JOHDANTO. Tampellan veturien kokoonpanohalli on osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, joka on yksi Suomen kansallismaisemista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO. Tampellan veturien kokoonpanohalli on osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, joka on yksi Suomen kansallismaisemista."

Transkriptio

1

2

3

4 JOHDANTO Tampereen kaupungin synnyssä puuvilla ja rautateollisuuden kehittymisellä on ollut keskeinen merkitys. Ensimmäiset tehtaat Tammerkosken laidalle nousivat 1700 luvun lopulla. Varsinainen kehitys teollisuuskaupungiksi alkoi vuonna 1820, kun skotlantilainen James Finlayson perusti kosken rannalle kehruukonetehtaan. Vuonna 1828 tehtaassa aloitettiin puuvillalangan kehruu. Vuonna 1839 uudet pietarilaisomistajat von Nottbeck ja Rauch aloittivat tehtaassa kankaiden kudonnan. Finlaysonin alueen kehitys jatkui sen jälkeen koko 1800 luvun lopun. Alueelle tuli lisää tehdasrakennuksia, värjäämö ja varastoja. Tammerkosken vastarannalla sijaitseva, nykyinen Tampellan tehdasalue alkoi kasvaa samoihin aikoihin. Ensimmäiset teollisuusrakennukset rakennettiin Tampellan alueelle vuonna Alueelle nousi muun muassa masuuni, valimo, kankirautapaja, naulapaja ja nippuvasara. Tammerkosken tehdasmaisema alkoi muodostua 1870 luvulla, kun kosken reunalle nousi useita eri alojen tehtaita. Tampereen pellava ja rautatehdas perustettiin Tehtaan koneosastolla tehtiin mm. höyrylaivoja 1860 luvulta eteenpäin. Vuonna 1898 konepajassa alkoi uusi aikakausi, kun nopeasti kasvava rautatieverkosto tarvitsi lisää laitteistoa. Valtion rautatiet tilasi Tampereen tehtaalta 40 höyryveturia. Tampellan alueelle rakennetussa veturien kokoonpanohallissa valmistettiin yli 900 veturia vuoteen 1957 mennessä, jolloin viimeinen höyryveturi lähti tehtaalta. Tampellan alueen uudelleenkaavoitus 1995 ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneet laajat muutos ja rakennustyöt ovat muokanneet perinteistä tehdasaluetta. Alue on muuttunut teollisuusalueesta asuin ja toimistokäyttöön. Vanhoja tehdasrakennuksia on vielä jäljellä kosken rannassa. Raskaan teollisuuden rakennuksista on jäljellä museokeskus Vapriikiksi muutettu Tampellan Alaverstas sekä veturihalli. Tampellan veturien kokoonpanohalli on osa Tammerkosken teollisuusmaisemaa, joka on yksi Suomen kansallismaisemista. Tampellan alue Tampereella 1

5 1.KIINTEISTÖN RAKENNUSHISTORIA Tampellan teollisuusalue rajoittuu Tampereella Lapintien, Vaasan radan ja Tammerkosken väliselle alueelle. Tampellan vanha Veturihalli (1898) sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti Tampellan tehdasalue Teollisuustoiminta Tampellan alueella alkoi vuonna Senaattori Carl Augustus Ramsay, Hatanpään kartanon omistaja, laamanni Nils Johan Idman ja vuorimestari Gustaf Idestam perustivat malminjalostukseen erikoistuneen yhtiön. Malmi tuotiin Haverin kaivoksesta ja käytössä oli myös järvi ja suomalmia lähiseuduilta. Muutaman vuoden kuluessa alueelle rakennettiin masuuni, valimo, kankirautapaja, naulapaja ja nippuvasara. Vuonna 1856 Seinäjoen ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjerna osti Tampereen masuunin. Hän muutti masuunin konepajaksi ja laajensi valimoa. Konepajassa alettiin valmistaa koneiden osia ja höyrylaivoja. Tampereen konepajan ensimmäinen höyrylaiva valmistui vuonna Kaikkiaan höyrylaivoja rakennettiin noin kuusikymmentä vuoteen 1910 mennessä. Myöhemmin konepajan tuotanto laajeni ja siellä valmistettiin mm. potkurilaivoja, puuhiomokoneita, turpiineja ja höyrykoneita. Samana vuonna, 1856 varatuomari Adolf Törngren perusti pellavakehräämön ja kutomon Tammerkosken rannalle. Pellavatehtaan toiminta laajeni ja alueelle tehtiin useita lisärakennuksia 1880 luvulla. Vuonna 1860 Tampereen konepaja ja Tampereen pellavakehräämö yhdistettiin ja muutettiin osakeyhtiöksi. Yhtiö käytti nimeä Tampereen Pellava ja Rauta Teollisuus Osake Yhtiö vuodesta Myöhemmin nimi lyheni Tampellaksi. Pellavatehtaan ja konepajan yhdistyminen ei kuitenkaan auttanut uuden yhtiön taloudellista tilannetta. Sekä Wasastjerna että Törngren tekivät henkilökohtaiset konkurssit rahoituspäätöstensä seurauksena. Osakeyhtiöksi muutetun yhtiön johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi tuli opettaja Alfred Kihlman, joka sai yhtiön nostettua hankalasta tilanteesta. 2

6 Tampellan alue vuonna Keskellä veturihalli v Tampereen Pellava ja rautatehdas oli neuvotellut Valtion rautateiden kanssa veturitilauksesta, ja vuonna 1897 ryhdyttiin valmisteluihin kotimaisen veturituotannon aloittamiseksi. Tampellan alueen pääkadun oikealle puolelle rakennettiin uusi kattilapaja ja veturien kokoonpanohalli. Veturitilaus vahvistettiin 1898 ja uusi tuotanto pääsi alkamaan. Tampellan teollisuusalueen yhteydet paranivat merkittävästi 1890 luvun loppupuolella, kun viereinen Satakunnan silta valmistui vuonna Samaan aikaan rakennettiin Poriin vievältä junaradalta pistoraide Tampellaan, jota pitkin uudet veturit saatiin liikenteeseen. Tampellan alue kasvoi 1900 luvun alkupuolella edelleen. Uudet tehdasrakennukset suunnitteli pääasiassa silloinen kaupunginarkkitehti Lambert Petterson. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen 1914 aiheutti puuvillatehtaalle tilausten tulvan Venäjältä, ja lisärakentaminen jatkui. Vuonna 1918 kansalaissota pysäytti tehtaan toiminnan. Sodan jälkeen oli pulaa materiaaleista ja työntekijöistä. Toiminta kuitenkin käynnistyi ja kasvoi 1920 luvun aikana. Vuonna 1934 Tampella osti Tampereen puuvillatehdas Oy:n, jolla oli tehdas Tampereen Lapinniemessä. Tekstiiliteollisuus laajeni kaupan myötä entisestään ja se oli pitkään konepajan tuotantoa suurempaa. Sotavuosina Tampellan konepajan aseosaston pääasiallinen työ oli omien ja sotasaaliina saatujen aseiden ja tykkien korjaus. Tampellan aseosasto oli tuottanut jo vuodesta 1932 lähtien kranaatinheittimiä, raskaita kranaatinheittimiä ja tykkejä puolustusvoimien tarpeisiin. Tampellassa konepajassa valmistettiin myös lentokonemoottoreita 1930 luvulta sotavuosien loppuun saakka. Sota aikana valmistusohjelmassa olivat lentokoneiden lisäksi lentopommit. 3

7 Marsalkka Mannerheim puhuu sotateollisuuden työntekijöille Tampellan tehtaassa 1942 Kuvaaja Sundström Tampellan sotakorvausvetureita lastattuna junanvaunuihin uuden veturihallin (1938) edessä Kuvaaja Veikko Kanninen Vuonna 1942 marsalkka Mannerheim vieraili Tampellan konepajalla ja tehtaissa jakamassa kunniamerkkejä sotateollisuuden työntekijöille. Sota aikana Tampellan tuottamat aseet, tykit ja lentokoneen moottorit olivat merkittävässä asemassa Suomen puolustuksessa luvulla Tampellassa alettiin valmistaa kallioporakoneita, joista tuli eräs yhtiön menestystuotteista. Myös sotakorvausteollisuus työllisti Tampellaa voimakkaasti. Yhtiö toimitti sotakorvauksina mm. höyrykattiloita, metallisorveja ja vesiturpiineita. Sen lisäksi Tampella valmisti alustat ja höyrykoneet, Lokomo kattilat ja Lentokonetehdas ohjaamot yli viiteensataan veturiin ja 70 luvulla Tampella laajensi edelleen toimintaansa ja siitä tuli merkittävä kansainvälinen kallioporauskoneiden ja kranaatinheittimien toimittaja luvulla Tampella oli Suomen kolmanneksi menestynein yritys luvulla tilanne muuttui. Vuonna 1986 tekstiiliteollisuus myytiin Finlaysonille lama pyyhkäisi lähes koko Tampellan kartalta. Pääomistaja SKOP:in kaatuminen syksyllä 1991 aiheutti Tampellan suuryrityksen lopullisen pilkkomisen ja myymisen. Tampellan alueen kaavoituksesta käytiin voimakasta keskustelua vuodesta 1989 lähtien. Suunniteltua tehdasmiljöön täydellistä purkamista vastustettiin voimakkaasti. Monien vaiheiden jälkeen Tampellan alueen uudelleenkaavoituksen ideointikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen. Heidän esittämässään umpikorttelimallissa osa koskenrannan vanhoista tehdasrakennuksista säilytettiin ja muutettiin uusia käyttötarkoituksia varten. Säilytettäviin rakennuksiin suunniteltiin muun muassa museo, yritystoimintaa ja asuntoja. Tampellan alueen uudelleenkaavoitus hyväksyttiin 1995 ja tehtaiden saneeraus, purku ja uusien käyttötapojen etsintä aloitettiin. Elokuussa 2000 alkoivat Tampellan tehdasalueen purkutyöt asuintalojen ja toimistotilojen tieltä. Suurin osa vanhoista tehdasrakennuksista purettiin. 4

8 1.2.Veturihallin historia Veturituotannon alkuvaiheet Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna Tampere liitettiin rataverkostoon vuonna 1876, kun Suomen Valtionrautateiden järjestyksessä kolmas rata, Hämeenlinna-Tampere-Turku-rautatie valmistui. Rataa jatkettiin vuonna 1895 Tampereelta länsirannikolle, Poriin. Tältä rataosuudelta tehtiin Tampellan alueen kasvavan teollisuuden tarpeisiin ja ennen kaikkea tulevaa veturituotantoa varten pistoraide Tampellan Pellava- ja rautatehtaalle vuonna Suomen rautatieverkoston kasvaessa jatkuvasti valtio alkoi tutkia mahdollisuutta tuottaa vetureita Suomessa luvun lopulla Valtion rautateiden konepajassa Helsingissä rakennettiin koemielessä kuusi kotimaista veturia. Hinta tuli kalliimmaksi kuin ulkomailta tilatuilla vetureilla, mutta valtio piti kotimaisen veturituotannon aloittamista tärkeänä. Veturiteollisuuden tuomat työpaikat haluttiin pitää kotimaassa ja rautatieteollisuuden kasvuun luotettiin vahvasti. Valtio tiedusteli mahdollisuutta valmistaa vetureita Pellavatehtaan konepajalla Tampereella Tampellan alueen pääkadun oikealle puolelle alettiin jo samana vuonna rakentaa tuotannon aloittamista varten höyrykattilapajaa ja ensimmäistä veturien kokoonpanohallia. Samaan aikaan rakennettiin veturihallin luoteispuolelle kattilapaja (1898) ja sitä vastapäätä konttorirakennus (1898) ja valimo (1897). Vuonna 1898 Valtion rautatiet teki sopimuksen Tampereen Pellava- ja rautateollisuus Oy:n kanssa 40 veturin valmistamisesta Tampereen tehtaassa ja valtion tuesta veturituotannon aloittamiseksi. Sopimus merkitsi yhtiölle täysin uuden teollisuudenhaaran aloittamista ja samalla koko suomalaisen veturiteollisuuden syntyä. Ensimmäinen veturi, nro 315 valmistui Tampereen tehtaalla Tampellan veturihalli, ensimmäinen siellä valmistettu veturi ja työntekijät Kuvaaja Niels Rasmussen 5

9 Samaan aikaan veturitallin kanssa rakennetun kattilapajan tuotanto pääsi vauhtiin 1900, jolloin siellä alkoi veturikattiloiden valmistus. Jo 1901 kattilapajaa laajennettiin vanhan osan kaltaisella puolitoistalaivaisella rakennuksella koilliseen. Vuonna 1904 kattilapajan yhteyteen, päätyseinästä luoteeseen liitettiin levypaja. Samalla veturikokoonpanon koillispuolelle tehtiin pieni rakennus, mahdollisesti maalariverstas. Veturituotannon aloittaminen aiheutti tehtaassa muitakin laajennuksia: piti rakentaa lisärakennuksia ja hankkia uusia koneita sekä rakentaa pistoraide, jotta valmiit veturit saatiin liikenteeseen. Tehtaassa valmistetut höyryveturit lähtivät rakennuksen koillispäädyssä sijaitsevia kiskoja pitkin maailmalle. Ensimmäinen maailmansota kasvatti veturien kysyntää ja Tampereen Pellava ja rautatehdas sai silloin merkittävän tilauksen Venäjän armeijalta. Tilaukseen kuului muun muassa teltta ja leipälaukkuja sekä peräti 48 veturia. Tehdasrakennuksista kattilapaja sai jälleen uuden lisäsiiven, nyt koilliseen päin. Vuoteen 1916 asti Tampellan pellavatehtaan konepaja oli Suomen veturiteollisuuden ainoa toimittaja ja toimitti kaikki valtionrautateiden tarvitsemat höyryveturit. Tampereelle 1915 perustettu Lokomon tehdas aloitti myös veturituotannon, mutta laajensi tuotantoaan muillekin aloille. Tampellassa valmistettu veturi nro 300 ja työläiset. Etualalla kansalaissodan aikainen kranaattikasa. Kuvaaja tuntematon, Veturihalli vuonna Kuvaaja tuntematon. Vuonna 1918 kansalaissota pysäytti kokonaan Tampellan tehtaiden toiminnan. Kansalaissodan jälkeen 1920 luvulla Valtion rautatiet uusi voimakkaasti kalustoaan ja edessä oli konepajan laajentaminen. Kattilapajan sivurakennusta pidennettiin 24 metrillä ja se varustettiin nosturilla, työstökoneilla ja höyryvasaralla. Lisäpinta alaa konepajalle tuli laajennusten myötä yli 1700 neliötä. Tampellan alueella on kulkenut kapeita kiskoja, joita pitkin polttopuita, materiaaleja ja koneenosia vedettiin rakennuksesta toiseen. Kiskoraiteet sijaitsivat osin maan alla ja niiden jäänteitä on nähtävissä Vapriikin kellarissa. 6

10 Veturihallin laajentaminen luvuilla 1930 luvun alun laman jälkeen veturien kysyntä alkoi jälleen kasvaa. Vuonna 1935 vanhaa veturihallia laajennettiin liittämällä siihen uusi asennushalli, joka jatkui suoraan vanhan veturihallin koillispäädystä (W19). Uusi osa oli 66 metriä pitkä. Siitä tehtiin samantyyppinen mutta jonkun verran korkeampi kuin vanhasta. Nosturirataa jatkettiin samalla tasolla koko hallin läpi. Laajennuksen alta purettiin 1901 rakennettu maalariverstas. Vuonna 1938 rakennettiin aivan uusi veturien kokoonpanohalli ja konttori. Rakennus liittyi kiinteästi vanhaan veturihalliin ja sijaitsi sen koillispäädyssä. Lisärakennus oli arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema, 1930 luvun lopun funktionalismia. Etelän puolella oli kaksikerroksinen konttoriosuus ja kellarissa pukeutumistilat. Lisärakennus oli tasakattoinen ja kaksilaivainen rakennus. Sen julkisivu oli tiiltä ja runko teräsbetonia. Strömmer suunnitteli 1930 luvulla Tampereelle paljon tehdasrakennuksia, muun muassa kaksi voimalaitosta Tammerkosken varrelle. Tampellan pellava ja rautatehtaan tuotanto oli merkittävää myös sota aikana. Tehtaalla tuotettiin 1940 luvun alussa mm. aseita, tykkejä, lentokoneita ja lentopommeja. Sodan jälkeen Tampella oli merkittävässä asemassa sotakorvausten toimittajana. Noin 15 prosenttia korvauksina maksetuista uusista koneista ja laitteista oli Tampellassa valmistettuja. Yhteistyössä Lokomon ja Lentokonetehtaan kanssa Tampellan konepajalla valmistettiin alustat ja höyrykoneet yli 500 sotakorvauksena toimitettuun veturiin. Veturihalli 1950: W6 Kattilapaja 1898 ja korkeampi lisäosa 1901 W7 Veturihalli 1898 W8 Levypaja 1904, purettiin 1964 W19 Veturihallin lisärakennus koilliseen 1935 W23 uusi konttori ja veturihalli, Strömberg 1938 W33 Turbiinien kokoonpanohallit

11 Sotakorvauksien myötä ja raskaan koneteollisuuden tilausten kasvaessa konepajalle rakennettiin lisätilaa vuonna Suoraan veturihallin luoteispuolelle rakennettiin turpiinien kokoonpanohalli. Lisäksi kattilapajan yhteyteen rakennettiin toinen suuri kokoonpanohalli ja valimo. Tampellan veturihallin lisäosa Kuvaaja E.M.Staf. Veturihallin uutta osaa Kuvaaja Veikko Kanninen Veturien kokoonpanohalli 1960 luvulta eteenpäin Viimeinen höyryveturi lähti Tampellan tehtaalta vuonna Tampellan veturitehtaassa oli valmistettu kaiken kaikkiaan yli 900 veturia ja veturien höyrykattilaa vuosina Vuoden 1957 jälkeen veturitehtaan toiminta jatkui dieselvetureiden valmistuksella. Valtion rautatiet osti moottorivetureita sekä Lokomolta että Valmetilta. Tampella keskittyi dieselmoottoreiden valmistamiseen muiden kotimaisten tehtaiden vetureihin. Yhteistyössä VR:n kanssa Tampella rakensi uusien vaihto ja linjavetureiden dieselmoottorit. Tampellan muu raskas koneteollisuus ja tuotanto kasvoi edelleen ja 1970 luvuilla läheisiä raskaan teollisuuden tehtaita laajennettiin. Vuonna 1961 alueelle rakennettiin rautavalimo ja 1966 uusi koneistushalli. Valimoa laajennettiin 1969 ja Koneistushalliin tehtiin lisätilaa vuonna Tehtaissa valmistettiin mm. kartonkikoneita, kallionporauslaitteita ja kranaatinheittimiä. Pitkän menestyksen jälkeen vuoden 1990 lama kuitenkin muutti Tampellan tilanteen dramaattisesti. Yritys jouduttiin pilkkomaan osiin ja myymään, mikä tiesi muutoksia myös teollisuusalueelle. Tampellan alueen uudelleenkaavoitus hyväksyttiin 1995 ja tehtaiden saneeraus, purku ja uusien käyttötapojen etsintä aloitettiin. Elokuussa 2000 alkoivat Tampellan tehdasalueen purkutyöt asuintalojen ja toimistotilojen tieltä. 8

12 Tampellan veturihalli ja konetehtaat 1990: 115 Veturiverstas, kokoonpano ja koneistushalli 1938, Bertel Strömmer 116 Vanha veturihalli 1898 ja 1935 jatko siihen 117 Kokoonpanohalli Raskas koneistushalli Raskas koneistushalli Koneistushalli 1966, laajennus Ruiskumaalaamohalli, entinen valssipaja Keernahalli Valimo Rautavalimo 1961, laajennus Valimon laajennus 1969 Tampellan alue

13 1.3. Nykytilanne veturihalli 2000 luvulla Tampellan alueen uudelleenkaavoitus 1990 luvulla muutti merkittävästi alueen vanhaa tehdasympäristöä. Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskasen esittämässä umpikorttelimallissa säilytettiin koskenrannan vanhat pellavatehtaan rakennukset ja osa koneteollisuuden vanhemmista osista. Tampellan veturihalli vuonna 1990 Kuvaaja Ilpo Peuhkuri Veturihalli keväällä 2010 Veturihallin koillispääty rakennusvaiheessa 2004 Kuva Skanska Talonrakennus Oy Hallin luoteisseinä viereisen koneistushallin purkamisen jälkeen Kuva Skanska Talonrakennus Oy Uudistustöiden yhteydessä vuonna 2000 koko veturihallin luoteispuolella oleva teollisuushallirypäs purettiin. Veturihallin 1935 lisähalli purettiin, samoin yli puolet Strömmerin vuonna 1938 rakennetusta veturihallista. Kaikki 1940 luvun jälkeen rakennetut raskaan koneteollisuuden tehtaat purettiin, mm. rautavalimo laajennusosineen, koneistushalli ja vuoden 1947 turpiinihallit. Vuonna 2004 osin säilyneeseen Strömmerin veturihalliin tehtiin saneeraus ja muutettiin se asuntokäyttöön ja samalle tontille rakennettiin myös uudisosa. Vuoden 2004 rakennustöiden yhteydessä myös vanhaa veturihallia purettiin ja korjattiin. Koko luoteisseinämän pinta muurattiin uudelleen. Veturihallin ikkunat vaihdettiin uusiin ja ehjiin, luoteisseinämän vuonna 1947 umpeen muuratut ikkuna aukot avattiin. Veturihallin kattorakenteet ja maalattia uusittiin. 10

14 2. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET 2.1. Suhde ympäristöön Veturihalli on olennainen osa jäljelle jäänyttä Tampellan teollisuusalueen rakennuskantaa. Se on yksi alkuperäisistä alueella säilyneistä rakennuksista ja tamperelaisen koneteollisuuden keskeinen lähtöpiste. Tampellan alueelle saavutaan kävellen Satakunnankadun suunnasta. Tällä puolella aluetta sijaitsevat säilyneet 1800 luvun tehdasrakennukset, mm. kehräämö ja kutomo. Reitti vie vanhan kelloportin alta ja vasemmalla on museoksi uudistettu Alaverstas. Veturitehtaan alkuperäisenä säilynyt kaakon puoleinen julkisivu näkyy heti kelloportilta. Museolta päin näkyvissä on alkuperäisenä säilynyt lounaisseinä. Rakennuksen pohjoispuolella on uutta rakennuskantaa, pääasiassa asuinkerrostaloja. Pohjoisesta katsottaessa veturihallista näkyy 2000 luvulla uudelleen muurattu luoteispuoli ikkunoineen. Luoteispuolelle on rakennettu pieni varastorakennus veturihallin läheisyyteen Keskeiset arkkitehtoniset piirteet Ulkopuoli Veturihalli on punatiiliverhoiltu hallimainen tehdasrakennus. Se muodostuu korkeammasta päälaivasta ja matalammasta sivulaivasta päälaivan kaakkoispuolella. Hallin kattoa kannattaa teräsristikko. Punatiilirakennus osin alkuperäinen, osin rakennettu uudelleen. Veturihallin koillispääty 2010, veturihalli oikealla Sisäänkäynti Rakennuksen koillispääty on rakennettu kokonaan uudelleen Veturihallista koilliseen sijainneet tehtaan lisärakennukset purettiin Tampellan alueen uudistustöiden yhteydessä vuonna Osa Bertel Strömmerin 1938 suunnittelemasta uudesta veturihallista muutettiin asuntokäyttöön. Koillispäätyyn rakennettiin myös uusi toimistorakennus. Vanhaan veturihalliin on 2005 tehty uusi sisäänkäynti, joka sijaitsee rakennuksen koillispäädyssä. 11

15 Kaakkoisseinän edustalla on veturituotannon muistona tehtaassa vuonna 1900 valmistettu Rusko-veturi. Rakennuksen kaakon puoleinen osa on matalampi kuin päähalli. Sen seinustalla on kymmenen korkeaa kaari-ikkunaa ja se liittyy kulmauksessa Strömmerin veturihalliin. Kaakkoisseinä ja lounaispääty ovat rakennuksen muutostöissä säilynyt puoli. Veturihallin kaakkoisseinää ja Rusko-veturi Vanhan veturihallin (1898) ja Strömmerin veturihallin (1938) kulma. Rakennuksen lounaispääty on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Punatiiliverhoilu, ensimmäisessä kerroksessa kolme suurta kaari-ikkunaparia ja toisessa kerroksessa kauniisti ryhmitelty kaari- ja neliöikkunasarja. Vapriikin puoleinen pääty eli lounaispääty Lounaispääty, yksityiskohta 12

16 Rakennuksen luoteispuolella sijaitsi vuonna 1898 rakennettu kattilahalli laajennusosineen ja useita muita koneteollisuuden rakennuksia, joita oli rakennettu 1940 luvulta 1970 luvulle. Vuoden 2000 purkutöissä kaikki nämä teollisuusrakennukset purettiin. Rakennuksen luoteisseinustalla sijaitsi vuonna 1947 rakennettu koneistushalli, joka yhdisti veturihallin ja kattilapajan. Koneistushalli jatkui suoraan vanhan veturihallin sivuseinästä. Veturihallin luoteispuolen ikkunat oli muurattu umpeen 1940 luvulla koneistushallia rakennettaessa. l Veturihallin luoteisseinä on uusittu kokonaan vuoden 2000 purkutöiden jälkeen. Veturihallin luoteispuoli

17 2.2.2 Ikkunat Veturihallin kaakkoisseinustalla on kymmenen paria korkeita kaari-ikkunoita, joiden malli on säilynyt alkuperäisenä, vaikka ikkunoita on muuten uusittu. Osa ikkunoista jäi peittoon kun viereen vuonna 1938 rakennettiin Strömmerin lisäosa. Rakennuksen toisella puolella ikkunapareja on 16 kappaletta. Lounaispääty, ikkunat Kaakkoisseinän ikkunoita Rakennuksen lounaispäädyn korkeassa osassa on ikkunoita kahdessa kerroksessa. Yläpuolella on kaksi neliö-ikkunaa, kolme kaari-ikkunaa ja kaksi neliö-ikkunaa. Alakerroksessa on kolme suurta kaari-ikkunaparia. Lounaispäädyn ikkunat 1. krs. Luoteisseinän ikkunat 1.krs. 14

18 Luoteisseinän ikkuna sisältä ja muurauskerrokset Luoteisseinän ikkunat ulkoa Vuonna 2000 Tampellan alueen muutostöiden yhteydessä veturihallin luoteispuolelta purettiin veturihallin ja kattilapajan yhdistänyt koneistushalli. Purkamisen seurauksena koko luoteisseinän pinta muurattiin uudelleen punatiilellä ja kaikki ikkunat uusittiin. Luoteisseinustalla on ikkunoita on kahdessa kerroksessa. Yläkerroksessa on 16 neliöikkunaa pareittain ryhmiteltynä. Alakerroksessa on 14 kaari-ikkunaa pareittain. Yhden ikkunaparin tilalla on rakennuksen länsikulmalla korkea oviaukko Sisätilat Veturihallin on tällä hetkellä sisätiloiltaan avara, hiekkapohjainen halli. Päähalli on korkea ja siihen liittyy yksikerroksinen, matalampi osa. Teräspalkisto jakaa korkeamman ja matalamman osan. Ikkunoita on molemmilla pitkillä seinillä ja lounaispäädyssä. Oviaukot sijaitsevat koillis- ja luoteisseinustalla. Veturihalli, matala sivulaiva. Veturihalli, korkea päälaiva ja lounaispääty 15

19 Veturihallin luoteisseinä 1935 Veturihallin luoteisseinä 2010 Yli satavuotiaan teollisuushallin muoto ja korkeus ovat säilyneet. Seinien sisäpintoja on uusittu purkutöiden ja saneerausten yhteydessä. Koillisseinä on rakennettu täysin uudelleen Rakennuksen sisätilojen ainoa säilynyt kiinteä elementti on hallin korkeaan ja matalaan osaan jakava teräspalkisto. Hallin alkuperäisestä käyttötarkoituksesta kertovat vieläkin hallin avaruus ja korkeus, korkeat ikkunat ja kannatinpalkisto. Veturihallin sisäkatto on uusittu täysin Katon muoto mukailee alkuperäistä muotoa. Hallin maalattia on uusittu täysin 2000-luvulla. Uudet kattorakenteet 2010 Vanhoja ikkunoita

20 Luoteisseinän uusi ovi Kaakkoisseinää sisältä, matala siipi ja teräspalkisto 2.3 Pihatilat Veturihalli sijaitsee aivan Tampellan alueen keskellä osoitteessa Alaverstaanraitti 4. Rakennusta ympäröivät jalankulkuväylät, tiet ja parkkipaikat. Rakennuksen eteläpuolella on pieni viheralue sekä laatoitettu ja kivetty piha. Maapalalla kasvaa pari puuta ja muita istutuksia ja sitä reunustaa aita. Viheralueen keskellä on veturiteollisuuden muistomerkkinä Pikku-Rusko, järjestyksessä toinen Tampereen veturihallissa valmistettu veturi. Veturi kunnostettiin ja tuotiin paikalle vuonna Rakennuksen luoteis- ja koillispuolella on 2000-luvulla rakennettua asuinkerrostaloaluetta. Kaakkois- ja lounaispuolella on 1800-luvun lopun punatiilisiä tehdasrakennuksia. Alue on jakautunut selkeästi kahteen ajallisesti erilliseen osaan. Veturihallin lähiympäristö on avara ja antaa tilaa rakennukselle. Veturihalli keväällä

21 3. KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 3.1 Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot Tampellan Veturihalli on osa Tammerkosken kansallismaisemaa ja Tampellan alueen säilynyttä punatiilistä tehdasrakennuskantaa. Vuonna 1898 rakennetun veturihallin suurimmat arvot ovat sen kulttuurihistoriallinen merkitys Suomen veturiteollisuuden alkuvaiheissa sekä kaupunkikuvan kannalta merkittävä sijainti Tampellan teollisuusalueen sydämessä. Veturihallin kulttuurihistoriallinen arvo perustuu rakennuksen merkitykseen sekä tamperelaisen että suomalaisen veturiteollisuuden alkupisteenä. Vuoteen 1916 asti kaikki suomalaiset höyryveturit tehtiin Tampellan veturihallissa. Veturiteollisuus muodosti suuren osan Tampellan tuotannosta 1900 luvun alussa ja 1950 luvulla sotakorvausteollisuuden puitteissa. Alueella ei ole säilynyt muita veturiteollisuuden rakenteita. Rakennus edustaa veturiteollisuuden syntyhistoriaa Suomessa. Tampellan koneteollisuuden kehittymisellä on ollut suuri rooli Tampereen kaupungin historiassa. Veturihalli on merkittävä ja alkuperäinen osa Tampellan teollisuushistoriaa. Tampellan koneteollisuuden osalta suurin alueella säilynyt rakennus on Alaverstas, jossa nykyään toimii museokeskus Vapriikki. Osa alaverstaasta on rakennettu samaan aikaan veturihallin kanssa vuonna Alueella on säilynyt vanhoista tehdasrakennuksista pääasiassa pellavateollisuuteen liittyviä rakennuksia kuten kehräämö ja kutomo. Tammerkosken itäpuolella, entisten tehdasrakennusten pihalla, maanpinnan alla on säilynyt jäänteitä vanhasta 1884 rakennetusta masuunista ja voimakanavasta. Tampellan masuuni on luokiteltu muinaisjäännökseksi (rauhoitusluokka 2). Veturihalli on suorakulmion muotoinen rakennus, joka muodostuu kaksikerroksisesta päälaivasta ja yksikerroksisesta sivulaivasta. Hallin punatiilimuurattu ulkopinta edustaa perinteistä tehdasrakentamista. Ikkunoiden yläpuolella tiilet ovat pystysuunnassa, mistä muodostuu koristeellinen kaari. Sama kaari toistuu niin viereisen kutomorakennuksen ikkunoissa, kun muissakin alueen tehdasrakennuksissa kosken molemmilla puolilla. Veturihallin lounaiskulmassa katon rajassa on vinoittain muurattuja tiilikuviointeja. Rakennuksen sisätilat ovat muuttuneet alkuperäisestä käytöstä. Teollisuushallin muoto ja avaruus, ikkunajako, kantavat rakenteet sekä korkeus ovat kuitenkin säilyneet. Sisätiloissa on hyvin aistittavissa tilan alkuperäinen käyttö. Hallimainen tila, teräspalkit ja korkeat ikkunat ovat olleet veturituotannon ympäristönä vuosikymmeniä. Rakennuksen ympäristöarvo perustuu keskeiseen sijaintiin Tampellan alueella ja Tampereen kaupunkikuvassa. Veturihalli sijaitsee vanhan teollisuusalueen ja uuden asuinalueen rajaviivalla. Sen alkuperäisenä säilynyt punatiilijulkisivu ja lounaispääty muodostavat yhtenevän näkymän alueen vanhojen tehdasrakennusten kanssa. Rakennuksen luoteispuoli on rakennettu kokonaan uudelleen ja heijastaa pintaratkaisuiltaan viereistä, 2000 luvulla rakennettua asuntoaluetta. 18

22 Veturihalli sijaitsee Tampellan läpi menevän pääkulkuväylän (Alaverstaanraitti) varrella ja osuu ensimmäisenä silmiin, kun alueelle saavutaan kävellen Kelloportin kautta. Kelloportti rakennettiin vuonna 1891 yhtä aikaa kutomon kanssa ja siitä tuli pääportti tehdasalueelle. Työntekijät kulkivat portista tehdasalueelle yli sadan vuoden ajan. Veturihalli on ollut osa portista avautuvaa näkymää lähes yhtä kauan. Rakennus muodostaa yhdessä Alaverstaan ja vanhojen kutomoteollisuuden rakennusten kanssa eheän kokonaisuuden. Niiden väliin jää aukio, jonka muoto on säilynyt lähes entisellään alueen varhaisvaiheista lähtien. Nykyisessä ympäristössään veturihalli toimii alueen jakajana uuteen ja vanhaan osaan. Omalta osaltaan veturihalli kuvastaa elävästi koko Oy Tampella Ab:n historiaa. Rakennuksen luoteispuoli on rakennettu uusiksi 2000 luvulla ja koillispuoli on säilynyt ennallaan 1890 luvulta. Rakennuksen yhteydestä on purettu siihen vuosikymmenien aikana kasvaneet lisätilat. Se on menettänyt alkuperäisen sisältönsä ja osin muotonsa, mutta rakennuksena muistuttaa edelleen paitsi alueen syntyhistoriasta, myös Tampellan menestyksen vuosikymmenistä ja ajan tuomista muutoksista. Veturihalli on osa Tammerkosken kansallismaisemaa, joka jatkuu Tampellan alueelta kosken toiselle puolelle Finlaysonin alueelle ja alas koskenvartta. Alueen punatiiliset tehdasrakennukset muodostavat Tampereelle luonteenomaisen näkymän Toimenpidesuositukset Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr 36 ja sitä koskee seuraava kaavamääräys: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeän rakennuksen osan rakennusala. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja eikä muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa. Rakennuksen sisätilojen tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa. Näitä periaatteita tulee pitää lähtökohtana rakennuksen tulevaa käyttöä suunniteltaessa, ja kaikessa, sekä rakennuksen ulkoisiin piirteisiin että interiööriin kohdistuvassa suunnittelussa, tulisi pyrkiä säilyttämään rakennuksen alkuperäinen, teollisuushistoriallinen leima. Rakennuksen jatkosuunnitelmissa tärkein julkisivuja koskeva asia on alkuperäisenä säilyneiden lounaispäädyn (Vapriikin puoleinen pääty) ja kaakkoisseinän säilyttäminen koskemattomina. Kaikki ulkoseinät tulee säilyttää tiilipintaisina. Ikkunoiden sijoittelu ja muoto, sekä katon muoto tulee säilyttää ennallaan. Veturihallin toimistorakennuksen etupiha on merkitty kaavassa säilytettäväksi pihaympäristöksi. Rakennuksen kaakon ja lounaan puoleisten seinien lähiympäristö tulee pitää jatkossakin avoimena. Veturihallin sisäänkäynti on sijainnut hallin koillispäädyssä ja siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan jo 1930 luvulla. Nykyinen sisäänkäynti sijaitsee Turpiinikadun puoleisella seinällä (luoteisseinä), ja sitä voidaan siirtää myös idemmäksi samalla seinustalla. 19

23 Sisätilojen osalta koko rakennuksen merkittävin tekijä on sen alkuperäiseen teollisuushallikäyttöön liittyvä korkea ja hallimainen muoto. Rakennuksen ensisijaisen jatkokäytön tulisi olla sellaista, että sisätilojen muoto ei muutu. Ellei rakennuksen uudiskäyttöön muuten löydy ratkaisua, sisätilojen jakaminen kahteen kerrokseen voidaan ottaa vaihtoehdoksi. Siinä tapauksessa välipohja tulee rakentaa luontevalle paikalle ikkunatasojen välille. Välipohjaa suunniteltaessa hallin korkean osan Vapriikin puoleinen pääty tulisi jättää avoimeksi. Rakennuksen sisätilassa säilyneet tilan korkeampaan päälaivaan ja matalampaan sivulaivaan jakavat teräspilarit tulee säilyttää ja jättää näkyville. Myös sisätilan jakaminen palkiston mukaisesti kahteen osaan (korkea ja matala osa) voi olla mahdollista. Matalan osan nosturirata tulee pyrkiä säilyttämään. Kattoristikoiden yläpaarre saa mennä piiloon, mikäli se on tarpeen lämmöneristyksen takia. Ulkoseinien sisäpinnat voi rapata uudelleen. Veturihallin uudet rakenteet on hyvä suunnitella vanhan teollisuusrakennuksen henkeen sopiviksi. Niissä voi hyvin olla esimerkiksi näkyviin jääviä teräsrakenteita, tai muita viitteitä alkuperäiseen käyttöön veturien kokoonpanohallina. 20

24 LÄHTEET Arkistolähteet Tampellan kanta alueen historia vuosina Rakennuskannan perusselvitys Tampereen kaupungin kaavoitusviraston toimeksiannosta. Arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy. Rainer Mahlamäki, arkkitehti SAFA ja Anu Leinonen, arkkit.yo. Tampere, Tampellan kanta alueen asemakaavan muutos. Tampereen kaupungin ympäristövirasto, kaavoitus Kirjallisuus Johansson, Timo ja Ekroos, Leena. Massunmäki. Tampellan kylä kaupungissa. Kanta Tampellan asukasyhdistys ry ja Tampereen kaupunki. Tampere Tampella metallin aika ja taika. Toim. Ritva Palo oja. Tampereen museoiden julkaisuja 78. Tampereen kaupunki Niemelä, Jari. Tiilestä tehty Tampere punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna. Tampere Seura ry. Tampere Mukala, Jorma. Metso, Voima, Tuulensuu. Tampereen arkkitehtuuria. Tampere Seura ry. Tampere Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/1998. Tampere

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

VAPRIIKIN SILTA YLEISSUUNNITELMA 12/ 2002 ARKKITEHTI JORMA MUKALA INSINÖÖRITOIMISTO SUUNNITTELUKIDE OY

VAPRIIKIN SILTA YLEISSUUNNITELMA 12/ 2002 ARKKITEHTI JORMA MUKALA INSINÖÖRITOIMISTO SUUNNITTELUKIDE OY VAPRIIKIN SILTA YLEISSUUNNITELMA 12/ 2002 Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 2/15 SISÄLLYSLUETTELO AIEMMAT RAPORTIT JA SUUNNITELMAT TAUSTATIETOA 1 HISTORIAA 2 KANSALLISMAISEMA 3 VÄYLÄN SIJAINTI 4

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kuva 36. Konttoritilojen laajennussuunnitelma vuodelta 1954. Tampereen rakennusvalvontaviraston

Kuva 36. Konttoritilojen laajennussuunnitelma vuodelta 1954. Tampereen rakennusvalvontaviraston Kuva 36. Konttoritilojen laajennussuunnitelma vuodelta 1954. Tampereen rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto. 4.10. Julkisivujen ikkunamuutokset kaakkoisjulkisivussa Ikkunapenkkejä alettiin järjestelmällisesti

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

M A S U U N I N M Ä K I

M A S U U N I N M Ä K I M A S U U N I N M Ä K I K U L T T U U R I H I S T O R I A L L I N E N S E L V I T Y S Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy 31.12.2013 Masuuninmäki - kulttuurihistoriallinen selvitys 2 SISÄLLYS 1 Johdanto

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA 25. KAUPUNGINOSA KÄPYLÄ / PUU-KÄPYLÄ // KORJAUSKORTTI // SUOJELUKAAVA OSMONKULMA SUOJELUKAAVA KORJAUSKORTTEIHIN ON KOOTTU YHTEEN OSMONKULMAN SUOJELTUJA RAKENNUKSIA JA PIHATILOJA KOSKEVAT ASE- MAKAAVAMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

SENAATTI MYY: RATAKATU 3 UPEA ARVORAKENNUS HELSINGIN PUNAVUORESSA

SENAATTI MYY: RATAKATU 3 UPEA ARVORAKENNUS HELSINGIN PUNAVUORESSA SENAATTI MYY: RATAKATU 3 UPEA ARVORAKENNUS HELSINGIN PUNAVUORESSA Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Ratakatu 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Pääkohdat 2.1 DD-materiaali 2.2 Suojelu 3. Myyntiprosessi

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Tampere. Ranta Tampellan täyttöalueen arkeologinen vedenalaisinventointi 25. 26.8.2011

Tampere. Ranta Tampellan täyttöalueen arkeologinen vedenalaisinventointi 25. 26.8.2011 Tampere Ranta Tampellan täyttöalueen arkeologinen vedenalaisinventointi 25. 26.8.2011 Arkeologiset kenttäpalvelut FM Eveliina Salo 2011 Sisällysluettelo Sivu Arkisto ja rekisteritiedot 2 1. Tiivistelmä...

Lisätiedot

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman 2006 Tilkan keskussotilassairaalan työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus. Toteutamme tilatarpeesi nopeammin valmiiksi mietityllä runko-, seinä- ja kattojärjestelmällä. Esimerkkirakennuksemme kertovat, että puurakenteista voidaan tehdä yksilöllisiä tilaajan vaatimuksiin suunniteltuja

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / Stockpos Oy / Väinölänniemi 1-17-1 (Vuorikatu 11) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201

SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 Kristiina Strömmer 25.1.2013 VASTINEET 1 (8) SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 LUONNOSVAIHEEN VASTINEET Asemakaavamuutosluonnos ja siihen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015 VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT Tilanne 17.11.2015 TOIMITILAT (kaikki kaupungin omistamien tilojen vuokrat alv 0%) 1. BERGSTRÖMIN KIINTEISTÖ, Keskuskatu 2 Oulainen - Vuokra sisältää veden ja lämmön

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot