Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari"

Transkriptio

1 1 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Hilton Helsinki Airport, Vantaa, Sähkömarkkinoiden mullistukset Risto Linturi, tulevaisuudentutkija, muutosjohtaja, Sovelto Oyj Arvoisa yleisö, Monet sähkön käyttöön, tuotantoon ja jakeluun liittyvät paradigmat muuttuvat. Osmo A. Wiion viisaita sanoja mukaillen - muutokset ovat lyhyellä tähtäimella uskomaamme pienempiä ja pitkällä tähtäimellä kuvittelemaamme suurempia. Vuosi 2020 on melko lähellä - suuret muutokset lienevät regulatorisia on toisaalta niin kaukana, että muutosten suuruus varmasti yllättää meidät kaikki. Silti monien nyt suunnitteilla olevien hankkeiden tulisi vielä silloin maksaa itseään takaisin. Mennään samat 36 vuotta taaksepäin. Minä ostin ensimmäisen mikrotietokoneeni. Rautateiden sähköistys alkoi 10 vuotta aiemmin. Kaasukellot olivat vielä käytössä. Kaasu kulki johdoissa moniin keittiöihin luvulla kehitys oli silti hidasta. Meidän tulee oikeasti mennä 1800-luvulle, jotta muutos takanamme olisi yhtä suuri kuin edessämme vuoteen 2050 oleva muutos. Käydään ottamassa vauhtia menneestä Amerikassa Little Big Hornin voittaja, Istuva Härkä antautuu. Billy the Kid ammutaan. Euroopassa samaan aikaan Picasso syntyy, Siemens kehittää ja urakoi maailman ensimmäiset katuvalot ja esittelee sähköauton sähkörautatiensä seuraksi. Edison on juuri perustanut maailman ensimmäisen yksityisen sähkölaitoksen. Edison kannatti tasavirtaa. Tasavirta hävisi kiivaan kisan, mutta ehkä ei lopullisesti. Suomen ensimmäinen kaupunkisähkölaitos käynnistyi Tampereella seitsemän vuotta näiden tapahtumien jälkeen. Jules Verne oli silloin hieman minua vanhempi, parhaat työnsä tehnyt poliitikko. Tesla oli juuri jättänyt Edisonin ja kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen vaihtovirtamoottorin. Topelius pohti kolumnissaan tiedemaailman juuri hämmentänyttä Michelson-Morley -koetta, muttei keksinyt suhteellisuusteoriaa. Siirtyminen vaihtosähköön pakotti kokeilijat luopumaan sähköautoista ja siirtymään polttomoottoreihin. Itsenäisessä Suomessakin bensiini myytiin aluksi apteekeissa luvun alussa autoja oli tuhat. Pääosa energiasta tuotettiin puusta. Sähköverkossa kotitalouksista oli 40%. Tyypillisin sähkölaite oli hehkulamppu. 50- luvulla vasta 2% kotitalouksista omisti jääkaapin. Minä synnyin silloin. Nyt katson sähkömarkkinoita, jotka eivät juuri idealtaan poikkea Edisonin ja Teslan aikaisista.

2 2 Siirrytään tulevaisuuteen. Aurinkoenergia vaikuttaa on näköpiirissä olevista paradigmaa muuttavista kehityskuluista suurimmalta. Yhdysvaltain energiavirasto on laskenut 2018 valmistuvat aurinkoenergialaitoksen sähkön tuotantokustannukset koko käyttöiän yli ja todennut ne lähes samoiksi kuin samaan aikaan valmistusvan ydinvoimalan. Samoin perustein laskettaessa saataisiin 2030 valmistuvan aurinkoenergialaitoksen sähkön hinnaksi vain puolet 2030 valmistuvan ydinvoimalan sähkön hinnasta. Aurinkosähkön tuotantokustannus on laskenut 7% vuodessa 30 vuoden ajan. Laboratorioissa on käyttökelpoisuutta lähestyviä teknologioita, jotka lupaavat laskea asennetun aurinkoenergian kustannusta kertaluokalla. Uusiakin keksintöjä syntyy. Todennäköistä on, että asennetun aurinkoenergian kustannus jatkaa nopeaa laskuaan ainakin 2040-luvulle saakka. Oma hypoteesini on hinnan puoliintuminen kymmenen vuoden välein. Kertaluokalla aurinkosähkön hinta olisi pudonnut 2040-luvulla. Pudotus 1970-luvulta on ollut kaksi kertaluokkaa, joten olen nyt konservatiivinen. Aurinkoenergiaan tuskin tulevaisuudessa suhtaudutaan nykyistä negatiivisemmin. Fossiilisten polttoaineiden kiintiö tulee nykytahdilla täysin käytetyksi 2040-luvulla ja toistaiseksi tahti vain kiihtyy. Kiina on tosin luvannut kääntää hiilidioksidipäästönsä laskuun 2020 mennessä. Aurinkoenergia on yksi Kiinan suuria kehityskohteita. Aurinkoenergia on monissa maissa jo järkevä investointi sähköyhtiölle. Vielä useammin se on järkevä investointi sähkön tarvitsijalle. Usein tämä johtuu erilaisista tuista ja siitä, ettei aurinkoenergian käyttäjä kanna säätövoiman kustannuksia tai sähkön siirron kustannuksia. Unohtakaa nämä mutinat hetkeksi ja kuvitelkaa tilanne, jolloin aurinkoenergia on kymmenen kertaa nykyistä edullisempaa. Monet nyt järjettömät asiat muuttuvat yhtäkkiä järkeviksi. Aurinkoenergia muuttuu nykyistä halvemmaksi tuotantomäärien edelleen kasvaessa ja paneelien tehokkuuden noustessa. Mutta piipohjaisilla kennoilla on rajansa. Laboratoriotasolla perovskiitti ja nanohiilet kilpailevat siitä, mistä materiaaleista tulevaisuuden joustavat ja rullaprosessilla tuotetut ohuet aurinkopaneelit tuotetaan. Uusissa hankkeissa joustavuuden lisäksi tuotantokustannuksia pyritään laskemaan valitsemalla materiaaleiksi vain edullisia ja myrkyttömiä materiaaleja. Joustava ohut aurinkokenno voidaan integroida kattopinnoitteisiin ja seinäpinnoitteisiin siten, ettei aurinkopaneeleista aiheudu ylimääräisiä asennuskustannuksia uudisrakennuksissa.

3 3 Perimmältään aurinkoenergia on hajautettua. Varsinaista suuruuden ekonomiaa siinä ei ole. Pikemmin päinvastoin. Asuntojen katot ovat omistajilleen maksutonta pintaalaa, ja omaan käyttöön tuotetusta sähköstä siirtoverkon kustannus jää pois. Omakotitaloissa paneelien tuottaman tasavirran muuttaminen verkkovirraksi vaatii kuitenkin verrattain kalliin invertterin. Google on luvannut miljoona dollaria sille, joka keksii halvan invertterin. Teoreettista estettä tälle ei näy ja ongelma ratkennee 2020-luvulle mentäessä.sanotte varmasti tästä huolimatta - "mutta entä talvi"! Suomessa ei sähkön tarvetta voi kuitenkaan ratkaista aurinkoenergialla, koska täällä on talvella pimeää. Kuinka moni teistä on ajatellut näin? Nostakaa kätenne. Mitä siis tekee energiayhtiö, jos minä, kotitalous, tulevaisuudessa asennan katolleni aurinkopaneelit ja käytän verkosta sähköä vain pimeään aikaan? Näin kasvava määrä ihmisiä haluaa tehdä, kun jo Ikeakin myy aurinkopaneeleita kuten huonekaluja. Energiayhtiöt voivat viivyttää tätä aggressiivisella hinnoittelulla. Jos sähkö maksaa enemmän pimeään aikaan ja vähemmän valoisaan aikaan, on aurinkopaneelin hankita vaikeampi perustella. Energiayhtiö voi myös vaikuttaa lainsäädäntöön siten, että aurinkopaneelien käyttäjille määrätään ylimääräisiä rasitteita valtion toimesta. Kyse on viivytystaistelusta. Aurinkoenergian hinta laskee jatkuvasti. Päädytään tilanteeseen, jossa halpaa sähköä on ylen määrin valoisaan aikaan. Pimeää aikaa varten on oltava kalliimpaa kapasiteettia varalla. Muu sähkö joudutaan siis tuottamaan menetelmin, jotka ovat käytössä vain osan vuodesta. Niillä tuotetun sähkön hinta nousee ja niiden kannattavuus silti heikkenee. Aurinko- ja tuulienergian olennainen lisäys johtaa tuotantomäärien nykyistä radikaalisti suurempiin nopeisiin vaihteluihin. Tätä hienosäätöä kannattaa yhä useammin hoitaa suurtehoakuilla. EOSin Aurora on megawatin ja kuuden megawattitunnin akku, jonka miljoonan dollarin hinta vastaa samantehoista kaasuturbiinilaitosta. Käyttöikä on 30 vuotta ja hyötysuhde kohtuullinen 75%. Laskelmia tehdään jatkuvasti valtameren pohjaan upotettavista pumpattavista säiliöistä, paineilmavarastoista, kaivoksiin pumpattavasta vedestä, erilaisista kemiallisiin muotoihin sähköä varastoivista akuista. Esimerkiksi hyvästä energiatiheydestä sopii juuri laboratoriossa kaksisuuntaiseksi kehitetty sula-ilmaakku. Hiilipohjaisen sula-ilma-akun energiatiheys on 19KWh litraa kohden - kaksinkertainen bensiiniin verrattuna. Yhden Aurora-kontin energia mahtuisi helposti pienenkin auton takakonttiin. Tällä energiatiheydellä Aurora-kontin kokoon pakkautuisi teoriassa sähköä gigawattitunnin verran. Suomen yhden viikon sähköntarpeen varastointiin riittäisi noin tällaista utopia-akkua.

4 4 Akkuteknologiaa kehitetään nyt kiihtyvään tahtiin. Tulevien projektien pitää päästä Auroran ohi kustannustehokkuudessa. Teoreettisia esteitä tälle ei siis ole. Aurinkoenergian ja tuulienergian määrän kasvaessa Auroran tasoisilla järjestelmillä ei selvitä. Jos Aurora-kontteihin haluttaisiin varastoida Suomen yhden viikon sähköntarve, tarvittaisiin siihen neljännesmiljoona konttia ja yhden vuoden koko kansantuote. Aurora sopii siis vain nopeaan hienosäätöön. Kaadoin kesällä puita ja tein 12 mottia halkoja. Niissä on varastossa 18 MWh, siis kolmen Auroran verran. Monet energian varastointitavat ovat Auroran kaltaisia - liian kalliita pitkäaikaiseen varastointiin. Luonnollisten vesialtaiden ja suurten korkeuserojen puuttuessa varastot on rakennettava, tuotettava tai tuotava sähkö sieltä, missä varastoinnille tai tuotannolle on pimeään aikaan paremmat olosuhteet. Näin on siis toimittava, jos aurinkoenergia on ainoa energian primäärilähde. Näin ei toki ole. Meillä tuotetaan nyt valoisaankin aikaan runsaasti energiaa biopolttoaineilla ja fossiilisilla polttoaineilla. Tämän toiminnan voi kohtuullisin kustannuksin jättää pimeään aikaan ja talveen, jos energian hinta talvella nousee ja kesällä laskee. Aurinkokeräinten lämpöä voi myös hyvällä hyötysuhteella varastoida eristettyihin porakaivoihin talvella käytettäväksi. Jopa pelkkä maaperän lämmittäminen aurinkolämpökeräimillä riittävän suuren maalämpöjärjestelmän yhteydessä maksaa laskelmien mukaan itsensä takaisin jo kahdessa vuodessa. Suomen viikon sähköntarpeen varastointi kiehuvaan veteen vaatisi noin kolme kuutiota vettä jokaista suomalaista kohden eli parin porakaivon verran. Tämä ei sinänsä ole mahdoton määrä rakennetun ympäristön mittasuhteita ajatellen. Kentällinen eristettyjä porakaivoja ei ole kovin kallis tai häiritsevä rakenne, ja vesi voidaan lämmittää hyvin edullisesti vedenlämmitykseen normaalisti käytetyillä aurinkokeräimillä ja käyttää varastoitua kuumaa vettä lämmitykseen talvella kohtuullisen vähäisin häviöin. Parhaissa kokeiluissa on eristetyillä porakaivoilla päästy yli 70% varastoinnin hyötysuhteeseen varastoitaessa lämpöä kesästä talveen. Paras lähestymistapa saattaa kuitenkin olla aurinkoenergian muuttaminen vedyksi tai metaaniksi. Perovskiitista ja muista hyvin halvoista materiaaleista tehty aurinkovetykenno on päässyt 12.3% hyötysuhteeseen auringon energiasta vedyksi. Tutkijat uskovat parantavansa menetelmän hyötysuhteen pian ainakin 15% tasolle. Tämä on alhainen laboratoriossa esitettyihin 50% hyötysuhteen aurinkopaneeleihin, mutta kyse on periaatteessa halvoista aurinkokennosta ja katalyyteistä, joissa ei ole harvinaisia materiaaleja. Toistaiseksi tämä aurinkovetykenno ei kestä pitkäaikaista käyttöä, mutta se on näille varhaisen vaiheen kokeiluille varsin normaali tila.

5 5 Jos yksikerroksisen omakotitalon katon peittäisi näillä, riittäisi se sähkölämmitteisen omakotitalon koko energiatarpeeseen ympäri vuoden. 12.3% on hyvä saavutus auringosta vedyksi, se on jo huomattavasti kasvien hyötysuhdetta parempi. Vedyn varastoinnissa on toistaiseksi omat ongelmansa ja niitä pyritään ratkomaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaupungit tuottivat aiemmin kaupunkikaasua, joka oli hiilimonoksidin ja vedyn seos. Sitä toimitettiin putkistoissa kaupunkilaisten helloihin ja valaisimiin. Jos vetyä halutaan välttää, muuttuu se helposti muiksi varastoitaviksi polttonesteiksi. Todennäköistä on, että merkittävä osa katoista ja seinistä tuottaa 2030-luvulla varastoitavaa polttoainetta sähkön ja lämmön ohella. Osa kehiteltävistä sähkön tuotantotavoista vähentää varastointitarvetta. Yhdysvaltain energiaviranomainen tukee lupamenettelyn kehittämistä pienille sarjavalmisteisille ydinvoimaloille. Näitä olisi verrattain helppo käyttää säätövoimana ja pimeän ajan voimanlähteinä. Perusteellinen tyyppitarkastus ajoneuvojen tapaan ja katsastus, ongelmatapauksissa koko tuotantosarjan korjaaminen, vähentävät riskejä ja laskevat kustannuksia nykyisiin suuriin yksilöllisiin hankkeisiin verrattuna. Radikaalimpi muutos voi syntyä, jos nanoteknologian avulla opimme kehittämään tehokkaita lämpösähköisiä materiaaleja edullisesti. Valtameressä lämpötilaero on harppauskerroksessa suuri ja meilläkin talvisin helposti kymmenen astetta jokaisen avannon ala- ja yläpuolella. Jos nämä vähäiset lämpötilaerot saataisiin tuottamaan sähköä tai katalysoimaan vetyä, talvi olisi meille varsinainen energiasampo. Kilpailevia energian tuotantotapoja kehitellään nyt kaikkialla. IBM on saanut valmiiksi prototyypin - vesijäähdytetyn pienen aurinkopeilin. 40m2 peili tuottaa hämmentävällä 80% hyötysuhteella 20KW lämpöä ja 12KW sähköä. Sama laite tislaa myös merivedestä juomakelpoista. Sarjavalmistukseen laite on tulossa jo Google kehittää leijaenergiaa Makani-yhtiössään. Makanin ensimmäinen laite on 8- metrinen lentävä siipi, joka painaa ison koiran verran ja generoi 30KW sähkötehon lentäessään metrin korkeudella. Makani kehittää parhaillaan ensimmäistä kaupallista tuotetta, 600KW laitetta. Parhaillaan kehitetään myös tuulivoimalaa, jossa ei ole liikkuvia osia lainkaan. Kun esimerkiksi ionisoitu vesi haihtuu tuulen mukana katalyyttisestä pinnasta, syntyy sähkövirtaa äänettömästi. On täysin ilmeistä, että auringon ja tuulen sekä luonnon omien lämpötilaerojen hyväksikäyttö tulee nykyistä radikaalisti edullisemmaksi. Tämä vaikuttaa siihen, miten me sähkön tuotamme, kuinka sen varastoimme ja kuinka sen käytämme. Siirrytään hetkeksi sähkön käyttötarpeisiin, ne muuuttuvat muistakin syistä.

6 6 Teollisuus käyttää kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä karkeasti puolet, kauppa ja palvelut neljänneksen ja kotitaloudet sekä maanviljelys toisen neljänneksen. Tämä jako on muuttumassa. Sektoreiden sisällä muutokset tulevat myös olemaan suuria. Metsäteollisuus on suurin sähkön käyttäjä. Paperiteollisuus on poistumassa. Selluteollisuus porskuttaa, mutta pitkässä juoksussa nanosellun, uusien biologisten prosessien, nanohiiliin pohjautuvien erotustekniikoiden ja robotiikan vaikutus luo suurta epävarmuutta sähkön kysyntään. Tuotekehityksen epäonnistuessa metsät käytetään energiaksi. Toisaalta metsiin jää paljon energiaksi kelpaavaa ja robotisaation edistyessä korjuukustannukset voivat vielä laskea radikaalisti. Monet materiaalit ovat hyvin energiaintensiivisiä. Metallit ja betoni pyritään tulevaisuudessa korvaamaan nanohiilillä ja nanosellulla. Tämä onnistunee luvulla. Bioteknologian kehitys tuo monet prosessit huoneenlämmössä toimiviksi. Energiatehokkuuden parantuminen voi näillä sektoreilla olla radikaalia. Osa teollisuudesta tulee reagoimaan energian hintaan. Mikäli uusien innovaatioiden kautta aurinkoenergiasta tulee selkeästi edullisin energiamuoto, muuttuu sähkö eteläisissä maissa Suomea merkittävästi edullisemmaksi. Meillä on talven pimeän ajan vuoksi ylimääräisiä kustannuksia eteläisiin maihin verrattuna. Oletan nyt, ettei energian pitkäaikaiseen varastointiin keksitä jotakin hämmentävän edullista uutta tapaa. Puhun nyt 2030-luvusta, jolloin aurinkoenergian hinta on jo voimakkaasti laskenut ja nyt tehtävistä sinne ulottuvista investoinneista. Fennovoiman kaltaiset hankkeet, joissa puhutaan nousevista sähkön hinnoista ei rohkaise niitä päättäjiä jäämään Suomeen, jotka uskovat tulevaisuuden halpaan aurinkoenergiaan. Energiaintensiivisen teollisuuden sijaan Suomi saattaa kasvavassa määrin houkuttaa ICT-toimijoita ja suuria laskentakeskuksia, joiden suurin tehontarve ajoittuu meillä valoisaan aikaan, tai jos muut syyt painavat energian hintaa enemmän. Sähkönkulutusta kasvattaa ehkä eniten kauppa ja palvelut, joka digitalisoituu ja robotisoituu. Logistiikka ja palvelut hoidetaan yhä useammin sähköllä toimivien robottien, robottiautojen, nelikoptereiden ja muiden itsenäisesti liikkuvien laitteiden avulla. Digitaalitekniikan lisääntyminen, virtuaaliset tilat, laajat näyttöseinät ja muu elektroniikka kasvattavat sähkön kulutusta. Liiketilat toisaalta pienenevät. Kotitalouksien ja maatalouden sähkönkulutus kasvaa varmasti. Kuluttajien lisäksi näistä tulee sähkön tuottajia. Tarkastellaan 2040-luvulla mahdollista tilannetta, jotta näette, kuinka suuri muutos voi olla.

7 7 Japanissa vanha teollisuushalli muutettiin kasvihuoneeksi. Kerrosviljelyn ja ledvalaistuksen avulla hallissa tuotetaan nyt satakertainen määrä salaattia lattiapintaa vastaavaan peltoalaan nähden. Vettä kuluu sadasosa peltoviljelystä ja lannoitepäästöjä ei ole. Tämä siis toimii kaupallisesti jo nyt. Jos ihmisen tarvitsema kalorimäärä tuotettaisiin 100% hyötysuhteella, riittäisi Etelä- Suomessa yhden neliömetrin aurinkopaneeli kasvihuoneen energialähteeksi. Käytännössä tarvitaan 100 neliömetriä olettaen, että aurinkopaneelien ja valaisimien hyötysuhde kasvaa 50% tasolle. Ravintokasvien hyötysuhde on keskimäärin 5% tasolle sopivassa valaistuksessa. Mikäli Helsingissä kaikki rakennetut pinnat peitetään aurinkopaneelein ja kellaritilat muutetaan kasvihuoneiksi, voidaan kaikki helsinkiläisten energia ja ruoka tuottaa Helsingissä. Maaseutu muuttuu puistoksi. Ilmaston lämmetessä, terrorin lisääntyessä ja sääolosuhteiden vaikeutuessa ulkoviljelyyn kohdistuu paineita. Maanviljelys tulee aurinkoenergian halpuessa vähitellen siirtymään kerrosviljelyyn ja keinovaloon. Suomessa viljelyä voidaan harjoittaa halvalla aurinkoenergialla maaliskuusta lokakuuhun. Kellariviljelyssä lämmityskustannuksia ei käytännössä ole. Nämä viljelmät ovat erinomainen huippukuorman tasaaja, koska kasvit eivät juurikaan kärsi valotehon vaihtelusta. Yksi murroksista liittyy sähköverkkoon, toinen vaihtovirtaan Kotitalouksia ja maatiloja tulee pohtia samanaikaisesti sekä sähkön tuottajina että kuluttajina. Huomio kiinnittyy sähköverkon suureen kustannukseen. Kolmasosa sähkön kuluttajahinnasta muodostuu siirtokustannuksesta. Mikäli sähkön tuotanto hajautuu ja sähköverkon käyttö sen vuoksi vähenee, kasvaa yksikkökustannus edelleen. On täysin mahdollista, että 2040-luvulle mentäessä yksittäiset asiakkaat ehkä suurempanakin joukkona olisivat halukkaita irtautumaan sähköverkosta. Mikäli kiinteistön ylimääräinen energia varastoitaisiin maalämmöksi ja metaaniksi voitaisiin metaani tarvittaessa palauttaa polttokennon kautta sähköksi. Tällaisiin ratkaisuihin saattaa ajaa vähitellen myös toimintavarmuus. Tämän "off grid" - ajatuksen kannatus kasvaa maailmalla. Kun tulevaisuudessa pieni polttokenno on tehoyksikköä kohden yhtä edullinen kuin suuri, ja aurinkovoima omalta katolta siirtohintaa edullisempaa, ei suuruuden ekonomia ole selvä asia. Samassa yhteydessä tulee pohdittavaksi kiinteistön sisäverkon käyttöjännite. Aurinkopaneelit, akut, kuten polttokennotkin tuottavat tasavirtaa. Useimmat laitteet toimisivat hyvin tasavirralla. Tässä skenaariossa invertterit ovat tarpeettomia ja Edison saa kunnianpalautuksen.

8 8 Selvitimme Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia 2020-luvulla. Raportti, Suomen sata uutta mahdollisuutta, asettaa teknologiat tärkeysjärjestykseen niiden potentiaalisten vaikutusten avulla. Listalle pääsy edellytti tieteellistä perustaa ja uskoa siihen, että markkinaleviäminen voi johtaa radikaaleihin seuraamuksiin jo 2020-luvun aikana. Ratkaisut koottiin sataan ryhmään ja arvioitiin 25 kriteerillä. Ratkaisujen ennakoituja hyötyjä tarkasteltiin 20 eri arvonluontiverkostossa, jotka raportissa on analysoitu. Lähes kaikki löytämämme maailmaa mullistavat teknologiat tuottavat tai toimivat sähköllä, tai kyse on materiaaleista, joiden valmistuksessa sähköllä on suuri rooli. Välittömiä merkityksiä energian kulutukseen on metalleja korvaavilla materiaaleilla, ja huoneenlämmössä toimivilla biologisilla prosesseilla, joista jo puhuin. Bakteerit ovat esimerkiksi ihmisen koskematta, ravintoliuoksessa rakentaneet toimivan akun ja aurinkopaneelin. Netissä on Youtube-video Obamasta tähän työhön tutustumassa. Grafeeni ja nanosellu ovat materiaalitekniikan kuumia aiheita. Akateemisen tutkimuksen lisäksi esimerkiksi IBM, Samsung ja Nokia tutkivat nanohiilien eri sovelluksia. Grafeeni on kahdellakymmenellä eri ominaisuudella supermateriaali. Tutkijat kaatoivat grafeenipulloon olutta. Vesi valui ulos, alkoholi jäi sisään. Suolan ja bakteerien suodattaminen vedestä on yksi tutkimuskohteista. Sopivasti reijitetty grafeeni erottelee jopa heliumin eri isotoopit toisistaan. Vähäinen määrä grafeenia tekee kuparista ja nikkelistä teräksenlujaa. Hiilinanoputkista punottu sähköä johtava köysi kantaa oman painonsa maan kiertoradalle. Grafeeni on voimakkaasti piezosähköinen. Kosketusnäyttöjen, haptisten pintojen ja energiakeräinten sovellukset ovat ilmeisiä, kuten grafeeniakut ja suurtehokondensaattorit. Nanosellu on ihmeaine sekin. Selluloosamolekyylien pilkkominen saa aikaan materiaalin, joka lujuudeltaan ja sitkeydeltään vastaa kevlaria. Nanosellu on läpinäkyvää, haluttaessa hyvin huokoista, optisesti ja sähköisesti aktiivista ja syötävää. Sitä tuotetaan jo tonneittain. Suomi on melko hyvin asemoitunut sellun moniosaajana. Haaveissa on kankaiden tekeminen selluloosasta, rakennusten ja huonekalujen valmistus nanosellusta ja monet muut volyymituotteet. Mutta siirrytään liikenteeseen. Energiaa liikenne kuluttaa paljon, sähkön osuus on pieni. Tulevaisuudessa sähköautoja on miljoona kappaletta - ehkä jo 2030-luvulla. Jos kussakin autossa on 50 kilowattitunnin akku, puhutaan 50 Gigawattitunnista. Jos ne ladattaisiin samanaikaisesti yön yli, vaikkapa ennen joululomia, tarvittaisiin kaikkien Suomen nykyisten ja luvattujen ydinvoimalaoiden teho siihen tarkoitukseen. Liikenteen energiakustannus olisi silti murto-osa tuontipolttoaineisiin verrattuna.

9 9 Autojen verollisilla polttoainekustannuksilla rakentaisi yhden Olkiluoto 3:n joka toinen vuosi. Verottomalla hinnalla joka viides vuosi. Tämä skenaario on tietysti mahdoton ilman hyvin älykästä sähköverkkoa ja menettelyitä kuorman tasaamiseen. Miljoonaa autoa enempää emme tarvitse. Autoilu tulisi muuttaa palveluksi. Jos palvelevia robottiautoja olisi miljoona, auton saisi ovelle 5 minuutissa milloin tahansa. Sähköauto olisi ongelmaton. Akun tyhjentyessä saisi heti tilalle toisen auton. Ratinpidosta vapautuisi miljardi tuntia vuodessa. Turhiksi jäisivät kaikki parkkiluolat, autotallit ja pysäköintialueet sekä kaksi miljoonaa autoa. Sata miljardia, valtionvelan verran, vapautuisi parempaan käyttöön, jos autot tarjottaisiin palveluna. Vuosisäästöt autonpitokustannuksista olisivat Suomessa 10 miljardia. Kanadassa rekkoja varten suunnitellaan moottoriteille johtimia. Rekkakilometrin kustannus puolittuisi. Sähköbusseihin suunnitellaan latausjärjestelmää, jossa bussit pikaladataan pysäkeillä. Induktiivista lataamista tien alta renkaisiin on jo testattu. Elon Muskin Hyperloopilla matka Tampereelta Helsinkiin taittuisi kymmenessä minuutissa. Lähes tyhjiössä ilmatyynyn päällä liukuva sukkula kiihtyy ja hidastuu magneeteilla. Jos Tampere, Turku ja Helsinki yhdistettäisiin hyperloopilla, niistä syntyisi yksi suuri metropoli. Turku ja Tampere olisivat Helsingin lähiöitä. Suomen kansantuote kasvaisi kymmenen prosenttia. Puhutaan 20 miljardista vuositasolla - investointi olisi kuusi miljardia, käyttökustannus hyperloopilla on lähes olematon. Tampereen, Turun ja Helsingin yhdistävien teiden nykyinen ajokilometrikustannus verottajan luvuilla laskettuna on noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Aikaa käytetään noin viisikymmentä miljoonaa tuntia. Miljardi euroa lisää, jos tunnin arvo on 20 euroa. Tämän sähkölaitteen vuosittainen säästö olisi melko tarkasti sama 3 miljardia kuin kaiken Suomessa käytetyn sähkön tukkuhinta. Muskin estimaatilla takaisinmaksuaika olisi kaksi vuotta. Laskelma on löysä, mutta moottoritiet ja energiainvestoinnit perustellaan kertaluokkaa pienemmin hyödyin. Pysytään vielä liikenteessä - se on yksi suurista energian kuluttajista ja täydellinen siirtymä sähköön on ilmeinen vuoteen 2050 mennessä. Pikkupakettien kuljetus on jo kokeiluissa siirtymässä sähköiseksi. DHL esimerkiksi kuljettaa lääkkeitä nelikoptereilla. Nelikopterit nostelevat vaivatta rakennusharkkoja ja kantavat läikyttämättä täysiä viinilaseja. USA on vapauttamassa ilmatilansa kaupallisille lennokeille ja samaa harkitsee EU. Nämä laitteet samoin kuin robottiautot tarvitsevat latauspisteitä tai akunvaihtopisteitä, joita autonomiset robotit voivat käyttää.

10 10 Aurinkopaneelit ovat yhä kevyempiä, akut tehokkaampia ja parhaillaan kokeillaan koneita, joiden ei siksi tarvitse koskaan laskeutua. Afgaaniviljelijä voisi lähettää pihaltaan lennokin huumelastissa tänne. Se tuskin jäisi kiinni. Bitcoin sallii maksutkin nykyään valtioiden huomaamatta. Kaikkea tavaraa ei tarvitse kuljettaa. Olen tehnyt 3D-tulostimilla varsin monia esineitä kännykänkuorista nokkahuiluihin. Valmistus siirtyy ostokeskuksiin, kerhotiloihin, huoltoliikkeisiin ja jakelukeskuksiin. 3D-tulostus kasvaa 20 vuoden sisällä autoteollisuuden kokoon. Uusi hajautettu tuotanto perustuu kokonaan sähköön. Nyt tulostetaan jo kenkiä, muotivaatteita, kuulokojeita, silmälasinkehyksiä, varjostimia, robottien, kilpa-autojen, lentokoneiden ja rakettien osia, rakennusten sisäverhoilua ja betoniseiniä, kipsikoristeita, keramiikkaa ja kultakoruja. Toimiva pieni maksa ja perna on jo nekin tulostettu sekä paljon titaanisia proteeseja. Käsittelen tämän nyt siksi, koska tämä vaikuttaa logistiikkaan ja liikkumiseen, mutta lähivalmistus purkautuvine tehtaineen vaikuttaa myös energian tarpeeseen. Edison olisi ymmärtänyt nämä sähkön uudet käyttötarpeet. Hän oli ensisijaisesti teollisuusmies ja energia-alan yrittäjä. Keksijä hän oli, koska sähkö ei käynyt kaupaksi, ellei hän keksinyt ihmisille syitä sähkön käyttöön. Sähkön piti tuottaa lisäarvoa ja monet erilaiset sähkölaitteet tarjosivat motiivin sähköverkkoon kytkeytymiseen. Sähkö voi edelleen parantaa elämäämme hyvin monella uudella tavalla. Siksi olen puhunut näistä uusista sähkön sovelluksistakin. Edisonin tavoin meidän tulee tutustua uuteen teknologiaan ja kaivaa esiin sen mahdolliset hyödyt. Monet nykyiset päättäjät muistuttavat hänen aikalaistaan Istuvaa Härkää. Historiallisen Little Big Hornin taisteluvoiton jälkeen suuri intiaanisoturi taantui ja päätyi Buffalo Billin sirkukseen 50 dollarin päiväpalkalla. Hän ei osannut johtaa joukkojaan uudistuksiin. Menneeseen loistoon ei voi jäädä makaamaan. Pitkäkestoinen sijoitus tuttuun ja turvalliseen on istuvien härkien tyyli. Muuttuvassa markkinassa nopeat pienet hypyt tulevaisuuteen ovat pienempi riski kuin se niinsanottu varovainen sijoitus, jolla on suuri jäännösarvo vielä 20 vuoden päästä. Edetkää ajatuksissa suurin, mutta investoinneissa mahdollisimman nopein lyhyin askelin. Jo 20 vuoden päästä maailma on hyvin oudon näköinen. Muistakaa myös, että toimialarajat eivät ole pysyviä. Google, IBM ja Ikea ovat nyt energia-alan yhtiöitä. Median, tietotekniikan ja tietoliikenteen konvergenssissa syntyi paljon raatoja, suurimmat kituvat vielä. Nyt on kehkeytymässä vastaava konvergenssiaalto, jossa yhtenä pyörteenä on energia-ala. Toivottavasti nautitte mielenkiintoisista ajoista. Kiitos!

11 11 IBM:n HCPVT-järjestelmä Sula-ilma -akut Perovskiittipohjaiset aurinkovetykennot Lämpösähköisten elementtien nykykehityksestä Valtamerten alaiset pumppuvoimavarastot EOS Aurora -akku Google Makani -leijavoimala Biopolttoaineiden energiatiheysarvoja Suomen sata uutta mahdollisuutta Japanilainen kerrosviljelmä Off Grid -liike Aurinkoenergian hintakehitys

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

3D-Tulostus Risto Linturi

3D-Tulostus Risto Linturi 3D-Tulostus Risto Linturi 3D-tulostus Kolmas teollinen vallankumous 500.000 3D-tulostinta myydään 2016 edullisin 3D-tulostin noin 200 euroa Satoja eri materiaaleja: keramiikkaa, muoveja, komposiitteja,

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

SÄHKÖN VERTAIS- TUOTANTO TEKEE ENERGIAYHTIÖISTÄ TARPEETTOMIA

SÄHKÖN VERTAIS- TUOTANTO TEKEE ENERGIAYHTIÖISTÄ TARPEETTOMIA 058 Peruste #4 2015 energiapolitiikka euroopassa SÄHKÖN VERTAIS- TUOTANTO TEKEE ENERGIAYHTIÖISTÄ TARPEETTOMIA Perinteisiä sähkönmyyjiä närästää, kun ihmiset myyvät energiaa toinen toisilleen ilman välikäsiä.

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot