1. DEKAANIN KATSAUS TIEDEKUNTA...

Transkriptio

1 1 Sisällys 1. DEKAANIN KATSAUS TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto Henkilökunta ja sen kehittäminen Dosenttien nimitykset Määrärahat Opiskelijat Opiskelijavalinta TUTKIMUS OPETUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMINNNAN LAATU VÄITÖSKIRJAT JULKAISUTOIMINTA... 5 Contents 1. MESSAGE FROM THE DEAN FACULTY Faculty Council Staff and development Appointments for Docentships Funding Students Enrolment RESEARCH DEVELOPMENT OF TRAINING QUALITY ASSURANCE DOCTORAL DISSERTATIONS PUBLICATIONS... 9 Liite - Appendix: Valikoima artikkeleita, jotka on julkaistu tieteellisissä sarjoissa - Selection of articles published in journals applying peer review... 10

2 2 1. DEKAANIN KATSAUS Vuosi merkitsi tiedekunnalle valmistumista vuoteen 2010, jolloin Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto sulautuvat Itä-Suomen yliopistoksi. Metsätieteellinen tiedekunta lopettaa toimintansa tiedekuntana, mutta metsätieteellinen tutkimus ja opetus jatkuvat Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan metsätieteiden osastossa. Metsätieteet luovat koko Itä- Suomen yliopistolle profiilia, jossa integroituu monen tieteenalan yhteistyö tutkimuksessa ja opetuksessa koko metsäsektorin ja kestävän metsätalouden kehittämiseksi. Tiedekunnan toiminta vuonna oli tuloksellinen: maisteritavoite (45) ylitettiin roimasti (99), mutta tohtorin tutkintojen määrä (9) jäi tavoitetta (12) pienemmäksi. Maistereiden suuri määrä johtui uuden tutkintorakenteen siirtymäajan päättymisestä, mutta myös European Forestrymaisteriohjelma oli tuottoisa. Vuoden aikana juuri valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään elpyi edellisvuoteen verrattuna. Varsinkin metsäteknologiaan ja metsäsuunnitteluun suuntautuneilla oli kysyntää, mutta myös monet biologisesti suuntautuneet sijoittuivat perinteisiin metsätalouden tehtäviin. Metsäteollisuuden rakennemuutos luo kuitenkin epävarmuutta, miten työmarkkinat kehittyvät lähivuosina. Globalisaatio, ympäristönmuutos ja uudet painotukset energian tuotannossa muuttavat metsätieteellisiä tutkimus- ja koulutustarpeita, joiden ennakoiminen on tärkeä osa tiedekunnan työtä. Vuonna tiedekunta koordinoi Silva Network -yhteistyöverkostoa, johon osallistui 40 eurooppalaista metsäopetusyksikköä sekä Erasmus Mundus ohjelmassa toimivaa M.Sc. European Forestry -maisteriohjelmaa. Tiedekunta koordinoi myös Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelmaa, joka on yksi Cross Border University maisteriohjelmista. International Partnership for Forestry Education (IPFE) metsäopetusta maailmanlaajuisesti kehittävän yhteisön sihteeristö toimi tiedekunnassa. IPFE perusti Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan metsäalan koulutuksen yliopistoverkostot sekä järjesti Pekingissä maailmanlaajuisen kokouksen teemalla Symposium of Forest Education. Vuonna tiedekunta koordinoi edelleen myös valtakunnallista metsätieteiden tutkijakoulua sekä saksalaisen Göttingenin yliopiston kanssa yhteistä tutkijakoulua. Tiedekunta osallistui myös pohjoismaisen The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network (NOVA) koulutusverkoston työhön. Metsäteknologian tohtorikoulutuksen tehostamiseksi tiedekunta käynnisti yhteisen tutkijakoulun (FIRST- tutkijakoulu) Ruotsin maatalousyliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Vuonna tiedekunnan työtä jäsensivät myös laatukäsikirjan laadinta ja tiedekunnan toiminnan laadun auditointi. Myös tutkimuksen laadun arviointi saatettiin päätökseen vuoden alkupuolella. Kansainvälinen arviointipaneeli totesi koko tiedekunnan tutkimustyön korkeatasoiseksi, ja metsäympäristön hoidon ja suojelun sekä metsäsuunnittelun ja metsäekonomian tutkimus sijoittuivat Joensuun yliopiston parhaimmistoon. Vuoden aikana mm. kaukokartoituksen tutkimus jatkui aktiivisesti. Bioenergiatutkimus vahvistui merkittävästi, kun energiapellettien tutkimuksen professori aloitti työnsä tiedekunnassa Vapo Oy:n lahjoituksen turvin. Tiedekunnassa aloitti työnsä myös luonnonvarojen elinkaaritutkimuksen professori Joensuun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisrahoituksen turvin. Bioenergiatutkimusta vahvisti myös Metsäenergia-hanke, jossa selvitetään yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa bioenergiaraakaaineiden hankintaan, ominaisuuksiin ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteinen Itä-Suomen yliopiston ilmaston ja bioenergian tutkimushanke jatkui. Tiedekunnan tutkimusta vahvisti Joensuun yliopiston rahoittama Center of Excellence in Boreal Forest Ecosystem Management Research - osaamiskeskittymä. Tiedekunta osallistui myös Joensuun yliopiston rahoittaman Metsä, ympäristö ja yhteiskunta osaamiskeskittymän työhön. Tiedekunta oli päävastuussa Joensuun yliopistossa järjestetystä kansainvälisestä tutkijakokouksesta: IUFRO Working Party Wood Quality Modelling, Sixth workshop: Connection between Forest Resources and Wood Quality: Modelling Approaches and Simulation Software. Kokoukseen osallistui 60 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Vuosi oli aktiivinen, mistä kiitän kaikkia metsätieteellisessä tiedekunnassa työskennelleitä ja opiskelleita. Seppo Kellomäki Dekaani

3 3 2. TIEDEKUNTA 2.1. Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvosto kokoontui 12 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin yhteensä 68 asiaa. Dekaani teki 254 päätöstä. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano vuoden lopussa oli seuraava (varajäsen): Professorit prof. Seppo Kellomäki, pj. prof. Matti Maltamo (yliassistentti Heli Peltola) prof. Paavo Pelkonen (prof. Jari Kouki) Muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta yliassistentti Katri Luostarinen (yliassistentti Tarja Lehto) yliassistentti Jukka Matero (FT Aija Ryyppö) Opiskelijat opiskelija Heli Kymäläinen (opiskelija Petri Ronkainen) opiskelija Markus Melin (opiskelija Hanna Haavikko) Tiedekunnan dekaanina työskenteli professori Seppo Kellomäki ja varadekaanina professori Paavo Pelkonen Henkilökunta ja sen kehittäminen Tiedekunnassa opetushenkilökuntaa ja muuta vakinaista henkilökuntaa työskenteli yhteensä 27 henkilötyövuotta. Tutkijoita oli puolestaan 27,5 ja muuta määräaikaista henkilöstöä 23 henkilötyövuotta. Tiedekunnassa oli 13 professorin virkaa, joista kaksi oli yhteistä (tiedekunnan osuus 20 %) metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Professuureista kaksi on perustettu viiden vuoden määräajaksi: VAPO OY lahjoitusvaroilla työskentelevä energiapelletien tutkimuksen professori sekä luonnon varojen käytön elinkaartitutkimuksen professuurin, joka on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Joensuun yliopiston yhteinen (tiedekunnan osuus 50%). Tiedekunnassa oli lisäksi kahdeksan yliassistenttia. Vuoden aikana tehtiin seuraavat nimitykset opetusvirkoihin. MMT Lauri Sikanen, professori (energiapellettien tutkimus, erityisesti raakaaineiden hankinta ja ominaisuudet) YTT Pekka Leskinen, tutkimusprofessori (Suomen Ympäristökeskuksen ja Joensuun yliopiston yhteinen uusiutuvien luonnonvarojen käytön, erityisesti elinkaaritutkimuksen tutkimusprofessori) Metsänsuunnittelun professori Timo Pukkalan viransijaisena toimi koko vuoden MMT Mikko Kurttila. Yliassistentti Atte Komosen virkavapauden ajan ympäristötieteiden yliassistentin virkaa hoiti FT Olli-Pekka Tikkanen Dosenttien nimitykset MMT Ilkka Korpela (metsänarvioimistiede, erityisesti fotogrammetriset sovellukset) Ph.D. Marcus Lindner (metsänhoitotiede, erityisesti mallinnus) MMT Jukka Malinen (metsäteknologia, erityisesti puuraaka-aineen arvoketjuanalyysit puunhankinnassa) MMT Gert-Jan Nabuurs (metsävaramallintaminen ja suunnittelu) 2.4. Määrärahat Perusrahoitus Muu rahoitus Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä Opiskelijat Kaikki perustutkinto-opiskelijat 335 Kaikki jatko-opiskelijat 64 Ulkomaalaiset opiskelijat 167, joista jatkoopiskelijoita 18, perustutkinto-opiskelijoita 73 ja vaihto-opiskelijoita Tutkintotavoitteet ja niiden saavuttaminen Tutkintotavoitteet suunnitelmakaudella olivat keskimäärin 45 perustutkintoa ja 12 tohtorintutkintoa. Perustutkintoja suoritettiin 99 ja tohtorintutkintoja 9. Tiedekunnassa järjestettiin vuoden aikana seitsemän väitöstä Opiskelijavalinta Opiskelijoiden päävalinnassa on luovuttu erillisten valintakoekirjojen käytöstä. Pakollinen valintakoe perustui lukion biologian ja lyhyen matematiikan opetussuunnitelmiin. Päävalinnan kautta tiedekuntaan haki 102 opiskelijaa. Aloituspaikkoja oli 35. Erillisvalintojen kautta opiskelijoiksi haki 13, joista opiskelijoiksi hyväksyttiin 11. European Forestry -maisteriohjelmaan saapui hakemuksia 215, joista opiskelijoiksi hyväksyttiin 29. CBU (Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering) maisteriohjelmaan hakemuksia saapui 21, joista opiskelijoiksi hyväksyttiin neljä opiskelijaa. 3. TUTKIMUS Tutkimuksen tärkeimpiä painotuksia vuonna olivat mm. seuraavat:

4 4 Puuaineen ominaisuuksien ja käsittelyn tutkimus, esim. puun kosteuden määrittäminen ja puun mekaanisia ominaisuuksia parantavat kuivausmenetelmät Metsäteknologia ja logistiikka, esim. hakkuukoneen kuljettajien työtekniikka ensiharvennuksella sekä kognitiivinen kuormittuminen Kaukokartoituksen ympäristösovellutukset, esim. laserkeilauksen käyttö metsävarojen inventoinnissa sekä kaukokartoitustekniikkoihin perustuva seurantajärjestelmä luonnonmetsille ja metsäluonnon ennallistamiskohteille Metsätalouden yhteiskunnalliset ulottuvuudet, esim. köyhyyden lievittäminen ja metsien keräilytuotteet Metsänhoito, esim. metsänhoidon vaikutus kasvuun ja puuaineen ominaisuuksiin ja puuaineen ominaisuuksien mallinnus sekä adaptiivinen metsänhoito ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Ympäristön hoito ja suojelu metsätaloudessa, esim. metsäpalot metsien hoidossa ja suojelualueiden ennallistamisessa sekä metsien monimuotoisuuden suojelussa Riskien hallinta metsätaloudessa, esim. tuontipuun mukana kulkeutuvat tulokashyönteiset ja patogeenit Bioenergia, esim. EU:n energiapolitiikka ja biomassan tuotantomenetelmät Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeena työskenteli kaksi hanketta otsikoilla Ilmastonmuutoksen ja terveyshaittojen torjunta bioenergian tuotannossa ja Metsäsuunnittelun ja ympäristöinformatiikan soveltaminen bioenergiatalouden kehittämisessä. Bioenergiatutkimus vahvistui merkittävästi, kun energiapellettien tutkimuksen professori aloitti työnsä tiedekunnassa Vapo Oy:n lahjoituksen turvin. Tiedekunnassa aloitti työnsä myös luonnonvarojen elinkaaritutkimuksen professori Joensuun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisrahoituksen turvin. Bioenergiatutkimusta vahvisti myös Metsäenergia-hanke, jossa selvitetään yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa bioenergiaraaka-aineiden hankintaan, ominaisuuksiin ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Tiedekunnan tutkimusta vahvisti myös Joensuun yliopiston rahoittama Center of Excellence in Boreal Forest Ecosystem Management Research - osaamiskeskittymä. Tiedekunta osallistui myös Metsä, ympäristö ja yhteiskunta osaamiskeskittymän työhön, jota Joensuun yliopisto rahoittaa. Pääosa tutkimuksesta perustui kuitenkin ulkopuoliseen hankerahoitukseen mm. Suomen Akatemiasta, Tekesistä ja Euroopan Unionista. Monet jatko-opiskelijat työskentelivät hankerahoituksen turvin, ja hankerahoitus yhdessä metsätieteiden tutkijakoulun ja eri säätiöiden tarjoaman rahoituksen kanssa mahdollisti tiedekunnan jatkokoulutuksen. Tiedekunta oli päävastuussa Joensuun yliopistossa järjestetyssä kansainvälisessä kokouksessa IUFRO Working Party Wood Quality Modelling, Sixth workshop: Connection between Forest Resources and Wood Quality: Modelling Approaches and Simulation Software. Kokoukseen osallistui 60 tutkijaa 15 eri maasta. 4. OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Vuoden aikana tiedekunta uudisti perustutkintonsa: kandidaatin tutkinto yhtenäistettiin sekä maisterin tutkinnon valinnaisuutta lisättiin erikoistavien moduulien avulla, samalla kun pääaineista luovuttiin. Kaikki maisteriopiskelijoiden pääaineena on nyt metsätiede, jonka puitteissa opiskelijat voivat laatia joustavasti oman erikoisalansa opinnot. Tiedekunnassa vieraili syksyllä opetuksen laatua evaluoiva korkeakoulujen arviointineuvosto arviointiryhmä. Kansainvälisessä koulutusyhteistyötoiminnassa Master of Science in European Forestry maisteriohjelmaa kehitettiin edelleen. Vuoden opiskelijavalinnoissa maisteriohjelmassa aloitti 29 opiskelijaa. Vuoden aikana maisteriohjelmasta valmistui peräti 33 maisterin tutkintoa. Maisteriohjelman evaluoi keväällä kansainvälinen arviointiryhmä. Kansainvälisen metsäopetuksen kehittäminen sai uusia ulottuvuuksia tiedekunnan osallistuessa IPFE (International Partnership for Forestry Education) -hankkeeseen. Hanke perusti Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan metsäalan koulutuksen yliopistoverkostot sekä järjesti Pekingissä maailmanlaajuisen kokouksen teemalla Symposium of Forest Education. Metsätieteellinen tiedekunta järjesti yhdessä biotieteiden tiedekunnan kanssa The International Study Programme in Environmental Science and Forestry ohjelman, jossa oli 57 biologian ja metsätieteiden opiskelijaa 16 eri maasta. 5. TOIMINNNAN LAATU Vuoden 2007 lopussa tiedekunta hyväksyi ensimmäinen laatukäsikirjan, ja tiedekunnan hallinnolliset käytännöt auditoitiin keväällä. Myös tutkimuksen laadun arvio saatettiin päätökseen vuoden alkupuolella. Kansainvälinen arvi-

5 5 ointipaneeli totesi koko tiedekunnan tutkimustyön korkeatasoiseksi, ja metsäympäristön hoidon ja suojelun sekä metsäsuunnittelun ja metsäekonomian tutkimus sijoittuivat Joensuun yliopiston parhaimmistoon. Laboratoriopalveluiden laadun kehittämistä jatkettiin. Laboratorion työskentelyä tuettiin säännöllisin tapaamisin. Biotieteiden ja metsätieteellisen tiedekunnan laboratorioiden ja tekniikan yhteistyöverkosto toimi hyvin ja löysi toimintatapoja verkostoitumisen hyödyntämiseksi. Hallintopalvelukeskuksen toiminta on organisoitu yhdessä biotieteiden tiedekunnan kanssa. 6. VÄITÖSKIRJAT Vuonna valmistuivat tiedekunnassa seuraavat väitöskirjat: 1. Huttunen, Liisa väitteli aiheena Effects of climate change and simulated herbivory on growth responses and leaf characteristics of silver birch (Betula pendula) seedlings. Ohjaukseen osallistuivat tiedekunnasta Pekka Niemelä, Seppo Kellomäki ja Heli Peltola. 2. Ikonen, Veli-Pekka väitteli aiheena Modelling the growth and properties of stem and wood of Scots pine (Pinus sylvestris L.) as related to silvicultural management with implications for sawing yield and properties of sawn pieces. Ohjaukseen osallistuivat tiedekunnasta Seppo Kellomäki ja Heli Peltola. 3. Kilpeläinen, Jouni väitteli aiheena Wood ants (Formica rufa group) in managed boreal forests: implications for soil properties and tree growth. Ohjaukseen osallistui tiedekunnasta Pekka Niemelä. 4. Räisänen, Mikko väitteli aiheena Kuusen karaistuminen boorinpuutoksessa. Ohjaukseen osallistui tiedekunnasta Tarja Lehto. 5. Räisänen, Tommi väitteli aiheena Impacts of climate change and forest management on monoterpene emission and needle secondary compounds of Boreal Scots pine (Pinus sylvestris, L.). Ohjaukseen osallistuivat tiedekunnasta Aija Ryyppö ja Seppo Kellomäki. 6. Schelhaas, Mart-Jan väitteli aiheena Forest management planning, impacts of natural disturbances on the development of European forest resources: application of model approaches from tree and stand levels to largescale scenarios. Ohjaukseen osallistuivat tiedekunnasta Timo Pukkala ja Heli Peltola. 7. Vanhanen, Henri väitteli aiheena Invasive insects in Europe - the role of climate change and global trade. Ohjaukseen osallistui tiedekunnasta Pekka Niemelä. 7. JULKAISUTOIMINTA Artikkelit referoiduissa sarjoissa 56 Artikkelit kokoomateoksissa 4 Monografiat 1 Metsätieteellisen tiedekunnan laitossarjat: Tiedonantoja Silva Carelica 3 Toimitetut julkaisut 1 Muut julkaisut 66 Abstraktit 7 Väitöskirjat 7

6 6 1. MESSAGE FROM THE DEAN The academic year at the Faculty of Forest Sciences was much characterised by preparations for the year 2010, when the University of Joensuu and the University of Kuopio will merge to constitute the University of Eastern Finland. The Faculty of Forest Sciences will cease to exist as a faculty of its own; however, the Faculty s activities will continue in the School of Forest Sciences, which will be part of the Faculty of Science and Forestry of the University of Eastern Finland. The new Faculty will have more than 800 members of staff and 4000 students. The School of Forest Sciences will provide a unique profile for the entire University of Eastern Finland by driving multidisciplinary collaboration in research and teaching and thus promoting the development of the entire forest sector and sustainable forestry. The year was successful for the Faculty of Forest Sciences: it clearly surpassed the target for new Master s degrees (45), as a total of 99 new Masters graduated from the Faculty; however, the number of doctoral degrees awarded (9) fell slightly short of the target (12). The large number of new Master s degrees can be explained by the end of the transition period into the new degree structure, although also the Master s Degree Programme in European Forestry yielded good results. In, the labour market situation of newly graduated Masters improved in comparison to the previous year. There was a particular demand for graduates majoring in forest technology and forest planning; however, also many graduates majoring in biology-related subjects found employment within the traditional forest sector. Nevertheless, the structural change of the forest industry will create uncertainties in the labour market for the upcoming years. Globalization, environmental change and new focuses in the production of energy will change the research and education needs in forest sciences, and an important task of the Faculty is to anticipate these changes. In, the Faculty co-ordinated the Silva Network, which is an educational co-operation network of over 40 European forestry faculties, and the prestigious Erasmus Mundus Master s Degree Programme in European Forestry. The Faculty also co-ordinated the Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering, which is one of the Master s degree programmes operating within the Finnish-Russian Cross-Border University. Furthermore, the Faculty was involved in the operations of the International Partnership for Forestry Education (IPFE), as the secretariat of the network was operating in the Faculty. In, the IPFE established university-level forestry education networks in Asia and South America and organised a worldwide Symposium of Forest Education in Beijing. In, the Faculty continued to coordinate the national Graduate School in Forest Sciences and the joint Finnish-German graduate school established together with the University of Göttingen in Germany. The Faculty also participated in the operations of the Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network (NOVA). In collaboration with the Swedish University of Agriculture and the University of Helsinki, the Faculty launched a joint graduate school (FIRST) to promote PhD training in forest technology. The year was also characterised by the preparation of the Faculty s quality manual and the auditing of the Faculty s activities in spring. Moreover, an evaluation of the quality of the Faculty s research was completed in early. The international evaluation panel found the research in the Faculty to be of high quality, especially in forest ecology and management and in forest planning and forest economics, both of which represent the very top level in the University of Joensuu. In, the research on remote sensing was active. Research into bioenergy was also significantly strengthened, as a donation from Vapo Ltd. enabled a professorship in energy pellets research to be established at the Faculty. Moreover, the University of Joensuu and the Finnish Environment Institute provided co-funding for the establishment of a professorship in life cycle analysis of natural resources. The Faculty was the main organiser of the sixth international IUFRO Working Party Wood Quality Modelling workshop addressing the Connection between Forest Resources and Wood Quality: Modelling Approaches and Simulation Software. The workshop attracted some 60 researchers from all over the world. The year under review was an active one at the Faculty, and it is my pleasure to express my appreciation to all of you who worked or studied at the Faculty in. Seppo Kellomäki Dean

7 7 2. FACULTY 2.1. Faculty Council Faculty Council had 12 meeting with 68 separate items in the agenda. Furthermore, the Dean made 254 decisions, which were needed in the run the Faculty. In the, the Faculty Council had the following the members (in the parentheses the vice member): Professors Prof. Seppo Kellomäki, chair Prof. Matti Maltamo (senior lecturer Heli Peltola) Prof. Paavo Pelkonen (Prof. Jari Kouki) Other teachers, researchers and other staff Senior lecturer Katri Luostarinen (senior lecturer Tarja Lehto) Senior lecturer Jukka Matero (Ph.D Aija Ryyppö) Students Ms. Heli Kymäläinen (Mr. Petri Ronkainen) Mr. Markus Melin (Ms. Haavikko) Prof. Seppo Kellomäki was the Dean of the Faculty, and Prof. Paavo Pelkonen the Vice Dean Staff and development The work of teachers and other permanent staff of the Faculty represented 27 person years. At the same time, the work of represented 27,5 person years and that of the staff with short-term contracts 23 person years. In the Faculty, there were 13 professorships. Two of them were the shared ones with the Finnish Forest Research Institute (the Faculty was responsible for 20% of the salaries). Two of the professorships were established for five-year periods; i.e. the professorship in the studies of energy pellets based on the donation from Vapo Ltd and the professorship in the life cycle analysis of the natural resources including the bioenergy funded by the University of Joensuu and the Finnish Environmental Institute on the fifty-by-fifty basis. The total number of senior lecturers was eight. The following appointments to the professorships were done. Ph.D (Forest Sciences) Lauri Sikanen) was appointed to the Professorship in the Studies of Energy Pellets. His special filed is the properties and harvest of raw material for energy pellets. Ph.D (Social Sciences) Pekka Leskinen was appointed to the Professorship in the Life Cycle Analysis of the Natural Resources. Ph.D in Forest Sciences Mikko Kurttila was acting in the professorship of forest planning, when Prof. Timo Pukkala was on the sabbatical from this professorship. Ph.D Olli-Pekka Tikkanen was acting as a senior lecturer in Forest Ecology when Ph.D Atte Komonen was on sabbatical Appointments for Docentships Forest Inventor, with focus in photogrammetric: Ph.D (Forest Sciences) Ilkka Korpela. Silviculture with focus in modelling: Ph.D. Marcus Lindner. Forest Technology, with focus on the value change in timber procurement: Ph.D (Forest Sciences) Jukka Malinen. Modelling of use of timber resources: Ph.D (Forest Sciences): Gert-Jan Nabuurs Funding Basic Other External Total Students Bachelor and M.Sc students 335 Ph.D students 64 International students 167(i.e. Ph.D students 18, Bachelor and M.Sc students 73, Exchange students 76) Targets and success in training In the period , the training targets were 45 M.Sc and 12 Ph.D per year. In, the number of the M.Sc degrees allocated was 99 and the Ph.D degrees Enrolment The annual enrolment through the main selection was 35 students. Totally, 102 students applied this opportunity. The selection of students was based on the examination representing the biology (long) and mathematics (short) courses in the high school. Furthermore, 11 students with studies in Open University and/or Universities of Applied Sciences were selected out of 13 interested. There were 215 interested in M.Sc European Forestry. Totally, 29 were accepted to the study programme. Totally, 21 students were interested in CBU (Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering), but only 4 applications were accepted. 3. RESEARCH In the research, the main focus was on the following topical areas.

8 8 Environmental management in forestry for conservation forest environment, including forest biodiversity and biogeochemical cycles Management of forest resources for timber and other ecosystem services, production of forest biomass for energy industry Forest planning for multi-goal management of forest ecosystems and forest resources, forests economics and forest policy Remount sensing and inventory techniques, including laser scanning and applications of GIS- technology in forestry and environmental management Forest technology and harvesting operations, logistics in forestry, economics Risk management in forestry, including abiotic and biotic risks and climate change impacts and adaptation to changing environment In the context of the University of Eastern Finland, two projects were in the phase of implementing, namely Mitigation of climate change in the production of bioenergy, with impacts on human health and the Ilmastonmuutoksen ja terveyshaittojen torjunta bioenergian tuotannossa and Role of forest planning in information technology in developing production of bioenergy. The research in the forest bioenergy was further strengthened, when the Professorship in the Studies of Energy Pellets established in the Faculty. Furthermore, the research capacity of the Faculty was increased by the establishment of the Professorship the Life Cycle Analysis of the Natural Resources including the bioenergy. This professorship is funded by the University of Joensuu and the Finnish Environmental Institute. The Faculty participated also in the research programme on forest bioenergy (Metsäenergia-hanke), and in the work of Center of Excellence in Boreal Forest Ecosystem Management Research and Centre of Excellence of Metsä, ympäristö ja yhteiskunta (Forest, Environment and Society). The main part of the research was based on external funding. In, the Faculty has the main responsibilities in organizing an international research meeting in the Koli National Park: IUFRO Working Party Wood Quality Modelling, Sixth workshop: Connection between Forest Resources and Wood Quality: Modelling Approaches and Simulation Software. The total number of the participants was 60 throughout the world. 4. DEVELOPMENT OF TRAINING In, the programmes for Bachelor and M.Sc studies in Forest Sciences were renewed. First, the bachelor studies are the same for every student. Second, the M.Sc studies are based on the single major (Forest Science), with several options to specialize to selected section of forestry. In, the Faculty was coordinating the Silva Network, which enhances the collaboration in European forestry training. The Faculty coordinated also M.Sc European Forestry included in the Erasmus Mundus funding programme of the European Union. This M.Sc programme was assessed by an international panel of experts. The international activities included also the coordination of the M.Sc programme in Forestry and Environmental Engineering, which is among the M.Sc programmes belonging to the Cross Border University. The Faculty also coordinated the network called International Partnership for Forestry Education (IPFE). The network IPFE established the collaborative networks for Asia and South America and organized in Beijing an international meeting under the title Symposium of Forest Education. Along with the Faculty of Biosciences, the Faculty organized nondegree study programme The International Study Programme in Environmental Science and Forestry. Totally, 57 exchange students with background in biology and forest sciences participated in this programme. 5. QUALITY ASSURANCE In late 2007, the first edition of the quality handbook of the Faculty was accepted, and in early the administrative practices of the Faculty were audited. Furthermore, the assessment of the quality of research in the Faculty was completed. The international panel found the research in the Faculty to be of high quality especially in forest ecology and management and in the forest inventory and planning, both of which representing the top in the whole university. 6. DOCTORAL DISSERTATIONS In, the following doctoral dissertations were submitted (supervision from the Faculty): 1. Huttunen, Liisa: with topic Effects of climate change and simulated herbivory on growth responses and leaf characteristics of silver birch (Betula pendula) seedlings. Supervised by Pekka Niemelä, Seppo Kellomäki and Heli Peltola. 2. Ikonen, Veli-Pekka: with topic Modelling the growth and properties of stem and

9 9 wood of Scots pine (Pinus sylvestris L.) as related to silvicultural management with implications for sawing yield and properties of sawn pieces. Supervised by Seppo Kellomäki and Heli Peltola. 3. Kilpeläinen, Jouni: with topic Wood ants (Formica rufa group) in managed boreal forests: implications for soil properties and tree growth. Supervised by Pekka Niemelä. 4. Räisänen, Mikko: with topic Kuusen karaistuminen boorinpuutoksessa. Supervised by Tarja Lehto. 5. Räisänen, Tommi: with topic Impacts of climate change and forest management on monoterpene emission and needle secondary compounds of Boreal Scots pine (Pinus sylvestris, L..). Supervised by Aija Ryyppö and Seppo Kellomäki. 6. Schelhaas, Mart-Jan: with topic Forest management planning, Impacts of natural disturbances on the development of European forest resources: application of model approaches from tree and stand levels to largescale scenarios. Supervised by Timo Pukkala and Heli Peltola. 7. Vanhanen, Henri: with topic Invasive insects in Europe - the role of climate change and global trade. Supervised by Pekka Niemelä. 7. PUBLICATIONS Series with pre-review 56 Proceedings 4 Monographs 1 Departmental series Tiedonantoja Silva Carelica 3 Publication edited 1 Other papers 66 Abstracts 7 Doctoral dissertations 7

10 10 Liite - Appendix: Valikoima artikkeleita, jotka on julkaistu tieteellisissä sarjoissa - Selection of articles published in journals applying peer review A relascope for measuring canopy cover. Pauline Stenberg, Lauri Korhonen, and Miina Rautiainen. Canadian Journal of Forest Research. A review of mechanistic modelling of wind damage risk to forests. Gardiner, B., Byrne, K., Hale, S., Kamimura, K., Mitchell S.J., Peltola, H., and Ruel, J-C.. Forestry. Airborne laser scanning-based prediction of coarse woody debris volumes in a conservation area. Pesonen Annukka, Maltamo Matti, Eerikäinen Kalle, and Packalén Petteri. Forest Ecology and Management. Analysing the effects of forest structure on carbon stocks and timber production under changing management and climate. Garcia-Gonzalo, J., Peltola, H., Zubizarreta-Gerendiain, A., Kellomäki, S. Managing forest ecosystems: the Challenge of Climate Change (Eds. Bravo, F., Lemay, V., von Gadow, K., and Jandl, R.). Appraisal of seedling stand vegetation with airborne imagery and discrete-return LiDAR an exploratory analysis. Ilkka Korpela, Tuukka Tuomola, Timo Tokola, and Bo Dahlin. Silva Fennica. Colonization experiment of fungivorous beetles (Ciidae) in a lake-island system. Atte Komonen. Entomologisk Tidskrift. Decomposition of organic matter and nutrient mineralisation in wood ant (Formica rufa group) mounds in boreal coniferous forests of different age. Domisch Timo, Ohashi Mizue; Finér Leena, Risch Anita, Sundström Lotta; Kilpeläinen Jouni, and Niemelä Pekka. Biology and Fertility of Soils. Delayed soil thawing affects root and shoot functioning and growth in Scots pine. Tapani Repo, Tarja Lehto and Leena Finér. Tree Physiology. Designing a forested landscape in Finland under different climate scenarios. Garcia-Gonzalo, J., Lexer, M., Peltola, H., and Kellomäki, S.. Managing Forest Ecosystems: Designing Green Landscapes (eds. von Gadow, K. and Pukkala, T.). Detection of aspens using high resolution aerial laser scanning data and digital aerial images. Raita Säynäjoki, Petteri Packalén, Matti Maltamo, Mikko Vehmas and Kalle Eerikäinen. Sensors. Differences in fibre properties in cloned Norway spruce (Picea abies). Zubizarreta-Gerendiain, A., Peltola, H., Pulkkinen, P., Jaatinen, R., and Pappinen, A.. Canadian Journal of Forest Research. Differences in growth and wood properties between narrow and normal crowned types of Norway spruce grown at narrow spacing in Southern Finland. Zubizarreta-Gerendiain, A., Peltola, H., Pulkkinen, P., Ikonen, V-P., and Jaatinen, R.. Silva Fennica. Differences in wood decay by Heterobasidion parviporum in cloned Picea abies. Puentes Rodriquez, Y., Zubizarreta Gerendiain, A., Pappinen, A., Peltola, H., and Pulkkinen, P.. Canadian Journal of Forest Research. Distribution of ant species and mounds (Formica) in different-aged managed spruce stands in eastern Finland. Kilpeläinen Jouni; Punttila Pekka;Finér Leena; Niemelä Pekka;Domisch Timo;Jurgensen Martin; Neuvonen Seppo; Ohashi Mizue; Risch Anita and Sundström Lotta. Journal of Applied Entomology. Do restoration fellings in protected forests increase the risk of bark beetle damages in adjacent forests? A case study from Fennoscandian boreal forest. Atte Komonen and Jari Kouki. Forest Ecology and Management. Does climate change affect optimal planning solutions for multi-objective forest management?. Garcia- Gonzalo, J., Jäger, D., Lexer, M., Peltola, H., Briceño-Elizondo, E., Kellomäki, S.. Allgemaine Forst und Jagdzeitung. Does defoliation induce chemical and morphological defenses in the leaves of silver birch seedlings under changing climate?. Liisa Huttunen; Pekka Niemelä; Riitta Julkunen-Tiitto; Susanne Heiska; Riitta Tegelberg;Matti Rousi; and Seppo Kellomäki. Chemoecology. Effect of relative humidity on thermal degradation of Norway spruce (Picea abies) wood. Borrega Marc and Kärenlampi Petri P.. Journal of Wood Science. Effects of pulse density on predicting characteristics of individual trees of Scandinavian commercial species using alpha shape metrics based on airborne laser scanning data. Jari Vauhkonen, Timo Tokola, Matti Maltamo, and Petteri Packalén. Canadian Journal of Remote Sensing. Estimating species-specific diameter distributions and saw log recoveries of boreal forests from airborne laser scanning data and aerial photographs: a distribution-based approach. Jussi Peuhkurinen, Matti Maltamo, and Jukka Malinen. Silva Fennica. Estimation of Forest Stand Characteristics Using Spectral Histograms Derived from an Ikonos Satellite Image. Jussi Peuhkurinen, Matti Maltamo, Lauri Vesa, and Petteri Packalén. Photogrammetric Engineering, and Remote Sensing. Freezing tolerance of ectomycorrhizal fungi in pure culture. Tarja Lehto, Arlena Brosinsky, Helvi Heinonen-Tanski, and Tapani Repo. Mycorrhiza. Harjujen paahdealueiden kaskas- ja ludelajisto Pohjois- Karjalassa. Atte Komonen;Veikko Rinne;Guy Söderman, and Teemu Rintala. Sahlbergia. Implications and consequences. Kellomäki, S., Peltola, H., and Ryyppö, A.. Causes and Consequences of Forest Growth Trends in Europe. European Forest Institute Research Report.

11 11 Lakeside riparian forests support diversity of wood fungi in managed boreal forests. Komonen Atte, Niemi Mari, and Junninen Kaisa. Canadian Journal of Forest Research. Localization of growth estimates using non-parametric imputation methods. S. Sironen, A. Kangas, M. Maltamo, and J. Kalliovirta. Forest Ecology and Management. Methods of small-footprint airborne laser scanning for extracting forest inventory data in boreal forests. Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, Don Leckie, F. Gougeon, Xiaowei Yu ja Matti Maltamo. International Journal of Remote Sensing. Modelling the distribution of wood properties along the stems of Scots pine (Pinus sylvestris L.) and Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) as affected by silvicultural management. Veli-Pekka Ikonen, Heli Peltola, Lars Wilhelmsson, Antti Kilpeläinen, Hannu Väisänen, Tuula Nuutinen, and Seppo Kellomäki. Forest Ecology and Management. Modelling the Stump Biomass of Stands for Energy Production Using a Harvester Data Management System. Teijo Palander, Lauri Vesa, Timo Tokola, Pirkko Pihlaja, and Heikki Ovaskainen. Biosystems Engineering. Models for predicting tree and stand development on larch plantations in Hallormsstaður, Iceland. Pesonen Annukka, Eerikainen Kalle, Maltamo Matti, and Tahvanainen Timo. New Forests Multi-criteria evaluation of multi-purpose stand treatment programmes for Finnish boreal forests under changing climate. Briceno-Elizondo, E., Jäger, D., Lexer, M., Garcia-Gonzalo, J., Peltola, H., and Kellomäki, S.. Ecological Indicators. Obtaining plotwise mean height and volume growth in boreal forests using multitemporal laser surveys and various change detection techniques. Xiaowei Yu, Juha Hyyppä, Harri Kaartinen, and Matti Maltamo. International Journal of Remote Sensing. Odds ratio: an ecologically sound tool to compare proportions. Hannu Rita and Atte Komonen. Annales Zoologici Fennici. Organic mound-building ants: their impacts on soil properties in temperate and boreal forests. Jurgensen Martin, Finér Leena, Domisch Timo, Kilpeläinen Jouni, Punttila Pekka, Ohashi Mizue, Niemelä Pekka, and Sundström Lotta; Neuvonen Seppo, and Risch Anita. Journal of Applied Entomology. Patch size and connectivity influence the population turnover of the threatened chequered blue butterfly, Scolitantides orion (Lepidoptera: Lycaenidae). Atte Komonen, Tuuli Tikkamäki, Niina Mattila, and Janne S. Kotiaho. European Journal of Entomology. Reindeer herbivory reduces willow growth and grouse forage in a forest-tundra ecotone. den Herder Michael, Virtanen Risto, and Roininen Heikki. Basic and Applied Ecology. Sparse Bayesian Estimation of Forest Stand Characteristics from ALS. Virpi Junttila, Matti Maltamo and Tuomo Kauranne. Forest Science. Temporal and spatial occurence of strong winds and large snow load amounts in Finland during Gregow, H., Venäläinen, A., Peltola, H., Kellomäki, S., and Schultz, D.. Silva Fennica. The effects of fragmentation on the susceptibility of a boreal forest ecosystem to wind damage. Zeng, H., Peltola, H., Väisänen, H. and Kellomäki, S.. Forest Ecology and Management The estimation of species-specific diameter distributions using airborne laser scanning and aerial photographs. Packalén, Petteri and Maltamo, Matti. Canadian Journal of Forest Research. The use of airborne laser scanning to estimate sawlog volumes. Korhonen Lauri, Peuhkurinen Jussi, Malinen Jukka, Suvanto Aki, Maltamo Matti, Packalen Petteri, and Kangas Jyrki. Forestry. The use of ecological traits in extinction risk assessments: A case study on geometrid moths. Niina Mattila, Janne S. Kotiaho, Veijo Kaitala, and Atte Komonen. Biological Conservation. Vegetation dynamics and forest landscape restoration in the Upper Min River watershed, Sichuan, China. Zhou P, Luukkanen O, Tokola T, and Nieminen, J.. Restoration Ecology. X-ray microdensitometry applied to subfossil treerings: growth characteristics of ancient pines from the southern boreal forest zone in Finland at intraannual to centennial time-scales. Helama, S., Vartiainen, M., Kolström, T., Peltola, and H., Meriläinen, J.. Vegetation History and Archaeobotany.