Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2 2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä pienentää pääkaupunkiseudun energiankulutusta ja vähentää asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Strategia sisältää kuusi sektorikohtaista visiota liikenteeseen, maankäyttöön, sähkönkulutukseen, rakentamiseen, hankintoihin, kulutukseen ja jätteisiin sekä energiantuotantoon ja jakeluun. Tässä puolivuosittain ilmestyvässä katsauksessa esitellään parhaita esimerkkejä ilmastotyön etenemisestä pääkaupunkiseudulla eri sektoreilla. Päästötavoitteet määrittävät suunnan ilmastotyölle Pääkaupunkiseudun yhteisen päästötavoitteen saavuttamiseksi Espoo on laatinut oman toimenpideohjelman. Siitä on tehty vaikuttavuuden arviointi, joka valmistui alkuvuodesta Selvityksen mukaan Espoossa on jo tehty paljon, mutta ohjelmaan valitut keinot eivät ole riittäviä tavoitteeseen pääsemiseen. Suurin päästöjen vähennyspotentiaali raportin mukaan olisi maankäytön suunnittelussa, sillä kaupunkirakenteen eheyttäminen tuottaisi luonnostaan vähemmän päästöjä. Joukkoliikenteen palvelutason nostaminen olisi tehokasta. Samalla olisi kaikin keinoin edistettävä kevyttä liikennettä. Sähkönkulutusta voidaan vähentää jopa 50 prosenttia ilmastostrategian ja kuntien energiatehokkuussopimuksen toimenpitein. Kaupungin ohjaus ja neuvonta voivat vaikuttaa merkittävästi nykyisen rakennuskannan lämmityksestä syntyviin päästöihin. Nyt tehdyssä arvioinnissa suositellaan, että toimenpideohjelmaa konkretisoidaan, johtoa sitoutetaan vielä paremmin kaupungin ilmastotyöhön ja vaikutetaan aktiivisesti asukkaiden kasvihuonekaasupäästöihin. Arviointityön suoritti Sito Oy Espoon ympäristökeskuksen tilauksesta. Espoon toimenpideohjelman päivittäminen on aloitettu ja työ saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Helsinki sai valmiiksi Covenant of Mayors kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen kuuluvan kestävän energiankäytön toimenpideohjelman (SEAP) vuoden 2010 lopussa. Ohjelmaa on jalkautettu kevään aikana asukkaille niin netissä kuin erilaisissa kaupunkitapahtumissakin. Helsingin kaupunki on avannut uuden energiatehokashelsinki.fi -sivuston, jonka kautta kaupunkilaiset voivat kommentoida, mikä heidän mielestään on kestävää energiankäyttöä ja miten energiatehokkuutta tulisi edistää Helsingissä. Sivuilla voi myös kommentoida kaupungin kestävän energiankäytön toimenpideohjelmassa (SEAP) esitettyjä keinoja. Espoon SEAP-suunnitelma valmistui ja kaupungin johtoryhmä hyväksyi sen kesäkuussa. Vantaan SEAP-ohjelman luonnos valmistui toukokuussa ja lopullisen version jättämiseen on myönnetty lisäaikaa elokuun loppuun saakka. Kauniaisten kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimintasuunnitelma on valmistunut ja kaupunginhallitus on hyväksynyt sen maaliskuun loppupuolella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on ollut mukana 13 muun eurooppalaisen kaupunkiseudun kanssa EUCO2 80/50 -ilmastohankkeessa, joka tukee EU:n ilmastotavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2009, laadittiin kaupunkiseutujen vertailukelpoiset päästöinventaarit vuodelle Toisessa vaiheessa, vuoden 2010 aikana, kullakin kaupunkiseudulla järjestettiin skenaariotyöpajoja, joissa laadittiin tiekarttoja vähähiiliseen tulevaisuuteen ja etsittiin keskeisimpiä keinoja vähentää kaupunkiseudun päästöjä. Työpajoihin kutsuttiin keskeisiä toimijoita ja ilmastovaikuttajia kaupunkiseuduilta. HSY järjesti pääkaupunkiseudun työpajat lokakuussa Työpajoissa saavutettiin keskimäärin 84 prosentin päästövähennysskenaariot vuoteen Päästövähennystavoitteisiin päästiin olettamalla, että sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto että tieliikenne onnistutaan kehittämään seudulla lähes hiilivapaaksi. Yhteistuotanto on mahdollista saada tulevaisuudessa päästöttömäksi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin eli CCS-teknologian avulla sekä biopolttoaineita lisäämällä. Tieliikenteessä sähköautojen oletettiin yleistyvän ja autojen energiatehokkuuden paranevan. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vähentäisi päästöjä merkittävästi. Hankkeen ennakkotulokset julkistettiin toukokuussa ja loppuraportti valmistuu lokakuussa. Raportin mukaan kaupunkiseutujen välillä oli eroja päästötavoitteiden saavuttamisessa, mutta hanke osoitti, että 80 prosentin päästövähennys on mahdollista saavuttaa. Vähäpäästöisempää liikkumista HSL:n hallitus hyväksyi kokouksessaan maaliskuussa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011). Suunnitelmaa on valmisteltu koko Helsingin seudun yhteisenä Kuva: HSY EUCO2 80/50 -hankkeen skenaariotyöpajoissa etsittiin polkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen.

3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE 3 hankkeena ja se tähtää vuoteen 2050 saakka. Keskeisenä periaatteena on maankäytön ja liikenteen entistä tiiviimpi yhteensovittaminen ja raideverkon kehittäminen ja kapasiteetin lisääminen. HLJ-päätöksessä kiireellisimmiksi kehittämishankkeiksi on määritelty metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) sekä Jokeri 2 -linjan vaatimat järjestelyt. HSL:n tilaa Helsinkiin kaksi uutta vähäpäästöistä ja hiljaista hybridibussia sekä 24 polttoaineenaan NExBTL-biodieseliä käyttävää EEV-päästötason linja-autoa. Tammikuusta alkaen lähes 20 prosenttia ja ensi vuonna arviolta 37 prosenttia HSL:n bussiliikenteestä ajetaan vähäpäästöisillä linja-autoilla. HSL:n uusi arkiliikenteen hiilidioksidilaskuri Jälki on valmistunut. Laskuri kertoo käyttäjälleen arkiviikon matkojen hiilidioksidipäästöt. Omia liikkumisen päästöjään voi laskea arvioimalla kullakin kulkuvälineellä kuljetut kilometrit tai syöttämällä lähtöpaikan ja määränpään osoitteet laskurin hakulaatikoihin. Osana Julia 2030 EU Life+ -hanketta kehitetty Jälki-laskuri antaa käyttäjälleen myös vinkkejä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi autoilijoita ohjataan kimppakyytien ja joukkoliikenteen käyttöön ja joukkoliikenteen matkustajille kerrotaan muun muassa HSL:n mobiilipalveluista, joiden avulla matkan suunnittelu sujuu vaikka pysäkillä. Helsingin vähäpäästöisten ajoneuvojen pysäköintietu otettiin käyttöön huhtikuussa Pysäköintialennuksen saa, kun bensiini- ja dieselautojen, hybridit mukaan lukien, hiilidioksidipäästöt ovat alle 100 g/km ja kaasu- ja etanoliautoissa alle 150 g/km. Muutkin kuin helsinkiläiset voivat hakea pysäköintimaksuetua Helsingin rakennusvirastosta Helsingin kaupunki on käynnistänyt pyöräilyprojektin. Helsingin tavoitteena on ollut jo 90-luvulta lähtien pyöräilyn kaksinkertaistaminen, ja vuonna 2009 kaupunki allekirjoitti Brysselin julistuksen, jossa sitoudutaan nostamaan pyörämatkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyörällä taittuu nykyään yhdeksän prosenttia Helsingissä tehtävistä matkoista. Pyöräilyprojektin keskeisiä tehtäviä ovat katuverkossa pyöräilyn helpottaminen, pyöräteiden ylläpidon kehittäminen, pyörien pysäköintimahdollisuuksien parantaminen, pyöräilyn markkinointi sekä säilytys- ja vuokrauspalveluja tarjoavan pyöräkeskuksen edistäminen. Vantaalla on hyväksytty uusi pyöräilyn suunnitteluohje, jonka tavoitteena on pyöräilyn ja sen turvallisuuden lisääminen. Ohjeessa käsitellään esimerkiksi väylän mitoitusta, jalankulun ja pyöräilyn erottelua, kunnossapitoa, verkon luokitusta, pyörien pysäköintiä sekä mopoilun paikkaa. Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi 2011 valittiin keväällä kolme vuotiasta nuorta. He ovat hyviä esimerkkejä nuorista, jotka ovat jatkaneet aktiivista pyöräilyä mopo- ja ajokorttiiän saavuttamisen jälkeenkin. Espoon kaupunki osallistui jälleen aktiivisesti pyöräilyä edistävään kilometrikisaan. Kaupungin omien yksiköiden lisäksi mukaan haastettiin myös espoolaiset yrittäjät. Myös HSY osallistui kisaan tänä vuonna viiden joukkueen voimalla. Kauppakeskus Sello avasi maaliskuussa yhteistyössä Fortumin kanssa neljä sähköautojen latauspistettä, jotka sijaitsevat kauppakeskuksen parkkihallissa. Fortumilla on Suomessa 53 julkista latauspistettä. Latausinfrastruktuurin kehittämisen lisäksi markkinoille tuodaan uusi Charge & Drive -konsepti, jossa Fortum huolehtii asiakkaansa latauspisteen asentamisesta, sähköstä, ylläpidosta ja häiriöpalvelusta. Vantaalla kauppakeskus Jumbon parkkihalliin on avattu kuusi latauspistettä. Helsinki- Vantaan lentoasemalla on jo latauspisteet. Rakennusten energiankulutus laskenut Kuva: Vantaan kaupunki Vuoden vantaalaiset pyöräilijät 2011 näyttävät esimerkkiä muille. Helsingin päivitetty sähköinen ympäristötilasto kertoo merkittävistä muutoksista rakennuskannan energiankulutuksessa. Helsingissä uudisrakennusten energiatehokkuus parani vuodesta 2009 vuoteen 2010 selvästi, kun tarkastellaan myönnettyjä rakennuslupia. Vuonna 2010 kaupungin rakennusvalvonnan myöntämistä luvista energiatehokkainta A-energialuokkaa oli jo noin 23 prosenttia kerrosalasta, kun vuonna 2009 osuus oli vain noin 5 prosenttia. Vuonna 2010 A-energialuokka oli yleisintä omakotitaloissa, pienissä 2 6 asunnon asuinrakennuksissa, toimistorakennuksissa ja liikerakennuksissa. Kerrostaloissa ja julkisissa palvelurakennuksissa A-energialuokan osuus oli selvästi pienempi. Vuonna 2009 rakennetut asuinkerrostalot kuluttivat kaukolämpöä jopa 20 prosenttia

4 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE vähemmän kuin vuonna 2008 rakennetut asuintalot ja yli kolmanneksen vähemmän kuin 2000-luvun alussa rakennetut. Suurinta kaukolämmön kulutus on 1960-luvulla rakennetuissa asuinkerrostaloissa, jotka kuluttavat keskimäärin kaksi kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin uusimmat kerrostalot. Helsingissä Energiatehokkuusvaatimukset asuntotonttien tontinluovutuksissa -raportti valmistui ja kiinteistölautakunta päätti, että uusia asuntotonttien varauksia valmisteltaessa tonttien varausehtoihin sisällytetään rakentamisen energiatehokkuutta koskevia ehtoja. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja rakennuksen tulee täyttää A-energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset. Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua vaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta. Vantaalla uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on niin ikään parantunut viime vuosina huomattavasti. Suurista asuinrakennuksista A- ja B-luokkiin kuului huoneistojen määrällä mitattuna 6 prosenttia vuonna 2008 ja 75 prosenttia vuonna Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla prosenttiosuus oli 86, ja erityisesti neliötä kohti alle 100 kwh energiaa kuluttavien A-luokan rakennusten osuus kasvoi. Uusista pientaloista 40 prosenttia kuului kahteen energiapiheimpään luokkaan vuonna 2008, mutta alkuvuonna 2011 rakennetuista omakotitaloista vastaavan luokituksen sai jo yli 80 prosenttia rakennuksista. Rakentamisen energiamääräysten tiukentuminen on näkynyt rakennusten energiatehokkuudessa myös Espoossa. Vuonna 2010 jo miltei 50 prosenttia uusista omakotitaloista oli A-luokkaa. Suurin osa omakotitaloista sijoittuu A- tai B-luokkaan. Kaupungin omassa rakennustuotannossa tavoitteena on A-luokka ja hankkeissa toteutetaan aktiivista energiaohjausta. Espoossa käynnistettiin Metropolia-mittausprojekti keväällä Kyseessä on nyt jo kolmena vuotena peräkkäin toteutettava Espoon kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyöprojekti. Mittausprojektin tavoitteena on selvittää pistokokein kaupungin koulujen ja päiväkotien sisäilman laatua ja energiataloutta sekä saada tietoa kaupungin energiatehokkuussopimuksen tueksi. Uusiutuvan energian hankkeita vireillä Espoossa on aloitettu uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tekeminen. Katselmuksessa kartoitetaan Motivan ohjeiden mukaisesti energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet sekä arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat ja maalämmölle, aurinkoenergialle ja tuulivoimalle otollisimmat alueet. Tietoja tullaan hyödyntämään etenkin kaavoituksessa. Samalla tähdätään siihen, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan isommissa yksiköissä, esimerkiksi asuinalueen yhteisessä maalämpökeskuksessa. Työhön saadaan tukea TEM:stä ja valmis energiakartta esitellään keväällä Alkuvuonna 2011 valmistuneessa selvityksessä arvioitiin vaihtoehtoja lämmöntuotannon päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen Espoon alueella. Fortum tutkii muun muassa mahdollisuutta aloittaa Suomenojan nykyisissä kattiloissa biopolttoaineen tai biohiilen polttaminen, joiden avulla pystyttäisiin korvaamaan kivihiilen käyttöä. Eräs vaihtoehto olisi lämpöpumppuratkaisujen nykyistä suurempi hyödyntäminen. Yritysasiakkaille Fortum on lanseerannut Hiilineutraali-kaukolämpötuotteen, jossa kulutetun kaukolämmön aiheuttamat päästöt kompensoidaan ilmastohankkeita rahoittamalla. Tiedon uusi, vuoden alussa käyttöön otettu energiatehokas konesali on voittanut kansainvälisesti arvostetun Green Enterprise IT (GEIT) -palkinnon. Yhdysvaltalaisen Uptime Instituten tunnustus tuli Beyond the Data Centre -sarjassa. Fortumin Tiedolle toimittamassa energiaratkaisussa konesalikeskus jäähdytetään lämpöpumppujen avulla, ja palvelimista syntyvä lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä. Tiedon konesali tuottaa lämpöä espoolaiskoteihin vuosittain noin 30 gigawattituntia, joka vastaa noin omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta. Konesalin tuottamalla lämmöllä korvataan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa lämmöntuotantoa, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. Palkittu konesali on ensimmäinen moduuli Tiedon Espooseen rakennettavasta kokonaisuudesta, johon suunnitellaan yhteensä neliön laajuista konesalitilaa. Kolmen kunnan yhteistyönä laadittu Östersundomin yleiskaavaluonnos valmistui keväällä. Alueen energiaratkaisut koostuvat useasta eri energialähteestä. Östersundomin alue profiloidaan aurinkosähkön tuotannon ja sen hyödyntämisen koeja testialueeksi. VTT.n selvityksen mukaan vähintään 35 prosenttia alueen sähköntarpeesta on katettavissa aurinkosähköllä. Yleiskaavassa varaudutaan muun muassa mahdollisuuteen asentaa aurinkosähköpaneeleja Porvoonväylän pohjois- ja eteläpuolelle noin 6 kilometrin matkalle. Aurinkosähkön syöttämistä sähköverkkoon selvitetään energiayhtiön kanssa. Yleiskaava-alueella on lisäksi mahdollista toteuttaa uusia keskitettyjä energiantuotantotapoja, kuten keskitetty maalämpö.helsingin Energian kaukojäähdytysjärjestelmä saavutti voiton arvostetussa International District Energy Climate Award -kilpailussa. Euroopan kolmanneksi suurinta ja nopeimmin kasvavaa kaukojäähdytysjärjestelmää kehuttiin kilpailuun osallistuneista innovatiivisimmaksi, monipuolisimmaksi ja ilmastovaikutuksiltaan myönteisimmäksi. Kaukojäähdytys tuotetaan Helsingissä 80 prosenttisesti energialähteistä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä, kuten merivedestä ja käyttämättä jäävästä lämpöenergiasta. Sitran hiiliniukkaa suunnittelua ja rakentamista toteuttavan Low2No-korttelin suunnittelu etenee Jätkäsaaressa. Kortteliin rakennettavien asuntojen ja Sitran toimitalon lisäksi kortteliin suunnitellaan muun muassa perinteinen ruokakauppa, lähiruokaa tarjoavia liikkeitä, ekopesula, yleinen sauna sekä

5 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE 5 Kuva: Suomen Ilmakuva Oy Ämmässuon mädätyslaitoksessa syntyvä biokaasu tullaan hyödyntämään ensisijaisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa. mahdollisuuksia pienimuotoisiin kaupunkiviljelmiin. Energiaratkaisuina tulevat olemaan korttelia varten kehitettävä kivihiiletön kaukolämpö päälämmitysratkaisuna, vapaa maalämpö ilmanvaihdon esilämmitykseen, kaukojäähdytys tilojen jäähdytykseen ja aurinkosähkö osana korttelin sähköistystä. Helsingin Energia tuo korttelin lämmitykseen uuden kaukolämpötuotteen, jonka avulla nopeutetaan uusiutuvien ja biopolttoaineiden osuuden kasvattamista kaukolämmön tuotannossa. Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja reaaliaikainen sähkön mittaus, joiden avulla voidaan optimoida lämmön ja sähkön käyttöä ja vähentää päästöjä. Kortteli suunnitellaan siten, että päästään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin lähes nollaenergiatasoa. Tavoitteena on käynnistää korttelin rakentaminen vuoden 2011 loppupuolella ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. HSY:n hallitus päätti maaliskuussa mädätyslaitoksen rakentamisesta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Laitoksessa syntyvä biokaasu hyödynnetään ensisijaisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa. Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön on myös mahdollista, mikäli sille on riittävät tekniset, ympäristölliset, toiminnalliset ja taloudelliset perusteet. Mädätyksen lopputuote eli mädäte hyödynnetään kompostoinnin jälkeen mullan valmistuksessa. Kompostointi tapahtuisi jatkossakin Ämmässuon nykyisessä kompostointilaitoksessa. Rakennustyöt aloitetaan vuoden 2012 alussa, ja laitos otetaan käyttöön vuoden 2013 loppupuolella. Vuonna 2010 HSY vastaanotti lähes tonnia lajiteltua biojätettä. Nykyisen kompostointilaitoksen kapasiteetti on tonnia. Ämmässuon mädätyslaitoksen valmistumisen jälkeen kaikki HSY:lle toimitettu biojäte voidaan käsitellä omassa, kapasiteetiltaan tonnin laitoksessa. Ekotehokkaan rakentamisen mallikohteita tekeillä Helsingin Viikkiin valmistuu elokuussa energiatehokkaan rakentamisen esimerkkikohde Ympäristötalo. Viisikerroksiseen, yli 6000 neliön taloon sijoittuvat Helsingin ympäristökeskus sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos. Ympäristötalo on toteutettu matalaenergiavaatimusten mukaan, ja sen energiakulutus on reilusti alle puolet tavanomaisen toimistorakennuksen kulutuksesta. Lisäksi Viikissä on kokeiltu laajasti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä ja huomioitu ympäristöasiat kokonaisvaltaisesti niin taloteknisessä toteutuksessa kuin materiaalivalinnoissa. Ympäristötalon energiatehokkuustavoitteena on 70 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa, mikä alittaa selvästi A-luokan vaatimukset (90kWh/m 2 /v). Taloon tulee tehokas lämmön talteenottojärjestelmä ja tiivis vaippa. Kaksoisjulkisivun uloin pinta koostuu aurinkopaneeleista. Paneeleita on myös rakennuksen vesikatolla. Julkisivun välitila tuuletetaan kesällä painovoimaisesti, kun taas talvella se kerää auringon lämpöä. Aurinkosähkövoimalan teho on 60 kw, ja se on yksi suurimmista aurinkovoimaloista Suomessa. Jäähdytysenergia otetaan maaperästä. Tontin alla sijaitsee 25 porakaivoa, jotka ulottuvat noin 200 metrin syvyyteen. Viikkin valmistuu myös toinen ekotehokas toimitalo, SYKEn uusi toimitalo SYNERGIA, jonka suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin loppuvuodesta Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi yksimielisesti ehdotuksen Apila, joka on puurakenteinen rakennus, jonka tilat on sijoitettu puolilämpimiä sisäpihoja kiertäviin kapeahkoihin rakennusrunkoihin. Sisäpihat vähentävät olennaisesti ulkovaipan pinta-alaa ja parantavat energiatehokkuutta. Ehdotuksessa oli pienin energiankulutus ja alhaisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt, mikä osoittaa, että suurehkosta matalasta rakennusmassastakin on mahdollista saada kustannustehokkaasti hyvin energiatehokas. Kilpailu osoitti myös, että kiristyvät normit eivät rajoita luovuutta. Ympäristötavoitteet synnyttävät uusia innovaatioita, jotka puolestaan voivat luoda edellytyksiä uudelle, mielenkiintoiselle arkkitehtuurille. Vanttilan koulu on Espoon kaupungin ensimmäinen energiatehokas pilottirakennus. Koulun suunnitteluvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota ilmatiiviyteen ja kompaktiin arkkitehtoniseen suunnitteluun. Ulkoseinien pinta-ala pieneni neljäsosan, jolloin rakennus tuli sekä halvemmaksi rakentaa että jatkossa ylläpitää. Seinien eristeet ovat hieman tavanomaista paksummat. Käyttövettä ja lattioita lämmitetään koulun katolla olevan 10 m 2 aurinkokerääjän tuottamalla energialla. Osa jäähdytystä hoituu kallioperäjäähdytyksen avulla. Lämpöä otetaan talteen

6 6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE ilmanvaihdossa, ja osa tilojen valaistuksesta syttyy ja sammuu liiketunnistimien avulla. Vuonna 2010 Vanttilan koulussa kului 17 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa kuin kolmessa muussa 2000-luvun espoolaiskoulussa, joihin sitä verrattiin. Koulun tilat ovat arkisin aktiivisessa käytössä iltayhdeksään asti. Koulun opettajat ja oppilaat ovat myös kiinnittäneet huomiota energiansäästöön ja lajitteluun. Vanttilasta saadut kokemukset ohjaavat osaltaan kaupungin uudisrakentamista. Parhaillaan Espoon kaupungilla onkin suunnitteilla ja rakenteilla vielä huomattavasti energiatehokkaampia rakennuksia. Espoon kaupunki ja Helsingin energia olivat mukana maaliskuussa päättyneessä Aalto-yliopiston Ekovalo-projektissa, jonka tavoitteena oli valaistuksen energiatehokkuuden lisääminen korvaamalla hehku- ja elohopealamput tehokkailla, ekologisilla valaistusratkaisuilla. Hankkeessa laadittiin kunnille uusi valaistushankintaohje, jota voi hyödyntää muun muassa Motivan Hankintapalvelun kautta sekä kotitalouksille kuluttajaopas energiatehokkaisiin lamppuvalintoihin. Lisäksi kunnille ja energialaitoksille kehitettiin toimintamalli, jonka avulla voidaan optimoida, miten ulkovalaistuksen elohopealamppuvalaisinta korvataan energia- ja kustannustehokkaasti ja samalla vähennetään sähkön käyttöä ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n Ecodesign-direktiivin mukaan suurin osa hehkulampuista poistuu markkinoilta asteittain vuoteen 2011 mennessä ja elohopealamput vuoteen 2015 mennessä. Hankintojen ja jätteiden ilmastovaikutukset näkyviksi kaupunkeihin. Verkoston ajatuksena on kannustaa kaupunkeja toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tavoitteena on, että useampi suomalainen kaupunki tunnistetaan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Verkosto muun muassa etsii uusia keinoja vähähiiliseen kehitykseen ja jakaa hyviä käytäntöjä. Ensimmäisistä konkreettisista yhteishankkeista päätetään syksyllä. Ajatuksen takana ovat ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes ja se liittyy ERA17 - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika ohjelman toteutukseen. Keväällä 24 helsinkiläistä ja vantaalaista pilottiyritystä ja -organisaatiota sai Ekokompassi-todistuksen osoituksena hyvästä ympäristötyöstä. Todistus on sertifikaatti kevennetystä ympäristöjärjestelmästä. Ekokompassi -hankkeessa on kehitetty pääkaupunkiseudulle toimintamalli, jolla tuetaan alueen pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallintaa. Viisi hotellia, kuusi saaristoristeilijää, neljä ohjelmapalveluyritystä, viisi painoa, yksi pienteollisuusyritys sekä yksi kuljetusyritys olivat hankkeessa pilottiyrityksinä. Yritysten lisäksi myös Kansallisooppera ja Vallilan kirjasto ovat mukana. Ekokompassi saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Ekokompassi-palvelut siirtyivät keväällä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta osaksi Ilmastoinfoa. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat Helsingin seudun kauppakamarin, Espoon ja pääkaupunkiseudun yrittäjien sekä Espoon kaupungin toimeksiannosta kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää espoolaisten yritysten toimia ja tavoitteita energia- ja ilmastoasioissa. Tulosten perusteella yritykset pitävät tärkeänä ympäristöasioissa energiatehokkuutta, Julia 2030 EU Life+ -hankkeessa valmistui Konsta-jätelaskuri, jonka avulla kotitaloudet voivat laskea jätemääränsä sekä jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tavoitteena on ohjata asukkaita jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Laskurin avulla voi myös verrata jätemääriään muiden kotitalouksien jätemääriin. Aiemmin HSY:ssä valmistui kotitalouksien Jätkä-jätelajihaku, jonka avulla selviää, minne mikäkin jäte kuuluu. Haun aakkosellisesta sanalistasta löytyy tyypillisimmät kotien poisheitettävät materiaalit ja käyttökelvottomat tavarat. Jätkä kertoo, mihin jäteastiaan kyseinen tavara kuuluu, kun klikkaa valittua sanaa. Sanoja hakukoneessa on tällä hetkellä reilut 700 ja niitä lisätään tarpeen mukaan. Julia 2030 EU Life + -hankkeen Hankinnat-projektissa on valmisteltu ympäristökriteerejä hankintaohjeisiin. Lisäksi on laadittu CO 2 -laskureita yksittäisiä hankintoja varten sekä yksityiskohtaisempia kilpailutusohjeita. Näkyvyyttä ilmastotyölle Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat sekä HSY ovat mukana helmikuussa 2011 perustetussa kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa. Mukana ovat myös Turku, Tampere ja Oulu. Jatkossa verkostoa on tarkoitus laajentaa muihin Kuva: HSY / Ilmari Hakala Konsta-jätelaskurin avulla kotitaloudet voivat laskea jätemääränsä sekä jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

7 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE 7 Kuva: HSY/Kai Widell asiakasnäkökulmaa ja imagoa. Yritykset kaipaavat arkeensa valmiita palvelukonsepteja. Moni yritys oli panostanut esimerkiksi jätteiden käsittelyyn, jossa toimivia palvelukonsepteja on jo tarjolla. Yksittäisten ilmastotekojen sijaan yritykset keskittyisivät jokapäiväisiin hyviin käytäntöihin. Kyselyn tulokset osoittivat, että uusia toimintatapamalleja ja palveluja on kehitettävä etenkin pk-yrityksille. Toimitilojen ekotehokkuudella on suurta merkitystä yrityksille ja yrityksen imagolle. Kyselyn pohjalta on kehitteillä uusia palveluideoita, kuten yritysten energiaselvitykset ja hiilijalanjäljen laskenta. Ilmastoasiat esillä lukuisissa tapahtumissa Ilmastoinfo järjesti tammikuussa Sanomatalossa lmasto pelissä -tapahtuman, joka kokosi paikalle muun muassa ministerit Paula Lehtomäen, Anni Sinnemäen ja Astrid Thorsin sekä kansanedustaja Paavo Arhinmäen. Ilmastopelitapahtuma järjestettiin huhtikuussa myös Espoossa ja Vantaalla. Ilmasto pelissä -tilaisuuden tarkoituksena oli herättää keskustelua Ilmasto- ja energiapoliittisista kysymyksistä ja siitä mitä itse kukin meistä voi tehdä päästöjen pienentämiseksi. Ilmastoinfon tilat Sanomatalossa avautuivat asukkaille huhtikuussa. Kevään aikana Ilmastoinfo kampanjoi pyöräilyn edistämisen puolesta. Toukokuussa Ilmastoinfon tiloissa järjestettiin myös asukaskoulutus pihaviljelyn perusteista ja esiteltiin erilaisia tapoja kasvattaa hyötykasveja kaupungissa. Ilmastoinfo oli mukana myös tapahtumissa, muun muassa Vantaan kaupunkijuhlassa. Lauantaina järjestettiin Kaapelitehtaalla Energiatehdas -kaupunkitapahtuma, joka keräsi noin 1500 ihmistä mittaamaan ja testaamaan energiarasteilla omien kulutustottumusten vaikutuksia hiilijalanjälkeen. Energiatehtaalla tarjottiin HSY:n ilmastoseminaarissa palkittiin Espoon varikko -liikelaitos ja Vantaan Havukosken oppilaskunta esimerkillisestä ilmastotyöstä. muun muassa mahdollisuus vaihtaa vanha hehkulamppu uuteen energiansäästölamppuun, ladata kännykkä polkemalla ja tutustua erilaisiin polkupyörävaihtoehtoihin. Tapahtumaa olivat järjestämässä Helsingin kaupunki, Helsingin Energia, Heureka, Kierrätyskeskus, Kuinoma, HSL ja HSY. Tammikuussa Helsinkiä kiersi Tieteen päivien yhteydessä Tiederatikka, jonka teemana olivat ilmastokysymykset ja raideliikenteen renessanssi. Ratikassa haastateltiin Suomen parhaita sää- ja ilmastotieteilijöitä muun muassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ja kaupunkiluonnosta ilmaston muuttuessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjesti järjestyksessään kolmannen seudun ilmastoseminaarin tammikuussa. Seminaari kokosi Helsingin kaupungintalolle kaksisataa ilmastoasioista kiinnostunutta. Seminaarissa HSY jakoi ensimmäistä kertaa Pääkaupunkiseudun ilmastopalkinnon ja IlmastoJuniori-palkinnon. Ilmastopalkinto myönnettiin Espoon varikko -liikelaitokselle aurinkoenergian hyödyntämisestä ja Ilmasto- Juniori vantaalaisen Havukosken koulun oppilaskunnalle Älä ole apina -energiansäästökampanjasta. Tunnustuksilla palkitaan toimijoita, jotka ovat aktiivisesti ja innovatiivisesti vähentäneet pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöjä tai kannustaneet siihen muita. Earth Hour tapahtumaa vietettiin Earth Hour on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka aikana ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunnin ajaksi samana päivänä samaan kellonaikaan. Suomessa tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Osallistumalla Earth Houriin ihmiset viestittävät huolensa ilmastonmuutoksesta sekä toiveensa siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti kaikilla tasoilla. Valojen sammuttaminen symboloi yhteistä huolta ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Kauniaisissa valot sammuvat Kauppakeskus Granista ja osasta Kauniaisten kaupungin kiinteistöistä. Espoossa kaikki kaupungin kiinteistöjen turhat valot olivat

8 sammuksissa, kuten aina viikonloppuiltaisin, ja kauppakeskuksissa sammuivat mainosvalot. Vantaa oli myös mukana, ja Myyrmäen Paalutorilla oli tulishow tapahtuman yhteydessä. HSY:ssä sammutettiin mainos- ja sisävaloja Itä- Pasilan toimitiloista sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sammutettiin ulkovalaistusta. Ekotukihenkilöitä jo yli tuhat Helsingin seudun kuntiin on koulutettu yhteensä jo yli tuhat ekotukihenkilöä. Ekotukitoiminnan on kehittänyt Helsingin kaupunki. Osana Julia ilmastonmuutoshanketta toimintaa on laajennettu Helsingin lisäksi myös Espooseen, Vantaalle, Kauniaisiin, Kirkkonummelle ja Keravalle. Ekotukitoiminta on työpaikoille kehitetty toimintamalli, jonka avulla kiinnitetään huomiota työyhteisön ympäristöasioihin. Toiminnan tavoitteina on ympäristökuormituksen vähentäminen, luonnonvarojen säästäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. Työpaikkojen ympäristökuormitusta pyritään vähentämään esimerkiksi edistämällä energiansäästöä ja vähentämällä jätteiden määrää. Ekotukihenkilöitä on koulutettu kuntien toimipaikkoihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, uimahalleihin ja kirjastoihin. Ekotukihenkilöinä toimivat esimerkiksi opettajat, nuoriso-ohjaajat ja terveydenhoitajat. Seudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiatyö etenee HSY:n yhdessä kaupunkien kanssa laatima pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategialuonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle helmikuussa. Sopeutumisstrategiaan liittyen järjestettiin seminaari maaliskuussa. Kevään ajan oli avoinna myös nettisivu asukaspalautetta varten. Strategia valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Helsingin hulevesiohjelma valmistui 2008 ja Vantaalla Espoon ohjelma on valmistumassa ja ohjelmaehdotus käsiteltiin ympäristölautakunnassa toukokuussa. Hulevesiohjelman tavoitteena on parantaa ja kehittää sade- ja sulamisvesien eli hulevesien hallintaa. Rakennetuille alueille on kehitettävä uusia tapoja johtaa vesiä, kun kaupunkirakenne tiivistyy ja sade- ja sulamisvedet lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Tulva- ja ympäristöhaittoja ehkäistään muun muassa imeytyksen ja viivytysaltaiden avulla, ja parhaimmillaan näistä vesistä muodostuu resurssi viihtyisän ympäristön säilyttämiseksi. Vantaalla on käynnistetty viherkattoprojekteja, joissa muun muassa mietitään sopivia kohteita ja katoille soveltuvia kasvilajeja. Viherkatto imee jopa puolet sadevedestä haihduttaen sen ilmaan. Viherkatot myös sitovat hyvin melua ja eristävät lämpöä talvisin ja viilentävät kesäisin. Linkkejä: HSY:n ilmastotyö, pääkaupunkiseudun ilmastostrategia ja sopeutumisstrategia: Helsingin ympäristötilasto: Espoon ilmastotyö: Vantaan ilmastotyö: Covenant of Mayors Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ: Östersundom: Sitran Low2No: EUCO2 80/50 -ilmastohanke: ja Ilmastoinfo: Ekokompassi: Julia 2030 EU Life+ -hanke: Jälki-laskuri: Jätkä-jätelajittelu: Kansikuva: HSY/Jenni-Justiina NIemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax ,

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Iso Robasta Ilmastokatu vuonna 2015? Mira Jarkko, ympäristötarkastaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Mitä ilmastokatu tarkoittaa? Ilmastoystävällisten ratkaisujen katu jossa alueen yritykset ja asukkaat

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Julkisten toimitilojen käyttö -projekti Projektin tavoitteena on vähentää valituista

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jäte- ja vesihuoltopalvelut yli miljoonalle pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto Pääkaupunkiseutu kasvaa ja sen myötä kasvavat energiankulutus

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Ekotukitoiminta ja hiililaskurit edistävät ilmastotyötä

Ekotukitoiminta ja hiililaskurit edistävät ilmastotyötä Ekotukitoiminta ja hiililaskurit edistävät ilmastotyötä Viestintä hankkeen jälkeen Ilmastonmuutos Helsingin seudulla, hillintä ja sopeutuminen 2 Julia 2030 -hankkeen tulokset Helsingin seudun yhteistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2010. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2010. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2010 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Ympäristökeskuksen energiansäästötoimenpiteet

Ympäristökeskuksen energiansäästötoimenpiteet Ympäristökeskuksen energiansäästötoimenpiteet Energiankulutus ja -tuotanto o ympäristökeskus hankki syksyllä 2011 vihreää sähköä (tuulisähkö) kiinteistöyhtiön kilpailuttamana o kuukausitason energiatiedot

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013 RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit Jari Jokinen 11.2.2013 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n ilmastotekoja

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n ilmastotekoja Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n ilmastotekoja Helsinki 5% Helsingin päästökehitys 1990-2012 0% muutos vuoteen 1990 verrattuna -5% -10% -15% -20% -25% -30% Kokonaispäästöt Asukaskohtaiset -35% Alma

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS SIJAINTI (ENNEN RAKENNUSTA) YLEISTÄ Bruttoala noin 6500 m2 Käyttäjät: Helsingin ympäristökeskus ja yliopiston

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee heinä joulukuu 2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee heinä joulukuu 2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee heinä joulukuu 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian hyväksymisestä on kulunut kolme vuotta. Strategian tavoitteena on vuoteen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 hankkeen johtaja Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston sihteeri

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot