Elinkeinopolitiikka pohjoismaisessa kontekstissa

Transkriptio

1 Elinkeinopolitiikka pohjoismaisessa kontekstissa

2 2 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA

3 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA 3 Kaikki ennusteet osoittavat, että palvelualat kasvavat entisestään tulevina vuosina, se koskee myös hotelli- ja ravintola-alaa. Matkailu osoittaa kasvua maailmanlaajuisesti ja ennusteet vuoteen 2020 osoittavat kasvun jatkuvan, se tuottaa uusia työpaikkoja ja asettaa uusia haasteita alan osapuolille. Pohjoismaiden on varmistettava, että alue saa oman osuutensa näistä kasvavista markkinoista. Siksi on tärkeää, että aikaansaadaan yhteispohjoismainen foorumi, joka vastaisi kehitykseen uusilla yleisillä poliittisilla strategioilla. Pohjoismaisen profiilin olisi perustuttava kestävään matkailuun, jolla varmistetaan, että olemassa olevat luonnonvarat eivät kärsi kasvavasta matkailusta. Kestävän pohjan olisi pystyttävä tukemaan uusien ja nykyisten yritysten kykyä houkutella sijoituksia. Olisi kehitettävä kansallisia suunnitelmia niille paikallisalueille, joihin tulee kasvua, ja on varmistettava, että osaavaa työvoimaa on saatavilla. Alan palkansaajien edustajina olemme luonnollisesti kiinnostuneita uusien työpaikkojen luomisesta, mutta meidän on myös saatava varmuus siitä, että toiminnassa noudatetaan reilua kilpailua ja että kaikilla on samat ehdot. Osapuolten yhteistyöllä osallistumme uusien, pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmien kehittämiseen matkailualalle (kolmikantaneuvottelut). Tavoitteena on useampi ympärivuotinen työpaikka, esimerkiksi aluellisilla aloitteilla kohteen kehittämisestä. Tarvitaan taloudelliset puitteet julkisten ja yksityisten toimijoiden väliselle offensiiviselle toiminnalle. Olemme vakuuttuneita siitä, että uuden dialogifoorumin perustamisella siihen osallstuisivat hallitukset, alueelliset julkiset viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet voitaisiin kehittää yhteisiä pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmia pohjoismaiselle matkailuelinkeinolle.

4 4 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA On ennenkaikkea keskityttävä alan puite-ehtoihin, ja lähtökohtaisesti on poliittisesti yhteisesti tunnustettava elinkeinon potentiaali. Ay-liikkeellä on tärkeä rooli paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla kehittää elinkeinopolitiikkaa, joka vahvistaa ja edistää matkailua niin Pohjoismaissa kuin Euroopassa. Työnantajien ja palkansaajajärjestöjen on yhdessä kehitettävä työkaluja yritysten tukemiselle, jotta ne pystyisivät pitämään kiinni työvoimastaan sekä kehittämään ja houkuttelemaan sitä alalle. Yksi matkailualan päähaasteista on sesonkiluonteisesta toiminnasta johtuvat henkilöstövaihdokset. Siksi olisi aikaansaatava paremmat mahdollisuudet täydennyskoulutuskseen, sekä kehitettävä ammatillisia koulutuksia ja yksilöllisten työurien suunnittelua, alan pitäisi pystyä tarjoamaan elinikäistä oppimista. Alan yritysten olisi fokusoitava enemmän henkilöstöpolitiikkaansa ja investoitava useamman, alan tuntevan esimiehen kouluttamiseen (osaamista usealla tasolla). Pohjoismaat muodostavat monessa mielessä yhteiset työmarkkinat turismissa. Siksi hyvin toimivien ja liikkuvien työmarkkinoiden tarve Pohjoismaiden välillä on erityisen tärkeää. Poliittisesti on tehtävä yhteistyötä joustavampien rajaaluejärjestelmien aikaansaamiseksi, viimeisimmät Pohjoismaiden ministerineuvoston raportit rajattomasta Pohjolasta osoittavat, että on tarvetta tarkastella nykyisiä sopimuksia ja ehtoja. On oltava sopimuksia, jotka varmistavat ettei yksittäinen palkansaaja joudu maksamaan tarpeettomia kustannuksia siitä syystä, että kansallisilla viranomaisilla ei ole selviä sopimuksia esimerkiksi palkkatyön verottamisesta tai työmarkkinaeläkkeiden perimisestä ja maksamisesta.

5 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA 5 Arvon luomisen ja tuottavuuden lisääminen Pohjoismaita ei pidä kehittää halvoiksi lomakohteiksi. Pohjoismaiden matkailuelinkeinon on kilpailtava muun Euroopan kanssa kannattavuutta lisäämällä, parempaa palvelua antamalla ja hyviä nähtävyyksiä/vetonauloja tarjoamalla, eikä matalimmilla palkoilla. Alan on pystyttävä tarjoamaan terveellisiä ja turvallisia työympäristöjä. Elinkeinon puite-ehdot Elinkeinon puite-ehtoihin fokusoiminen on tärkeää innovointiin ja työpaikkojen luomiseen tarvittavan lisävoiman saamiseksi. Siksi matkailuelinkeinolle on annettava samat ehdot kuin muillekin elinkeinoille, esimerkkinä voisi mainita erilaiset säännöt sähkön ja lämmön kulutuksesta suoritettavista maksuista. Hotellihuoneita ei hyväksytä tuotantotiloiksi, ja siitä syystä velotetaan korkeampia maksuja, parannuksia voisi tehdä myös arvonlisäveroon ja veronpalautuksiin. Myös mahdollisuutta saada erityistä tukea edistämään kestävään käyttöön siirtymistä voitaisiin vahvistaa parantamalla tiedottamista ja konsulttitukea. Elinkeinon imagoa on aihetta parantaa, jotta se voisi houkutella uutta pääomaa ja olla houkutteleva työpaikkojen tarjoaja. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota alojen väliseen yhteistyöhön, hotelli- ja ravintolatoiminta sekä innovointi ovat riippuvaisia laaja-alaisesta ajattelusta ja kokonaisratkaisujen löytämisestä teollisuus-, kaupan- ja kuljetusalojen kanssa. Markkinointi EU on päättänyt matkailustrategiasta. Sen tavoitteena on, että Eurooppa vahvistuisi maailman johtavana matkailualueena. Olennaista on, että Pohjoismaat näkevät itsensä tässä asiayhteydessä ja hyödyntävät Euroopan matkailuun panostamisen synergioista. Pohjoismaat panostavat eri tavoin maansa markkinointiin ja maiden tarjontaan. Pohjoismailla on yhdessä paljon tarjottavana kun kilpaillaan useamman turistin houkuttelemisesta tänne.

6 6 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA Yksi pohjoismainen visio voisi olla, että maat ensimmäisinä turistikohteina maailmassa markkinoisivat itseään kestävältä pohjalta pellolta pöytään! Se, että potentiaalia löytyy, osoittaa uuden pohjoismaisen ruoka ohjelman lanseeraamisesta saadut kokemukset. Kyseinen hanke osoittaa, että on mahdollista markkinoida Pohjoismaita, mutta on silti mahdollista edelleenkin korostaa moninaisuutta kansallisissa tuotteissa. Pohjoismaat asettavat lisäksi tavoitteeksi kehittää yhteispohjoismaisen koodeksin matkailulle (joka perustuu UNWTO:n Global Compact:n edelleen kehittämiseen). Siksi tulevien toimintasuunnitelmien on vähintään pyrittävä saavuttamaan seuraavat tavoitteet: että kasvu tapahtuu kestävältä pohjalta että luonto ja ihmiset otetaan huomioon että varmistetaan parempi yhteenkuuluvuus uusia alueellisia ja rajaaluetta koskevia infrastruktuuri-investointeja suunniteltaessa, niin että paikallisyhteisö saa osan lisäarvosta että yritykset olennaisessa määrin käyttävät vuodenaikaan sopivia ja paikallisia raaka-aineita että yritykset noudattavat kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja sääntöjä, sekä HRCT-alan kattavia työehtosopimuksia Pohjoismaiden olisi perustettava yhteinen markkinointiportaali, joka voitaisiin rahoittaa esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostolta saatavalla määrärahalla, ja sen ylläpidosta voisi huolehtia Pohjoismainen innovaatiokeskus yhdessä kansallisten markkinointitoimistojen kanssa. Pohjoismaisen matkailun olisi edustettava pohjoismaisia arvoja, kuten esimerkiksi sosiaalista turvallisuutta, tasa-arvoa ja vihreää energiaa. Yhteisen markkinoinnin olisi korostettava laatua sekä tuotettavista tuotteista kertovia taustoja.

7 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA 7 Tutkimus ja innovaatio Pohjoismaisen turismin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota palvelujen ja elämyksien kehittämiseen ja laatuun. Yhdessä esimerkiksi kauppakorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa voitaisiin käynnistää useampia käyttäjälähtöisiä tutkimuksia sekä analyysityötä pohjaksi oikeiden päätösten tekemiselle. Tuleviin haasteisiin liittyy monia aiheita, joista kaipaisimme enemmän tietoa: mitä huomispäivän turisti odottaa miten kohteet valitaan mistä matkaportaaleista kuluttajat pitävät eniten kestävien puitteiden arviointi hintakehityksen ja laadun osalta Osapuolten ja poliittisten toimijoiden olisi saatava yhteinen foorumi, joka voisi kerätä eri toimijoiden tiedot ja kokemukset. Esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvosto tai Pohjoismaiden neuvosto voisi luoda dialogifoorumin, joka keräisi kokemuksia monista alueellisista aloitteista. Analyysituloksista saatujen yhteisten tietojen, sekä kansallisista ja alueellisista kehitysaloitteista saadut suositukset tukisivat voimavarojen optimaalista käyttöä. Laadun ja moninaisuuden on oltava Pohjoismaiden kilpailuparametrejä. Pohjoismaiden neuvosto voisi laittaa aiheen tulevien vuosien toimintasuunnitelmiin ja tehdä seurantaa työstä vuosittaisissa istunnoissa. Pohjoismainen innovaatiokeskus voisi varmistaa, että juoksevasti tehtäisiin yleisiä arviointeja EU:n direktiivien ja alan lainsäädännön seurauksista, sekä katsottaisiin mahdollisuuksia hakea varoja EU:n kehitysrahastoista. Tavoitteena olisi vaikuttaa tasapainoiseen kasvuun koko Pohjolassa. Kööpenhaminassa, 2. joulukuuta 2013

8 8 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA Pikatietoja maailmanlaajuisesta ja pohjoismaisesta matkailusta Miljardi turistia matkusti eri puolilla maailmaa vuonna 2012, se oli uusi ennätys kansainvälisessä matkailussa sektorilla, jolla on yksi jokaisesta kahdestatoista työpaikasta ja 30 % maailman palvelujen viennistä. Kansainvälinen matkailu on jatkanut kasvuaan vuonna 2012 maailmanlaajuisesta taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Tämä tosiasia vahvistaa matkailun aseman yhtenä maailman suurimmista taloussektoreista, jonka osuus on 9 % globaalista BKT:sta (suorat, välilliset ja aiheutetut vaikutukset), jolla on yksi jokaisesta kahdestatoista työpaikasta ja jopa 8 % maailman vähiten kehittyneiden maiden (LDC) kokonaisviennistä. Pohjoismaissa on noin yritystä ja työntekijää, noin 50 %:ssa yrityksistä on alle 10 työntekijää. Se on selvä todiste siitä, että työpaikat lisääntyvät nimenomaan palvelualoilla. Vanhoilta teollisuusaloilta katoaa työpaikkoja, kun taas HRCT-sektorilla luodaan uusia. Valuuttatulot alalta ovat suuria, ne ohittavat monessa maassa perinteiset johtavat elinkeinot. Verrattaessa turismin menestystä Pohjoismaissa muuhun Eurooppaan ja maailmaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, Pohjoismaat ovat menettäneet markkinaosuuksia.

9 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA 9

10 10 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA

11 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA 11

12 12 ELINKEINOPOLITIIKKA POHJOISMAISESSA KONTEKSTISSA Generalsekretær Kristjan Bragason tlf. -45 xx xxxxxx