CHAROLAIS Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8 Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11 Charolaisvuosi 2010 s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CHAROLAIS 2010. Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8 Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11 Charolaisvuosi 2010 s."

Transkriptio

1 CHAROLAIS 2010 Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8 Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11 Charolaisvuosi 2010 s. 15 1

2 Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ikaalisissa, Ikaalisten kylpylässä, maanantaina 8. helmikuuta 2010, alkaen klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8:ssä vuosikokoukselle määrätyt asiat.tervetuloa! Johtokunta KOKOUSKUTSU KOKOUKSEN ASIALISTA 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus 4. Esitetään yhdistyksen vuosikertomus 5. Esitetään vuoden 2009 tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto 6. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden johtokunnalle 7. Vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio 8. Määrätään johtokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot 9. Vahvistetaan jäsenmaksu vuodelle Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä 11. Valitaan tarvittavat jäsenet johtokuntaan, erovuorossa Minna Putkuri ja Marika Sippola 12. Valitaan edustajat niihin kotieläinjärjestöjen elimiin, joihin yhdistyksellä on mahdollisuus saada edustus (jalostusvaliokunta, mahdollisesti myös SKJO:n edustajisto) 13. Muut mahdolliset asiat 14. Kokouksen päättäminen MÖTESKALLELSE Finlands Charolaisförening r.f.:s stadgeenliga årsmöte hålles i Ikaalinen på Hotell Ikaalisten kylpylä, måndagen den 8 februari 2009, kl Under mötet behandlas i 8 för årsmötet nämnda ärenden. Välkomna! Styrelsen FÖREDRAGNINGSLISTA 1. Mötet öppnas 2. Val av ordförande, sekreterare samt två protokolljusterare 3. Mötets laglighet och beslutsförhet konstateras 4. Årsberättelsen presenteras 5. Revisionsberättelsen samt revisorernas utlåtande för år 2009 presenteras 6. Bokslutet bekräftas och förra årets styrelse beviljas ansvarsfrihet 7. Årets verksamhetsplan samt budget fastställs 8. Premier för revisorer, styrelsens ordförande samt övriga styrelsemedlemmar bekräftas 9. Medlemsavgiften för år 2011 fastställs 10. Val av två revisorer samt deras suppleanter att granska nästa års förvaltning och räkenskaper 11. Val av styrelsemedlemmar. Minna Putkuri och Marika Sippola i tur att avgå 12. Val av personer till husdjursorganisationer där föreningen har möjlighet att påverka (bla avelsutskottet) 13. Övriga ärenden 14. Mötets avslutande 2

3 CHAROLAIS 2010 SISÄLLYSLUETTELO Kokouskutsu / Möteskallelse 2 Puheenjohtajan palsta - Kaarlo Schildt 5 Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla - Eija Rinta-Piirto 6 Charolaisyhdistyksen syystapaaminen - Heta Östergård 10 Alkiot kiinnostavat emotiloja - Mirja Riipinen 13 Charolais-vuosi 2008 tarkkailun ja keinosiemennyksen näkökulmasta - Seppo Niskanen 15 Charolais-sonneja risteytyskäyttöön - Susanna Vehkaoja 17 Lisätietoa emolehmäkarjojen vasikoista - Heidi Härtel 18 Nykypäivän hamsteri kaipaa eloonsa turvaa - Pekka Suorsa 24 Varpupaisti - Mirja Riipinen 26 Lihasta on moneksi - Jaakko Nuutinen 27 Charolais-yhdistys ry johtokunta 34 Charolais-tuotteita 35 Julkaisija: Suomen Charolaisyhdistys ry Toimitus: Suomen Charolaisyhdistys ry johtokunta Mirja Riipinen Painopaikka: Satakunnan painotuote Ulkoasu: Sakari Äijö / Sakuweb Kannen kuva: SusSari Sari Haavisto Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ainoastaan ilmoituksen hintaan 3

4 YLIKAHRIN CHAROLAIS MYYNNISSÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Heta ja Reijo Östergård Järvikulmantie 37, LEVÄSJOKI (Heta) Bosgård 67, Porvoo 4

5 Puheenjohtajan palsta Vuosien puhumisen ja pähkäilyn jälkeen saimme tämän lehden nyt aikaiseksi. Suurkiitos kaikille tähän työhön osallistuneille. Mitään ihmeempää toimitusstrategiaa meillä ei ole ollut, mutta toivon, että jutut ovat kiinnostavia ja ilmoittajat saisivat ansaitsemaansa näkyvyyttä. Kunniahimoinen tavoite on, että lehti ilmestyy kerran vuodessa. Kaikki rakentava kritiikki ja hyvät vihjeet lehden sisällön ja ulkoasun parantamiseksi ovat tervetulleita. Siis ottakaa kilvan yhteyttä johtokunnan jäseniin. Käytännön jalostustyössä on tavoitteena saada hyväluonteisia mahdollisimman pienenä syntyviä suuriksi kasvavia lihaksikkaita vasikoita, jotka vielä perimässään kantaisivat helpon syntymän. Tavoitteiden lista on loputon, ja lienee monta kertaa kokoontuessamme keskusteltu kiivaasti jalostustavoitteista. Nyt olemme tulleet taas kerran tiehaaran ja tämä asia on hyvä panna hyvin läpipohdittuna paperille. Suomeen on ostettu viime vuosina erittäin paljon jalostuseläimiä ulkomailta ja tästä eläinmateriaalista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Olisi todella sääli, jos tämä tilaisuus hukataan. Tässä työssä tarvitaan yhteistä sovittua suuntaa. Kuitenkin normit on oltava sen verran väljiä, että rodun eri koulukunnat ja käytännön kasvatuksen realiteetit mahtuvat mukaan. Vaatimukset tuotannon eettisyydestä ja luonnonmukaisuudesta ovat päivän teemoja. Kuluttajalle tarjoillaan maalaisromantiikkaa ja kuvia onnellisista eläimistä. Hyvä niin ja hyvää on myös se, että meillä täällä Pohjolassa on perinteisesti pidetty eläimiä hyvin. On hieno asia, että tuotannon lieveilmiöt antibiootit kaiken varalta, rehujen ominaisuuksien parantelu ja muun kikkailu ei ole meidän tuotantokulttuurissamme mukana. Kuitenkin tuotannon moraalissa on mielestäni unohtunut itse yrittäjä. Kasvava yksikkökoko, hyvä taloudellisen tuloksen yhä vaikeampi saavuttaminen ja emolehmätuotannon hidas pääomankierto panevat itse yrittäjän motivaation ja eikä vähiten jaksamisen kovalle koetukselle. Ei ole liikaa vaatia työstään kohtuullista korvausta kuitenkaan unohtamatta, että kuluttaja maksaa loppupelissä viulut niin elinkeinotuet kuin syömänsä lihan. Charolais yhdistyksen 2010 vuoden ohjemassa on osallistuminen Okra näyttelyyn 8 11 heinäkuuta. Ajatus on, että saataisiin kilpailusarjat sekä sonneille ja lehmille. Johtokunta on sitoutunut tuomaan paikalle hyvin koulutettuja näyttelyeläimiä. Toivon, että muutkin yhdistyksen jäsenet toisivat eläimiä näyttelyyn. Tästä saisimme hyvän alun uudestaan käynnistää näyttelyperinnettä ja samalla se lisäisi jäsenten yhteenkuuluvuutta. Syksyllä on sitten perinteinen syystapaaminen Maanviljelijän työ on yksinäistä puuhaa. Siksi on hyvä muistaa, että yhdistyksemme on myös kontaktiverkko vaikeina hetkinä. Kaveria ei jätetä, aina voi soittaa! Lopuksi haluan toivottaa kaikille helppoa ja menestyksekästä kevätpoijintakautta Kaarlo Schildt puheenjohtaja 5

6 MATKALLA CHAROLAIS- RODUN KOTISEUDULLA TEKSTI:EIJA RINTA-PIIRTO Pro Agria Etelä-Pohjanmaan organisoima Sika-Nauta hanke järjesti lokakuun alussa matkan Ranskan lihantuotantoalueelle. Matkaan lähti pieni mutta sitäkin innokkaampi ryhmä suomalaisia emolehmätuottajia sekä neuvonnan ammattilaisia. Suomen kirpeästä aamun pikkupakkasesta laskeuduimme lämpimän kosteaan Pariisiin. Sieltä matkamme jatkui linja-autolla kohti Keski-Ranskaa. Neljä tuntia kestäneellä automatkalla näimme aluksi silmänkantamattomiin ulottuvia peltolakeuksia sekä kymmenittäin tuulimyllyjä. Lähestyessämme ensimmäistä tilakohdetta muuttuivat maisemat kumpuileviksi ja peltoaukeiden tilalle tuli yhä enemmän metsäkaistaleita ja pensaikkoa. Upeissa maisemissa näimme limousin ja charolais eläimiä laiduntamassa. Olimme siis saapuneet Ranskan lihantuotantoalueelle. Emolehmätuotantoa ranskalaisittain Ensimmäisenä tilakohteena oli Benoit Samainin isännöimä limousin jalostuskarja. Suomalaisille poikkeuksellista tilassa oli se, että koko tila oli vuokrattu pitkällä ja edullisella vuokrasopimuksella. Vuokra 150 ha peltoalasta on sata euroa hehtaarilta, johon kuuluivat myös tilan rakennukset poislukien uusin kasvattamo, jonka Samain on itse rakentanut. Tilalla on tällä hetkellä noin 80 emoa ja 60 tiinettä hiehoa. Tavoitteena on vuosittain saada 120 elävää vasikkaa, joten myyntiin jää myös tiineitä eläimiä. Tilan jalostustavoitteita olivat hyvät emo-ominaisuudet, kasvut sekä hiehoilla helpot poikimiset. Myös eläinten rakenteeseen kiinnitetään huomiota ja kantakirjatut eläimet rakennearvostellaan. Hiehot poikivat alueelle tyypillisesti vasta kolmivuotiaina ja tänä syksynä 45 poikivasta hiehosta oli jouduttu avustamaan vain kolmea. Poikimakausi oli parhaillaan menossa jatkuen marraskuuhun saakka. Vasikat vieroitetaan yleensä kesäkuussa, jolloin kuivuus alkaa heikentää laidunten kasvua. Sonneista parhaat myydään siitokseen ja loput jätetään itselle teuraskasvatettaviksi. Teurasikä on sonneilla n. 17 kk ja teuraspainotavoite 400 kg. Parhaan hinnan tila sai 6 kuitenkin lehmästä, jota myytiin erityisenä merkkilihana Limousin Label merkillä. Keskimäärin lehmistä saadun lihan hinta oli 3,8 euroa ja teuraspaino 446 kg. Label lihalle on asetettu omat tarkat vaatimukset eläinten ruokinnasta, terveydenhoidossa sekä kasvatusoloissa. Tiineen hiehon hinta on keskimäärin euroa ja sonnin hinta noin euroa. Näimme laitumella sonnin, josta ostaja oli tarjonnut euroa mutta Samain ei ollut halukas myymään eläintä tällä hinnalla. Neuvontaa käytetään siitoseläinten myyntiin ja hankintaan sekä eläinaineksen valintaan. Omista sonneista voidaan ottaa tilalla myös spermaa omaan käyttöön. Komeita poikia laitumella Limousin tilalta matkamme jatkui Gaec (yhtymä) Laboissen charolaistilalle. Tilan kokonaispinta-ala on 485 hehtaaria, josta 160 ha oli viljalla ja loput nurmella ja laitumena. Yhtymän osakkaiden lisäksi tila työllistää koko-

7 kuusta helmikuuhun. Hiehot poikivat kolmivuotiaina, hiehojen poikimisista avustettiin noin kolmannesta. Hiehojen poikimaikää perusteltiin erittäin karkearehuvaltaisella ruokinnalla, jolloin eläimet kehittyvät hitaammin. Vuosittain tilalla on uudistushiehoa ja loput myydään teuraiksi tai eloon. Sonneja siitokseen myydään vuosittain kpl hintaan euroa ja tiineiden hiehojen keskihinta on euroa. Loput sonnivasikat kasvatetaan 450 kilon elopainoon, jonka jälkeen ne myydään Italiaan loppukasvatettaviksi. Loppukasvatus ei kannata tällä alueella, koska pellot ovat maalajiltaan karuja ja kesät kuivia. Teuraskasvatukseen tarvittava väkirehu olisi ostettava muualta. Poistettavat lehmät myydään välittäjälle lihotettaviksi. Tilan jalostustavoitteena olivat hyvä luonne, emo-ominaisuudet, poikimahelppous sekä kasvuominaisuudet. Tila osallistuu aktiivisesti näyttelyihin ja heidän eläimiään oli mukana myös Sommet näyttelyssä. Kyselimme isännän mielipidettä nuposta charolaisesta. Hän ei vastustanut asiaa vaan oli hieman huolissaan nupojen sonnien kapeasta sukulinjasta. Tilalla kaikki eläimet ovat sarvellisia ja sarvet leikataan parin vuoden ikäisiltä eläimiltä. Lehmänkellojen kilkatusta Yövyimme Clermont-Ferrandin läheisyydessä olevassa pienessä hotellissa. Seuraavana aamuna lähdimme innosta puhkuen kohti näyttelyaluetta. Kaupungin keskustasta oli näyttelyalueelle matkaa reilut 10 km. Sommet de l Elevage näyttely on yksi Euroopan suurimmista kotieläinnäyttelyistä. Näyttelyssä esiteltiin yli 1800 eläintä ja näyttelyalue on kooltaan noin 15 hehtaaria. Nautoja oli esillä 22 eri rodusta, lisäksi paikalla oli runsaasti eri Russ sonnin tytärryhmä esittelyssä Kuva: Eija Rinta-Piirto päiväisen työntekijän sekä oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän. Emoja tilalla on yhteensä 280, jotka kaikki on kirjattu Ranskan charolais kantakirjaan. Tilalla on käytössä 20 astutussonnia, tämän lisäksi noin 10 % eläimistä keinosiemennetään. Sperma saadaan eripuolilta Ranskaa ostetuista nuorista sonneista, joista tilalla otetaan spermaa omaan käyttöön. Myös alkionsiirtoja tehdään. Sisäruokintakausi kestää marraskuun puolivälistä maaliskuuhun saakka, jonka jälkeen eläimet ovat eläimen laidunryhmissä ulkona. Poikimakausi kestää joulu- Alla olevassa taulukossa tarkempaa tietoa Laboissen tilan eläinten painoista ja kasvuista: Sonnit Syntymäpaino 52 kg 120 d 192 kg, kasvu 1170 g 210 d 335 kg, kasvu 1351 g Lehmät Syntymäpaino 48 kg 120 d 169kg, kasvu 1007 g 210 d 275kg, kasvu 1079 g 7 lammas- ja hevosrotuja. Liharotuiset eläimet täyttivät kokonaan yhden hallin. Tänä vuonna kansallinen näyttely järjestettiin Salers rodulle. Sarvellisia, ruskeita eläimiä löytyi hallista peräti 500. Lehmänkellojen kilkatus oli välillä korvia huumaava kun isommat ja pienemmät kellot heiluivat vuoristolehmien kaulassa. Kansallisen näyttelyn eläimet pääsivät esiintymään erilliseen pyöreään halliin. Yleisö pääsi ihan kosketusetäisyydelle eläinten kanssa ja välillä saikin tarkasti katsoa, ettei astunut lattialla olevaan liukumiinaan tai selän takana talutettu isoa eläintä. Meininki oli todella rentoa, vasikat olivat vain riimulla

8 Ramses koko komeudessaan. Kuva: Urpu Tanner kiinni emonsa vieressä niiden seisoessa parressa. Kilpailuluokkia pelkästään charolais rodulla oli kahdeksan ja kehässä oli parhaimmillaan yli kymmenen isoa sonnia. Esittelykehässä taululle heijastettiin kehään tulevan eläimen tiedot ja näyttelyn seuraamista helpotti eläinten kaulassa roikkuvat numerokyltit. Vilskettä riitti kun kehässä jokaiselle eläimelle oli taluttajan lisäksi vielä trimmaaja, joka herkeämättä harjasi ja korjasi eläimen asentoa. Luokan voittaja talutettiin kehän reunalla olevalle kukilla koristetulle korokkeelle kuvattavaksi. Kilpailuluokkien jälkeen kehässä esittäytyi ks-sonnien tytärryhmiä. Näyttelykehän vieressä sai helposti kulumaan useamman tunnin upeita eläimiä ihastellessa. Eri halleissa ja ulkoalueella oli runsaasti esillä emolehmätuotantoon liittyvää koneistusta ja laitteita. Nähtävää ja koettavaa olisi riittänyt toiseksikin päiväksi. Ulkomaisille vieraille oli varattu erillinen tila, jossa sai lepuuttaa jalkojaan ja juoda lasin viiniä tai kahvia. Ensi vuonna Charolais rotu on näyttelyssä näkyvästi esillä, kun on sen vuoro järjestää rodun kansallinen näyttely Clermont-Ferrandissa. Näyteikkunaostoksilla Limousin emoja Benoit Samainin tilalla. Kuva: Eija Rinta-Piirto Kolmantena päivänä saimme tutustua Sersia Francen UCATRC:n keinosiemennysaseman toimintaan. Hienossa esittelytilassa meille kerrottiin Sersian charolaisrodun jalostusohjelmasta ja asematoiminnasta. Toiminta vakuutti varmasti meidät kaikki mukana olijat. Uutuutena heillä oli nupot sonnit, joiden kysyntä on lisääntynyt huomattavasti tuotantokarjoissa. Sukupuolilajiteltua naaraspuolista spermaa on tiloille tarjolla tällä hetkellä kahdesta eri sonnista. Genomiohjelman toteutus on aloitettu Ranskassa liharoduillakin ja siitä tuloksia saadaan parin vuoden kuluessa. Lasin takaa saimme ihailla useiden testissä olevien nuorten sonnien esittelyä. Mukaan esittelyyn oli otettu meilläkin käytetty Ramses sonni. 9-vuotias sonni yllätti upealla rakenteellaan ja kepeällä liikkumisellaan. 8

9 Helmikuulla syntyneet siitokseen menevät sonnivasikat olivat vielä emojen hellässä hoidossa. Kuva Eija Rinta-Piirto Normaalisti asemalla ei ole enää näin iäkkäitä sonneja. Ramses on alkujaan ollut käytössä tilasonnina, josta sen on ostettu ks-asemalle spermantuotantoon hyvien tuloksien vuoksi. Esittelytilassa näimme siis tulevaisuuden sonneja, joista toivottavasti muutaman vuoden päästä voimme ostaa annoksia myös Suomeen. Ks-aseman läheisyydessä oli sonnien kasvatusasema Marmilat, jossa testattiin sonnien jälkeläisten kasvuominaisuuksia. Jokaisesta sonnista ostetaan 24 nuoren vieroitetun sonnivasikan ryhmä asemalle sattumanvaraisesti eri tuotantokarjoista. Sonnit punnittaan joka kuukausi. Ruokinta oli todella tarkkaa ja eläinten päiväkasvut olivat g/pv. Sonnit teurastettiin niiden saavuttaessa 730 elopainokilon. Teurastuloksista seurattiin erityisesti teurassaantoa ja lihan laatua sekä sisäisen rasvan osuutta lihassa. Kotia kohti Matka alkoi olla lopuillaan ja oli aika lähteä takasin kohti Pariisia. Paluumatkalla kävimme vielä Courtitaratin limousin tilalla. Tilalla on todella hyvä 80 emon jalostuskarja. Keinosiemennystä käytettiin paljon ja tältä tilalta on tuotu alkioita myös Suomeen. Tilan eläimistä suuri osa myydään jalostukseen. Tilalle oli rakennettu uusi kolmiseinäinen pihattorakennus, jossa kantavana rakenteena oli käytetty puuta. Suomesta poiketen avonainen seinä oli sijoitettu eläinten makuualueen puolelle. Rakennus oli maapohjainen, pelkästään eläinten ruokintapöydän eteen tehty koroke oli valettu betonista. Kasvattamo oli todella yksinkertainen ja toimivan näköinen. Kaikilta tiloilta saimme mukaamme kattavan esitteen tilojen perustiedoista ja eläinaineksesta. Saavuimme Pariisiin illan jo pimentyessä ja näimme Eiffel tornin upean iltavalaistuksen. Seuraavana päivänä kiersimme Pariisin nähtävyyksiä ja teimme ostoksia ennen lähtöä lentokentälle ja paluuta kotimaahan. Patonkia tuli maisteltua eri täytteillä ihan riittämiin joten ruisleipä ja kahvi maistuivat erityisen hyviltä. Samanhenkisellä viljelijäporukalla oli todella mukava matkustaa ja monta kokemusta rikkaampana jaksaa taas ahertaa omien eläinten parissa. 9

10 CHAROLAISYHDISTYKSEN SYYSTAPAAMINEN TEKSTI JA KUVAT:HETA ÖSTERGÅRD Rotuyhdistyksemme on jo parin vuoden ajan pitänyt jäsenilleen loppuvuodesta jäsentapahtuman. Kasvukauden töiden hiljennyttyä on helpompaa saada väkeä liikkeelle ja eläimet ovat laitumilta kotiutuneet navetalle. Tapahtumalle on johtokunnassa päätetty vuosittain eri teema, johon liittyen on pyydetty asiantuntija puhumaan. Toinen puolikas tapahtumasta on varattu tilavierailulle, jolloin pääsemme tutustumaan eri tilojen pihatoihin ja charolaiseläimiin. Ja välillä tietysti syödään hyvin ja vaihdetaan kuulumisia. Kauhajoelle oli kokoontunut parikymmentä innokasta jäsentä tätä tarkoitusta varten. Okra2010 heinäkuussa Tämän vuoden syystapaaminen pidettiin Karjanäyttelyt-teemalla Kauhajoella. Päivä aloitettiin yhdentoista maissa Kauhajoen Krouvi-ravintolan kabinetissa teoriaosuudella. Juhani Numminen aloitti kertomalla LSO:n ja Lihatukku Harri Tammisen yhteistyöstä. Pihvilihan markkinoinnissa on tavoitteena 30 pihvisonnin päivävauhti tulevaisuudessa. Koko ruho on nimetty ja merkitty niin, että lihasta voidaan sanoa tuottaja ja eläimen rotu. Juhani jatkoi kertomalla ensi kesän Okranäyttelystä. Okra 2010 järjestetään Oripäässä. Järjestäjät haluavat Okraan ison karjanäyttelyn, 10 jossa kaikki eläimet ovat katon alla. Myös Charolaisyhdistyksen tavoitteena on saada Okraan rodun vuosinäyttely. Näyttelynjärjestäjä tarjoaa hyvät puitteet ja alustavasti on päätuomariksi pyydetty Per Mårtensson Ruotsista. Eläimen omistajalle näyttelyyn osallistuminen on maksuton. Näyttelyosallistuminen tähtäimessä Jotta jäsenistömme rohkaistuisi runsaslukuisena lähtemään näyttelyyn, valittiin syystapaamisen teemaksi näyttelyyn valmistautuminen. Alunperin aiheesta piti kertoa Anne-Marie Rosenlew Finnbeef:istä, mutta esteen

11 ilmettyä meille luennoi Juha Hanhimäki Goosehill Beef Service Oy:stä. Juha kertoi seikkaperäisesti eläimen valmistelemisesta näyttelyyn. Ensin eläin on vähitellen totutettava käsittelyyn. Kun eläintä saa pidellä, aletaan riimuun totuttaminen. Tärkeä asia on myös oppia olemaan erossa laumasta. Helpointa tätä on opettaa ensin ottamalla vaikka pari eläintä ryhmästä erikseen. Sitten valittu näyttelyeläin totutetaan seisomaan sidottuna. Kun se on hyväksynyt kiinni olemisen ja lakannut vetämästä riimun köyttä voidaan aloittaa talutusharjoitukset. Ensin pitää liikkua rajatulla alueella tai karsinassa, jotta eläin ei pääse karkaamaan. Eläimet oppivat helposti myös ei-toivottuja tapoja, joten on edettävä riittävä hitaasti ja sellaisissa puitteissa, että epäonnituneeseen käytökseen on mahdollisimman pieni todennäköisyys. Oikein itsepäisten tapausten kohdalla talutusvarmistimena voidaan käyttää traktoriakin. Ensimmäisillä kerroilla on avustajan tarvittaessa kannustettava takaapäin eläintä liikkeelle. Talutuksessa on tärkeää saada eläin kulkemaan ryhdikkäästi päätään kantaen. Olennaista näyttelyssä on, että eläin käyttäytyy niin että se on arvosteltavissa. Eli näyttelyeläimen on käveltävä haluttaessa ja pysähdyttävä sekä seisottava aloillaan. Jalkojen asettelussa käytetään keppiä, johon eläimen on myös totuttava. Tärkeää olisi myös koko ajan kehässä huomioida tuomari ja aina esittää eläintä häntä kohti sekä seurata tarkasti annettavia ohjeita liikkumisesta. Viimeinen silaus Eija Rinta-Piirto Näyttelyeläimen on myös siedettävä kosketusta ja taputtelua ympäri kehoa sekä moninaisia ääniä ja melua. Tähän voi sitä siedättää vaikka radiota navetassa soittamalla. Kesäaikana näyttelyeläinten valmistamiseen liittyvä pesu on helppo totetuttaa ulkona. Myös tähän tulevaa näyttelytähteä pitää opettaa useita kertoja, jotta se näyttelyalueella tarvittaessa sujuu hyvin ja on eläimestäkin miellyttävää. Oma osuutensa oli sitten vielä harjaamisella ja viimeistelyllä, joka ulkomailla on merkittävässä roolissa. Esitelmän kuvissä näimme niin pehmeitä ja pörröisiä amerikkalaisia nautoja, että ihan ihmetytti. Tärkein ohje oli aina kohdistaa harjaus kohti korvia! Karvan ja sorkkien kiillottamiseen ja tupeeraamiseen on markkinoilla tarjolla jos jonkinlaisia aineita. Juhan esitys herätti myös kysymyksiä ja viritti keskustelua. Tapaamisessa mukana ollut herefordkasvattaja ja näyttelykonkari Jyri Tanner Teuvalta antoi myös hyviä käytännön vinkkejä. Ja kaikkia näyttelyssä tarvittavia ja muitakin karjankäsittelytarvikkeita löytyy Juha yrityksen valikoimasta. Myös esittäjän pitää olla vaatetukseltaan siisti! 11 Lounaaksi Krouvissa tarjottiin LSO:n sponsoroimaa charolaisulkofilettä. Ulkofilepaketin mukaan file oli täysin jäljitettävissä ja kotoisin Paraisilta Dick Abrahamssonin charolaiskarjasta. Pihvi tummalla mustaherukkakastikeella maistui mainiolta ja keskustelu ruokapöydässä kävi vilkkaana. Harjoituksia myös käytännössä Ruokailun jälkeen siiryimme muutaman kilometrin matkan Eija Rinta- Piirron vieraiksi Korpi-Heikkilän tilalle. Tilalla on aikaisemmin ollut lypsylehmiä ja jonkin aikaa sekä emoja että lypsäviä. Lypsykarjasta on nyt jo luovuttu. Vuonna 2005 tilalle valmistui 70 emon makuuparsipihatto. Nuorkarja on ruokintapöydän toisella puolella vinokuivikekarsinoissa ja emot toi-

12 sella puolen parsissa. Kuivitus turpeella tehdään ulkoseinän luukuista ja olki puhalletaan Kuhnin silppurilla. Ruokinta perustuu säilörehuun ja kotoiseen viljaan. Emojen puolella on kaksi lantakäytävää ja kaksi parsiriviä. Ulkoseinällä on myös erillinen vasikkapiilo, jonka Eija nykykokemuksella laajentaisi ulottumaan ruokintapöytään saakka. Vuonna 2007 kokonaisuutta täydentämään valmistuivat laakasiilot ja nyt oli käynnissä lantalan viimeistely. Vasikoista pääosa myydään vieroitettuna jatkokasvatukseen. Eija oli valinnut karjastaan rauhallisen lehmän talutettavaksi. Hän kertoi, että ennakkoharjoittelu oli jäänyt aiottua vähäisemmäksi työkiireiden vuoksi. Lehmää oli pari kolme kertaa riimussa talutettu ja apuna oli käytetty myös jauhoämpäriä. Sari Morri oli ottanut lehmän valmiiksi erilleen lantakäytävälle ja naruriimuun kiinni. Tulevaa näyttelytähteä vähän pihattoon saapunut väenpaljous jännitti. Ensin tutustuimme pihaton ratkaisuihin ja ihailimme eläimiä. Kun Juha siirtyi karsinaan näyttääkseen esittämisotteita käytännössä, meinasi lehmä kokonaan hermostua. Huomiovärisen keltaisen takin riisumisen ja vieraaseen tottuttelun jälkeen alkoi taluttaminenkin sujua. Jo pienessä ajassa harjoitus tuotti näkyvää tulosta ja lehmä alkoi kantaa päätään paremmin ja suostui yhteistyöhön. Myös jalkojen asetteluun se suhtautui rauhallisesti. Tälläiselle ajoittelijalle selvisi myös, että jalkojen siirtely perustuu vain yksinkertaiseen tönimiseen, johon eläimet aina reagoivat jalkaa siirtämällä ilman eri perehdytyskoulutusta. Tämä selkeä lehmän esiintymisen kehittyminen antoi uskoa jäsenille, jotka suunnittelevat eläimen kouluttamista näyttelyä varten. Lopuksi siirryimme tupaan kahville ja keskustelemaan tulevista sperman tuonneista. Matti Hannola käytti myös puheenvuoron, jossa kertoi Ruotsin kuulumisia. Hän kertoi erityisesti käyttöön otetusta Avix-eli tuotatoindeksistä. Se on jälkeläisten teurastuloksiin ja -luokituksiin perustuva indeksi ja kertoo siten jälkeläisten arvosta lihantuottajina. Keskusteluissa arvailtiin, koskahan vastaava indeksi saataisiin Suomeenkin. Iltapäivän edettyä jo hämärtyväksi, suunnattiin autojen nokat kotia kohti. Suurkiitokset Eijalle mahdollisuudesta vierailla tilalla ja järjestelyistä tarjoilujen suhteen sekä tietysti Juha Hanhimäelle mahtavasta asiantuntija palvelusta. Ensi syksyn syystapaamista on jo alustavasti suunniteltu Kauniaisten kartanon uudelle pihatolle. Johtokunnalle voi esittää ideoita tai toiveita ensi vuoden teemasta! Nyt Pihvi ja TehoElmer osastoivat Pihvi ja TehoElmer -ohjelmistoissa on nyt uutena toimintona osastointi. Valitse sinun tilallesi parhaiten sopiva ohjelmisto. TehoElmer on tapahtuma- ja työlistoineen maito- tai emolehmätilan näppärä työkaveri. Osastoinnin ansiosta se sopii myös lihatiloille erinomaisesti. Pihviä käyttävät emolehmätarkkailuun kuuluvat tilat ja se on myös neuvojien työväline. Ryhmät navetassa, osastot ohjelmassa! Siirry WinElmeristä helposti ja nopeasti Pihvi- tai TehoElmer -ohjelmiston käyttäjäksi. Lisätiedot ja tilaukset: ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Puh , sähköposti Uudistetut kotisivumme 12

13 Alkiot Kuva: Heta Östergård kiinnostavat emotiloja Alkionsiirtoja on käytetty emolehmäaineksen kehittämiseen vuosikymmeniä. Tilastot kertovat huuhteluiden, tuontien ja siirtojen lukumäärät ja alkioista tuotettuihin jalostuseläimiä näkee säännöllisesti. Viime syksynä tekemäni haastattelututkimus selvitti emolehmätilojen kokemuksia alkioista. Haastattelin lokakuussa 2008 alkionsiirtoja tai huuhteluita tehneitä karjankasvattajia. Haastattelu keskittyi kolmeen pääalueeseen: yleisiin käytännön toimiin, keinoihin tavoitteiden saavuttamiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin. Materiaali ei ole kovin suuri, mutta kuvannee yleistä mielipidettä. Kokemukset alkiohuuhteluista olivat ristiriitaisia, koska tulokset vaihtelevat. On tapauksia, joissa ei saatu yhtään elävää alkiota ja myös niitä, joiden runsaasta alkiosaaliista saatiin kaikista elävä eläin. Tuoresiirrot onnistuivat joskus hyvin ja joskus huonosti. Onnistumisten pääteltiin vaihtelevan kahdesta syystä. Ensiksi tuoresiirroissa käytetään myös 2. luokan alkioita, joita ei pakasteina käytetä. Toiseksi tuoresiirron onnistumiseksi vastaanottajien kiimat joudutaan useimmiten synkronoimaan. Tilastollisestikin tuoresiirrot onnistuvat hiukan heikommin kuin pakastealkioiden siirrot. Alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimion tilaston mukaan vuosina pakastealkioita käytettäessä tiinehtyminen emolehmillä oli 66 %, tuorealkioita käytettäessä 61 %. Jalostus tuo virtaa työhön Huuhdeltavan emolehmän tiineeksi saamisessa huuhtelun jälkeen oli ongelmia. Tätä ongelmaa ei lypsykarjoissa ole, tai sitten poikima-ajan siirtyminen koetaan emoilla ongelmaksi, kun sitä lypsylehmällä ei pidetä niin haitallisena. Haastatelluista karjankasvattajista valtaosa oli sitä mieltä, että alkiot ja 13 yleensäkin jalostus antaa aivan erityistä virtaa toimintaan. Tavoitteena voi olla jopa täydellisten eläinten karja. Mielenkiinto pysyy, vaikka työ on pitkäjänteistä. Ongelmaksi koetaan indeksien viivästyminen. Eläinten kanssa on myös paljon riskejä, toisaalta eläinkohtainen panos ei useinkaan nouse kovin suureksi. Jalostusarvon rahallisen arvon määrittäminen on vaikeaa ja eläimen menetyksen rahallinen tappio vaihtelee laskutavasta riippuen. Vastanneista 88 % oli aloittanut alkionsiirrot 2000-luvulla, joten vaikutukset oman karjan eläinainekseen tai eläinkauppaan eivät vielä olleet nähtävissä. Vain 11 % vastanneista tiesi saaneensa parempaa hintaa myydessään jalostuseläimiä, joiden alkuperä oli tuontialkioista lähtöisin. Ensimmäiset eläimet jätetään yleensä itselle. Sonnit pidetään ensin omassa karjassa ja sen jälkeen ne myydään eteenpäin. Siirroissa tuontialkiot olivat

14 ylivoimaisesti käytetyimpiä. Kotimaista eläinainesta on tarjolla myös elävinä eläiminä, joten kiinnostus alkioihin on vähäisempää. Alkiomarkkinat ovat Suomessa tällä hetkellä pienet ja se vähentää huuhteluita. Vain joka kolmas kyselyyn osallistuneista oli huuhdellut alkioita oman karjansa lehmistä. Kuitenkin vastanneista 44 % pitää huuhteluita tulevaisuudessa mahdollisina. Alkioita siirtäneistä puolet oli jalostuskarjoja, jotka tavoittelivat parempia jalostuseläinkauppamahdollisuuksia. Toinen puoli halusi parantaa omaa karjaansa. Työn pitkäjänteisyyden vuoksi tavoitteena saattoi olla jopa seuraavan yrittäjäsukupolven mahdollisuuksien parantaminen. Luovuttaja valitaan huolella Tiedonsaanti alkioasioissa oli hyvin yhdenmukaista. Lehdet sekä kotimaassa että ulkomailla ja Internetin maailmanlaajuiset sivustot olivat käytetyimmät. Oma tiedonhankinta ja kiinnostus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yhteydenpito toisiin kasvattajiin, myös ulkomaille, koettiin hyödylliseksi. Pitkä kokemus jalostustyöstä ja sitä kautta tulevat tavoitteet toimivat samalla tavalla alkionsiirtojen osalta kuin muutenkin. Alkioita huuhdelleet valitsivat parhaita eläimiään luovuttajiksi. Sperma oli tuontitavaraa. Alkioiden vastaanottajien valinnassa sen sijaan oli runsaasti eri kriteereitä. Säännöllinen ja selvä kiima on ehdoton edellytys siirron onnistumiselle. Samoin eläimen hyvä käsiteltävyys ja rauhallinen luonne korostuivat. Luonnollinen kiima on parempi ja myös halvempi vaihtoehto synkronoituun verrattuna. Ei ole väliä onko eläin hieho vai poikinut. Tilakohtaiset olosuhteet ratkaisevat, mitä eläintä käytetään. Ruokinta ja muut olosuhteet on tärkeää pitää tasaisina ennen siirtoa ja vielä siirron jälkeenkin. Huolellinen seuranta ja hyvä käsittelypaikka ovat välttämättömiä. Oli myös havaintoja siitä, että samalle eläimelle kannattaa siirtää useamman kerran. Kun eläin on kerran tiinehtynyt alkiosta, toinenkin kerta on varmempaa. Siirtäjän ammattitaitoa ja kokemusta pidettiin tiinehtymistä edistävänä tekijänä. Siirron epäonnistumisen syitä on vaikea tietää, mutta kun tulokset alkavat olla normaalisiemennysten luokkaa, ei täysin tyytymätönkään voi olla. Suuri taloudellinen panos ja sen mahdollinen menetys on tietenkin hyväksyttävä. Taloudellista tulosta ei ollut kukaan haastatelluistatarkkaan laskenut. Kaikille kustannuksille on vaikea määrittää hintaa. Tuntuma oli, etteivät kulut ole vielä tulleet katetuiksi. Ylimääräisen valvonnan ja tarkkailun kustannuksia on hankala kohdentaa. Monet jalostajat käyvät itse ulkomailla etsimässä sopivaa eläin- ja alkioainesta. Matkakulut voisi lisätä alkion kustannuksiin, mutta varmasti matkoista saa niin paljon iloa ja muitakin virikkeitä, että osittain kulut voisi laittaa harrastuksen piikkiin. Alkioilla on tulevaisuutta Mielipiteet neuvonta- ja koulutustarpeista hajosivat kovasti. Vajaa kolmannes vastaajista ei tarvinnut mitään koulutusta eikä neuvontaa. He suhtautuivat jopa kielteisesti ulkopuolisiin tahoihin ja halusivat olla itsenäisiä. Vastaajista 44 % piti koulutusta ja neuvontaa tärkeinä. Heistä puolet toivoi yleistä tiedottamista ja koulutusta, jotta myös kotimainen alkiokauppa vilkastuisi. Loput eivät osanneet sanoa, olisiko neuvonnalla ja koulutuksella heille merkitystä. Haastatelluista 35 % aikoo tulevaisuudessa käyttää tuontialkioita, 44 % huuhtoo mahdollisesti omia lehmiä sekä käyttää tuontialkioita, 11 % huuhtoo omia lehmiä ja käyttää omia alkioita ja 10 % ei aio enää käyttää alkionsiirtoja omassa karjassaan. Yhteistyöhalukkuutta kysyttiin neljän eri vaihtoehdon suhteen: toinen maatila/karjankasvattaja, Faba, teurastamo tai joku järjestö, esimerkiksi rotuyhdistys tai Pihvikarjaliitto. Vastaajista 60 % oli tyytyväisiä Faban kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Tarjolla oli tarvittavaa asiantuntemusta sekä alkioiden tuontijärjestelyjä. Vastaajista 20 % koki teurastamon täysin vieraaksi kumppaniksi jalostusasioissa. Haastatelluista viidennes ei halunnut tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa. Toinen viidennes oli valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa tilanteen mukaan. Jalostusta suunniteltiin kaikilla tiloilla, mutta ainoastaan parilla tilalla oli neuvoteltu ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Yleensä suunnitelma oli omassa päässä. Koettiin, että riittävän laajaa asiantuntemusta ei ole tarjolla tilakohtaiseen lihakarjan jalostussuunnitteluun. Selvitys osoitti, että alkioiden käyttö jalostuksessa ja eläinaineksen kehittämisessä tulee jatkumaan. Tuloksia on mahdollisuus parantaa, sillä joidenkin maiden alkiosaaliit huuhtelua kohden ovat emolehmillä huomattavasti parempia kuin Suomessa. Alkioiden käyttöä voisi lisätä huomattavasti, koska se on riskittömin tapa saada uutta eläinainesta suomalaisiin karjoihin. Koska elävien eläinten tuontirajoitukset ovat lisääntyneet jatkuvasti jopa lähinaapureistamme, alkioilla tulee olemaan entistä tärkeämpi merkitys. Puhdasrotuisten eläinten populaatiot ovat Suomessa niin pienet, että emme tule jatkossa toimeen ilman kansainvälisiä suhteita. Mirja Riipinen Agrologi (AMK) Fuksia, Fulda, Fullham, Fulvia... Fyffe, Fyrkka, Fysiikka, Fääri... Faarao, Faari, Faarot, Fabian... Vuonna 2010 vasikat nimetään F-kirjaimella Freesia, Freeze, Fregatti, Frei Feeliks, Feenix, Felicity, Feline... Fontaine, Fontti, Fonzie, Food... Fiilis, Fiina, Fiini, Fiji... Flaami, Flamenco, Flamingo, Flamme...

15 Charolais-vuosi 2008 tarkkailun ja keinosiemennyksen näkökulmasta TEKSTI:Seppo Niskanen KUVA:Sari Haavisto Charolais-rotu on saavuttanut yleisimmän rodun aseman suomalaisessa emolehmätarkkailussa. Jo useamman vuoden ajan charolais-eläinten määrä on ollut lähellä hereford-rotua, mikä on ollut koko emolehmätarkkailun ajan yleisin rotu. Nyt järjestys on vaihtunut ja charolais oli jo toisen vuoden ajan maan yleisin liharotu. Vuoden 2008 lopussa tarkkailussa oli mukana 2392 charolais-rotuista lehmää eli 25,1 % tarkkailuluun kuuluvista lehmistä. Kasvua edelliseen vuoteen oli 234 lehmää eli yli 10 %. Ero hereford-lehmiin kasvoi lähelle 200. Yhteensä emolehmätarkkailuun kuului 9524 lehmää. Tarkkailuun kuuluvia karjoja oli yhteensä 292. Näistä charolais-karjoja oli 65, eli reilulla 22 %:lla karjoista päärotu oli charolais. Keskimäärin tiloilla oli noin 37 lehmää. Lehmien määrä suhteutettuna karjamäärään osoittaa, että charolais-karjat ovat hieman keskimääräistä suurempia, sillä keskikarjakoko tarkkailuun kuuluvilla tiloilla on noin 33. Tämän kokoluokan karjat ovat jo jalostuksellisesti varsin hyväkokoisia. Keskilehmäluku karjaa kohden on kasvanut viime vuosien aikana. Syynä tähän ovat olleet sekä eläinten hankintaan että rakennuksiin kohdistuneet investointituet sekä tuotantosuunnan muuttajat. Lisäksi eläinten tuonti viime vuoden alkupuolelle asti on ollut kohtuullisen runsasta. Monet maidontuotannosta emolehmätalouteen 15 siirtyneet tilat ovat investoineet melkoisesti ja perustaneet selvästi aiempaa suurempia karjoja. Kasvut kunnossa Charolais-vasikoiden syntymäpainot ovat pysyneet hyvin samansuuruisina viime vuosina. Keskimäärin sonnivasikat painoivat 48 kiloa ja lehmävasikat 44 kiloa. Muutosta ei edelliseen vuoteen verrattuna ollut. Yli kolme neljäsosaa tarkkailuun kuuluvista vasikoista punnitaan syntymähetkellä. Tehostamisen varaa tässä siis hieman olisi. Vieroitusikäisten vasikoiden keskipainot putosivat hieman edellisestä vuodesta. Keskimäärin sonnit painoivat

16 200 päivän iässä 316 kiloa ja hiehot 280 kiloa. Varsinaista yhtä syytä on vaikea sanoa, sillä kesän säät ja laidunten kunto vaihtelee vuosittain. Lisäksi mukana on uusia karjoja, joissa välttämättä ei ole vielä vahvaa kokemusta eläinten hoidosta ja ruokinnasta. Hieman yli 58 % vasikoista punnitaan vieroitusiässä. Vuodenpainoissa erot edellisen vuoden tuloksiin olivat hyvin vähäiset. Sonnit painoivat vuoden iässä keskimäärin 579 kiloa ja hiehot 442 kiloa. Kasvut ovat siis erittäin hyvät, mutta punnitusaktiviteettia kaipaisi lisää, sillä vain noin puolet eläimistä punnitaan vuodeniässä. Parhaat painot ja päiväkasvut ovat huimaavia, sillä korkeimman vuodenpainon saavutti Heta Östergårdin Ylikahrin Colosseum, jonka korjattu vuodenpaino oli peräti 801 kiloa! Lähes samaan ylsivät Eija Rinta-Piirron Korpi-Heikkilän Ypsilon 785 kilolla ja Pauli Paajasen Yrjänä 784 kilolla. Hiehoissa korkeimman vuodenpainon saavuttivat Aku Aholan hieho numero 1685 paino 612 kg, sekä Ilkka Sarjan OK Öjyry 612 kilon painolla. 600 kilon vuodenpainoon ylsi vielä Ralf Flenin Flens Cerenadi. Siemennysten määrä on lisääntynyt Charolais-rotu saa tunnustusta siitä, että keinosiemennystä tehdään enemmän kuin muissa liharoduissa. Kun populaatiokoko ja siemennysmäärät kasvavat, voidaan siemenannoksia tuoda useammasta sonnista yleiseen käyttöön. Keinosiemennys luo linkkejä karjojen välille tilasonneja enemmän ja tämä puolestaan lisää arvosteluvarmuutta jalostusarvojen laskennassa. Vuonna 2008 Suomessa käytettiin yhteensä 5624 annosta charolais-sonnin spermaa. Valtaosa tästä käytettiin luonnollisesti lypsyrotuisille lehmille risteytysvasikoiden tuotantoa varten. Käytetyin sonni oli vanha kunnon Ruotsalan Aatu, jonka annoksia käytettiin 1446 kappaletta. Seuraavaksi käytetyimpiä olivat Flens Ufo ja Lunaparc. Charolais-rotuisia lehmiä siemennettiin yhteensä 990 kappaletta. Valtaosa näistä siemennettiin oman rodun sonnilla, yhteensä 797 kappaletta. Jonkin verran etenkin hiehoja siemennettiin myös angus- ja blonde-rotujen sonneilla. Puhdasjalostuksessa yleisin käytetty sonni oli ruotsalainen Best av Backagården 50 annoksella. Liikumme siis hyvin maltillisissa siemennysmäärissä sonnikohtaisesti. Suomeen tuotiin vuonna 2008 yhteensä 14 eri charolais-sonnin spermaa. Yhteismäärä oli 5238 annosta. Eniten tuotiin risteytyskäyttöön tarkoitetun ranskalaisen sonnin Lunaparc annoksia, yhteensä 4503 annosta. Puhdasjalostukseen tuotiin 13 eri sonnin spermaa, yhteensä 735 annosta. Näistä yleiseen käyttöön tuotiin seitsemän sonnin ja yksityiseen käyttöön kuuden sonnin annoksia. Puhdasjalostukseen tuotiin eniten Suedoisin ja Bestin annoksia, molempia 110. Lisäksi yleiseen käyttöön tuotiin pienempiä määriä sonnien Choise, Farman, Ramses, Hercules ja Colorado annoksia. Siemennysten lukumäärä on noussut viime vuosina jatkuvasti, mikä on hyvä tilanne populaation laajan pohjan ylläpitämiseksi. Vaikka siemennyksiä tehdäänkin hieman enemmän kuin muissa roduissa, jää keinosiemennyssonnien annoksista syntyneiden vasikoiden osuus reiluun 10 %:iin. Tätä olisi hyvä saada nostettua hieman. Alkionsiirtoja Suomessa tehtiin liharoduilla vuonna 2008 yhteensä 133 kappaletta. Charolais-alkioita siirrettiin 33. Valtaosa siirretyistä oli tuontialkioita, sillä huuhteluita liharotuisilla eläimillä tehtiin vain muutama viime vuonna. Seppo Niskanen Faba Jalostus / FABA Palvelu CHAROLAIS-JALOSTUSTA JO YLI 25 VUODEN AJAN MYYMME NUPOJA TAI NUPOUTETTUJA PUHDASROTUISIA JALOSTUSELÄIMIÄ Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja SIURO puh.nro /

17 Charolais-sonneja risteytyskäyttöön AtriaNauta -emolehmätiloilta kysyttiin vuoden 2008 keväällä erilaisia asioita siitoseläinhankintaan liittyen. Kyselyyn vastasi vajaa 200 tilaa. Emojen suosituin rotuyhdistelmä on abxhf, toiseksi käytetyimmäksi rotuyhdistelmäksi nousi abxli ja hfxli. Suurimman emolehmäjoukon kaikista vaihtoehdoista muodostivat kahden rodun risteytykset. Pääterotujen sonneille kysyntää Pientä syntymäpainoa ja hyvää kasvua periyttävien ns. pääterotujen sonnien tarve ennustettiin kyselyn mukaan nousevan lähivuosina, jos tilojen ostosuunnitelmat toteutuvat. Onko näin käynyt? Sonnin valinnassa tilat pitivät tärkeimpänä sonnin rodun sopivuutta oman karjan emoille, seuraavaksi tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nimettiin rakenne ja luonne. Kasvussa sen salaisuus AtriaNauta -palvelu välittää yli puolet Suomen pihvivasikoista syntymätiloilta loppukasvattajille. Välitettyjen pihvivasikoiden viimeisen kolmen vuoden aineistoa tutkaillessa ja pihvivasikoiden kasvua vertailtaessa, kasvoivat charolais- ja simmental-isän vasikat parhaiten välitykseen asti. Loppukasvatusvaiheessa charolais-eläimet kasvavat kaikkia muita rotuja paremmin. Katetta korkeasta teuraspainosta Limousin-eläimet yhdessä blondien kanssa luokittuvat teurasvaiheessa parhaiten kaikista liharoduista. Seuraavaksi parhaiten luokittuvat Charolais-teuraat. Atrian viimeisten kolmen vuoden aikana teurastettujen liharotusonnien keskiteuraspainotilastossa charolais on ainoa, joka on ylittänyt 400 kilon rajan. Sonnin kasvatuksen kate paranee, kun teuraspainoa nostetaan 450 kiloon, mikäli rasvaisuus pysyy kurissa. Charolais-risteytyksellä saadaan rasvaisuutta vähennettyä niistä roduista, Kuva:Juha Räisänen joissa se muodostuu herkästi ongelmaksi. Sonnipalkkion muuttunut maksuperuste kannustaa omalta osaltaan kasvatusajan pidentämiseen. Toiveita jalostajille Charolais-eläimiä tulee naudanlihantuotantoketjuun edelleen liian vähän. Toivoisinkin, että tuotantokarjoihin olisi yhä enemmän tarjolla charolais-sonneja, joilla on riittävän pienet syntymäpainot, mutta kuitenkin 17 kohtuullinen jos nyt ei erinomainen kasvu ja lihakkuus. Sonnin rakenne on oltava kestävä ja sellainen, että vasikat syntyvät helposti. Koska tuotantokarja voi pitää pääterodun sonnia sen koko eliniän, tulisi myös luonteen olla sen mukainen. Eikä kovin kummoinen profeetta tarvitse olla, jos lisään vielä nupoustoiveen tähän perään. Nupoutettukin voi hyvin monelle toki riittää. Susanna Vehkaoja, AtriaNauta

18 Lisätietoa emolehmäkarjojen vasikoista Vuoden 2009 keväällä saatiin alkuun Helsingin Yliopiston, Eviran ja LSO Foodsin yhteistyönä terveydenhuoltoa tukeva vasikkatutkimushanke. Tutkimukseen liittymistä tarjottiin tietyn alueen kehitysohjelmatiloille ja suhteellisen suuresta lisätyömäärästä huolimatta kukaan ei tohtinut kieltäytyä. Kaiken kaikkiaan emolehmäkarjojen kenttätutkimusta on tehty Suomessa vain vähän ja tietoa kaivattaisiin monestakin asiasta. Tämän projektin tarkoitus oli saada tietoa vasikoiden varhaisista infektioista ja niiden aiheuttajista ja vaikutuksesta vasikoiden kasvuun. Samalla tehtiin mielenkiintoisia havaintoja emo-vasikkaparin suhteen toimivuudesta ja vasikoiden varhaisen kauden kasvusta. Osa laboratoriotutkimuksista ja aineiston käsittely on vielä kesken ja lopulliset tulokset saadaan vasta v.2010 puolella. Tutkimuksen käytännön toteutus Kaikille tiloille tehtiin kolme tilakäyntiä käytännön työn toteutuksesta vastanneiden eläinlääkäreiden toimesta (ak ja tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri Ulla Eerola). Ensimmäinen käynti ajoitettiin niin että tutkimukseen saatiin vähintään viisi iältään 2-5 vuorokauden ikäistä vasikkaa. Samat vasikat tutkittiin toistamiseen 2 ja 4 viikon kuluttua. Kaikille näille vasikoille tehtiin kliininen tutkimus ja lisäksi niistä otettiin näytteitä laboratoriomäärityksiä varten. Vasikan paino mitattiin punnitsemalla ja karjamittaa avuksi käyttäen. Samalla arvioitiin myös vasikan emän Kuva: Heta Östergård kunto. Karjanomistajalta edellytettiin tarkkaa kirjanpitoa poikimiseen liittyvistä asioista sekä vasikoiden terveydentilasta. Tutkimusaineisto Tutkimuksen ajoitus onnistu yllättävän hyvin ja kaikilta tiloilta saatiin hyvät näytteet ja tarvittavat tiedot. Mukana oli Ch- ja Hf-jalostuskarjoja sekä risteytyskarjoja. Emojen poikimakerrat vaihtelivat välillä 1-14 ja myös emojen kuntoluokissa sekä vasikka-emo -parin toimivuudessa oli suurta vaihtelua. Joissain tapauksissa tutkijoiden oli parasta paeta nopeasti lähestyvän emon tieltä kun taas välillä kyseistä emoa saatiin hakemalla hakea. Poikimisissa ei ollut juurikaan tarvittu apua ja lähes kaikki 18 vasikat olivat saaneet ternimaitoa 6 tunnin sisällä poikimisesta. Tutkimustuloksia Vasikoiden alkukasvu ensimmäisten 4 elinviikon aikana vaihteli välillä 500g-1700g. Vasikoiden tarkassa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin muutamia napatulehduksia, lievää hengitystietulehdusta sekä ripulia. Taudinaiheuttajista eristettiin hengitysteistä yleisesti Pasteurella-bakteereita, kun taas mykoplasmoja löytyi vain yksittäisiltä vasikoilta. Coronavirusta tai Respiratory syncytial virusta (RSV) ei todettu yhdelläkään vasikalla. Ripulinaiheuttajista todettiin useammalla tilalla rotavirusta, kun taas E.colia, coronavirusta tai salmonellaa ei löytynyt mistään näytteistä. Näyttäisi siis edelleen siltä että pihvikarjoissa esiintyy vain vähän tartunnanaiheuttajia ja että vasikoiden kasvupotentiaali heti alkuvaiheessa on valtava. Valitettavasti joudumme vielä odottamaan vastauksia vasikoiden vastaainemäärityksistä sekä seleenitasosta. Lisäksi keväällä saadaan lisätietoa varsinaisesta uudesta tutkimuskohteesta eli pihvikarjan vasikoiden tulehdusvasteen mittareista ja tulehdusvasteen vaikutuksesta vasikan myöhempään selviämiseen. Kiitämme kaikkia tutkimuksessa mukana olleita tiloja mielenkiintoisesta keväästä! Heidi Härtel Terveydenhuoltoeläinlääkäri LSO Foods Oy

19 Myymme Charolais-siitossonneja ja hiehoja Juha Räisänen p Suokyläntie 511, Muhos HANNOLAN CHAROLAIS Myytävänä laadukkaita sonneja ja hiehoja. uusia lihakkaita nupoja kanadalaisia sukuja. Hyväjalkaisia ja -rakenteisia, Erinomainen luonne ja kasvukyky. Sonnien vuoden painot kg. Karjamme emolehmät ovat hedelmällisiä ja hyvin poikivia. Vuonna 2009 syntyneistä vasikoista vieroitettiin 108%. Poikimiset tapahtuvat 95% salassa. E.Echell, jal.arvo 26 kaksoslehmävasikat. Isä Neto. MTY Hannola Lasse ja Matti Elimäentie Elimäki puh , Sähköposti: Kotisivut: 19

20 SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2009 Nimi Karjanimi Osoite Puhelin Sähköposti A-Tuottajat Oy Susanna Vehkaoja PL 910 ATRIA Johan Björkenheim Orisbergintie 382 ORISBERG Maria Dieckman Werho Werhon kartano NYYSTÖLÄ com Pertti Ekman Maanpää Maanpääntie 484 UUSIKARTANO pp.inet.fi Päivi & Kari Enkola Iso-Räihä Räihä 16 KINTAUS linuxmail.org Minna Eronen Potoskavaarantie 27 KITEE Kata & Ralf Flén Flén Södra Munsalavägen 152 Jari Haapanen Haapaperäntie 356 MUNSALA NIVALA omanetti.fi Pauliina & Antti Haataja Tureikon Ouluntie 133 PALTAMO pp.inet.fi Juha Hankamäki Niinimäentie 412 MÄNTTÄ fi Matti Hannola Elimäki Anjalankoskentie 339 ELIMÄKI Eero Hukkanen Niemisenmäentie 91 Heikki ja Maija- Liisa KAUPPILAN- MÄKI pp2.inet.fi Huttula Takalon Vesalantie 93 KIIMINKI hotmail.com Leena & Timo Huuha Uuraistentie 492 KANGASHÄK- KI Hannu Häkkinen Siiraviita Pohjalahdentie netti.fi HAUKIVUORI luukku.com Olli Kajakoski Toplasenmäki Rasilahdentie 3 RAHULA surffi.fi Hannu Karppila Karppila Ponsantie 1131 TOHKALA Heikki Kauppila Seppälä Sällintie 38 IKAALINEN ippnet.fi Jukka Kauppinen Pääkkyläntie 153 VENERANTA netti.fi Jaana Keränen Paununniementie 153 Hannu&Marjatta Kesti Saaren Saarenpääntie 9 B SONKAJÄRVI hotmail.com TAVASTKENKÄ Kari Kinnula Peltoharjun Peltoharjuntie 11 OULU luukku.com Juhani Koivunen Kankare Kuusniituntie 94 PERTTELI gmail.com Kosken kartano Koskis KOSKI AS Eija & Lasse Kostekivi Nevalan Ojalantie 55 MUHOS elisanet.fi MTY Kotiranta Kotirannan Mansikkakarintie 9 MARINKAINEN kotinet.com H,I ja A Kuntturi Kuntturi Hakkistentie 9 TOIJALA gmail.com 20

21 Nimi Karjanimi Osoite Puhelin Sähköposti Eija & Ari Kärkkäinen Ollila Kirmantie 701 IISALMI Anna & Jussi Lappalainen Lappala Toivalantie 44 TOIVALA Pirkko & Raimo Lautiainen Huhtisaarentie 11 RAHULA Tarmo Lehtonen Turilantie 269 VASKIO Timo Lindsberg Lehtolan Lehtolantie 80 RAUTALAMPI pp1netsor.fi Liisa Linna Aleksi Heikkilä Ylä-Prinkkilä Tuurintie 277 ALAVUS AS hotmail.com Marjaana Manni Mannin Mannintie 33 KOSKI TL luukku.com Pekka &Tanja Markkanen Jukola Kanavatie 50 KERKONJOEN- SUU Eeva & Pentti Meriläinen Meriläinen Elämäjärventie com PIHTIPUDAS Jussi Mustonen Palttilantie 191 LAITILA lailanet.fi Mari & Antti Mäenpää Yli-Tarpeenniemi Tarpeenniementie 22 Antti Niskanen Pesolanniementie 255 IITTALA pp.inet.fi RUNNI Mai-Brit Niva Hennylän Aapajoentie 269 AAPAJOKI Juhani Numminen LSO Turuntie 4 FORSSA Markku Nuutinen Seppäläntie 13 VESANTO Benny ja Kennet Nybäck Tobyvägen 517 HELSINGBY agrolink.fi Heljä & Tapio Paasonen Luukkolantie 9 RAHULA Jouko Paajanen Naattiniemi Vaarantie 84 HIUKKAJOKI pp1.inet.fi Harri Palonen Niinimäentie 115 KANGASHÄK- KI nic.fi Mikko Perttilä Mattila KANTELE Keijo Puskala Länsikyläntie 29 HERNESMAA Jouni Raja Lapionevantie 82 JALASTO suomenhelasto.fi Jouni Rautakoski Kylmälänkyläntie 2361 Mirja & Esko Riipinen Ranta-Keurula Rantakeurulantie 159 MUHOS HANNULA ranta-keurula.fi Eija Rinta-Piirto Korpi-Heikkilä Parjakantie 29 KAUHAJOKI faba.fi Anne-Marie Rosenlew Kauniais Kartanonkuja 100 SIURO anne-marie. Teija & Mika Ruhanen Ahopellontie 30 KIURUVESI pp.inet.fi Antti Ryynänen Kortejärventie 681 KUHMO Juha Räisänen Karho-oja Rantakankaantie 169 Jukka Räsänen Lähteenkorvantie 78 MUHOS karho-oja.com NILSIÄ gmail.com Henrik & Ola Sandberg Bäckbyvägen 499 BÄCKBY

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Charolais 2011 CHAROLAIS 2011. Charolais -siementuonnit 2011 Tähtäimessä omat valtakunnaliset jalostustavoitteet Nuoren sonnin käyttöopas

Charolais 2011 CHAROLAIS 2011. Charolais -siementuonnit 2011 Tähtäimessä omat valtakunnaliset jalostustavoitteet Nuoren sonnin käyttöopas CHAROLAIS 2011 Charolais -siementuonnit 2011 Tähtäimessä omat valtakunnaliset jalostustavoitteet Nuoren sonnin käyttöopas 1 KOKOUSKUTSU Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Reposelän ampumarata 90910 Kiiminki 25.3.2013 klo 18.00. Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heikki Pitkänen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Saavuimme Ranskaan upean sään vallitessa maanantaiaamuna. Kun pääsimme pois Pariisin humusta, saimme pian huomata, että

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta. F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2011 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti

Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013 Matkaraportti Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinointi ja aktivointihanke MTK Pohjois-Suomi Hankevetäjä Anita

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA

Suonteen kalastusalueen vuosikokous. 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA Suonteen kalastusalueen vuosikokous 25.4.2014 klo 12.00 PÄYTÄKIRJA SUONTEEN KALASTUSALUEEN VARSINAINEN VUOSIKOKOUS AIKA: Perjantai 25.4.2014 alkaen klo 12.00 PAIKKA: Lamminmäen tila, Joutsa 1. Kokouksen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous La 1.11.2014 klo 17:00 Kartano Koskenranta, Voikkaa Esityslista 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2 Läsnä olevien toteaminen, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Esityslistan

Lisätiedot

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä.

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus. - kokouksen avauksen suoritti Timo Tiiro 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 19.9.2010 PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 19.9.2010 PÖYTÄKIRJA F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2010 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 19.9.2010 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Minna Norismaa Yritysneuvoja, maatilat ProAgria Pohjois-Karjala Lähde: Evira (diat joissa ei erillistä mainintaa) Nautaeläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 29.9.2009 PÖYTÄKIRJA. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Pekkola. Kokouksen sihteeriksi valittiin Jan Ameri

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 29.9.2009 PÖYTÄKIRJA. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Pekkola. Kokouksen sihteeriksi valittiin Jan Ameri F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 Kaunisharju 17 K, 01230 VANTAA FINLAND www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2009 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 29.9.2009 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin-

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2015 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2015 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016 AIKA Torstai 19.5.2016 kello 9 11.50 PAIKKA Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Juntumaa

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

2. VALITAAN KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI

2. VALITAAN KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI 1 Kutsu Vammalanseudun kalastusalueen vuosikokoukseen 20.11.2014 klo 18.00 Hotelli Ellivuori ESITYSLISTA 1. KOKOUKSEN AVAUS Kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Esko Piranen avaa kokouksen. Avauksen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Emotila kaipaa edunvalvojaa

Emotila kaipaa edunvalvojaa Emotila kaipaa edunvalvojaa AULIKKI ALAKANGAS KUVAT VESA HAAPALA Siikajokiset emolehmätilalliset Helena ja Pasi Kukkonen kannustavat maatalousyrittäjiä oman ammattinsa arvostamiseen ja positiiviseen ajatteluun,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot