VERTAISTUKIRYHMÄN OHJAAMINEN

Transkriptio

1 VERTAISTUKIRYHMÄN OHJAAMINEN Vertaisohjaajakoulutus Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Kaija Smolander Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti

2 Lämmittelyä aiheeseen Millaisia hyviä ja/tai ei niin hyviä kokemuksia sinulla on ollut vertaistukiryhmistä ryhmäläisenä ja/tai ryhmänohjaajana? Millaiseen ryhmään haluaisit itse osallistua?

3 Vertaistukiryhmätoiminnan perusajatus Toiminnan perusajatus on, että ihmisellä on omia sisäisiä voimavaroja, jotka voidaan saada käyttöön vertaistuen avulla. Kukaan ei kannattele sinua, vaan kaikki kannattelevat toisiaan!

4 Vertaistukiryhmä voidaan toteuttaa Ohjatuissa keskusteluryhmissä Avoimissa kohtaamispaikoissa Toiminnallisissa ryhmissä Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa! (sosiaaliportti.fi)

5 Vertaistukiryhmän peruspilarit 1. Luottamuksellisuus 2. Toisten kunnioittaminen 3. Vapaus kertoa itsestään toisille sen verran kuin itse haluaa. 4. Toisten puheita ei arvostella. 5. Neuvoja ei saa tyrkyttää. 6. Tasavertaisuus, joka sisältää ajan ja tilan antamisen jokaiselle. (Ojansuu & Vuorinen 1996)

6 VERTAISTUKIRYHMÄN SUUNNITTELU

7 Vertaistukiryhmän käynnistämisen vaiheet 1. Kokemus / tieto ryhmän tarpeellisuudesta 2. Yhteistyökumppaneiden etsiminen / valitseminen 3. Kohdejoukon tavoittaminen 4. Ihmisten rohkaiseminen 5. Ryhmätoiminnan aloittaminen

8 Ryhmän suunnittelu alkaa Kenelle ryhmä perustetaan? Mihin tarpeeseen? Rajataanko ryhmäkokoa? Suljettu vai avoin ryhmä? Kenelle ilmoittaudutaan? Teemallinen vai ei? Yksi vai kaksi ohjaajaa? Ohjaajana vertainen vai ammattilainen vai molemmat yhdessä.

9 Tavoitteet Tavoitteiden ei tarvitse olla vaativia ja monimutkaisia. Toiminnan tarkoitusta on kuitenkin hyvä miettiä etukäteen. Ryhmän tavoitteena voi olla esim. Saada ja antaa vertaistukea samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville. Muiden tapaaminen ja yhdessä virkistäytyminen. Tavoitteiden kannattaa olla konkreettisia ja realistisia.

10 Ryhmän puitteet Missä ryhmä tulee kokoontumaan? Sijainti ja kulkuyhteydet Paikan soveltuvuus ryhmätapaamisille? Turvallinen, rauhallinen, tarkoituksen mukainen, esteetön, toimiva, viihtyisä Milloin ryhmä kokoontuu? Viikonpäivä, kellonaika, tapaamistiheys, ryhmän kesto, huomioi loma-ajat

11 Yhteistyökumppanit Laajempi näkökulma ja yhteinen voima Erilaisten yhteistyötapojen hyödyntäminen: Alustukset, luennot, tilojen käyttö, tarjoilut ja muut kustannukset, tiedottaminen, tempaukset, vastuun jakaminen jne. Mahdollisia yhteistyökumppaneita: Kunta ja sen työntekijät, seurakunta, toiset yhdistykset, oppilaitokset ja kansalaisopistot, tiedotusvälineet, yritykset jne.

12 Tiedottaminen Tiedottamisen huolellinen suunnittelu! Kuka vastuussa tiedottamisesta? Tiedottamisen laajuus ja kohdentaminen? Kiinnostavuus ja houkuttavuus? Tiedottamisen tavat: Painetut tiedotteet: kirjeet, kutsut, esitteet, julisteet Paikallinen media: lehti- ja radiojutut sekä mainokset, menovinkit Internet, sähköposti, puhelin, some Puskaradio

13 Kustannukset Vertaistukiryhmätoiminnan tulisi olla edullista ehkäisevää toimintaa! Taloudelliset resurssit? Yhdistys, yhteistyökumppanit, nyyttäriperiaate, kahviraha jne. OK:n vertaisopintoryhmärahoitus, TSL:n opintokerhorahoitus Kustannukset? Tilavuokra, mahdolliset materiaalit, tarjoilut, esitteet, mainokset, postituskulut, luennoitsijapalkkiot jne.

14 Ryhmätapaamisen rakenne Miten ryhmä aloitetaan? Miten se jaksotetaan? Onko taukoja? Kutsutaanko ryhmään vierailijoita, esim. puhujia, tuote-esittelijöitä? Retket, vierailut? Miten tapaaminen on hyvä lopettaa?

15 Ryhmänohjaajat Ohjaajan sitoutuminen (miten pitkäksi aikaa). Ohjaajan osaaminen ja vahvuudet. Ohjaajapari voi jakaa töitä keskenään. Jos toinen on estynyt, voi toinen ohjata ryhmää. Vertaistukiryhmän kaikilla jäsenillä on yhteinen vastuu ryhmän toiminnasta, ja jokainen on osaltaan vastuussa siitä, mitä ryhmässä tapahtuu.

16 Ryhmänohjaajan tuki Millaiset asiat tukee ohjaajan omaa jaksamista? Miten ja missä ohjaaja voi purkaa ja keskustella ryhmään liittyvistä asioista niin onnistumista kuin haasteista? Työnohjaus VERTTIS Koulutus Kulukorvaukset Virkistystoiminta

17 Vertaistuen tuki TO Tiedottaminen Sopimukset ja riskien hallinta Koulutus ja perehdyttäminen Kaunis ja sivistynyt kohtaaminen Tasa-arvoinen, kunnioittava kohtelu Vertaistuen arvostus

18 Hyvin suunniteltu Ryhmän suunnitteluun kannattaa käyttää riittävästi aikaa. Suunnitelma on hyvä kirjoittaa paperille, jolloin siihen voi tarvittaessa palata. Aina voi pyytää neuvoja, suunnitteluapua!

19 Stressi pois! Valmista ei tarvitse heti, eikä yhdellä kerralla tulla. Tärkeintä on että porukka alkaa ryhmäytyä.

20 Ideasta suunnitteluun Alueen tarpeiden ja nykyisen ryhmätarjonnan kartoittaminen Tavoitteen kirkastaminen Kohderyhmän ja toteuttamistavan valinta Tapaamispaikan ja ajankohdan valinta Mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa neuvottelu Markkinoinnin suunnittelu Kustannusten arviointi Taustatuesta sopiminen

21 VERTAISTUKIRYHMÄN OHJAAMINEN

22 Ryhmän kehitysvaiheet Puheeksi ottaminen 3. Tutustumisvaihe Vertaistuen aktivointi 4. Yhdessä oppiminen 5. Yhdessä opitun siirtäminen (Järvinen & Taajamo 2006)

23 1. Tutustumisvaihe Tutustuminen Käytännön asiat (paikka, ajat, tarjoilut) Odotukset ja toiveet Yhdessä suunnittelu (tavoitteet, sisältö ja aiheet) Sopimukset (pelisäännöt, vaitiolovelvollisuus, toimintatavat) Tehtävät Ryhmäytyminen Ilmapiirin luominen Oma rooli vertaisohjaajana

24 Ryhmän säännöt Säännöt luovat turvallisuutta, tasaarvoisuutta ja jämäkkyyttä. Jokainen ryhmä luo omat pelisäännöt. Säännöt laaditaan yhdessä ja kirjataan!

25 2. Puheeksi ottaminen = Yksilöllisyysvaihe Roolien hakeminen, ottaminen ja asettaminen. Arvoista ja tunteista puhuminen. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Jännitteiden ja ristiriitojen käsitteleminen. Turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen.

26 3. Vertaistuen aktivointi = Me-vaihe Toisten tukeminen ja yhdessä tekeminen. Ryhmäläisten aiempien tunnekokemusten sekä muutos- ja murrosvaiheiden hyödyntäminen. Mitä tapahtui? Mitä silloin teit itse ja mikä auttoi sinua selviytymään? Myönteisten tulevaisuusvisioiden vahvistaminen. Vuoden kuluttua asiat ovat hyvin. Kuvaile, minkälaista elämäsi silloin on?

27 4. Yhdessä oppiminen = Tasaantumisvaihe Rakentavaa keskustelua, dialogia Jokainen osallistuja on aktiivinen (huomaa puheajan jakaminen). Jokaisella osallistujalla on samanlainen oikeus ja arvo olla mukana. Keskusteluyhteyden edellytyksiä ovat avoimuus, kunnioitus ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen. Kuuntelulla on keskeinen rooli. Yhteisvastuullisuus Näkökulmien rikkaus

28 5. Yhdessä opitun siirtäminen = Lopettamisvaihe Arviointi yhdessä keskustellen, erilaisin toiminnallisin menetelmin tai valmiin lomakkeen avulla. Ohjaajan itsearviointi päiväkirjan tai ryhmästä kerättyjen dokumenttien avulla Ryhmän päättäminen Ryhmästä irrottautuminen Voimavarat käyttöön

29 Arviointi Miten ja milloin arvioidaan? Pyydetäänkö ryhmäläisiltä palautetta? Miten? Arviointi voi tehdä mm. Sisällöistä ja käytetyistä menetelmistä Ajankäytöstä Kokoontumisajasta ja -tiheydestä Kokoontumistilasta Ryhmän ilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta Ryhmässä käsiteltyjen asioiden arkeen viemisestä Miten palautteen avulla voidaan muokata ryhmätoimintaa? Miten mahdollisesti kehitetään ryhmätoimintaa?

30 Kaikki hyvä loppuu aikanaan Ryhmää ei tarvitse ohjata lopunikää. Ohjaajan tehtävänä tukea ryhmästä irtautumista. Varmistettava, että ryhmäläiset ymmärtävät ryhmän päättyvän. Huolehdittava keskeneräiset asiat päätökseen. Ryhmän loppuminen saattaa nostaa niin ohjaajassa, kuin ryhmäläisissä erilaisia tunteita: kiitollisuutta ja kiintymystä, tai vaikka surua ja haikeutta. Jos ryhmän aloittaessa ei ole sovittu tarkkaa päättymisajankohtaa, päättämisen lähestyessä siitä tulee tiedottaa hyvissä ajoin. Viimeisellä kerralla ryhmä voi kerrata historiaansa.

31 Suunnitelkaa pienryhmissä 1. Ryhmän aloitus 2. Teeman käsittely 3. Ryhmän päättäminen

32 MINÄ VERTAISRYHMÄN OHJAAJANA

33 Ohjaajan tehtäviä Ryhmänohjaaja ohjaa ryhmää omalla persoonallaan ja omilla taidoillaan. Harrastus- ja virkistystoimintaan painottuvassa ryhmässä ohjaajan roolina voi olla käytännön järjestelyistä huolehtiminen, sekä yhteisestä toiminnasta sopiminen. Keskusteluryhmässä ohjaajan tehtävänä on mm. keskusteluringin ohjaaminen.

34 Ohjaajan roolit 1. Ryhmän organisaattori Käytännön järjestelyt ja toiminnot 2. Ymmärtävä kuuntelija Turvallinen ja positiivinen ilmapiiri Jokainen tulee kuulluksi 3. Vaikuttaja Ryhmän kaksoistavoitteesta huolehtiminen (asia- ja tunnetavoite) 4. Ryhmäprosessin ylläpitäjä Huomiot ryhmän toiminnasta ja tapahtumista ja omasta ohjaustoiminnasta (Järvinen 2007, Järvinen & Taajamo 2006)

35 Keskustelun avaaminen Keskustelua avaavia kysymyksiä Minua jäi vaivaamaan tuo, mitä sanoit, voimmeko puhua siitä? Miltä teistä muista tuntuu, haluatteko ottaa asian käsittelyyn? Mikä olisi pienin mahdollinen muutos/askel, joka veisi tilannetta parempaan suuntaan? Ihmekysymys : On tapahtunut ihme ja kaikki ongelmat ovat ratkenneet. Mitä silloin olisi toisin?

36 Kritiikin vastaanottaminen Kuuntele ole kiinnostunut siitä, mitä ryhmäläinen sanoo. Kiitä asian puheeksi ottamisesta. Älä puolustaudu! Hyväksy ryhmäläisen tunnetila tai yritä muuttaa sitä positiivisemmaksi. Pahoittele tapahtunutta ja mahdollisesti ota osa vastuusta Ole pahoillasi siitä, mitä on päässyt tapahtumaan. Muuta arvostelu toivomukseksi keskity tekemiseen, älä henkilöön. Sovi jatkosta Huolehdi siitä, että keskustelussa myös sovitaan, miten jatkossa menetellään.

37 Eettisten periaatteiden mukaan ohjaaja Käsittelee omat ongelmansa pääsääntöisesti jossain muualla kuin ryhmässä. Ei missään vaiheessa ryhdy ryhmälle sellaiseksi asiantuntijaksi, johon hänellä ei ole pätevyyttä. Ei tee diagnooseja tai anna lääkeneuvontaa, eikä ole ryhmän jäsenten asioiden ja ongelmien analysoija tai terapeutti. Ohjaa ryhmän jäsenen ammattilaisten vastaanotolle, jos hän epäilee asianomaisten tarvitsevan ammattiapua.

38 Hyvä ryhmänohjaaja Tiedostaa oman roolinsa sekä toimintansa vaikutuksen muihin. Kykenee auttamaan ja vastaanottamaan palautetta ja kritiikkiä. Kykenee käsittelemään omia tunteitaan ja kohtaamaan muiden tunteita. Pystyy puuttumaan ongelmiin ja mahdollisuuksiin tarvittaessa. Suhtautuu ryhmän tarpeisiin joustavasti. On kärsivällinen. Sietää keskeneräisyyttä ja tietämättömyyttä niin itsessään kuin muissakin. Käyttää hyviä, selkeitä viestintätaitoja. Pystyy arvioimaan ryhmän toimintaa.

39 Yksilötehtävä: Vahvuuteni ja kehitysalueeni Mitkä ovat minun vahvuuteeni vertaisryhmän ohjaajana? Missä asioissa minun tulisi vielä kehittyä vertaisryhmän ohjaajana?