Retkelle uusmaalaiseen luontoon
|
|
- Kirsti Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Retkelle uusmaalaiseen luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys 20 1 Föreningen Nylands friluftf sområden
2 Tervetuloa retkeilemään luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys on uusmaalaisten kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta. Tavoitteensa toteuttamiseksi yhdistys hankkii ostamalla tai pitkäaikaisin vuokrasopimuksin virkistykseen, ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvia, luonnonkauniita alueita eri puolilta Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaa. Yhdistys ylläpitää ja kehittää monipuolista luonnonsatama- ja virkistysalueverkostoa, jonka tarjonnasta kukin kävijä voi löytää mieleisensä suosikkipaikan virkistäytymiseen, rentoutumiseen ja harrastamiseen luonnon helmassa. Muistathan jokamiehen oikeudet ja -velvollisuudet Yhdistyksen virkistysalueiden käytön perusperiaatteena on jokamiehenoikeuksien noudattaminen. Retkeily ja liikkuminen luonnossa antaa vapauden tunteen, mutta vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Muistathan, että tulenteko on sallittu ainoastaan keittokatoksissa sekä erikseen osoitetuilla nuotiopaikoilla; ota kuitenkin huomioon metsäpalovaroitukset; avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana on kielletty siistit jälkesi; palavat jätteet voit hyvin polttaa nuotiopaikalla; muutoin on suotavaa, että viet sen minkä tuot parin yön pituinen telttailu on luvallista, mutta yhdistyksen alueita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen leiriytymiseen et vahingoita kasvillisuutta tai puustoa tai häiritse eläimistöä, esim. lintuja niiden pesimisaikana; muista myös vastuusi koiran tai kissan omistajana äläkä päästä koiraa ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan lintuja saat poimia marjoja ja sieniä, mutta kasvillisuuteen kuten jäkälikköön tai sammalikkoon ei pidä kajota; metsänpohja joutuu muutenkin kovalle kulutukselle alttiiksi pelkästään tallaamisen takia toimit niin, että suot myös muille alueiden käyttäjille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta onkiminen ja pilkkiminen on sallittu kaiken ikäisille; viehekalastusta varten on lunastettava valtion kalastuskortti. Pysyvien pyydysten (esim. verkkojen ja katiskojen) asettaminen ei ole yhdistyksen vesialueilla sallittu. Tarkista vesialueen raja kartasta. Moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla (esim. mönkijät) ei maastoliikennelain 4 :n mukaan saa ajaa maastossa ilman maanomistajan erityistä lupaa. LUONNOSSA LIIKKUESSASI MUIS- TATHAN VASTUUSI ALUEIDEN SÄILYMISESTÄ MYÖS TULEVIEN KÄYTTÄJIEN ILONA. Lisätietoa jokamiehenoikeuksista Suomessa: Sisältö Lillfjärden, Loviisa...3 Brokholmen, Porvoo...4 Bredholmen, Porvoo...5 Norra Sandö, Porvoo...5 Bockhamn, Loviisa...6 Stornäsudden, Porvoo...6 Varlaxudden, Porvoo...7 Onas, Porvoo...8 Högholmsören, Sipoo...9 Fiskträsk, Sipoo... Kalliosaari, Helsinki...11 Pikku Leikosaari, Helsinki...11 Sarvikallio, Tuusula...12 Piilolammi,Hyvinkää...12 Yli-Takkula, Espoo...13 Stora Brändö, Kirkkonummi...14 Järvö, Kirkkonummi...15 Porkkalanniemi, Kirkkonummi Palakoski, Vihti...18 Onkimaanjärvi, Karkkila...19 Kopparnäs, Inkoo...20 Störsvik, Siuntio...21 Stora Fagerö, Inkoo...22 Gölisnäs, Inkoo...23 Byxholmen, Raasepori...24 Tallholmen, Raasepori...25 Kolaholm, Raasepori...26 Lövö, Raasepori...26 Långösund, Raasepori...27 Långön, Raasepori...27 Korpudden, Raasepori...28 Kajsas, Raasepori...29 Sandviken, Raasepori...29 Lappohjanranta, Hanko...30 Elämää hiekkarannalla...31 Virkistysalueet ja jäsenkunnat...32
3 Lillfjärden Loviisa Pinta-ala: 63 ha Hankintavuosi: 1990 Merikarttasarja A 618 (satama 214) 60 16, ,0 Lillfjärden, Brokholmen, Bredholmen, Norra Sandö, Bockhamn, Stornäsudden, Varlaxsudden, Onas PORVOO Epoo Virvik Lillfjärdenin alue koostuu Fallholmenin saaresta, Hästön Hamnholmenista sekä erillisestä palstasta Hästössä. Fallholmenin länsipuolella sijaitseva luotosaari Bisaholmsklacken on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla saaressa sijaitsevan kalasääsken vaihtopesän takia. Lillfjärdenin lahdelle pääsee parhaiten Fallholmenin itäpuolen salmesta, missä voi navigoida Lötholmenin länsinokassa sijaitsevan yksityisen linjamerkin mukaan. Lillfjärdenin lahdelle pääsee myös Granholmenin lännenpuoleisesta salmesta. Lähin kaupparanta on Kabbölessä, saariryhmän pohjoispuolisella mantereella (n. 7 mpk=n. 12 km). Kabbölessä on kesäkahvila ja venehuoltoasema. Rannasta saa veneen ja kanootin vesille ja autoja varten on vuokrattavana päiväpaikkoja. Ajan tasalla olevat tiedot palveluista saat verkkosivuilta Hästön ja Lötholmenin rannat ovat melko tiiviisti rakennettuja. Mökkiläisten ja saariston asukkaiden rauhan turvaamiseksi on suotavaa, että ulkoilijat pysyttelevät maalla liikkuessaan yhdistyksen alueilla. Helsinki Onas 4.2 Rauhoitettu, maihinnousu kielletty Granholmen 1543 Emäsalo Mjölkhalsen Lillfjärden Fallholmen 9.0 Stornäsudden Vessölandet Varlaxudden 0 km Mörtfladan Lillfjärden Strömmingholmen Pellinki Hästön Hamnholmen Pellinki Lötholmen Kabböle Sarvisalo Hästön Våtskär Bockhamn Byön Lillfjärden Brokholmen Bredholmen Hasselö Norra Sandö Virkistysalueen raja Keittokatos Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Koordinaattipiste m Siksandsholmen Bastö P Äggörarna 3.7 Lilla Hamnholmen Korshället (4.2) Etukannen kuvat: Iso kuva: Piilolammi, Hyvinkää Pienet kuvat: 1) infoa Stora Brändössä, 2) luontoa kuvaamassa Kopparnäsissä 3) kalastajat Varlaxuddenilla 3
4 ( 4,2 ) Brokholmen Porvoo Pinta-ala: 12,4 ha Hankintavuosi: 1995 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 240) 60 13, ,9 Alue koostuu kolmesta saaresta. Näista suurin, Stora Brokholmen, on virkistyskäyttöön sekä kooltaan että luonnonoloiltaan soveltuvin. Pääsaaren pohjoiskärjen tuntumassa sijaitseva Lilla Brokholmen on erittäin kivikkoinen. Etelänpuoleinen pieni Brokholmsören sen sijaan on laakea luotosaari. Brokholmenin etelärannalla vuorottelevat hienot hiekka- ja kalliorannat ja luonnontilainen hiekkarantaosuus on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Saaren keskiosista on otettu hiekkaa sekä viime vuosisadan alun paikkeilla että myöhemmin 1950-luvulla. Laiturin edustalla veden syvyys on 6 metriä. Saaressa on hyvä kaivo Limholmsörarna Hasselö Lilla Brokholmen SL-alue 22.0 Stora Brokholmen Brokholmsören Hasselöskatan Kråviken Fiskesklobbarna Västerviken linjataulu 13.0 Ankkurointi KIELLETTY (vedenalainen kaapeli) Bastö Herrskär Bredholmen Röholmen Saltvikholmen Saltörshållen Nuotiopaikka Kaivo Laituri Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m Saltörarna Nothällen Långhällen Vastaholmen 2.5 SL-alue Sandön Styningsholmarna 2.2 Styningsfladan Granholmen Söderudden Norra Sandö Sandökobben Virskären 17 4
5 Norra Sandö Porvoo Pinta-ala: 6,6 ha Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 223) 60 13, ,3 Bredholmen Porvoo Pinta-ala: 13 ha Hankintavuosi: 2001 Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 221) 60 13, ,7 Norra Sandö sijaitsee Pellingin saariston edustalla. Yhdistykselle kuuluu Sandön saaren pohjoispää sekä Sandökobben-luoto. Sandö on maisemallisesti hieno, kapea ja matala harjusaari, jonka luonnontilaisena säilyneet hiekkarannat ovat luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä männyistä. Yhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti syvenevänä itään. Rantautumaan pääsee parhaiten saaren länsipuolella sijaitsevaan kallioiseen niemeen, jonka pohjoispuolella on kiinnitysrenkaita ja -poijuja. Merikartta on alueen kivisillä vesillä tarpeellinen. Sandön saari edustaa saaristoluontoa ja -maisemaa kauneimmillaan ja sen säilyttäminen tällaisena myös jatkossa edellyttää alueen käyttäjiltä luonnon arvoja tiedostavaa vastuuntuntoa. Bredholmenin kallioisen saaren eteläpuolella on suojaisa ja syvä salmi, jossa rannan läheisyydessäkin on syvyyttä vielä pari metriä. Muutamaa vedenalaista kiveä on varottava. Salmen pohjassa kulkevan merikaapelin takia on ankkurointi kielletty, mutta rannassa on kiinnityspoijuja. Saaren puusto koostuu pääasiassa kangasmetsästä vaihtelevassa kalliomaastossa; siellä täällä on pieniä suopainanteita sekä vanhaa kuusikkoa. 5 Norra Sandön itäranta
6 Bockhamn Loviisa Pinta-ala: 5 ha, 6 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja A 618 ja 619 (satama 217) 60 16, ,2 Stornäsudden Porvoo Pinta-ala: 2,6 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A 622 (satama 253), peruskartta , ,2 Osoite ( ): Holsteininkuja 163 Bockhamnin retkisatama sijaitsee Byön saarella, Pernajan Sarvisalon edustalla. Aivan Byön vierestä kulkee merkitty veneväylä. Sisälahdelle vievän kapean salmen syvyys on noin 3 4 metriä. Itse lahti on hieman matalampi (keskiosa 2 3 m) ja sen pohja on liejuinen ja pehmeä. Lahden suun lännenpuoleisessa niemessä on yksityinen huvilapalsta, jolla on lomarakennuksia. Bockhamnin laguunimainen sisälahti on vanhojen karttatietojen perusteella kautta aikain ollut tunnettu suojasatama. Nykyäänkin se on veneilijöiden keskuudessa Suomenlahden suosituimpia etappi- ja yöpymissatamia.. Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Bisamossen Koordinaattipiste m Byön Bockhamn Konungsviken Österviken Bokhamnuddarna Ajo-ohje: Emäsalon sillalta n. 700 m, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Holsteininkujalle (2 km perille). Alue on aivan Stornäsuddenin kärjessä. Stornäsudden sijaitsee Emäsalon saaren pohjoiskärjessä. Emäsaloon on siltayhteys mantereelta. Rantaviivan pituus on noin 350 metriä. Alueen editse kulkee merkitty veneväylä ja niemen itäpuolelle voi rantautua. Alue soveltuu veneilyn etappikohteeksi tai maitse tultaessa päiväretkeilyyn. Yhdistyksen alue rajoittuu rannassa molemmin puolin yksityisiin huvilatontteihin. Koberget Bockhamn Lindholmen (2.4) Klovholmen Risholmen Viasholmen 6
7 1543 PORVOO Emäsalonselkä Stornäsudden yhdistyksen alueen raja Kunuholmen Varlaxudden Porvoo Pinta-ala: 12 ha Hankintavuosi: 2002 Merikarttasarja A 621 ja 622, peruskartta (ei suositella rantautumista) Osoite ( ): Emäsalontie 1420 Kuggen Kuggsund Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m (3.5) Emäsalon silta Kivitakaviken Stornäs EMÄSALO Holsteininkuja Byviken Ajo-ohje: Ajetaan Porvoon Emäsalon saaren läpi sen eteläkärkeen noin 15 km; yhdistyksen alue on juuri ennen luotsiasemaa, johon tie päättyy. Varlaxuddenin matalilta silokallioilta avautuu näkymä suoraan Suomenlahden ulkosaaristoon, jossa sininen ulappa siintää silmänkantamattomiin. Virkistysalueen rantavedet ovat kivikkoisia ja matalia. Laakeiden kallioalueiden välinen rantametsäkin on seudulle tyypillisesti kivikkoinen. Alue tarjoaa hienot puitteet merimaiseman valokuvaukseen, kaikkina vuodenaikoina. PORVOO Betberget EMÄSALO Edesvik Hamnholmen Bottenvarpen Varlaxudden puomi Fågelboet Luotsias. kääntöpaikka yksityinen aita Skvättan Valtion maa, silokallioranta matala kivikkoinen ranta Pysäköinti Keittokatos Nuotiopaikka Bussipysäkki m Bockhamnin länsirannalta 7
8 Onas Porvoo Pinta-ala: 24+2 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja A 621 ja 623 (satama 241) 60 11, ,0 Lapintiira Onaksen laaja saariryhmä on Porvoon saariston merkittävimpiä ja omaleimaisimpia kokonaisuuksia. Onaksen etelänpuoleisilta, komeilta graniittikallioilta avautuu esteetön näkymä Suomenlahdelle. Yhdistyksellä on omistuksessaan Onaksen kaakkoiskulma, jonka edustalla kulkee syväväylä. Pienellä veneellä rantautuminen onnistuu myös saaren eteläpuolelle, mutta paras maihinnousupaikka on kiviä väistellen nokan pohjoispuolella sijaitsevan rantakallion luona. Veneenlaskuramppeja on lähettyvillä mantereen puolella useita, mm. Sipoon Kalkkirannassa ja Spjutsundissa. Heti Onaksen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin Kaivokarin ulkoilualue satamineen. Keravan kaupungin Nikuvikenin ulkoilualueelta on Onakseen matkaa n. 6 mpk (= 11 km) km ja yhdistyksen Stornäsuddenilta, Emäsalon pohjoiskärjestä taas kertyy matkaa n. mpk (= n. 20 km). Yhdistykselle kuuluu vielä noin kilometrin päässä Onaksesta itään sijaitseva pieni kalliosaari Rönnskär, jota hallitsee vanha, merihistoriallisesti arvokas väyläkummeli. 0 5 Kaivokari Helsingin Morumshällarna kaupungin 16 virkistysalue Jatulintarha 20 Långön 20 Brännskär Rågskär Flakaskär Furuskär 17 Killingholmen Kalliomaalauksia Hommanskär 4, Kuggviken Onas port Höghällen Remmarhällen (4.5) Orrörarna Onas Glosholmen Gråhällen Nuotiopaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m Onaslandet 24 Onas Tattarören 18.0 Tobakshällen Björnhällen Kalamies Onaksen rannalla
9 Högholmsören Sipoo Pinta-ala: 2,3 ha, 650 ha vesialuetta Hankintavuosi: 2000 Merikarttasarja A 623 (satama 263) 60 12, ,9 Alue koostuu neljästä pienestä saaresta. Kolme niistä on puuttomia luotoja. Suurimmalla saarella, Trädgårdsholmenilla, kasvaa mäntyjä sekä harvakseltaan koivua ja pihlajaa. Ohut maakerros antaa mahdollisuuden vain vaatimattomalle kasvillisuudelle. Rantakalliot ovat laakeita ja matala saari on tuulille altis. Kaunis, pieni saariston retkikohde näyttää parhaat puolensa auringossa, tyynellä säällä. Kalkkirannan yleisestä laiturista alueelle on matkaa 3,5 mpk (=n. 6 km). n (2.4) Södra Byholmen Koordinaattipiste m 16.0 Stora Högholmen 25 (6.7) Högholmsören Svartholmen Trädgårdsholmen Brändholmen Högholmsören Lilla Trädgårdsholmen Vitholmen Torskholmen (4.5) 13 Onas - paperikuva skannattavana Onas Onas 9
10 Fiskträsk Sipoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1997 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Helgträskintie 63 Ajo-ohje: Helsinki Porvoo-tieltä nro 170 Landbon Östersundomin moottoritieliittymästä ajetaan pohjoiseen Knutersintietä noin 6 km, kunnes käännytään oikealle Helgträskintielle. Fiskträskille vievän polun alkuun on matkaa 500 m. Fiskträskin virkistysalue sijaitsee pääkaupunkiseudun itäpuolella, ja se kuuluu luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen Sipoonkorven metsäalueeseen. Sipoonkorpeen on yhteistyöhankkeena suunniteltu ulkoilureittejä, ja suuntaopasteita onkin jo sijoitettu maastoon myös Kalliosaari, Pikku Leikosaari Kallahdenniemi ( 2,4 ) Malkasaari Takvedaholmen Satamasaari Hamnholmen 0 1 km Pikku Leikosaari Kalliosaari Bergholmen ( 1,3 ) Santinen Sandholmen Iso Leikosaari Stora Lekholmen P Fiskträskin lähialueille. Alueella risteilee useita polkuja ja suunnitelman mukaisten reittien linjauksien tarkentaminen on vielä kesken, joten kartta tai muu paikantamisapu on hyvä olla mukana metsässä liikuttaessa. Yhdistyksen Fiskträskin alueelle on kuitenkin helppo löytää. Kannattaa lähteä Helgträskintien varren pysäköintipaikalta, mistä noin kilometrin pituinen maastoon merkitty polku vie kauniin metsäjärven rantaan. Nysved HINDSBY Hagen Knutersintie Abborrträsk Helgträskintie Helgträsk Helgträsk 28.5 ÖSTER- SUNDOM Nykulla Pysäköinti Infotaulu Levähdyspaikka m 140 KERAVA KEHÄ III Helsinki Fiskträsk 1521 Fiskträsk 45.9 Immersbyviken Fiskträskbergen SIPOO Hindsby 4 Fiskträsk Söderkulla Landbo P Porvoo Östersundom 0 3 km Fiskträsk
11 Kalliosaari Helsinki Pinta-ala: 3,9 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 293) 60 11, ,9 Pikku Leikosaari Helsinki Pinta-ala: 1,1 ha Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja A, B 625 (satama 295) 60, ,7 Kalliosaari sijaitsee Kallahdenniemen edustalla Itä-Helsingissä. Noin 350 metriä pitkä saari on pääosin kallioista mäntykangasta, mutta saaren keskivaiheen matalammalla osuudella on yllättävän rehevääkin maastoa saniaiskasvustoineen. Suurta osaa saaresta peittää kulutukselle hyvin altis pintakasvusto: jäkälä, sammal ja paikoin hento heinikko. Pohjoisosan kallion lakialue kohoaa noin 19 metriin. Sieltä avautuvat laajat näkymät saaristoon. Läntinen kallioranta on paikoin erittäin jylhä ja jyrkkä; saaren itäpuoli muodostuu laakeammista kallioista ja siellä on myös hyvä hiekkaranta. Rantavedet ovat kivikkoisia, joten veneilijöiden on syytä rantautua varovaisesti. Keittokatos Levähdyspaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m KALLAHTI Kallahdenniemi Kuningatar Prinsessa Prinssi Voirasia Voinappi Rauh.alue Neitsytsaaret (1.3) (4.0) Kalliosaari Bergholmen hiekkaranta Kallioluoto Luonnonsuojelualue Pikku Leikosaari sijaitsee Itä-Helsingin edustalla, Kallahdenniemestä etelään. Mantereelle on matkaa n. 1 mpk (= 1,7 km). Pikku Leikosaaren lähin naapurisaari on sen itäpuolella sijaitseva Iso Leikosaari, joka on Helsingin ruotsalaisten seurakuntien leirialue. Leikosaari muodostuu laakeista kallioista. Karun saaren männikkö on harvaa ja hidaskasvuista. Kallion korkein laki kohoaa 6 metriä merenpinnan yläpuolelle. Pyöreän muotonsa ja sijaintinsa takia Pikku Leikosaari on tuulille altis, mutta etenkin kesän aurinkoisina päivinä sen laakeat rantakalliot houkuttelevat auringonpalvojaa tai ympäröivän meriluonnon ihastelijaa. Kalliosaari Pikku Leikosaari Lilla Lekholmen Iso Leikosaari Stora Lekholmen m (2.4) 11
12 Sarvikallio Tuusula Pinta-ala: 36 ha Hankintavuosi: 1997 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Sarvikalliontie 35 Piilolammi Hyvinkää Pinta-ala: 25 ha Hankintavuosi: 1991 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Piilolammintie 162 Useat viime vuosisadan alun taidemaalarimme ikuistivat Tuusulanjärven länsipuolella sijaitsevan Sarvikallion jylhiä kallioita. Sen laelta avautuu kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Alue onkin yksi etappikohteista liikuttaessa Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa ja tutustuttaessa keskisen Uudenmaan järvenrantaluontoon. 45 Sarvikallio 139 Sarvikallio JÄRVENPÄÄ TUUSULAN KESKUS 0 3 km Tuusulanjärvi 145 Pajala KERAVA Lassila Pajalanntie 4 P Sarvikalliontie Anttila Haaparannantie Tuusulanjärvi Sarvikallio Seittelinniemi TUUSULA Pysäköintipaikka Näköalapaikka m Ajo-ohje: Helsinki Hämeenlinna-valtatieltä käännytään Hyvinkään kohdalla länteen vievälle Läyliäisten tielle (nro 1361), jota ajetaan n. 4 km, kunnes käännytään pohjoiseen Piilolammintielle ja ajetaan tie loppuun (n. 2,5 km). Piilolammin virkistysalue sijaitsee Kytäjä Usmin laajan metsäalueen sydämessä. Alue liittyy välittömästi valtion luonnonhoitometsiin, jotka myös ovat retkeilykäytössä. Yhdistyksen alue rajoittuu n. 200 metrin matkalta Piilolammin rantaan etelässä. Lampi on rehevähkö, mutta melko puhdasvetinen ja syvä (suurin syvyys n. 9 m). Piilolammin ympäri kulkee rantapolku. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen työmaakämppä, jonka Metsähallitus on vuokrannut yksityiseen käyttöön. Piha-alue ja saunaranta on kierrettävä metsän puolelta. Piilolammin pohjoisosan itärannalta on aikoinaan louhittu ns. mustaa graniittia. Piilolammilta voi patikoida esim. Usminjärvelle, jonne on matkaa n. 1 km. Usmin alueella on useita retkeilyn tukikohtia nuotiopaikkoineen. Hyvinkään kaupunki on viitoittanut metsäreittejä, mutta voi silti olla hyvä hankkia suunnistuskartta kaupungilta koko alueella liikkumista varten. Kompassi on toinen hyvä seuralainen laajalla metsäalueella. Kytäjä Usmin metsäaluekokonaisuus on myös suosittu talvinen laturetkeilykohde. 12
13 Yli-Takkula Piilolammi Suolijärvi 130 Piilolammi Usminjärvi Piilolammintie Espoo Pinta-ala: 27 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro ja 16 Osoite ( ): Takkulantie 18 HYVINKÄÄ Sveitsi Jauholammi 1361 älä nts Mä Kytäjä Läyliäinen 25 3 Pysäköintipaikka Nuotiopaikka Laituri km Hanko P Ajo-ohje: Porintietä (nro 120) käännytään Takkulantielle. Helsinki Yli-Takkulan tila sijaitsee Nuuksion järviylängöllä. Valtaosa tilan luonnonsuojelullisesti arvokkaista maista on liitetty osaksi Nuuksion kansallispuistoa, minne kävijät Yli-Takkulan kautta pääasiassa suuntaavatkin. Yli-Takkulaan kuuluu metsää ja peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijän käyttöön. Tilalla on muutamia huoltotiloina käytettäviä talousrakennuksia, jotka sijaitsevat aivan yksityisen naapuritilan, Ali-Takkulan, vieressä. Valtion luonnonhoitometsä 500 m Piilolammi 4.2 yksityinen Piilolammi Vaakkoi Pikku Piilo 1.9 Usminjärvi Väärä-Musta 80.8 PORI Helsingin kaupungin Vaakkoin ulkoilualue Soiniemi Saarijärvi hiekkaranta Tuhkuri HELSINKI Sarkkinen Yli-Takkula Takkula TI VIH OO P ES Pieni Majaslampi ntie Nuuksion kansallispuisto i Pysäköintipaikka Iso Majaslampi m 80 Mustakorpi Yli-Takkula 13
14 Stora Brändö Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha, 42 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1992 Merikarttasarja B 629 (satama 387) 60 02, ,1 Stora Brändön saariryhmä koostuu 38 ha:n kokoisesta pääsaaresta sekä pienemmistä, etelämpänä sijaitsevista luotosaarista. Etelä- ja itäosan vedet ovat matalia ja karikkoisia, mutta pääsaaren länsiranta on jylhää kalliota. Itärannan laiturin merenpuoleinen syväys on noin 1,8 m. Pohjoisrannan tuntumassa on jäänteitä kalastajan asumuksesta ja saaristolaisesta kulttuurimaisemasta. Entisen talon paikan vieressä on keittokatos. Stora Brändö kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja saaren eteläreuna sekä luodot muodostavat linnustonsuojelualueen, jonne maihinnousu on kiel- Ängeslandet (1.2) Brändöklackarna Maihinnousu kielletty Linnustonsuojelualue Ryssgrund Brändöfjärden Brändö sund 2.6 Stora Brändö Varo matalikkoa! Lilla Bredskär Stora Bredskär Merkitty polku Keittokatos Nuotiopaikka Laituri Kiinnitysrengas Kiinnityspoiju Luontotorni Koordinaattipiste m letty lintujen pesimäaikana. Lintuja ja muuta luontoa voi tarkkailla aivan suojelualueen reunalla sijaitsevasta luontotornista. 14 Stora Brändön keittokatos
15 Porkkalanniemi, Järvö, Stora Brändö, Kopparnäs-Störsvik 51 Degerby Pickala Kantvik Hanko Siuntio Störsvik KIRKKONUMMI Kehä III 50 e m i Helsinki Pentala Järvö Kirkkonummi Pinta-ala: 1,5 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629 (satama 393) 59 57, ,0 Rantasipi Kopparnäs Vormö Kivenlahti Porkkalanniemi Upinniemi Linlo Porkkala a n P o r k k a l Räfsö n i Järvö Stora Brändö Träskön Rönnskär 0 5 km Mäkiluoto P Yhdistyksellä on hallinnassaan Porkkalanniemen edustalla sijaitseva Järvön saaren lounaisniemi. Järvön aluetta on pienen kokonsa vuoksi käytetty lähinnä veneilyn etappisatamana ja päiväretkikohteena. Koska muu osa saaresta on edelleen suljettu yleiseltä käytöltä, on yhdistyksen alue aidattu siitä selkeästi erilleen. Rantakallioilla on veneiden kiinnitysrenkaita. (9.0)Järvöfjärden Tryholmen Purjehdusseura Torrören Ormholmen 4.0 Helsingin kaupunki Järvö Puolustusvoimat 5 Söderfladan Yksityisalue Södergrund m Stora Brändön luontotorni 15
16 Porkkalanniemi Kirkkonummi Pinta-ala: 40 ha Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu) Merikarttasarja B 629, 630 ja 631 Peruskartta (ei suositella rantautumista) Osoite yhdistys ( ): Omsatuntie 77 Vetkokannas: Tullandintie 115, Nedergård: Tullandintie 190 Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) käännytään tienviitta Porkkalanniemi kohdalla ja ajetaan yleisen tien loppuun, kunnes tulee viitta Porkkalanniemen virkistysalueet. Yhdistyksen hallinnassa oleva alue sijaitsee Vantaan ja Kirkkonummen virkistysalueiden välissä. Niemen kärjessä on yleisöltä suljettu luotsiasema, joka erottuu yhdistyksen alueesta aidalla. Aluetta luonnehtivat parhaiten sen jylhät kalliorannat sekä korkealta, Telegrafbergetiltä avautuva panoraamanäköala aavalle merelle. Karussa rantakalliometsikössä on 5 pronssikautista hautapaikkaa (kiviröykkiöitä). Rantakalliot ovat jyrkkyydessään etenkin syysliukkailla vaarallisia, mikä tulee ottaa huomioon alueella liikuttaessa. Yhdistyksen aluetta hoidetaan ja valvotaan yhteisesti muiden Porkkalanniemen virkistysalueita omistavien kuntien kanssa ympäri vuoden. Syksyisin Porkkalanniemi on etenkin tyrskykalastajien suosikkipaikka. Pampskatan Nisäkkäistä alueella on erittäin runsaasti hirviä ja valkohäntäkauriita, joiden jätöksiä näkee tämän tästä. Jotta nämä alkuasukkaat edelleenkin saisivat elellä mahdollisimman rauhassa yhteisellä alueellamme, on erityisen tärkeää, ettei retkeilijöiden koiria päästetä irralleen. Valkohäntäkauris Merilokki 16
17 Virkistysalueen raja Pysäköintipaikka Vartijan toimisto Taukotupa Telttailualue Keittokatos Nuotiopaikka Kaivo Uimapaikka Muinaishauta Näköalapaikka m Uudenmaan virkistysalueyhdistys (2.4) Sandöfjärden Vetokannas (Vantaan kaupungin ulkoilualue) Porkkalanniemi 19.0 Dragesviken Kesäkauppa ja -kahvila Vierasvenepaikkoja PorkalaMarin Kääntöpaikka Telegrafberget Västerudden Käringholmen 6.9 Luotsiasema Nedergård (Kirkkonummen kunnan ulkoilualue) Grållsgrund Mjölandet Tullandet (2.4) Kyrkogårdsöfjärden 9.0 Pamskatan Skansfjärden 8.0 (1.5) Meriv.as. Kyrkogårdsön 2.7 (3.7) 17
18 Palakoski Vihti Pinta-ala: 85 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Palojärven metsätie 420 Mehiläishaukka Ajo-ohje: Helsinki Turku-moottoritieltä Veikkolan risteyksestä tielle nro 1 länteen päin. Ajetaan Palojärven metsätietä 3 km, kunnes tie kääntyy oikealle. Vajaan kilometrin jälkeen tie kääntyy vasemmalle ja muuttuu Palakosken metsätieksi. Palakosken metsäalue on pääosin tyypillistä, vaihtelevaa eteläsuomalaista metsää, johon suot antavat oman leimansa. Mummusalin kalliot muodostavat komeita näköalajyrkänteitä. Näiden jyrkänteiden alapuolella on pienen kosken partaalle rajoittuva rehevä rantalehto, jolla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa (SL-alue). Palakoski TURKU Palakoski 2 1 VIHTI KIRKKO- NUMMI Palakoski Palakosken Palojärvi Palokoski Henriksfors Brännfors HELSINKI Palojärven metsätie P km metsätie Rajapirtintie Mummusali Palakoski Pysäköintipaikka Näköalapaikka m SL-alue 80 Palojärvi 43.5 sorakuoppa Mustanlahdenvuori 0,6 Helsinki Turku -tielle 60 Lautassuo Palakosken metsätie VIHTI SIUNTIO Mustassuo 18 Palakoski
19 Onkimaanjärvi Karkkila Pinta-ala: 30 ha Hankintavuosi: 1999 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Karhunsalmentie 190 Palokärki Ajo-ohje: Helsinki Pori-tieltä (valtatie 2) käännytään oikealle Vuotinaistentielle (pääsee eteläisemmästä tai pohjoisemmasta risteyksestä) ja seuraavaksi Karhunsalmentielle, jota pitkin on n. 1,5 km perille. Onkimaanjärven virkistysalue sijaitsee Karkkilan pohjoisosassa lähellä Tammelan rajaa. Seutu on karua ja ylävää selännealuetta, joka liittyy Hämeen ylänköalueen reunaosiin. Virkistysalueen metsää luonnehtii luonnontilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella on myös lehtoja. Onkimaanjärvi Kanootin saa vesille alueen eteläosassa sijaitsevan lahden pohjukan pieneltä hiekkarannalta. Muu osa rantaa on kivikkoista. Hämeen Ilvesreitti kulkee alueen läpi. Pysäköintipaikka Nuotiopaikka m Onkimaanjärvi 1.6 reitti jatkuu Liesjärven kansallispuistoon 140 Ruokjärvi Porila Karhunsalmentie Ilvesreitti Korkeamäki PORI Vuotinaistentie 2 Mustikkamäki Vuotinainen KARKKILA (13 km) HELSINKI (82 km) Vuotinaisten kurssikeskus Vuotinainen
20 Kopparnäs 20 Hanko Helsinki-tielle Koppa Stormossaberget rnä sin t ie Långvassofjärden Kuovi TIO SIUN O INKO Inkoo Pinta-ala: manner 450 ha, saaret 60 ha, vesial. 195 ha Hankintavuosi: 2003 Merikarttasarja B630 (satama 406) Peruskartan karttalehti nro ja 05 Kopparnäsin retkisatamalaituri 60 3, 24 13,9 Stora Halsö 60 02, ,3 Osoite ( ): Kopparnäsintie 432 Råbergen Råbergintie Yksityinen varastoalue Linnustonsuojelualue Luontopolku KESTIKIEVARI Sandfjär Ko Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (51) käännytään Kopparnäsintielle. Ajetaan noin 5 km. ppa intie rnäs Retkisatamalaituri suojelualue Bergudden Märagr undet SL Bränd 5 5 Ka Yksityinen iemi Kopparnäs Sandarbukten Sjöborg 20 Kalast jatorpantie a Yksityinen SL Långmossen llio n Kopparnäsin virkistysalue koostuu manneralueesta, saarista ja luodoista. Imatran Voima hankki Kopparnäsin 1960-luvun lopussa, jolloin aluetta suunniteltiin ydinvoimalan sijaintipaikaksi, mutta sen sijaan se tuli energiakokeilun, koulutuksen ja henkilökunnan virkistyksen käyttöön. Kurssikeskusrakennuksissa toimii Kopparnäsin Kestikievari, joka tarjoaa myös mahdollisuuden yöpymiseen ja saunomiseen (p , Alkuperäisen Kopparnäsin tilan vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näkyvissä. Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi kokonaan. Kopparnäsintie vie jylhien näköalakallioiden tuntumaan. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä, suota sekä peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijälle. INVA INVA Östervik Rävberget Klobbacka 2.7 Lil Kopparnäs on komea kokonaisuus saariston kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoja, ja sen vaaliminen on meidän kaikkien alueella retkeilevien yhteinen etu. Esim. mantereen kallioalueilla pesii touko-kesäkuussa harvinainen, suojeltu kangaskiuru, minkä takia on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä. Halsösu Gåsören Vältern Degeröfjärden Stora Hal Halsökobben SL 20 Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka pohjoispuolen lahdessa on laituri ja poijuja. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m
21 20 Störsvikin Pickala Golf Störsvik tie Kolaholm Puhdistamo Luonnonsuojelu- ja virkistysalue Siuntio Pinta-ala: 81 ha maata, vesial. 75 ha (virkistysalueyhdistys) luonnonsuojelualue 190 ha (valtion maa) Hankintavuosi: yhteishankinta 2009 Merikarttasarja B 630 Peruskartan karttalehti: Osoite ( ): Kolaholmen 0 en 17.8 Kvarnträsk Kvarnmossen 30 Störsvik luonnonsuojeluja virkistysalue Ålandsberget hiekkaranta rden Sandviken hiekkaranta Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (51) käännytään Störsvikintielle. Ajetaan noin 5 km. Käänny oikealle puhdistamon p-paikalle tai jatka vasemmalle Kolaholmenin rantaan. Snickars Koskisgrundet Sandfjärden 6.3 Kurubackudden Matholmen Båsgrunden döskatan Störsvik on upea luontokeidas, jonka ranta-alueet vaihtelevat laakeista kallioista jyrkänteisiin, tervaleppälehdoista hiekkarantoihin. Störsvikin sisäosien vanhat metsät, Kvarnträsk-järvi ympäristöineen sekä alueen rehevimmät rantametsät ja -niityt muodostavat EteläSuomessa harvinaisen, arvokkaan luonnonsuojelualuekokonaisuuden. Menneiden aikojen asutuskulttuurista muistuttavat kallioiden pronssikautiset hautaröykkiöt ja rantojen tuntumassa sijaitsevat entisten torppien kivijalat. SL Granholm Virkistysalue Bergskär Luonnonsuojelualue Pysäköintipaikka Keittokatos Kaivo Laituri Kiinnitysrengas Muinaishauta Näköalapaikka Lintutorni Koordinaattipiste lla Halsö Haraholm undet sö 2.6 Störsvikin luonnonsuojelu- ja virkistysalueen hoidon ja käytön suunnittelu käynnistyy yhteistyössä virkistysalueyhdistyksen ja Metsähallituksen kanssa kesällä 20. Aluekokonaisuus on jokamiehenoikeudella virkistyskäytössä ja sinne tullaan myöhemmin toteuttamaan tarvittavia luonnon virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Alueella risteilee ennestään useita polkuja ja rannanmyötäinen polku on merkitty. Pysäköintipaikkoja on Kolaholmenintien varrella. Lyhyin patikkareitti Störsvikin etelärannoille on Kopparnäsin Sandfjärdenin alueelta m 21
22 Stora Fagerö Inkoo Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1999 (vuokrattu) Merikarttasarja B 630 ja 632 (satama 411) 59 59, ,2 Metsäisen harjusaaren pohjoisosa luonnonkauniine hiekkarantoineen on vuokrattu Inkoon seurakunnalta yhdistyksen käyttöön. Seurakunta omistaa edelleen suurimman osan saaresta ja siellä on heidän käytössään olevia rakennuksia. Yhdistyksen alueella on nuotiopaikkoja, käymälöitä ja kaivo. Parhaat rantautumispaikat ovat länsipuolella; siellä on myös laituri, jonka päädyssä on noin 1,5 m syvyyttä. Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja lännen puoleinen hiekkaranta on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. 4 (5.5) hiekkaranta Lilla Fagerö Hjortronklobben Brändholmen Fageröfjärden Stora Fagerö Fagerögrunden Stora Fagerö, Gölisnäs Fagervik Barösund Orslandet Bjurs 186 Älgsjölandet Käringarna 17.0 INKOO Storramsjö Stora Fagerö Gölisnäs Kaivo Keittokatos Laituri Koordinaattipiste m P 0 5 km 22
23 Gölisnäs Inkoo Pinta-ala: 11,5 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 632 (satama 428), peruskartan karttalehti nro , ,0 Osoite ( ): Bjursintie 150 BJURS (Vantaan kaupungin virkistysalue) P Bjursin valvoja Orslandet Tie avoinna Puomi P Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä (nro 51) kohti Barösundia. Lossilla Orslandet-saareen. Seuraa viittoja Bjurs. Ennen Bjursin aluetta erkanee tie vasemmalle Gölisnäsiin. P Gölisnäs m Gölisnäsiin pääsee vesitse suuremmillakin veneillä ja suojaisan etelälaiturin luona on noin 8 metriä syvyyttä. Alueella on mahdollisuus maksua vastaan saunomiseen, yöpymiseen sekä myös soutuveneen vuokraamiseen kesäkuukausina joka päivä, touko- ja syyskuussa viikonloppuisin. Yöpymisestä on syytä sopia etukäteen ja makuupussi tai petivaatteet on oltava omasta takaa. Kallioisessa maastossa telttapaikan osoittaa alueen valvoja. Gölisnäsin valvonnasta ja hoidosta virkistysalueyhdistyksen lukuun vastaa Hyvinkään Pursiseura. Lisätietoja Gölisnäsistä saa yhdistyksen kotisivuilta tai soittamalla Gölisnäsin valvojan numeroon Hälftesträsket Valvoja Keittokatos Aitta Poiju Laituri Koordinaattipiste m vierasmaja Gölisnäs päärakennus sauna Själöörarna Göliglo 20 Yöpymisaitta 23
24 Byxholmen Raasepori Pinta-ala: 12 ha, 60 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1993 Merikarttasarja B 635 (satama 492) 59 52, ,2 Byxholmenin kahdesta saaresta koostuva aluekokonaisuus sijaitsee aivan Tammisaaren saariston kansallispuiston kupeessa. Kansallispuisto jää Byxholmenin itäpuolelle. Byxholmen sijaitsee veneväylien keskellä; lähin merkitty väylä kulkee saaren pohjoispuolella. Saaret erottaa toisistaan matala salmi. Lännenpuoleinen Lilla Byxholmen on karu ja jyrkkärantainen. Saaressa on hyvä kaivo sekä käymälä ja nuotiopaikat. Pohjoispuoleisella rannalla on pieni sauna, joka on kesäkuukausina aina auki. Sauna toimii itsepalveluperiaatteella ja se on maksuton. Kukin saunavieras huolehtii siitä, että sauna jää siistiin kuntoon seuraavallekin ja että aloituspuita on myös valmiina. Saunaa ei varata erillisille ryhmille. Lähin kaupparanta on Skåldön Sommarössä, n. 3,8 mpk (=n. 7 km) päässä Byxholmenista koilliseen (Skåldö Fiskebod puh. (019) ). Kauppias ajaa kesäisin tilauksesta taksivenettä. (3.4) sauna Älgö Tammisaaren saariston kansallispuisto Söderskatan Lilla Byxholmen Byxholmen Tallklobbarna Nuotiopaikka Kaivo Kiinnityspoiju Kiinnitysrengas Koordinaattipiste m (5.5) 27 Hästö Hasselholmen 24
25 Tallholmen Raasepori Pinta-ala: 1,5 ha, 30 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 633 (satama 437) 59 55, ,3 Byxholmen, Tallholmen, Kolahom, Lövö, Långösund, Långön, Lappohjanranta Hanko 25 Hankoniemi Lappohja Lappohjanranta Byxholmen 52 Tammmisaaren saariston kansallispuisto Tammisaari 02 Skärlandet Sommarö Skåldö Rödjan Gullö Älgö Degerö Torsö P 50 Kolaholm Lövö Långösund Långön Växär Tallholmen 0 5 km Tallholmen muodostaa itäisimmän osan Tammisaaren Växärin edustalla sijaitsevassa Skataholmarna-saariryhmässä. Tallholmen on rakentamaton, pieni kalliosaari, jonka puusto koostuu hidaskasvuisista saaristomännyistä. Saaren itäpuolella on laakeita kalliorantoja, länsipuolella on jyrkempää ja ranta siellä on myös syvempi. Saari soveltuu meriretkeilyn etappikohteeksi, se sijaitsee aivan väylän tuntumassa. Mantereelta, esimerkiksi Sandnäsuddin kauppa- ja satamarannasta saareen on matkaa noin 1 mpk (= n. 2 km). Tammisaaren saariston kansallispuistosta saa tietoa soittamalla opastuskeskukseen (puh ) tai internetsivuilta ( Maskisholmen Sandvikören Växär 1.8 Gustavsholmsörarna 15.0 Skataholmarna Träskesfjärden 13.0 Skataholmsgrunden Bylandsudden Gästfjärden Tallholmen 24 Träskö m Granholmen 18.0 Lägskär Fjärdskär (5.5) 25
26 Kolaholm Raasepori Pinta-ala: 4 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 161 Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla eteläänpäin tielle nro 12 (kyltti Snappertuna, Raseborg). Ajetaan vajaa 5 km risteykseen, mistä vasemmalle n. 0 m ja kaupan kohdalla mutkaisessa risteyksessä oikealle noin 200 m. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle Höstnäsiin ja vajaan 5 km:n päästä oikealle kohti Lövötä. Kolaholm on runsaan kilometrin päässä. Kolaholmenin alue on entistä valtion luonnonhoitometsää ja puustossa on tavanomaisen lajiston ohella metsälehmusta, siperianlehtikuusta ja douglaskuusta. Alueella on pieni hiekkaranta. Lövö Raasepori Pinta-ala: 32 ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Lövöntie 245 Ajo-ohje: Kolaholmin uimapaikalta jatketaan n. 1 km eteläänpäin. Lövö on merihenkinen metsäalue Tammisaaren sisäsaaristossa. Metsät ovat monipuolisia vaihdellen karuista kallioista reheviin tervalepikoihin. Rantavedet ovat matalia. Läntisellä rannalla on pieniä laakeita kallioita. SNAPPERTUNA SNAPPERTUNA hiekkaranta sandstrand Stora Vårholmen Kolaholmen Kojuddsviken Pysäköinti Nuotiopaikka Näköalapaikka Kiinnitysrengas Koordinaattipiste Pustberget Timmerbackberget m Långösund Sandnäsudd Kvidjenålsfladan yksityinen Nortusudden Lövö Småholmen Långön Kauppa/kesäkahvila Kroksudden Lempholmen Rågö Hunsvotten Killören Tvisäck Tygenäs Söderfjärden Strömsö 26
27 Långön Raasepori Pinta-ala: 61 ha Hankintavuosi: 1996 Merikarttasarja B 633 (satama 431) 59 56, ,8 Långösund Raasepori Pinta-ala: ha Hankintavuosi: 1996 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Sandnäsuddintie 320 Långön saaressa maasto ja luonto on vaihtelevaa ja siellä voi tehdä antoisia patikkaretkiä vaikkapa marjoja poimien. Eteläkärjessä on jylhiä kallioita. Saareen pääsee veneetönkin mantereen puolelta vuokraamalla soutuveneen Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Långön rannat muodostuvat monin paikoin hienoista silokallioista. Rantautumispaikkoja on helppo löytää. Reiluja, usean metrin syvyyksiä on isojen veneiden tarpeeseen sekä saaren itäpuolella että länsipuolen eteläosan rannoilla. Ajo-ohje: Helsinki Hanko-tieltä käännytään Karjaalla vasemmalle tielle nro 12 (kyltti Snappertuna, Raseborg) Ajetaan n. 4 km, jonka jälkeen käännytään oikealle tielle nro 50. Jatketaan noin 3 km, kunnes käännytään vasemmalle Sandnäsuddiin ja Rösundiin vievälle tielle. Ajetaan Sandnäsuddiin, lähes tien päähän. Mustapohjainen viitta vasemmalle: Långösund. Långösundin alue on osa entistä merenrantatilaa, jonka pelto on nykyisin niittyä. Långösundin salmeen ja vastapuoleiseen Långön saareen avautuu viehättävä näköala. Salmen ylitystä varten on veneettömillä mahdollisuus pientä maksua vastaan vuokrata soutuvene läheisestä Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Sandnäsuddin kauppa ja kahvila ovat auki kesäkuukausina päivittäin, myös viikonloppuisin (ajantasaista tietoa linkistä:
28 Korpudden Piispalantie Korpudden Raasepori Pinta-ala: 28 ha Hankintavuosi: 2002 Sisävesikartta 475 (Lohjanjärvi), satama 7137 Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Hållsnäsintie 525 Lohjanjärvi intie llsnäs Hå Hållsnäs Korpudden Kalkkikivilouhos Hå ll s n in t ie Mustion linna SALO A HJ R I LO EPO AS RA äs P LOHJA 186 Ajo-ohje: Hanko Hyvinkää-tieltä (nro 25) käännytään Mustion kohdalla tielle nro 186 luoteeseen kohden Saloa. Parin kilometrin jälkeen käännytään oikealle Hållsnäsintielle, joka ohittaa Mustion ruukin ja linnan. Piispalantien ja Hållsnäsintien risteyksestä on kilometri Korpuddenin metsätien liittymään. 0 3 km Keittokatos Nuotiopaikka Näköalapaikka Polku VästerV ästerjyrkänne 25 Mustio KARJAA viken Kleven m Lohjanjärvellä sijaitseva Korpuddenin alue kuuluu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin Uudellamaalla. Maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot ovat suuret. Moni-ilmeisen alueen sisäosissa on vehreitä suopainanteita, tummanpuhuvaa kuusimetsää ja pähkinälehtoa. Alueen eteläkärki kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja se on myös suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Komeilta kallioilta avautuu laaja näkymä järvelle. Korpberget 60 Korpudden Stubbviken 40 Ör viken 40 Örviksudden Ängholm portaat luonnonsuojelualue Bålabyfjärden 31.6 Korpuddsundet Högnäs
29 Kajsas Raasepori Pinta-ala: 16 ha Hankintavuosi: 2001 (vuokrattu) Peruskartan karttalehti nro Osoite ( ): Kaisajärventie 16 Sandviken Raasepori Pinta-ala: 22 ha Hankintavuosi: 1999 Merikarttasarja B 639 (satama 531), peruskartta , ,1 Osoite ( ): Vättlaxintie 1386 Ajo-ohje: Käänny tieltä nro 111 kohden Kisakeskusta. Päätiestä oikealle erkanee Heinässuontie, jota pitkin jatketaan pohjoiseen. Lopuksi käännytään oikealle Kaisajärventielle. Kajsaksen ulkoilumetsä sijaitsee Länsi- ja Etelä-Suomen läänien rajalla. Alueen luonto on vaihtelevaa kallioisine samoilumetsineen, suolaikkuineen ja rantoineen. Lähellä on mökkiasutusta, mutta alueen järvimaisemassa on erämaatuntua. Sandvikenin vanhalta kalastajatilalta avautuvat näkymät Bolaxfjärdenille, joka liittyy Turunmaan saariston eteläosaan ja Saaristomereen. Virkistysalueen matala hiekkaranta on oivallinen paikka auringonottoon ja rantavedessä polskutteluun. Alueen rantametsät koostuvat jykevistä männiköistä ja takamaastossa on myös pienehkö laidunniitty. Veneitä varten on laituri, jonka päätyyn mahtuu 2 4 venettä. Syvyys päädyssä on noin 1,3 metriä. Pysäköintipaikka Näköalapaikka m Heinässuo Isovuori Kajsas Kajsas Iso-Kisko Kisakeskus Tenhola Kajsas SALO RAASEPORI Mäkiniittu Fiskars Fårsjö Degersjön Pohja km Karjalohja 25 P Karjaa ( 8,0 ) Sandviken Padva Sandviken Pysäköinti Laituri Poiju Koordinaattipiste m Bromarv 0 5 km 8.1 Padvaan Sandviken hiekkaranta 81 Storön ( 5,2 ) Tenhola P Bengtsår Bromarviin Kaisajärventie Kvarnträsket Kaisajärvi Uimapaikka Sandviken Heinässuontie 42.0 Piparudden Sandbacka POHJA 29
30 Lappohjanranta Hanko Pinta-ala: 57 ha, 180 ha vesialuetta Hankintavuosi: 1994 Merikarttasarja B 635, peruskartta Ei suositella rantautumista Osoite ( ): Koverharintie 159 Hanko 25 Rintamamuseo Asema Raasepori Ajo-ohje: 25-tietä pitkin Hangon Lappohjaan. Käännytään Lappohjan taajamaan (viitta: Tvärminne Koverhar) ja ajetaan junaradan ali, jonka jälkeen jatketaan runsas kilometrin matka Koverharin suuntaan. Käännytään vasemmalle pysäköintipaikalle. Lappohjanranta edustaa eteläiselle Hankoniemelle tunnusomaista dyynirantaluontoa. Alue jakautuu rantavyöhykkeeseen ja sen takaiseen kuivaan kangasmetsään. Alueen luontoarvot ovat merkittävät ja se kuuluu osana EU:n Natura suojelualueverkostoa. Lappohjanranta on myös käytössä oleva pohjavesialue. Vedenrajan tuntumassa on paikoin hyvinkin jyrkkiä rantatörmiä, joihin tuulen tuivertamat vanhat männyt ovat ankkuroituneet paksuilla juurilla. Törmän hiekka on kuitenkin ajan kuluessa voimakkaan tuuli-, jää- ja vesieroosion takia valunut alas niin, että juuret ovat osittain rannan puolella ilmassa. Hiekka on lähes valkeaa ja hienojakoista. Rantatörmän alueella, kuten muuallakin, missä hieno hiekka muodostaa vallireunaa, tulee välttää liikkumista hiekan valuvuuden ja eroosiovaikutuksen takia. Rannan ja metsän välillä on liikkuminen ohjattu portaiden kautta. Yhdistyksen alueen rantaviivan pituus on m ja koillisessa alue rajautuu Högsandin loma- ja kurssikeskukseen. Högsandin puolella metsäraja jää ylemmäs, korkealle nousevan dyynirinteen päälle. Vesirajasta merelle päin on pitkälti matalaa, paikoin hiekka muodostaa jopa vedenalaisia särkkiä. Tästä syystä rantautuminen alueelle ei onnistu kuin pienillä Harabergen 107 Ryssmalmen 20 Lappohjanranta yksityinen Koverhar Högsand Tvärminne Storfjärden 17.0 Lappohja matalikon reuna (9.4) Pysäköintipaikka Portaat Puomi Kärret Ekö m veneillä. Noin 0 metrin tienoilla vesi syvenee äkisti paikoin 15:een metriin. Lappohjan taajamasta saakka Hankoniemi oli välirauhan aikana ( ) vuokrattu Neuvostoliitolle. Hangon vuokra-alueen rajalinja sijaitsi aikoinaan vain noin kilometrin päässä Lappohjanrannasta. Yhdistyksen alueelta maastosta löytyy vielä ajan patinoimia jälkiä: itälänsi -suuntainen panssarivaunukaivanto, juoksuhautoja, ajoneuvokuoppia ja maahan kaivettujen korsujen ja parakkien kuoppia. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Rintamamuseoon, joka sijaitsee 25-tien pohjoispuolella Lappohjan kohdalla (p , Museo on auki joka päivä toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka
31 Elämää hiekkarannalla Lappohjanrannassa esiintyy sekä uhanalaisia että harvinaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Näiden lajien elämisen ehdot täyttyvät juuri tässä elinympäristössä. Esimerkiksi rantavyöhykkeessä korkeana kasvavaa heinälajia, rantakauraa tavataan toisaalla Suomessa vain Jurmon saarella. Muita harvinaisia kasvilajeja ovat mm. hietikkosara, rantavehnä, suola-arho sekä aiemmin Hankoniemellä runsaskasvustoinen, piikikäs otakilokki. Alueelta on löydetty myös useita uhanalaisia ja harvinaisia hyönteisiä. Muurahaisista hietamauriaista esiintyy Suomessa ainoastaan täällä. Koska alueen erikoisuus piilee juuri rantavyöhykkeessä on selvää, että lajiharvinaisuuksien elinympäristötkin pääosin sijoittuvat sinne. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että ranta-aluetta ei roskata eikä rantatörmää kaiveta tai muulla tavoin kuluteta. Yhteiselo näiden harvinaisuuksien kanssa rantahiekassa on mahdollista. Rantakaura ja hietikkosara Otakilokki 31 Suola-arho
32 Virkistysalueet ja jäsenkunnat SANDVIKEN km LAPPOHJANRANTA HANKO Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen jäsenkunnat P KAJSAS Tammisaari Pohja RAASEPORI KOLAHOLM TALLHOLMEN BYXHOLMEN Sammatti KORPUDDEN Karjaa INKOO STORA FAGERÖ ONKIMAANJÄRVI KARKKILA NUMMI-PUSULA LOHJA KARJALOHJA 25 PORKKALANNIEMI GÖLISNÄS LÖVÖ LÅNGÖN LÅNGÖSUND 2 VIHTI SIUNTIO PALAKOSKI 1 PIILOLAMMI YLI-TAKKULA JÄRVÖ 120 ESPOO 51 KIRKKO- KOPPARNÄS NUMMI STÖRSVIK JÄRVENPÄÄ PORNAINEN NURMIJÄRVI SARVIKALLIO 3 KAUNIAINEN HYVINKÄÄ TUUSULA STORA BRÄNDÖ VANTAA MÄNTSÄLÄ 4 KERAVA FISKTRÄSK SIPOO KALLIOSAARI HELSINKI PIKKU LEIKOSAARI HÖGHOLMSÖREN MYRSKYLÄ PUKKILA ONAS ASKOLA 7 PORVOO STORNÄSUDDEN BROKHOLMEN VARLAXUDDEN Liljendal Pernaja LAPINJÄRVI LILLFJÄRDEN BOCKHAMN BREDHOLMEN NORRA SANDÖ Ruotsinpyhtää LOVIISA Teksti: Rea Nyström Kuvat: Rea Nyström, Rainer Salo ja Henrik Sandström Ulkoasu ja karttojen muokkaus: Kauko Kyöstiö, Spatio Oy Painatus: Pekan Offset Oy UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS c/o Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, 000 HELSINKI Uusi osoite alkaen: Esterinportti 2, HELSINKI (Länsi-Pasila) Vaihde (09) Yhdistyksen tukijäsenet: Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Suomen Latu Suomen Veneilyliitto Espoon venekerhojen yhteenliittymä Suomen Purjehtijaliitto 32
omistajana äläkä päästä koiraa ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan
1 Tervetuloa retkeilemään luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys on uusmaalaisten kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä säilyttää
LisätiedotRetkelle uusmaalaiseen luontoon
Retkelle uusmaalaiseen luontoon Uudenmaan Uudenmaan virkistysalueyhdistys 20 1 Föreningen Föreningen Nylands friluft friluftsområden f Tervetuloa retkeilemään luontoon Uudenmaan virkistysalueyhdistys on
LisätiedotYhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3
UUDENMAAN LÄÄNIN PERUSKARTAT 1 : 20 000 Tähän liitteeseen on koottu Uudenmaan läänin peruskartta numerot ja niiden nimet. Keski-Uudenmaan yt-alueen kartat ovat salkussa nro 4 ja muut Uudenmaan läänin kartat
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotTäydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.
Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,
LisätiedotHirviniemi HIRVINIEMI
Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO, TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Elokuu 2019 Uudenmaan ELY-keskus Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla 2018 Elokuu 2019 Heinäkuu 2019 Elokuu Alle 25-v.
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNorrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä
Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotKansallispuisto Porkkalaan. 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta
Kansallispuisto Porkkalaan 23 valtion suojelualueeksi jo hankkimaa tai suojeluohjelmiin kuuluvaa alueetta Otteita Luonnonsuojelulaista 1/2 11 Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotHannu Ormio Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan
Hannu Ormio 22.5.2014 Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan Porkkalan kansallispuisto Suomen vanhin kansallispuisto 1938, yhdessä Pallas-Ounastunturin, Pyhätunturin ja Petsamon Heinäsaarten kanssa lakkautettiin
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotKansallispuisto uudelleen Porkkalaan
Hannu Ormio Kirkkonummen kunnanvaltuusto 12.10.2015 Kansallispuisto uudelleen Porkkalaan Porkkalan kansallispuisto Suomen vanhin kansallispuisto 1938, yhdessä Pallas-Ounastunturin, Pyhätunturin ja Petsamon
Lisätiedot19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotInkoo, Zonation-aluetunnus 13
Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Liite 2 / 45 Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1.YLEISTÄ Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotPorkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15
Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotJokamiehenoikeudet kiertueella
Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille
LisätiedotLausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista uusimisesta
Lausunto 1 (5) 01.10.2015 316/03.04.00.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/1822/00.04.02/2015; 8.8.2015 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston
LisätiedotAsukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?
Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään
LisätiedotKoivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Föreningen Nylands friluftsområden rf Valtuuskunnan 1.2015 hyväksymä TOIMINTAKERTOMUS 2014 Melonta- ja soutukartaston Porkkalan karttalehti 2 1.YLEISTÄ Vuosi 2014 oli
LisätiedotUUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT
UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
Lisätiedot19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotJyväskylän pienten järvien melontareitit
Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
Lisätiedotsaimaan virkistysalueyhdistys ry
saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu 2014 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotKORPPOON ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS BJÖRKÖ-ÅNSÖREN
PARAINEN KORPPOON ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS BJÖRKÖ-ÅNSÖREN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 29.1.2015. Ympäristölautakunta..
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Liite 2/ 41 Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. YLEISTÄ Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2011 Lerviksudden, Pirttisaari
1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lerviksudden, Pirttisaari 2 TOIMINTAKERTOMUS 2011 1.YLEISTÄ Yhdistyksen toimisto muutti yhdessä Uudenmaan
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, elokuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotNOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU
Luontoon! NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU Nokian järvimaisemat kutsuvat tutustumaan luontoon. Järvien kainalossa ja koskien kupeessa sijaitsee Nokian kaupunki, jonka
LisätiedotLOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT
LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat lomarakennuspaikat sijaitsevat pienempien järvien rannoilla, joita ovat mm. Luomajärvi ja Kankijärvi Helvetinjärven kansallispuiston
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
LUONNOS Ympäristöministeriön asetus Uudenmaan maakunnan luonnonsuojelualueista Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 ja 17 a :n nojalla, sellaisina kuin
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotPÄIJÄNNE RYK, LISÄKUULEMINEN 27.3.2013.
PÄIJÄNNE RYK, LISÄKUULEMINEN 27.3.2013. 1. Tiira, Jouni (kartta 2) Tila: Kätkytsalo 416-2-104 Rajamuutoksen yhteydessä rakennuspaikan länsi/luoteispuolen alue on muutettu M/MU:sta VR:ksi. Vastustamme tätä
LisätiedotUudenmaan virkistysalueyhdistys ry Liite 3/ 4 Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTAKERTOMUS 2013
1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Liite 3/ 4 Föreningen Nylands friluftsområden rf TOIMINTAKERTOMUS 2013 2 1.YLEISTÄ Vuosi 2013 oli yhdistyksen 25. toimintavuosi. Juhlavuotta vietettiin lähinnä työn
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotHankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna Viite Eastern Light Finland I Oy, Kuituoptinen merenalainen tietoliikennekaapeli Pohjoisella Itämerellä, Saaristomerella
LisätiedotNiittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotPISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET
1 PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET Timo Jussila, Mikroliitti Oy (email: Mikroliitti@dlc.fi, p: 0400-530057) Tutkimukset tehty vuosina 1994-1995 Puumalan kunnan kustannuksella, Puumalan muinaisjäännösten merkinnän
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotHelsingin itäisen saariston alustava asemakaavaluonnos
Helsingin itäisen saariston alustava asemakaavaluonnos Asukastilaisuus 8.3.2012 Pikku-Niinisaari, Kajuuttaluodot, Itäinen Neitsytsaari, Kallioluoto, Kalliosaarenluoto, Haapasaari, Santinen, Läntinen ja
LisätiedotKuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO
Kuva: Veikko Hahmo Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Retkelle lännestä Mistä retkelle: Kuntakeskusta, Takamaa, Vähäjärvi Kävellen kohti Takamaata ja moottoritien alikulun
LisätiedotVäliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km
Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET
ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon
Lisätiedot