uusi asetus pitää sisällään? kieltää laittoman puun myynnin 20 liiton valtuustoon! Isä, käytä tilaisuutesi! kaksoisepätasapaino

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 1/2013 Mitä EU:n puutavaraasetus pitää sisällään? 6 uusi asetus kieltää laittoman puun myynnin Isä, käytä tilaisuutesi! Isän vapaa piteni 12 vuoden alusta 54 arkipäivään kaksoisepätasapaino 16 Valtion palkkakilpailukyky vaatii korjaamista Valtuuston vaalit 2013 Lähde mukaan vaikuttamaan Metsänhoitaja 20 liiton valtuustoon!

2 Pääkirjoitus Jarmo Hämäläinen Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja sisältö Vaalivuosi Metsähoitajaliiton jäsenille tämäkin vuosi on vaalivuosi. Uusi liittovaltuusto valitaan syksyllä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nykyinen valtuusto päätti sääntömuutoksen yhteydessä supistaa hiukan valtuuston kokoa, valittava 20 hengen valtuusto vastaa paremmin liittomme jäsenmäärää ja on toivon mukaan entistäkin ketterämpi ja vuorovaikutteisempi. Nyt on siis aika miettiä sopivia valtuustoehdokkaita. Peräänkuulutan aiempaa olennaisesti suurempaa aktiivisuutta: pitäisihän ehdokkaita nyt sentään olla enemmän kuin mitä tarvitaan valtuutetuiksi, varajäseniksi ja hallitukseen. Tämä vaatimus täyttyi nipin napin viime vaaleissa Jäsenten ja jäsenyhdistysten on syytä pohtia, mitä odottavat liiton toiminnalta lähivuosina. Tämä antaa perustan asettaa eteviä ehdokkaita toivoakseni innokkaasta ja runsaslukuisesta joukosta. Valtuusto on liiton ylin päätöksentekijä, joka määrittelee liiton toiminnan tavoitteet ja seuraa asioiden etenemistä. Valtuustossa ja hallituksessa voit vaikuttaa siihen, miten liitto palvelee sinua ja muita jäseniä. Liiton keskeisiä tehtäviä ovat jäsenten edunvalvonta ja avustaminen työmarkkina-asioissa sekä osallistuminen metsäalan toimintaedellytysten ja metsätieteellisen koulutuksen kehittämiseen. Toimialamme on sen verran kovassa pyörteessä, että tapetilla olevat asiat eivät ainakaan vähene. Metsäalan korkeimmin koulutettujen asiantuntemusta tarvitaan muun muassa elinkeinoamme uuteen asentoon viritettäessä. Osallistuminen liiton toimintaan avartaa. Itse olen ollut nyt pari valtuustokautta tiiviimmin mukana ja sitä ennen hiukan harjoittelemassa toimikuntatyössä. Liiton pöydissä käsitellään kattavasti niin työmarkkina-, metsä- kuin koulutuspolitiikan ajankohtaisia asioita. Tästä informaatiokanavasta on ollut tuntuvasti hyötyä omassa työssäni. Ja lisäksi verkosto on laajentunut mukavilla yhteyksillä ja ymmärrys kollegojen töistä ja työpaikoista lisääntynyt. Suosittelen! Liittopalsta Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 Puutavara-asetus astuu voimaan EU:n uusi asetus kieltää laittoman puun myynnin 21 Metsänhenki Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Tuomas Hallenberg esittelyssä 22 Urapolun alkumetreillä Kolmen nuoren metsätieteilijän uratarinat shutterstock 63. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) fax (09) eveliina.varis@metsanhoitajat.fi OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Shutterstock KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ Isä, käytä tilaisuus hyväksesi Isän vapaa piteni vuoden alusta 15 Metlasta Luonnonvarakeskukseen Uusi Luonnonvarakeskus aloittaa Valtion palkkakilpailukyky Valtion palkkauksen kaksoisepätasapaino vaatii korjausta 18 Jäsenten palkat Työmarkkinatutkimusen tuloksia palkoista 20 Valtuustovuosi 2013 Lähde ehdolle Metsänhoitajaliiton valtuustoon 26 Profiili Nuori metsänhoitaja Outi Suomi panostaa uraan 28 Forstikaste Joensuussa pidetään yllä kosteaa vappuperinnettä 30 Naisena Nepalissa Naiselle riittää haasteita nepalilaisessa kulttuurissa ja työelämässä 34 Piirun verran parempi jätkä Pakina 35 Henkilöuutiset

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. KEVÄÄN KURSSILOUNAAT Stipendejä graduntekoon H klo Suomalainen Klubi yhteyshenkilö Yrjö Torikka puh H klo Katajanokan Kasino Marski Kabinetti yhteyshenkilö Pekka Hokkanen H klo Suomalainen Klubi yhteyshenkilö Juhani Järvinen Ehdota vuoden metsätekoa! Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsevat vuosittain henkilön, ryhmän tai organisaation merkittävästä toiminnasta tai aloitteellisuudesta metsäsektorin toiminnan kehittämisessä tai liiton tarkoitusperien edistämisessä. Lähetä vapaamuotoinen ehdotuksesi palkinnon saajasta mennessä liiton toimistoon tai sähköpostilla metsanhoitajat.fi. Aiemmat Vuoden metsäteko-palkinnon saajat löytyvät liiton verkkosivuilta. Hae mukaan syyskuussa alkavaan ohjelmaan! Kiinnostaako mentorointi? Lähetä meille hakemus, jossa kerrot miksi haluat ohjelmaan, mitä siltä odotat ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi ansioluettelo. Lähetä hakemuksesi Metsänhoitajaliittoon mennessä asiamies Eveliina Varikselle metsanhoitajat.fi). Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. Myös halukkaat mentorit voivat ilmoittautua Eveliinalle. Mentorointiohjelman puolivälissä olevat mentoroitava Jaana Viinikainen ja mentori Katja Turunen suosittelevat ohjelmaan osallistumista. Mentoroinnista ideoita ja itseluottamusta Hakuaika suosittuun mentorointiohjelmaan on jälleen käynnissä. Ohjelma tarjoaa ohjausta urasuunnitteluun ja työelämään sekä mahdollisuuden vahvistaa ammatillista identiteettiä mentoriparin kanssa. Annetaan syyskuussa 2012 ohjelmassa aloittaneiden, mentoroitava Jaana Viinikaisen ja mentori Katja Turusen, kertoa omista kokemuksistaan. Mitä olet oppinut mentoroinnissa? Mentoroinnissa olen tunnistanut kehityskohteitani ja selkiyttänyt tavoitteitani, kertoo mentoroitava Jaana ja jatkaa Myös itsetuntemukseni on kasvanut: olen huomannut, että osaan jo aika paljon ammatillisessa mielessä, vaikka luulin, etten vielä tiedä juuri mitään. Jaanan mielestä parasta ohjelmassa ovat kahdenkeskiset keskustelut mentorin kanssa: Olen saanut näkemystä työelämästä ja siitä, millaisille taidoille on tarvetta. Lisäksi saan paljon tietoa erilaisista työtehtävistä ja työpaikoista. Jaanan mentorille Katjalle isoin oppi ohjelmasta on ollut, että kaikilla ohjelmaan osallistujilla on toisiltaan opittavaa: Toisen kanssa työelämästä ja koulutuksesta keskusteltaessa olen itsekin pohtinut omia valintojani. Myös verkostoituminen ja ajatusten vaihtaminen muiden mentoreiden kanssa on ollut mukavaa Katja kertoo. Parasta ohjelmassa onkin ollut se, että tapaa uusia ihmisiä ja saa avarrettua omia ajatuksiaan. Terveisenne henkilölle, joka pohtii ohjelmaan osallistumista? Ohjelmaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan!, rohkaisee Jaana. Minua alkuun vähän hirvitti, kun painotettiin, että ohjelmassa edetään mentoroitavan tavoitteiden mukaan, mutta niiden muotoiluun on saanut paljon apua ohjelman ennakkotehtävistä ja yhteisistä tilaisuuksista., Jaana jatkaa. Katja on Jaanan kanssa samoilla linjoilla: Mikäli kiinnostaa vaihtaa ajatuksia toisen joko nuoremman tai kokeneemman alan ammattilaisen kanssa, kannattaa ilman muuta lähteä mukaan. Kukin pari voi toteuttaa mentorointia omalla tavallaan ja kun löytyy samoista aiheista kiinnostunut pari, molemmat saavat itselleen mukavia kokemuksia. Katjalla on myös vinkki mentoreiksi ryhtyville: Mentorin ei kannata liikaa murehtia sitä, onko itsellä annettavaa ohjelmassa. Riittää, että löytyy halua jakaa omia kokemuksia. SHUTTERSTOCK lakimuutoksia työttömyyden varalle Vuosilomakorvaus ei enää siirrä ansiopäivärahaoikeuden alkamista Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat maksetaan lomakorvauksena tai sen jälkeen päättyneissä työsuhteissa lomakorvauksen maksaminen ei enää siirrä ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Pitkäaikaistyöttömän vanhuuseläke 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä Ennen vuotta 1958 syntyneet voivat edelleen jäädä lisäpäiviltä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle täyttäessään 62 vuotta. Tämä edellyttää, että henkilö on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Työllistymistä edistävät palvelut uudistuivat TE-toimisto voi ohjata työttömän työnhakijan työllistymistä edistävään palveluun, jonka ajalta työttömyyskassa voi maksaa etuutta. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat alkaen: työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu (työkokeilu työpaikalla tai koulutuskokeilu oppilaitoksessa) työvoimakoulutus työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu kotoutumistuella tuettu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Poissaolosta työllistymistä edistävästä palvelusta ei tarvitse enää erikseen ilmoittaa TE-toimistolle, jos poissaolon syy on oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Riittää, että poissaolosta ilmoittaa työttömyyskassalle ansiopäivärahahakemuksessa. Omalla ilmoituksella palvelusta voi olla pois enintään kolme peräkkäistä päivää, jos poissaolon syy on oma sairaus, ja enintään neljä peräkkäistä päivää, jos poissaolon syy on alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Jos poissaololle on jokin muu syy, poissaolosta tulee myös jatkossa ilmoittaa TE-toimistolle. Kelan kulukorvaukseen ei ole oikeutta poissaolopäiviltä, mutta ansiopäivärahaa maksetaan, kunhan poissaolon syynä on oma tai lapsen sairaus. Muissa poissaolotilanteissa TE-toimisto antaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon hakijan ansiopäivärahaoikeudesta. Lähde: Metsänhoitajaliiton jäsenyhdistys Keski-Suomen Metsänhoitajat ry tukee opiskelijoita kahdella 500 euron suuruisella stipendillä. Toinen stipendeistä myönnetään Helsingin- ja toinen Itä-Suomen yl iopistossa metsätieteitä opiskelevalle pro gradu- työhön. Stipendin saajan valinnassa painotetaan hakijan keskisuomalaisuutta, pro gradu -tutkielman aihepiirin merkitystä metsätalouden edistämiselle, tutkielmasta laadittua tutkimussuunnitelmaa ja opiskelijan opintomenestystä. Toiminta hakemus ja tutkimussuunnitelma mennessä sähköpostilla osoitteeseen: gmail.com. Lisätietoa: Milloin olet yrittäjä? Työttömälle voi tulla yllätyksenä, että pienelläkin yritysomistuksella voi menettää palkansaajien työttömyysturvan. Yrityksen toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen lasketaan yrittäjäksi jos hän omistaa yrityksestä vähintään 15 %. He ovat myös yrittäjiä, jos omistus yhdessä perheenjäsentensä kanssa on 30 %. Hallituksen varajäsen ei sen sijaan ole koskaan yrittäjä. Yrityksen työntekijällä raja yrittäjyyteen on 50 %:n omistajuus. Yrittäjillä on oma työttömyysturva, mutta se on palkansaajien vastaavaa kalliimpi. Liitto ei automaattisesti vakuuta yrittäjäjäseniään työttömyyden varalta, vaan he päättävät itse maksavatko työttömyysturvasta. Yrittäjiä palvelee Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa, 4 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

4 laittoman Puutavara-asetus kieltää puun myynnin Tomi Tuomasjukka, MMM ja Jussi Viitanen, MMM EU FLEGT Facility, Euroopan Metsäinstituutti Maaliskuun 3. päivänä alettiin soveltaa Euroopan unionin ensimmäistä kaikkia jäsenmaita velvoittavaa metsäpolitiikan välinettä, EU:n puutavaraasetusta, EU Timber Regulation. Tämä asetus kieltää laittomasti korjatun puutavaran tai siitä valmistetun puutuotteen toimittamisen EU:n markkinoille ja vaatii minimoimaan siihen liittyvän riskin. Laittoman puun myyntikielto on Euroopan unionilta merkittävä toimi, sillä se tunnistaa puun kulutuksen ja kysynnän vaikutukset sen tuottamiseen liittyviin epäkohtiin. Kukaan ei halua myydä tai ostaa ananasmehua, jonka tuotantoon voi liittyä pakkotyötä tai alipalkkausta. Puun tuottamiseen voi samalla tavalla liittyä yhteiskunnallista vääryyttä, kuten veronkiertoa, varkauksia tai nautintaoikeuksien polkemista. EU käyttää noin kolmanneksen maailman teollisuuspuusta, joten meidän EU kuluttajien valinnoilla on globaali merkitys. Jos emme erottele laitonta puuta laillisesti tuotetusta, pidämme yllä sen kysyntää ja samalla haittavaikutuksia. 6 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

5 Asetuksen piiriin kuuluu alkuperämaan lainsäädäntö, joka säätelee metsien käyttö- ja hakkuuoikeuksia sekä korjuutyön toteutusta ja sen mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Laittomasti tuotetun puun on arvioitu laskevan puun maailmanmarkkinahintoja jopa 16 %. Kohti parempaa hallintoa ja toimivia puumarkkinoita Puutavara-asetus on yksi EU:n FLEGT toimintaohjelman keinoista, joilla EU pyrkii edistämään hyvää hallintoa puuta tuottavissa maissa, erityisesti tropiikissa. Asialla on myös tärkeä puumarkkinoiden vääristymien korjaamiseen tähtäävä tavoite, sillä laittomasti tuotettu puu on halvempaa kuin laillinen ja sen on arvioitu laskevan puun maailmanmarkkinahintoja jopa 16 %. FLEGT toimintasuunnitelma on edistyksellinen aloite, jolla EU on selkeästi kehityksen etunenässä. Puutavara-asetuksella pyritään vaikuttamaan laittomasti tuotetun puutavaran kysyntään. Asetus täydentää EU:n ja tuottajamaiden välisiä, laillisesti tuotetun puun tarjontaa lisäämään suunnattuja vapaaehtoisia puukaupan kumppanuussopimuksia (Voluntary Partnership Agreements, VPA). Näissä VPA-sopimuksissa määritetään vaatimukset laillisuuden todentavalle FLEGTlisenssille, joka on CITES-luvan ohella ainoa EU:n puutavara-asetuksessa mainittu laillisuuden tae, jonka rinnalla ei tarvitse tehdä erillistä riskien hallintaa. Asetuksen kärki on laittomuusriskin hallinnassa Asetuksen laatijat ovat olleet tarkkoja sanavalinnoissaan. Puutavara-asetus ei sulje EU:n rajoja tuontipuulta, eli sitä ei voida tulkita kaupan rajoittamiseksi. Asetus vain kieltää laittoman puutavaran EU:n markkinoille asettamisen ja vaatii tekemään riskianalyysin laittomuudesta. Laittomuusriskin arviointi ja hallinta on sen tahon vastuulla, joka myy puutavaraerän ensimmäistä kertaa EU:n sisämarkkinoille, oli se sitten peräisin EU:n rajojen sisältä tai tuotu ulkoa. Tätä tahoa kutsutaan asetuksessa yksinkertaisesti toimijaksi, jonka on myös varmistettava tiedon saatavuus. Kankealla lakikielellä tätä sanotaan asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) harjoittamiseksi. On tärkeä huomata että riskien arvioinnin ja hallinnan tulee olla järjestelmällistä, jotta jokainen markkinoille laskettu puutavaraerä on laillisuusriskiltään vähäinen. Muilla puukaupan osapuolilla EU:n sisällä on vastuu pitää kirjaa keneltä puu on FLEGT-lisenssi on laillisuuden tae jonka kohdalla ei tarvitse tehdä erillistä riskinhallintaa. ostettu ja kenelle se on myyty. Nämä velvoitteet tekevät mahdolliseksi alkuperän jäljittämisen silloin kun jonkin tietyn puutavaraerän laillisuus halutaan tarkistaa. Tiedon järjestelmällisen käsittelyn ja säilyttämisen merkitys nousee siis suureksi. Due Diligence huolellista riskien hallintaa Kun puutavara-asetusta valmisteltiin, siitä käytettiin työnimeä due diligence regulation. Tällä viitattiin asetuksessa keskeiseen huolellisuuden periaatteeseen, jota puuta markkinoille laskevien toimijoiden edellytetään noudattavan. Asetus velvoittaa puun toimittajat käyttämään laillisuusriskin hallinnassa päätöksentekojärjestelmää, joka Mitä on laiton puu asetuksen mukaan? EU ei ole yksipuolisesti todennut tekemättä tai saunan leppäpaneeli laillisen puun kriteerejä, vaan laittomaksi määritellään puutavaraerä, suojaamasta tervaleppäkorvesta. Sen onkin peräisin luonnonsuojelulain jonka tuotannon yhteydessä on rikottu sijaan tukkirekan ylipaino tai sahayrittäjän verorästit eivät tee puusta alkuperämaan lakeja. laitonta puutavara-asetuksen mukaan. Asetus kohdistuu pääsääntöisesti FLEGT-lisenssi perustuu tuottajamaan puunkorjuuseen ja kauppaan itse räätälöimään laillisuuden määritelmään, joka on aina huomattavasti Asetuksen piiriin kuuluu alkuperämaan lainsäädäntö, joka säätelee metsien kattavampi kuin puutavara-asetuksen käyttö- ja hakkuuoikeuksia sekä korjuutyön toteutusta ja sen mahdollisia puu tulee olemaan turvallinen valinta rajaus. Tässä on hyvä syy, miksi FLEGT- haitallisia vaikutuksia. Metsäsektorin puun tuojalle. kauppaa ja tulleja koskeva lainsäädäntö lasketaan myös mukaan, mutta sahaamisen tai huonekaluiksi jalostamisen Asetus koskee käytännössä kaikkea Asetus koskee puutavaraa- ja tuotteita yhteydessä tapahtuvat lainrikkomukset puutavaraa ja kaikkia puutuotteita. eivät enää kuulu asetuksen määrittämään sovellettavaan lainsäädäntöön. puusta valmistetut erikoistuotteet, Painotuotteet, kierrätetty puu ja tietyt Tässä on selkeästi pyritty toimivuuteen kuten puiset lelut on rajattu sen laajan kattavuuden sijaan. ulkopuolelle. Myös tuotteiden pakkauksissa käytetty puu, esimerkiksi puinen Laitonta puuta Suomesta? pakkauslaatikko, jää lain ulkopuolelle Suomessa puu on laitonta, jos esimerkiksi metsänkäyttöilmoitus on jäänyt tuotteen kuljetuksen silloin kun se tulee Suomeen toisen suojana. 8 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

6 Sertifiointi on hyvä väline puun laillisuusriskin arvioinnissa, mutta se ei ole yksinään riittävä. Puutavaraerän laittomuusriskin arviointi ja hallinta on sen tahon vastuulla, joka myy puutavaraerän ensimmäistä kertaa EU:n sisämarkkinoille. säilyttää kaiken merkittävän tiedon ainakin viiden vuoden ajan. Järjestelmän käyttö on pakollista puun myyjälle, jonka omistuksesta puutavaraerä siirtyy ensimmäistä kertaa EU:n sisämarkkinoille. Asetuksen mukaan riskien arvioinnin tulee ottaa huomioon toimitusketjun monimutkaisuus, YK:n ja EU:n asettamat sanktiot, laittomien hakkuiden esiintyminen alkuperäalueella ja kyseessä olevan puulajin kohdalla sekä soveltuvan alkuperämaan lainsäädännön noudattaminen. Kunkin toimijan tulee määritellä itse mitä soveltuva lainsäädäntö on, hankkia tarvittava tieto ja arvioitava niiden perusteella puutavaraerän laittomuusriski. Mikäli tiettyyn puutavara- tai puutuote-erään liittyvä laittomuuden riski on vähäistä suurempi, tulee toimijan hallita riski lisätoimilla, esimerkiksi hankkimalla täydentävää tietoa. Ääritapauksessa puuerä on jätettävä ostamatta. Puun myyjät voivat käyttää omia järjestelmiään riskien ja tiedon hallinnassa tai hankkia tämän Euroopan komission hyväksymiltä palveluntarjoajilta. Suomessa asetusta valvoo Maaseutuvirasto Suomessa puutavara-asetusta valvova toimivaltainen viranomainen on maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutuvirasto, jolla on huomattava kokemus maatalouden EU-lainsäädännön valvonnassa. On todennäköistä, että myös muita viranomaisia tullaan valjastamaan valvontatyöhön. Erityisen tärkeässä asemassa on tulli, jolla on tiedot kaikista puun maahantuojista. Tiedonvaihto viranomaisten välillä on erityisen tärkeää ja sitä turvaamaan ollaan säätämässä erityistä lakia. Puutavara-asetuksen valvonnan tulee kohdistua puun myyjien riskienhallinnan toimivuuteen ja palveluntarjoajien työn laatuun. Myös puukauppiaiden tietojen ylläpitovelvollisuutta tullaan seuraamaan. Valvontaviranomaisen on pidettävä kirjaa työhönsä liittyvästä tiedosta ja pidettävä se saatavilla. Lisäksi valvonnan tulee perustua riskien arviointiin ja oltava suunnitelmallista. Lainvalvonnan tukena on kullakin jäsenmaalla oltava rikkomuksista määrättäviä rangaistuksia, joiden tulee puutavaraasetuksen mukaan olla tehokkaita ja rikkomuksen suuruuteen suhteutettuja. Suomessa rangaistuksista tullaan säätämään lailla vuoden 2013 aikana. Suomalaisen puun laillisuuden valvonnassa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maaseutuvirasto ilmoittaa, että metsänomistajan huolellisuuden voi osoittaa metsänkäyttöilmoituksella ja puutavaran luovutusmittaustodistuksella. Tuontipuu tulee Suomeen pääosin Venäjältä, Latviasta ja Virosta, hiukan Ruotsista ja pieniä eriä muista maista. Valtaosa tulee Venäjältä ja keskittyy kolmen suuren metsäyrityksen käsiin, mikä osaltaan yksinkertaistaa valvontatehtävää. EU-tasolla tarvetta yhteistyöhön Uusimman arvion mukaan vuonna 2009 EU:hun tuodusta puutavarasta oli laitonta vähintään 8 ja enintään 18 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa 6 % 13 % koko tuonnista. EU-maista korjatusta teollisuuspuusta arvioitiin olevan laitonta 5 10 miljoonaa kuutiometriä. Puutavara-asetuksen kohteena on siis miljoonan kuutiometrin verran puutavaraa ja puutuotteita. EU-tasolla puutavara-asetus on kuin kalaverkko, joka pyydystää halutun kokoisia kaloja kun verkon kaikki reiät ovat samankokoisia. Jos verkossa on reikä, pyydys ei toimi. Yhtenevät valvontakäytännöt ja yhteistyö EU:n 28 jäsenvaltion kesken tulevat olemaan asetusverkon reikiä paikkaava tekijä. Asetus kuitenkin sysää viranomaisten yhteistyön jäsenvaltioiden vastuulle, antamatta Euroopan komissiolle merkittävää roolia. Ainoat EU-tason seurantamenetelmät ovat kahden vuoden välein komissiolle annettava raportti ja komiteatason keskustelut. Jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto on vasta alkamassa. Ensimmäisissä keskusteluissa on yhteistyön ja koulutuksen tarve tunnistettu, mutta seuraavien askelien sopimista on vaikeuttanut selkeän vetäjän puute ja useiden suurien puuntuottaja- ja puuntuojajäsenvaltioiden poissaolo näistä keskusteluista. Käytännön vaikutukset puukauppaan Puutavara-asetuksen käytännön vaikutukset Suomessa lienevät melko pienet. Ainoa merkittävä muutos kotimaan kaupassa voi jäädä siihen, että puun myyjän on säilytettävä metsänkäyttöilmoitus ja mittaustodistus lain vaatimat viisi vuotta. Pienimuotoinen idäntuonti on todennäköisesti Suomen kipupiste laittoman puun suhteen. Ensimmäinen haaste on saada kaikki Venäjältä pieniä määriä puuta tuovat toimijat tietoisiksi asetuksen vaatimista velvoitteista. Tämä vaatii merkittävää panostusta tiedotukseen ja koulutukseen. Kun lain vaatimukset aletaan tiedostaa, voi pientuonti hyvinkin vähentyä, ainakin alhaisen jalostushyödyn tavaralajeissa, kuten polttopuussa. Erikoispuuta, esimerkiksi kelohonkaa Venäjältä hakevat saattavat sen sijaan jatkaa toimintaansa. Laajamittainen puuntuonti Venäjältä painiskelee uusien WTO-määräyksien kanssa, jotka tekevät puusta kallista. Nähtäväksi jää tuleeko puutavara-asetuksen velvoitteet olemaan kamelin selän katkaiseva korsi, vai siinä sivussa hoituva, jo hallinnassa oleva pieni askare. Tropiikista Suomeen tuodaan pieniä määriä sahatavaraa, vaneria ja viiluja. Kuluttajalle merkittävin tuote on kuitenkin puutarhahuonekalut, joista arviolta 70 % on tehty trooppisesta puusta. Suuri osa tuotteista on sertifioitu ja maahantuojien voidaan odottaa lisäävän sertifioinnin osuutta. On kuitenkin huomattava että vaikka sertifiointi on hyvä väline puun laillisuusriskin arvioinnissa, se ei ole yksinään riittävä. Uusia mahdollisuuksia EU:lle EU on käynyt voimalliseen taistoon laittoman puun kitkemiseksi markkinoiltaan. Laittoman puun vastaisen työn tavoitteena on hyvän hallinnon ja sitä kautta kestävän metsien käytön edistäminen EU:ssa ja muualla. Metsäalan kehitysyhteistyön instrumenttina koko FLEGT toimintaohjelma on lupaava, koska se perustuu puukauppaan, sektorin taloutta ylläpitävään voimaan. Alustavat tulokset VPA-maiden kanssa ovat rohkaisevia ja puutavara-asetuksen voimaantulo Euroopassa tulee vahvistamaan vaikutuksia. Omasta kotikentästä huolehtiminen lisää EU:n uskottavuutta neuvottelupöydässä Vietnamin ja Malesian kaltaisten suurten viejämaiden kanssa. Edelläkävijänä EU keskustelee laittomista hakkuista myös Kiinan ja muiden markkinoilla vaikuttavien isojen puukauppamaiden kanssa. Euroopassa puu tuotetaan pääsääntöisesti laillisesti, joten on mahdollista, että pitemmällä aikavälillä laittoman puun eliminointi tulee parantamaan EU-puun kilpailukykyä. Kaupan läpinäkyvyys kehittää joka tapauksessa vastuullisten toimijoiden mahdollisuuksia pitää markkinaosuuksiaan. Vaikutus puun hintaan on vaikeasti ennustettavissa ja voi olla että sen todentaminen on lopulta mahdotonta, kun vaikuttavia tekijöitä Laittoman puun vastaisen työn tavoitteena on hyvän hallinnon ja kestävän metsien käytön edistäminen EU:ssa ja muualla. on paljon. Toivoa sopii, että laillisuusvaatimuksesta tulee puun positiivista ympäristöimagoa vahvistava tekijä esimerkiksi rakennustarvikemarkkinoilla. Laillisesta kotimaisesta puusta markkinavaltti Suomessa metsälakien valvonnalla on pitkät perinteet ja puumme laillisuudesta voisi melko helposti tehdä markkinavaltin. Toinen vahvuutemme on Venäjän puun alkuperäjärjestelmät, jotka ovat olleet isojen puuntuojien arkipäivää jo pitkän aikaa. Niihin liittyvä osaaminen on mahdollista tuotteistaa muillekin myytäväksi. Puutavara-asetuksen soisi toteutuvan Suomessa helposti ja kivuttomasti. Puukaupan sujuvuuden pitäisi säilyä ja mielellään myös parantua. Eräs asetuksen toteutusta helpottava seikka voi olla sopivien termien löytäminen. Esimerkiksi valvontaorganisaatioiden todellinen merkitys lähestyy riskien hallinnan palveluntarjoajaa. Hyvät suomenkieliset käsitteet helpottavat tiedottamista ja asian omaksumista. 10 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

7 Korvamerkitty isyysvapaa piteni Vuoden alusta lähtien isällä on: oikeus 54 arkipäivän vapaaseen (noin 9 viikkoa), joista enintään 18 samanaikaisesti äidin kanssa vapaasti käytettävissä, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta isäkohtainen vapaa: uuden lapsen syntymä ei poista oikeutta, tosin rajoittaa kestoa mahdollisuus pitää vapaa neljässä jaksossa äitiys- tai vanhempainrahakaudella, näiden ulkopuolella kahdessa jaksossa oikeus säilyttää päivähoitopaikka vapaan ajan. Kaikki perheet, joissa äiti on jäänyt vapaalle tai sen jälkeen, ovat uudistuksen piirissä. Vanhempainrahakaudet kokonaisuudessaan: äitiysrahakausi 105 arkipäivää, heti sen jälkeen pidettävä, yhteisesti sovittava vanhempainrahakausi 158 arkipäivää ja isyysrahakausi 54 arkipäivää. Näiden päättyessä lapsi on noin 1-vuotias. Jaana Parkkola Akava Isä, käytä tilaisuus hyväksesi Isän oma vapaa piteni vuoden alussa 54 arkipäivään. Vapaan pitäminen yksinkertaistuu ja perheen arjen pyörittäminen helpottuu. Muutos lisää myös työmarkkinoiden tasa-arvoa. Yksi raamisopimuksen hedelmistä päästiin poimimaan vuodenvaihteessa, kun isälle korvamerkitty vapaa piteni 54 arkipäivään. Akavan asiantuntijan Tarja Arkion mukaan isän oman vapaan pidentäminen on esimerkki siitä, että työmarkkinakeskusjärjestöiltä löytyy tahtoa ja kykyä sopia asioista. Tämä kertoo rohkeudesta katsoa tulevaan myös vaikeina aikoina. On eurooppalaisittain poikkeuksellista, että etuuksia kasvatetaan tiukassa taloustilanteessa, Arkio kiittää. Arkion mielestä perhevapaiden tasaisempi jakautuminen tehostaa suomalaisia työmarkkinoita. Saamme korkean osaamisen monipuolisemmin käyttöön, kun koulutetut naiset ovat tasa-arvoisemmin työmarkkinoilla mukana. Yhtä tärkeää on, että miesten mahdollisuudet olla koti-isiä parantuvat ilman, että heidän työmarkkinakelpoisuutensa heikkenee. Arkio pitää muutosta askeleena oikeaan suuntaan myös perheen sisäisen vastuunjaon näkökulmasta. Isän pidempi jakso kotona luo tasa-arvoa arjen askareiden jakamiseen. Isyysvapaan suosio kasvaa Isyysvapaan käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Kelan mukaan vuonna 1995 vain puolet isistä käytti vanhempain rahaetuuksia hyväkseen. Vuonna 2011 isyysrahaa maksettiin 73 prosentille isistä. Myös isäkuukauden käyttö on yleistynyt: viime vuonna sitä käytti jo 27 prosenttia isistä. Korkeasti koulutetut isät käyttävät oikeuttaan vapaisiin muita palkansaajia useammin ja pidempään. Isät käyttävät heille korvamerkittyä vapaata selvästi enemmän kuin molemmille vanhemmille tarkoitettua vapaata. Uudistus lisää varmasti isyysvapaiden käyttöä, Arkio ennustaa. Tavoitteena Isyysvapaan pidentyminen on tärkeä kehitysaskel, mutta Akavan tavoite on jakaa perhevapaat vieläkin tasaisemmin: 6 kuukautta äidille, 6 kuukautta isälle ja 6 kuukautta molemmille vanhemmille vapaasti jaettavaksi. Lisäksi Akava pitää tärkeänä osa-aikatyön mahdollisuuksien lisäämistä. Arkion mukaan perhevapaiden tasaisemmalla jaolla voidaan parantaa nuorten korkeasti koulutettujen naisten pääsyä pysyviin työsuhteisiin. Työnantajat pelkäävät edelleen, että naisen mahdollinen äitiys vie tämän pitkäksi ajaksi pois töistä. Miehet tulevat yhtä lailla isiksi, mutta koska vastuu pienten lasten hoidosta kasautuu naisille, isyyttä ei pidetä samaan tapaan uhkana. Lisäksi naisten parempi työmarkkina-asema vaikuttaa myönteisesti naisen palkkaukseen ja uramahdollisuuksiin. 12 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

8 Kotona oleminen on elämää parhaimmillaan Kysyimme lapsiaan kotona hoitavilta tai hoitaneilta isiltä, miten vapaa järjestyi työnantajan kanssa ja mitä kotona oleminen heille merkitsee. 1. Miten kauan olet/olit kotona hoitamassa lapsia? 2. Miten työpaikalla suhtauduttiin vapaalle lähtöön? 3. Onko vapaalla olon aikana sovittu pelisäännöistä? Pidetäänkö työpaikalta yhteyttä tai kutsutaanko henkilöstöinfoihin? 4. Mitä kotona oleminen ja lasten hoitaminen sinulle merkitsee? Markus ja Siiri Liikkanen Markus Liikkanen, erityisasiantuntija, Espoo, lapset 5 v, 2,5 v ja 7 kk Olin kotona isäkuukauden ja kesäloman verran, yhteensä 10 viikkoa. Työpaikalla suhtautuminen on ollut hyvin positiivista, eikä vapaalle lähdön kanssa ollut mitään ongelmia. Poissaolojaksoni oli verrattain lyhyt, joten rästitöitä ei päässyt kertymään muiden hoidettaviksi. Aion pitää isäkuukauden uudelleen ensi keväänä. Poissaolojaksoni oli sen verran lyhyt ja ajoittui osin kesälomakaudelle, ettei erityisiin järjestelyihin ei ollut tarvetta. Kotona oleminen on elämää parhaimmillaan, vaikkakin aika ajoin melko raskasta sellaista. Töissä käydessä yhteinen hereilläoloaika lasten kanssa jää arkisin useimmiten muutamaan tuntiin päivässä. Siinä jää väistämättä iso osa lasten kokemuksista, iloista ja suruista kokematta. Työ on kuitenkin vain työtä, elämä tapahtuu kotona. Suvi Liikkanen Aki ja Severi Reinimäki Aki Reinimäki, asiamies, Helsinki, lapset 5 v ja 1,5 v Olen hoitovapaalla 9 kuukautta. Hoitovapaaseen suhtauduttiin hienosti. Sekä työkaverit että esimiehet ovat tukeneet molempien lasten kohdalla. Työpaikallamme on ollut hoitovapaalla muitakin, mutta minä olen ensimmäinen isä. Tilalleni ei palkattu sijaista, ja tehtävieni jako työkaverien kesken onnistui joustavasti. Kyllä pidetään yhteyttä. Sovimme, että teen jonkin verran töitä etänä ja osallistun joihinkin tapahtumiin. Ylipäänsä järjestely on joustava ja mielestäni kaikille osapuolille hyvä. Olen käynyt moikkaamassa työkavereita jo muutaman kerran. Kotona oleminen merkitsee monia asioita. Pidän todella paljon siitä, että näen eri tavalla lapseni kehitystä ja meidän suhteemme kehittyy erityisesti. Lisäksi vaimoni saa uusia haasteita työelämässä. Ehkä osaltani autan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja rohkaisen toisia isiä hoitovapaalle. Mielestäni on myös mukava ottaa etäisyyttä arkirutiineihin, miettiä omaa työtä ja sen kehittämistä. Aki Reinimäki Jukka, Elli ja Anni Sippola Jukka Sippola, järjestöpäällikkö, Kerava, lapset 3 v ja 1 v Pidin molempien lasteni syntymän jälkeen kolmen viikon isyysvapaan ja lisäksi isäkuukauden eli olin vaimoni sijaan vanhempainvapaalla viimeiset pari viikkoa, jonka päälle sain korvamerkittyä lisäaikaa. Pidin molempien lasteni kohdalla heti isäkuukauden perään kesäloman, joten olin esimerkiksi viime kesänä yli 2,5 kuukautta yhtämittaisesti poissa töistä. Tilalleni ei palkattu sijaista tuoksi ajaksi. Molemmat isäkuukauteni ajoittuivat sattumalta alkukesään, jolloin poissaoloni työpaikalta aiheutti paljon vähemmän ongelmia kuin vaikkapa talvella. Se varmasti edesauttoi osaltaan työnantajani myönteistä suhtautumista, joskin ymmärrettävästi ammattiliitto ei työnantajana muutenkaan voisi asettua vastahankaan rikkomatta eettisiä periaatteitaan onhan isäkuukausi asioita, joita ay-liike on ajanut. Sovimme etukäteen, että työpaikalta voidaan olla minuun yhteydessä, jos tulee kysyttävää. Melko harvoin näin kuitenkaan tapahtui. Pidin poissaoloni aikana työmatkapuhelimeni, luin melko säännöllisesti sähköpostiani ja ohjasin yhteydenottajat kääntymään oikean henkilön puoleen. Joitakin kesken jääneitä asioita hoidin loppuun kotoa. Lapset ovat vain kerran pieniä, ja minulle on tärkeää osallistua heidän hoitamiseensa ja seurata läheltä heidän varttumistaan. Ehkä asian tekee erityisen tärkeäksi se, että olen saanut lapseni vasta keski-iässä. Omalla kohdallani kotiin jäämistä kieltämättä helpotti se, että vaimoni oli kesälomalla isäkuukauteni aikana ja saatoimme muun muassa toteuttaa perheen yhteisen ulkomaanmatkan silloin. On ollut hienoa havaita, kuinka lapsemme jäävät nyt aivan yhtä mielellään sekä isän että äidin hoitoon. Sari Sippola Viime vuosien suuret organisaatiomuutokset julkisella sektorilla jatkuvat koskien myös metsäalaa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti tammikuussa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, joka on jatkoa Metsäntutkimuslaitoksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämistä valmistelleen projektiryhmän työlle. Uudesta Luonnonvarakeskuksesta tulee kooltaan merkittävä, sillä yhdistettävissä laitoksissa työskentelee noin 1800 henkeä, ja niiden tämän hetken budjetti on yhteensä noin 138 miljoonaa euroa. Näillä mittareilla uusi Luonnonvarakeskus olisi noin puolet nykyisin suurimmasta valtion sektoritutkimuslaitoksesta, eli VTT:sta. Uudistus on henkilöstön kannalta merkittävä ja on tärkeää, että se on keskeisesti mukana suunniteltavan laitoksen perustamistyössä. Hankkeen ohjaus- ja johtoryhmään valitaan vaaleilla henkilöstön edustaja kustakin yhdistämishankkeessa mukana olevasta sektoritutkimuslaitoksesta ja yhteistoimintaryhmään tulee kunkin pääsopijajärjestön JUKOn, Pardian ja JHL:n nimeämä edustaja. Metlasta Valtion sektoritutkimus uusiksi Luonnonvarakeskuksen perustaminen on osa suurempaa muutosta. Osana hallitusohjelmaa on käynnissä valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistus, jota koskevat perusesitykset valmistuivat alivaltiosihteeri Timo Lankisen johdolla toimineessa kolmen hengen työryhmässä syksyllä Maan hallitus käsitteli ehdotusta lokakuussa iltakoulussaan ja tämän lehden painoon mennessä odotetaan hallituksen tekevän tarkempia linjauksia uudistuksen eteenpäin viemiseksi. Esityksen peruslinjauksia ovat nykyisten laitosten fuusioiminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, rahoituksen muuttaminen tilaajaperustaisemmaksi ja osittain kilpailluksi sekä ohjausjärjestelmän muuttaminen siten, että Akatemian rooli niin sanotun strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoituksessa ja valtioneuvoston rooli hallituksen selvittelytarpeiden määrittelyssä ja rahoituksen ohjaamisessa kasvaa. Myös sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä on tarkoitus kehittää. Nämä yleiset uudistuslinjaukset vaikuttavat myös perustettavan Luonnonvarakeskuksen organisointiin ja toimintaan. Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Luonnonvarakeskukseen Uuden Luonnonvarakeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa , jolloin sen muodostavan nykyisten kolmen sektoritutkimuslaitoksen toiminta itsenäisinä laitoksina päättyy. Tutkimusrahoitus kilpailutettavaksi Uudistus merkitsee suurta muutosta ennen kaikkea sektoritutkimuksen rahoituksessa. Työryhmän esityksen mukaan jopa 150 miljoonaa euroa, eli lähes puolet laitosten nykyisestä budjettirahoituksesta, siirtyisi jatkossa jaettavaksi kilpailuttamalla. Summasta noin 120 miljoonaa euroa jaettaisiin Akatemian yhteydessä päätettävään strategisesti suunnattavaan tutkilyhyesti mukseen ja 30 miljoonaa euroa valtioneuvoston ohjaamana hallituksen määrittelemiin selvitystarpeisiin. Kilpailutetun rahoituksen muutosesitys on ehdottomasti ylimitoitettu ja vaikutusiltaan vaikeasti ennustettavissa. Toteutuessaan se voisi merkittävästi heikentää laitosten tutkimus- ja toimintaedellytyksiä sekä henkilöstön asemaa. Useat uudistuksen tavoitteista olisivatkin saavutettavissa tulosohjausta kehittämällä ilman rahoituksen kilpailutuksen lisäämistä. Metsänhoitajaliitto Mukana vaikuttamassa Akavalaisen julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO on perustanut laitosten jukolaisista pääluottamusmiehistä ja liittojen asiamiehistä koostuvan taustaryhmän koordinoimaan uudistukseen vaikuttamista sekä vastaavat hallinnonalakohtaiset taustaryhmät Luonnonvarakeskushanketta varten. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön ja muun muassa palkkausjärjestelmiin. Metsänhoitajaliitto osallistuu tähän työhön niin koko sektoritutkimusuudistuksen kuin perustettavan Luonnonvarakeskuksen osalta. 14 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

9 Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto Valtion palkkakilpailukyky vaatii korjaamista Valtiolla vallitsee palkkauksellinen kaksoisepätasapaino. Riskinä on, ettei valtiolle saada parhaita osaajia korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Valtion henkilöstömäärä on supistunut voimakkaasti 2000-luvulla, ollen nykyisin noin henkilöä. Valtion tehtäville on tyypillistä niiden edellyttämä korkea koulutustaso, yli 40 prosentilla valtiolla työskentelevistä on vähintään korkeakouluasteen koulutus. Muutoksessa etenkin asiantuntija- ja johtamistehtävissä työskentelevien osuus valtion henkilöstöstä on noussut samalla kun heidän työmääränsä ja tehtäviensä vaativuus ovat kasvaneet. Muutos jatkuu samansuuntaisena valtiolla suunnitteilla ja käynnissä olevien kehittämisohjelmien ja organisaatiouudistusten seurauksena. Kaksoisepätasapaino vallitsee Valtiolla vallitsee palkkauksellinen kaksoisepätasapaino. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiolla vaativissa tehtävissä palkkataso on matalampi kuin vastaavan tason tehtävissä yksityisellä sektorilla ja vastaavasti vähemmän vaativissa tehtävissä valtion palkkataso on taas korkeampi kuin yksityisellä sektorilla vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä. Valtion palkkojen jälkeenjääneisyys yksityissektorista kasvaa suhteellisesti sitä enemmän mitä vaativammista tehtävistä on kyse (Kuva 1). Valtion suhteellinen palkkataso on viime vuosina hieman parantunut, mutta palkankorotuksia ei ole pystytty kohdistamaan riittävästi työn vaativuuden perusteella. Tilastot osoittavat, että 2000-luvulla epäsuhta tehtävän vaativuuden ja palkkauksen välillä on kehittynyt palkkauksen kaksoisepätasapainoa korostavaan suuntaan. Avustavissa tehtävissä olevat henkilöt ansaitsevat valtiolla nykyisin 125 % yleisiin työmarkkinoihin verrattuna, kun asiantuntijatehtävissä vastaava luku on % ja virastopäällikkötasolla enää 68 %. Palvelussuhteen muiden ehtojen erot yksityisen ja valtion välillä eivät kompensoi palkkaeroa (Kuva 2). Palkka vaikuttaa kilpailuun osaajista Palkkajohtajuudesta valtiolla ei voida puhua ainakaan tyypillisten korkeaa koulutusta edellyttävien akavalaisten tehtävien kohdalla, tarkastellaan sitten palkkatasoa tai viime vuosien palkkakehitystä. Tämän kehityksen seurauksena valtion palkkakilpailukyky on jopa heikentynyt entisestään etenkin asiantuntija- ja johtotason tehtävissä 2000-luvulla. Riskinä on, ettei kiristyvässä kilpailussa jatkossa enää saada valtiolle parhaita osaajia pääosin korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Valtiotyönantajalta edellytetään korjaustoimia Akavalaisia edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on huolissaan kuvatusta valtion palkkakilpailukyvystä, joka valtiotyönantajan omankin näkemyksen mukaan on riittämätön erityisesti ylimmän johdon, esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Jatkossa tehtävissä keskus- ja virastotason palkkaratkaisuissa tulee pyrkiä asiantuntija- ja esimiestehtävien palkkauksen kilpailukyvyn parantamiseen valtiolla niin keskus- kuin virastotason ratkaisuissa. Tämä edellyttää, että työnantaja on valmis käyttämään rahaa esimies- ja asiantuntijatehtävien palkkojen nostamiseen. Palkkausjärjestelmien tulisi olla aidosti kannustamassa hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja palkitsemaan siitä. Järjestelmiä tulee kehittää siten, että ne reagoivat myös vaativissa tehtävissä tapahtuvaan tehtävän vaativuuden kasvuun ja tehtävien lisääntymiseen nykyistä paremmin. Kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen tulee olla tavoitteena valtiolla ja sitä tukeva palkkausjärjestelmä on oleellinen keino nykyisten ongelmien korjaamisessa. kuva 1 Säännöllisen työajan ansio valtiolla ja yksityisellä sektorilla vuonna 2011 euroa /kk ,0 valtion ansiotaso 45, yleisten työmarkkinoiden ansiotaso 40, ,0 30, , , ,0 10, ,0 0 0, työn vaativuustaso lähde: tahti (valtion työmarkkinalaitos): valtion palkka-analyysit 2/2011 %:a henkilöstöstä kuva 2 valtion suhteellinen palkka-asema ja sen muutos suhteessa yleisiin työmarkkinoihin avustavat tehtävät ammattitehtävät erityisammattitehtävät junioriakateemiset asiantuntijatehtävät senioriakateemiset asiantuntijatehtävät suht. palkkataso v suht. palkkataso v yksikönpäälliköt virastopäälliköt lähde: valtion työmarkkinalaitos 16 Metsänhoitaja

10 Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Jäsenten palkat Metsänhoitajaliiton jäsenten keskimääräiset kuukausiansiot olivat viime vuoden lokakuussa 4784 euroa, vastavalmistuneilla 2583 euroa. Sektorista riippumatta määräaikainen ansaitsee keskimäärin reilun 1400 euroa vähemmän kuukaudessa verrattuna vakituiseen työntekijään. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille! Vuosittain toteutettavassa sen käytännön toteutuksesta työmarkkinatutkimuksessa ja tulosten analysoinnista 4L-liitot, Agronomiliitto, vastasi tänä vuonna ensi Luonnontieteiden akateemisten liitto, Ympäristö- Kaikkien työmarkkina- kertaa Taloustutkimus Oy. asiantuntijoiden keskusliitto tutkimukseen vastanneiden ja Metsänhoitajaliitto kesken arvottiin ipad 4 sekä seuraavat jäsentensä työmarkkinoille sijoittumista, voittaneiden nimet voit leffalippuja. Arvonnassa ansiokehitystä, työaikoja ja tarkistaa verkkosivuilta. muita edunvalvonnallisesti Voittajille on ilmoitettu myös keskeisiä asioita. Tutkimuk- henkilökohtaisesti. Tutkimusraportti palkkatilastoineen on luettavissa kokonaisuudessaan Metsänhoitajaliiton internet-sivujen Edunvalvonta-osiossa. Hyödynnä verkkosivuilla käydessäsi myös etusivulta löytyvää Palkkanosturi-palvelua, jonka avulla voit tarkistaa, millaista palkkaa Sinun tulisi tilastojen mukaan saada. Tässä numerossa esitellään 4L-liittojen (Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ja Metsänhoitajaliitto) lokakuussa 2012 Taloustutkimus Oy:llä teettämän työmarkkinatutkimuksen tuloksia jäsenten palkkauksen osalta. Tutkimuksella selvitettyjä palkkatietoja hyödynnetään monella tavalla edunvalvonnassa, palkkaneuvonnassa sekä liittojen yhteisessä Palkkanosturi-verkkopalvelussa. Tutkimuksen palkkatarkasteluissa aineisto rajattiin niihin palkansaajajäseniin, jotka vastasivat työskennelleensä lokakuussa 2012 kokoaikaisesti. Tarkasteltava ansiokäsite kuvaa maksettuja kokonaisansioita sisältäen luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon sekä muut lokakuun palkkaan kohdentuvat lisät. Sen sijaan mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat tai omaisuustulot eivät sisälly tarkasteltaviin kuukausiansioihin. Jäsenten keskimääräinen kokonaisansio 4784 euroa Kaikkien 4L-liittojen kokoaikaisesti työssä olevien jäsenten keskipalkka on 4108 euroa ja mediaanipalkka 3830 euroa (Taulukko 1). Kaikkien liittojen palkkojen tarkastelussa keskipalkka on kasvanut edellisvuodesta maltillisesti 1,4 prosenttia, mediaanipalkan pysytellessä viimevuotisella tasolla. Korkein palkkataso palkkavertailussa on Metsänhoitajaliiton jäsenillä, joilla keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot ovat 4784 euroa kuukaudessa ja mediaanipalkka 4240 euroa. Palkkojen hajonta on jäsenkun- nassa kuitenkin suurta: parhaiten ansaitseva kymmenys Metsänhoitajaliiton jäsenistä ylsi 7200 euron palkkaan, kun vähiten tienaavan kymmenyksen palkka jäi vajaaseen 2900 euroon. Sektori ja työsuhteen pysyvyys vaikuttavat palkkatasoon Metsänhoitajaliiton jäsenkunnan palkkataso vaihtelee merkittävästi työnantajasektoreiden välillä. Parhaista palkoista nauttivalla yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä puolet tienaa 4800 euroa tai enemmän ja vastaavasti yliopistolla, jossa palkat jäivät sektoritarkastelussa alhaisimmiksi, puolet jäsenistä ansaitsee 3241 euroa tai enemmän (Taulukko 2). Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat määräaikaisia työntekijöitä enemmän kaikilla työnantajasektoreilla. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 1433 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin määräaikaisen palkka on siis mediaaniarvolla laskettuna keskimäärin vain 69 % vakituisen palkasta. Ansiokehityksessä paljon vaihtelua Metsänhoitajaliiton jäsenten keskipalkat nousivat vuodentakaisesta yhtä paljon kuin koko palkansaajakunnassa keskimäärin, eli 2,9 %. Kaikilla 4L-liittojen palkansaajilla palkkataso nousi eniten yksityisellä sektorilla (2,4 %) kun yliopistoissa, kunta- ja valtiosektorilla ansiot nousivat selvästi maltilli- semmin, vain reilun puolen prosentin verran (Taulukko 3). Sektori- ja liittokohtaisissa ansiokehitysprosenteissa on paljon hajontaa ja yhden tutkimusvuoden perusteella tehtyihin ansiokehitystarkasteluihin liittyykin merkittävää epävarmuutta, joka korostuu lukumääräisesti pienissä ryhmissä. Yhden vuoden kyselytutkimusaineiston perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätelmiä ansioiden kehittymisestä. Palkkakehityksen osalta tulee huomata, että kyselyn vastaajajoukossa tapahtuu vuosittain vaihtumista. Raamisopimuksen mukainen korotus puolelle vastanneista Hieman yli puolet Metsänhoitajaliiton työelämässä olevista jäsenistä ilmoitti saaneensa vuoden 2011 lokakuussa solmitun raamisopimuksen mukaisen 2,4 % palkankorotuksen. Kolmasosa vastaajista ei osannut kertoa, olivatko he saaneet raamin mukaista korotusta vai eivät. Raamiratkaisun mukainen palkankorotus oli keskimääräistä yleisempää yksityisellä sektorilla ja kunnissa. Kaksi viidestä kyselyyn vastanneista Metsänhoitajaliiton jäsenestä ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä; miehistä 47 % ja naisista 30 %. Tulospalkkaus on yleisempää yksityisellä sektorilla, jossa hieman yli puolet jäsenistä kuuluu sen piiriin. Vastavalmistunut ansaitsee keskimäärin 2583 euroa Vuoden 2011 ja sen jälkeen valmistuneista perustutkinnon suorittaneista Metsänhoitajaliiton jäsenistä 14 % oli lokakuussa 2012 vakinaisessa työsuhteessa, 75 % määräaikaisessa työsuhteessa ja työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 5 % vastanneista. Kaikissa 4L-liitoissa vastavalmistuneista työttömänä oli noin 11 prosenttia, joten Metsänhoitajaliiton vastavalmistuneilla jäsenillä on keskimääräistä parempi työmarkkinatilanne. Metsänhoitajaliiton vastavalmistuneiden jäsenten kokonaisansio oli keskimäärin 2583 euroa. Valtiosektorilla puolet vakituisessa työsuhteessa työskentelevistä ansaitsi vähintään 3040 euroa, kun yksityisellä vastaava mediaaniansio oli 2960 euroa ja kuntasektorilla 2900 euroa. Yliopiston ansiotaso oli vastavalmistuneille alhaisin 2350 euron mediaanikuukausipalkalla. Taulukko 1 Kokonaisansiot lokakuussa 2012 ammattiliiton jäsenyyden mukaan, kaikki 4L-jäsenet kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk n keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki Taulukko 2 Jäsenten kokonaisansiot lokakuussa 2012 työnantajasektorin mukaan kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk Työnantajan sektori n keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Muu Kaikki Taulukko 3 Keskipalkkojen muutos vuosina työnantajasektorin mukaan, kaikki 4L-jäsenet kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2011, euroa/kk kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto 2,1 0 2,2 6 1,4 LAL -1,1-1,1 0,3-0,1-0,6 Metsänhoitajaliitto -7,4 0,4 7,4 5,6 2,9 YKL 4, ,9 1,8 Kaikki 0,7 0,7 2,4 1,2 1,4 18 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

11 ÄÄNESTÄ metsänhoitajaliiton ValtuustoVaalit 2013 Metsänhoitajaliitolle valitaan lokakuussa uusi valtuusto seuraavalle nelivuotiskaudelle Valtuustoon valitaan uusien sääntöjen mukaisesti postivaalilla 20 jäsentä varajäsenineen. Vaalilla valittavien edustajien lisäksi opiskelijajärjestöt nimeävät kaksi opiskelijaedustajaa ja heille varajäsenet. Valtuusto linjaa ylimpänä päättävänä elimenä Metsänhoitajaliiton toimintaa; valtuusto muun muassa vahvistaa vuosittain liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, jonka jälkeen valtuusto valitsee valtuustokaudeksi liiton toimeenpanevan elimen eli hallituksen puheenjohtajan sekä erovuoroiset hallituksen jäsenet. Ehdokkaaksi jäsen- tai valitsijayhdistyksen kautta Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki liiton jäsenet, joilla ei ole jäsenmaksurästejä. Ehdokkaita valtuuston vaaleihin voivat asettaa liiton jäsenyhdistykset sekä vähintään kolmen äänioikeutetun kirjallisella sopimuksella vaalia varten perustamat valitsijayhdistykset. Jäsenyhdistykset ja valitsijayhdistykset voivat myös liittoutua keskenään vaaliliitoiksi. Vaaliliittojen muodostaminen kannattaa, sillä ilman vaaliliittoa yksittäinen ehdokas Lähde vaikuttamaan Metsänhoitajaliiton valtuustoon! Kaipaako Metsänhoitajaliiton ylin päättävä elin mielestäsi uusia tuulia? Nyt voit vaikuttaa asettumalla itse ehdolle syksyn valtuuston vaaleissa! Liiton uusi valtuusto aloittaa ensi vuoden alussa. saattaa jäädä valitsematta suuresta äänimäärästä huolimatta. Kannattaa myös muistaa, että yksittäisellä valitsijayhdistyksellä saa olla vain yksi ehdokas, kun vaaliliitolla tai liiton jäsenyhdistyksellä saa olla jopa 40 ehdokasta, eli yhtä monta kuin on valtuustopaikkoja ja varapaikkoja yhteensä. Jokaisella ehdokkaita asettavalla jäsentai valitsijayhdistyksellä ja vaaliliitolla tulee olla nimettynä vaaliasiamies. Vaaliasiamiehen täytyy olla äänioikeutettu, joka ei itse ole yhdistyksensä ehdokkaana valtuuston vaaleissa. Vaaleja valvoo liiton hallituksen asettama vaalilautakunta, joka myös hyväksyy ehdokkaiden vaalilauseet sekä valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen nimet. Vaaliasiakirjat liitosta Valtuuston vaaleista määrätään liiton säännöissä ja vaalijärjestyksessä. Säännöt, vaalijärjestys, ehdokaslista ja lomake ehdokkaiden esittelyyn toimitetaan kaikille liiton jäsenyhdistyksille sekä niille erillisille valitsijayhdistyksille, joiden perustamisesta on ilmoitettu liiton toimistoon. Vaaliasiakirjoja voi myös tilata liiton toimistosta Valtuusto- Vaalit Päivi Toivoselta ). Ehdokaslistat ja vaaliliittoasiakirjat tulee palauttaa liittoon mennessä (Huom. Viimeistä palautuspäivää on aikaistettu Metsänhoitaja-lehden aikataulun takia). Kannattaa huolehtia siitä, että kaikkien vaaliliiton ehdokkaiden kuvat ja vaalilauseet tulevat vaaliasiakirjojen mukana, jotta näkyvyys Metsänhoitaja-lehden vaalinumerossa 3/2013 on taattu! ÄÄNESTÄ metsänhoitajaliiton 2013 Vaalien aikataulu: Hallitus asettaa vaalilautakunnan Äänioikeutetut nähtävissä liiton toimistolla Ehdokaslistat ja vaaliliitot vaalilautakunnalle Äänestyslippujen postitus äänioikeutetuille Äänestyslippujen viimeinen palautuspäivä Ääntenlaskenta Tuloksen julkistaminen valtuuston syyskokouksessa Lehdistötiedote ja jäsenyhdistyskirje tuloksesta asetu ehdokkaaksi valtuustovaaleissa! Nyt on oikea aika itse ilmoittautua ehdokkaaksi tai aloittaa sopivien ehdokkaiden etsiminen. Voit asettua ehdolle jos olet Metsänhoitajaliiton varsinainen- tai opiskelijajäsen, tarvitset taaksesi vain kolmen muun jäsenen muodostaman valitsijayhdistyksen. Vaaleihin ehdokkaaksi asettuneet esitellään Metsänhoitaja-lehden numerossa 3/2013 henkilötietojen, kuvan ja vaalilauseen kanssa. Lehdestä on myös mahdollista ostaa edullista ilmoitustilaa erillisille vaalimainoksille. Tietoa, vaalijärjestyksen ja toimintaohjeita löydät liiton verkkosivuilta: fi/liitto/valtuustovaalit Tuomas Hallenberg Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Miten päädyit metsäalalle? Metsä ja luonto ovat aina olleet mielenkiinnonkohteitani. Kuulin metsänhoitajan ammatista kaverini isältä, joka työskenteli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäasioiden ja talouden yhdistäminen innosti nuorta miestä ja sillä polulla olen edelleen. metsänhenki Metsänhoitajaliiton valtuutettu Tuomas Hallenberg pitää Metsänhoitajaliiton tärkeänä tehtävänä ammattiprofiilin ylläpitoa ja ammattikunnan osaamisen kehittäjänä. Mitä olet opiskellut ja milloin valmistuit? Opiskelin metsätalouden suunnittelua ja taloustieteitä. Valmistuin Joensuun yliopistosta 1997 ja MBA:n sain valmiiksi Kerro työurastasi ja mitä teet nykyisin? Olen toiminut puunhankinnan eri tehtävissä. Nykyisin vastuulleni kuuluvat suunnittelu, toimitukset (operaatiot), yksityismetsien puukauppaan liittyvät asiat sekä toimituskaupat UPM Pohjois-Euroopan puunhankinnan vastuualueella. Onko sinulla harrastuksia? Kuntoilu on tärkeä virkeyden ylläpitäjä kaikille istumatyötä tekeville. Lenkkeilen saksanseisojiemme kanssa säännöllisesti. Kesällä mökkeily on koko perheen asia. Syksyisin metsästysreissut täyttävät mukavasti viikonloppuja. Mikä oli ensikosketuksesi Metsänhoitajaliittoon? Metsänhoitajaliitto esittäytyi opiskelija-aikana ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetyssä tilaisuudessa. Millaista kokemusta sinulla on Metsänhoitajaliiton luottamustehtävistä? Teollisuuden metsänhoitajien edustajana olen tuonut ajatuksia teollisuuden näkökulmasta muun muassa koulutusta ja painotuksia koskeviin asioihin, joita pidän tärkeinä. Mikä on mielestäsi Metsänhoitajaliiton tärkein tehtävä? Pienenä ammattikuntana on hyvä ylläpitää ammattiprofiilia, vaalia perinteitä ja kehittää osaamistamme, jotta pärjäämme niissä monissa tehtävissä, joissa kollegamme työskentelevät. 20 Metsänhoitaja Metsänhoitaja