Kirsi Anna-Maija Mäkiniemi (ent. Pakarinen) Marielundintie 12 B LAPUA
|
|
- Teuvo Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirsi Anna-Maija Mäkiniemi (ent. Pakarinen) ANSIOLUETTELO Marielundintie 12 B LAPUA Opinnot Agrologin tutkinto, Peltosalmen maaseutuopisto 1994 pääaine kotieläintuotanto, päättötodistuksen keskiarvo 4,6 (arviointi 1 5) Myyjän ammattitutkinto, Pohjois-Savon ammatillinen instituutti, Iisalmi 1998 Tiedotustoiminnan perusteet, Markkinointi-Instituutti, Kuopio 2000 Kirjanpidon perusteet, Markkinointi-Instituutti, Oulu 2000 Ylioppilastutkinto, Kuopion aikuislukio 2004 äidinkieli laudatur ruotsin kieli, keskipitkä oppimäärä eximia cum laude approbatur englannin kieli, pitkä oppimäärä eximia cum laude approbatur reaalikoe (kemia, biologia, uskonto) laudatur saksa, lyhyt oppimäärä magna cum laude approbatur Filosofian maisteri, soveltavan biotekniikan koulutusohjelma, Kuopion yliopisto 2007 pääaine kasviagrobiotekniikka yleisarvosana kiitettävä Pro gradu: Timotein (Phleum pratense L.) pää- ja jälkisadon eri versotyyppien vaikutus kokonaissadon rehuarvoon mainesana kiitettävä Ammatillinen opettajankoulutus, ammatilliset jatko-opinnot (60 op) Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu. FT-jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos. Kasvibiotekniikka. Opintooikeus myönnetty Väitöskirjatyö (meneillään) Definition of the processes of tiller development influencing the nutritive value of timothy (Phleum pratense L.) and tall fescue (Festuca arundinaceae Schreb.) (Timotein (Phleum pratense L.) ja ruokonadan (Festuca arundinaceae Schreb.) rehuarvoon vaikuttavat versojen kehitysprosessit) Apurahat A. J. ja A. Tiuran Maatalouden Tutkimussäätiö Työskentelyapuraha 6 kk, väitöskirjatyö Työskentelyapuraha 4 kk, väitöskirjatyö Suomen Kulttuurirahasto Työskentelyapuraha 9 kk, väitöskirjatyö
2 Työkokemus Maaningan kunta Maatalouslomittaja 1/1995 5/1995 Pohjois-Savon MTK Valtuutettu viljelijöiden EU-avustaja Oulun Maaseutukeskus ry. Maitotilayritysneuvoja 5/ /1997 Agrimarket myymälä Pielavesi Maatalousmyyjä 2/ /1998 Suonentieto Oy, Kuopio Myyntineuvottelija, myyntipäällikkö 11/1998 5/2001 Koulutussuunnittelija 6/2001 2/2003 Sovellusneuvoja 3/ /2004 Maatalousyrittäjä, sivutoiminen 1999 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka Tutkimusapulainen 6/2005 9/2005 Tutkimusassistentti 6/2006 8/2006 Tutkimussihteeri 1/2007 3/2007 Tutkija 4/2007 3/2013 tieteelliset tutkimushankkeet (mm. NURFYS, NurMI, NOFOCGRAN) soveltavat tutkimushankkeet (useita) hankkeiden vetovastuut (mm. ELY-rahoitteinen KARPE, yksityis/yritys/säätiörahoitteinen KALAKKI, TEKES-pilotteja) markkinointi- ja tiedotusvastaava MTT Maaningalla Savonia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-ala, Iisalmi Sivutoiminen tuntiopettaja (kasvituotanto) 1/2013 8/2013 Keski-Pohjanmaan Ammattiopisto & Aikuiskoulutus, Luonnonvara-ala, Perho Lehtori (vs), tuntiopettaja (kasvituot., englanti) 9/2013 7/2014 Luonnonvarakeskus Ylistaro (ent. MTT Kasvintuotannon tutkimus) Tutkija 8/ Muut toimet Referee-toiminta Grass and Forage Science (Wiley-Blackwell) 2012 Proc of the International Silage Conference 2012 Ohjausryhmäjäsenyydet Ravinnehävikit Euroiksi (RAE) NurmiArtturi (varajäsen)
3 Julkaisut 2015 MÄKINIEMI, K., PARTANEN, K How to guide students going to practical training in agricultural studies? In: Nordic View to Sustainable Rural Development. Proceedings of the NJF 25th Congress, 16-18th June 2015, Riga, Latvia, pp MÄKINIEMI, K., HYRKÄS, M., VIRKAJÄRVI, P The origin and its effect on growing habits of the regrowth tillers of timothy and tall fescue in Finland. In: Nordic View to Sustainable Rural Development. Proceedings of the NJF 25th Congress, 16-18th June 2015, Riga, Latvia, pp KYKKÄNEN, S., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Onko puhdistamoiden jätelietteestä lannoitteeksi? Maaseudun Tiede 2/2014. KYKKÄNEN, S., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Kalkkistabiloitu puhdistamoliete nurmen ja ohran lannoitteena. Tutkimushankkeen loppuraportti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 35 s VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SEPPÄNEN, M., BÉLANGER, G Tiller characteristics of timothy and tall fescue in relation to herbage mass accumulation. Crop Science 52: s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M Timotein ja ruokonadan ensimmäisen sadon versojen kehitysaste ennustaa versojen jälkikasvua toisessa sadossa. Julkaisussa: Schulman, N., Kauppinen, H. (toim.) Maataloustieteen Päivät 2012 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 28. Viitattu [ ]. Julkaistu Saatavilla Internetissä: ISBN VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Nurmen kasvuprosessien esittely. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti s. VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M., PAKARINEN, K., RINNE, M Timotein ja ruokonadan erot sadontuottoprosessissa. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti s. HYRKÄS, M., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Versotyypin vaikutus timotein ja ruokonadan lehtien kasvuun ja kehitykseen. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti s. SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K Kukinnan säätely. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti s. LEMETTINEN, J.-P., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., MANNINEN, O Ominaisuuksien ja perimän yhteys. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti s. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., LEMETTINEN, J.-P., RINNE, M., MANNINEN, O., SEPPÄNEN, M Tulosten soveltaminen ja merkitys käytännössä. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M Relations between tiller dynamics and herbage mass production in timothy and tall fescue. NOFOCGRAN Seminar, , Flakkebjerg, Slagelse, Tanska. 2 s. PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SUOMELA, R., VIRKAJÄRVI, P Nutrient use efficiency in different harvesting strategies of silage swards based on timothy and two fescue species. In: Kuoppala, K.,
4 Rinne, M., Vanhatalo, A. (eds.): Proceedings of the XVI International Silage Conference, 2 4 July 2012, Hämeenlinna, Finland. pp PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., JUUTINEN, E Weed management of grassland and harmful effects of weeds in swards - on-farm experiences. In: Kuoppala, K., Rinne, M., Vanhatalo, A. (eds.): Proceedings of the XVI International Silage Conference, 2 4 July 2012, Hämeenlinna, Finland. pp VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M., PAKARINEN, K., SUOMELA, R Importance of senescence and dead material on nutritive value of grass silage. In: Kuoppala, K., Rinne, M., Vanhatalo, A. (eds.): Proceedings of the XVI International Silage Conference, 2 4 July 2012, Hämeenlinna, Finland. pp PAKARINEN, K., HYRKÄS, M Effect of the mother tiller type in the first cut on the leaf appearance of regrowth tillers in timothy. The Congress of European Society of Agronomy, , Helsinki. PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., JUUTINEN, E Development and validation of practical methods for the determination of dry matter yield in grass silage swards. The Congress of European Society of Agronomy, , Helsinki. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M Relations of tiller dynamics and herbage mass production in Nordic varieties of timothy and tall fescue. ASA, CSSA and SSSA International Annual Meetings , Cincinnati, Ohio, USA. SAIRANEN, A., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Kolmas kerta toden sanoo myös säilörehun korjuussa. Maito ja Me 2/ s. HYRKÄS, M., JUUTINEN, E., PAKARINEN, K Säilörehusatoja kannattaa arvioida lohkokohtaisesti. Käytännön Maamies 6/ s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M., SUOMELA, R Mitä merkitystä on nurmeen kertyvällä kuolleella solukolla? Maaseudun Tiede 2/2012. PAKARINEN, K., JUUTINEN, E., HYRKÄS, M., VIRKAJÄRVI, P Menevätkö nurmen rikkakasvit rikkana rokassa? KM Vet 6/ s. PAKARINEN, K Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Esitelmä Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari , Pudasjärvi. PAKARINEN, K Tutkimustuloksia nurmesta: panos-tuotos -ajattelu nurmenviljelyssä.esitelmä InnoNauta Koulutus hankkeen pienryhmäkoulutus, Kaustinen. PAKARINEN, K Ttuottavan nurmen edellytykset. Esitelmä InnoNauta Koulutus hankkeen pienryhmäkoulutus, Kuopio. PAKARINEN, K Kaksi vai kolme satoa? Esitelmä VENE-hankkeen Rehuntuotantoseminaari , Ylivieska. PAKARINEN, K Relations between tiller dynamics and herbage mass production in timothy and tall fescue. NOFOCGRAN Seminar, , Flakkebjerg, Slagelse, Tanska. PAKARINEN, K Nutrient use efficiency in different harvesting strategies of silage swards based on timothy and two fescue species. Esitelmä International Silage Conference, , Hämeenlinna. PAKARINEN, K Nurmesta 8000 kg ka/ha miten temppu tehdään? Esitelmä Kainuun Luomuyrittäjä hankkeen Nurmi-pellonpiennarpäivä , Sotkamo.
5 PAKARINEN, K Heinänurmien kasvutapa ja korjuustrategiat. Esitelmä InnoNauta Koulutus hanke, Nautaparlamentti , Oulu. PAKARINEN, K MTT Maaningan peltokasvitutkimus. Esitelmä MTK Maitovaliokunnan vierailu , MTT Maaninka. PAKARINEN, K MTT Maaninka Research Topics Esitelmä Lantmännen (Ruotsi) nurmi- ja viljakasvijalostajien vierailu , MTT Maaninka. PAKARINEN, K Nutrient use efficiency in different harvesting strategies of silage swards based on timothy and two fescue species. Esitelmä , Halola-seminaari, MTT Maaninka PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M The developmental stage of the tiller in the first cut predicts the success of regrowth tillers in timothy and tall fescue. 10 th Research Conference of British Grassland Society, st September 2011, Belfast, Northern Ireland. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P Kasvuprosessit selittävät nurmen kehitystä ja lajieroja. ProAgria Itä-Suomi 2/ SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K., JOKELA, V., ANDERSEN, J. R., FIIL, A., SANTANEN, A., VIRKAJÄRVI, P Vernalization response of Phleum pratense and its relationship to stem lignifications and floral transition. Annals of Botany 106 (5): SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K., JOKELA, V., ANDERSEN, J. R., FIIL, A., SANTANEN, A., VIRKAJÄRVI, P Apex development and stem morphology of vernalized and regrowing tillers of timothy. Grassland Science in Europe 15: VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SAVOLAINEN, J., ISOLAHTI, M Does tiller type distribution explain the differences in yield and nutritive value of timothy genotypes? Grassland Science in Europe 15: SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K., JOKELA, V., SANTANEN, A., VIRKAJÄRVI, P Timotein kukintaan virittyminen ja sen yhteys korren laatuominaisuuksiin. In: Hopponen, A. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 26: Maataloustieteen Päivät 2010, [esitelmät ja posterit] Verkkojulkaisu. 6 s. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SAVOLAINEN, J., SEPPÄNEN, M., MANNINEN, O., ISOLAHTI, M., RINNE, M Nurmen satofysiologia nurmien sadon määrän ja ruokinnallisen arvon perustana. In: Hopponen, A. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 26: Maataloustieteen Päivät 2010, [esitelmät ja posterit] Verkkojulkaisu. 8 s. SEPPÄNEN, M., JOKELA, V., PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P Miksi ensimmäinen ja toinen nurmisato ovat niin erilaisia? Maaseudun Tiede 4/2010 s. 11. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Nurmikasvien kehittyminen ja kasvu. Teoksessa: Peltonen, S., Puurunen, T., Harmoinen, T. (toim.). Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. Tieto Tuottamaan 132: ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja 1093: JUUTINEN, E., PAKARINEN, K., SAIRANEN, A Tehdäänkö juhannuksena säilörehua, KARPE selvittää. ProAgria Itä-Suomi PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., RINNE, M Nurmen jälkikasvulla on arvoa! Nauta 2/2009, s. 35.
6 2008 PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., SEPPÄNEN, M., RINNE, M Effect of different tiller types on the accumulation and digestibility of the herbage mass of timothy (Phleum pratense L.). Grassland Science in Europe 13: VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Rehunurmien rikkakasvien torjunta nurmivuosina. In: Jalli, H. (toim.) Kasvisuojelupäivä s Kasvisuojeluseura ry. Jokioinen. 52 s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., SEPPÄNEN, M., RINNE, M Timotein (Phleum pratense L.) eri versotyyppien vaikutus sadon määrän ja sulavuuden kehitykseen. In: Hopponen, A. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 23: Maataloustieteen Päivät 2008, [esitelmät ja posterit] Verkkojulkaisu. 5 s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., SEPPÄNEN, M., RINNE, M Timotein (Phleum pratense L.) eri versotyyppien vaikutus sadon määrän ja sulavuuden kehitykseen. In: Rantamäki-Lahtinen, L. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 24. Maataloustieteen Päivät , Viikki, Helsinki: esitelmä- ja posteritiivistelmät. s PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., LUOMA, S., KERÄNEN, O Muokattu biotiitti nurmen perustamisen yhteydessä (KEM N3) Tutkimuksen loppuraportti. In: Pakarinen, K., Issakainen, P. (toim.) Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia Maaninka: MTT. s VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., LUOMA, S., KERÄNEN, O Nurmen P-kertalannoitus (KEM N1) In: Pakarinen, K., Issakainen, P. (toim.) Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia Maaninka: MTT. s VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., LUOMA, S., KERÄNEN, O Nurmen P-kertalannoitus II (KEM N4) vuonna In: Pakarinen, K., Issakainen, P. (toim.) Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia Maaninka: MTT. s PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., PIETIKÄINEN, L., ISOLAHTI, M Nurmen P-kertalannoitus (KEM N1). In: Issakainen, P. (toim.). Lannoitus- ja kasvisuojelukokeiden tuloksia Maaninka: MTT. s VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., PIETIKÄINEN, L., ISOLAHTI, M Nurmen P-kertalannoitus II (KEM N4). In: Issakainen, P. (toim.). Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia Maaninka: MTT. s VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K Osa-aikalaidunnus puolittaa tarvittavan laidunalan. Maito ja me 19, 3: PAKARINEN, K Timotein (Phleum pratense L.) pää- ja jälkisadon eri versotyppien vaikutus kokonaissadon rehuarvoon. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto, Soveltavan biotekniikan instituutti. 67 s.
Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon
Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon Mervi M. Seppänen 1), Venla Jokela 1), Panu Korhonen 2), Mika Isolahti 3), Perttu Virkajärvi 2) 1) Maataloustieteiden
LisätiedotNurmen kasvu- ja kehitysprosessit
56 Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi (toim.) www.mtt.fi/julkaisut MTT Raportti -julkaisusarjassa julkaistaan maatalous -ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristötutkimusta
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotLehtilaikkutautien ja niiden kemiallisen torjunnan merkitys säilörehunurmien sadontuottoon
Lehtilaikkutautien ja niiden kemiallisen torjunnan merkitys säilörehunurmien sadontuottoon Perttu Virkajärvi 1), Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1) ja Päivi Parikka 2) 1) Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia,
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotMaissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa
Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa.
ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe 22.11.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa.
ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke 22.5.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE +
LisätiedotMusiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa
Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,
LisätiedotKokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke
Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotSavoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä
Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotIlmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014
ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotFYSIIKAN JA MATEMATIIKAN LAITOS, JOENSUU 1. vuosikurssi 2. vuosikurssi 3. vuosikurssi
FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN LAITOS, JOENSUU FYSIIKKA 1. tai op koodi. tai Ruotsia fysiikan, kemian ja matematiikan 3 80130 metsätieteiden matematiikan 801338 Science, MATEMATIIKKA 1. tai op koodi. tai Ruotsia
Lisätiedot2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo
Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotKokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro
Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016
Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotViljantuotannon haasteet
Viljantuotannon haasteet Taru Palosuo Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen Seminaari, Kuopio 20.11.2014 21.11.2014 Globaalit satotrendit ja ilmastovaikutukset Muuttunut ilmasto on
LisätiedotSatovarmuutta seosviljelyllä?
ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma
LisätiedotKuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus
Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotKirjoittajainfo KYL 11.5.2012
Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotTäytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.
1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotKoulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa
Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotHeinänurmien kasvutapa ja korjuustrategiat
Heinänurmien kasvutapa ja korjuustrategiat Kirsi Pakarinen ja kumppanit MTT Maaninka, MTT Ruukki, Helsingin yliopisto NURFYS-hanke KARPE-hanke 1 Nurmikasvien jaottelua Jako yhteyttämistavan perusteella:
LisätiedotMTT Maaninka. Kick Off Meeting Siuntio. MTT Agrifood Research Finland
NORFASYS Management challenges of dairy and beef farming systems under current and anticipated future climates in regional pilot study Perttu Virkajärvi MTT Maaninka Kick Off Meeting 15.8.2013 Siuntio
LisätiedotYLIOPPILASTUTKINTO - nyt voimassa oleva lainsäädäntö
YLIOPPILASTUTKINTO - nyt voimassa oleva lainsäädäntö 31.10.2019 TUTKINNON RAKENNE Kaikille pakollinen koe Näistä valittava kolme pakollista koetta: ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAS KIELI MATE-
LisätiedotOnko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572
LisätiedotLukio-opinnoistaopinnoista
Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi
LisätiedotOulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio
Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Yli 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion
LisätiedotPUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1
Jyväskylän yliopisto 29.08.2011 O P I N T O S U O R I T U S O T E Sukunimi : Rekola Etunimet : Pauli Mikael Syntymäaika : 01.03.1985 Opinto-oikeus : Valmistunut Koulutusohjelma : Erikoiskoulutus : Pääaine
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
Lisätiedot1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012
1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi/haku2012) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan
Lisätiedot1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011
1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotKirjoittajainfo KYL 13.5.2014
Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotKasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotYlivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset
Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
LisätiedotPalkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla
Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotXML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
LisätiedotNurmisäilörehun korjuu pitkän aikavälin taloustarkastelu
Nurmisäilörehun korjuu pitkän aikavälin taloustarkastelu Timo Sipiläinen 1), Matti Ryhänen 2) 1) Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
LisätiedotEri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna
Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotKoulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa
23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko
LisätiedotTäsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi
Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi 31.10.2017 Täsmäviljely Pyrkimys parempaan Tavoite parantaa viljelykasvien
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa
LisätiedotBiokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa
Tuomas Huopana, Itä Suomen yliopisto Pohjois Savon biotalousosaajat teematyöpaja 5.6.2014 Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Sisältö 1. Biohajoavien jätteiden energiapotentiaalit
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotKolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut
Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Auvo Sairanen 1), Raija Suomela 2), Sirkka Luoma 2) ja Minna Toivakka 3) 1) Luonnonvarakeskus,
LisätiedotKohti sähköisiä kielikokeita
Kohti sähköisiä kielikokeita!!!! Digabi II 5.6.2014! Taina Juurakko-Paavola ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Kehittämiskohteita 1) Kielikokeiden laadunvarmistus! 2) Kielikokeiden sähköistäminen! 3) Arvosanojen
Lisätiedot1 (6) Harri Mikael Varpanen Haapakoskenkuja 1 40800 Jyväskylä Puh. 0408358035 harri.varpanen@aalto.fi http://math.aalto.fi/~havarpan 16.12.
1 (6) Harri Mikael Varpanen Haapakoskenkuja 1 40800 Jyväskylä Puh. 0408358035 harri.varpanen@aalto.fi http://math.aalto.fi/~havarpan 16.12. ANSIOLUETTELO Syntymäaika ja -paikka 9.4.1977 Helsinki. Perhesuhteet
LisätiedotRuisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
LisätiedotOulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio
Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotKonetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset
Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotLempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1
Lempäälän lukion oppikirjat 2018-2019 KURSSI ISBN-koodi 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SANOMA PRO Jukola Tekstioppi ÄI (kaikilla kursseilla) 978-952-63-0386-4 SANOMA PRO Jukola 1 ÄI01 978-952-63-4937-4 SANOMA
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017
Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut
LisätiedotYlioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2019
Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2019 Ylioppilastutkinto Lautakunnan ohje sivut kokelaille: https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkin to/kokelaille Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi
LisätiedotSivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006
15.1.2007 Sivu 1 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä Vehnä yhteensä Ruis elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Råg Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total Rye näringscentral Ala Sato
LisätiedotPisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Pisterajat 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 86. E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 72 72 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 70. M Kevät
LisätiedotPisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Pisterajat 2006-2014 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62
LisätiedotTärkkelysperuna proteiinintuottajana -
Tärkkelysperuna proteiinintuottajana - TUOVA- ja PPP-hankkeiden satoa Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvi? Perunan proteiinisato: 2 % x 40 t/ha
LisätiedotABI-INFO Teklu, Tredu
ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotLukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot
Lukion vanhempainilta 16 Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinto Ylioppilaaksi tuloon vaaditaan yokirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä
LisätiedotTervetuloa Elimäen lukioon!
Tervetuloa Elimäen lukioon! www.edukouvola/elimaenlukio Lukioon vai ammatilliseen koulutukseen? Lukio ei valmista ammattiin, mutta antaa monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet. Ammattiopistojen yo-linjat
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotSAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013
Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras
LisätiedotÖljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja Voitelua viljelykiertoon öljykasveilla Lisää tuottoa rypsillä, rapsilla ja pellavalla 14.2.2013 Somero 13.3.2013 Lahti Marjo Keskitalo
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
Lisätiedot