Kuntaliiton maaseutustrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliiton maaseutustrategia"

Transkriptio

1 Kuntaliiton maaseutustrategia Hyväksytty Suomen Kuntaliiton hallituksessa Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite ja visio Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite on, että maaseudulla on mahdollisuuksia hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Eri alueiden vahvuudet kannattaa ottaa käyttöön palvelemaan koko yhteiskuntaa ja sen kilpailukykyä. Tämä edellyttää sitä, että maaseudun erityisolosuhteet huomioidaan niin valtakunnallisessa, maakunnallisessa kuin kunnallisessa päätöksenteossa. Myös Euroopan unionin tasolla tulee tiedostaa suomalaisen maaseudun erityispiirteet. Strategiaa valmisteltaessa on käyty kattava keskustelu eri maaseutualueiden nykytilasta. Lisäksi on määritelty ne trendit, jotka vaikuttavat maaseutuun. Maaseutualueiden tärkeimmät vahvuudet sekä haasteet on pyritty tuomaan laajasti esille ja sen jälkeen etsitty ne painopistealueet, joita kehittämällä maaseudun elinvoimaisuus voidaan turvata. Kuntaliiton visio 2020-luvun maaseudusta: Maaseutu koetaan Suomen ja sen kuntien rikkaudeksi. Maaseudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelee koko yhteiskuntaa ja tuottaa hyvinvointia niin siellä asuville kuin siellä vieraileville. Maaseudun ihmiset sekä yritykset osallistuvat yhteisen kilpailukyvyn rakentamiseen. Maaseudulla asuu eriikäisiä ihmisiä ja siellä toiminta on innovatiivista ja vireää. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja siellä on osaavaa työvoimaa sekä yritysten että kuntien tarpeisiin. Ihmisten omatoimisuutta tuetaan ja maaseudun ihmiset ja ympäristö voivat hyvin. Asumisen, toimeentulon, koulutuksen ja lähipalvelujen perusrakenteet on turvattu niitä uudistaen. Kuntaliiton maaseutupolitiikan painopistealueet Kuntaliitto tarkastelee maaseutua seuraavan viiden painopistealueen kautta: - Kuntatalous tasapainoon ja vakaa tulopohja kunnille - Vaikuttavaa elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa - Toimivat lähipalvelut uudistaen - Laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri - Maaseutu menestystekijänä ja yhteisöllisyys voimavarana Jokaisella alueella ja kunnalla on omat erityispiirteensä, haasteensa ja mahdollisuutensa. Ne tiedostamalla ja niihin tarttumalla saadaan alueellisesti parhaimmat tulokset maaseudun kehittämisessä. Tärkeää on huomata, että painopistealueet tukevat toisiaan ja niiden yhtäaikainen toteuttaminen tuottaa parhaimman tuloksen. Kuntatalous tasapainoon ja vakaa tulopohja kunnille Julkinen rahoitus joutunee ja luvulla tiukoille, sillä ikääntyminen vaatii lisää resursseja hoivaan kaikkialla Suomessa. Lisäksi uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen kuluu tulevaisuudessa yhä suurempi osa julkisista panoksista. Kuntien talouserot ovat kasvaneet. Sen taustalla on talouden, elinkeinotoimin-

2 2 nan ja väestön kehityksen eriytymisestä johtuva hyvin erilainen verotulojen kasvu. Kasvusta valtaosa keskittyy kasvuseuduille, joilla on suuria ongelmia vastata kasvavan väestön palvelutarpeisiin. Samaan aikaan maassamme on suuri joukko kuntia, joiden verotulot heikkenevät. Näiden kuntien mahdollisuudet selvitä tulevista haasteista ovat huomattavasti heikommat. Lähivuosina suurimmassa osassa maaseutuvaltaisia kuntia verotulot mitä ilmeisimmin pienenevät. Arvioiden mukaan elinkeinoelämän, työpaikkojen ja väestön keskittyminen harvoille elinvoimaisille kasvuseuduille kiihtyy. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on väestön määrä lisääntynyt erityisesti kaupunkien läheisen maaseudun kunnissa. Muuttoliike vaikuttaa muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin eritavoin. Koska poismuuttajat ovat usein koulutettuja nuoria, heidän muuttopäätöksensä vaikuttaa pitkällä aikavälillä lähtöalueiden ja tuloalueiden talouksiin ja hyvinvointiin. Muuttoliike kumuloituu usein myös siten, että se kasvattaa muuttajia saavien alueiden vetovoimaa entisestään ja heikentää lähtöalueiden väestöpohjaa ja osaamisperustaa. Lähtökunnissa valmiit perusrakenteet, palvelut ja asunnot jäävät yhä vähemmälle käytölle ja tulokunnissa joudutaan rakentamaan lisää yleistä infrastruktuuria, päiväkoteja, kouluja ja asuntoja. Hallitsemattomana kehitys on kansakunnan menestyksen kannalta kielteistä. Jos nykyisenlainen kehityskulku jatkuu ja voimistuu, jää kasvavien keskusten vaikutusalueen ulkopuolelle vain harvoja menestyjiä ja vain jotkin kasvuseutujen ulkopuoliset alueet voivat hyötyä lisääntyneestä vapaa-ajan asumisesta ja matkailusta. Euroopan unionin tulevaisuuden politiikkavaihtoehdot vaikuttavat myös Suomeen. Haasteita maaseudun kehittämiselle ja maaseutupolitiikalle voi asettaa se, että yhä suurempi osa EU:n väestöstä asuu suurissa kaupungeissa. Myös unionin yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) muutoksilla on välillisesti erittäin suuri merkitys suomalaisen maaseudun tulevaisuudelle. Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella taloudellista ja sosiaalista koheesiota parannetaan suuntaamalla voimavaroja kaikkein vähiten kehittyneille alueille, mutta lisäksi myös vauraammille alueille Lissabonin ja kestävän kehityksen strategian tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Tulevan, vuoteen 2020 ulottuvan EU:n alue- ja rakennepolitiikan suuntautuminen vaikuttaa merkittävästi myös suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen. Kuntaliitto toimii niin, että kuntien mahdollisuudet järjestää kansalaisille toimivat ja tehokkaasti tuotetut peruspalvelut kohtuullisella vero- ja maksurahoituksella turvataan. Kunnat hillitsevät kuntatalouden menokasvua. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja siksi tarvitaan kustannustehokas sekä toimiva kunta- ja palvelurakenne. Tuottavuutta parannetaan palveluprosesseja ja palveluinnovaatioita kehittämällä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tasaa riittävästi olosuhde- ja palvelutekijöitä sekä veropohjaeroja kuntien välillä ja että harkinnanvaraiset rahoitusavustukset säilytetään. Erityisen harvaan asutuille alueille kohdistetaan erityistoimenpiteitä. Valtio osoittaa valtionosuusjärjestelmään lisää rahaa muun muassa heikon talouden kuntien aseman vahvistamiseksi. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan sekä maaseutupolitiikan kautta kanavoituu myös tulevalla rahastokaudella merkittäviä panostuksia Suomen maaseutualueille. Vaikuttavaa elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa Kilpailukykyiset yritykset ovat kuntien elinvoimaisuuden edellytys. Kehityssuuntana on yritysten keskittyminen alueille, joilla on saatavissa osaavaa työvoimaa ja jotka tarjoavat otollisen

3 3 innovaatioympäristön. Käytännössä tämä tarkoittaa suurimpia yliopistokaupunkeja. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla työvoimaresurssit vähenevät voimakkaasti. Kestävä elinkeinotoiminta ja julkisten palveluiden tuottaminen tarvitsevat kuitenkin osaavaa työvoimaa. Vaikka työllisten määrä on Suomessa kasvanut vuoden 2003 alusta vuoden 2006 loppuun yli henkilöllä, rajoittavat vähenevät työvoimaresurssit useiden alueiden kehitystä. Ikääntymisestä johtuvat rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla alkavat voimistua 2010-luvun alussa. Arviolta miljoona henkeä eli yli 40 prosenttia työvoimasta tulee poistumaan työvoiman piiristä vuosina Globaalisuuden rinnalla paikallisuuden merkitys korostuu. Paikalliskulttuuri, lähiruoka, hajautetut uudistuviin energialähteisiin perustuvat energiaratkaisut, matkailu ja kaivostoiminta ovat kaikki paikallisiin voimavaroihin perustuvia maaseudun tuotteita, joissa on valtavasti kehittämispotentiaalia. Paikallisuuden ympärille syntyy myös design -tuotteita ja tuotteistettuja elämyspalveluita. Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energiavaihtoehtoja ja ilmastonmuutoksen seurauksena maaseudun energiavarat nousevat uuteen merkitykseen. Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös siihen, mitä ja miten maaseudulla maataloutta harjoitetaan. Ruuan hinnan kallistuminen nostaa suomalaisen maatalouden menestymisen mahdollisuuksia, mutta samalla muiden kustannusten, kuten öljyn ja rehun hinnan nousu sekä ääreistyvät sääilmiöt voivat vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Myös ruuan huoltovarmuuskysymykset korostuvat epävarmana aikana. Maataloudella on myös merkittävä vaikutus maaseutumaiseman ylläpitäjänä, alempiasteiden tieverkon säilyttäjänä ja perusasutuksen luojana erityisesti ydin- ja harvaanasutulla maaseudulla. Kunnat toteuttavat maaseutualueiden elinkeinopolitiikkaa osana seudullista kokonaisuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja ovat mukana luomassa kehittämisympäristöjä, joiden kautta kehittymishakuiset yritykset voivat lisätä osaamistaan ja verkottua keskenään. Kunnat hyödyntävät yrityksiä ja kolmatta sektoria julkisten palveluiden tuottajina sekä toimintamallien uudistajina. Kuntaliitto auttaa kuntia hankintaosaamisen lisäämisessä, jotta hankintojen elinkeinopoliittisten ja ilmastonmuutos vaikutusten tiedostaminen paranee. Kuntien strategisessa suunnittelussa muuttoliikkeen hallinta on keskeisessä asemassa. Kaikki kunnat ja koulutuksen järjestäjät tiivistävät yhteistyötä ennakoimaan alueen työvoimamuutoksia ja työvoiman tarvetta riittävän ajoissa. Valtio huolehtii työvoimavarojen kasvattamisesta koko Suomen työvoimatarpeet huomioiden ja tukee työvoiman sijoittautumista maaseudulle. Valtio vaikuttaa paikallisten työmarkkinoiden toimintaan lisäämällä panostuksia ammatilliseen koulutukseen sekä kansalliset että alueelliset tarpeet huomioiden. Erityisesti täydennys-, muunto- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen on panostettava. Valtio näkee korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden välineenä koko Suomen menestykseen. Valtio ja kunnat edistävät etätyötä ja työn uudelleen sijoittautumista kehittämällä toimintamalleja. Toimivat lähipalvelut uudistaen Työikäisen väestön väheneminen ja muuttotappio kaventavat erityisesti harvaan asutun maaseudun kuntien ja nykyisin myös kaupunkiseutujen keskuskaupunkien veropohjaa ja vaikeut-

4 4 tavat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Sen sijaan kaupunginläheisellä maaseudulla mietitään, miten vastata ajankohtaisiin kasvavan lapsiväestön palvelutarpeisiin ja samalla varautua väestön ikääntymiseen. Paras -hankkeen tavoitteena on turvata palvelujen taso tuottamalla palveluja kustannustehokkaasti, mutta muutoksen kääntöpuolena voi olla palvelujen keskittyminen ja saavutettavuuden heikkeneminen reuna-alueilla. Kehitys saattaa heikentää erityisesti liikkumismahdollisuuksiltaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen saavutettavuutta. Väestö tulee harvenemaan monilla alueilla niin paljon, että nykyisillä toimintamalleilla palvelujen ylläpito kallistuu ja niiden laatu kärsii jopa siinä määrin, että palvelujen tuottaminen nykytavoin käy mahdottomaksi. Teknologian kehittyminen antaa mahdollisuuksia järjestää palvelut uudella tavalla. Useiden toimijoiden yhteisten liikkuvien palvelujen lisääminen, yhteispalvelutoimistot ja sähköiset asiointipalvelut turvaavat saatavuutta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä vaikuttaa erityisesti harvaan asutun maaseudun palvelujen järjestämismahdollisuuksiin. Kunnat harkitsevat vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja lisäävät yhteistyötä kaikessa palveluiden tuottamisessa ja kehittävät useiden toimijoiden yhteisiä liikkuvia palveluita ja palveluiden käyttöä tukevaa joukkoliikennettä. Kunnat luovat kirjastoista monipalvelupisteitä sekä kehittävät yhdessä yrittäjien ja kylien toimijoiden kanssa kyläkaupoista monialapalvelupisteitä, joissa saman katon alla on tarjolla päivittäistavarakaupan palvelujen lisäksi muita kaupallisia ja julkisia palveluja. Pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa turvataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä peruspalvelut lähipalveluna. Tämän lisäksi lapsille ja nuorille turvataan liikunta- ja nuorisotyön palvelut lähellä käyttäjää. Kunnat panostavat, järjestöjen kanssa yhteistyössä, ennaltaehkäisevään toimintaan, joka ylläpitää väestön toimintakykyä ja hyvinvointia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuuden takaamiseksi valtio kehittää kuntien kanssa yhteistyössä opiskelijoille kodin ulkopuolisia asumismahdollisuuksia ja sosiaalisia etuuksia asumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Lisäksi kunnat tehostavat perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen - lukio-opetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä, tavoitteena turvata palvelujen mahdollisimman hyvä saatavuus hyödyntäen tehokkaasti erilaisia monimuoto-opetuksen mahdollisuuksia mm. verkostolukiomallia. Valtio mahdollistaa erityisesti pitkien etäisyyksien alueella sijaitsevien koulujen opetustarjonnan laajentamisen tietoverkkojen käytön sekä etä- ja monimuoto-opetuksen keinoin. Viranomaisyhteistyötä erityisesti harvaan asutun maaseudun turvallisuusasioissa tiivistetään ja mahdollisimman monilla kylillä laaditaan turvallisuussuunnitelmat esimerkiksi kyläsuunnitelmien yhteyteen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat yksi keskeinen maaseudun elinvoimaisena pitämisen ja kehittymisen edellytys. Teknologiaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän maaseudun palvelutarjonnan turvaamisessa muun muassa terveydenhoidossa, kauppa- ja pankkipalveluissa, lupa- ja neuvonta-asioissa sekä ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten hoidossa ja apuna. Lisäksi teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen antaa runsaasti

5 5 mahdollisuuksia erilaisien opiskelumuotojen käyttämiseen ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastaamiseen. Ilmastonmuutos muodostaa uhkan maaseudulla asumiselle erityisesti energian ja liikennepolttoaineiden kallistumisen myötä. Liikkumiseen ja liikenteeseen vaikuttaa myös tiestön kunto, jonka ylläpito mitä ilmeisimmin vaikeutuu ilmastonmuutoksen seurauksena. On tärkeää, että kansallisesti huolehditaan myös alemmanasteisen tieverkon toimintakyvystä. Se ei ole vain maaseudulla asuvien kannalta ratkaisevassa asemassa, vaan vaikuttaa merkittävästi maamme matkailumahdollisuuksien ja raaka-ainevarojen hyödyntämiseen. Maaseudulla on periaatteessa ehkä kaupunkeja paremmat sopeutumisedellytykset muutoksiin ainakin raaka-ainevarantojensa puolesta. Maaseudun kunnat voivat myös aktiivisesti tarttua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja rakentaa imagoaan ympäristönsä huomioivina ja luonnon läheisinä asuinpaikkoina. Kunnat ohjaavat uutta asutusta maaseudun kyliä ja palveluja tukevasti. Kunnat ottavat kuntarakenteen voimakkaan muutoksen takia kuntasuunnittelun osaksi käyttöön strategisen maankäytön suunnitelman (yleiskaavan) koko kunnan alueen kehittämisvälineenä. Erityisesti huolehditaan siitä, että paikalliset asukkaat ja yritykset pääsevät mukaan suunnitteluprosessiin. Kunnat ja kyläyhdistykset kehittävät kyliä ja rakentamista ohjataan siten, että niillä edistetään ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävien jätevesijärjestelmien taloudellisesti edullista toteuttamista, hoitoa ja huoltoa. Puun energiankäytön lisäämiseksi tuetaan siihen erikoistuvien palveluyrityksien syntymistä ja selvitetään kyläkeskusten aluelämmityksen mahdollisuudet, jolloin myös kaavoitusta ja tonttitarjontaa ohjataan kyläkeskusten ylläpitoa ja rakentamista suosivaksi. Valtio edistää puu- ja energiatehokasta rakentamista maaseudulla ja osoittaa sekä kuntien että yritysten neuvontaan voimavarat esimerkiksi seudullisena tai maakunnallisena palveluna. Valtion rahoittamana tai markkinaehtoisesti varmistetaan nykyajan ja tulevaisuuden tietoyhteiskunnan tarpeisiin vastaavat palvelut koko Suomessa. Näitä ovat esim. nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys, puhelinpalvelut ja digi-tv. Valtio ja kunnat luovat kattavat ja helppokäyttöiset sähköiset julkiset palvelut helpottamaan maaseudun asukkaiden ja yritysten palvelujen saatavuutta. Verkonhaltijat parantavat sähkön jakeluvarmuutta ja nopeuttavat korjaustöitä. Valtio panostaa eriasteisen tieverkon ylläpitoon ja valtion sekä kuntien yhteistyöllä turvataan kohtuulliset joukkoliikennepalvelut maaseudulla. Liikennepäästöjen vähentämiseksi valtion, kunnan ja yksityisten liikennöitsijöiden kesken yhdistellään ihmisten ja tavaroiden kuljetuksia. Maaseutu menestystekijänä ja yhteisöllisyys voimavarana Yhteisön sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten, kuten ihmisten ja yritysten välistä kykyä toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. Vahvaa sosiaalista pääomaa on pidetty yhtenä syynä alueiden taloudelliseen menestykseen. Sosiaaliset verkostot ja niihin kytkeytyvän luottamuksen nähdään edistävän yksilön hyvinvointia ja talouden toimintaa. Muuttoliikkeellä on arvioitu olevan vaikutusta sosiaaliseen pääomaan niin, että voimakas muuttoliike heikentää sosiaalista pääomaa. On arvioitu, että menestyvässä kylässä on aktiivista ja monipuolista kylän sisäistä vuorovaikutusta ja kyläläisten keskinäinen luottamus on kunnossa. Kulttuurilla on tärkeä sosiaalinen merkitys paikkakunnan identiteetille. Se vahvistaa osallisuutta ja sosiaalista pääomaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Kunnat ja kolmas sektori voivat yhteistyössä kehittää

6 6 uusien asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä kannattaa tukea myös siellä, missä ihmisten yhteisöllisyys on koetuksella esimerkiksi väen vähenemisen takia. Aktiivinen järjestötoiminta on toimivan kuntayhteisön merkki. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä suurten ja keskikokoisten kaupunkien maaseutualueet kasvavat. Kuntaliitoksien toteutuessa kuntien väkiluku nousee, mutta maaseutumaisuus säilyy ja usein maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös yksittäisen kunnan sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Maaseudun aineettomat ja aineelliset resurssit eivät ole vain maaseudulla elävien ihmisten hyödynnettävissä vaan niistä nauttivat myös kaupunkilaiset esimerkiksi vapaa-ajan asumisen, matkailun ja jokamiehenoikeuksien muodossa. Maaseutu voi toimia koko yhteiskunnan voimavarana niin osana kuntaa, kaupunkia kuin koko Suomea. Tärkeää on ymmärtää, miten eri alueiden vahvuudet saadaan palvelemaan koko yhteiskuntaa ja sen kilpailukykyä. Kunnat vastaavat maaseutualueidensa kehittämisestä kokonaisstrategiansa puitteissa ja sen kilpailukykyä rakentavana osana. Paikallisuuden vahvistamiseksi yhdistyvän kunnan tulee tukea äänen kuulemista yhdistyvän kunnan eri osissa. Kunnat ja kylät panostavat lasten- ja nuorten paikallistuntemukseen. Elävät kylät ja asuinalueiden toiminta, omaehtoisuus, nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Toimintatavat ja panostukset ratkaistaan kunnan strategiassa ja sitä tarkennetaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehdyllä maaseutuohjelmalla. Kunnat panostavat kylien kehittämiseen. Tärkeää on, että kylää kehitetään yhteistoiminnallisesti sekä yhteistuumin kunnan ja kylän yhteistyönä. Kunnat huolehtivat siitä, että niillä on käytettävissään riittävää maaseutuasiantuntijuutta, joko omassa organisaatiossaan tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Toimintaryhmätyö (eli maaseudun kehittämisyhdistykset) säilytetään maaseudun kehittämisvälineenä ja valtio nostaa toiminnan kokonaisrahoitusta. Kunnat lisäävät yhteistyötä toimintaryhmien ja kuntien politiikan välillä. Valtio poistaa yksittäisten henkilöiden ja voittoa tavoittelemattomien yhdistysten naapuriavun antamisen lainsäädännölliset esteet kuten verotus, matkakulut, työttömyyskorvausten menettäminen (esim. pienimuotoinen kuljetuspalvelu, vaikkapa tarvikkeiden tuominen kaupasta tai ateriapalvelu).

Kuntaliiton maaseutustrategia

Kuntaliiton maaseutustrategia Kuntaliiton maaseutustrategia Sisällysluettelo Mitä maaseutupolitiikka on? 3 Kuntaliiton maaseutustrategian tavoite ja visio 4 Kuntaliiton maaseutupolitiikan painopistealueet 5 Kuntatalous tasapainoon

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja 25.8.2016 Toimintaympäristömme muuttuu Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut 10 vuoden aikana 40

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot