päihdetyön erikoislehti 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "päihdetyön erikoislehti 1/2012"

Transkriptio

1 päihdetyön erikoislehti 1/2012 Valistus virittää sittenkin Miksi nuorten alkoholinkäyttö vähenee? Tilannearviot tuovat tietoa hoidon vaikuttavuudesta Kuntodopingin käyttäjällä on kehoprojekti JUOMISEN RISKIRAJAT

2 sisältö 1/ Valistus on kuollut eläköön valistus! OLAVI KAUKONEN Lyhyesti Alkoholin riskikäytön rajat KAIJA SEPPÄ Se virittää sittenkin: Valistus sivistymisen prosessina MATTI PIISPA Kolumni: Ärinää JUKKA HEINONEN Monenkirjavia kukkia kitkemään AULI SAUKKONEN Miksi nuorten alkoholinkäyttö vähenee? AULI SAUKKONEN Hoidon vaikuttavuudesta tietoa tilannearvioiden avulla TUULI PITKÄNEN & MARIA INKINEN Kuntodopingin käyttäjällä on kehoprojekti AULI SAUKKONEN Työ & tekijä: Rauhoitetussa huoneessa AULI SAUKKONEN Kolumni: Aika pommi! JUSSI SIMPURA Tutkittua: Työntekijöiden mielipiteitä korvaushoidosta JOUNI TOURUNEN, TEEMU KASKELA & TUULI PITKÄNEN Kirja-arvio: Valkoista jauhoa vihreistä lehdistä PEKKA PAKARINEN Kirja-arvio: Johdatus laadukkaaseen päihdevalistukseen VILI VARJONEN Henkireikä: Pikkulikan kanssa Puistossa MERI PAAVOLA KANNEN KUVA: RODEO/JUHA TUOMI Tiimi Päihdetyön erikoislehti, x 48. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN x Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) x Päätoimittaja Olavi Kaukonen, x Toimitussihteeri Auli Saukkonen, x Ulkoasu Kaija Savola x Toimitusneuvosto Pekka Heinälä, Marja Holmila, Olavi Kaukonen, Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Katriina Pajupuro, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Teemu Tiensuu x Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, p. (09) , tilaushinta 25 euroa/vuosi x Ilmoitukset Auli Saukkonen, x Painopaikka Esa Print

3 OLAVI KAUKONEN pääkirjoitus VALISTUS ON KUOLLUT ELÄKÖÖN VALISTUS! Tiimin tässä numerossa käsitellään paljon alkoholivalistusta ja sen merkitystä. Valistuksella on kunniakas historia. Aatehistoriassa sillä tarkoitetaan 1700-luvun jälkipuoliskon järjen ja tiedon merkitystä korostanutta eurooppalaista virtausta. Valistusaatteen tavoitteena oli korvata uskomukset ja mystiikka luonnontieteellisellä tiedolla, korostaa yksilön ihmisarvoa ja modernin markkinatalouden merkitystä. Perimmäisenä tavoitteena oli saada aikaan perusteellisia muutoksia yhteiskuntaelämässä, politiikassa ja kulttuurissa. Valistusaatteiden etenemisen suurin este oli lukutaidon harvinaisuus. Tämä ongelma on länsimaissa pääosin voitettu. Siitä huolimatta ainakaan alkoholin kokonaiskulutusta ei näytä sääntelevän saatavilla olevan tiedon määrä, vaan pikemminkin saatavilla olevan alkoholin määrä. Tiedolla on ollut tosin ilmeisesti jonkin verran vaikutusta juodun alkoholin laatuun. Keskiluokassa virinnyt viini- tai olutharrastus edustaa suhteellisen ohuita kulttuurisia ilmiöitä, mutta haitallisimpien teknisten korvikealkoholien käyttö on selvästi vähentynyt. Näytämme elävän uusvalistuksen aikaa siinä mielessä, että uskomme tutkimustiedon avulla voitavan ainakin jossakin määrin vaikuttaa yksilöiden terveysvalintoihin ja käyttäytymiseen. Toisaalta olemme luopuneet valistusajattelun keskeisestä ideasta: emme enää usko tieteellisellä tiedolla olevan merkitystä yhteiskunnallisen tai poliittisen muutoksen aikaansaamisessa. Kiinnostavaa on, että tutkija Mikko Salasuo määrittelee valistuksen tuoreessa artikkelissaan Vaikuttamisen keinot kulttuuriseksi vaikuttamiseksi. Valistustyön tavoitteena ei siis ole lainkaan vaikuttaa suoraan yksilöihin ja heidän käyttäytymiseensä vaan yleiseen mielipideilmastoon. Valistus tähtää kulttuuriseen muutokseen, joka kehittyy kansalaiskeskustelussa ja mikäli tässä prosessissa käy hyvin keskustelussa painottuvat terveyttä edistävät näkökulmat, joilla sitten on myös yksilöiden toimintaan vaikutusta. Varmaa tämä ei tosin ole. Tässä numerossa virittävästä valistuksesta ja sen mahdollisuuksista kirjoittavan Matti Piispan mukaan terveysvalistuksella on nimittäin aina myös vastavoimia. Esimerkkinä on nuorten ja naisten päivittäistupakoinnin pysyminen jokseenkin vakaalla tasolla runsaasta tiedosta ja tiukasta tupakkalaista huolimatta. Emme ilmeisesti aina edes tiedä, mitä nämä vastavoimat ovat. Ainakin tupakkateollisuuden mahdollisuudet vastaviesteihin alkavat olla Suomessa olemattomat. Ehkä vastavoimia on haettava lähempää? Varsinkin nautintoaineisiin liittyvä kulttuurisen ilmapiirin vaihtelu on kovin vaikeasti hallittavaa. Toisinaan suositaan asketismia ja kieltäymystä, toisinaan hedonismia ja elämyksiä. Joskus nautiskelijat määrittyvät keskustelussa häviäjiksi, toisinaan mielipidejohtajiksi. Tämän vaihtelun perusta ei näytä olevan millään tavalla sidottua tieteelliseen tietoon, perinteiseen tiedonvälitykseen tai edes kansallisvaltioon. Voi olla, että terveyttä tukevan valistuksen hitausvoima on se sosiaalisuuden ja toiminnan kääntöpuoli, joka tekee meistä ylipäätään ihmisiä. Etsimme tietoa edistääksemme hyvinvointia. Samalla valistumme ja sivistymme mutta emme välttämättä viisastu koskaan. x Kommentoi: fi/tiimi

4 lyhyesti Mobiiliapu laajeni nettiin Mobiilivinkki-tekstiviestipalvelu on laajentanut toimintaansa internetiin. Mobiiliapu.fi-sivusto tarjoaa muun muassa tietoa, kysyvastaa-palvelun ja vertaistukipalvelun. Sivuston kohderyhmiä ovat päihteidenkäyttäjät, seksityöläiset, Hiv-tukikeskuksen asiakkaat ja rikosten uhrit sekä heidän läheisensä. PA-ryhmissä pohditaan rahattomuutta PA (Penniless Anonymous) on vertaistukiryhmä talous- ja velkavaikeuksissa painiville. Ryhmät käynnistyvät kevätkaudella 2012 eri paikkakunnilla. Ryhmässä käsitellään talous- ja velkavaikeuksien aiheuttamia tuntemuksia ja jaetaan kokemuksia ja tietoa elämisestä pienillä tuloilla. Ryhmistä saa lisätietoa Takuu-Säätiön Omille jaloille -toiminnan nettisivuilta, omillejaloille.fi. Omille jaloille -sivuilla on myös startannut blogi nimeltä Hilmasen arki. Siinä talous- ja velkaneuvoja Hilkka Nenonen kirjoittaa arjen asioista talouden näkökulmasta. Alkoholitutkimussäätiö jakoi apurahoina euroa Hannele Tanhua ym.: Huumetilanne Suomessa THL, Raportti 62/2011. Myös internetissä. Alkoholitutkimussäätiö on jakanut vuodeksi 2012 apurahoina runsaat euroa. Päihdetutkimukseen jaettiin hieman alle euroa ja rahapeliongelmia koskeviin tutkimuksiin vajaat euroa. Heikki Wariksen apurahan sai dosentti Pekka Lund ja pro gradu -palkinnon proviisori Jenni Vanhanen. Listaus apurahan saaneista tutkimuksista ja tutkijoista löytyy Alkoholitutkimusäätiön nettisivuilta, Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajaksi A-klinikkasäätiön valtuuskunta on valinnut A-klinikkasäätiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi osastojohtaja Pekka Hakkaraisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. A-klinikkasäätiön hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi ylijohtaja, osastopäällikkö Jarmo Littunen oikeusministeriöstä ja toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Mielenterveyden keskusliitosta. Valinnat tehtiin toimikaudeksi Työmarkkinatukea täydennetään toimeentulotuella Työmarkkinatuki ei useinkaan riitä elämisen kustannuksiin, vaan sitä pitää täydentää asumistuella ja toimeentulotuella. Kelan tutkimusosaston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että marraskuussa 2009 työmarkkinatuen saajista yli puolet sai yleistä asumistukea, yli kolmasosa toimeentulotukea ja noin 30 prosenttia sekä asumisettä toimeentulotukea. Neljännes työmarkkinatuen saajista oli vuonna 2009 toimeentulotu en pitkäaikaisasiakkaita. Lisäksi työmarkkinatuen saantiehtojen tiukentaminen on johtanut siihen, että kasvava joukko työikäisistä ei ole oikeutettu lainkaan ensisijaiseen Sekakäyttö vaikeuttaa huumehoitoa Suomen huumetilanne on heikentynyt usean vakaan vuoden jälkeen, arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Huumetilanne Suomessa raportissa. Raportissa kiinnitetään huomiota sekakäyttöön, joka vaikeuttaa huumehoidon onnistumista. Huumehoidon asiakkaista 62 prosenttia käyttää ainakin kolmea päihdettä. Tämän vuoden raportissa erityisaiheina ovat huumeisiin liittyvät terveyshaitat ja terveyspalvelut vankilassa sekä alaikäisten lasten vanhempien ja raskaana olevien naisten huumausaineiden ongelmakäyttö. perusturvaan. Heille ainoan toimeentuloturvan muodostaa toimeentulotuki yhdessä asumistuen kanssa. Katri Hannikainen- Ingman ym.: Perus- ja vähimmäisturvan yleisyys ja päällekkäisyys Nettityöpapereita 33, Kela 2012.

5 Korttikampanja alkoholivaroitusten puolesta Päättäjiä ympäri Euroopan lähestyttiin joulukuussa, jotta alkoholipakkauksiin saataisiin varoitusmerkinnät raskaana olevan naisen riskeistä sikiölle. Vaikuttamisen välineenä olivat päättäjille lähetetyt postikortit. Suomessa kampanjaa organisoi Kehitysvammaliitto. Mielikuvamainonnan kielto jälleen esillä ministeriössä Alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä Suomessakin mietitään taas sosiaali- ja terveysministeriössä, kertoo peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Uutispäivä Demarin haastattelussa. Ministeri on oikealla asialla, toteaa Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto- Matturi. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen olisi tervetullut keino suojella lapsia ja nuoria päihteiltä. Tutkimusten mukaan mainonta aikaistaa päihteiden käytön aloittamista ja lisää juodun alkoholin määrää, hän sanoo. Alkoholia on saanut Suomessa mainostaa vasta vuodesta Esimerkiksi Norjassa alkoholimainonta on edelleen kokonaan kiellettyä. Ranskassa tuotetiedot saa esittää, mutta mielikuvamainonta on kiellettyä. Päihdeongelmaisten äitien kuntoutus sai rahaa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on saanut valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen yhteisrahoituksena 3,2 miljoonaa euroa. Summa varmistaa äitien päihdeongelmiin erikoistuneiden ensikotien toiminnan jatkumisen nykyisessä laajuudessa vuonna Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät kuutta odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja seitsemää avopalveluyksikköä. Ensikodeissa on yhteensä 36 perhepaikkaa. Alkoholin synnyttämät Kehitysvammaliiton Näkymättömästä näkyväksi -hankkeessa on valmistunut lyhytelokuva Alkoholin synnyttämät. Elokuvassa joukko sijaisäitejä, biologisia äitejä ja alkoholin vaurioittamana syntyneitä kertoo kokemuksiaan ja muistojaan elämän varrelta. Elokuvaa tekemässä ollut näyttelijä Sari Siikander kertoo filmin olevan varsinainen yllätysvauva. Hän piti kokemuskouluttajiksi valmennettaville sijaisäideille esiintymisvalmennusta, kun kurssilaiset pyysivät häntä myös kuuntelemaan tarinoidensa sisältöä. Kuullessani heidän tarinoitaan tuli sellainen olo, että jos minä saisin tällaisen käsikirjoituksen, olisin ihan, että vau. Ajattelin, että tämä pitää saada kaikkien tietoon. Tästähän pitää tehdä elokuva. Noin 20 minuuttia kestävän elokuvan on ohjannut Ria Karhi la ja tuottanut Filmite ollisuus. Se lähtee kokemuskouluttajien matkaan viemään viestiä siitä, että raskauden aikana on tärkeä pidättäytyä alkoholinkäytöstä. Viesti menee paremmin perille, kun faktan lisäksi on tunne mukana, sanoo Sari Siikander.

6 PÄIVI KARJALAINEN ALKOHOLIN RISKIKÄYTÖN RAJAT Alkoholinkäytön riskirajat otettiin käyttöön Suomessa 20 vuotta sitten. Suomessa rajat ovat haitallisen käytön rajoja. Ne ovat korkeampia kuin monissa muissa maissa, joissa rajat on tarkoitettu kohtuukäytön rajoiksi. KAIJA SEPPÄ x

7 Rajat eivät synny vain tieteestä Rajojen asettamisen tavoite on antaa väestölle tietoa alkoholin terveysriskeistä ja näin ohjata juomista riskittömään suuntaan. Tieteellinen tieto riskejä lisäävistä juomamääristä on keskeinen peruste rajoille. Tieteen tulkitseminen on kuitenkin vaikeaa. Riskiraja on keskimääräinen arvio ja sen määrittämiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin useat alkoholin aiheuttamat haitat lisääntyvät ilman kynnysarvoa jo pienten alkoholimäärien seurauksena. Toiseksi ihmiset myös usein aliarvioivat alkoholinkäyttöään. Haasteen muodostaa myös se, että tutkimuksissa raittiiden ryhmässä voi olla sairauden esimerkiksi alkoholiriippuvuuden takia raitistuneita. Tieteellisen näytön ohella monet muutkin tekijät vaikuttavat rajojen asettamiseen. Eri maiden erilaiset rajat heijastelevat paikallisten asiantuntijoiden erilaisia näkemyksiä ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Jos näkemys on, että tiukka raja vähentää väestön ja riskikäyttäjien juomista, rajat on asetettu mataliksi. Jos taas ajatellaan, että liian tiukat rajat ärsyttävät ja tuntuvat riskikäyttäjistä epärealistisilta, ne on asetettu jonkin verran korkeammiksi. Myös kansallisilla juomatavoilla ja toiminnan tarkoitusperillä on vaikutusta. Jos pyritään takaamaan haitattomuus, rajat ovat matalat, jolloin ne ovat ns. vähäisen riskin eli kohtuukäytön rajoja. Jos taas rajoilla pyritään osoittamaan hoidon tai neuvonnan tarve, ne ovat korkeammat. Tällöin rajoilla tarkoitetaan riski- eli haitallisen käytön rajoja. Alkoholi ja nikotiini ovat tärkeimmät laillisesti käytetyt ja selvästi haitalliset päihteet. Laillisuus sisältää ajatuksen, että tietyin reunaehdoin käyttö voisi olla haitatonta eli kohtuullista. Nikotiinin osalta keskustelua kohtuukäytöstä ei ole avattu. Sen sijaan alkoholin kohtuukäyttö on yleisesti käytössä oleva termi. Sen ylittävästä kulutuksesta puhutaan riski- tai suurkulutuksena. Suomessa ns. suurkulutuksen rajat ovat olleet käytössä noin 20 vuotta. Näillä rajoilla tarkoitetaan sellaisen alkoholimäärän juomista, joka todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja. Ulkomailla käytetyt rajat ovat yleensä ns. kohtuukäytön rajoja. Niiden alittaminen merkitsee, että juomisen riskit ovat vähäiset. Tutkimustiedon karttuminen ja kansainväliset linjaukset ovat lisänneet tarvetta tarkastella uudelleen meillä käytössä olevia suurkulutuksen eli riskikäytön rajoja. Rajat vaihtelevat maasta toiseen Eri maissa ohjeistuksia ovat työstäneet hallitukset (terveysministeriöt), kansanterveysyksiköt tai järjestöt. Ohjeet ovat joko pelkästään alkoholiin keskittyviä tai osa laajempaa ravintoneuvontaa. Ohjeistuksia on tehty erikseen miehille ja naisille, toisinaan myös muille alaryhmille, kuten raskaana oleville ja ikäihmisille. Rajat ovat yleisimmin ns. vähäisen riskin rajoja, vain harvoin haitallisen käytön rajoja. Vertailua eri maiden välillä vaikeuttaa se, että drinkin koko vaihtelee. Esimerkiksi Suomessa se sisältää noin 12 grammaa absoluuttista alkoholia, Yhdysvalloissa 14 grammaa ja Iso-Britanniassa 8 grammaa. Joillakin mailla, kuten esimerkiksi Belgialla, Saksalla ja Unkarilla, ei ole kansallisia suosituksia vaan ohjeistus perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n vähäisen riskin rajoihin. Niiden mukaan naiset voivat juoda enintään 2 ja miehet 4 drinkkiä päivässä, ei koskaan kerralla yli 4 drinkkiä. Ainakin yksi päivä viikossa pitää olla ilman alkoholia. Tietyissä tilanteissa, kuten autoillessa, raskaana ollessa ja töissä, pitää olla täysin juomatta.

