpeellisia ilmapiiri tuulettuu, syntyy uutta, ymmärrys muita ihmisiä ja asioita kohtaan lisääntyy ja ryhmä tiivistyy (Kaukkila, Lehtonen 2008, 76 79). Ryhmän päättäminen Ryhmän loppuminen saattaa nostaa ryhmäläisissä erilaisia tunteita, esimerkiksi kiitollisuuden tunnetta ryhmää ja siitä saatuja positiivisia vaikutuksia kohtaan, kiintymystä ryhmäläisiä kohtaan sekä surua ja haikeutta erotilanteessa. Ryhmän lopettaminen saattaa koskettaa myös aiempia erokokemuksia ja nostaa näin pintaan erilaisia tunteita. Jos ryhmän aloittaessa ei ole sovittu tarkkaa päättymisajankohtaa, päättämisen lähestyessä siitä tulee tiedottaa hyvissä ajoin, jotta keskeneräiset asiat saadaan päätökseen ja ryhmäläiset voivat valmistautua ryhmän loppumiseen. 12

13 Lopettamista helpottamaan voidaan kerätä yhdessä muistoja ryhmästä esimerkiksi ottamalla valokuvia tai kirjoittamalla. Ryhmä voi yhdessä koota yhteiset hyvät kokemukset ja keskustella lopettamisesta, jolloin samalla voidaan antaa palautetta ryhmästä. Ryhmäläisten on hyvä myös yhdessä luotsata tulevaisuutta, käydä läpi esimerkiksi voimavaroja arjessa silloin, kun ryhmän tukea ei enää ole saatavissa. Viimeisellä kerralla ryhmä voi kerrata historiansa ja järjestää päätösjuhlat. Halukkaat voivat vaihtaa yhteystietoja ja lupauksia yhteyden pitämisestä. Ryhmä voi myös sopia jatkotapaamisen, jolloin vaihdetaan tuntemuksia ja kokemuksia elämästä ryhmän jälkeen. Vertaisryhmän vinkkivihkoista (katso lista s. 15) löytyy eroharjoituksia, joiden avulla voidaan yhdessä työstää ryhmän päättymiseen liittyviä tunteita. Käytännön järjestelyt: Kokoontumisaika Tila Koordinointi (avaimet, yhteydet tilanhaltijaan, talous) Idea vertaisryhmästä: Jäsenet Ryhmämuoto Ryhmänohjaajien valinta Ryhmän kesto Kokoontuminen: Pelisäännöt Ryhmän tavoitteet Ryhmäkerran rakenne Ohjaajan tukeminen: Työnohjaus Liiton koulutukset Kahden ohjaajan malli Tiedottaminen: Paikallislehdet Yhdistyksen nettisivut Jäsenkirjeet Ilmoitustaulut Ammattilaistahot Vertaisryhmän vaiheet. 13

14 Taustatuki ja tiedotus Jäsenyhdistyksestä on hyvä valita henkilö koordinoimaan vertaisryhmätoimintaa. Vertaisvastaava tai vertaistukikoordinaattori pitää langat käsissään ja tietää, missä ja milloin ryhmiä kokoontuu. Tiedottamisen lisäksi hänen tai yhdistyksen vastuulla on myös valita uusia ryhmänohjaajia sekä kannustaa heitä osallistumaan ADHD-liiton tai muiden tahojen järjestämiin vertaisryhmänohjaajien koulutuksiin. Vertaisryhmänohjaaja ei siis ole yksin ryhmänsä kanssa, vaan hänellä on taustatuki. Myös ADHD-liiton tiedottajalta voi kysyä neuvoja ryhmästä tiedottamiseen. Vertaisryhmätoiminnasta tiedottaminen tulee aloittaa jo ennen ryhmän käynnistymistä, jotta osallistujia saadaan heti mukaan toimintaan. Tiedottamista suunniteltaessa pohditaan, mikä on tiedottamisen kohderyhmä ja miten tavoitetaan kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Jäsenyhdistysten omat tiedotteet ja internetsivut tavoittavat väkeä. Esitteitä toiminnasta voi jakaa esimerkiksi terveyskeskusten, poliklinikoiden, sairaaloiden ja perheneuvoloiden henkilökunnalle ja ilmoitustauluille. Sähköisen viestinnän lisääntyessä sopivia tiedotuspaikkoja ovat myös keskustelupalstat. Sähköpostilla lähetetyt mainokset ovat ilmaisia, ja niillä voi lähestyä esimerkiksi perheiden parissa toimivia ammattilaisia. Vertaisryhmän ohjaaja voi itse hoitaa tiedottamisen, tai sen voi hoitaa paikallisyhdistyksen tiedottaja tai vertaisvastaava. Jos ryhmä on avoin, tulee siitä tiedottaa tarvittaessa myös ryhmän käynnistymisen jälkeen, jotta kokoontumisiin riittää osallistujia. Ryhmän alkaessa voidaan järjestää myös tiedotus- eli infotilaisuus. Sinne voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan kahvitarjoilu ja huolehtia, että tunnelma on ystävällinen ja rento. Tilaisuudessa kerrotaan alkavasta ryhmästä ja kartoitetaan osallistujien mielenkiintoa ryhmää kohtaan. Samalla voidaan myös keskustella toiveista tulevaa ryhmää kohtaan. Tiedotustilaisuudesta tulee tiedottaa hyvissä ajoin. Tiedotuskanavia: yhdistysten jäsenkirjeet yhdistysten internetsivut paikallislehtien menopalstat (ilmaiset ilmoitukset, tarpeen mukaan myös pieni maksullinen ilmoitus) paikallisradiot ilmoitustaulut (kaupat, terveyskeskukset, kirjastot) ADHD-lehti ADHD-liiton internetsivut internetin keskustelupalstat 14

15 tiedotustilaisuus henkilökohtainen ryhmään kutsuminen sähköpostitiedotus puskaradio maksullinen ilmoitus paikallislehdessä Tiedote ryhmästä tulisi rakentaa niin, että siitä ilmenevät mahdollisimman selkeästi ryhmän tarkoitus, kokoontumispaikka ja -aika sekä ryhmänohjaaja ja toiminnan järjestäjä (jäsenyhdistys). Ryhmästä tulisi tiedottaa niin, että osallistujille välittyy selkeä kuva siitä, minkälaiseen ryhmään he ovat tulossa. Hyvä tiedote Paikallislehtiin ja -radioihin voi tiedottaa alkavasta ryhmästä lähettämällä toimitukseen lehdistötiedotteen. Tiedote vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miten, kuka ja miksi. Hyvän tiedotteen otsikko on kiinnostusta herättävä ja napakka. Sen perusteella lukija tekee päätöksen, jatkaako lukemista. Otsikkoon voi tiivistyä tiedotteen sisältö. Tiedotteen ensimmäisessä kappaleessa esitetään selkeästi ja tiivistetysti tärkein asia eli uutinen: uuden vertaistukiryhmän perustaminen paikkakunnalle. Tiedotteesta tekee mielenkiintoisen lyhyt kertomus ja perustelu sille, miksi tällaista ryhmää tarvitaan paikkakunnalla, kenelle se on suunnattu ja kuka sen järjestää. Tekstiä voi jäsentää väliotsikoilla. Tiedotteesta tulee ilmetä selkeästi aika, paikka ja lisätietojen antaja. Selkeällä ja konstailemattomalla kielellä kirjoitettu tiedote on helppolukuinen sen kappaleet, lauseet ja virkkeet ovat lyhyitä. Asia avautuu lukijalle, jolle toiminta ei ole ennestään tuttua. Seuraavalla sivulla on esimerkki tiedotteesta. 15

16 Tiedote Tiedottaja: Meidän seudun ADHD-yhdistys ry Ryhmästä vertaistukea ADHD-oireisille Meidän seudun ADHD-yhdistys ry perustaa vertaisryhmän ADHDoireisille aikuisille. Ryhmän tavoitteena saada ja antaa vertaistukea sekä jakaa tietoa ja kokemuksia ADHD:n kanssa elämisestä. Tarkoitus on myös virkistäytyä yhdessäolosta. ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jonka oireita ovat keskittymisen vaikeudet sekä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Yleensä katsotaan, että ADHD on 4 10 prosentilla väestöstä. Kyse on siis melko yleisestä häiriöstä. ADHD-oireisten vertaistukiryhmä kokoontuu tiistaisin syyskuun alusta lähtien klo 19 osoitteessa Torikatu 8. Ryhmä on maksuton. Maija Meikäläinen ottaa ilmoittautumisia vastaan puhelimitse numerossa Tervetulleita ovat kaikki, joilla on ADHD-oireita. Osallistuminen ei edellytä ADHD-diagnoosia. Vertaistuki perustuu vastavuoroisuuteen ja tasa-arvoon. Vertaisryhmässä voi saada empatiaa ja kokea, että omat kysymykset, ongelmat ja ajatukset tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi, koska toiset tunnistavat ne omasta kokemuksestaan. Lisätietoja: Maija Meikäläinen, puh Meidän seudun ADHD-yhdistys ry Torikatu 8, KOTISEUTU Tiedote.indd :18:24 16

17 Omasta jaksamisesta huolehtiminen Vertaisohjaajaksi ryhdytään yleensä halusta auttaa ja tukea muita samassa elämäntilanteessa olevia. Pelkkä auttamisen halu ei kuitenkaan takaa ohjaajan voimavarojen riittävyyttä. Vertaisohjaajan rooli on vastavuoroinen: myös hän saa tukea sekä jakaa sitä kokemuspääomaa, jota hänelle on kertynyt. Ohjaajan jaksamiseen vaikuttaa koko hänen elämäntilanteensa. Itsensä tunteva ohjaaja tunnistaa oman jaksamisensa ja osaamisensa rajat. Oma jaksaminen vaihtelee, joten on hyvä tarkkailla omia voimavarojaan säännöllisesti. Omista fyysisistä, sosiaalisista ja emotionaalisista tarpeista on muistettava huolehtia (Vertaistoiminnan perusteet 2009). Tapaamalla toisia vertaisryhmänohjaajia, kouluttautumalla ja saamalla työnohjausta vertaisryhmän ohjaaja jaksaa paremmin toimia tehtävässään. On hyvä muistaa, että kyse on vapaaehtoistyöstä, ja suhteuttaa työmäärä niin, että toiminta on mieluisaa ja palkitsevaa. Työn jakaminen helpottaa ohjaajan jaksamista. Liitto järjestää vertaisryhmänohjaajille koulutuksia vuosittain resurssien mukaan. Viikonloppukoulutuksina toteutettavat peruskoulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka suunnittelevat uuden ryhmän perustamista omalle paikkakunnalle. Koulutus sisältää perustiedot sekä ryhmän perustamisen vaiheista että ryhmänohjauksesta. Tarpeen ja resurssien mukaan järjestetään vertaisryhmänohjaajille täydennyskoulutusta ja tapaamisia. Tapaamisissa ryhmänohjaajat voivat jakaa kokemuksia ja ideoita ryhmätoiminnan sisällöstä sekä eri toimintatavoista. Vapaaehtoistoiminnan työnohjaus tukee vertaisryhmän ohjaajan jaksamista tärkeässä tehtävässään. Paikallisesti voi tiedustella, voiko kunta osallistua työnohjauksen järjestämiseen vapaaehtoisille. Kunta voi tarjota ilmaiseksi työnohjausta muutaman kerran vuodessa tukeakseen vapaaehtoistyötä ja yhdistysten tärkeää toimintaa perheiden parissa. 17

18 Vertaistuesta voimia Vertaistuen tarkoitus on saada voimia vertaisuudesta, jaksamista arkeen, toivoa ja näkökulmaa omaan elämäntilanteeseen. Se tarjoaa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja jakaa taakkaansa muiden kanssa. Vertaisuus perustuu vastavuoroisuuteen. On erityisen tärkeää, että ryhmän anti jokaiselle osallistujalle on positiivinen. Positiiviset kokemukset voimaannuttavat ja vahvistavat hyvinvointia. Negatiiviset kokemukset voivat päinvastoin haavoittaa ja heikentää hyvinvointia. Tämän vuoksi on tärkeää, että vertaistuen positiivisiin, voimaannuttaviin piirteisiin kiinnitetään erityistä huomiota ja korostetaan niitä matkan varrella, jotta ryhmä ei lähde väärille raiteille. Väärille raiteille voidaan ajautua, jos negatiivisuus alkaa vallata ryhmää. Silloin negatiiviset ja ikävät asiat vellovat ryhmässä ja keskusteluissa tai vääränlaiset asenteet vallitsevat ryhmässä. Tapaamisten tunnelmaa ja virettä onkin hyvä tarkkailla, jotta negatiivisuus ei ota liikaa tilaa. Ryhmässä vallitsevaa pahaa oloa ei voi torjua kieltämällä sen olemassaolo, mutta näkökulmaa voi pyrkiä vaihtamaan korostamalla positiivisia asioita synkilläkin hetkillä. Tilanteen laukaisemisessa voi auttaa vastakysymys: Mitä niin hyvää tässä negatiivisuudessa on, että haluamme pysyä siinä? (Lehtinen 2010.) Ohjaaja voi pyrkiä luotsaamaan ryhmän tunnelmaa positiivisemmaksi pyytämällä nimeämään tilanteen positiivisia piirteitä. Positiivisen palautteen antamista voi harjoitella yhdessä. Turvallisessa ryhmässä on eheyttävää jakaa omia kokemuksia ja oppia samalla toisilta selviytymiskeinoja. Turvallisuuden tunteen säilyttämiseksi on kiinnitettävä huomiota keskinäiseen luottamukseen ja pidettävä huolta, että sääntöjä noudatetaan. Tarpeen mukaan sääntöjä voidaan käydä läpi ja nostaa esiin matkan varrella. Voimavaroja tukeva keskustelutapa lisää ryhmäläisten voimaantumista. Ongelmapuhe eli kertominen huolista voidaan kääntää positiivisempaan suuntaan seuraavilla kysymyksillä: Mikä toimii tilanteessasi? Missä asioissa olet edistynyt ja mikä sujuu paremmin? Puhetta voi kääntää myös keskusteluun toiveista, tavoitteista ja unelmista. Ryhmälle voi esittää pohdittavaksi aiheita tulevaisuuden haaveista ja unelmista, perheen unelmista ja hyvistä päivistä omassa elämässä. Samalla voi myös pohtia, miten saavuttaa unelmia ja miten luoda osatavoitteita niiden saavuttamiseksi ja pyytää ryhmäläisiä halutessaan kirjaamaan niitä paperille. Ryhmää voi myös kannustaa miettimään, missä tilanteissa on onnistunut ja miten niitä elementtejä voisi käyttää hyväksi myös muissa vaikeissa tilanteissa. Lisäksi ryhmä 18

19 voi yhdessä pohtia, miten onnistumisia olisi mahdollista lisätä. Kun ryhmässä nousee ongelmapuhetta, on tärkeää, että ryhmäläiset tulevat kuulluksi ja huolet saadaan jaettua. Keskustelun virettä ja suuntaa on hyvä pyrkiä muuttamaan, jos ongelmapuhe tuntuu jäävän vellomaan ja negatiivisuus ottaa liikaa sijaa (Järvinen, Nordlund, Taajamo 2006). Voimaantuminen on ihmisen sisältä lähtevä positiivinen prosessi, joka vahvistaa elämänhallintaa ja kykyä kantaa vastuuta omaa elämää koskevista päätöksistä. Voimaantuminen on sisäisen vahvuuden ja tasapainon löytämistä, jolloin päämäärien saavuttaminen ja itsetunto paranevat. Ryhmän avulla voimaantumista voi vahvistaa yhdessä tekemisen ja luottamuksen kautta. 19

20 Vinkkejä matkan varrelle Alkuahdistuksen ja jännittämisen purkamiseksi ohjaaja voi itse sanoa: Minua jännittää. Aluksi ryhmä voi yhdessä keskustella siitä, miten saada kaikille riittävästi aikaa puhumiseen ja saada kaikkien ääni kuulumaan. Huumori toimii hyvin tilanteen keventäjänä ja jännityksen laukaisijana. On tärkeää muistaa myönteinen palaute positiivisuus antaa energiaa koko ryhmälle. Muista eleet, jotka viestittävät avoimuutta, ystävällisyyttä ja hyväksyntää. Kunnioittava kuuntelija antaa toiselle tilaa jos joskus tuntuu vaikealta keskittyä, voi sen ilmaista avoimesti, jolloin toiselle ei tule ohitettu olo. Suorapuheisuus on omalla äänellä puhumista, omana aitona itsenä olemista loukkaamatta kuitenkaan puheillaan muita. Ryhmän tavoitteista ja säännöistä voi tarvittaessa muistuttaa myös matkan varrella. Vuorovaikutuksen selventämiseksi ohjaaja voi tarkentaa ryhmäläisten viestejä. Ohjaajan liian korostuneen roolin välttämiseksi voidaan hänelle osoitetut kysymykset palauttaa takaisin ryhmäläisten väliseen keskusteluun. Ryhmän toimintaa ja ryhmäytymistä on hyvä välillä edistää harjoituksilla ja tehtävillä. Ryhmätapaamisia voi värittää hyödyntämällä ryhmäläisten osaamista: eri kerroilla teemoiksi voidaan valita esimerkiksi musiikki, kädentaidot, kirjallisuusvinkit ja asia-alustukset. Uuden jäsenen tullessa ryhmään esittelykierros on hyvä tehdä niin, että muut ryhmäläiset esittelevät ensin itsensä. Näin uudelle tulokkaalle tulee tervetullut olo ja jännitys helpottaa, kun ei tarvitse olla ensimmäisenä äänessä. (Vinkkejä on koottu oppaan lopussa listatusta kirjallisuudesta.) Onnea ryhmien suunnittelutyöhön! 20

21 Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Lämpimin peitto on toisen iho, toisen ilo on parasta ruokaa. Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä. Ihminen ilman ihmistä, on vähemmän ihminen ihmisille, vähemmän kuin ihminen voi olla. Ihminen tarvitsee ihmistä. (Tommy Tabermann) 21

22 Kiitos opasta kommentoineelle Tukihenkilöverkostoprojektin ohjausryhmälle vuonna 2010: Ohjausryhmän puheenjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura Mirjami Hagman, Autismi- ja Aspergerliitto ry Marianne Kulmala, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Tuula Rämö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Ritva Kohijoki, Suomen AD/HD-Aikuiset ry Virpi Dufva, ADHD-liitto ry Graafinen suunnittelu ja taitto: Silva Lehtinen 22

23 Vinkkivihkoset Leskinen, Eija 2009: Ryhmä toimimaan!, PS-kustannus, Taito-sarja. Järvinen, Ritva & Taajamo, Terhi 2006: Vertaisryhmän ohjaajan käsikirja. Helsinki. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Lähteet Heikkinen, Jorma 2004: teoksessa Tyybäkinoja, Marja (toim.) Ihminen, vertainen. 10 vuotta Mielenterveyden keskusliiton vertaistukitoimintaa. Vantaa. Mielenterveyden keskusliitto. Printway Oy Jantunen, Eila 2008: Osalliseksi tuleminen masentuneiden vertaistukea jäsentävä substantiivinen teoria. Tampere. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Järvinen, Ritva & Taajamo, Terhi 2006: Vertaisryhmän ohjaajan käsikirja. Helsinki. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kaukkila, Veli & Elisa, Lehtonen 2008: Ryhmästä enemmän, Käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle. Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyön -hanke. Suomen Mielenterveysseura. Laatikainen, Tanja (toim.): Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö Aspa Lehtinen, Ilona: Vertaisen työ vuorovaikutuksellista voimaantumista. Teoksessa Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö Aspa Nyholm, Sari & Saarelainen, Jouni 2007: Koulutetut vapaaehtoiset vertaisryhmien ohjaajina Opas yhdistyksille. Suomen Mielenterveysseura. Versova vertaistuen ja vapaaehtoistyön kumppanuushanke 2009: verkkodokumentti. <http://www.versova.fi/pages/vertaistuki.php> Vertaisryhmätoiminnan perusteet 2009: verkkodokumentti. < fi/vertsi-j.html> 23

24 ADHD-liitto ry ADHD-förbundet rf Keskustoimisto: Sitratie 7, HELSINKI puh Pohjois-Suomen aluetoimisto: Isokatu 47, OULU puh

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Vertaistoiminnan tavoitteena on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ VOIKUKKIA-ryhmäprosessin vaiheet

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki Ryhmänvetäjäkoulutus 19.9.2015 Julia Kurki Tervetuloa! Kouluttajat: Julia Kurki, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (045 1869 300) ja nuorisotyönkehittäjä Taneli Aunio (045 882 7080) Sähköpostit muotoa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Leija-ryhmän ohjaajaksi

Leija-ryhmän ohjaajaksi Leija-ryhmän ohjaajaksi maaliskuun 10. päivä 2014 Tarja Janhunen & Reetta Pauni Vertaisryhmätoiminnan perusajatus Vapaaehtoisuus, vastavuoroisuus, luottamuksellisuus, tasaarvoisuus Vertaistuki on samankaltaisessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF)

Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta. Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella (ERF) Maahanmuuttajavanhempien vertaistukitoiminta Euroopan Unionin pakolaisrahaston tuella Vertaistyhmät maahanmuuttajavanhemmille Tavoitteet: 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista 2. Vahvistaa vanhempien

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA

VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA NIEMIKOTISÄÄTIÖ 2009 VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA Markus Raivio Tämä on opas vertaisohjaajan tehtäviin, jotka kuuluvat ELVIS-hankkeen kehittämistyöhön Niemikotisäätiöllä ajalla 2009-2011. GFP ohjattu toiminnallinen

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Vertaisohjaajan opas sisäilmasta oireileville ja sairastuneille

Vertaisohjaajan opas sisäilmasta oireileville ja sairastuneille Vertaisohjaajan opas sisäilmasta oireileville ja sairastuneille Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600 000 800 000 ihmistä. Osa kosteus- ja homevaurioille ja muille sisäilman epäpuhtauksille

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Setlementti Louhela ry. Ryhmän ohjaaminen. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 5.3.2015 Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä

Setlementti Louhela ry. Ryhmän ohjaaminen. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 5.3.2015 Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry Ryhmän ohjaaminen Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 5.3.2015 Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Ryhmässä opimme, kasvamme, vahvistumme ja muutumme. Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä rakenteiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 KEHITTÄMISFOORUMI TOTEUTETTIIN DIALOGISUUTEEN PERUSTUVALLA VUOROPUHELUMENETELMÄLLÄ. TILAISUUDEN VETÄJÄNÄ

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Asumispalvelusäätiö ASPA Alkuperäiset kuvat: Marja Muhonen, graafinen suunnittelija. Taitto: SOLVER palvelut Oy 2010, Kouvola

Asumispalvelusäätiö ASPA Alkuperäiset kuvat: Marja Muhonen, graafinen suunnittelija. Taitto: SOLVER palvelut Oy 2010, Kouvola Asumispalvelusäätiö ASPA Alkuperäiset kuvat: Marja Muhonen, graafinen suunnittelija Taitto: SOLVER palvelut Oy 2010, Kouvola 2 VERTAISTOIMINTA kokemuksellista vuorovaikutusta Anne Laimio Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot