Retkelle uusmaalaiseen luontoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Retkelle uusmaalaiseen luontoon"

Transkriptio

1 Retkelle uusmaalaiseen luontoon Uudenmaan Uudenmaan virkistysalueyhdistys 20 1 Föreningen Föreningen Nylands friluft friluftsområden f

2 Tervetuloa retkeilemään luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys on uusmaalaisten kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta. Yhdistys hankkii virkistykseen, ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvia, luonnonkauniita alueita eri puolilta Uuttamaata. Yhdistys ylläpitää ja kehittää monipuolista luonnonsatama- ja virkistysalueverkostoa, jonka tarjonnasta kukin kävijä voi löytää mieleisensä suosikkipaikan virkistäytymiseen, rentoutumiseen ja harrastamiseen luonnon helmassa. Muistathan jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet Yhdistyksen virkistysalueiden käytön perusperiaatteena on jokamiehenoikeuksien noudattaminen. Retkeily ja liikkuminen luonnossa antaa vapauden tunteen, mutta vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Muistathan, että tulenteko on sallittu ainoastaan keittokatoksissa sekä erikseen osoitetuilla nuotiopaikoilla; ota kuitenkin huomioon metsäpalovaroitukset; avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana on kielletty noudatamme roskatonta retkeilyä, joten ole hyvä ja siisti jälkesi ja vie jätteet mennessäsi parin yön pituinen telttailu on luvallista, mutta yhdistyksen alueita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen leiriytymiseen et vahingoita kasvillisuutta tai puustoa tai häiritse eläimistöä, esim. lintuja niiden pesimisaikana; muista myös vastuusi koiran tai kissan omistajana äläkä päästä koiraa ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan lintuja saat poimia marjoja ja sieniä, mutta kasvillisuuteen kuten jäkälikköön tai sammalikkoon ei pidä kajota; metsänpohja joutuu muutenkin alttiiksi kovalle kulutukselle pelkästään tallaamisen takia toimit niin, että suot myös muille alueiden käyttäjille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta onkiminen ja pilkkiminen on sallittu kaiken ikäisille; viehekalastusta varten on lunastettava valtion kalastuskortti. Pysyvien pyydysten (esim. verkkojen ja katiskojen) asettaminen ei ole yhdistyksen vesialueilla sallittu. Tarkista vesialueen raja kartasta. Moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla (esim. mönkijät) ei maastoliikennelain 4 :n mukaan saa ajaa maastossa ilman maanomistajan erityistä lupaa. LUONNOSSA LIIKKUESSASI MUIS- TATHAN VASTUUSI ALUEIDEN SÄILYMISESTÄ MYÖS TULEVIEN KÄYTTÄJIEN ILONA. Lisätietoa jokamiehenoikeuksista Suomessa: 2 Sisältö ITÄINEN UUSIMAA Lillfjärden, Loviisa...3 Brokholmen, Porvoo...4 Bredholmen, Porvoo...5 Norra Sandö, Porvoo...5 Bockhamn, Loviisa...6 Myllyjärvi, Loviisa...6 Stornäsudden, Porvoo...7 Varlaxudden, Porvoo...7 Onas, Porvoo...8 Högholmsören, Sipoo...8 Pirttisaari, Porvoo...9 Fiskträsk, Sipoo... PÄÄKAUPUNKISEUTU & KESKINEN UUSIMAA Kalliosaari, Helsinki...11 Pikku Leikosaari, Helsinki...11 Sarvikallio, Tuusula...12 Piilolammi,Hyvinkää...12 Yli-Takkula, Espoo...13 LÄNTINEN UUSIMAA Stora Brändö, Kirkkonummi...14 Järvö, Kirkkonummi...15 Porkkalanniemi, Kirkkonummi Palakoski, Vihti...18 Onkimaanjärvi, Karkkila...19 Kopparnäs, Inkoo...20 Störsvik, Siuntio...21 Stora Fagerö, Inkoo...22 Gölisnäs, Inkoo...23 Byxholmen, Raasepori...24 Tallholmen, Raasepori...25 Kolaholm, Raasepori...26 Lövö, Raasepori...26 Långösund, Raasepori...27 Långön, Raasepori...27 Korpudden, Raasepori...28 Kajsas, Raasepori...29 Sandviken, Raasepori...29 Lappohjanranta, Hanko...30 Elämää hiekkarannalla...31 Virkistysalueet ja jäsenkunnat...32

3 HELSINKI Lillfjärden Loviisa Pinta-ala: 63 ha Hankintavuosi: 1990 Merikarttasarja A 618 (satama 214) 60 16, ,0 Lillfjärden, Brokholmen, Bredholmen, Norra Sandö, Bockhamn, Stornäsudden, Varlaxsudden, Onas, Pirttisaari Pornainen Kirveskoski Askola Monninkylä 55 Kerkkoo Ilola 170 Myllyjärvi Koskenkylä 6 LOVIISA Lillfjärdenin alue koostuu Fallholmenin saaresta, Hästön Hamnholmenista sekä erillisestä palstasta Hästössä. Fallholmenin länsipuolella sijaitseva luotosaari Bisaholmsklacken on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla saaressa sijaitsevan kalasääsken vaihtopesän takia. Lillfjärdenin lahdelle pääsee parhaiten Fallholmenin itäpuolen salmesta, missä voi navigoida Lötholmenin länsinokassa sijaitsevan yksityisen linjamerkin mukaan. Lillfjärdenin lahdelle pääsee myös Granholmenin lännenpuoleisesta salmesta. Lähin kaupparanta on Kabbölessä, saariryhmän pohjoispuolisella mantereella (n. 7 mpk=n. 12 km). Kabbölessä on kesäkahvila ja venehuoltoasema. Rannasta saa veneen ja kanootin vesille ja autoja varten on vuokrattavana päiväpaikkoja. Ajan tasalla olevat tiedot palveluista saat verkkosivuilta Hästön ja Lötholmenin rannat ovat melko tiiviisti rakennettuja. Mökkiläisten ja saariston asukkaiden rauhan turvaamiseksi on suotavaa, että ulkoilijat pysyttelevät maalla liikkuessaan yhdistyksen alueilla. Lerviken Kalkkiranta Kitö Löparö 4.2 Rauhoitettu, maihinnousu kielletty Granholmen 7 Högholmsören Kaunissaari Fagerö Hinthaara Kilpilahti Kalvö Mjölkhalsen Lillfjärden Fallholmen 1543 Onas Pirttisaari Pörtö Mörtfladan Stornäsudden Emäsalo Emsalö Varlaxudden Lillfjärden Strömmingholmen PORVOO Vessölandet Hästön Ebbo Epoo Lötholmen Virvik Bockhamn Brokholmen Pellinki Pellinge Sarvisalo Sarvsalö Isnäs Pernaja Rönnäs 1580 Kabböle Lillfjärden Norra Sandö Keipsalo Kejvsalö Hästön Bredholmen 0 km Pohjakartta: MML Virkistysalueen raja Keittokatos Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Koordinaattipiste m 9.0 Hamnholmen Siksandsholmen Äggörarna Karttojen syvyys- ja väylätiedot Liikennevirasto, lupa nro 1741/24/2013 Lapintiira 3.7 (4.2) Lilla Hamnholmen Korshället 3 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo 3

4 ( 4,2 ) Brokholmen Porvoo Pinta-ala: 12,4 ha Hankintavuosi: 1995 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 240) 60 13, ,9 Alue koostuu kolmesta saaresta. Näista suurin, Stora Brokholmen, on virkistyskäyttöön sekä Dömansholmen kooltaan että luonnonoloiltaan soveltuvin. Pääsaaren pohjoiskärjen tuntumassa sijaitseva Lilla Brokholmen on erittäin kivikkoinen. Etelänpuoleinen pieni Brokholmsören sen sijaan on laakea luotosaari. Brokholmenin etelärannalla vuorottelevat hienot hiekka- ja kalliorannat ja luonnontilainen hiekkarantaosuus on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Saaren keskiosista on otettu hiekkaa sekä viime vuosisadan alun paikkeilla että myöhemmin 1950-luvulla. Laiturin edustalla veden syvyys on 6 metriä. Saaressa on hyvä kaivo. Korsholmen Korsholmsören Ohdakeperhonen 15.0 Limholmsörarna Hasselö Saltvikholmen Nuotiopaikka Kaivo Laituri Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste SL-alue m Saltörarna Nothällen Långhällen 22.0 Stora Brokholmen Brokholmsören Hasselöskatan Saltörshållen Pienennetty 40,8% Lilla Brokholmen Keto-orvokki Vastaholmen Kråviken 2.5 SL-alue 4.2 Sandön Fiskesklobbarna 2.2 linjataulu Västerviken Ankkurointi KIELLETTY (vedenalainen kaapeli) Bastö 2.2 Styningsfladan Granholmen Herrskär 13.0 Bredholmen Söderudden Styningsholmarna Norra Sandö Sandökobben Röholmen Virskären 17 ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa 4

5 Norra Sandö Porvoo Pinta-ala: 6,6 ha Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 223) 60 13, ,3 Bredholmen Porvoo Pinta-ala: 13 ha Hankintavuosi: 2001 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 221) 60 13, ,7 Norra Sandö sijaitsee Pellingin saariston edustalla. Yhdistykselle kuuluu Sandön saaren pohjoispää sekä Sandökobben-luoto. Sandö on maisemallisesti hieno, kapea ja matala harjusaari, jonka luonnontilaisena säilyneet hiekkarannat ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä männyistä. Yhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti syvenevänä itään. Rantautumaan pääsee parhaiten saaren länsipuolella sijaitsevaan kallioiseen niemeen, jonka pohjoispuolella on kiinnitysrenkaita ja -poijuja. Merikartta on alueen kivisillä vesillä tarpeellinen. Sandön saari edustaa saaristoluontoa ja -maisemaa kauneimmillaan ja sen säilyttäminen tällaisena myös jatkossa edellyttää alueen käyttäjiltä luonnon arvoja tiedostavaa vastuuntuntoa. Bredholmenin kallioisen saaren eteläpuolella on suojaisa ja syvä salmi, jossa rannan läheisyydessäkin on syvyyttä vielä pari metriä. Muutamaa vedenalaista kiveä on varottava. Salmen pohjassa kulkevan merikaapelin takia on ankkurointi kielletty, mutta rannassa on kiinnityspoijuja. Saaren puusto koostuu pääasiassa kangasmetsästä vaihtelevassa kalliomaastossa; siellä, täällä on pieniä suopainanteita sekä vanhaa kuusikkoa. Norra Sandön itäranta 5 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo

6 Bockhamn Loviisa Pinta-ala: 5 ha, 6 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja A 618 ja 619 (satama 217) 60 16, ,2 Myllyjärvi Loviisa Pinta-ala: 121 ha, vesialue 13 ha Hankintavuosi: 2012 Osoite ( ): Pålbölentie 248 Hippiäinen Bockhamnin retkisatama sijaitsee Byön saarella, Pernajan Sarvisalon edustalla. Aivan Byön vierestä kulkee merkitty veneväylä. Sisälahdelle vievän kapean salmen syvyys on noin 3 4 metriä. Itse lahti on hieman matalampi (keskiosa 2 3 m) ja sen pohja on liejuinen ja pehmeä. Lahden suun lännenpuoleisessa niemessä on yksityinen huvilapalsta, jolla on lomarakennuksia. Bockhamnin laguunimainen sisälahti on vanhojen karttatietojen perusteella kautta aikain ollut tunnettu suojasatama. Nykyäänkin se on veneilijöiden keskuudessa Suomenlahden suosituimpia etappi- ja yöpymissatamia Ajo-ohje: Helsingin suunnasta aja valtatietä nro 7 Porvooseen ja poistu liittymästä nro 62. Käänny vasemmalle ja jatka tietä nro 170 noin km. Käänny Pålbölentielle ja aja 1,7 km. Tien vasemmalla puolella on metsätie pysäköintipaikalle. Myllyjärven virkistysalue on luonteeltaan erämainen: karu järvi vehreine rantoineen tarjoaa luonnonrauhaa etsivälle vaeltajalle levollisen hienot maisemat ja linnuille turvalliset pesimäpaikat. Itärannan polku kulkee kivikkoisessa, rehevässä kangasmetsässä. Länsipuolella, rantametsän taustalla, kohoaa jylhä, laaja kallioalue. Alueella on hienot marjastus- ja sienestysmaastot. Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Bisamossen Koordinaattipiste m Koberget Byön Konungsviken Österviken Bockhamn Bokhamnuddarna Bockhamn 40 Sikilä Myllysillanoja Kvarnbäcken Albertinpelto Mossabacken 60 Tenberget 51.1 Teenonsuo Myllyjärvi Pålbölsmalmarna Myllyjärvi Kvarnträsket 49.3 Mörkbäcks 40 Mickos Pålböle Arvila Lindholmen (2.4) Klovholmen Risholmen m Mösängen Träskända Tie suljettu talvella ja kelirikon aikana Pålböle träsk 26.2 Viasholmen 40 tielle 170 (Porvoo Loviisa) ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa 6

7 Stornäsudden Porvoo Pinta-ala: 2,6 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A 622 (satama 253), peruskartta , ,2 Osoite ( ): Holsteininkuja 163 Varlaxudden Porvoo Pinta-ala: 12 ha Hankintavuosi: 2002 Merikarttasarja A 621 ja 622, peruskartta (ei suositella rantautumista) Osoite ( ): Emäsalontie 1420 Ajo-ohje: Emäsalon sillalta n. 700 m, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Holsteininkujalle (2 km perille). Alue on aivan Stornäsuddenin kärjessä. Stornäsudden sijaitsee Emäsalon saaren pohjoiskärjessä. Emäsaloon on siltayhteys mantereelta. Rantaviivan pituus on noin 350 metriä. Alueen editse kulkee merkitty veneväylä ja niemen itäpuolelle voi rantautua. Alue soveltuu veneilyn etappikohteeksi tai maitse tultaessa päiväretkeilyyn. Yhdistyksen alue rajoittuu rannassa molemmin puolin yksityisiin huvilatontteihin. Ajo-ohje: Ajetaan Porvoon Emäsalon saaren läpi sen eteläkärkeen noin 15 km; yhdistyksen alue on juuri ennen luotsiasemaa, johon tie päättyy. Varlaxuddenin matalilta silokallioilta avautuu näkymä suoraan Suomenlahden ulkosaaristoon, jossa sininen ulappa siintää silmänkantamattomiin. Virkistysalueen rantavedet ovat kivikkoisia ja matalia. Laakeiden kallioalueiden välinen rantametsäkin on seudulle tyypillisesti kivikkoinen. Alue tarjoaa hienot puitteet merimaiseman valokuvaukseen, kaikkina vuodenaikoina Kuggen Kuggsund PORVOO Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m Emäsalonselkä Stornäsudden (3.5) Emäsalon silta Kivitakaviken yhdistyksen alueen raja Kunuholmen Stornäs EMÄSALO Holsteininkuja Byviken Välterkvarnen Betberget Bottenvarpen Luotsias. PORVOO EMÄSALO kääntöpaikka yksityinen aita Edesvik Varlaxudden puomi Skvättan Valtion maa, silokallioranta matala kivikkoinen ranta Hamnholmen Fågelboet Pysäköinti Keittokatos Nuotiopaikka Bussipysäkki m 7 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo

8 Onas Porvoo Pinta-ala: 24+2 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja A 621 ja 623 (satama 241) 60 11, ,0 Högholmsören Sipoo Pinta-ala: 2,3 ha, 650 ha vesialuetta Hankintavuosi: 2000 Merikarttasarja A 623 (satama 263) 60 12, ,9 Rantasipi Onaksen laaja saariryhmä on Porvoon saariston merkittävimpiä ja omaleimaisimpia kokonaisuuksia. Onaksen etelänpuoleisilta, komeilta graniittikallioilta avautuu esteetön näkymä Suomenlahdelle. Yhdistyksellä on omistuksessaan Onaksen kaakkoiskulma, jonka edustalla kulkee syväväylä. Pienellä veneellä rantautuminen onnistuu myös saaren eteläpuolelle, mutta paras maihinnousupaikka on kiviä väistellen nokan pohjoispuolella sijaitsevan rantakallion luona. Veneenlaskuramppeja on lähettyvillä mantereen puolella useita, mm. Sipoon Kalkkirannassa ja Spjutsundissa. Heti Onaksen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin Kaivokarin ulkoilualue satamineen. Keravan kaupungin Nikuvikenin ulkoilualueelta on Onakseen matkaa n. 6 mpk (= 11 km) km ja yhdistyksen Stornäsuddenilta, Emäsalon pohjoiskärjestä taas kertyy matkaa n. mpk (= n. 20 km). Yhdistykselle kuuluu vielä noin kilometrin päässä Onaksesta itään sijaitseva pieni kalliosaari Rönnskär, jota hallitsee vanha, merihistoriallisesti arvokas väyläkummeli. 1.2 Sipoonselällä sijaitseva neljän pienen saaren ryhmä, joista kolme on puuttomia luotoja. Rantakalliot ovat laakeita ja matala saari on tuulille altis. Kaunis retkikohde, joka näyttää parhaat puolensa auringossa, tyynellä säällä. Kalkkirannan yleisestä laiturista alueelle on matkaa 3,5 mpk (=n. 6 km). Västra Byholmen Lilla Högholmen 5 Långön Brännskär (2.4) Furuskär 16.0 Stora Högholmen (4.5) (6.7) Södra Byholmen Högholmsören Högholmsören 2.7 Onas 17 Killingholmen Kalliomaalauksia Vitholmen Koordinaattipiste 25 Svartholmen Trädgårdsholmen m Brändholmen Lilla Trädgårdsholmen Torskholmen Nuotiopaikka 13 Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m 16 Kaivokari Helsingin kaupungin virkistysalue Morumshällarna 16 Orrörarna Hommanskär 4,7 Onaslandet Glosholmen Tattarören Onas 18.0 Kalamies Onaksen rannalla Jatulintarha 20 Rågskär 28 Kuggviken Onas port Höghällen Remmarhällen (4.5) 20 Gråhällen Tobakshällen ITÄ-UUSIMAA: ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo Porvoo ja Sipoo ja Sipoo ITÄ-UUSIMAA: Porvoo ja Sipoo 25 Björnhällen 0.6

9 Pirttisaari Lerviksudden Porvoo Pinta-ala: 17 ha Hankintavuosi: 2006 Merikarttasarja A , ,3 Höyrylaivalaituri Ångbåtsbryggan Nokasundet Lästholmen Koululaituri Skolbryggan Pirttisaari Höyrylaivantie Ångbåtsvägen Byviken Pirttisaarentie Pörtövägen Pörtö Yksityinen Svartviken 3.0 Luonnonsuojelu- ja virkistysalue (Metsähallitus) Såraudden Pirttisaaressa on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta saakka ja siellä on edelleen ympärivuotisia asukkaita. Saarella on toiminut tulli- ja merivartioasema sekä Suomenlahden puolustustukikohta. Puolustusvoimilta hankittiin eteläinen Lerviksudden virkistysalueeksi ja pohjoinen osa siirtyi Metsähallitukselle luonnonsuojeluun varatuksi alueeksi. Veneellä rantautuminen onnistuu parhaiten Svartvikenin lahdella, jonka itäpuolella on virkistysalueelle saapuville laituri. Lahden pohjukassa on entisen merivartioaseman laituri, joka on yksityisomistuksessa. Kärrytietä pitkin voi kulkea Lerviksuddenille ihailemaan avointa näkymää Suomenlahdelle. Etelässä häämöttää Söderskärin majakka. Korsbergetin korkealla kalliolla on hukkuneen kalastajapojan muistoristi 1800-luvulta. Lerviksuddenin alueelle leimaa-antavimpia ovat laajat kallioalueet, jotka vaihtuvat alueen sisäosan vehreisiin, sammalmättäisiin metsiin. Luonto on monipuolista ja saaren maisemansuojelulliset arvot ovat huomattavat. Lervikenin lahti on hyvin matala ja hiekkapohjainen. Bastö Kissaholmen 2.1 Kissasundet Halsholmen Telakka Varv Viborgssundet Viborgsholmen 26 Mellanudden Makkaraudden Lerviken Korsberget 2.1 Virkistysalueen raja Vanhoja puolustusrakenteita (pääsy kielletty) Merkitty reitti m Lerviksudden (Yhdistyksen alue) Näköalapaikka Muistoristi Venelaituri Vuorovenelaituri Keittokatos Nuotiopaikka Saaressa on sotahistoriallisiksi muistomerkeiksi luokiteltuja rakenteita kuten tykkiasemia ja bunkkereita sekä tulenjohtotorni, jotka ovat edelleen puolustusvoimien omaisuutta. Sipoon Kalkkirannasta on vuoroveneliikenne Pirttisaareen (www.portoline.fi). Saaressa lähin vuorovenelaituri on Byvikenissä, entisessä koulurannassa. Koulurakennus on yksityisessä omistuksessa, joten pihapiiriin ei voi jäädä luvatta. Reitit vuorovenelaitureista Lerviksuddenin alueelle hipovat pirttisaarelaisten taloja ja pihapiirejä ja paikallisten asukkaiden rauhaa on syytä kunnioittaa. 9 ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo

10 Fiskträsk Sipoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1997 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Helgträskintie 63 Hömötiainen Ajo-ohje: Helsinki Porvoo-tieltä nro 170 Landbon Östersundomin moottoritieliittymästä ajetaan pohjoiseen Knutersintietä noin 6 km. Käännytään oikealle Helgträskintielle, jonka varrella noin 500 m:n päästä on pieni pysäköintipaikka. Kalliosaari, Pikku Leikosaari HELSINKI HELSINGFORS Villinki Villinge Kallahti Kallvik Vuosaari Nordsjö Uutela Nybondas Kalliosaari Bergholmen Pikku Leikosaari Lilla Lekholmen Iso Leikosaari Stora Lekholmen P 0 2 km Pohjakartta: MML Fisktäskin virkistysalue kuuluu luonnosuojelun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaaseen Sipoonkorven metsäalueeseen. Noin kilometrin pituinen, merkitty polku, vie metsän halki kauniin järven rantaan. Rannat ovat matalat ja paikoin soistuneet. Sipoonkorpeen on yhteistyöhankkeena toteutettu ulkoilureittejä, opasteita ja pysäköintipaikkoja, ja laajan alueen kehittämistyötä jatketaan edelleen. Vuonna 2011 perustettua Sipoonkorven kansallispuistoa ollaan laajentamassa, ja Fisktäskin alueen siirtyminen Metsähallituksen hallintaan, osaksi puistoa, on vireillä. Ajantasaiset tiedot Sipoonkorven suunnittelun ja toteuttamisen etenemisestä löytyvät nettiosoitteesta - Sipoonkorven kansallispuisto. Fiskträsk KERAVA KERVO Kehä III Ring III Hindsby Byabäcket Hindsby Sipoonkorven kansallispuisto Sibbo storskogs Kuusijärvi nationalpark Helgträsk Bakunkärr VANTAA VANDA Flatberget Landbo HELSINKI HELSINGFORS Nikkilä Nickby Fiskträsk Itäsalmi Östersundom 7 Sipoo Sibbo 170 Söderkulla P 0 3 km Pohjakartta: MML PORVOO BORGÅ Kansallispuisto Pysäköintipaikka Luontopolku 60 Nysved Knutersintie Knutersvägen Helgträskintie Helgträskvägen Helgträsk Helgträsk 28.5 ÖSTER- SUNDOM Bakunkärr Hagen HINDSBY Nykulla Fiskträsk Abborrträsk 46.9 Abborrträsk Fiskträsk 45.9 Immersbyviken Fiskträskbergen Kalkisbacka 60 Parkeringsplats Pysäköinti Infotavla Infotaulu Rastplats Levähdyspaikka Avträde m Pohjakartta: LMV:s MML:n lov nr 220/MML/ ja Liikennevirasto ITÄINEN UUSIMAA: Sipoo

11 Kalliosaari Helsinki Pinta-ala: 3,9 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 293) 60 11, ,9 Pikku Leikosaari Helsinki Pinta-ala: 1,1 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 295) 60, ,7 Kalalokki Kalliosaari sijaitsee Kallahdenniemen edustalla Itä-Helsingissä. Noin 350 metriä pitkä saari on pääosin kallioista mäntykangasta, mutta saaren keskivaiheen matalammalla osuudella on yllättävän rehevääkin maastoa saniaiskasvustoineen. Suurta osaa saaresta peittää kulutukselle hyvin altis pintakasvusto: jäkälä, sammal ja paikoin hento heinikko. Pohjoisosan kallion lakialue kohoaa noin 19 metriin. Sieltä avautuvat laajat näkymät saaristoon. Läntinen kallioranta on paikoin erittäin jylhä ja jyrkkä; saaren itäpuoli muodostuu laakeammista kallioista ja siellä on myös hyvä hiekkaranta. Rantavedet ovat kivikkoisia, joten veneilijöiden on syytä rantautua varovaisesti. Kokskjul Keittokatos Rastplats Levähdyspaikka Avträde Förtöjningsring Kiinnitysrengas Koordinater Koordinaattipiste m Pohjakartta: LMV:s lov MML nr ja 220/MML/ Liikennevirasto KALLAHTI KALLVIK Kallahdenniemi Kallviksudden Kuningatar Drottningen Prinsessa Prinsessan Prinssi Prinsen Voirasia Smörasken Neitsytsaaret Jungfruholmen Voinappi Smörflicken Rauh.alue Fridl.omr. Kalliosaari Bergholmen Berggrundet Naturskyddsområde (1.3) Kalliosaarenluoto (4.0) Kallioluoto Luonnonsuojelualue Pikku Leikosaari sijaitsee Itä-Helsingin edustalla, Kallahdenniemestä etelään. Mantereelle on matkaa n. 1 mpk (= 1,7 km). Pikku Leikosaaren lähin naapurisaari on sen itäpuolella sijaitseva Iso Leikosaari, joka on Helsingin ruotsalaisten seurakuntien leirialue. Leikosaari muodostuu laakeista kallioista. Karun saaren männikkö on harvaa ja hidaskasvuista. Kallion korkein laki kohoaa 6 metriä merenpinnan yläpuolelle. Pyöreän muotonsa ja sijaintinsa takia Pikku Leikosaari on tuulille altis, mutta etenkin kesän aurinkoisina päivinä sen laakeat rantakalliot houkuttelevat auringonpalvojaa tai ympäröivän meriluonnon ihastelijaa. Kalliosaari Iso Leikosaari Stora Lekholmen Pikku Leikosaari Lilla Lekholmen Ei veneiden kiinnitystä laituriin m (2.4) 11 PÄÄKAUPUNKISEUTU: Helsinki

12 HELSINKI Sarvikallio Tuusula Pinta-ala: 36 ha Hankintavuosi: 1997 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Sarvikalliontie 35 Piilolammi Hyvinkää Pinta-ala: 25 ha Hankintavuosi: 1991 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Piilolammintie 162 Helmipöllön poikasia Useat viime vuosisadan alun taidemaalarimme ikuistivat Tuusulanjärven länsipuolella sijaitsevan Sarvikallion jylhiä kallioita. Sen laelta avautuu kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Alue onkin yksi etappikohteista liikuttaessa Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa ja tutustuttaessa keskisen Uudenmaan järvenrantaluontoon. 45 Sarvikallio HYVINKÄÄ Tuusulanjärvi Sarvikallio Pajalantie TUUSULA KERAVA Lassila P Hyrylä o JÄRVENPÄÄ Pajala km Pajalantie 4 Pohjakartta: MML Sarvikalliontie Anttila Haaparannantie Tusby Tuusulanjärvi träsk Sarvikallio Seittelinniemi TUSBY TUUSULA Infotavla Pysäköintipaikka Parkeringplats Avträde Näköalapaikka Utsiktsplats m Ajo-ohje: Helsinki Hämeenlinna-valtatieltä käännytään Hyvinkään kohdalla länteen vievälle Läyliäisten tielle (nro 1361), jota ajetaan n. 4 km, kunnes käännytään pohjoiseen Piilolammintielle ja ajetaan tie loppuun (n. 2,5 km). Piilolammin virkistysalue sijaitsee Kytäjä Usmin laajan metsäalueen sydämessä. Alue liittyy välittömästi valtion luonnonhoitometsiin, jotka myös ovat retkeilykäytössä. Yhdistyksen alue rajoittuu n. 200 metrin matkalta Piilolammin rantaan etelässä. Lampi on rehevähkö, mutta melko puhdasvetinen ja syvä. Piilolammin ympäri kulkee rantapolku. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen metsäkämppä, joka on yksityisessä kesähuvilakäytössä. Pihaalue ja saunaranta on kierrettävä metsän puolelta. Piilolammin pohjoisosan itärannalta on aikoinaan louhittu ns. mustaa graniittia. Piilolammilta voi patikoida esim. Usminjärvelle, jonne on matkaa n. 1 km. Usmin alueella on useita retkeilyn tukikohtia nuotiopaikkoineen. Hyvinkään kaupunki on viitoittanut metsäreittejä, mutta voi silti olla hyvä hankkia suunnistuskartta kaupungilta koko alueella liikkumista varten. Kompassi on toinen hyvä seuralainen laajalla metsäalueella. Kytäjä Usmin metsäaluekokonaisuus on myös suosittu talvinen laturetkeilykohde. Pohjakartta: LMV:s lov MML nr 220/MML/ ja Liikennevirasto KESKINEN UUSIMAA: Tuusula ja Hyvinkää 12

13 i Piilolammi Piilolammi Kytäjärvi Läyliäinen KANTA-HÄME (RIIHIMÄKI) Suolijärvi Piilolammintie 1361 Kytäjä Usminjärvi Jauholammi HYVINKÄÄ HYVINGE Mäntsälä 25 Yli-Takkula Espoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro ja 16 Osoite ( ): Takkulantie 11 Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Laituri m Piilolammi P km Pohjakartta: MML 4.2 Herunen HANKO HANGÖ Valtion luonnonhoitometsä Piilolammi yksityinen HELSINKI HELSINGFORS 45 Ajo-ohje: Porintieltä (nro 120) käännytään Takkulantielle. Alkuperäisen Yli-Takkulan tilan luonnonsuojelullisesti arvokkaista maista on valtaosa liitetty Nuuksion kansallispuistoon, minne kävijät tilan pysäköintipaikan kautta pääasiassa suuntaavatkin. Yli-Takkulaan kuuluu metsää ja peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijän käyttöön. Myös tilan rakennukset on vuokrattu. Vaakkoi Väärä-Musta 80.8 Pikku Piilo 1.9 Usminjärvi 2.9 PORI Soiniemi Sarkkinen Saarijärvi hiekkaranta 72.3 Helsingin kaupungin Vaakkoin ulkoilualue 120 Tuhkuri 73.7 HELSINKI VIHTI ESPOO Pieni Majaslampi Yli-Takkula Nuuksion kansallispuisto Takkulantie Iso Majaslampi 92.7 Pysäköintipaikka Mustakorpi m Yli-Takkula KESKINEN 13UUSIMAA ja PÄÄKAUPUNKISEUTU: Hyvinkää ja Espoo

14 Stora Brändö Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha, 42 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja B 629 (satama 387) 60 02, ,1 Karikukko Stora Brändön saariryhmä koostuu 38 ha:n kokoisesta pääsaaresta sekä pienemmistä, etelämpänä sijaitsevista luotosaarista. Etelä- ja itäosan vedet ovat matalia ja karikkoisia, mutta pääsaaren länsiranta on jylhää kalliota. Itärannan laiturin merenpuoleinen syväys on noin 1,8 m. Pohjoisrannan tuntumassa on jäänteitä kalastajan asumuksesta ja saaristolaisesta kulttuurimaisemasta. Entisen talon paikan vieressä on keittokatos. Stora Brändö kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja saaren eteläreuna sekä luodot muodostavat linnustonsuojelualueen, jonne maihinnousu on Ängeslandet (1.2) Brändöklackarna Maihinnousu kielletty Linnustonsuojelualue Ryssgrund Brändöfjärden Brändö sund 2.6 Stora Brändö Varo matalikkoa! 4.5 Lilla Bredskär Stora Bredskär Merkitty polku Keittokatos Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Luontotorni Koordinaattipiste m 25 kielletty lintujen pesimäaikana. Lintuja ja muuta luontoa voi tarkkailla aivan suojelualueen reunalla sijaitsevasta luontotornista. Stora Brändön keittokatos LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi 14

15 Siuntion kk. Sjundeå kby Stora Halsö Vormö Evitskog Stora Brändö, Järvö, Porkkalanniemi, Kopparnäs-Störsvik Degerby Träskön Mäkiluoto Makilo 51 Veklahti Vecklax 50 Kehä III Siuntio Kirkkonummi ESPOO 115 Kopparnäs Pikkala Störsvik Kantvik Upinniemi Porkkalanniemi Linlo Porkkala Tullandet Masala Långvik Ängeslandet Pentala Stora Brändö Järvö km Pohjakartta: MML Järvö Kirkkonummi Pinta-ala: 1,5 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629 (satama 393) 59 57, ,0 Yhdistyksellä on hallinnassaan Porkkalanniemen edustalla sijaitseva Järvön saaren lounaisniemi. Järvön aluetta on pienen kokonsa vuoksi käytetty lähinnä veneilyn etappisatamana ja päiväretkikohteena. Koska muu osa saaresta on edelleen suljettu yleiseltä käytöltä, on yhdistyksen alue aidattu siitä selkeästi erilleen. Rantakallioilla on veneiden kiinnitysrenkaita. (9.0)Järvöfjärden Tryholmen Purjehdusseura Ormholmen Torrören 4.0 Helsingin kaupunki Järvö Puolustusvoimat 5 Söderfladan Yksityisalue Södergrund m 4.5 Stora Brändön luontotorni 15 LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi

16 Porkkalanniemi Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629, 630 ja 631 Peruskartta (ei suositella rantautumista) Osoite yhdistys ( ): Omsatuntie 77 Vetkokannas: Tullandintie 115, Nedergård: Tullandintie 190 Kanadanhanhi Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) käännytään tienviitta Porkkalanniemi kohdalla ja ajetaan yleisen tien loppuun, kunnes tulee viitta Porkkalanniemen virkistysalueet. Yhdistyksen hallinnassa oleva alue sijaitsee Vantaan ja Kirkkonummen virkistysalueiden välissä. Niemen kärjessä on yleisöltä suljettu, aidattu luotsiasema. Aluetta luonnehtivat parhaiten sen jylhät kalliorannat sekä korkealta, Telegrafbergetiltä avautuva panoraamanäköala aavalle merelle. Karussa rantakalliometsikössä on 5 pronssikautista hautapaikkaa (kiviröykkiöitä). Rantakalliot ovat jyrkkyydessään etenkin syysliukkailla vaarallisia, mikä tulee ottaa huomioon alueella liikuttaessa. Yhdistyksen aluetta hoidetaan ja valvotaan yhteisesti Porkkalanniemen virkistysalueita omistavien kuntien kanssa. Virkistysalueiden yhteispinta-ala on noin 160 hehtaaria (rantaa n. km). Pampskatan Porkkalanniemi on merkittävimpiä lintujen muuton tarkkailupaikkoja Suomessa ja niemen eteläisin kärki, Pampskatan, vetää joka kevät puoleensa runsaasti lintuharrastajia. Syksyisin Porkkalanniemi on etenkin tyrskykalastajien suosikkipaikka. Alueella on hirviä, valkohäntä- ja metsäkauriita ja jotta nämä luonnonvaraiset alkuasukkaat edelleenkin saisivat elellä rauhassa yhteisellä alueellamme, on erityisen tärkeää, ettei retkeilijöiden koiria päästetä maastossa irralleen. Metsäkauris Merilokki LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi 16

17 23 Yhdistyksen virkistyalue Kuntien virkistysalueet Pysäköintipaikka Vartijan toimisto Taukotupa Telttailualue Keittokatos Nuotiopaikka Kaivo Uimapaikka Muinaishauta Näköalapaikka m Uudenmaan virkistysalueyhdistys (2.4) Sandöfjärden Vetokannas (Vantaan kaupungin ulkoilualue) Porkkalanniemi 19.0 Dragesviken Kesäkauppa ja -kahvila Vierasvenepaikkoja PorkalaMarin Kääntöpaikka Telegrafberget Västerudden Käringholmen 6.9 Luotsiasema Nedergård (Kirkkonummen kunnan ulkoilualue) Grållsgrund Mjölandet Tullandet (2.4) Kyrkogårdsöfjärden 9.0 Pamskatan Skansfjärden 8.0 (1.5) Meriv.as. Kyrkogårdsön 2.7 (3.7) 17 LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi

18 HELSINKI Palakoski Vihti Pinta-ala: 85 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Palojärven metsätie 420 Ukonkorento Kanahaukka Ajo-ohje: Helsinki Turku-moottoritieltä Veikkolan risteyksestä tielle nro 1 länteen päin. Ajetaan Palojärven metsätietä 3 km, kunnes tie kääntyy oikealle. Vajaan kilometrin jälkeen tie kääntyy vasemmalle ja muuttuu Palakosken metsätieksi. TURKU Palakosken metsäalue on pääosin tyypillistä, vaihtelevaa eteläsuomalaista metsää, johon suot antavat oman leimansa. Mummusalin kalliot muodostavat komeita näköalajyrkänteitä. Näiden jyrkänteiden alapuolella on pienen kosken partaalle rajoittuva rehevä rantalehto, jolla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa (SL-alue). Palakoski 1 2 Huhmari Palakoski 0 2 km Pohjakartta: MML Palojärvi Palojärven metsätie Tervalampi Nuuksion kansallispuisto Palojärvi 1 Veikkola Kurkisto P Palokoski Henriksfors 1 Mummusali Palakoski Pysäköintipaikka Näköalapaikka m Palomäki 80 SL Palojärvi 43.5 Mustanlahdenvuori 0,6 grustäkt Helsingfors Åbo väg 60 Lautassuo Palakosken metsätie Palakoski Brännfors VICHTIS SJUNDEÅ LÄNTINEN UUSIMAA: Vihti Mustassuo 18 Palakoski

19 Onkimaanjärvi Karkkila Pinta-ala: 30 ha Hankintavuosi: 1999 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Karhunsalmentie 190 Palokärki Punatulkku Ajo-ohje: Helsinki Pori-tieltä (valtatie 2) käännytään oikealle Vuotinaistentielle (pääsee eteläisemmästä tai pohjoisemmasta risteyksestä) ja seuraavaksi Karhunsalmentielle, jota pitkin on n. 1,5 km perille. Onkimaanjärven virkistysalue sijaitsee Karkkilan pohjoisosassa lähellä Tammelan rajaa. Seutu on karua ja ylävää selännealuetta, joka liittyy Hämeen ylänköalueen reunaosiin. Virkistysalueen metsää luonnehtii luonnontilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella on myös lehtoja. Onkimaanjärvi Kanootin saa vesille alueen eteläosassa sijaitsevan lahden pohjukan pieneltä hiekkarannalta. Muu osa rantaa on kivikkoista. Hämeen Ilvesreitti kulkee alueen läpi. Pysäköintipaikka Nuotiopaikka m Onkimaanjärvi 1.6 Onkimaanjärvi reitti jatkuu Liesjärven kansallispuistoon 140 Ruokjärvi Porila Karhunsalmentie Ilvesreitti Korkeamäki PORI Vuotinaistentie 2 Mustikkamäki Vuotinainen KARKKILA (13 km) HELSINKI (82 km) Vuotinaisten kurssikeskus Vuotinainen LÄNTINEN UUSIMAA: Karkkila

20 Kopparnäs 20 Hanko Helsinki-tielle Koppa Stormossaberget rnä sin t ie Långvassofjärden Kuovi Linnustonsuojelualue Råbergen Råbergintie Yksityinen varastoalue KESTIKIEVARI Sandfjä intie rnäs ppa Ko Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (51) käännytään Kopparnäsintielle. Ajetaan noin 5 km. TIO SIUN O INKO Inkoo Pinta-ala: manner 450 ha, saaret 60 ha, vesial. 195 ha Hankintavuosi: 2003 Merikarttasarja B630 (satama 406) Peruskartan karttalehti nro ja 05 Kopparnäsin retkisatamalaituri 60 3, 24 13,9 Stora Halsö 60 02, ,3 Osoite ( ): Kopparnäsintie 432 Ka llio n iemi 20 Långmossen Kopparnäsin virkistysalue koostuu manneralueesta, Retkisatamasuojelualue laituri saarista ja luodoista. Imatran Voima hankki KopparKalast jatorpantie näsin 1960-luvun lopussa, jolloin aluetta suunniteltiin Yksityinen a Brä ydinvoimalan sijaintipaikaksi, mutta sen sijaan se tuli Kopparnäs 5 Sandarbukten energiakokeilun, koulutuksen ja henkilökunnan virkis5 tyksen käyttöön. Kurssikeskusrakennuksissa toimii KopYksityinen SL Sjöborg Klobb parnäsin Kestikievari, joka tarjoaa myös mahdollisuuackantie INVA den yöpymiseen ja saunomiseen (p , Mjölgrund INVA Bergudden Alkuperäisen Kopparnäsin tilan Östervik Märagr undet Rävberget vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näsl Klobback kyvissä. Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi 2.7 kokonaan. Kopparnäsintie vie jylhien näköalakallioiden L tuntumaan. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä, suota sekä peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijälle. Kopparnäs on komea kokonaisuus saariston kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoja, ja sen vaaliminen on meidän kaikkien alueella retkeilevien yhteinen etu. Mantereen kallioalueilla pesii maassa touko-kesäkuussa kangaskiuru, minkä takia on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä. Gåsören Degeröfjärden Stora Ha Halsökobben 20 Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka pohjoispuolen lahdessa on laituri ja poijuja. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m. LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo Halsö Vältern SL

21 Hanko Helsinki-tielle Pickala Golf Kvarnträsk 17.8 Kvarnträsk Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Sandviken Störsvikintie Puhdistamo Kvarnmossen Dyviken Kolaholmen Störsvik Kolaviken 20 luonnonsuojeluja virkistysalue Dyvik stolen Korseberget Yksityinen Kolaviken Störsvik Luonnonsuojelu- ja virkistysalue Siuntio Pinta-ala: 81 ha maata, vesial. 75 ha (virkistysalueyhdistys) luonnonsuojelualue 190 ha (valtion maa) Hankintavuosi: yhteishankinta 2009 Merikarttasarja B 630 Peruskartan karttalehti: Osoite ( ): Kolaholmen 0 rden 6.3 Båsgrunden ndöskatan SL Granholm Bergskär a illa Halsö Haraholm sundet lsö hiekkaranta Sandviken hiekkaranta Koskisgrundet 2.6 Sandfjärden talon kivijalka Kurubackudden Matholmen Snickars Ålandsberget Virkistysalue (virkistysalueyhdistys) Virkistys- ja luonnon suojelualue (Metsähallitus) Pysäköintipaikka Keittokatos Nuotiopaikka Kaivo Laituri Kiinnitysrengas Muinaishauta Näköalapaikka Lintutorni Pitkospuut Koordinaattipiste m Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (51) käännytään Störs vikintielle. Ajetaan noin 5 km. Käänny oikealle puhdistamon p-paikalle tai jatka vasemmalle Kolavikenin rantaan. Störsvik on upea luontokeidas, jonka ranta-alueet vaihtelevat laakeista kallioista jyrkänteisiin, tervaleppälehdoista hiekkarantoihin. Störsvikin sisäosien vanhat metsät suoalueineen, Kvarnträsk-järvi ympäristöineen sekä alueen rehevimmät rantametsät ja -niityt muodostavat harvinaisen, arvokkaan luonnonsuojelu- ja virkistysaluekokonaisuuden. Alue kuuluu valtakunnalisesti arvokkaisiin linnustokohteisiin ja hyvällä onnella voi metsässä nähdä liito-oraviakin. Itärannan myötäisellä polulla Kolaholmenin ja Sandvikenin välillä saa hienon kuvan rannikon luonnosta ja saaristokulttuurista. Reitillä on vehreitä rantalehtoja, korkeita maisemakallioita, pronssikautisia hautoja, entisen asutuksen jäljiltä vanhojen torppien kivijalkoja, pihaketoja ja hakamaita. Kuljettaessa puhdistamolta tulevalla kärrypolulla hiekkarantaan voi ihailla vanhaa metsää ja suoluontoa. Lyhyin patikkareitti Störsvikin eteläiselle hiekkarannalle on Kopparnäsin Sandfjärdeniltä; polku kulkee laakeilla kallioilla ja rantalehdon läpi. Sandvikenin ja Kurubackuddenin eteläisillä rantakallioilla on kiinnityslenkkejä veneitä varten. 21 LÄNTINEN UUSIMAA: Siuntio

22 Stora Fagerö Inkoo Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1999 (vuokrattu) Merikarttasarja B 630 ja 632 (satama 411) 59 59, ,2 HANKO Fagervik Stora Fagerö, Gölisnäs Storramsjö 186 HELSINKI Inkoo Stora Fagerö Metsäisen harjusaaren pohjoisosa luonnonkauniine hiekkarantoineen on vuokrattu Inkoon seurakunnalta yhdistyksen käyttöön. Seurakunta omistaa edelleen suurimman osan saaresta ja siellä on heidän käytössään olevia rakennuksia. Yhdistyksen alueella on nuotiopaikka, käymälä ja kaivo. Parhaat rantautumispaikat ovat länsipuolella; siellä on myös laituri, jonka päädyssä on noin 1,5 m syvyyttä. Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja lännen puoleinen hiekkaranta on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu (5.5) Bastholmarna hiekkaranta Lilla Fagerö Hjortronklobben Brändholmen Fageröfjärden 20 Stora Fagerö Fagerögrunden Barösund Älgsjölandet lossi P Orslandet Bjurs Gölisnäs Käringarna km Pohjakartta: MML 17.0 Kaivo Keittokatos Laituri Koordinaattipiste m LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo 22

23 Gölisnäs Inkoo Pinta-ala: 11,5 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 632 (satama 428), peruskartan karttalehti nro , ,0 Osoite ( ): Gölisnäsintie 248 Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) kohti Barösundia. Lossilla Orslandet-saareen. Seuraa viittoja Bjurs. Ennen Bjursin aluetta erkanee tie vasemmalle Gölisnäsiin. Gölisnäsiin pääsee vesitse suuremmillakin veneillä ja suojaisan etelälaiturin luona on noin 8 metriä syvyyttä. Alueella on mahdollisuus maksua vastaan saunomiseen, yöpymiseen sekä myös soutuveneen vuokraamiseen kesäkuukausina joka päivä, touko- ja syyskuussa viikonloppuisin. Yöpymisestä on syytä sopia etukäteen ja makuupussi tai petivaatteet on oltava omasta takaa. Kallioisessa maastossa telttapaikan osoittaa alueen valvoja. Gölisnäsin valvonnasta ja hoidosta virkistysalueyhdistyksen lukuun vastaa Hyvinkään Pursiseura. Lisätietoja Gölisnäsistä saa yhdistyksen kotisivuilta tai soittamalla Gölisnäsin valvojan numeroon Hälftesträsket Övervakare Valvoja Kokskjul Keittokatos Avträde Aitta Bod Poiju Förtöjningsboj Brygga Laituri Koordinater Koordinaattipiste m gästbyggnad vierasmaja Gölisnäs huvudbyggnad päärakennus bastu sauna Själöörarna Göliglo 20 Pohjakartta: LMV:s lov MML nr ja 220/MML/ Liikennevirasto Yöpymisaitta 23 LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo

24 Byxholmen Raasepori Pinta-ala: 12 ha, 60 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja B 635 (satama 492) 59 52, ,2 Tukkasotka (3.4) Byxholmenin kahdesta saaresta koostuva aluekokonaisuus sijaitsee aivan Tammisaaren saariston kansallispuiston kupeessa. Kansallispuisto jää Byxholmenin itäpuolelle. Byxholmen sijaitsee veneväylien keskellä; lähin merkitty väylä kulkee saaren pohjoispuolella. Saaret erottaa toisistaan matala salmi. Lännenpuoleinen Lilla Byxholmen on karu ja jyrkkärantainen. Saaressa on hyvä kaivo sekä käymälä ja nuotiopaikat. Pohjoispuoleisella rannalla on pieni sauna, joka on kesäkuukausina aina auki. Sauna toimii itsepal- sauna Älgö Tammisaaren saariston kansallispuisto veluperiaatteella ja se on maksuton. Kukin saunavieras huolehtii siitä, että sauna jää siistiin kuntoon seuraavallekin ja että aloituspuita on myös valmiina. Saunaa ei varata erillisille ryhmille. Lähin kaupparanta on Skåldön Sommarössä, n. 3,8 mpk (=n. 7 km) päässä Byxholmenista koilliseen (Skåldö Fiskebod puh. (019) , katso myös Kauppias ajaa tilauksesta taksivenettä. Tammisaaren saariston kansallispuistosta saa tietoa È soittamalla luontokeskukseen (puh ) tai internetsivuilta Lilla Byxholmen Byxholmen Söderskatan Tallklobbarna orsörarna Nuotiopaikka Kaivo Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m (5.5) 27 Hästö Hasselholmen Retkellä ulkosaaristossa. LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori 24

25 HANKO Tallholmen Raasepori Pinta-ala: 1,5 ha, 30 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 633 (satama 437) 59 55, ,3 Ritariperhonen Byxholmen, Tallholmen, Kolahom, Lövö, Långösund, Långön, Lappohjanranta Koverhar Tvärminne H a n k o n i e m i Lappohjanranta Lappohja Byxholmen 25 Älgö Gullö Tammisaari 02 Sommarö Skärlandet Skåldö Degerö lossi/färja Torsö Rödjan Tammmisaaren saariston kansallispuisto Jussaari Snappertuna Kolaholm Långösund Långön Växär Tallholmen P km Pohjakartta: MML Lövö Tallholmen muodostaa itäisimmän osan Tammisaaren Växärin edustalla sijaitsevassa Skataholmarna-saariryhmässä. Tallholmen on rakentamaton, pieni kalliosaari, jonka puusto koostuu hidaskasvuisista saaristomännyistä. Saaren itäpuolella on laakeita kalliorantoja, länsipuolella on jyrkempää ja ranta siellä on myös syvempi. Saari soveltuu meriretkeilyn etappikohteeksi, se sijaitsee aivan väylän tuntumassa. Mantereelta, esimerkiksi Sandnäsuddin kauppa- ja satamarannasta saareen on matkaa noin 1 mpk (= n. 2 km). Maskisholmen Sandvikören Växär 1.8 Gustavsholmsörarna 15.0 Skataholmarna Träskesfjärden 13.0 Skataholmsgrunden Bylandsudden Gästfjärden Tallholmen 24 Träskö Fjärdskär m Granholmen 18.0 Lägskär (5.5) 25 LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori

26 Kolaholmen Raasepori Pinta-ala: 4 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 161 Närhi Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla eteläänpäin tielle nro 12 (kyltti Snappertuna, Raseborg). Ajetaan vajaa 5 km risteykseen, mistä vasemmalle n. 0 m ja kaupan kohdalla mutkaisessa risteyksessä oikealle noin 200 m. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle Höstnäsiin ja vajaan 5 km:n päästä oikealle kohti Lövötä. Kolaholmen on runsaan kilometrin päässä. Kolaholmenin alue on entistä valtion luonnonhoitometsää ja puustossa on tavanomaisen lajiston ohella metsälehmusta, siperianlehtikuusta ja douglaskuusta. Alueella on pieni hiekkaranta. Lövö Raasepori Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 245 Ajo-ohje: Kolaholmin uimapaikalta jatketaan n. 1 km eteläänpäin. Lövö on merihenkinen metsäalue Tammisaaren sisäsaaristossa. Metsät ovat monipuolisia vaihdellen karuista kallioista reheviin tervalepikoihin. Rantavedet ovat matalia. Läntisellä rannalla on pieniä laakeita kallioita. Skattmarken SNAPPERTUNA SNAPPERTUNA hiekkaranta Stora Vårholmen Långösund ( 3,0 ) Kolaholmen Kojuddsviken Pysäköinti Nuotiopaikka Näköalapaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste Pustberget Timmerbackberget m Sandnäsudd Kvidjenålsfladan yksityinen Nortusudden Lövö Småholmen Långön Kauppa/kesäkahvila Kroksudden Lempholmen Rågö Hunsvotten Killören Tvisäck Tygenäs Söderfjärden Strömsö LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori 26

27 Långön Raasepori Pinta-ala: 61 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja B 633 (satama 431) 59 56, ,8 Långösund Raasepori Pinta-ala: ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Sandnäsuddintie 320 Långön saaressa maasto ja luonto on vaihtelevaa ja siellä voi tehdä antoisia patikkaretkiä vaikkapa marjoja poimien. Eteläkärjessä on jylhiä kallioita. Saareen pääsee veneetönkin mantereen puolelta vuokraamalla soutuveneen Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Långön rannat muodostuvat monin paikoin hienoista silokallioista. Rantautumispaikkoja on helppo löytää. Reiluja, usean metrin syvyyksiä on isojen veneiden tarpeeseen sekä saaren itäpuolella että länsipuolen eteläosan rannoilla. Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla vasemmalle tielle nro 12 (kyltti Snappertuna, Raseborg) Ajetaan n. 4 km, jonka jälkeen käännytään oikealle tielle nro 50. Jatketaan noin 3 km, kunnes käännytään vasemmalle Sandnäsuddiin ja Rösundiin vievälle tielle. Ajetaan Sandnäsuddiin, lähes tien päähän. Mustapohjainen viitta vasemmalle: Långösund. Långösundin alue on osa entistä merenrantatilaa, jonka pelto on nykyisin niittyä. Långösundin salmeen ja vastapuoleiseen Långön saareen avautuu viehättävä näköala. Salmen ylitystä varten on veneettömillä mahdollisuus pientä maksua vastaan vuokrata soutuvene läheisestä Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Ajantasaista tietoa Sandnäsuddin kesäkauden palveluista linkistä: LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori

28 Korpudden Raasepori Pinta-ala: 28 ha Hankintavuosi: 2002 Sisävesikartta 475 (Lohjanjärvi), satama 7137 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Hållsnäsintie 525 SALO 186 Korpudden luonnonsuojelualue Kalkkikivilouhos Hållsnäsintie Mustion linna Lohjanjärvi Hållsnäs Korpudden 25 LOHJA Sinitiainen Ajo-ohje: Hanko Hyvinkää-tieltä (nro 25) käännytään Mustion kohdalla tielle nro 186 luoteeseen kohden Saloa. Parin kilometrin jälkeen käännytään oikealle Hållsnäsintielle, joka ohittaa Mustion ruukin ja linnan. Piispalantien ja Hållsnäsintien risteyksestä on kilometri Korpuddenin metsätien liittymään. Lohjanjärvellä sijaitseva Korpuddenin alue kuuluu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin Uudellamaalla. Maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot ovat suuret. Moni-ilmeisen alueen sisäosissa on vehreitä suopainanteita, tummanpuhuvaa kuusimetsää ja pähkinälehtoa. Alueen eteläkärki kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja se on myös suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Komeilta kallioilta avautuu laaja näkymä järvelle. HANKO 40 Ängholm Mustio 186 Kleven Örviksudden Korpberget 60 Örviken km Korpudden portaat P Pohjakartta: MML 40 Näseudden Stubbviken 31.6 Korpuddsundet Bålabyfjärden Västerviken Högnäs Keittokatos Nuotiopaikka Näköalapaikka Polku Jyrkänne m LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori 28

29 HELSINKI Kajsas Raasepori Pinta-ala: 16 ha Hankintavuosi: 2001 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Kaisajärventie 16 Sandviken Raasepori Sinisiipi Pinta-ala: 22 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 639 (satama 531), peruskartta , ,1 Osoite ( ): Vättlaxintie 1386 Ajo-ohje: Käänny tieltä nro 111 kohden Kisakeskusta. Päätiestä oikealle erkanee Heinässuontie, jota pitkin jatketaan pohjoiseen. Lopuksi käännytään oikealle Kaisajärventielle. Kajsaksen ulkoilumetsä sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaakunnan rajalla. Alueen luonto on vaihtelevaa kallioisine samoilumetsineen, suolaikkuineen ja rantoineen. Lähellä on mökkiasutusta, mutta alueen järvimaisemassa on erämaatuntua. Kajsas Pysäköintipaikka Näköalapaikka m Heinässuo Isovuori Kajsas Kisakeskus VARSINAIS- SUOMI (SALO) Bolaxfjärden Tenhola P Heinässuo 111 Iso-Kisko km Pohjakartta: MML Iso-Kisko SALO RAASEPORI Mäkiniittu 38.9 Kajsas Pohja 4 Fiskari Pohjanpitäjänlahti Degersjön Karjaa Sandvikenin vanhalta kalastajatilalta avautuvat näkymät Bolaxfjärdenille, joka liittyy Turunmaan saariston eteläosaan ja Saaristomereen. Virkistysalueen matala hiekkaranta on oivallinen paikka auringonottoon ja rantavedessä polskutteluun. Alueen rantametsät koostuvat jykevistä männiköistä ja takamaastossa on myös pienehkö laidunniitty. Veneitä varten on laituri, jonka päätyyn mahtuu 2 4 venettä. Syvyys päädyssä on noin 1,3 metriä. Sandviken Padva Sandviken Vättlax Västervik 9.0 Pysäköinti Laituri Koordinaattipiste m Tenhola Bromarv km Pohjakartta: MML 8.1 P Sandviken hiekkaranta Padvaan Bromarv Kaisajärventie Kvarnträsket Kaisajärvi Uimapaikka Sandviken Heinässuontie 42.0 Piparudden Sandbacka POHJA 29 LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori

30 Lappohjanranta Hanko Pinta-ala: 57 ha, 180 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 635, peruskartta Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Koverharintie 159 Puukiipijä Hanko 25 Harabergen Rintamamuseo Asema Raasepori Lappohja Kärret Ajo-ohje: 25-tietä pitkin Hangon Lappohjaan. Käännytään Lappohjan taajamaan (viitta: Tvärminne Koverhar) ja ajetaan junaradan ali, jonka jälkeen jatketaan runsas kilometrin matka Koverharin suuntaan. Käännytään vasemmalle pysäköintipaikalle. Lappohjanranta edustaa eteläiselle Hankoniemelle tunnusomaista dyynirantaluontoa. Alue jakautuu rantavyöhykkeeseen ja sen takaiseen kuivaan kangasmetsään. Alueen luontoarvot ovat merkittävät ja se kuuluu osana EU:n Natura suojelualueverkostoa. Lappohjanranta on myös käytössä oleva pohjavesialue. Vedenrajan tuntumassa on paikoin hyvinkin jyrkkiä rantatörmiä, joihin tuulen tuivertamat vanhat männyt ovat ankkuroituneet paksuilla juurilla. Törmän hiekka on kuitenkin ajan kuluessa voimakkaan tuuli-, jää- ja vesieroosion takia valunut alas niin, että juuret ovat osittain rannan puolella ilmassa. Hiekka on lähes valkeaa ja hienojakoista. Rantatörmän alueella, kuten muuallakin, missä hieno hiekka muodostaa vallireunaa, tulee välttää liikkumista hiekan valuvuuden ja eroosiovaikutuksen takia. Rannan ja metsän välillä on liikkuminen ohjattu portaiden kautta. Yhdistyksen alueen rantaviivan pituus on m ja koillisessa alue rajautuu Högsandin loma- ja kurssikeskukseen. Högsandin puolella metsäraja jää ylemmäs, korkealle nousevan dyynirinteen päälle. Vesirajasta merelle päin on pitkälti matalaa, paikoin hiekka muodostaa jopa vedenalaisia särkkiä. Tästä syystä rantautuminen alueelle ei onnistu kuin pienillä 107 Ryssmalmen 20 Lappohjanranta yksityinen Koverhar Högsand Tvärminne Storfjärden 17.0 matalikon reuna (9.4) Pysäköintipaikka Portaat Puomi Ek ö m veneillä. Noin 0 metrin tienoilla vesi syvenee äkisti paikoin 15:een metriin. Lappohjan taajamasta saakka Hankoniemi oli välirauhan aikana ( ) vuokrattu Neuvostoliitolle. Hangon vuokra-alueen rajalinja sijaitsi aikoinaan vain noin kilometrin päässä Lappohjanrannasta. Yhdistyksen alueelta maastosta löytyy vielä ajan patinoimia jälkiä: itälänsi -suuntainen panssarivaunukaivanto, juoksuhautoja, ajoneuvokuoppia ja maahan kaivettujen korsujen ja parakkien kuoppia. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Rintamamuseoon, joka sijaitsee 25-tien pohjoispuolella Lappohjan kohdalla (p ja , Museo on auki päivittäin toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun ja syyskuussa viikonloppuisin. 7.3 LÄNTINEN UUSIMAA: Hanko 30

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Liite 2 / 45 Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1.YLEISTÄ Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Hannu Ormio Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan

Hannu Ormio Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan Hannu Ormio 22.5.2014 Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan Porkkalan kansallispuisto Suomen vanhin kansallispuisto 1938, yhdessä Pallas-Ounastunturin, Pyhätunturin ja Petsamon Heinäsaarten kanssa lakkautettiin

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) 172 Asianro 7156/10.00.02/2013 Tukikohdan rakennuspaikan ( 297-465-2-23 ) vuokraaminen Vuorisalon saaresta / Maljalahden Purjehdusklubi ry Kiinteistöjohtaja Jari

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (13) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (13) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2015 1 (13) 394 Lausunto ympäristöministeriölle Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeista ja mahdollisuuksista HEL 2015-001299 T 11 01 04 Päätös päätti panna

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( )

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( ) MUSTIKKARETKI 2010 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ (26.7. 2010) Klo 8 9 Tapaamme Eskimomajalla Pakataan tavarat ja kajakit autoihin Klo 10 Lähdemme ajamaan kohti Anttolaa Matka 273 km Matkalla syödään lounas myöhemmin

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Ilmapallolennon kiertoaluelista

Ilmapallolennon kiertoaluelista 01.09.2012 versio 2.6 versio 1.0 19.6.1997 Kiertoaluelista perustettu versio 1.1 1.9.1997 Uudet kohteet: 4.5, 6.1, 6.2, 6.3, 10.2, 12.2 Poistettu: 2.3 (ei hevosia) Uudet kohteet: 14.1, 14.2, 14.3 versio

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Seliskerin retkisaaren laiturien kunnostus 2015 Suunnitelma Muistio liitteenä 1 Yhteystiedot Puheenjohtaja Lasse Lovén, Jaatsinkatu 7 D, 38210 Sastamala, puh- 040

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN 230-405-1-6 15.11.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

Tamminiemen jalopuumetsä. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa 1998 ja Nironen 1999 (alue 5) 1 POTENTIAALINEN LSL 29 :N KOHDE

Tamminiemen jalopuumetsä. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa 1998 ja Nironen 1999 (alue 5) 1 POTENTIAALINEN LSL 29 :N KOHDE Nro Tyyppi Kohde Lähde 0 LSL 29 luontotyyppirajaus + reunaosien edustavaa ympäristöä Tamminiemen jalopuumetsä ja Nironen 1999 (alue 5) 1 POTENTIAALINEN LSL 29 :N Jaakkolan tammimetsä 2 POTENTIAALINEN LSL

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Toimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski

Toimenpiteiden suunnittelun tilanne. Vääriskoski, Savola, Mäntykoski Toimenpiteiden suunnittelun tilanne Vääriskoski, Savola, Mäntykoski Valtion tukimahdollisuudet Valtion rahoituksen painopiste on muuttunut suunnitelmien laadinnasta ja osallistumisesta avustuksien myöntämiseen.

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS 1 Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Juha Romppanen UIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS VAIKUTUKSET YLEISKAAVAAN 25.9.2012 2 uijon alueella on voimassa uijo-uijonsarvi -osayleiskaava, joka on vuodelta

Lisätiedot

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot