Kuntaliiton maaseutustrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliiton maaseutustrategia"

Transkriptio

1 Kuntaliiton maaseutustrategia Hyväksytty Suomen Kuntaliiton hallituksessa Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite ja visio Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite on, että maaseudulla on mahdollisuuksia hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Eri alueiden vahvuudet kannattaa ottaa käyttöön palvelemaan koko yhteiskuntaa ja sen kilpailukykyä. Tämä edellyttää sitä, että maaseudun erityisolosuhteet huomioidaan niin valtakunnallisessa, maakunnallisessa kuin kunnallisessa päätöksenteossa. Myös Euroopan unionin tasolla tulee tiedostaa suomalaisen maaseudun erityispiirteet. Strategiaa valmisteltaessa on käyty kattava keskustelu eri maaseutualueiden nykytilasta. Lisäksi on määritelty ne trendit, jotka vaikuttavat maaseutuun. Maaseutualueiden tärkeimmät vahvuudet sekä haasteet on pyritty tuomaan laajasti esille ja sen jälkeen etsitty ne painopistealueet, joita kehittämällä maaseudun elinvoimaisuus voidaan turvata. Kuntaliiton visio 2020-luvun maaseudusta: Maaseutu koetaan Suomen ja sen kuntien rikkaudeksi. Maaseudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelee koko yhteiskuntaa ja tuottaa hyvinvointia niin siellä asuville kuin siellä vieraileville. Maaseudun ihmiset sekä yritykset osallistuvat yhteisen kilpailukyvyn rakentamiseen. Maaseudulla asuu eriikäisiä ihmisiä ja siellä toiminta on innovatiivista ja vireää. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja siellä on osaavaa työvoimaa sekä yritysten että kuntien tarpeisiin. Ihmisten omatoimisuutta tuetaan ja maaseudun ihmiset ja ympäristö voivat hyvin. Asumisen, toimeentulon, koulutuksen ja lähipalvelujen perusrakenteet on turvattu niitä uudistaen. Kuntaliiton maaseutupolitiikan painopistealueet Kuntaliitto tarkastelee maaseutua seuraavan viiden painopistealueen kautta: - Kuntatalous tasapainoon ja vakaa tulopohja kunnille - Vaikuttavaa elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa - Toimivat lähipalvelut uudistaen - Laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri - Maaseutu menestystekijänä ja yhteisöllisyys voimavarana Jokaisella alueella ja kunnalla on omat erityispiirteensä, haasteensa ja mahdollisuutensa. Ne tiedostamalla ja niihin tarttumalla saadaan alueellisesti parhaimmat tulokset maaseudun kehittämisessä. Tärkeää on huomata, että painopistealueet tukevat toisiaan ja niiden yhtäaikainen toteuttaminen tuottaa parhaimman tuloksen. Kuntatalous tasapainoon ja vakaa tulopohja kunnille Julkinen rahoitus joutunee ja luvulla tiukoille, sillä ikääntyminen vaatii lisää resursseja hoivaan kaikkialla Suomessa. Lisäksi uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen kuluu tulevaisuudessa yhä suurempi osa julkisista panoksista. Kuntien talouserot ovat kasvaneet. Sen taustalla on talouden, elinkeinotoimin-

2 2 nan ja väestön kehityksen eriytymisestä johtuva hyvin erilainen verotulojen kasvu. Kasvusta valtaosa keskittyy kasvuseuduille, joilla on suuria ongelmia vastata kasvavan väestön palvelutarpeisiin. Samaan aikaan maassamme on suuri joukko kuntia, joiden verotulot heikkenevät. Näiden kuntien mahdollisuudet selvitä tulevista haasteista ovat huomattavasti heikommat. Lähivuosina suurimmassa osassa maaseutuvaltaisia kuntia verotulot mitä ilmeisimmin pienenevät. Arvioiden mukaan elinkeinoelämän, työpaikkojen ja väestön keskittyminen harvoille elinvoimaisille kasvuseuduille kiihtyy. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on väestön määrä lisääntynyt erityisesti kaupunkien läheisen maaseudun kunnissa. Muuttoliike vaikuttaa muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin eritavoin. Koska poismuuttajat ovat usein koulutettuja nuoria, heidän muuttopäätöksensä vaikuttaa pitkällä aikavälillä lähtöalueiden ja tuloalueiden talouksiin ja hyvinvointiin. Muuttoliike kumuloituu usein myös siten, että se kasvattaa muuttajia saavien alueiden vetovoimaa entisestään ja heikentää lähtöalueiden väestöpohjaa ja osaamisperustaa. Lähtökunnissa valmiit perusrakenteet, palvelut ja asunnot jäävät yhä vähemmälle käytölle ja tulokunnissa joudutaan rakentamaan lisää yleistä infrastruktuuria, päiväkoteja, kouluja ja asuntoja. Hallitsemattomana kehitys on kansakunnan menestyksen kannalta kielteistä. Jos nykyisenlainen kehityskulku jatkuu ja voimistuu, jää kasvavien keskusten vaikutusalueen ulkopuolelle vain harvoja menestyjiä ja vain jotkin kasvuseutujen ulkopuoliset alueet voivat hyötyä lisääntyneestä vapaa-ajan asumisesta ja matkailusta. Euroopan unionin tulevaisuuden politiikkavaihtoehdot vaikuttavat myös Suomeen. Haasteita maaseudun kehittämiselle ja maaseutupolitiikalle voi asettaa se, että yhä suurempi osa EU:n väestöstä asuu suurissa kaupungeissa. Myös unionin yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) muutoksilla on välillisesti erittäin suuri merkitys suomalaisen maaseudun tulevaisuudelle. Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella taloudellista ja sosiaalista koheesiota parannetaan suuntaamalla voimavaroja kaikkein vähiten kehittyneille alueille, mutta lisäksi myös vauraammille alueille Lissabonin ja kestävän kehityksen strategian tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Tulevan, vuoteen 2020 ulottuvan EU:n alue- ja rakennepolitiikan suuntautuminen vaikuttaa merkittävästi myös suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen. Kuntaliitto toimii niin, että kuntien mahdollisuudet järjestää kansalaisille toimivat ja tehokkaasti tuotetut peruspalvelut kohtuullisella vero- ja maksurahoituksella turvataan. Kunnat hillitsevät kuntatalouden menokasvua. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja siksi tarvitaan kustannustehokas sekä toimiva kunta- ja palvelurakenne. Tuottavuutta parannetaan palveluprosesseja ja palveluinnovaatioita kehittämällä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tasaa riittävästi olosuhde- ja palvelutekijöitä sekä veropohjaeroja kuntien välillä ja että harkinnanvaraiset rahoitusavustukset säilytetään. Erityisen harvaan asutuille alueille kohdistetaan erityistoimenpiteitä. Valtio osoittaa valtionosuusjärjestelmään lisää rahaa muun muassa heikon talouden kuntien aseman vahvistamiseksi. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan sekä maaseutupolitiikan kautta kanavoituu myös tulevalla rahastokaudella merkittäviä panostuksia Suomen maaseutualueille. Vaikuttavaa elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa Kilpailukykyiset yritykset ovat kuntien elinvoimaisuuden edellytys. Kehityssuuntana on yritysten keskittyminen alueille, joilla on saatavissa osaavaa työvoimaa ja jotka tarjoavat otollisen

3 3 innovaatioympäristön. Käytännössä tämä tarkoittaa suurimpia yliopistokaupunkeja. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla työvoimaresurssit vähenevät voimakkaasti. Kestävä elinkeinotoiminta ja julkisten palveluiden tuottaminen tarvitsevat kuitenkin osaavaa työvoimaa. Vaikka työllisten määrä on Suomessa kasvanut vuoden 2003 alusta vuoden 2006 loppuun yli henkilöllä, rajoittavat vähenevät työvoimaresurssit useiden alueiden kehitystä. Ikääntymisestä johtuvat rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla alkavat voimistua 2010-luvun alussa. Arviolta miljoona henkeä eli yli 40 prosenttia työvoimasta tulee poistumaan työvoiman piiristä vuosina Globaalisuuden rinnalla paikallisuuden merkitys korostuu. Paikalliskulttuuri, lähiruoka, hajautetut uudistuviin energialähteisiin perustuvat energiaratkaisut, matkailu ja kaivostoiminta ovat kaikki paikallisiin voimavaroihin perustuvia maaseudun tuotteita, joissa on valtavasti kehittämispotentiaalia. Paikallisuuden ympärille syntyy myös design -tuotteita ja tuotteistettuja elämyspalveluita. Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energiavaihtoehtoja ja ilmastonmuutoksen seurauksena maaseudun energiavarat nousevat uuteen merkitykseen. Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös siihen, mitä ja miten maaseudulla maataloutta harjoitetaan. Ruuan hinnan kallistuminen nostaa suomalaisen maatalouden menestymisen mahdollisuuksia, mutta samalla muiden kustannusten, kuten öljyn ja rehun hinnan nousu sekä ääreistyvät sääilmiöt voivat vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Myös ruuan huoltovarmuuskysymykset korostuvat epävarmana aikana. Maataloudella on myös merkittävä vaikutus maaseutumaiseman ylläpitäjänä, alempiasteiden tieverkon säilyttäjänä ja perusasutuksen luojana erityisesti ydin- ja harvaanasutulla maaseudulla. Kunnat toteuttavat maaseutualueiden elinkeinopolitiikkaa osana seudullista kokonaisuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja ovat mukana luomassa kehittämisympäristöjä, joiden kautta kehittymishakuiset yritykset voivat lisätä osaamistaan ja verkottua keskenään. Kunnat hyödyntävät yrityksiä ja kolmatta sektoria julkisten palveluiden tuottajina sekä toimintamallien uudistajina. Kuntaliitto auttaa kuntia hankintaosaamisen lisäämisessä, jotta hankintojen elinkeinopoliittisten ja ilmastonmuutos vaikutusten tiedostaminen paranee. Kuntien strategisessa suunnittelussa muuttoliikkeen hallinta on keskeisessä asemassa. Kaikki kunnat ja koulutuksen järjestäjät tiivistävät yhteistyötä ennakoimaan alueen työvoimamuutoksia ja työvoiman tarvetta riittävän ajoissa. Valtio huolehtii työvoimavarojen kasvattamisesta koko Suomen työvoimatarpeet huomioiden ja tukee työvoiman sijoittautumista maaseudulle. Valtio vaikuttaa paikallisten työmarkkinoiden toimintaan lisäämällä panostuksia ammatilliseen koulutukseen sekä kansalliset että alueelliset tarpeet huomioiden. Erityisesti täydennys-, muunto- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen on panostettava. Valtio näkee korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden välineenä koko Suomen menestykseen. Valtio ja kunnat edistävät etätyötä ja työn uudelleen sijoittautumista kehittämällä toimintamalleja. Toimivat lähipalvelut uudistaen Työikäisen väestön väheneminen ja muuttotappio kaventavat erityisesti harvaan asutun maaseudun kuntien ja nykyisin myös kaupunkiseutujen keskuskaupunkien veropohjaa ja vaikeut-

4 4 tavat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Sen sijaan kaupunginläheisellä maaseudulla mietitään, miten vastata ajankohtaisiin kasvavan lapsiväestön palvelutarpeisiin ja samalla varautua väestön ikääntymiseen. Paras -hankkeen tavoitteena on turvata palvelujen taso tuottamalla palveluja kustannustehokkaasti, mutta muutoksen kääntöpuolena voi olla palvelujen keskittyminen ja saavutettavuuden heikkeneminen reuna-alueilla. Kehitys saattaa heikentää erityisesti liikkumismahdollisuuksiltaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen saavutettavuutta. Väestö tulee harvenemaan monilla alueilla niin paljon, että nykyisillä toimintamalleilla palvelujen ylläpito kallistuu ja niiden laatu kärsii jopa siinä määrin, että palvelujen tuottaminen nykytavoin käy mahdottomaksi. Teknologian kehittyminen antaa mahdollisuuksia järjestää palvelut uudella tavalla. Useiden toimijoiden yhteisten liikkuvien palvelujen lisääminen, yhteispalvelutoimistot ja sähköiset asiointipalvelut turvaavat saatavuutta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä vaikuttaa erityisesti harvaan asutun maaseudun palvelujen järjestämismahdollisuuksiin. Kunnat harkitsevat vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja lisäävät yhteistyötä kaikessa palveluiden tuottamisessa ja kehittävät useiden toimijoiden yhteisiä liikkuvia palveluita ja palveluiden käyttöä tukevaa joukkoliikennettä. Kunnat luovat kirjastoista monipalvelupisteitä sekä kehittävät yhdessä yrittäjien ja kylien toimijoiden kanssa kyläkaupoista monialapalvelupisteitä, joissa saman katon alla on tarjolla päivittäistavarakaupan palvelujen lisäksi muita kaupallisia ja julkisia palveluja. Pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa turvataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä peruspalvelut lähipalveluna. Tämän lisäksi lapsille ja nuorille turvataan liikunta- ja nuorisotyön palvelut lähellä käyttäjää. Kunnat panostavat, järjestöjen kanssa yhteistyössä, ennaltaehkäisevään toimintaan, joka ylläpitää väestön toimintakykyä ja hyvinvointia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuuden takaamiseksi valtio kehittää kuntien kanssa yhteistyössä opiskelijoille kodin ulkopuolisia asumismahdollisuuksia ja sosiaalisia etuuksia asumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Lisäksi kunnat tehostavat perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen - lukio-opetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä, tavoitteena turvata palvelujen mahdollisimman hyvä saatavuus hyödyntäen tehokkaasti erilaisia monimuoto-opetuksen mahdollisuuksia mm. verkostolukiomallia. Valtio mahdollistaa erityisesti pitkien etäisyyksien alueella sijaitsevien koulujen opetustarjonnan laajentamisen tietoverkkojen käytön sekä etä- ja monimuoto-opetuksen keinoin. Viranomaisyhteistyötä erityisesti harvaan asutun maaseudun turvallisuusasioissa tiivistetään ja mahdollisimman monilla kylillä laaditaan turvallisuussuunnitelmat esimerkiksi kyläsuunnitelmien yhteyteen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat yksi keskeinen maaseudun elinvoimaisena pitämisen ja kehittymisen edellytys. Teknologiaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän maaseudun palvelutarjonnan turvaamisessa muun muassa terveydenhoidossa, kauppa- ja pankkipalveluissa, lupa- ja neuvonta-asioissa sekä ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten hoidossa ja apuna. Lisäksi teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen antaa runsaasti

5 5 mahdollisuuksia erilaisien opiskelumuotojen käyttämiseen ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastaamiseen. Ilmastonmuutos muodostaa uhkan maaseudulla asumiselle erityisesti energian ja liikennepolttoaineiden kallistumisen myötä. Liikkumiseen ja liikenteeseen vaikuttaa myös tiestön kunto, jonka ylläpito mitä ilmeisimmin vaikeutuu ilmastonmuutoksen seurauksena. On tärkeää, että kansallisesti huolehditaan myös alemmanasteisen tieverkon toimintakyvystä. Se ei ole vain maaseudulla asuvien kannalta ratkaisevassa asemassa, vaan vaikuttaa merkittävästi maamme matkailumahdollisuuksien ja raaka-ainevarojen hyödyntämiseen. Maaseudulla on periaatteessa ehkä kaupunkeja paremmat sopeutumisedellytykset muutoksiin ainakin raaka-ainevarantojensa puolesta. Maaseudun kunnat voivat myös aktiivisesti tarttua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja rakentaa imagoaan ympäristönsä huomioivina ja luonnon läheisinä asuinpaikkoina. Kunnat ohjaavat uutta asutusta maaseudun kyliä ja palveluja tukevasti. Kunnat ottavat kuntarakenteen voimakkaan muutoksen takia kuntasuunnittelun osaksi käyttöön strategisen maankäytön suunnitelman (yleiskaavan) koko kunnan alueen kehittämisvälineenä. Erityisesti huolehditaan siitä, että paikalliset asukkaat ja yritykset pääsevät mukaan suunnitteluprosessiin. Kunnat ja kyläyhdistykset kehittävät kyliä ja rakentamista ohjataan siten, että niillä edistetään ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävien jätevesijärjestelmien taloudellisesti edullista toteuttamista, hoitoa ja huoltoa. Puun energiankäytön lisäämiseksi tuetaan siihen erikoistuvien palveluyrityksien syntymistä ja selvitetään kyläkeskusten aluelämmityksen mahdollisuudet, jolloin myös kaavoitusta ja tonttitarjontaa ohjataan kyläkeskusten ylläpitoa ja rakentamista suosivaksi. Valtio edistää puu- ja energiatehokasta rakentamista maaseudulla ja osoittaa sekä kuntien että yritysten neuvontaan voimavarat esimerkiksi seudullisena tai maakunnallisena palveluna. Valtion rahoittamana tai markkinaehtoisesti varmistetaan nykyajan ja tulevaisuuden tietoyhteiskunnan tarpeisiin vastaavat palvelut koko Suomessa. Näitä ovat esim. nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys, puhelinpalvelut ja digi-tv. Valtio ja kunnat luovat kattavat ja helppokäyttöiset sähköiset julkiset palvelut helpottamaan maaseudun asukkaiden ja yritysten palvelujen saatavuutta. Verkonhaltijat parantavat sähkön jakeluvarmuutta ja nopeuttavat korjaustöitä. Valtio panostaa eriasteisen tieverkon ylläpitoon ja valtion sekä kuntien yhteistyöllä turvataan kohtuulliset joukkoliikennepalvelut maaseudulla. Liikennepäästöjen vähentämiseksi valtion, kunnan ja yksityisten liikennöitsijöiden kesken yhdistellään ihmisten ja tavaroiden kuljetuksia. Maaseutu menestystekijänä ja yhteisöllisyys voimavarana Yhteisön sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten, kuten ihmisten ja yritysten välistä kykyä toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. Vahvaa sosiaalista pääomaa on pidetty yhtenä syynä alueiden taloudelliseen menestykseen. Sosiaaliset verkostot ja niihin kytkeytyvän luottamuksen nähdään edistävän yksilön hyvinvointia ja talouden toimintaa. Muuttoliikkeellä on arvioitu olevan vaikutusta sosiaaliseen pääomaan niin, että voimakas muuttoliike heikentää sosiaalista pääomaa. On arvioitu, että menestyvässä kylässä on aktiivista ja monipuolista kylän sisäistä vuorovaikutusta ja kyläläisten keskinäinen luottamus on kunnossa. Kulttuurilla on tärkeä sosiaalinen merkitys paikkakunnan identiteetille. Se vahvistaa osallisuutta ja sosiaalista pääomaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Kunnat ja kolmas sektori voivat yhteistyössä kehittää

6 6 uusien asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä kannattaa tukea myös siellä, missä ihmisten yhteisöllisyys on koetuksella esimerkiksi väen vähenemisen takia. Aktiivinen järjestötoiminta on toimivan kuntayhteisön merkki. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä suurten ja keskikokoisten kaupunkien maaseutualueet kasvavat. Kuntaliitoksien toteutuessa kuntien väkiluku nousee, mutta maaseutumaisuus säilyy ja usein maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös yksittäisen kunnan sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Maaseudun aineettomat ja aineelliset resurssit eivät ole vain maaseudulla elävien ihmisten hyödynnettävissä vaan niistä nauttivat myös kaupunkilaiset esimerkiksi vapaa-ajan asumisen, matkailun ja jokamiehenoikeuksien muodossa. Maaseutu voi toimia koko yhteiskunnan voimavarana niin osana kuntaa, kaupunkia kuin koko Suomea. Tärkeää on ymmärtää, miten eri alueiden vahvuudet saadaan palvelemaan koko yhteiskuntaa ja sen kilpailukykyä. Kunnat vastaavat maaseutualueidensa kehittämisestä kokonaisstrategiansa puitteissa ja sen kilpailukykyä rakentavana osana. Paikallisuuden vahvistamiseksi yhdistyvän kunnan tulee tukea äänen kuulemista yhdistyvän kunnan eri osissa. Kunnat ja kylät panostavat lasten- ja nuorten paikallistuntemukseen. Elävät kylät ja asuinalueiden toiminta, omaehtoisuus, nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Toimintatavat ja panostukset ratkaistaan kunnan strategiassa ja sitä tarkennetaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehdyllä maaseutuohjelmalla. Kunnat panostavat kylien kehittämiseen. Tärkeää on, että kylää kehitetään yhteistoiminnallisesti sekä yhteistuumin kunnan ja kylän yhteistyönä. Kunnat huolehtivat siitä, että niillä on käytettävissään riittävää maaseutuasiantuntijuutta, joko omassa organisaatiossaan tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Toimintaryhmätyö (eli maaseudun kehittämisyhdistykset) säilytetään maaseudun kehittämisvälineenä ja valtio nostaa toiminnan kokonaisrahoitusta. Kunnat lisäävät yhteistyötä toimintaryhmien ja kuntien politiikan välillä. Valtio poistaa yksittäisten henkilöiden ja voittoa tavoittelemattomien yhdistysten naapuriavun antamisen lainsäädännölliset esteet kuten verotus, matkakulut, työttömyyskorvausten menettäminen (esim. pienimuotoinen kuljetuspalvelu, vaikkapa tarvikkeiden tuominen kaupasta tai ateriapalvelu).

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Iin kuntastrategia 2020 / Toukokuu 2014 Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Toukokuussa 2014 strategian valmistelutyön tueksi avattiin nettiin kuntalaiskysely, jonka tarkoituksena oli koota iiläisiltä toimenpide-ehdotuksia

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot