Kuntaliiton maaseutustrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliiton maaseutustrategia"

Transkriptio

1 Kuntaliiton maaseutustrategia Hyväksytty Suomen Kuntaliiton hallituksessa Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite ja visio Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite on, että maaseudulla on mahdollisuuksia hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Eri alueiden vahvuudet kannattaa ottaa käyttöön palvelemaan koko yhteiskuntaa ja sen kilpailukykyä. Tämä edellyttää sitä, että maaseudun erityisolosuhteet huomioidaan niin valtakunnallisessa, maakunnallisessa kuin kunnallisessa päätöksenteossa. Myös Euroopan unionin tasolla tulee tiedostaa suomalaisen maaseudun erityispiirteet. Strategiaa valmisteltaessa on käyty kattava keskustelu eri maaseutualueiden nykytilasta. Lisäksi on määritelty ne trendit, jotka vaikuttavat maaseutuun. Maaseutualueiden tärkeimmät vahvuudet sekä haasteet on pyritty tuomaan laajasti esille ja sen jälkeen etsitty ne painopistealueet, joita kehittämällä maaseudun elinvoimaisuus voidaan turvata. Kuntaliiton visio 2020-luvun maaseudusta: Maaseutu koetaan Suomen ja sen kuntien rikkaudeksi. Maaseudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelee koko yhteiskuntaa ja tuottaa hyvinvointia niin siellä asuville kuin siellä vieraileville. Maaseudun ihmiset sekä yritykset osallistuvat yhteisen kilpailukyvyn rakentamiseen. Maaseudulla asuu eriikäisiä ihmisiä ja siellä toiminta on innovatiivista ja vireää. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja siellä on osaavaa työvoimaa sekä yritysten että kuntien tarpeisiin. Ihmisten omatoimisuutta tuetaan ja maaseudun ihmiset ja ympäristö voivat hyvin. Asumisen, toimeentulon, koulutuksen ja lähipalvelujen perusrakenteet on turvattu niitä uudistaen. Kuntaliiton maaseutupolitiikan painopistealueet Kuntaliitto tarkastelee maaseutua seuraavan viiden painopistealueen kautta: - Kuntatalous tasapainoon ja vakaa tulopohja kunnille - Vaikuttavaa elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa - Toimivat lähipalvelut uudistaen - Laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri - Maaseutu menestystekijänä ja yhteisöllisyys voimavarana Jokaisella alueella ja kunnalla on omat erityispiirteensä, haasteensa ja mahdollisuutensa. Ne tiedostamalla ja niihin tarttumalla saadaan alueellisesti parhaimmat tulokset maaseudun kehittämisessä. Tärkeää on huomata, että painopistealueet tukevat toisiaan ja niiden yhtäaikainen toteuttaminen tuottaa parhaimman tuloksen. Kuntatalous tasapainoon ja vakaa tulopohja kunnille Julkinen rahoitus joutunee ja luvulla tiukoille, sillä ikääntyminen vaatii lisää resursseja hoivaan kaikkialla Suomessa. Lisäksi uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen kuluu tulevaisuudessa yhä suurempi osa julkisista panoksista. Kuntien talouserot ovat kasvaneet. Sen taustalla on talouden, elinkeinotoimin-

2 2 nan ja väestön kehityksen eriytymisestä johtuva hyvin erilainen verotulojen kasvu. Kasvusta valtaosa keskittyy kasvuseuduille, joilla on suuria ongelmia vastata kasvavan väestön palvelutarpeisiin. Samaan aikaan maassamme on suuri joukko kuntia, joiden verotulot heikkenevät. Näiden kuntien mahdollisuudet selvitä tulevista haasteista ovat huomattavasti heikommat. Lähivuosina suurimmassa osassa maaseutuvaltaisia kuntia verotulot mitä ilmeisimmin pienenevät. Arvioiden mukaan elinkeinoelämän, työpaikkojen ja väestön keskittyminen harvoille elinvoimaisille kasvuseuduille kiihtyy. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on väestön määrä lisääntynyt erityisesti kaupunkien läheisen maaseudun kunnissa. Muuttoliike vaikuttaa muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin eritavoin. Koska poismuuttajat ovat usein koulutettuja nuoria, heidän muuttopäätöksensä vaikuttaa pitkällä aikavälillä lähtöalueiden ja tuloalueiden talouksiin ja hyvinvointiin. Muuttoliike kumuloituu usein myös siten, että se kasvattaa muuttajia saavien alueiden vetovoimaa entisestään ja heikentää lähtöalueiden väestöpohjaa ja osaamisperustaa. Lähtökunnissa valmiit perusrakenteet, palvelut ja asunnot jäävät yhä vähemmälle käytölle ja tulokunnissa joudutaan rakentamaan lisää yleistä infrastruktuuria, päiväkoteja, kouluja ja asuntoja. Hallitsemattomana kehitys on kansakunnan menestyksen kannalta kielteistä. Jos nykyisenlainen kehityskulku jatkuu ja voimistuu, jää kasvavien keskusten vaikutusalueen ulkopuolelle vain harvoja menestyjiä ja vain jotkin kasvuseutujen ulkopuoliset alueet voivat hyötyä lisääntyneestä vapaa-ajan asumisesta ja matkailusta. Euroopan unionin tulevaisuuden politiikkavaihtoehdot vaikuttavat myös Suomeen. Haasteita maaseudun kehittämiselle ja maaseutupolitiikalle voi asettaa se, että yhä suurempi osa EU:n väestöstä asuu suurissa kaupungeissa. Myös unionin yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) muutoksilla on välillisesti erittäin suuri merkitys suomalaisen maaseudun tulevaisuudelle. Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella taloudellista ja sosiaalista koheesiota parannetaan suuntaamalla voimavaroja kaikkein vähiten kehittyneille alueille, mutta lisäksi myös vauraammille alueille Lissabonin ja kestävän kehityksen strategian tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Tulevan, vuoteen 2020 ulottuvan EU:n alue- ja rakennepolitiikan suuntautuminen vaikuttaa merkittävästi myös suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen. Kuntaliitto toimii niin, että kuntien mahdollisuudet järjestää kansalaisille toimivat ja tehokkaasti tuotetut peruspalvelut kohtuullisella vero- ja maksurahoituksella turvataan. Kunnat hillitsevät kuntatalouden menokasvua. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja siksi tarvitaan kustannustehokas sekä toimiva kunta- ja palvelurakenne. Tuottavuutta parannetaan palveluprosesseja ja palveluinnovaatioita kehittämällä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tasaa riittävästi olosuhde- ja palvelutekijöitä sekä veropohjaeroja kuntien välillä ja että harkinnanvaraiset rahoitusavustukset säilytetään. Erityisen harvaan asutuille alueille kohdistetaan erityistoimenpiteitä. Valtio osoittaa valtionosuusjärjestelmään lisää rahaa muun muassa heikon talouden kuntien aseman vahvistamiseksi. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan sekä maaseutupolitiikan kautta kanavoituu myös tulevalla rahastokaudella merkittäviä panostuksia Suomen maaseutualueille. Vaikuttavaa elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa Kilpailukykyiset yritykset ovat kuntien elinvoimaisuuden edellytys. Kehityssuuntana on yritysten keskittyminen alueille, joilla on saatavissa osaavaa työvoimaa ja jotka tarjoavat otollisen

3 3 innovaatioympäristön. Käytännössä tämä tarkoittaa suurimpia yliopistokaupunkeja. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla työvoimaresurssit vähenevät voimakkaasti. Kestävä elinkeinotoiminta ja julkisten palveluiden tuottaminen tarvitsevat kuitenkin osaavaa työvoimaa. Vaikka työllisten määrä on Suomessa kasvanut vuoden 2003 alusta vuoden 2006 loppuun yli henkilöllä, rajoittavat vähenevät työvoimaresurssit useiden alueiden kehitystä. Ikääntymisestä johtuvat rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla alkavat voimistua 2010-luvun alussa. Arviolta miljoona henkeä eli yli 40 prosenttia työvoimasta tulee poistumaan työvoiman piiristä vuosina Globaalisuuden rinnalla paikallisuuden merkitys korostuu. Paikalliskulttuuri, lähiruoka, hajautetut uudistuviin energialähteisiin perustuvat energiaratkaisut, matkailu ja kaivostoiminta ovat kaikki paikallisiin voimavaroihin perustuvia maaseudun tuotteita, joissa on valtavasti kehittämispotentiaalia. Paikallisuuden ympärille syntyy myös design -tuotteita ja tuotteistettuja elämyspalveluita. Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energiavaihtoehtoja ja ilmastonmuutoksen seurauksena maaseudun energiavarat nousevat uuteen merkitykseen. Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös siihen, mitä ja miten maaseudulla maataloutta harjoitetaan. Ruuan hinnan kallistuminen nostaa suomalaisen maatalouden menestymisen mahdollisuuksia, mutta samalla muiden kustannusten, kuten öljyn ja rehun hinnan nousu sekä ääreistyvät sääilmiöt voivat vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Myös ruuan huoltovarmuuskysymykset korostuvat epävarmana aikana. Maataloudella on myös merkittävä vaikutus maaseutumaiseman ylläpitäjänä, alempiasteiden tieverkon säilyttäjänä ja perusasutuksen luojana erityisesti ydin- ja harvaanasutulla maaseudulla. Kunnat toteuttavat maaseutualueiden elinkeinopolitiikkaa osana seudullista kokonaisuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja ovat mukana luomassa kehittämisympäristöjä, joiden kautta kehittymishakuiset yritykset voivat lisätä osaamistaan ja verkottua keskenään. Kunnat hyödyntävät yrityksiä ja kolmatta sektoria julkisten palveluiden tuottajina sekä toimintamallien uudistajina. Kuntaliitto auttaa kuntia hankintaosaamisen lisäämisessä, jotta hankintojen elinkeinopoliittisten ja ilmastonmuutos vaikutusten tiedostaminen paranee. Kuntien strategisessa suunnittelussa muuttoliikkeen hallinta on keskeisessä asemassa. Kaikki kunnat ja koulutuksen järjestäjät tiivistävät yhteistyötä ennakoimaan alueen työvoimamuutoksia ja työvoiman tarvetta riittävän ajoissa. Valtio huolehtii työvoimavarojen kasvattamisesta koko Suomen työvoimatarpeet huomioiden ja tukee työvoiman sijoittautumista maaseudulle. Valtio vaikuttaa paikallisten työmarkkinoiden toimintaan lisäämällä panostuksia ammatilliseen koulutukseen sekä kansalliset että alueelliset tarpeet huomioiden. Erityisesti täydennys-, muunto- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen on panostettava. Valtio näkee korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden välineenä koko Suomen menestykseen. Valtio ja kunnat edistävät etätyötä ja työn uudelleen sijoittautumista kehittämällä toimintamalleja. Toimivat lähipalvelut uudistaen Työikäisen väestön väheneminen ja muuttotappio kaventavat erityisesti harvaan asutun maaseudun kuntien ja nykyisin myös kaupunkiseutujen keskuskaupunkien veropohjaa ja vaikeut-

4 4 tavat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Sen sijaan kaupunginläheisellä maaseudulla mietitään, miten vastata ajankohtaisiin kasvavan lapsiväestön palvelutarpeisiin ja samalla varautua väestön ikääntymiseen. Paras -hankkeen tavoitteena on turvata palvelujen taso tuottamalla palveluja kustannustehokkaasti, mutta muutoksen kääntöpuolena voi olla palvelujen keskittyminen ja saavutettavuuden heikkeneminen reuna-alueilla. Kehitys saattaa heikentää erityisesti liikkumismahdollisuuksiltaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen saavutettavuutta. Väestö tulee harvenemaan monilla alueilla niin paljon, että nykyisillä toimintamalleilla palvelujen ylläpito kallistuu ja niiden laatu kärsii jopa siinä määrin, että palvelujen tuottaminen nykytavoin käy mahdottomaksi. Teknologian kehittyminen antaa mahdollisuuksia järjestää palvelut uudella tavalla. Useiden toimijoiden yhteisten liikkuvien palvelujen lisääminen, yhteispalvelutoimistot ja sähköiset asiointipalvelut turvaavat saatavuutta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä vaikuttaa erityisesti harvaan asutun maaseudun palvelujen järjestämismahdollisuuksiin. Kunnat harkitsevat vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja lisäävät yhteistyötä kaikessa palveluiden tuottamisessa ja kehittävät useiden toimijoiden yhteisiä liikkuvia palveluita ja palveluiden käyttöä tukevaa joukkoliikennettä. Kunnat luovat kirjastoista monipalvelupisteitä sekä kehittävät yhdessä yrittäjien ja kylien toimijoiden kanssa kyläkaupoista monialapalvelupisteitä, joissa saman katon alla on tarjolla päivittäistavarakaupan palvelujen lisäksi muita kaupallisia ja julkisia palveluja. Pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa turvataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä peruspalvelut lähipalveluna. Tämän lisäksi lapsille ja nuorille turvataan liikunta- ja nuorisotyön palvelut lähellä käyttäjää. Kunnat panostavat, järjestöjen kanssa yhteistyössä, ennaltaehkäisevään toimintaan, joka ylläpitää väestön toimintakykyä ja hyvinvointia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuuden takaamiseksi valtio kehittää kuntien kanssa yhteistyössä opiskelijoille kodin ulkopuolisia asumismahdollisuuksia ja sosiaalisia etuuksia asumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Lisäksi kunnat tehostavat perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen - lukio-opetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä, tavoitteena turvata palvelujen mahdollisimman hyvä saatavuus hyödyntäen tehokkaasti erilaisia monimuoto-opetuksen mahdollisuuksia mm. verkostolukiomallia. Valtio mahdollistaa erityisesti pitkien etäisyyksien alueella sijaitsevien koulujen opetustarjonnan laajentamisen tietoverkkojen käytön sekä etä- ja monimuoto-opetuksen keinoin. Viranomaisyhteistyötä erityisesti harvaan asutun maaseudun turvallisuusasioissa tiivistetään ja mahdollisimman monilla kylillä laaditaan turvallisuussuunnitelmat esimerkiksi kyläsuunnitelmien yhteyteen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat yksi keskeinen maaseudun elinvoimaisena pitämisen ja kehittymisen edellytys. Teknologiaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän maaseudun palvelutarjonnan turvaamisessa muun muassa terveydenhoidossa, kauppa- ja pankkipalveluissa, lupa- ja neuvonta-asioissa sekä ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten hoidossa ja apuna. Lisäksi teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen antaa runsaasti

5 5 mahdollisuuksia erilaisien opiskelumuotojen käyttämiseen ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastaamiseen. Ilmastonmuutos muodostaa uhkan maaseudulla asumiselle erityisesti energian ja liikennepolttoaineiden kallistumisen myötä. Liikkumiseen ja liikenteeseen vaikuttaa myös tiestön kunto, jonka ylläpito mitä ilmeisimmin vaikeutuu ilmastonmuutoksen seurauksena. On tärkeää, että kansallisesti huolehditaan myös alemmanasteisen tieverkon toimintakyvystä. Se ei ole vain maaseudulla asuvien kannalta ratkaisevassa asemassa, vaan vaikuttaa merkittävästi maamme matkailumahdollisuuksien ja raaka-ainevarojen hyödyntämiseen. Maaseudulla on periaatteessa ehkä kaupunkeja paremmat sopeutumisedellytykset muutoksiin ainakin raaka-ainevarantojensa puolesta. Maaseudun kunnat voivat myös aktiivisesti tarttua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja rakentaa imagoaan ympäristönsä huomioivina ja luonnon läheisinä asuinpaikkoina. Kunnat ohjaavat uutta asutusta maaseudun kyliä ja palveluja tukevasti. Kunnat ottavat kuntarakenteen voimakkaan muutoksen takia kuntasuunnittelun osaksi käyttöön strategisen maankäytön suunnitelman (yleiskaavan) koko kunnan alueen kehittämisvälineenä. Erityisesti huolehditaan siitä, että paikalliset asukkaat ja yritykset pääsevät mukaan suunnitteluprosessiin. Kunnat ja kyläyhdistykset kehittävät kyliä ja rakentamista ohjataan siten, että niillä edistetään ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävien jätevesijärjestelmien taloudellisesti edullista toteuttamista, hoitoa ja huoltoa. Puun energiankäytön lisäämiseksi tuetaan siihen erikoistuvien palveluyrityksien syntymistä ja selvitetään kyläkeskusten aluelämmityksen mahdollisuudet, jolloin myös kaavoitusta ja tonttitarjontaa ohjataan kyläkeskusten ylläpitoa ja rakentamista suosivaksi. Valtio edistää puu- ja energiatehokasta rakentamista maaseudulla ja osoittaa sekä kuntien että yritysten neuvontaan voimavarat esimerkiksi seudullisena tai maakunnallisena palveluna. Valtion rahoittamana tai markkinaehtoisesti varmistetaan nykyajan ja tulevaisuuden tietoyhteiskunnan tarpeisiin vastaavat palvelut koko Suomessa. Näitä ovat esim. nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys, puhelinpalvelut ja digi-tv. Valtio ja kunnat luovat kattavat ja helppokäyttöiset sähköiset julkiset palvelut helpottamaan maaseudun asukkaiden ja yritysten palvelujen saatavuutta. Verkonhaltijat parantavat sähkön jakeluvarmuutta ja nopeuttavat korjaustöitä. Valtio panostaa eriasteisen tieverkon ylläpitoon ja valtion sekä kuntien yhteistyöllä turvataan kohtuulliset joukkoliikennepalvelut maaseudulla. Liikennepäästöjen vähentämiseksi valtion, kunnan ja yksityisten liikennöitsijöiden kesken yhdistellään ihmisten ja tavaroiden kuljetuksia. Maaseutu menestystekijänä ja yhteisöllisyys voimavarana Yhteisön sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten, kuten ihmisten ja yritysten välistä kykyä toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. Vahvaa sosiaalista pääomaa on pidetty yhtenä syynä alueiden taloudelliseen menestykseen. Sosiaaliset verkostot ja niihin kytkeytyvän luottamuksen nähdään edistävän yksilön hyvinvointia ja talouden toimintaa. Muuttoliikkeellä on arvioitu olevan vaikutusta sosiaaliseen pääomaan niin, että voimakas muuttoliike heikentää sosiaalista pääomaa. On arvioitu, että menestyvässä kylässä on aktiivista ja monipuolista kylän sisäistä vuorovaikutusta ja kyläläisten keskinäinen luottamus on kunnossa. Kulttuurilla on tärkeä sosiaalinen merkitys paikkakunnan identiteetille. Se vahvistaa osallisuutta ja sosiaalista pääomaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Kunnat ja kolmas sektori voivat yhteistyössä kehittää

6 6 uusien asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä kannattaa tukea myös siellä, missä ihmisten yhteisöllisyys on koetuksella esimerkiksi väen vähenemisen takia. Aktiivinen järjestötoiminta on toimivan kuntayhteisön merkki. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä suurten ja keskikokoisten kaupunkien maaseutualueet kasvavat. Kuntaliitoksien toteutuessa kuntien väkiluku nousee, mutta maaseutumaisuus säilyy ja usein maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös yksittäisen kunnan sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Maaseudun aineettomat ja aineelliset resurssit eivät ole vain maaseudulla elävien ihmisten hyödynnettävissä vaan niistä nauttivat myös kaupunkilaiset esimerkiksi vapaa-ajan asumisen, matkailun ja jokamiehenoikeuksien muodossa. Maaseutu voi toimia koko yhteiskunnan voimavarana niin osana kuntaa, kaupunkia kuin koko Suomea. Tärkeää on ymmärtää, miten eri alueiden vahvuudet saadaan palvelemaan koko yhteiskuntaa ja sen kilpailukykyä. Kunnat vastaavat maaseutualueidensa kehittämisestä kokonaisstrategiansa puitteissa ja sen kilpailukykyä rakentavana osana. Paikallisuuden vahvistamiseksi yhdistyvän kunnan tulee tukea äänen kuulemista yhdistyvän kunnan eri osissa. Kunnat ja kylät panostavat lasten- ja nuorten paikallistuntemukseen. Elävät kylät ja asuinalueiden toiminta, omaehtoisuus, nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Toimintatavat ja panostukset ratkaistaan kunnan strategiassa ja sitä tarkennetaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehdyllä maaseutuohjelmalla. Kunnat panostavat kylien kehittämiseen. Tärkeää on, että kylää kehitetään yhteistoiminnallisesti sekä yhteistuumin kunnan ja kylän yhteistyönä. Kunnat huolehtivat siitä, että niillä on käytettävissään riittävää maaseutuasiantuntijuutta, joko omassa organisaatiossaan tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Toimintaryhmätyö (eli maaseudun kehittämisyhdistykset) säilytetään maaseudun kehittämisvälineenä ja valtio nostaa toiminnan kokonaisrahoitusta. Kunnat lisäävät yhteistyötä toimintaryhmien ja kuntien politiikan välillä. Valtio poistaa yksittäisten henkilöiden ja voittoa tavoittelemattomien yhdistysten naapuriavun antamisen lainsäädännölliset esteet kuten verotus, matkakulut, työttömyyskorvausten menettäminen (esim. pienimuotoinen kuljetuspalvelu, vaikkapa tarvikkeiden tuominen kaupasta tai ateriapalvelu).

Kuntaliiton maaseutustrategia

Kuntaliiton maaseutustrategia Kuntaliiton maaseutustrategia Sisällysluettelo Mitä maaseutupolitiikka on? 3 Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite ja visio 4 Kuntaliiton maaseutupolitiikan painopistealueet 5 Kuntatalous tasapainoon

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot