TTY forum 2013 Hulluna teknologiaan Tampere-talo

Transkriptio

1 TTY forum 2013 Hulluna teknologiaan Tampere-talo Radikaalit teknologiat ja Suomi 2.0 Risto Linturi, Sovelto Oyj Arvoisa rehtori, hyvät seminaarin kuulijat, Taisin haaveilla filosofin urasta tai fyysikon, mutta sitten innostuin teknologiasta. Törmäsin 1970-luvulla mikrotietokoneisiin ja Mooren lakiin. Laskin itsekseni, mitä kaikkea voisi tehdä mikrotietokoneilla, jos kehitys jatkuisi vuoteen Ymmärsin, että maailma muuttuisi. Minua kiehtoo teknologiassa kuinka paljon hyvää ja pahaa se voi ihmisille tuoda. Teknologia on nykyajan rajaseutu. Pioneerien maa. Isoisäni meni kaupunkiin kouluun veljiensä kanssa. He ottivat lehmän mukaansa. Elämä oli erilaista. Lehmä kulki siihen aikaan helpommin mukana kuin maito. Teknologiaan hullaantuneita oli silloinkin. Satusetä Topelius, jonka joulusatu perheessämme on luettu isoisäni lapsuudesta alkaen, kirjoitti 1800-luvun lopulla satujen lisäksi tiedemaailmaa järkyttäneistä Michelson-Morley kokeista. Topelius ei keksinyt suhteellisuusteoriaa, mutta hänen sivistykseensä kuului tuntea tieteen viimeiset tulokset. Humanismin ja teknologian kuilu ei vielä ollut revennyt. Meillä on nyt hallitus, joka tuoreessa tulevaisuusselonteossa viittaa vain yleisellä tasolla teknologiaan. Nykyistä teknologista kehitystä selvityksen näkökulmasta digitalisoitumista pidetään tärkeänä, mutta ei innostuta, ei eritellä, eikä oteta kantaa eri teknologioiden tärkeyteen. Muut asiat saavat yksityiskohtaisempaa huomiota. Selonteon keskeisin teknologiasisältö on sivulla 23, jossa luetellaan otsikkoaiheiden nimiä Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teettämästä raportista: Suomen sata uutta mahdollisuutta. Tämä esitykseni perustuu tuohon minun, Osmo Kuusen ja Toni Ahlqvistin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittamaan raporttiin ja osin Soveltossa tehtyyn Suomi 2.0 työhön. Teknologiat on myös pantu Suomen kannalta tärkeysjärjestykseen ja monet raportoidut teknologiat ovat todella mullistavia.

2 Suomessa ropelipäitä on riittänyt teollisuusjohtajiksi asti. Lentämistä kokeiltiin ensimmäisten joukossa. Puhelimia kehiteltiin ja itsenäisiä puhelinyhdistyksiä alkoi syntyä heti Bellin saatua puhelimelleen patentin. Hyvältä ystävältäni sain lehtori Samuli Suomalaisen Suomen oloihin 1885 toimittaman kirjan Suuret keksinnöt. Kirja on laaja-alaisuudessaan ja yksityiskohtaisuudessaan hämmästyttävä. Se kattoi aikansa uusimmat teknologiset ratkaisut aina puhelimesta teollisiin prosesseihin ja tykeistä ompelukoneisiin, kuvaten useimmat yksityiskohtaisen tarkasti. Nyt muistamme Suomen tietoliikenteen kärkimaana. Siihen 90-luvun saavutukseen meillä oli hyvät edellytykset. Puhelinten luvattu maa olimme olleet jo sata vuotta. Laaja-alainen tietotekniikan ja tietoliikenteen yliopistokoulutus alkoi 60-luvulla. Maailman ensimmäisen kaupallisen mikrotietokoneen rakensi Digelius Elektroniikka Teleoperaattorit varautuivat digitaalisiin puhelinkeskuksiin saman vuosikymmenen lopulla. Samaan aikaan poliitikot ja teollisuusjohtajat puhuivat television keskusteluohjelmissa, kuinka Suomen tulisi suhtautua tietotekniikan aiheuttamaan edessä olevaan teollisen rakenteen murrokseen. 90-luvulla Suomi oli maailman näyteikkuna omaksuttuaan muita nopeammin internetin ja mobiilin teknologian varhaisen käytön. Presidentti Martti Ahtisaari käsitteli puheissaan internetin mahdollisuuksia ja edisti eurooppalaisen GSMstandardin vakiintumista. Lukuisat ministerit perustivat ryhmiä ja tietotekniikan mahdollisuudet olivat kaikkien niistä kiinnostuneiden tietoisuudessa luvun alun olemme kylpeneet menneessä loisteessa. Teknologiaa kehitetään vientiyrityksissä, mutta yhteiskunta ei usko teknologian meitä auttavan. Menestyksen huumassa näkökulma teknologiaan on kaventunut. Emme ole huomanneet, kuinka nopeasti teknologinen kehitys edelleen etenee maailman eri kolkissa. Suomi on nyt pudotuksessa. Vientiyrityksemme ovat jatkuvasti menettäneet markkinaosuuksiaan ja olemme jääneet kelkasta monilla teknologian osa-alueilla. Kotimarkkinoilla tehokkuutta lisäävät lähinnä ulkomaiset yritykset verkkokaupan ja muun edistyksellisen teknologian avulla. Otetaan aluksi pari esimerkkiä niistä muutoksista, joita teknologia tarjoaa. Ekonomistit ja poliitikot tuskailevat pohtiessaa, kuinka Suomessa säästetään yksi miljardi. Palveluna tarjottu robottiliikenne säästäisi suoraan kymmenen miljardia vuodessa ja vapauttaisi sadan miljardin pääomat. Tampereen yliopisto monien muiden kanssa osallistui keväällä tehtyyn Automaattisen liikenteen metropolivisio selvitykseen. Nämä mahdollisuudet ovat edessä seuraavalla vaalikaudella. Japani, USA ja monet muut maat ovat jo sallineet robottiautojen kokeilut yleisillä teillä.

3 Googlen robottiautot ovat ajaneet Kalifornian kaupungeissa ja moottoriteillä jo lähes miljoona kilometriä ilman ainoatakaan robotin aiheuttamaa onnettomuutta. Nissanin, Mercedeksen ja Audin johtajat ovat ilmoittaneet täysin autonomisten autojen olevan sarjatuotannossa vuonna Google lupaa kahta vuotta nopeampaa aikataulua. Kuvitelkaa maailma, jossa kuka tahansa saa auton ovelleen viidessä minuutissa, auto vie perille tai joukkoliikenteen ääreen. Parkkipaikkaa ei tarvitse etsiä, autosta ei tarvitse huolehtia. Tähän riittää miljoona autoa nykyisten kolmen miljoonan sijaan. Autoilun kustannukset puoliintuvat ja ratinpidosta vapautuu noin miljardi tuntia vuosittain. Parkkiluolat, autotallit ja tienvarret vapautuvat, ja nyt kannattaa keskittyä: kahden miljoonan auton pääomat voidaan käyttää hyödyllisempiin koneisiin. Otetaan toinen konkreettinen esimerkki. Tyhjiöputkeen laitettu maglev-sukkula voisi laskelmien mukaan saavuttaa kilometrin tuntinopeuden. Tuolla vauhdilla etäisyys Tampereelta Pariisiin taittuisi kahdessakymmenessä minuutissa ja matka Pekingiin veisi tunnin. Tyhjiöputkessa on vielä haasteita. Huomattavasti käytännöllisempi on Teslan, Paypalin ja SpaceX n perustajan, Elon Muskin tukema Hyperloop. Nopeus on 1200 kilometriä tunnissa. Investointikustannus jää puoleen moottoritien kustannuksista ja käyttökustannukset ovat olemattomat. Matka Tampereelta Helsinkiin taittuisi kymmenessä minuutissa, samassa ajassa pääsee pääkaupunkiseudun parkkiluolasta maanpinnalle. Jos Tampere, Turku ja Helsinki yhdistettäisiin Hyperloopilla, niistä syntyisi yksi metropoli, ja Suomen kansantuote kasvaisi kymmenen prosenttia. Muskin kaskelmia soveltaen Olkiluoto 3:n hinnalla mahtuisivat mukaan vielä Lahti, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu. Katsotaan hieman tuon ydinvoiman suuntaan. Englannissa valtio päätti juuri taata uudelle 10 vuoden kuluttua valmistuvalle ydinvoimahankkeelle kaksinkertaisen sähkön hinnan nykyiseen markkinahintaan verrattuna. Tällaisia päätöksiä tekevät kamreerit, jotka eivät ole teknologian kehityksestä hullaantuneet. Saksalla on päinvastainen suunta. Luotan saksalaisten laskutaitoon englantilaisia enemmän. Asennetun aurinkosähkön hinta on laskenut 7% vuodessa viimeiset 30 vuotta. USAn energiaviranomaisen arvion mukaan keskimääräinen aurinkoenergian kustannus 2018 valmistuvissa laitoksissa on vain hieman ydinvoimalan tuottamaa sähköä kalliimpi. Nykytahdilla aurinkosähkön hinta puoliintuu kymmenen vuoden välein. Siihen mennessä, kun Olkiluodon pitäisi olla maksettu, aurinkosähkö maksaa kymmenesosan nykyisestä. Ruukki onneksi jo aurinkopaneloi kattoja ja seiniä.

4 Tuulivoimaan kehitellään lentäviä siipiä. Meidän koiramme painoinen kahdeksanmetrinen siipi tuottaa testeissä 20 kilowattia sähköä lentäessään puolen kilometrin korkeudella. Meluisia torneja ei tarvita, ja ylhäällä tuulee melkein aina. 20 kilowattia on tarpeeksi kymmenelle sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Googlen ostama yhtiö lupaa laitteiden tuottaman sähkön kilpailevan hinnalla hiilivoiman kanssa. Tätä leijaenergiaa kehitellään ympäri maailmaa, myös Suomessa. Tiesittekö, että sähköä saa tuulesta myös ilman liikkuvia osia. Jos vesi ionisoidaan ja tuuli puhaltaa sen pois, syntyy sähkövirtaa. Tämä on äänetön, kaupunkiin sopiva tapa. Aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan ei Suomessa uskota, koska talvella aurinko ei paista ja tyyntäkin on välillä. Ajatuksessa on virheitä. Jos sähkö muualla halpuu,sähköä paljon tarvitseva teollisuus siirtyy sinne. Kotitaloudet lisäksi ottavat sähkönsä omalta katoltaan silloin, kun se sieltä on halvempaa, ja töpselistä sitten talvella. Energian varastointiin panostetaan tulevaisuudessa myös nykyistä enemmän, kun halvan energian saatavuus vaihtelee. Rekan konttiin saadaan varastoitua jo kuusi megawattituntia. Vuorokausivaihtelun tasaavat akut eivät pian maksa säätövoimaa enempää ja hinta laskee jatkuvasti. Aurinkolämpöä keräävät paneelit ovat jo todella tehokkaita. Jokaiselle neliömetrille lankeaa kilowatin verran tehoa keskipäivällä ja se saadaan lähes kokonaan talteen. Jos se varastoidaan eristettyihin rakennuksen perustuksiin tai porakaivoihin, saadaan kesän lämpö varastoitua talvikäyttöön selvästi yli 50% hyötysuhteella. Talven lämpö saadaan kesällä katolta talteen. Uusia keinoja on paljon, mutta lähes aina päätökset perustuvat vanhoihin, ja niiden kannattavuus lasketaan teknologian kehitys unohtaen. Palataan hetkeksi Suomen tilaan. Meidän huoltosuhteemme on historiallisen hyvä. Yksi työllinen elättää 1.1 muuta. Vuoteen 2030 mennessä työllisen reppuun laitetaan 50% lisää kuormaa. Yksi työllinen elättää tuolloin jo 1.6 muuta. Muutos on valtavan nopea. Suomi on Euroopan ikääntymislaboratorio. Samaan aikaan BRIC maat, Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina kasvattavat talouttaan. Niiden pelkkä kasvu tulee vuoteen 2030 mennessä olemaan suurempi kuin, mikä on G7-maiden nykyinen koko. Maapallon rajallisiin resursseihin tulee kohdistumaan kaksinkertainen kysyntä ja meidän suhteellinen ostovoimamme putoaa puoleen. Päädymme maksamaan vähemmästä paljon enemmän. Sovelton Suomi 2.0 ohjelmassa suoritimme karkeita laskelmia tästä haasteesta. Me selviämme kurjistumatta, jos henkilötyön tuottavuus kasvaa 4% vuodessa vuoteen 2030 saakka. Pitkäaikaisen kasvun voi tarjota vain teknologinen kehitys.

5 Vuoteen 2030 mennessä tuottavuus nousee vaaditulla tahdilla kaksinkertaiseksi. Kaikki nykyiset työtehtävät tulee tehdä miljoonaa työntekijää vähemmällä. Työvoima vähenee noin 200 tuhannella hengellä. Saman verran työllistyy huolimatta nopeasti kasvavalla sote-sektorilla tehostamisesta huolimatta. 600 tuhannelle tulisi löytää uusi työmaa. Mikäli tämä ei onnistu, olemme Kreikan tiellä, kakku pitää jakaa entistä pienempiin palasiin. Katsotaan ensin tehostamista ja sitten uusia tehtäväalueita. Terveydenhuolto on yksi suurimpia kansallisia kustannuseriä. Teknologia kehittyy nyt nopeasti lisäten kustannuksia yhä arvokkaampien hoitojen suuntaan, mutta ennakkoluulottomalla etenemisellä kustannukset voivat myös radikaalisti laskea. Tiedätte uutisista kuinka astronomit havaitsevat satojen valovuosien etäisyydellä, minkälaista sokeria kaasupilvessä on, tai mihin muotoon hiiliatomit ovat järjestyneet. Elektroniikka ja optiikka halventuvat ja nopeutuvat jatkuvasti. Femtolaserin, terahertsiaaltojen ja spektroskopian avulla nähdään, mitä lääkkeitä ihminen on syönyt. Ihmisen keho piirtyy mikrometrin tarkkuudella. Jokainen aine jättää oman sormenjälkensä. Poliisi Yhdysvalloissa kertoo hankkivansa laitteita, joilla kadun vastapuolella olevista ihmisistä näkee, mitä huumeita he ovat käyttäneet. Siellä kännykkä lisälaitteineen on jo hyväksytty lääketieteelliseksi laitteeksi. Ihmisen genomin lukeminen maksoi 12 vuotta sitten sata miljoonaa dollaria. Kuusi vuotta sitten hinta laski 10 miljoonaan. Nyt perimän lukeminen maksaa tuhat euroa. Näköpiirissä on taskukokoinen laite, jolla ohikulkijan perimän lukee 30 solusta. Laitteen monimutkaisuus vastaa kamerakännykkää, ja kuviakin niillä saa aikaan. Perimä määrää kasvonpiirteet,kuten kaikki tiedämme. Sama laite siis piirtää soluista naamakuvan. Taiteilijat käyttävät jo nyt tätä tekniikkaa kasvojen tuottamiseen. X-prize säätiö on luvannut 10 miljoonan dollarin palkinnon sille, joka vuoteen 2015 mennessä kehittää parhaan kannettavan diagnostiikkalaitteen. Minimivaatimus on, että laite tunnistaa maallikon käsissä 15 erilaista tautia lääkäriä paremmin. Kisaan on ilmoittautunut yli 300 tutkimusryhmää, joista meitä lähimmät Tukholmassa ja Pietarissa. Edellinen X-prize palkinnon voittaja, Elon Muskin SpaceX sai voittonsa jälkeen 400 miljoonan dollarin tilauksen ja käynnisti kaupallisen avaruustoiminnan. Tulevaisuudessa yhä useampi tauti voidaan tunnistaa luotettavasti jo kotona, mutta lääketiede kehittyy monella muullakin tavalla. Maksa ja perna on valmistettu kantasoluista 3D-tulostimella. Aivot on kasvatettu elatusmaljassa. Robotit suorittavat leikkauksia ja rollaattorin tai pyörätuolin saa heittää nurkkaan, jos ostaa robottijalat. Niitä myydään ja vuokrataan Japanissa. Suomessa vanhuksille kelpaa rollaattori.

6 Palataan Tulevaisuusvaliokunnalle tehtyyn Suomen sata uutta mahdollisuutta raporttiin. Sanoin, että raportti uskaltautui laittamaan teknologiat tärkeysjärjestykseen. Tätä pidin vielä vuosi sitten mahdottomana tehtävänä. Keräsimme mahdollisimman monesta lähteestä teknologisia uudisteita. Listalle pääsy edellytti tieteellistä julkaistua läpimurtoa tai tieteellisiltä perusteiltaan tunnettua prototyyppiä, mutta jo markkinaleviämisen alkaneet ratkaisut kelpasivat joukkoon, jos niiden leviämisen tai hintakehityksen uskottiin johtavan laajoihin radikaaleihin seuraamuksiin vuoteen 2030 mennessä. Nämä koottiin sataan ryhmään lähinnä sovellusten tai ratkaisutavan mukaan. Kukin näistä sadasta arvioitiin sitten 25 eri kriteerillä usean henkilön toimesta. Potentiaalista arvoa tarkasteltiin 20 eri arvonluontiverkostossa, joiden dynamiikkaa raportissa on analysoitu. Arvonluontiverkostot kattavat ihmisen tarpeet ravinnon, terveyden, liikkumisen, asumisen, logistiikan, turvallisuuden, oppimisen, havainnoinnin, taloudellisen organisoitumisen, tavaroiden ja palveluiden tuottamisen, energian, viihteen, vaikuttamisen, identiteetin luonnin ja demokratian alueilla. Näiden muutospotentiaalien lisäksi arvioitiin kunkin teknologian kehitykseen liittyviä epävarmuuksia ja Suomessa jo valmiiksi olevaa osaamista. Tarkastellaan tämän perusteella vielä muutamia nopean muutoksen alueita. Grafeeni ja nanosellu ovat materiaalitekniikan kuumia aiheita. Grafeeni on erityisen kiivaan patenttikilpailun kohteena juuri nyt. Akateemisen tutkimuksen lisäksi monet kaupalliset toimijat, kuten IBM, Samsung ja Nokia tutkivat eri sovelluksia. Esimerkiksi EU rahoittaa tätä tutkimusta miljardilla eurolla. Yhdeksän vuoden takaisen keksimisen jälkeen grafeeni on osoittautunut supermateriaaliksi jo kahdenkymmenen eri ominaisuuden vuoksi. Tutkijat kaatoivat grafeenipulloon olutta. Vesi valui ulos, alkoholi jäi sisään. Suolan ja bakteerien suodattaminen vedestä on yksi tutkimuskohteista. Sopivasti reijitetty grafeeni erottelee heliumin eri isotoopit toisistaan. Anturiteknologia saa grafeenista paljon potkua. Vähäinen määrä grafeenia tekee kuparista ja nikkelistä teräksenlujaa. Hiilinanoputkista punottu köysi kantaa oman painonsa maan kiertoradalle asti. Styroksia lujuudeltaan vastaava aerografiitti painaa neljäsosan ilman painosta. Reijitetty grafeeni on voimakkaasti piezosähköinen. Kosketusnäyttöjen, haptisten pintojen ja energiakeräinten sovellukset ovat ilmeisiä. Akut ja suurtehokondensaattorit, femtolasersovellukset, uudet lujitemuovit, erotustekniikan suotimet, piiperustaista tiheämpi digitaalitekniikka, optinen manipulaatio, kvanttilaskenta! Ei tunnu olevan aluetta, johon nanohiilillä ei olisi vaikutusta.

7 Nanosellu on sekin ihmeellinen aine. Selluloosaa pilkkominen tuotetaan materiaali, joka lujuudeltaan ja sitkeydeltään vastaa kevlaria. Nanosellu on läpinäkyvää, haluttaessa hyvin huokoista, optisesti ja sähköisesti aktiivista. Sitä tuotetaan jo tonneittain ja käytetään sellaisenaan tai seoksina muissa materiaaleissa. Suomi on hyvin asemoitunut VTT:n, StoraEnson ja UPM:n aktiivisuuden vuoksi. Nämä ja muut uudet materiaalit uudistavat teollisuutta ja sen tuotteita raudan tai muovien tavoin. Materiaalien lisäksi myös valmistustavat ovat muuttumassa. Jeremy Rifkin puhuu kolmannesta teollisesta vallankumouksesta. Hän näkee muutoksen syntyvän paikallisen uusiutuvan energian lisäksi lähivalmistuksen uusista työkaluista. Näistä puhuu myös presidentti Obama. Robotiikka, joustavat tuotantolinjat ja erityisesti 3D-tulostimet vähentävät suuruuden ekonomiaa. Tulostin muutamia kännykän kuoria ja lataustelineitä noin tuhannen euron hintaisella laitteella. Kännykän kuori ja latausteline maksavat Stockmanilla 57 euroa. Netistä löysin hetkessä kymmenittäin malleja. Bussilipun hinnalla sain molemmat tulostettua kauppareissua nopeammin. Omaa aikaa meni noin viisi minuuttia koneen raksuttaessa pari tuntia. Kuukaudessa saisin kymppitonnin laitteilla tulostettua viisi tuhatta yksilöllistä kännykänkuorta. Huomatkaa! Samalla kymppitonnilla saa vaihdettua perinteisen muovituotelinjan puristusmuotin. Suuruuden ekonomia ei toimi robotiikan kansanomaistuessa, teollisuus hajoaa pala palalta. Valmistus tulee siirtymään ostokeskuksiin, kerhotiloihin, huoltoliikkeisiin ja jakelukeskuksiin. Nyt olemme vasta alussa, mutta 2020-luvulla 3D-tulostus on jo yhtä suurta liiketoimintaa kuin 2D-tulostimet ja kopiokoneet. Ala kasvaa 20 vuoden sisällä autoteollisuuden kokoon. Jos katsotaan riittävän kauas, muuta ei jää jäljelle. Nyt tulostetaan jo koruja, kenkiä, muotivaatteita, kuulokojeita, silmälasinkehyksiä, varjostimia, robottien, autojen, lentokoneiden ja rakettien osia, rakennusten sisäverhoilua ja kokeillaan kokonaisten rakennusten tulostamista. Toimiva pieni maksa ja perna on jo onnistuttu myös tulostamaan sekä paljon erilaisia proteeseja. Stradivarius-viulu tulostettiin kokeeksi muutama vuosi sitten, ja se soi paljon omaa viuluani paremmin, vaikka oli lajinsa ensimmäinen. Mutta siirrytään nyt oppimiseen. Yhä useammin me haemme verkosta tarpeen mukaan sen, mitä tarvitsemme. Emme useinkaan tarvitse sitä, mitä koulussa opimme. Koulu opettaa pääosin niitä asioita, joita opettajille ja heidän opettajilleen opetettiin jo sukupolvia sitten. Uusia asioita opettaa tietoverkko.

8 Khan Academy on hyvä oppimisen malli. Luennot katsotaan kotona, kotitehtävät tehdään koneen avulla koulussa. Opettaja näkee ruudultaan kunkin oppilaan etenemisen ja voi kiinnittää huomiota niihin, jotka sitä tarvitsevat. Sal Khan on yksin tehnyt matematiikan, kemian ja fysiikan peruskurssien luennot ja niitä on katsottu jo satoja miljoonia kertoja. Kyse ei tässä tekniikassa siis ole kustannuksista. Oppimiseen tai pikemmin osaamisen siirtoon liittyy myös laajennettu todellisuus. Googlen laseissa on kamera, paikannin, mikrofoni, kuuloke, nettiyhteys ja silmäprojektori. Lasit voivat tunnistaa käyttäjän näkökentässä olevia tavaroita tai ihmisiä ja nimetä heitä. Käyttäjä voi myös kilauttaa kaverille. Kumpikin näkee lasien edessä olevan näkymän ja kaveri voi neuvoa. Huoltomies voi esimerkiksi kilauttaa asiantuntijalle ja asiantuntijan tai opetusohjelman haamukädet näyttävät huoltomiehelle, mihin omat kädet tai työkalu tulee laittaa. Googlen lisäksi laajennetun todellisuuden laseja kehittävät nyt myös Microsoft ja Samsung. Maailmaa muuttaa jatkuvasti myös pilvilaskenta, yhä avoimemmaksi ja massiivisemmaksi muuuttuvat datavarastot, joukkorahoitus, yhteiskunnan ja elämän pelillistäminen, etätyö ja avatar-robotit, anarkistinen verkkoraha, uudenlaiset käyttöliittymät, reaaliaikainen 3D mallinnus. Jatkossa myös linssitön kuvantaminen, eliniän pidentäminen, radioaaltojen laittaminen kierteelle, sarjavalmisteiset pienet ydinvoimalat, ajatusten lukeminen, emotionaaliset robotit, nanosatelliitit, keinotekoiset lihakset, ruiskutettavat vaatteet, keinotekoiset lehdet, DNA-muisti, nanoradio, led-radio, kyberhyönteiset ja suurteholaserit. Näistä pari poimintaa. Oletteko koskaan ihmetelleet, miksi suomalaiset kauko-ohjaavat nostureita Suomessa, kun kiinalaiset tekisivät sen edullisemmin? Avatar-robotin avulla ihmisen ei tarvitse siirtyä sinne, missä hänen työkalunsa ovat. Verkkoraha mahdollistaa maksut valtioiden huomaamatta. Jatkuvasti ilmassa lentävät laitteet ja nanosatelliitit auttavat etsimään ja valvomaan töitä globaalisti ilman valtioiden lupia. Joku kai pysyy muuuttumatta meille on opetettu, että radioaallot ovat rajallinen luonnonvara tutkijat huomasivat, että näin ei taida olla. Ilmiö on saanut nimen Vortex beam. Kun radioaalto laitetaan kierteelle, samalle taajuuskaistalle saadaan päällekäin useita lähetyksiä ja ne voidaan vastaanotettaessa erottaa toisistaan. Samat aaltoalueet voidaan käyttää teoriassa rajattoman monta kertaa erottelutarkkuudesta riippuen. Taajuushuutokaupassa Suomessa maksettiin juuri sata miljoonaa melko heikosta taajuuskaistasta. Toivottavasti LVM ja Nokia ovat perillä näistä uusista asioista, lehdistö ei ole. Vortex-beam koe on toistettu ja saatu 2.5 terabittiä sekunnissa siirrettyä kaistalla, johon sen ei olisi pitänyt teorian mukaan mahtua.

9 Palataan takaisin näiden sadan teknologian järjestykseen. Olin itse aluksi hieman hämmästynyt, kun eliniän radikaali pidentäminen ei noussut listalla kovin korkealle, vaikka teknologia näyttäisi kypsyvän 2020-luvulle mentäessä. Esimerkiksi materiaalitutka nousi sijoituksissa selvästi korkeammalle. Elinaika on meille tärkeä asia, mutta vaikka ihmiset lakkaisivat kuolemasta vuonna 2020, sillä ei vielä 2030 mennessä olisi suurta vaikutusta maailman rakenteeseen. Materiaalitutka muuttaisi toisaalta hyvien monien arvonluontiverkostojen prosesseja jonkin verran. Raportissa kehitetty nelitasomalli nostaa esiin sellaiset teknologiset ratkaisut, jotka muuttavat yhteiskunnan rakenteita, ja joihin eduskunnan ja yritysmaailman tulisi kiinnittää huomiota laajasti. Maailmaa mullistanut internet ei esimerkiksi ole kovin tärkeä minkään arvonluontiverkoston kannalta, mutta netti auttaa kaikkia vähän. Tällaiset poikkialaiset teknologiat muuuttavat vertikaaleja horisontaaleiksi. Miksi osa meistä ei oikeasti innostu teknologiasta eikä näe mahdollisuuksia? Jungin filosofiaan perustuva Mayers-Briggs tyypitys selittää tämän asian. Kemianteollisuuden piirissä tehty laaja Rainmaker-tutkimus selvitti, kuinka hyvin kehitysjohto tunnistaa hyviä tuoteideoita. Kaikki tutkitut saivat saman koulutuksen ja käyttivät samoja metodeja. Insinöörityyppi osoittautui parhaaksi. NT-arvoilla paras kolmannnes tunnisti keskimäärin sata kertaa kannattavampia liikeideoita kuin alin kolmannes. Toimitusjohtajat eivät yleensä ole NT-tyyppiä. Lautasia on helppo pyörittää, kun huomio kiinnittyy tiukasti nykytilaan. Johtaja ei hullaannu haaveista. Ne vaikeuttavat manageroitia ja horjuttavat valtasuhteita. Tehostamiseen suhtaudutaan Suomessa nyt kielteisesti. Kehruujenny palaa mieleen. Robottien puhutaan vähentävän työtä. Kysymys on monimutkainen. Kreikassa tai kehitysmaissa voimme tutustua siihen, minkälaista elämä on, kun automaatio kehittyy hitaasti. Meidän hyvinvointimme perustuu korkeaan teknologiaan. Ilman teknologiaa eläisimme kivikautta. Mutta aivan näin yksinkertainen asia ei tietysti ole. Nopea muutos aiheuttaa paineita rakenteisiin. Vahvat rakenteet lisäävät eriarvoisuutta, ja automaatio on perinteisesti tuottanut suuruuden ekonomiaa, kasvattanut hierarkioita ja luonut voittaja saa kaiken tyyppisiä rakenteita. Nyt kuvaamani teknologiat muistuttavat luonteeltaan mikrotietokoneita. Halpeneva, hajautettu robotiikka ja moni muu itseorganisoituvuutta ja hajautusta tukeva kehitys kasvattaa osaamisen merkitystä. Valtarakenteisiin perustuva ansainta heikkenee. Kehitys lisää mahdollisuuksia mielekkääseen työhön, jos osaamista vain on.

10 Työ ei lopu niin kauan, kun tiet ovat kuoppaisia, koulut homeessa ja vanhukset sidotaan sänkyihinsä, kun heidän hoitamiseensa ei ole aikaa. Työ ei siis ole loppumassa Suomesta. Kilpailukyky saattaa loppua, jos emme ryhdistäydy riittävän suuriin teknologialoikkiin tai, jos työkalut ja niiden käyttöoikeudet ajautuvat liian harvoihin käsiin. Meidän pitää oppia puolustamaan teknologista näkemystä kamreeriajattelua vastaan, mutta samalla veitsi pitää ottaa käteen oikein päin. Esimerkiksi kaupungeille teknologia tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Kaupunki voi tuottaa itse tarvitsemansa energian saasteettomasti, tavarat voidaan valmistaa luonnollisin menettelyin huoneenlämmössä, materiaalit voivat olla loistavia ja kestäviä. Kaupungit voivat myös tuottaa kaiken tarvitsemansa ruoan. Maaseutu voidaan muuttaa luonnonpuistoksi. Sairaudet voidaan karkoittaa, tervettä elinikää jatkaa ja jokaiselle voidaan luoda merkityksellinen elämä teknologia ei näytä asettavan rajoja, teknologian mahdollisuudet sivuuttava ahdistunut ihminen luo rajat. Mutta puhuakseni totta meneillään on ongelmien ja ratkaisujen kilpajuoksu. Meidän pitää hullaantua teknologiasta samalla viisaalla tavalla, jolla presidentti Ahtisaari ja monet johtavat ministerit hullaantuivat 90-luvun puolivälissä internetistä ja kännyköistä. Teknologian hyödyt tulee maalata voimakkain värein. Suomen on palattava nopeaksi omaksujaksi. Jos emme itse käytä uusinta teknologiaa täydestä sydämestämme, kuinka voimme myydä sitä muille? Hullaantukaamme siis uudesta osaamisesta, joka on teknologian syvin olemus. Omaksukaamme se nopeasti ja auttakaamme siinä muita. Hyvinvointivaltiomme perustuu siihen, että tuotamme enemmän arvoa muulle maailmalle kuin muu maailma meille. Perässäkulkija ei ansaitse meidän nykyistä palkkatasoamme. Näytän vielä jonkun demon, jotta uskoisitte paremmin. Kiitos tarkkaavaisuudesta.