KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVOJEN TARKISTUKSEN LÄHTÖKOHTIA

Transkriptio

1 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVOJEN TARKISTUKSEN LÄHTÖKOHTIA Maakuntahallitus päätti aloittaa Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen (24 ). Lähtökohtina ovat, että tarkistuksessa korostetaan strategisuutta ja nostetaan merkintöjen maakunnallista/seudullista tasoa. Tarkistuksessa painopisteen muodostaa Keski-Suomen Strategian aluerakenne Maakuntakaavan tarkistuksen Aluerakenne ja saavutettavuus teemaryhmä on valmistellut strategisuuteen ja maakunnallisuuteen/seudullisuuteen liittyviä linjauksia. Samoin on tarkasteltu vahvistettujen kaavojen merkintöjen tarpeellisuutta ja päivitystä. VAHVISTETUT MAAKUNTAKAAVAT Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Keski-Suomen maakuntakaavaa tarkistetaan 1. vaihemaakuntakaavaa tarkistetaan: (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, vain nimen ja toiminnan kuvauksen muutos) 2. vaihemaakuntakaavaa tarkistetaan (Kiviaineshuolto ja niihin liittyvät luonnonarvot) 3. vaihemaakuntakaavaa ei avata (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) 4. vaihemaakuntakaavaa tarkistetaan mutta ei kauppaa koskevilta osin Pirkanmaan 1. maakuntakaava Länkipohjan osalta tarkistetaan MAAKUNNALLINEN/SEUDULLINEN TASO Maakunnallisen/seudullisen tason alapuolelle jäävät varaukset esitetään tarvittaessa liitekartoilla ja niihin viitataan kaavaselostuksessa. Ne ovat luonteeltaan paikallisia. Näiden alueiden toiminta tulee turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Taajama: Lähtökohtana on selvitys seudullisesti merkittävistä taajamista. Ei koske 4. vaihemaakuntakaavassa määriteltyjä Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken yhtenäisiä asemakaava-alueita eikä Jyväskylän yhtenäistä keskustaajama-aluetta.

2 2 Satama-alue, venesatama: Mihin väylä menee, säilytetään. Taajamien satamia ei esitetä, sisältyvät taajamamerkintään. Miten suhtaudutaan pudotuspaikkoihin (mukana lainvoimaisessa kaavassa)? Pohjavesialue: Esitetään seudullisesti merkittävien taajamien läheiset alueet. Taajamissa olevia ei esitetä, kuntien maankäyttö huomioi. Haetaan valtakunnan pv-huollon kannalta tärkeät alueet lähtökohtana uusi pohjavesiluokitus. Maa-ainesten (eo/1) ja kalliokiviainesten (eo/2) ottovyöhyke: Esitetään seudullisesti merkittävien taajamien sekä kanta- ja valtateiden ja ratojen läheiset alueet 5 km vyöhykkeellä. Rakennuskivialueet säilytetään, perusteena elinkeinoelämä. Merkitään eo/1, eo/2 ja eo/3 yhdellä eo merkinnällä, alueluettelosta selviää onko kyse maa-ainesten, kalliokiviainesten vai rakennuskiviainesten ottovyöhykkeestä. Turvetuotantoalue (EO/tu, eo/tu): Poistetaan lopetetut turvetuotantoalueet. Luvitetut tai tuotannossa olevat alle 30 ha alueet poistetaan. Ampumarata (e/a): Esitetään ne, joilla suoritetaan ammuntaan liittyviä lakisääteisiä velvoitteita ja jotka ovat ampumaurheilun kannalta tärkeitä. Luonnonsuojelu: Esitetään tehdyn tarkistuksen mukaisesti: Osa maakunnallisista suojelualueista (SL, S, s) muuttuu arvoluokaltaan paikallisesti merkittäviksi, maakuntakaavaan jäävien merkintä tarkistetaan. Toteutetut maakunnalliset suojelualueet esitetään selostuksen liitekartalla. Ks. lisäksi teemakohtainen tarkastelu. Virkistys- ja matkailu: Esitetään tehdyn päivityksen mukaisesti. Ks. lisäksi teemakohtainen tarkastelu. Liikenneverkko: Yhdystiet esitetään kaavan pohjakarttamerkintänä. Eritasoliittymistä esitetään hyväksytyissä tie- ja yleissuunnitelmissa olevat, ei toivomuslistalla olevia. Kulttuuriympäristö: Esitetään UNESCOn maailmanperintökohteet, valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuurimaisema-alueet sekä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Poistetaan maakunnallinen rakennettu kulttuuriympäristö, perinnebiotoopit, muinaismuistot. Yhteystarve: Päivitetään kaikki teknistä huoltoa koskevat yhteystarpeet ja siirretään tähän ryhmään myös ohjeelliset yhteydet, jolloin erilaisten merkintöjen määrä vähenee. Kohdemerkinnän kokoraja on 50 ha tai sen alle. TIIVISTETTYNÄ Esitetään/visioidaan Keski-Suomen Strategian mukaisia keskittymiä Tuodaan esille uusia alueidenkäytöllisiä näkemyksiä ja mahdollisia vaihtoehtoja Tehdään merkintöjen maakunnallisen/seudullisen rajan nosto

3 3 TEEMAKOHTAINEN TARKASTELU JA PERUSTELUT (ei muutostarvetta, päivitetään, poistetaan) Asutusrakenne Kaupunkikehittämisen kohdealue (kk1 ja kk2) Jyväskylän, Jämsänjokilaakson ja Äänekosken alueilla merkinnät on huomioitu rakennemalleissa. Jämsänjokilaakson ja Äänekosken kaavoitus sekä Jyväskylän yleiskaavaehdotus huomioivat maakuntakaavan kehittämisperiaatteen. Logistiikan kehittämisen kohdealue (lk) Palokangas-Pielislehdon alue on kaavoitettu ja osaksi toteutunut ko. käyttötarkoitukseen ja laajentumassa. Voimassa olevan kaavan TP-alue on riittävä. Puuteknologian kehittämisen kohdealue (pk) Merkintä ei ole edistänyt alueiden kehittymistä haluttuun suuntaan, merkinnän ohjausvaikutus heikko. Osassa on työpaikka- ja teollisuusaluemerkintöjä, joita tarkistetaan ja jotka korvaavat kehittämisperiaatemerkinnän. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Ei ohjausvaikutusta. Suojavyöhyke (sv, sv1,sv 2,sv3) Perustuvat tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan. Ohjausvaikutus hyvä. Toivakan varikon toiminta loppuu 2020?, suojavyöhykkeet sv1 ja sv2 pois? Selvitäänkö yhdellä sv:llä ja aluekohtaisilla määräyksillä? Suojavyöhyke (sv4) Perustuvat tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan. Ohjausvaikutus hyvä. Selvitäänkö yhdellä sv:llä ja aluekohtaisilla määräyksillä? Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Perustuvat tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan. Ohjausvaikutus hyvä. Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Perustuvat tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan. Ohjausvaikutus hyvä. Taajamatoimintojen alue (A) Maakunnallisen/Seudullisuuden tason nosto aiheuttaa selvitystarpeen seudullisesta A:sta. Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Perustuvat tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan. Ohjausvaikutus hyvä. Kaupallinen vyöhyke (km-1, km-2) Perustuvat tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan. Ohjausvaikutus hyvä. Työpaikka-alue (TP) Päivitys Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 pohjalta.

4 4 Selvitystarve. Omana työnä paikkatiedolla. Teollisuus- ja varastoalue (T, t) Päivitys Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 pohjalta. Selvitystarve. Omana työnä paikkatiedolla. Teollisuus- ja varastoalue (T/kem, t/kem) Ympäristöriskin sisältäviä alueita. Seveso direktiivin mukaiset laitokset suojavyöhykkeineen tulee tunnistaa aluerakenteen suunnittelussa. Esitetään kohteet alueluettelossa. Lisää perusteluja asutusrakenteen taustamuistiossa. Liikenne Tieliikenteen yhteystarve (st) Seppälänkangas pois, toteutunut nykypaikalle. Jyväskylän läntinen ohitustie muuttuu ohjeelliseksi. Tieliikenteen yhteystarve (yt) Säynätsalo-Pukinniitty, neuvottelu Tieluokan muutos Muutoksia esimerkiksi kt->vt ei esitetä kartalla vaan tavoitetila esitettään tien yhteydessä. Joukkoliikenteen laatukäytävä Konnevesi-Äänekoski uutena? Melualue (me, me1, me2) 4.vmk:n yhteydessä tarkistettiin Jyväskylän lentoaseman melualue mutta Hallin tarkistus valmistui myöhemmin eikä ehtinyt mukaan kaavaan. Hallin lentokentän melualueen tarkistus. Tieto saadaan Finavialta. Lentoliikenteen alue (LL) Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 tavoitteen mukainen. Muutos Halliin. Vesiliikenteen alue, kanava Kirjoitetaan laivaväylän yhteyteen, Äänekosken kaupungin esityksestä Konginkankaan kanava poistetaan alueen maankäyttöä haittavana. Lentokenttä, lentopaikka Esitetään asfaltoidut ja lennonvalmistelutiloja sisältävät kentät. Viitasaaren lentokenttä poistetaan, koska se on ruohokenttä ja siltä puuttuu lennonvarmistustila. Satama-alue Taajamien satama-alueet sisällytetään taajamamerkintään. Satama-alueet, joihin ei mene väylää, poistetaan. Venesatama

5 5 Taajamien satamat sisällytetään taajamamerkintään. Satamat joihin ei mene väylää, poistetaan. Eritasoliittymä Osoitetaan olemassa olevat ja tiesuunnitelmiin sisältyvät. Kaavaselostuksen kartalla tai sanallisesti voidaan esittää teiden kehittämissuunnitelmiin sisältyvät eritasoliittymät. Liikennetunneli Olemassa olevia, maankäyttömuutoksia ei ole tapahtunut, vähentää meluhäiriöitä läheiseen tiiviiseen asutukseen, merkittäviä ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten kannalta. Moottoritie (mo) Olemassa olevia, maankäyttömuutoksia ei ole tapahtunut, merkittäviä ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten kannalta. Moottoritie, uusi (mo) Neuvottelu Moottoritie, ohjeellinen (mo) Merkittäviä ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten kannalta. Valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) Vt4 Joutsa-Viisarinmäki poistetaan, koska toteutettu. Muiden osalta yhdistäminen merkinnän Valtatie/kantatie, merkittävä parantaminen (vt/kt) kanssa. Valtatie/kantatie (vt/kt) Olemassa olevia, merkittäviä ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten kannalta. Uusi valtatie/kantatie (vt/kt) Olemassa olevia, merkittäviä ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten kannalta. Valtatie/kantatie, merkittävä parantaminen (vt/kt) Yhdistäminen merkinnän Valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) kanssa. Valtatie/kantatie, ohjeellinen (vt/kt) Konneveden keskustan ohitus pois. Seututie (st) Kuokkalan kehäväylä yhdystieksi, ei mukaan (ks. kohta yhdystie (yt). Uusi seututie (st) Siirto seututieluokkaan: Tiituspohja. Seututie, ohjeellinen (st) Karstulan ja Toivakan keskustojen ohitusten poisto, koska Keski-Suomen maakuntakaavasta jäi vahvistamatta uudet kantatienyhteydet Multia-Pylkönmäki-Karstula ja Viisarinmäki- Toivakka-Niemisjärvi. Yhdystie (yt) Vain muutama on lainvoimaisessa kaavassa, paikallista merkitystä.

6 6 Yhdystie, ohjeellinen (yt) Vain muutama on lainvoimaisessa kaavassa, paikallista merkitystä. Valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata Asemat pois liian pienipiirteisenä. Valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata, merkittävä parantaminen Asemat pois liian pienipiirteisenä. Rautatie Olemassa olevia, maankäyttömuutoksia ei ole tapahtunut, merkittäviä ihmisten liikkumisen ja teollisuuden kuljetusten kannalta. Lisää perusteluja asutusrakenteen taustamuistiossa. Tekninen huolto Voimalinja, yhteystarve (z) Yhteystarve-merkinnällä osoitetaan ne yhteydet, joiden tarve on voitu todeta, mutta joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Merkintään ei yleensä ole perusteltua liittää rakentamisrajoitusta, mutta suunnittelumääräys on mahdollinen. Pääjohto, yhteystarve (j, v) Yhteystarve-merkinnällä osoitetaan ne yhteydet, joiden tarve on voitu todeta, mutta joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Merkintään ei yleensä ole perusteltua liittää rakentamisrajoitusta, mutta suunnittelumääräys on mahdollinen.) Jätteenkäsittelyalue (EJ, ej) Jätelain muutoksen vuoksi on alueiden luonne muuttunut materiaalikeskustyyppiseksi. Osaksi ympäristöhäiriötä tuottavia alueita jotka on syytä tunnistaa aluerakenteen suunnittelussa. Materiaalikeskus nimi merkinnäksi tai korostus aluekuvauksessa. Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, et) Osaksi ympäristöhäiriötä tuottavia alueita jotka on syytä tunnistaa aluerakenteen suunnittelussa. Energiahuollon alue (EN, en) Osaksi ympäristöhäiriötä tuottavia ja alueita jotka on syytä tunnistaa aluerakenteen suunnittelussa. Palokan lämpövoimala ei ole toteutunut, ei Jyväskylän yleiskaavaehdotuksessa. Rauhalahden jätteenpolttotavoitteesta on luovuttu. Voimalinja (z) Olemassa tai rakenteilla olevia sekä valmiiksi suunniteltuja kv:n johtolinjoja. Johdot ovat osaksi ympäristöhäiriötä tuottavia ja energiahuoltoon liittyviä alueita, jotka on syytä tunnistaa aluerakenteen suunnittelussa.

7 7 Voimalinja, uusi (z) On tarpeeton, huomioidaan joko voimalinjan tai voimalinjan yhteystarpeen yhteydessä. Voimalinja, ohjeellinen (z) On tarpeeton, huomioidaan voimalinjan yhteystarpeen yhteydessä. Pääjohto, ohjeellinen (j, v) On tarpeeton. Vahvistetussa kaavassa mukana vain Hankasalmi-Jyväskylä. Huomioidaan tarvittavilta osin yhteystarve-merkinnällä. Tuulivoimapuiston alue (tv) Perustuvat tuoreeseen 3. vaihemaakuntakaavaan eikä alueiden maankäyttö muutu. Keski- Suomen strategian/aluerakenne 2040 työpaikat ja palvelut teeman tavoitteen mukainen. Lisää perusteluja asutusrakenteen taustamuistiossa. Luonnonvarat Pohjavesialue (pv) Uusi luokitus tuo muutoksia. Selvitys meneillään. Maa-ainesten ottovyöhyke (eo/1), Kalliokiviainesten ottovyöhyke (eo/2), Rakennuskiviainesten ottovyöhyke (eo/3) Alueiden maankäyttö ei muutu, maa-aines on laadukasta ja määrä riittävä kiviaineskulutustarpeeseen nähden. Rakennuskiviainesten osalta Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 työpaikat ja palvelut teeman tavoitteen mukainen. Merkitään eo/1, eo/2 ja eo/3 yhdellä eo merkinnällä, alueluettelosta selviää onko kyse maa-ainesten, kalliokiviainesten vai rakennuskiviainesten ottovyöhykkeestä. Malmipotentiaalinen vyöhyke (ek) Alueiden maankäyttö ei muutu. Keski-Suomen strategian/rakennemallin tavoitteen mukainen. Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 työpaikat ja palvelut teeman tavoitteen mukainen. Turvetuotantoalue (EO/tu) Kumotaan alle 30 ha tuotannossa olevat tai luvitetut alueet maakunnallisen tasonnoston seurauksena. Saarijärven Paajalansuo poistetaan, Keski-Suomen maakuntakaava, nro 88 (KHO , Taltionro 612). Turvetuotantoon soveltuva alue (tu, tu1) Perustuu tuoreeseen 3. vaihemaakuntakaavaan eikä alueiden maankäyttö muutu. 3. vaihemaakuntakaavassa, jossa esitetään turvetuotantoon soveltuvia alueita, on huomioitu valtioneuvoston periaatepäätös ( ) turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta sekä ympäristösuojelulain (YSL) muutosesityksessä maakuntakaavaa koskevan sisällön. Periaatepäätöksessä annetaan maakuntakaavoitukselle merkittävä asema turvetuotannon ohjaamisessa luontoarvojen kannalta toissijaisille turvealueille. Myös YSL:n muutosesitys huomioi luontoarvojen selvityksen maakuntakaavassa.

8 8 Erityistoiminnot Puolustusvoimien alue (EP, ep) Puolustusvoimien rakennemuutos on tuonut muutoksia aluevarauksiin. Jämsän Hallin ja Keuruun Pioneerirykmentin ja Roosinpohjan alueet pois. Ampumarata (e/a) Ympäristöhäiriötä tuottava harrastus jolla on vakiintunut harjoitus- ja kilpailualue. Ampumarataselvitys mukaan tuleville radoille (4. vmk:n luonnosvaiheen vastine Viitasaaren kaupungille Ilmolahden ampumaradan melualueen merkitsemisestä: Koska tilanne on erilainen eri osissa maakuntaa, liitto tulee selvittämään melukysymyksen maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä ). Otetaan mukaan vain ampumaurheilun, metsästyksen ja maanpuolustuskoulutuksen kannalta valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät radat. Muut radat ovat paikallisesti merkittäviä joista kunnan tulee huolehtia maankäytön suunnittelulla ja ympäristöluvituksella. Yhdistetään ampumaradat ja moottoriurheilualueet yhdeksi merkinnäksi eu, alueluttelosta selviää onko kyse ampumaradasta vai moottoriurheilualueesta Moottoriurheilualue (E/mo, e/mo) Ympäristöhäiriötä tuottava harrastus. Alueet on syytä tunnistaa aluerakenteen suunnittelussa. Keuruulla on suunnitelma uudesta radasta entiselle kaatopaikalle Talvisalon jätteenkäsittelyalueelle. Kulttuuriympäristö Yhdistetään ampumaradat ja moottoriurheilualueet yhdeksi merkinnäksi eu, alueluttelosta selviää onko kyse ampumaradasta vai moottoriurheilualueesta. Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk) Päällekkäisyyksiä arvokkaiden maisema-alueiden, suojelualueiden ja Natura 2000-verkoston kanssa. Ohjausvaikutus heikko. Haapamäen radan asemanympäristöjen arvot tuodaan esille ratamerkinnässä. UNESCO:n maailmanperintökohde (un) Keski-Suomen tärkeimmät kulttuuriympäristön kohteet. VAT:ssa määritelty, on oltava kaavassa. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö VAT:ssa määritelty, on oltava kaavassa. Päivitys tehty. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Liian pienipiirteistä maakuntakaavatasolle. Useat sijaitsevat taajamissa, mukaan taajaman suunnittelumääräykseen kuten Keski-Suomen maakuntakaavassa. Muodostetaan kulttuuriympäristökohteista (muinaismuistot, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö, perinnebiotoopit) kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisema-alue

9 9 Valtakunnallisten alueiden päivitys on tehty. Maakunnallinen päivitys tehdään vuosina Valtakunnalliset on määritelty VAT:ssa, on oltava kaavassa. Arvokas perinnemaisema Liian pienipiirteistä maakuntakaavatasolle. Muodostetaan kulttuuriympäristökohteista (muinaismuistot, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö, perinnebiotoopit) kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Muinaismuistokohde Liian pienipiirteistä maakuntakaavatasolle. Muodostetaan kulttuuriympäristökohteista (muinaismuistot, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö, perinnebiotoopit) kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Maisematie (st/ma) Keski-Suomen Strategian laadinnan yhteydessä nousi esille ns. Vihreä väylä Laukaa- Sumiainen-Konginkangas. Luonteva jatko tälle etelään on Laukaasta Toivakan kautta Rutalahteen ja edelleen Keski-Suomen maakuntakaavan maisematielle Korpilahti-Sysmä. Luonnonsuojelu Kansallis- ja luonnonpuisto (kpu, lpu) Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 painopisteen Matkailu ja virkistys mukainen. Kansallispuistoverkosto on täydentynyt mm. Etelä-Konneveden puistolla. Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 tavoitteen mukainen. Natura 2000 verkostoon kuuluva alue Asetetaan kokoraja, jonka alapuolisia ei esitetä. Alueluettelossa ja teemakartalla esitetään kaikki kohteet. Luonnonsuojelualue (SL, sl Asetetaan kokoraja, jonka alapuoliset kohdemerkinnällä. Alueluettelossa ja teemakartalla esitetään kaikki kohteet. Huomioidaan soidensuojeluohjelman päivitys. Päivitetään toteutumatta olevien kohteiden tilanne. Suojelualue (S, s) Selvitystarve. Tarkistetaan merkinnät. Kansallispuistot, Natura, SL ja S yhdellä merkinnällä, suurimman rajauksen mukaisesti (vrt. Länsi-Lapin ja Pirkanmaan makat). Valtakunnallisen suojeluverkoston kohteet kaavaan. Maakunnallisista kohteista esitetään vain toteutumatta olevat (strategisuus), toteutuneet esitetään kaavaselostuksessa. Tarkistetaan toteutumattomien kohteiden arvoluokka -> osa poistuu paikallisina kohteina. Huomioidaan soidensuojeluohjelman päivitys. Päivitetään toteutumatta olevien kohteiden tilanne. Jos luonnonsuojelussa päädytään luontoarvojen keskittymien esittämiseen, poistetaan näiltä alueilta siihen liittyvät merkinnät ja ne esitetään kaavaselostuksessa.

10 10 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo) Perustuu tuoreeseen 3. vaihemaakuntakaavaan eikä alueiden maankäyttö muutu. 3. vaihemaakuntakaavassa, jossa esitetään turvetuotantoon soveltuvia alueita, on huomioitu valtioneuvoston periaatepäätös ( ) turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta sekä ympäristösuojelulain (YSL) muutosesityksessä maakuntakaavaa koskeva sisältö. Periaatepäätöksessä annetaan maakuntakaavoitukselle merkittävä asema turvetuotannon ohjaamisessa luontoarvojen kannalta toissijaisille turvealueille. Myös YSL:n muutosesitys huomioi luontoarvojen selvityksen maakuntakaavassa Arvokas kallioalue (ge/1) Maakuntakaavan toteutuksen seurannan mukaan merkintä turvaa alueen arvojen säilymisen. Arvokas harjualue (ge/2) Valtakunnallisesti arvokkaissa tuuli- ja rantakerrostumissa (Suomen ympäristö 32/2011) on Keski-Suomesta 15 kohdetta, joista kymmenen on jo lainvoimaisissa Keski-Suomen maakuntakaavassa tai 2. vaihemaakuntakaavassa. Maakuntakaavan toteutuksen seurannan mukaan merkintä turvaa alueen arvojen säilymisen. Lisätään viisi uutta aluetta. KHO:n päätös (2015:129) poistaa yhden 2. vaihemaakuntakaavan alueen. Arvokas moreenimuodostuma (ge/3) Maakuntakaavan toteutuksen seurannan mukaan merkintä turvaa alueen arvojen säilymisen. Virkistys Yhdistetään ge/1, ge/2 ja ge/3 yhdeksi ge merkinnäksi, alueluettelosta selviää onko kyseessä arvokas harju-, kallio- tai moreenimuodostuma. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Perustuvat tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavaan. Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 matkailu ja virkistys teeman tavoitteen mukainen. Muutetaan nimi matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Vesimatkailun kehittämisen kohdealue (vm) Päällekkäisyyttä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiden kanssa, ei ohjausvaikutusta. Ulkoilun yhteystarve Päivitettiin 4. vmk:n yhteydessä Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 tavoitteen mukainen. Vesiliikenteen yhteystarve Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 tavoitteen mukainen. Poistetaan Keitele-Kivijärvi yhteystarve riittämättömien selvitysten sekä koskireittiin liittyvien luonto- ja kulttuuriarvojen vuoksi. Vesialue (w) Osa poistettiin jo 4. vmk:n yhteydessä. On päällekkäinen merkintä muiden vesistöihin liittyvien merkintöjen kanssa. Ohjausvaikutus heikko.

11 11 Virkistysalue, kohde; laajenemissuunta (V, v) Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 painopisteen Matkailu ja virkistys mukainen. Kumoamiset perustuvat virkistysaluetarkistukseen ja työneuvotteluihin kuntien kanssa, kumottavat on esitetty matkailun ja virkistyksen taustamuistiossa. Matkailupalvelujen alue, kohde (RM, r) Maksulliset virkistysalueet (laskettelukeskukset) muutetaan matkailupalvelujen alueeksi (Ympäristöministeriön tulkinta on, että jos rinnealueen pääasiallinen käyttö perustuu maksulliseen sisäänpääsyyn, alue tulee merkitä matkailupalvelujen alueeksi). Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 painopisteen Matkailu ja virkistys mukainen. Kumoamiset perustuvat virkistysaluetarkistukseen ja työneuvotteluihin kuntien kanssa, kumottavat on esitetty matkailun ja virkistyksen taustamuistiossa. Ulkoilureitti Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 painopisteen Matkailu ja virkistys mukainen. Moottorikelkkailureitti Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 painopisteen Matkailu ja virkistys mukainen. Moottorikelkkareitistö on päivitetty yhteistyössä Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry:n kanssa. Maakuntakaavan tarkistukseen uutta aineistoa on saatu Hankasalmen, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Muuramen, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueilta. Laivaväylä, veneväylä, vesiretkeilyreitti Päivitettiin 4. vmk:n yhteydessä, joka on tuore kaava. Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 painopisteen Matkailu ja virkistys mukainen. Konneveden ja Päijänteen kehittämisalueet Alueet päivitettiin 4. vmk:n yhteydessä. Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 painopisteen Matkailu ja virkistys mukainen. Kehittämismerkinnällä tuetaan ympäröivän alueen kehittämistä. Konneveden ja Päijänteen merkinnät korvautuvat Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueena (mv), joka käsittää Etelä-Konneveden valuma-alueen.