Kuva 36. Konttoritilojen laajennussuunnitelma vuodelta Tampereen rakennusvalvontaviraston

Transkriptio

1 Kuva 36. Konttoritilojen laajennussuunnitelma vuodelta Tampereen rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto Julkisivujen ikkunamuutokset kaakkoisjulkisivussa Ikkunapenkkejä alettiin järjestelmällisesti korottaa varastorakennuksen muutostyön yhteydessä toimistokäyttöön vuodesta 1954 Tampellan Oy:n oman rakennusosaston O. Helmisen, ja myöhemmin K. Tallqvistin suunnitelmien mukaisesti. Ikkunat madallettiin vaakapuitejakoa muuttamalla. Muutostyö jatkui aina 1960-luvun lopulle. Kuva 37. Konttorin laajentamista varten on v tehty julkisivun muutossuunnitelma. Pääkonttorin kaareva kulkukäytävä rakennettiin osaksi myymälää. Kaakkoisjulkisivun sisäänkäynnin viereiset osat muutettiin näyteikkunoiksi. Tampereen kaupungin rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

2 Kuva 38. Sisäänkäyntimuutos vuodelta Portti siirrettiin sisäänkäyntimuutoksen yhteydessä lähemmäs Lapintietä. Kuva Ilpo Peuhkuri Vapriikin valokuva-arkisto D/605/8:65:12 Tampella. Kuva 39. Portinvartija Kallio portilla v V.O.Kanninen Uusi tervatilkevarasto ja käsittelytila Vuonna 1955 purettiin vanhan kehräämön vierestä valtapihalta 1880-luvulta peräisin olevat ruiskuhuone, lankojen kuivatuslaitos, höyrykone- ja höyrypannurakennus sekä savupiippu (L8, L9, L10, L16, L17). Pihan alle kaivettiin maanalainen betonirakenteinen suoja tervatilkkeiden varastoksi ja käsittelytilaksi (L44, L45).[x] Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

3 4.12. Pellavatehtaan kehräämön ullakon purku Pellavatehtaan vanhimman osan ullakko muutettiin tasakattoiseksi vuonna Kuva 40. Vanhan pellavatehtaan ullakko, joka rakennettiin vuoden 1883 palon jälkeen, purettiin tiiliräystään alareunaan saakka ja tilalle tehtiin tasakatto. Julkisivu lounaaseen. Tampereen rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto Vanhan lankavaraston vesikaton lisäeristys Vuonna 1978 muutettiin vanhan lankavaraston (L2 ja L3) vesikatto lisäeristettiin katteen päälle tehdyllä lisäeristyksellä. Loivan katon kattovedet muutettiin samalla sisäpuoliseen vedenpoistoon korottamalla räystäsrakennetta. Kuva 41. Räystäsrakenne. Loiva vesikatto lisäeristettiin ja sadevesipoisto muutettiin sisäpuoliseen viemäröintijärjestelmään. Tampereen rakennusvalvontaviraston mikrofilmiarkisto. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

4 4.14. Pääkonttorin laajennus Pääkonttoria laajennettiin v.1973 rakennukseen L3. Toiseksi ja kolmanneksi ylimpien kerrosten välille rakennettiin lisäporras Ilmanvaihtokonehuone Vanhan kehräämön katolla oleva ilmanvaihtokonehuone on tehty vuonna Tehdastilojen muuttaminen toimistotiloiksi Loput tehdastilat muutettiin toimistokäyttöön vuosina Julkisivujen ikkunamuutokset Työnpuiston ja Tammerkosken julkisivujen ikkunoiden uusiminen on tehty järjestelmällisesti kerroksittain (Tampella Oy:n rakennusosasto, Hannu Tillonen). Työnpuiston ikkunajakoja muutettiin kolmijakoiseksi ja ylimmän kerroksen julkisivun luukkujen tilalle asennettiin ikkunat. Ikkunoiden yläosia tehtiin umpirakenteisina. Ikkunoiden välivaakajaot ja -pystyjaot poistettiin. Ikkunoiden ulkoväritys muutettiin valkoiseksi. Lisäksi toimistojen auringonsuojausta toteutettiin markiiseilla. Kuva 42. Tampella nähtynä Satakunannsillalta vuonna Vapriikin valokuva-arkisto, D/1058, kuvaaja arkkitehti Elmar Badermann. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

5 5. Vanhan pellavatehtaan nykytilanne 5.1. Voimassaolevan asemakaavan suojelumääräykset Kuva 43. Ote vahvistetusta asemakaavasta. Asemakaavassa nro 7300 on osoitettu suojelumääräykset sr-32, sr-33, sr-35 ja s-piha; sr-32 sr-33 sr-35 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai teknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä torni, jota ei saa purkaa. s-piha Säilytettävä pihaympäristö. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

6 5.2. Kaupunkikuva ja punatiilijulkisivut Pellavatehdas on luokiteltu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 kirjassa rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti, maiseman, kaupunkikuvan ja ympäristökokonaisuuden kannalta merkittäväksi kohteeksi, joka on suojeltu asemakaavalla. Kohde on valtakunnallisesti merkittävä. Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Vanha pellavatehdas on ollut alku punatiilirakennusten hallitsemaan kaupunkikuvaan Tampereen kansallismaisemassa. Kuva 44. Vanha pellavatehdas ilmasta katsottuna. Ilmakuva Hannu Vallas. Kuva 45. Luoteisjulkisivun ikkuna. Tiilijulkisivua on jatkettu ikkunapuitteiden eteen. Alempien kerrosten ikkunoista muuraus on purettu (vrt. kuva 29), ja ikkunan yläreuna on tehty suorana kaariaukkoon nähden. Kuva Kalevi Näkki. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

7 5.3. Piha Sisäpiha on aikoinaan ollut täynnä rakennuksia ja toimintaa. Nykyisellään suojeltu piha on vain nurmikenttä. Pihassa tulisi olla virkistystä lisääviä elementtejä. Kuva 46. Sisäpiha. Kuva Antti Hakala. Pääkonttorin pihan on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer syksyllä Kuva 47. Pääkonttorin piha nykyisin. Kuva Jenna Santahuhta. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

8 5.4. Sisätilat Valurautapilarit ja palkit sekä tiiliholvit Vanhan pellavatehtaan kahden alimman kerroksen valurautapilarit ja palkit tiiliholvauksineen ovat säilyneet vuoden 1883 tulipalosta. Rakenteet ovat nykyään monilta osin peitetyt erilaisilla ilmanvaihtokanavilla, valaisimilla, ym. tekniikalla. Pilareiden kapiteeliaiheet ja keskeltä levenevät palkit tulisi mahdollisuuksien mukaan tuoda esille rakennuksen interiööriin. Kuva 48. Valurautapilarit ja valurautapalkit kattoholveineen. Tekniikkavedot kätkevät interiöörin helmet. Kuva Kalevi Näkki. Kuva 49. Vanha porrashuone kattoholveineen ikkunakehyksineen luo tunnelmaa. Kuva Antti Hakala. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

9 Vanhat puuikkunat Vanhassa pellavatehtaassa (v. 1857) alkuperäiset ikkunakarmit ja -puitteet ovat olleet valurautaa. Niitä ei enää ole. Sen sijaan 1980-luvun ikkunoiden vaihdosta ovat säästyneet tämän vanhimman osan pihan puoleisen julkisivun kolme ylintä kerrosta. Osaan ikkunoista on lisätty lisälasi. Nämä puuikkunat tulee kunnostaa. Pääosin ikkunat, ja osin lisäksi puitejaot on muutettu luvulla. Tuolloin myös iso osa ikkunoista on rakennettu umpeen sisäpuolelta. Ikkunoiden ulkopintojen alkuperäinen värisävy on muutettu valkoiseksi 1980-luvulla. Sävyn palauttaminen lähelle alkuperäistä on huomioitava ikkunoita kunnostettaessa. Kuvat 50 ja 51. Kolmannen ja neljännen kerroksen ikkunat ovat rakenteeltaan siroja puuikkunoita. Vasemmasta on poistettu pystyjakoja ja interiööri on tekniikan. KN. Kuva 52. Koskijulkisivun ikkunaseinän sähkökourut, lämpöpatterit sekä yläpuoliset ilman vaihtojärjestelyt vievät huomion kauniin ikkunaseinän pilari-, kapiteeli- ja kaariaiheilta. Kuva Kalevi Näkki. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

10 Kuva 53. Sirot ikkunat kuuluvat osaltaan interiööriin. Kuva Kalevi Näkki. Kuva 54. Toimistotekniikkaa. Kattoholvi, ikkuna-aukon kapiteelit ja kaarimuodot ovat piilossa. Tekniikan taakse on jäänyt myös uuden ikkunan vaakasuora yläreuna, jota ei ole tehty aukon kaarevan yläreunan mukaan. Ikkunan kaareva yläosa on huomioitava seuraavassa ikkunan uusimistyössä. Kuva Kalevi Näkki. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

11 Kuva 55. Vuosien 1857 ja 1916 rajakohta ensimmäisessä kerroksessa. Ikkuna-aukot ovat säilyneet, taustalla laajennus, jonka ikkunoiden yläosat on rakennettu umpeen luvulla. Etualalla olevien ikkuna-aukkojen pielien tiilipinnat, vanhan julkisivun puolelta, lienee mahdollista ottaa esiin. Kuva Kalevi Näkki. Kuva 56. Ikkunoiden väli ja yläosa on muutettu umpinaisiksi. Katti on lisäksi täynnä tekniikkaa. Alkuperäisen kokoiset isot kaari-ikkunat antavat sisätiloihin huomattavasti enemmän valoa. Ikkunat tulisi uusia täysimittaisina. Kuva Anna Rinne. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

12 Lattialaatat Vanhan pellavatehtaan 4. kerroksen käytävän lattiassa on vanhaa klinkkerilaattaa. Näkyvän laattalattiapinnan leveys on 1800 mm. Lattialaattaa on valmistettu luvun alussa. Valmistaja on Heinrich Polko, GmbH Bitterfeld. Kuva 57. Lattialaatta 4. kerroksen käytävässä. Kuva Kalevi Näkki. Kuva 58. Neljännen kerroksen käytävän lattia. Kuva Kalevi Näkki. Laatoitus on todennäköisesti tehty Lambert Petterssonin suunnitelmien mukaisesti v.1916, jolloin myös kahden alimman kerroksen laajennuskin on tehty. Pettersson on suunnitelmissaan ottanut kantaa 3. ja 4. kerroksen lattiarakenteisiin sekä ullakkokerroksen muuttamiseen kerrokseksi. Laattapinnan säilyttäminen 4. kerroksen käytävässä on mahdollista. Laatan pinta on liukas, ja siksi tulisi tutkia sen pinnassa käytettäviä mahdollista liukkautta estäviä vahoja. Mahdollisesta liukkaudesta tulisi olla myös varoitus. Muun lattiapinnan alla on mahdollisesti samaa laattaa, samoin myös kolmannessa kerroksessa. Niiden osalta mahdollinen säilyttäminen lienee käytettyjen liima-aineiden takia hankalaa. Jos mahdollista laattakerros tulisi säilyttää tavalla tai toisella esim. lattiarakenteen alla. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

13 Rautakarmit Vanhoja, 1880-luvun rautakarmeja on jäljellä muutama. Vanhassa pääportaassa oleva rautakarmi lienee vanhempi. Kuva 59. Pääportaan toisen kerroksen oviaukkoa kehystää vanha rautakarmi. Kuva Kalevi Näkki. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

14 Pääkonttorin portaat ja kaiteet Portaat on kaiteineen (askelpintoja lukuun ottamatta) ovat 1880-luvulta. Portaita on jatkettu ylemmältä lepotasolta vuonna 1916 rakennettuun laajennusosaan, mutta ne on laitettu umpeen vuoden 1954 suunnitelmien mukaan rakennetun pääkonttorin laajentumisen yhteydessä. Nämä v porrasosat lienevät vielä jäljellä välipohjarakenteissa. Kuva 60. Pääkonttorin portaat. Kuva Antti Hakala. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

15 Pääkonttorin vanhat ovet Pääkonttorin vanhimmat ovet ovat säilyttämisen arvoisia. Kuva 61. Pääkonttorin vanha pariovi. Kuva Antti Hakala. Kuva 62. Vuorineuvosten salin oven painike ja avainkilpi. Kuva Antti Hakala. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

16 Pääkonttorin kattopeilit Pääkonttorin sisäkatossa on, ainakin osin säilyneitä kattopeilejä. Kuva 63. Vuorineuvosten salin katto. Katossa on kattopeilit. Huonetiloissa on mahdollisesti muuallakin kattopeilejä, mutta tiloissa on nyt alaslasketut katot, eikä niitä pääse näkemään. Kuva Kalevi Näkki Vuonna 1912 rakennetun julkisivun mahdollinen esiin tuominen Vuonna 1912 rakennettuun osaan kiinni vuonna 1916 rakennettuun osaan voisi sisälle esiin tuoda vanhan tiilijulkisivun aiheeksi. Kuva 64. Vuonna 1912 rakennetun osan julkisivua on nähtävissä vuoden 1916 laajennusosassa. Kuva Antti Hakala. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

17 6. Vanhoja sisävalokuvia Kuva 65. Pellavatehdas, märkäkehruu. Vapriikin valokuva-arkisto Minttu:10:204. Kuva 66. Tampellan Pellavatehtaan loimitukkeja. Vapriikin valokuva-arkisto TKA Mannelin:44:22. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

18 Kuva 67. Tampellan pellavatehdas. Vapriikin valokuva-arkisto TKA Mannelin:44:13. Kuva 68. Pellavatehdas. Vapriikin valokuva-arkisto TKA Mannelin 44:16. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

19 Kuva 69. Pellavatehdas. Vapriikin valokuva-arkisto TKA Mannelin:44:7. Kuva 70. Pellavan loukutusta Tampellan Pellavatehtaalla Vapriikin valokuva-arkisto Minttu:44:35. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

20 Kuva 71. Tampellan pellavatehtaan puolauskone. Vapriikin valokuva-arkisto TKA Mannelin:44:12. Kuva 72. Loimien laittoa tukille Pellavatehtaalla. Vapriikin valokuva-arkisto TKA Mannelin:44:24. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

21 Kuva 73. Pellavatehtaan teollisuuskoneita 1930-luvulla. Vapriikin valokuva-arkisto TKA Mannelin 44:28. Kuva 74. Kappale uusinta kehruuosastoa, kuvattu Vapriikin valokuva-arkisto, Minttu:9:23. Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A

22 7. Yhteenveto käsitellyn sr-32 osan arvoista. A. Rakennusrungon merkittävin osa on vuoden 1883 palosta säilynyt osa 1. ja 2. kerroksessa. Tämän osan tärkeimmät elementit ovat valurautarakenteet holvauksineen. Ensimmäisessä kerroksessa, rakennuksen sisään jäänyt vanha julkisivu pelkkine aukkoineen on sisätilan kannalta myös merkittävä säilynyt osa. Vanha pääporras holvauksineen ja aukotuksineen on olennainen osa vanhinta kerrostumaa. B. Vanhan pääkonttorin pääporras, kattopeilit, vanhimmat ovet ja kaiteet yksityiskohtineen ovat arvokas säilytettävä osa konttorin kokonaisuudessa. C. Arvokkaisiin osiin voidaan laskea vanhat ikkunat sekä klinkkerilaatat, jotka ovat noin sadan vuoden takaisia rakennusosia. D. Vanhojen julkisivupintojen esiin tuominen on lähinnä mahdollisuus, jolla voidaan rikastuttaa eri rakennusvaiheiden tuomaa karaktääriä. Rakennuksen ehdottomasti arvokkain osa on vanhan kehräämön 1857 rakennettu osa, ja erityisesti sen kaksi alinta kerrosta. Vanhin osa ja siitä koskelle päin tehty vuoden 1916 laajennus sekä pääkonttori on suojeltu asemakaavassa sr-32 merkinnällä. Vanha pääporras tulisi ennemmin olla suojeltu sr-32 määräyksellä kuin vuoden 1916 laajennus. 8. Suojelusuositukset Rakennushistoriaselvityksen yhteydessä esille tulleiden asioiden pohjalta on tehty liitekartta suojelusuosituksista, koska nykyisessä kaavassa on siihen littyviä epäkohtia. Tampereella Aihio Arkkitehdit Oy, Kalevi Näkki, arkkitehti SAFA, ARK 756, YKS 252 Lähteet GEORG THEODOR POLYCHRON CHIEWITZ , Torgil Mohlinin ja Olof Holmbergin kuvaamana, Toimittanut Margareta Redlund, Käännös Wilhelm Brummer, Kieliasu Veijo Kiuru, Ritarihuoneen julkaisuja XII, Tammikuu LINNE OCH JERN 1, Textil- och metallindustrierna i Finland intill 1880-talet av Lars G. von Bonsdorff, Söderström & C:o Förlagsaktiebolag, Helsingfors Mercators Tryckeri, LINNE OCH JERN 2, Adolf Törngren d. ä. av Lars G. von Bonsdorff, Söderström & C:o Förlagsaktiebolag, Helsingfors Mercators Tryckeri, LINNE OCH JERN 3, Gustaf August Wasastjerna av Lars G. von Bonsdorff, Söderström & C:o Förlagsaktiebolag, Helsingfors Mercators Tryckeri, TAMPELLAN KANTA-ALUEEN HISTORIA VUOSINA , Arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy, arkkitehti SAFA Rainer Mahlamäki ja arkkitehtiyo Anu Leinonen, Tampereella VANHA TAMPERE I, 1900-luvulle tultaessa, Reijo Ojanen Arvi Laakso Seppo Kallio, Tampere-Seura, Tampere-Seuran julkaisuja n:o 50, Tampereen Keskuspaino TAMPEREEN KANTAKAUPUNGIN RAKENNUSKULTTUURI 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98, Tampere Arkkitehti 1 / 1984, Tehdaskaupunki Tampere, Marna Maula s LIITTEET Nykytilanteen pohjapiirrokset (7 piirustusta). Rakennusvaiheet (1 piirustus). Suojelusuositukset (1 piirustus). Aihio Arkkitehdit Oy TAMPELLA, KOY KOSKITAMMI, RAKENNUSHISTORIASELVITYS PIIR.NRO 2294/200A