Heinänurmien kasvutapa ja korjuustrategiat
|
|
- Eeva-Liisa Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heinänurmien kasvutapa ja korjuustrategiat Kirsi Pakarinen ja kumppanit MTT Maaninka, MTT Ruukki, Helsingin yliopisto NURFYS-hanke KARPE-hanke 1
2 Nurmikasvien jaottelua Jako yhteyttämistavan perusteella: C 3 - ja C 4 -kasvit Jako yksi- ja kaksisirkkaisiin Jako typensidonnan osalta: palkokasvit ja muut nurmikasvit (pääosin heinäkasveja) Jako yksi- tai monivuotisiin (Jako energiasisältötyypin perusteella: kuitu- ja tärkkelyskasvit) Kuva: MTT/Elina Juutinen 2
3 Mitä nurmen satofysiologiatutkimus on? Kasvuston ajallisen kehityksen ja ominaisuuksien vaihtelun yhteisvaikutusten selvittämistä Kuinka nämä tapahtumat ajoittuvat? Mikä merkitys näillä tapahtumilla on satomäärään? Mikä merkitys näillä tapahtumilla on sadon laatuun? Nurmikasvuston kehitysjakso Versonta - tiheyden kehitys Lehtien ilmestyminen ja kasvu Pseudokorsi Aitokorsi Kukinnot Kuihtuva ja kuoleva materiaali Merkityksellisten ilmiöiden osoittamista ja kvantifiointia! 3
4 Suomen kasvuolosuhteet ja niiden vaikutus nurmen kasvuun 4
5 Nurmi(heinä)kasvien vuosikierto Lähde: Virkajärvi & Pakarinen (2010), Nurmirehujen tuotanto ja käyttö, Tieto Tuottamaan 132 5
6 Olosuhteet 3 niittoa Eri niittokerroilla korjattavien satojen kasvujaksojen keskilämpötilat ja olosuhteet: Säteily W m -2 Päivänpituus Säteily 150 Keskilämpötila PVM Lämpötila, C; päivänpituus, h sato: noin + 10 ºC, kohoava lämpötila, pitenevä päivä, kasvava säteily 2. sato: noin + 17 ºC, kohoava lämpötila, lyhenevä päivä, vähenevä säteily 3. sato: noin + 12 ºC, vähenevä lämpötila, lyhenevä päivä, voimakkaasti vähenevä säteily 6
7 Lämpötilan vaikutus timotein sadonmuodostukseen Bertrand ym. (2008) Päivänpit uus Lämpötila Keskiläm pötila KA-sato ADL WSC 15 17/ / / / SEM P *** *** *** *** Päivänpit uus IV-kasulavuus Kaikki tulokset eivät kuitenkaan ole samankaltaisia T C IVTD Lämpötil KA-sato IV-kasulavuus RV WSC a 15/ / Norheim-Viken ym. (2009) Optimilämpötila noin 17 ºC Lämpötilan noustessa metabolia nopeutuu ja sulavuus laskee Pitkä päivä lisää sadontuottoa, mutta ei laske sulavuutta Ilmaston muutos ja rehuarvo? 7
8 Versominen: tiheyden kehitys keväällä Varjostus kasvaa versolukumäärä laskee Korrenkasvu vaatii paljon energiaa versominen tyrehtyy Number of tillers per m Tiller density of all tillers m-2 Tiller density of vegetative tillers m- 2 Tiller density of generative tillers m- 2 LAI Valon R/FR-suhde kasvuston alaosassa Kasvupisteen hormonaalinen säätely vähäisemmässä roolissa Date in year 1997 Lähde: Virkajärvi ym. (2003) Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi 8
9 Versominen: sato nurmen vanhetessa Kolme koesarjaa (timotei, nurminata, ruokonata; ei rikkakasvien torjuntaa) Kuiva-ainesato kg/ha/vuosi Kaksi mahdollisuutta pitää tiheys kunnollisena: a) Rikkatorjunta ja täydennyskylvö (jo 2. nurmivuonna!), nurmen iän jatkaminen täydennyskylvöillä jopa 6-8 vuoteen Nurmen ikä MTT Maaninka MTT Ruukki MTT Rovaniemi MTT Jokioinen Lähteet: MTT Maaninka (julkaisematon); Nissinen & Hakkola (1994); Nissinen & Hakkola (1994); Niemeläinen (2004) b) Nurmen uudistaminen 3. nurmivuoden jälkeen 9
10 Kasvupisteen (apex) kehitys timoteillä Vegetatiiviset eli kasvulliset kasvupisteet Generatiiviset eli suvulliset kasvupisteet Kukka-aihiot Lähteet: Luokitus: Sweet et al. (1993) Grass and Forage Science. Kuvat: MTT/Kirsi Pakarinen 1
11 Kasvupiste ja korren rakenne Kasvupisteen (apex) kehitysvaihe (A1 14) ei säätele korren tukisolukon kehitystä ilmeisesti kyse on mekaanisen tukisolukon kehityksen tarpeesta (korren pituus, tuuli, säteily ) A1 A2 Kevätkasvu Jälkikasvu Jälkikasvu Kuvat: Mervi Seppänen & Lilia Sarelainen 2006 Lehtitupet saattavat sisältää enemmän ligniiniä ja siten sulaa heikommin kuin itse korsi! esim. lehtitupet g/kg ka, korsi 100 g/kg ka A3 A4 Syyskasvussa korret tavallisesti täyttyneempiä ja siten sulavampia Lähde: Seppänen et al. (2010) Annals of Botany 106(5): ; Kärkönen et al. (2012) A5 A
12 Nurmiheinien versotyypit 12
13 Timotein versotyypit Aito generatiivinen verso (GEN) = kukinto näkyy tai tuntuu + aitokorsi Vegetatiivinen elongoitunut (ELONG) = aitokorsi + vegetatiivinen kasvupiste Vegetatiivinen verso (VEG) = vegetatiivinen kasvupiste, ei aitokortta Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi 13
14 Versotyyppien erottelu 2. niitossa (IKI-timotei) Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi 14
15 Sadon muodostuminen 1. ja 2. niitossa versotyypit timoteillä ja ruokonadalla Niitto 1 Niitto Nuoli= ajan suunta 1200 Verson paino, mg DM verso Verson paino, mg DM verso Tim VEG TF VEG 800 Tim ELONG TF ELONG 600 Tim GEN TF GEN Verson koko, mg ka/verso Tim VEG TF VEG Tim ELONG TF ELONG Tim GEN TF GEN 0 Versoja per m Versotiheys, kpl m -2 Versotiheys, kpl m -2 Timotei (Tim): korrellisten versojen koon kasvu korsiosuuden laatu tärkeää Ruokonata (TF): VEG koon kasvu (ja määrän nousu), 2. sadossa vain VEG Lähde: Virkajärvi et al. (2012) Crop Science 52:
16 Versojen merkitys kasvuprosessille Timotein (Iki) versojakauma % VEG ELONG GEN Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi 16
17 Versojen merkitys kasvuprosessille Nurminadan (Ilmari) versojakauma % VEG ELONG GEN Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi 17
18 Versojen merkitys kasvuprosessille Ruokonadan (Retu) versojakauma % VEG ELONG GEN Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi 18
19 Seuraus: jälkikasvukyky 10 vrk niiton jälkeen GRINDSTAD (tim) IKI (tim) ILMARI (nn) RETU (rn) Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi 19
20 Versojen kasvun jatkuminen niiton jälkeen - emoversovaikutukset vuosina Jälkikasvu lähinnä uusia tytärversoja 1. sadon versot jatkavat kasvuaan Uusia tytärversoja Lähde: Pakarinen ym. (2011) Proceedings of the 10th Research Conference of British Grassland Society Timotei (Tammisto II) 2. sato perustuu tytärversojen syntymiseen Vain hyvin harva 1. sadon vegetatiivisista versoista (VEG) jatkaa kasvuaan 1. sadon elongoituvat (ELONG) ja generatiiviset (GEN) tuottavat hyvin jälkikasvua 2. satoon muodostuu kaikkia eri versotyyppejä (VEG II, ELONG II ja GEN II) Ruokonata (Retu) 2. sato perustuu jo keväällä syntyneiden versojen kasvun jatkumiseen vahvat vegetatiiviset versot jo 1. niitossa versot eivät kuole niitossa! 2. niitossa käytännössä kaikki versot vegetatiivisia (VEG II) 20
21 Jälkikasvuun vaikuttavat kasvustotekijät Niitossa säilyvä lehtiala (LAI) = kasvin yhteyttämiskoneisto Kasvupisteet ja -vyöhykkeet määrä ja aktiivisuus/lepotila, vegetatiiviset versot Hiilihydraattivarastot (vesiliukoiset WSC, ei-rakenteelliset TNC) Typpivarastot vegetatiiviset varastoproteiinit (VSP), muut mahdolliset yhdisteet Emoversotyyppien vaikutus jälkisadon versokokoon Kokonaispituus, ojennettu (mm) Ylimmän lehtitupen korkeus (mm) n VEG I ELONG I GEN I SEM p VEG I ELONG I GEN I SEM p Timotei, jälkisato , ,4 Ruokonata, jälkisato ,8 0, ,7 0,065 Lähde: Pakarinen ym. (2011) Proceedings of the 10th Research Conference of British Grassland Society 21
22 Mitä merkitystä on kasvupisteen kehityksellä ja korrenmuodostuksella? VEGETATIIVINEN VEGETATIIVINEN ELONGOITUVA GENERATIIVINEN Lehtien muodostus Tuottaa uusia lehtiaiheita Tuottaa uusia lehtiaiheita Ei lehtiaiheita vaan kukkaaihioita Lehtien kehitys ja fotosynteesikapasiteetti (FS) Tupen sisällä, varjossa alhainen FS-kapasiteetti Kasvuston yläosassa, valossa korkea FS-kapasiteetti Kasvuston yläosassa, valossa korkea FS-kapasiteetti Säteilyn absorbointi Lehdet varjostavat toisiaan Tehokas kasvuston rakenteen vuoksi Tehokas kasvuston rakenteen vuoksi Jälkikasvukyky Nopea: lähtee olemassa olevista meristeemeistä Hidas: lähtee sivusilmuista Hidas: lähtee sivusilmuista Solukon aktiivisuus Lehtisolukon hengitys suurta Korsisolukossa alhainen metabolinen aktiivisuus mutta enemmän lehtisolukoita Korsisolukossa alhainen metabolinen aktiivisuus Lehtien kuolema Kilpailutilanteessa nopea? Kilpailutilanteessa hidas? Kilpailutilanteessa hidas Sulavuus Korkea eikä laske kovin nopeasti Suhteellisen korkea ainakin nuorella asteella Alussa korkea mutta laskee nopeasti 22
23 Rehuarvon kehitys versoissa, versonosissa ja siten koko kasvustossa 23
24 Korrellisten versotyyppien laatuerot LWR = lehtiosuus Lähde: Pakarinen et al. (2008), Grassland Science in Europe 13 Versojen osuudet sekä laatuerot selittävät hyvin nurmisadon kehityksen etenkin jälkisadossa ELONG-versot = suht lehteviä, korsiosuus nuorta Huom! Versotyypit eivät selittäneet erilaisten timoteigenotyyppien laatueroja 24
25 Timotein korren kehitys - poikkileikkaus A) Varhainen kehitysvaihe: johtojänteen puuosan protoksyleemi puutunut (pun). Floroglusinolivärjäys B) Johtojänteen puuosa puutunut (pun.), kuoren tukisolukko osittain puutunutta (kelt.). Floroglusinolivärjäys Merkityksellistä märehtijän sulatuksen kannalta Kokonaismäärä, ristisidokset, hydrofobisuus Ligniinimäärää voitaisiin alentaa jalostuksella, mutta se johtaa helposti lakoontumisen lisääntymiseen tauti- ja tuholaiskestävyyden alenemiseen matalampiin satoihin Lehtituppien ligniinimäärä on myös merkittävä! C) Korsi vahvasti puutunut (pun.). Mäule-värjäys Lähde: Kärkönen et al. (2010). Kuvat: Lilia Sarelainen
26 Timotein korren kehitys ligniini ja rehuarvo a) b) c) Korsimateriaalin vastaava kemiallinen koostumus pvm D-arvo (g/kg ka) NDF (g/kg ka) indf (g/kg ka) Ligniini (g/kg ka) ,9 indf/ ligniinisuhde , ,2 Kuvat: Mervi Seppänen & Lilia Sarelainen
27 Erot korren sulavuudessa lajikkeiden välillä Erot korren rehuarvoissa ovat hyvin selkeitä eri kehitysasteiden välillä (phenological stage) mutta myös eri tavoin sulavien jalostuslinjojen (digestibility group) välillä Lähde: Kärkönen ym. (2012) Proceedings of the XVI International Silage Conference 27
28 Timotein ja ruokonadan sekä korren ja lehden erot: indf/ligniini-suhde ja anatomia indf/ligniini-suhde timotein ja ruokonadan korsissa ja lehdissä Pääsato Timotei SEM Ruokonata Jälkisato SEM Timotei SEM Ruokonata SEM Korret Lehdet Timotein lehti Ruokonadan lehti Ruokonadan korsi ja lehtituppi Kuvat: Mervi Seppänen & Lilia Sarelainen 2006 Timotein lehti hyvin sulavaa! Lehtituppi sulavuudeltaan enemmän korren kuin lehtilavan kaltainen 28
29 Kasvuston kehitysvaihe ja D-arvo MTT Maaninka (julkaisematon) D-arvo, % niitto y = -0.42x R 2 = Kasvuston kehitysvaihe (Simon & Park 1981) Kasvuston keskimääräinen kehitysaste (MSW, Mean Stage by Weight; Simon & Park 1981) 21 = 1 lehtituppi pidentynyt 22 = 2 lehtituppi pidentynyt 31 = 1 solmu 32 = 2 solmua 37 = lippulehti juuri näkyvissä 39 = lippulehti täysin valmis 45 = tuppi turvonnut 50 = ylin 1-2 cm tähkästä/röyhystä näkyvissä 52 = 1/4 tähkästä esillä jne Lin. (Kaikki) 29
30 Kasvuston kehitysvaihe ja D-arvo D-arvo: alle 600 Lippulehden kieleke näkyvissä (39) Tuppi turvonnut (45) Tähkä juuri 1-2 cm näkyvissä (50) Tähkän tyvi näkyvissä, (58) tähkän pää lippulehden tyven tasolla Tähkän tyvi näkyvissä, (58) tähkän pää lippulehden tyven tasolla Tähkän tyvi näkyvissä, (58) ylin korsinivel pidentynyt selvästi Tutkimuksessa kehitysvaiheen määrittely kohtuullisen tarkkaa, mutta käytännössä edistyneimmät versot huomataan koko kasvuston D-arvo ei ole niin alhainen kuin tässä 30
31 Kasvuston kehitysvaihe ja sulavuus ruotsalaisten tutkimusten mukaan MJ/ kg ka Lähde: Gustavsson (2010) MJ/kg ka MJ/kg ka Aika D-arvo g/kg ka = MJ/0,016 Vuosivaihtelu; Laji, ja lajikeerot Tähkälletulo on kriittinen vaihe, jonka jälkeen rehuarvon lasku nopeaa korjuuseen aikaa 0-5 päivää vuodesta riippuen Syyt: Uusia lehtiä ei muodostu Korteen ei muodostu uusia soluja olemassa olevien soluseinien paksuuntuminen ja lignifioituminen Korren funktio on ravinteiden ja veden kuljetus tähkään Ilmiö ei näy erityisen hyvin suomalaisissa isoissa aineistoissa, mutta yksittäisissä kyllä (Nissinen ym. 2010) 31
32 Kuolleen solukon osuuden muutos kasvuajan pidentyessä - normaali niittokorkeus Lehtien elinikä (Jokioinen 2002, Maaninka 2009, 2010 ja Siikajoki 2009) Timotei Kevät: 36 vrk (n. 210 ºC vrk) Syksy 34 vrk (n. 290 ºC vrk) Nurminata Kevät: 34 vrk (n. 230 ºC vrk) Syksy 48 vrk (n. 460 ºC vrk) Lähteet: Kuoppala et al. (2008), Sairanen ym. (2010) Lehtien elinikä ja kuolleen solukon osuuden kasvu näyttävät osuvan yksiin Kuolleen solukon sulavuus on heikompi kuin elävän Kiinnittynyt kuollut -15% Irrallinen kuollut -30% Kuolleen solukon osuus (%) sato: y = 0.046x R² = sato: y = 0.033x R² = sato: y = 0.013x R² = Kasvuun vaikuttanut lämpösumma ( C vrk) Timotei ja nurminata 1. sato 2. sato 3. sato Lähde: Pakarinen ym. (2012) 32
33 Käytännön korjuuaikavalinnat 33
34 Korjuuaikastrategia on tilaja lohkokohtainen ratkaisu Valintoihin vaikuttaa mm. Viljelyalue, paikallisilmasto, maalajit Tuotantosuunta Tuotostasotavoite (maitotuotos, lihatuotos) Pellon riittävyys Kasvilaji- ja lajikevalinnat Kone- ja työntekijäresurssit Sääolosuhteet Kuvat: MTT/Elina Juutinen 34
35 Kuiva-ainesadot Ruukki ja Maaninka Koko kasvukauden sato lisääntyi kg ka/ha/pv, kun ensimmäistä niittoa myöhästytettiin Ruukissa erot strategioiden välillä olivat suurempia Maaningalla typpi on ehkä rajoittanut kasvua (kivennäismaa) 3 niiton strategian satotasoja voisi nostaa oikeilla laji- ja lajikevalinnoilla! 35
36 ME-sadot Ruukki ja Maaninka Ruukki Maaninka Kolmella niitolla saadaan hyvin sulava kokonaissato lypsykarjan ja lihanautojen ruokinta helppoa Erittäin myöhäisellä korjuulla hyvin eri tavoin sulavia rehuja (kivennäismailla) tai tasaisen heikko sulavuus vaatii enemmän ruokintaosaamista, jos tuotostavoitteet korkealla 36
37 Korjuustrategiat vaikuttavat koko tilan pellonkäyttöön ja ostorehujen määrään Esimerkkitilana lypsykarjatila, jossa peltoa 1,2 ha/lehmä (sis. uudistuksen). Tuotostavoite 9000 ekm/v. Rypsi ostetaan ha Ostovilja ha Oma vilja ha Säilörehu ha Aikainen Myöhäinen Erittäin myöhäinen Kolme niittoa Ostoviljan tarve ei käytännössä muutu, mutta valkuaisrehun ostotarve voi muuttua enemmän Säilörehualantarve pienenee, kun korjuuaikaa myöhästytetään Satotaso kasvaa Heikommin sulavaa säilörehua syödään vähemmän ja koska sitä täydennetään korkeammalla väkirehumäärällä, vähentää tämä edelleen säilörehun syöntiä 37
38 YHTEENVETO Kasvuston kehityksen tärkeimmät tapahtumat: versominen, korren muodostus, kukinta, solukkojen kuolema versojen jälkikasvutapa Eri nurmikasvilajit poikkeavat toisistaan kasvuprosessien osalta ja nämä erot on hyvä tuntea Erot tuntemalla nurmien viljelyä on mahdollista hallita paremmin Kasvustojen tarkastelu on olennainen juttu! Timotei on kasvutavaltaan selvästi nadoista ja raiheinistä eroava laji Kevään ja loppukesän kasvuolosuhteiden erojen merkitys ja sadonkorjuun ajoittaminen Oman tilan korjuustrategiat ovat tila- ja lohkokohtaisia ratkaisuja 38
39 Kiitokset mielenkiinnosta! Kuvat: MTT Maaningan kuva-arkisto 39
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotKarjatilan nurmen korjuuaikastrategiat
Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotTIMOTEIN (PHLEUM PRATENSE L.) PÄÄ JA JÄLKISADON ERI VERSOTYYPPIEN VAIKUTUS KOKONAISSADON REHUARVOON
TIMOTEIN (PHLEUM PRATENSE L.) PÄÄ JA JÄLKISADON ERI VERSOTYYPPIEN VAIKUTUS KOKONAISSADON REHUARVOON Kirsi Pakarinen Kasviagrobiotekniikan pro gradu tutkielma Soveltavan biotekniikan koulutusohjelma, kasviagrobiotekniikan
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotKirsi Anna-Maija Mäkiniemi (ent. Pakarinen) Marielundintie 12 B 62100 LAPUA 30.09.2015
Kirsi Anna-Maija Mäkiniemi (ent. Pakarinen) ANSIOLUETTELO Marielundintie 12 B 62100 LAPUA 30.09.2015 Opinnot Agrologin tutkinto, Peltosalmen maaseutuopisto 1994 pääaine kotieläintuotanto, päättötodistuksen
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotNurmesta se kaikki lähtee!
Nurmesta se kaikki lähtee! KARPE Karjatilan Kannattava Peltoviljely Päätösseminaariaineistot 4.12.2012 Iisalmi ja Ylivieska Tekijät Arto Huuskonen Maarit Hyrkäs Elina Juutinen Eljas Kotilainen Kirsi Pakarinen
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotNurmen kasvu- ja kehitysprosessit
56 Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi (toim.) www.mtt.fi/julkaisut MTT Raportti -julkaisusarjassa julkaistaan maatalous -ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristötutkimusta
LisätiedotNurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka
Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke
LisätiedotKolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut
Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Auvo Sairanen 1), Raija Suomela 2), Sirkka Luoma 2) ja Minna Toivakka 3) 1) Luonnonvarakeskus,
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotPalkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotNURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti
NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna 13.3.2015 Mika Isolahti Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotLehtilaikkutautien ja niiden kemiallisen torjunnan merkitys säilörehunurmien sadontuottoon
Lehtilaikkutautien ja niiden kemiallisen torjunnan merkitys säilörehunurmien sadontuottoon Perttu Virkajärvi 1), Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1) ja Päivi Parikka 2) 1) Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia,
LisätiedotSyysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon
Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon Mervi M. Seppänen 1), Venla Jokela 1), Panu Korhonen 2), Mika Isolahti 3), Perttu Virkajärvi 2) 1) Maataloustieteiden
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotMANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA
MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA Pauliina Palonen Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto, Viikki Plant Science Centre Pauliina Palonen 13/2/2018 1 MITÄ KUKKAVANA- ANALYYSI KERTOO? Arvio sadon
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN
ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta MTT Maaninka Myrskyt ja muuttuva politiikka, Kiuruvesi 29-11-2013 Nurmien suuri merkitys Suomessa Eniten viljelty
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotSäilörehun korjuuajan optimointi
Säilörehun korjuuajan optimointi Henna Hyttinen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala Koulutusohjelma Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotPuna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous
Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä 12.3.2015 Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi
LisätiedotRuisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
LisätiedotTyppilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
LisätiedotNiittorytmin vaikutus nurminadan, timotein ja timotei nurminata-seoskasvuston kasvuun ja sadon laatuun
Niittorytmin vaikutus nurminadan, timotein ja timotei nurminata-seoskasvuston kasvuun ja sadon laatuun Henri Korhonen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvinviljelytiede
LisätiedotMansikan kukkaaiheiden
Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotKARJATILAN KANNATTAVA PELTOVILJELY HANKKEEN (KARPE)
KARJATILAN KANNATTAVA PELTOVILJELY HANKKEEN (KARPE) KANNATTAVA SÄILÖREHUNTUOTANTO seminaari keskiviikkona 27.4.2011 klo 10.15-15.00 Maaninkajärven koulu, auditorio (Maaningantie 49, 71750 Maaninka) 10.15
LisätiedotKOLMANNEN NIITON NURMISÄILÖREHUN TUOTANTOVAIKUTUKSET
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA KOLMANNEN NIITON NURMISÄILÖREHUN TUOTANTOVAIKUTUKSET T E K I J Ä : Juliana Roivainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotHavaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotRuokohelven käyttökelpoisuus rehukasvina
Ruokohelven käyttökelpoisuus rehukasvina Mika Isolahti, Päivi Lamminen ja Arto Huuskonen MTT Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, etunimi.sukunimi@mtt.fi Tiivistelmä Ruokohelpi (Phalaris arundinacea
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotUusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
Lisätiedot