8 Vähäisen riskin viikkorajat (www.icap.org) ovat Euroopassa korkeimmat Tanskassa (252 grammaa absoluuttista alkoholia miehille ja 168 grammaa naisille) ja matalimmat Puolassa (100 grammaa miehille ja 50 grammaa naisille). Kyseinen lähde ilmoittaa Suomen vähäisen riskin rajoiksi miehille 165 grammaa (alle 15 annosta) ja naisille 110 grammaa (alle 10 annosta) (www.alko.fi). Päiväkäytön vähäisen riskin raja vaihtelee miehillä välillä grammaa ja naisilla pääsääntöisesti välillä grammaa. Yhdysvalloissa vähäisen riskin raja on naisille 7 ja miehille 14 viikkoannosta (annos 14 grammaa absoluuttista alkoholia). Vain Itävalta ilmoittaa haitallisen käytön rajan, joka on miehillä 60 grammaa ja naisilla 40 grammaa absoluuttista alkoholia päivässä (www.icap.org). Kansainvälinen kokemus on, etteivät rajat toimi ja alkoholin terveyshaitat jatkavat kasvuaan. Britannian parlamentin Tiede- ja teknologiakomitean (Science and Technology Committee) selitys on, etteivät ihmiset tiedä, paljonko annos on. Tutkijat suosittelevat annosneuvojen sijaan kahta täysin alkoholitonta päivää viikossa. Suomen rajat ja niiden tausta Suomessa alkoholinkäytön riskirajojen lähtökohtana on ollut se, että ammattilaiset halusivat selkeät ohjeet siitä, milloin potilaan alkoholin käyttöön olisi luvallista puuttua. Siksi Suomen rajat ovat ns. korkean riskin eli haitallisen käytön rajat, joiden ylittäminen edellyttää mini-interventiohoitoa (taulukko). Ne eivät ole vähäisen riskin rajoja saatikka turvarajoja. Etenkin humalajuominen saattaa aiheuttaa tapaturmariskin jo selvästi alhaisemmilla rajoilla. Suurkulutuksen rajat on julkaistu alkujaan Suomen Lääkärilehdessä vuonna 1992 ja ne perustuvat tieteelliseen tietoon. Rajoja on käytetty laajasti muun muassa kansallisen alkoholiohjelman tiedotusmateriaalissa. Ikäihmisille Suomessa käytetään rajoina Amerikan geriatriyhdistyksen rajoja. Nämä rajat ovat vähäisen riskin rajat ja siis lähtökohdiltaan työikäisen väestön rajojen kanssa erilaiset (taulukko). Myös Suomen kansallinen ravitsemussuositus ottaa kantaa alkoholiin. Sen mukaan päivittäisestä kokonaisenergiasta korkeintaan viisi prosenttia saisi tulla alkoholista. Tämä tarkoittaa maksimissaan kahta Rajojen asettamisella halutaan ohjata juomista riskittömään suuntaan. päivittäistä drinkkiä miehille sekä yhtä naisille ja eläkeikäisille. Ravitsemussuosituksen rajoja voi pitää ns. kohtuukäytön rajoina. Alkon nettisivuilla (www.alko.fi) esitellään kolmiportainen rajakokonaisuus. Aiemmin mainitun vähäisen riskin rajan lisäksi naisille ja miehille on vahingollisen käytön raja, joka on naisille yli 16 ja miehille yli 24 alkoholiannosta viikossa. Näiden kahden raja-arvon väliin jää alue, jolloin kehotetaan tarkkailemaan omaa käyttöä (naiset ja miehet annosta viikossa). Joillakin riskeillä kynnysarvo, joillakin ei Hiljattain päivitetyn Alkoholiongelmaisen käypä hoito -ohjeistuksen sanoma on, että kohtuukäyttäjien terveys on keskimäärin hieman parempi ja suurkuluttajien huomattavasti heikompi kuin raittiiden. Kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Yli 40 grammaa alkoholia vuorokaudessa käyttävien miesten ja yli 20 grammaa vuorokaudessa käyttävien naisten kokonaiskuolleisuus on merkitsevästi suurempi kuin raittiiden. Alkoholin kulutus lisää useiden sairauksien mm. rintasyövän riskiä ilman kynnysarvoa, mutta toisaalta riski kasvaa varsin vähän. Joillakin riskeillä on selkeä kynnysarvo. Esimerkiksi vasta alkoholinkäyttömäärä 25 grammaa vuorokaudessa (yli kaksi drinkkiä päivässä) näyttää kohottavan verenpainetta. Riskirajojen alentamiselle ei tieteellistä pohjaa Riskirajojen alentamisesta käydään keskustelua Suomessa. Keskusteluun on useita syitä: muiden maiden matalammat rajat, lisääntyvä tieto alkoholin mahdollisista haitoista jo pienillä annoksilla ja se, että Suomen rajat käsitetään joskus jopa tavoiterajoiksi. Tavoiteraja tarkoittaa, että muutoin pienempiin määriin tyytyvä henkilö ryhtyykin virheellisen turvallisuuden tunteen suojelemana juomaan aikomaansa enemmän. Muiden maiden rajat ovat vähäisen riskin rajoja eivätkä ne ole siten verrannollisia meidän rajoihimme. Voidaan pohtia, pitäisikö olla kahdet rajat: neuvontarajat (riskirajat) ammattilaisille ja vähäisen riskin (kohtuukäytön) rajat väestölle. Matalat rajat eivät kuitenkaan ole muissa maissa johtaneet riskikulutuksen vähentymiseen. Kun pelätään, että ihmiset mieltävät suurkulutuksen rajat tavoiterajoiksi, voi olettaa, että vähäisen riskin rajat ymmärrettäisiin turvarajoiksi. Kumpikin väärinymmärrys olisi varmaankin yhtä haitallinen.

9 Nykyiset suomalaiset alkoholin riskikulutuksen annosrajat Mies Yli Nainen 65-vuotias Viikossa Päivässä Kerralla Yksi alkoholiannos on 12 grammaa absoluuttista alkoholia = 0,33 l keskiolutta, = 12 cl mietoa viiniä tai = 4 cl väkeviä Rajat koskevat tervettä keskikokoista henkilöä. Suomalaiset riskikäytön rajat ovat mini-intervention rajat. Useiden eri rajojen olemassaolo voi myös aiheuttaa entistä enemmän sekaannusta sekä väestön että ammattilaisten piirissä. Jo vähäinen alkoholinkäyttö kasvattaa joidenkin sairauksien riskiä. Tästä esimerkkinä on, että rintasyövän saa 80 ikävuoteen mennessä 88 alkoholista täysin kieltäytyvää naista tuhannesta. Yhden drinkin päivässä juovista rintasyövän saa 94 ja kaksi drinkkiä juovista 101. Vastaavat prosentuaaliset nousut ovat 0,6 prosenttia ja 1 prosentti. Riskin lisääntyminen on tilastollisesti mutta ei käytännössä merkitsevä. Kun tähän vielä yhdistetään alkoholin pienten käyttömäärien suojaava vaikutus esimerkiksi sepelvaltimotaudilta, ei ole tieteellistä perustetta madaltaa riskirajoja. Jos riski- eli hoitorajoja madallettaisiin, se voisi heikentää hoitoon motivoitumista. Riskikäyttäjien suhtautumista kuvastaa nettikommentti liittyen aiemmin mainittuun Tiede- ja teknologiakomitean uutiseen: Hah hah! Vai, että suurkuluttaja jos nauttii yli 7 annosta kerralla. Tuon logiikan mukaan suomalaismiehistä on suurkuluttajia selvästi yli 50 %. Minä ainakin juon alkoholia humaltumistarkoituksessa eikä alle 7 annoksella känniin pääse vaikka jois ne tunnin sisään. Kommentti kuvastaa myös sitä, että puuttumisrajoja madaltamalla enemmistö suomalaisista olisi mini-intervention tarpeessa. Mietittäväksi jää, olisiko tämä alkoholinkäyttöön puuttumisen liiallista medikalisointia. Hoitavan tahon perspektiivistä katsoen suomalaisille riskirajoille, joiden tarkoitus on olla puuttumisrajoja, ei ole madaltamisen tarvetta. Ne perustuvat tieteelliseen tietoon ja ovat siten uskottavia ilman asenteellista latausta. Väestötiedotuksessa näitä rajoja voi hyvin käyttää, kunhan niiden tarkoitus ja merkitys tulee selvästi ilmi. x KIRJALLISUUS: Alkoholiongelmaisen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2011 (viitattu ). Saatavilla internetissä: www. kaypahoito.fi. Pekka Sillanaukee, Kalervo Kiianmaa, Risto Roine & Kaija Seppä: Alkoholin suurkulutuksen kriteerit. Suomen Lääkärilehti 31/1992. Kaija Seppä työskentelee päihdelääketieteen professorina Tampereen yliopistossa ja ylilääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian tulosalueella.

10 Se virittää sittenkin Valistus sivistymisen prosessina Yksittäisten valistuskampanjoiden vaikuttavuus on vähäinen. Mutta kun valistus ymmärretään pitkäaikaisina ja laaja-alaisina kulttuurisina interventioina, sillä on vaikutusta. Tupakoinnissa ja kuritusväkivallassa tapahtuneet muutokset ovat tästä hyviä esimerkkejä. MATTI PIISPA x interventioihin ja strategioihin verrattuina valistusohjelmat ovat kalliita ja niiden pitkäkestoinen vaikutus Muihin alkoholin kulutukseen ja alkoholiongelmiin näyttää vähäiseltä ( ) Laajat väestötason valistusohjelmat ovat hyvin suosittuja, mutta niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä ( ) On epätodennäköistä, että alkoholihaittoja ehkäisemään pyrkivällä valistuksella hyvin rahoitettunakaan saavutettaisiin merkittäviä tai pysyviä tuloksia. Tämä kansainvälisen tutkijaryhmän arvio valistuksen vaikutuksettomuudesta perustuu laajaan tutkimusnäyttöön ja on epäilemättä oikea, kun tarkastellaan yksittäisten valistuskampanjoiden vaikutuksia kohderyhmiensä käyttäytymiseen. Kuva kuitenkin muuttuu, kun tutkitaan monien erilaisten valistustekojen ja -prosessien yhteisvaikutuksia pitkän ajan, vuosikymmenten, kuluessa. Otan esimerkeiksi tupakoinnissa ja lapsiin kohdistuvassa kuritusväkivallassa Suomessa tapahtuneet muutokset. Miesten tupakoinnin väheneminen Kuvio 1 osoittaa, että miesten päivittäinen tupakointi on selvästi vähentynyt viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Työikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 1970-luvun lopussa noin 35 prosenttia mutta vuonna 2010 enää 23 prosenttia. Väitän, että tämä muutos on ennen kaikkea monipuolisen valistustyön tulos. Tutkimustietoon tukeutuen tupakointi on määritelty Suomessa viime vuosikymmenten aikana ensin kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja myöhemmin vielä ympäristön ongelmaksi (passiivinen tupakointi) ja vakavan riippuvuuden aiheuttajaksi. Tupakoinninvastaisen terveysrintaman valistustyön ansiosta Suomessa ollaan hyvin tietoisia tupakoinnin ongelmallisuudesta. Media käsittelee tupakointia lähes yksinomaan ongelmanäkökulmista ja kannattaa tiukkaa tupakkapolitiikkaa. Aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kartoittaneiden tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia päivittäin tupakoivista on huolissaan tavan vaikutuksista omaan terveyteensä ja noin 60 prosenttia haluaisi lopettaa tupakoinnin. Pekka Hakkaraisen tutkimus Tupakka nautinnosta ongelmaksi osoittaa neljä syytä tupakointia vähentäneen valistustyön menestyksellisyydelle. Siinä on ensinnäkin aina korostettu myönteisiä tavoitteita: pyrkimyksenä on ihmisten terveyden edistäminen, ei tupakoinnin vastustaminen sinänsä. Toiseksi tupakointi on kytketty suomalaisten kansantauteihin ja niiden riskitekijöihin ja korostettu, että tupakointiin puuttumalla voidaan olennaisesti vähentää kansantaudeista johtuvia ennenaikaisia kuolemia. Kolmanneksi valistustyössä on ahkerasti hyödynnetty tutkimustietoa, esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektia, nuorten terveystapatutkimuksia ja aikuisväestön terveyskäyttäytymisen tutkimuksia. Tämän rinnalla on kuitenkin neljänneksi jatkuvasti harjoitettu kansalaistarkkailua : reagoitu herkästi siihen, mitä tupakkarintamalla tapahtuu ja nostettu uusia teemoja julkiseen keskusteluun. Nuorten miesten tupakoinnissa on ollut sama aleneva trendi kuin kaikkien miesten tupakoinnissa: päivittäin tupakoivien nuorten miesten osuus on lähes puolittunut 30 viime vuoden aikana. Kaikkien naisten käyrä kuviossa 1 sen sijaan on pysynyt varsin tasaisena, ja nuorten naisten tupakointi on vähentynyt vasta aivan viime vuosina. Tämä muistuttaa siitä, että valistuksella on aina vastavoimia, jotka voivat estää sen tavoitteiden toteutumisen. Ehkä noin 15 prosenttia on taso, jonka alle voimakkaan riippuvuuden aiheuttavan ja vahvoja kulttuurisia merkityksiä sisältävän tupakoinnin yleisyys ei vielä voi ilman täyskieltoa ja kriminalisointia laskea? Kuritusväkivallan väheneminen Lastensuojelun keskusliiton tutkija Heikki Sariola teki vuonna 1988 peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille kyselyn omien vanhempien heihin käyttämästä fyysisestä väkivallasta ja ei-väkivaltaisista aggression ilmauksista. Samat kysymykset uusittiin vuonna 2008 tehdyssä Lapsiuhritutkimuksessa. Muutokset käyvät ilmi kuviosta 2. Nuorten kokemukset vanhempiensa käyttämistä fyysisen väkivallan ja symbolisen aggression muo- 10

11 Kuvio 1. Päivittäin tupakoivien vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet (%) vuosina % n v Miehet n v Naiset n v Miehet n v Naiset Lähde: Helakorpi ym.: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät doista vähenivät 20 vuoden aikana huomattavasti. Kaikkein selvin muutos oli kokemuksissa lievästä väkivallasta eli niistä teoista, joita aiemmin kutsuttiin ruumiilliseksi kuritukseksi. Tukistusta, ravistelua ja tönimistä kokeneiden osuus vähentyi puoleen, läimäyttämisiä, piiskaamista ja selkäsaunoja kokeneiden osuus vielä enemmän vuoden 1988 luvuista. Muutokset liittyivät sekä äitien että isien käyttäytymiseen. Tuloksia tulkitessaan vuoden 2008 tutkimuksen tekijät Heikki Sariola ja Noora Ellonen muistuttavat, että 1980-luvulla yli 40 prosenttia väestöstä piti ruumiillista kuritusta ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävänä kasvatuskeinona, vaikka vanhempien kuritusoikeus oli poistettu rikoslaista vuonna 1979 ja kurituksen käyttö kielletty erikseen vuoden 1984 alussa voimaan tulleessa laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Vuoden 1988 tutkimukseen vastanneet nuoret olivat siis eläneet yhteiskunnassa, jossa kysymys ruumiillisesta kurituksesta ei vielä ollut yleisesti noussut julkisten ja yksityisten keskustelujen asialistalle. Nyt tilanne on toinen. Sariola ja Ellonen kirjoittavat: Paitsi että ruumiillisen kurituksen käyttö oli vuoden 2008 kyselyä tehtäessä ollut laitonta jo 24 vuotta, on myös tieto siitä vuosien varrella levinnyt. Lisäksi viime vuosina on asiasta jälleen aktiivisesti kampanjoitu. Kuritusväkivalta ei enää ole yleisesti hyväksyttyä, vaan pikemminkin se mielletään sosiaaliseksi ongelmaksi (kursivointi MP). Lastensuojelun keskusliiton vuonna 2007 tekemässä kyselyssä ruumiillisen kurituksen hyväksyi enää neljäsosa vastaajista. Kun tupakkavalistus on liittynyt yleisempään terveystiedon ja -tietoisuuden leviämiseen ja saanut tukea lainsäädännöstä, kuritusväkivaltaa vähentänyt valistus on liittynyt lapsinäkökulman yleisempään esiinnousuun yhteiskuntapolitiikassa ja tutkimuksessa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ratifioitu Suomessa Politiikkaohjelmissa on alettu korostaa toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointia. Lapsiin kohdistuvasta tutkimuksesta on kehittynyt vahva tutkimusalue. Kuvaamani muutokset tupakoinnissa ja kuritusväkivallassa ovat siis olleet laajojen prosessien tulos. Valistuksen osuutta niissä ei voida eikä ole tarpeen täsmällisesti määritellä. Valistuksen ohella painottaisin lainsäädännön merkitystä. Työpaikkojen tupakointikiellot ja tupakkatuotteiden myynnin rajoitukset, ruumiillisen kurituksen kriminalisointi ja lastensuojelulait ovat ilman muuta vähentäneet tupakointia ja kuritusväkivaltaa. Voidaan sanoa, että lainsäädäntö ja valistus ovat tukeneet toisiaan: valistus on luonut edellytyksiä lainsäädännölle, ja lait puolestaan ovat vahvistaneet ja alleviivanneet valistuksen viestejä. Valistus on sivistymistä Esimerkkini osoittavat, että valistuksella on vaikutusta, kun se ymmärretään pitkäaikaisina ja laaja-alai- 11

12 Kuvio 2. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten kokemukset äidin ja/tai isän käyttämästä väkivallasta ennen 14 vuoden ikää vuosina 1988 ja 2008 (%-osuus vastaajista). Murjottanut tai kieltäytynyt puhumasta Haukkunut, nälvinyt, kiroillut Heittänyt, lyönyt tai potkaissut esinettä Uhannut väkivallalla Tyrkännyt, töninyt tai ravistellut Tukistanut Läimäyttänyt Antanut piiskaa Antanut selkäsaunan Lyönyt nyrkillä Lyönyt esineellä Potkaissut Uhannut veitsellä tai aseella Käyttänyt veistä tai ampuma-asetta % n 2008 n Lähde: Ellonen ym.: Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. sina kulttuurisina interventioina ja niistä syntyvinä hitaina uuden tietoisuuden ja sivistyksen prosesseina. Tällaiset prosessit eivät kytkeydy mihinkään yksittäisiin valistustekoihin ja -kampanjoihin. Niille ei yleensä voida osoittaa selvää alkupistettä tai alullepanijaa. Sivistymisprosesseissa on paljon toimijoita eivätkä ne ole eri alojen koulutettujen ammattilaisten yksinoikeus. Sivistymisprosessit kehkeytyvät, kun asioita selvitetään ja niistä keskustellaan pitkäaikaisesti ja moniäänisesti. Tutkimusten, julkisuuden ja lainsäädännön myötä syntyy vähitellen uutta sosiaalista normistoa ja ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Uudet, entistä sivistyneemmät käytännöt voivat olla aluksi vähemmistössä. Niiden leviäminen ja juurtuminen edellyttää ennen kaikkea julkisuutta. Median on annettava uusille käytännöille myönteistä ja vanhoille käytännöille kielteistä huomiota tai jättää jälkimmäiset huomiotta. Tupakoinnin ja kuritusväkivallan vähenemisen lisäksi hyviä esimerkkejä pitkäaikaisen valistuksen vaikutuksista ovat ympäristötekojen (esim. jätteiden lajittelun) lisääntyminen ja ruokavalioiden terveellistyminen. Sen sijaan suomalainen alkoholikulttuuri näyttää sitkeästi vastustavan valistusta: humalalla on Suomessa edelleen kovin tärkeä asema ja humalahaitat ovat yleisiä. Selittyneekö tämä muutosvastarinta humalaan liittyvillä vahvoilla myönteisillä merkityksillä? Vai onko vika harjoitetussa alkoholivalistuksessa? x KIRJALLISUUTTA: Thomas Babor ym.: Alcohol: No Ordinary Commodity. Research and public policy. Oxford University Press Pekka Hakkarainen: Tupakka nautinnosta ongelmaksi. Vastapaino Satu Helakorpi ym.: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja 15/2011. Matti Piispa: Valistus, holhous, suojelu. Tutkimus alkoholipoliittisesta ja tupakkapoliittisesta mielipideilmastosta. Acta Universitatis Tamperensis 564, Heikki Sariola & Noora Ellonen: Perheessä koettu väkivalta. Julkaisussa Noora Ellonen ym.: Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 87/2008. Markku Soikkeli ym.: Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Julkaisuja 116. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura YTT Matti Piispa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, joka on tutkinut paljon valistusta ja mediajulkisuutta. Kommentoi: 12

13 JUKKA HEINONEN heinonen ÄRINÄÄ Kirjailija Tuomas Kyrö on synnyttänyt Mielensäpahoittajan. Hän on vanha ukko, joka on vakuuttunut siitä että ennen kaikki oli paljon paremmin. Tyytymättömyys nykymenoa kohtaan purkautuu jatkuvana ärisemisenä. Huomaan usein olevani Mielensäpahoittajan sukulaissielu. Otetaan esimerkiksi työelämä. Sen uusissa kotkotuksissa on paljon outoa. Kyllä en ymmärrä vuokaavioita. Todisteeksi siitä, että on ajan hengessä mukana, sellainen pitää rustata jokaiseen esitykseen. Ja powerpointteihin vielä niin, että laatikot tipahtelevat sievästi yksi kerrallaan toistensa jatkeeksi esittäjän puheen tahdissa. Ihailen välillä työpäivän luppohetkinä erään työprosessin vuokaaviona esitettyä kulkua. Siinä asiakas ongelmineen tulee paperin ylälaidasta sisään, tallustaa 11 laatikon läpi ja poistuu alalaidasta ratkaisun löytäneenä ulos. Tämä on lyhyt reitti: joidenkin on tarpeen poiketa matkalla useammallekin monilaatikkoiselle sivupolulle, joista sitten taas palataan paksulle nuoliviivalle. Kaaviossa on kaikkiaan 21 eri laatikkoa. Mahtaako piirtäjä itsekään uskoa luomukseensa? Tietysti on hyvä tehdä mallinnuksia. Ideaalimaailman sijaan niiden pitäisi kuvata sitä, miten asiat reaalimaailmassa oikeasti menevät. Monikaan vuokaavion stailaaja ei esimerkiksi piirrä niihin pakonuolia. Väitän kuitenkin, että monenlaisessa auttamistyössä jokunen asiakas ottaa hatkat laatikoiden välillä. Aivan kaikille ratkaisua ei edes tahdo löytyä. Ja jotkut jääräpäät harppovat laatikoita ihan väärässä järjestyksessä. Entäs sitten luupit? Ne tilanteet, joissa asiakas jää pyörimään pitkäksi aikaa samaa kehää ja singahtaa siitä sitten ties mihin usein toki eteenkinpäin. Elämä on niin monimutkaista, että sen taivuttaminen vuokaavioksi ei tahdo onnistua hyvälläkään grafiikkaohjelmalla. Siteeraan Boris Pasternakin säettä: Ei elämää kuin peltoa voi ylittää. Nyt huomaan olevani eri mieltä jo itseni kanssa. Toisaalta on niin, että asiakastyö ei ole ainutkertaisten yksittäistapausten kokoelma, josta ei voisi lausua mitään yleistettävää. Kuitenkin hoitotyön mallien pitää kuvata todellisuutta, eikä todellisuutta pidä yrittää pakottaa vuokaavioiden mukaiseksi. Uuttera mallittaminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että prosessikuvauksia ryhdytään pitämään totena ja siitä poikkeavaa tosielämän kulkua häiriökäyttäytymisenä, joka pitää saada paimennettua takaisin kaidalle vuopolulle. Asiakas, joka ei kulje keksimäämme polkua, määritellään vähintään motivoitumattomaksi. Työelämään on tullut jatkuvasti lisää erilaista kokoustamista ja kokousmuistioita, koordinointia, raportointia, seurantaa ja muuta hallinnollista puuhaa. Osin sitä tarvitaan, mutta osin se kertoo lisääntyneestä työnteon kontrolloinnista. Pahimmillaan työpaikkaa ei enää erota avovankilaosastosta. Kyllä minä niin mieleni pahoitan, kun aikaa varsinaisen työnteon sijasta kuluu joutavaan kekkalointiin. x Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu- Sääti össä. Kommentoi: fi/tiimi 13

14 Monenkirjavia kukkia kitkemään Ehkäisevää päihdetyötä ei pidä tehdä mutu-pohjalta. Päihde-ehkäisyyn ei tarvita tuhansia kukkia kukkimaan, vaan tieteen tuottamaan tietoon perustuvia toimia, sanoi Suomessa vieraillut sosiologi Harold Holder. AULI SAUKKONEN x Harold Holder vieraili Suomessa kansallisen alkoholiohjelman toimintakauden loppuseminaarin puhujana. Holder on toiminut kalifornialaisen preventiotutkimuskeskuksen (Prevention Research Center, PRC) johtajana ja hän on maailman tunnetuimpia nimiä yhteisöperustaisen päihde-ehkäisyn alalla. Holder sanoi, että ehkäisevässä päihdetyössä suurin virhe on, että siinä tehdään paljon asioita, joilla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Tämä on huono uutinen. Sen sijaan hyvä uutinen on, että koska arviointia ei tehdä, asia ei ole yleisessä tiedossa. Toinen virhe on, ettemme sovella käytäntöön sitä minkä jo tiedämme. Teemme ennemmin sitä mikä tuntuu hyvältä. Vaikka toki silläkin voi olla vaikutusta. Helsingissä Holder puhui toimiviksi osoittautuneiden ehkäisytoimien ja tulosten mitattavuuden ja osoittamisen puolesta. Talous on entistä tiukemmassa myös Yhdysvalloissa, ja siksi poliitikot ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä hyötyä päihde-ehkäisystä on ja miksi sitä kannattaa rahoittaa. Siinä tilanteessa ei auta, vaikka hokisi kymmenen kertaa ehkäisy toimii. Väitteen toistaminen ei lisää sen uskottavuutta eikä muuta sitä todeksi, huomautti Holder. Mitattavia tuloksia saa aikaan paikallisin toimin. Auli Saukkonen Sosiologi Harold Holder (vas.) kertoi yhteisöperustaisesta päihde-ehkäisystä. Alkoholiohjelmaa vetävä THL:n kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen jakoi vuoroja yleisökysymyksille. 14

15 Älä lähetä lehdistötiedotteita, vaan syötä toimittajille aiheita. Emme tarvitse tuhansia kukkia kukkimaan, vaan yhden oikeanlaisen strategisen ruusupensaan. Tarvitsemme tieteen tuottamaa perustaa, toimiviksi osoittautuneita universaaleja totuuksia. Mikä toimii? Mikä ei toimi? Mitä sitten tiede on tuottanut? Mikä toimii? Suomalaista kuulijakuntaa ei yllättänyt Harold Holderin lista asioista, joilla tulosta alkoholin kulutuksen ja sen synnyttämien haittojen vähenemistä syntyy parhaiten. Holderin listan ykkösenä oli alkoholin vähittäismyyntihinta. Sitä seurasivat vastuullinen anniskelu ja ravintoloiden henkilökunnan koulutus, promillerajojen valvonta satunnaisin puhallustestein ja alkoholin saatavuuden ja myynnin rajoittaminen. Mikä taas ei toimi? Vaikka valistus ja median käyttäminen sen apuna on suosittua, on epätodennäköistä, että se toimii ainakaan yksinomaan, Holder totesi. Valistus lisää tietoisuutta ja ehkä muuttaa asenteitakin, mutta se ei yksinään muuta käyttäytymistä, sanoi Holder ja otti esimerkiksi tupakoinnin. Tupakoinnin terveyshaitoista tiedetään laajalti, mutta siitä huolimatta käyttäytyminen ei välttämättä muutu. Tiedotusta ja viestintää tarvitaan, mutta viisainta on yhdistää se tukemaan muita toimia. Holder korosti median mobilisointia ja sen kautta vaikuttamista. Media kannattaa ottaa huomioon, sillä medialla on uskottavuutta ja varsinkin poliitikkojen suuntaan. Toimittajankin töitä tehneenä hän sanoi vierastavansa ajatusta asianajojournalismista, median valjastamisesta jonkin tietyn asian ajamiseen. Pikemminkin kannattaa lähteä siitä, että toimittajat hoitakoot omat tehtävänsä, seuratkoot sitä mitä tapahtuu ja tehkööt siitä juttuja. Ehkäisevän työn tekijöiden kannattaa hyödyntää tilannetta. Älkää lähettäkö lehdistötiedotteita, vaan syöttäkää ennemmin toimittajille uutisia ja aiheita. Luokaa tilaisuuksia juttujen tekoon. Mediaylivoima ei ole sillä, jolla on eniten rahaa tai näyttävimmät materiaalit, sillä alueella ei edes kannata kilpailla. Mutta kun teillä on tietoa, käyttäkää sitä ja hankkikaa sillä näkyvyyttä. Pyytäkää ihmisiä kertomaan kokemuksiaan medialle. Suositeltavaa on myös, että avainhenkilöille opetetaan mediataitoja ja koulutetaan heitä siihen, kuinka toimittajien kanssa toimitaan. Holder esitteli esimerkkinä menestyksellisestä mediateosta kyselyn, jossa vertailtiin sitä, paljonko vanhemmat uskoivat nuorten juovan ja paljonko nuoret itse kertoivat juovansa. Vaikuttava oli myös lehtikuva olutvuoresta. Siinä näytettiin konkreettisesti, paljonko neljä hyvin nuoren näköistä tyttöä olisi saanut hankituksi juotavaa viikonloppubileisiin, sillä ikää ei pyydetty todistamaan ostopaikoissa. Se oli kommentti kauppiaille, jotka sanoivat, että papereita kysytään jatkuvasti kauppojen kassoilla. Ympäristö joko tukee tai sabotoi yksilön toimia Holder puhui yhteisöön suuntautuvan vaikuttamisen puolesta. Hän sanoi olevansa kiinnostunut yhteisöistä ja paikallisuudesta, koska siellä kaikki tapahtuu. Siellä esimerkiksi kansallisen tason päätökset pannaan toimeen. Kun muutetaan ympäristöä, vaikutetaan väestötasolla. Ympäristötason muutokset koskevat esimerkiksi alkoholipolitiikkaa, lakeja ja säädöksiä, niiden toimeenpanoa, toimintatapoja ja -kulttuuria, eli tekijöitä, jotka vaikuttavat päihteiden käyttöön ja saatavuuteen. Henkilökohtaisessa muutoksessa autetaan yhtä ihmistä kerrallaan, mutta silloinkaan kyse ei ole puhtaasti yksilön päätöksistä. Ympäristö joko tukee tai sabotoi niitä. Ehkäisevän päihdetyön tuottaman muutoksen pitää olla mitattavissa, ja mitattavia tuloksia saa aikaan juuri paikallisin toimin, sanoi Holder. Esimerkkinä hän esitteli amerikkalaista viisivuotista projektia, jonka tavoitteena oli ehkäistä alkoholiin liittyviä vammautumisia ja kuolemia. Aluksi mietittiin, kuinka haitat, joihin toimilla oli tarkoitus vaikuttaa, näkyvät. Tietyn ajan jälkeen katsottiin ennen-jälkeen-mittauksin, miten toimet olivat purreet. x 15

16 Miksi nuorten alkoholinkäyttö vähenee? Nuorten yleistynyt raittius ja vähenevä alkoholinkäyttö on trendi, jota sietäisi tutkia, todettiin Alkoholitutkimussäätiön seminaarissa. AULI SAUKKONEN x Alaikäiset juovat yhä rajummin. Tämä on uutisotsikko joulukuulta Julkisuudessa on jumituttu kauhistelemaan nuorten juomista, mutta kyselytutkimusten perusteella nuorten juominen on vähentynyt. Nuorilla raittius on ollut 2000-luvun nouseva trendi ja humalajuominen laskeva trendi. Nuorten alkoholinkäyttöä tutkimuksen valossa pohdittiin Alkoholitutkimussäätiön järjestämässä seminaarissa. Samassa yhteydessä jaettiin myös säätiön vuotuiset apurahat. Teemoiltaan vaihtuvasta seminaarista on tarkoitus tehdä vuosittain toistuva tapahtuma. Onko raittiuden suosio syklittäistä? Nuorten ja jopa lasten juomisesta on totuttu puhumaan sillä tavalla, että se on huolestuttava ilmiö, joka lisääntyy koko ajan. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan puhu tämän puolesta. Sen sijaan pelkään pahoin, että julkisuudessa joskus esiintyvä kuva turuilla ja toreilla juopottelevista nuorista on omiaan lisäämään nuorten painetta juomiseen, epäili Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintonen. Kukaan ei ole tutkinut, mitä syitä on nuorten luvulla vähentyneen alkoholinkäytön taustalla. Lintonen piti kysymystä tärkeänä tutkia. Hän arveli, että taustalta saattaa löytyä esimerkiksi nuorten kulttuuriin ja heidän juomiselle ja juomattomuudelle antamiinsa merkityksiin liittyviä syitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa rahapelitutkimusta tekevä Torsten Winter huomautti, että nuorten alkoholinkäytössä on nähtävissä syklisyyttä luvulla raittius oli nuorilla korkeassa kurssissa, 1990-luvulla oli kosteampaa ja 2000-luvulla raittius nähdään taas arvokkaana. Winter viittasi Klaus Mäkelän lanseeraamaan käsitteeseen vaikeat selitykset. Niillä tarkoitetaan sen tyyppisiä asioita, kuten ideologiat, arvot, mielialatekijät. Ehkä niistä voisi löytyä selitystä. Ehkä nuoret haluavat alkoholinkäytölläänkin erottua vanhemmista. Tai ehkä sillä jokin nuorisoryhmä haluaa erottua sillä toisesta ryhmästä. Raittiuteen tarvitaan kriittisyyttä, sitä että osaa ja haluaa itse miettiä, mitä hyviä ja huonoja puolia siinä on. Alkoholikulttuuria ihannoidaan edelleen Alkoholitutkimussäätiön seminaariin oli kutsuttu tutkimustaan esittelemään tutkijoita, jotka olivat 2000-luvulla tehneet väitöskirjan nuorten juomiseen liittyvästä aiheesta. Nykyään erityisopettajana Viikin normaalikoulussa Helsingissä työskentelevä Riia Palmqvist väitteli vuonna 2008 teemanaan nuorten päihteidenkäytölleen antamat selitykset ja erilaisten tekijöiden, kuten oman kehonkuvan ja kaveri- ja vanhempisuhteiden, vaikutus päihdekäyttäytymiseen. Palmqvistilla oli tutkimuksessaan kaksi aineistoa. Vuonna 1984 kyselyyn vastasi vuotiaita koko Suomesta ja vuonna 1999 peruskoulun kahdeksasluokkalaisia pääkaupunkiseudulta. Kumpanakin vuonna nuoria pyydettiin kertomaan, miksi he juovat alkoholia. Molempina vuosina suosikkivastaus oli en tiedä. Muuten vastauksissa ilmeni kiinnostavaa vaihtelua. Juomisen selittäminen kokeilunhalulla oli romahtanut 15 vuoden aikana 18 prosentista alle 3 prosenttiin. Humaltumisen merkitykselle juomisen motiivina oli käynyt päinvastoin: se oli noussut alle 2 prosentista 14 prosenttiin. (taulukko) Nykyisessä työssään erityisopettajana Riia Palmqvist seuraa läheltä nuorten elämää. Kännäilyn ja juhlimisen mallia saadaan niin tosi-tv:stä kuin kiekkoleijonien voittohulinoista. Alkoholikulttuurin ihannointi näkyy ja on sellaista hyvästi selvä päivä -ajattelua. Humaltumista haetaan jopa energiajuomista tai simasta. Kaiken kaikkiaan nuoret ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä, ja heidän päihteidenkäyttöään ohjailevat hyvin monenlaiset syyt. Seminaarissa nousi useampaan kertaa esiin arvelu, että nuoret ovat jakautuneet alkoholinkäytöltään kahteen entistä selvemmin toisistaan eroavaan ryhmään. Raittiiden vastapainona ovat reippaasti alkoholia käyttävät nuoret. Itselläni on sellainen mutu-tuntuma, että kahtiajakautuminen tapahtuu nopeasti ja polku lähtee menemään huonolle puolelle jo varhain, Riia Palmqvist sanoi. x tiimi

17 Nuorten selityksiä omalle alkoholinkäytölleen vuosina 1984 ja 1999, viisi yleisintä selitystä Lähde: Riia Palmqvistin väitöstutkimus ) Kaverien vaikutus (19 %) 1) En tiedä (24 %) 2) En tiedä (18 %) 2) Hauskanpito (17 %) 3) Kokeilunhalu (18 %) 3) Hyvät fiilikset (17 %) 4) Hauskanpito (16 %) 4) Humaltuminen (14 %) 5) Huonot fiilikset (15 %) 5) Halu juoda (8 %) MIKSI TUTKIMUSTIETO EI KANNA? Leviääkö päihdetutkimuksen tuottama tieto? Jalostuuko se poliittisiksi päätöksiksi tai hyödynnettäväksi päihdetyössä? Tutkimusten tulokset eivät saisi jäädä vain tutkijoiden kammioihin, tutkijatapaamisiin tai tiedelehtien sivuille, vaati Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintonen. Vaikka tuntuu, että tutkijan aika on tiukalla eikä julkisista puheenvuoroista kerry tieteellistä meriittiä, tutkimustuloksista pitäisi kuitenkin kertoa myös muuallekin kuin tiedejulkisuuteen. Tutkija on huolissaan ensisijaisesti tiedon karttumisesta, mutta tiedolla pitäisi olla merkitystä myös sen hyödyntämisen kannalta. Tutkimusaiheista pitäisi kuulla myös tutkijayhteisön ulkopuolella olevien toiveita. Vaikka tieteellinen tutkimus on pitkäjänteistä toimintaa eikä valitettavasti pysty tuottamaan tietoa tämän päivän polttavista ongelmista, toisaalta ongelmat ja tutkimusaiheet eivät usein katoa itsestään, Lintonen huomautti. Mutta miksi tuntuu siltä, että tutkimuksista esiin nousseella tiedolla ei ole vaikutusta siihen, mitä asiasta oikeasti ajatellaan? Miksi tieteellisen tutkimuksen esiin nostamat faktat eivät useinkaan näytä vaikuttavan poliittisessa päätöksenteossa? Tästä näkemyksiään kertoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen uuden kattojärjestön Sosten toiminnanjohtajana aloittanut Vertti Kiukas. Hän osallistui SDP:n edustajana hallitusneuvotteluihin keväällä Tieteellinen tutkimus ei useinkaan synnytä iskeviä otsikoita. Kevyin perustein tehtyjen kyselyjen tulokset tahtovat mennä ohi, selitti Kiukas. Politiikan toimijat uskovat niitä tutkimustuloksia, joita he haluavat uskoa. Saatetaan ajatella esimerkiksi, että sosiaalitieteissä ei tuoteta kovaa dataa vaan että tutkimustuloksista voidaan käydä keskustelua. Alkoholipolitiikka on enää vain pienten marginaalien pääaihe. Agendalle ei mahdu montaa päihdepoliittista asiaa. Siksi on hyvä, että järjestöt ovat keskittyneet puhumaan jostakin, ja viime aikoina aihe on ollut alkoholin mielikuvamainonta. Sosten toiminnanjohtajana Kiukas käytti puheenvuoronsa järjestönäkökulmasta. Järjestöissä ajatellaan usein, että kun niiden esille tuoma asia on painavaa, se yksinään riittää saamaan aikaan vaikutusta esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Tarvitaan kuitenkin muutakin. Myös tutkimustietoa on osattava markkinoida ja se on otettava osaksi modernia yhteiskunnallista viestintää. Tutkimustieto on paketoitava oikein ja sitä on tarjottava oikeassa muodossa ja oikean verran. x 17

18 Hoidon vaikuttavuudesta tietoa tilannearvioiden avulla Miten asiakkaan tilanne muuttuu päihdehoidon aikana? Tästä antaa tietoa A-klinikkasäätiön hoitorekisterin yhteyteen kehitetty päihdeasiakkaan tilannearvio. TUULI PITKÄNEN & MARIA INKINEN RODEO 18

19 Päihdepalveluiden keskeisenä tehtävänä on edistää myönteistä muutosta asiakkaiden päihteiden käytössä ja riippuvuuskäyttäytymisessä. Päihdepalveluilta perätään nykyään yhä enemmän näyttöä tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Vaikuttavuuden osoittamisessa tarvittavan tiedon kirjaaminen ja kerääminen on ollut A-klinikkasäätiön tärkeä kehittämiskohde jo muutaman vuoden ajan. Järjestelmällistä tietoa tarvitaan, jotta voidaan tehdä näkyväksi, millaisia muutoksia asiakaskunnan tilanteissa tapahtuu, millaisin tavoittein asiakassuhteissa edetään ja millaisia tuloksia saavutetaan. Apuvälineeksi on kehitetty päihdeasiakkaan tilannearvio. Se on mittari, joka kertoo muun muassa asiakkaan päihteidenkäytöstä, riippuvuuksista, hyvinvoinnista ja voimavaroista sekä hoidon tavoitteista. Arvion toistaminen tuottaa tietoa muutoksesta. Tilannearvio toimii osana päihdehoito- ja -kuntoutusyksiköissä käytettävää A-klinikkasäätiön hoitorekisteriohjelmaa, johon asiakastiedot kerätään. Tilannearviotyökalun kehittämistyössä on pyritty huomioimaan koko prosessi vuorovaikutustilanteesta asiakkaan kanssa aina asiakastietojärjestelmän tietokantoihin kertyvän tilastoaineiston hyödyntämiseen. Järjestelmällinen tiedonkeruu mahdollistaa ilmiöiden seuraamista niin yleisellä kuin yksilöllisellä tasolla pitkällä aikavälillä. Tilannearvion aihealueiden sisältö tuotettiin prosessiin osallistuneiden hiljaisen tiedon pohjalta. Sisältö pyrittiin saamaan vastaamaan asiakaskunnan tarpeita ja sitä, mihin hoidossa pyritään vaikuttamaan. Päihdeasiakkaan tilannearvion sisällöt päätyivät suurelta osin mukaan myös kansallisen sosiaalialan tietoteknologiahankkeen (Tikesos) päihdetyön sisältömäärityksiin. Asumiseen suurin tyytyväisyys Tilannearvio sisältää 38 kysymystä. Päihteiden käyttöä ja toiminnallisia riippuvuuksia käsitellään 14 kysymyksessä ja niitä arvioidaan asteikolla 1 4 (1=voimakas riippuvuus, esimerkiksi päivittäinen käyttö; 4=ei ongelmaa). Samaa arviointiasteikkoa käytetään myös kahdessa sosiaalisia haittoja koskevassa kysymyksessä. Muita kysymyksiä arvioidaan asteikolla 1 5 (1=huono tilanne, 5=hyvä tilanne). Viisi kysymystä koskee terveydentilaa, kuusi sosiaalista tilannetta, seitsemän voimavaroja ja neljä hoitoa. Lisäksi jokaisen kysymyksen kohdalla on mahdollista asettaa tavoite. Tavoitteissa on kolme tasovaihtoehtoa: tilanne pysyy ennallaan/ei pahene, tilanne paranee jonkin verran, tilanne paranee merkittävästi. Tilannearvioista kertynyt aineisto koottiin tarkasteltavaksi syksyllä Siihen mennessä tilannearvioita oli tehty yhteensä 327. Aineisto edustaa pääasiassa pitkäkestoisen avohoidon asiakkaita, sillä suurin osa aineistosta kertyi A-klinikoilta ja korvaushoitoyksiköistä. Asiakkaista hieman yli puolet oli ollut hoidossa vajaan vuoden ja viidennes yli viisi vuotta. Tehdyistä tilannearvioista joka kolmannessa oli arvioitu kaikki 38 asiaa. Joka kymmenennessä oli arvioitu vain muutamia asioita. Asiakkaat olivat arvioineet tilanteensa keskimääräisesti vähintään melko hyväksi kaikissa muissa asioissa paitsi tupakoinnin kohdalla. Elämäntilannetekijöistä parhaimmaksi oli arvioitu asumistilanne. Heikoimmiksi oli koettu taloudellinen tilanne, työ- ja opiskelutilanne, mielekäs toiminta ja omanarvontunne. Asiakkaiden halukkuus muutokseen oli suurta, samoin heidän kokemuksensa pystyvyydestä muutokseen. Asiakkaat kokivat tietävänsä paljon päihteistä, riskeistä ja riippuvuudesta. Myös hoitosuhteen asiakkaat arvioivat keskimäärin erittäin hyväksi, kuten myös omien hoitokäyntiensä toteutumisen. Terveyshaitoista kärsi 174 asiakasta ja niistä kolmannes oli koettu vähintään keskivaikeiksi. Yhteiskuntaan kohdistuvia sosiaalisia haittoja ja ihmissuhteisiin liittyviä sosiaalisia haittoja toi esiin kolmannes asiakkaista. Tavoitteita asetettu runsaasti Tavoitteita oli asetettu varsin paljon, vaikka niiden asettamista ei ollut varsinaisesti pyydetty. Vähintään yhden tavoitteen oli asettanut kaksi kolmannesta asiakkaista. Yleisimmin asetetut, muihin kuin riippuvuuksiin liittyvät tavoitteet on esitetty taulukossa. Kun johonkin asiaan liittyen oli asetettu tavoite, arvio asian nykytilasta oli keskimäärin huonompi kuin niillä, jotka eivät olleet asettaneet tavoitetta. Päihdetietous oli poikkeus sikäli, että tavoitteen asettaneet kokivat tietomääränsä päihteistä, riskeistä ja riippuvuuksista yhtä suuriksi kuin ne, jotka eivät olleet asettaneet siihen liittyvää tavoitetta. Korvaushoitoasiakkailla tavoitetaso oli yleisesti matalampi kuin muilla asiakkailla. Päihteiden käyttöä ja riippuvuuksia koskevia tavoitteita oli asetettu paljon, mikä kuvastaa hyvin sitä, miten monien riippuvuuksien kanssa asiakkaat kamppailevat. Alkoholinkäyttöä koskevia tavoitteita oli asetettu kaikkein eniten. Suurin osa tavoitteista kohdistui käytön vähentämiseen, mutta lisäksi monet käytön lopettaneet tavoittelivat pysymistä lopettamispäätöksessä. Tupakka jää helposti päihdehoidossa muiden aineiden varjoon, vaikka suurin osa asiakkaista tupa- Tilannearvio ottaa huomioon asiakkaan elämän kokonaisuuden. 19

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS Antti Maunu Antti Maunu Helsingin yliopisto, sosiologia VTM 2002, väitöskirja yökerhoista nuorten kaupunkilaisaikuisten sosiaalisena areenana suuren muuton

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet ja työelämä näkökulma aiheeseen EHYT ry perustajineen toteuttanut vuodesta 2005 työelämän päihdehaittojen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma Maritta Iso-Aho, Alko Oy 20.10.2009 Viisas vanhemmuus Millaisen mallin annat lapselle? Ohjelman taustaa Vanhempien ja aikuisten

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki tupakka digipelaaminen rahapelaaminen KANNABIS seksi alkoholi identiteetti nuoret sote lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki bileet työelämä turvallisuus

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot