Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa
|
|
- Amanda Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa
2 2
3 12.30 saavuimme Säkkijärvelle ja klo 14 Muolaaseen, jossa Mannerheim-linjan bunkkereita vielä jäljellä. Kauppias, joka seurasi meitä pakettiautolla, sai monta karttaa myytyä. Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on Vaarin päiväkirja sai meidät liikkeelle, tässä tulos: Valkoiset valaat : TurunNevaToursin matka Venäjälle Reitti: Turku-Helsinki-Vaalimaa-Viipuri-Kiviniemi-Käkisalmi-Sortavala- Petroskoi-Kontupohja-Karhumäki-Kemi-Solovetsk-Kostamus-Vartius-Kotka- Helsinki-Turku Lähtö Postitalon edestä klo 7.25 kohti Haminaa, josta Kari-veikka nousi kyytiin. Vaalimaan raja-asemalla passien tarkastus ja matka jatkui kohti Viipuria. Matkalla pysähdyimme Sorvalin valinnassa ostamassa eväitä. 3
4 4 Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on muodostettu eri pitäjäksi heti Pähkinäsaaren rauhanteon jälkeen 1323, jolloin Äyräpää mainitaan yhtenä Ruotsille kuuluvana kihlakuntana ja jo niinkin varhain kuin 1352 se mainittiin kuninkaallisten pitäjien luettelossa.
5 Kuusaan Hovi Kuusaan hovi on siirtynyt lopullisesti historiaan entisessä Muolaan pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Rakennus on palanut, kertovat alueen matkailijat. Kuusaan hovi kuului Karjalankannaksen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten jäämistöön. Viime vuosina se oli jo pahasti rappeutunut ja autio. - Huligaanien työtä, selittivät nyky-muolaan mummot pari vuotta sitten rakennuksen rappiota. Kuusaan hovi oli alunperin lahjoitusmaahovi. Vuonna 1837 sen omistajaksi tuli kollegioneuvos Aleksandr Masalin, joka rakensi Kuusaan hoviksi kutsutun komean kaksikerroksisen päärakennuksen. Rakennus tunnettiin etenkin Aleksandra Kollontain ( ) lapsuudenkotina. Kollontai oli Masalinin tyttärentytär. Hänestä tuli kirjailija, feministi, vallankumouksellinen ja Leninin läheinen työtoveri. Hän toimi jatkosodan aikana Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläänä ja oli yhteyshenkilönä yrityksissä rauhanhierontaan vuonna Neuvostoliiton aikana Kuusaan hovi oli käytössä ainakin lasten pioneerileirinä luvulla talo ja sen sivurakennukset tyhjenivät ja alkoivat rappeutua. Käytännössä talo tuhottiin liki raunioksi jo ennen tulipaloa. Vuonna 2002 Aleksandra Kollontain pää koristi vielä patsaana hovin puistoa, mutta sitten sekin pantiin nurin. Nyt vain villiintynyt puisto muistuttaa, että paikalla on joskus ollut merkittävä rakennus, jossa on asunut merkittäviä ihmisiä. 5
6 6 KIVINIEMI, Losevo Täällä kävimme katsomassa Vuoksen kuohuja ja poikkesimme paikalliselle torille, josta Kari osti savukalaa.
7 Pyhäjärvi, Plodovoje Kunta Karjalan kannaksella Laatokan rannalla. Asukasluku 1939 oli ja pinta-ala ilman vesiä 522 km 2. Peltoa oli 8500 ha. Kirkolta tuli etäisyyttä suoraviivaisesti 25 km Käkisalmeen, Viipuriin 80 km ja valtakunnan entiselle rajalle 40 km. Laatokan rantaviivaa oli 40 km. Korkein kohta oli 91,4 metriä merenpinnasta Kuoppalammin lähistöllä. Vaikka useat järvet olivat Laatokan läheisyydessä, niistä ainoastaan pieni Rahkajärvi laskee suoraan Laatokkaan, kaikki muut laskujokiensa kautta Vuokseen ja sitten Laatokkaan. Pyhäjärven pitäjään kuului myöskin Konevitsan luostarisaari. Kansakouluja oli ennen sotaa 15 sekä veistokoulu. Säästöpankki (perustettu v.1902), 6 osuuskassaa, kunnanlääkäri, apteekki, kulkutautisairaala ja pieni sairastupa. Kiimasjärvi, jossa Putinilla kesämökki. 7
8 Käkisalmi on keskiajalla rakennettu linnoitus Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla Käkisalmessa, Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella. Käkisalmen linna Ensimmäisen paikalla sijainneen linnoituksen rakensivat karjalaiset 1200-luvun lopulla. Mahdollisuuksien rajoissa on, että linnoituksen alkuperä olisi jopa 1000-luvulta, ja että linnoitusta olisi kutsuttu aikoinaan Karjolan tai Karjalan linnaksi. Tutustuimme Käkisalmen linnaan ja sen ympäristöön. Jatkoimme matkaa klo
9 9
10 10
11 Hiitola klo Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa. Sen rajakuntina olivat Kaukola, Kirvu, Rautjärvi, Simpele ja Kurkijoki. Kurkijoki Kurkijoki sijaitsee Laatokan länsipäässä, nykyisen Karjalan Tasavallan alueella. Sen esihistoriaa ovat leimanneet etenkin rautakauden kohteet. Tunnettuja ovat useat linnavuoret ennen muuta Lopotin ja Hämeenlahden linnavuoret sekä jo kivikaudelta saakka käytössä ollut laaja Kuuppalan Kalmistomäen asuinpaikka ja kalmisto. Kalmistomäen Räkköläisen asuinpaikka on ollut myös kunnan ainoa tunnettu kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Täällä on syntynyt Veikko Hakulinen Elisenvaara Elisenvaaran ja koko Suomen sotahistorian tuhoisin lentopommitus tapahtui klo (po. noin klo 12.30, ks. alla). Tällöin 55 pommikonetta kolmena peräkkäisenä aaltona suoritti ilmatorjunnan puuttuessa lähes harjoitusmaisen pommituksen. Asemalla oli sillä hetkellä kaksi Karjalan kannakselta tullutta evakkojunaa ja yksi sotilasjuna sekä lisäksi muita aikataulun mukaisesti tulleita junia. (ER/Kj-6/2006: räisäläläisten evakkojuna + ilmeisesti toinen henkilöjuna + sotilasjuna + sotilasjuna pysähtyneenä ennen asemaa.) On arvioitu junissa olleen noin 1000 ihmistä, jotka eivät ehtineet ratapihalta kovinkaan kauas. Seuraukset olivat sanoin kuvaamattomia. Vaikeasti haavoittuneita ihmisiä oli koottu useita kymmeniä ja näitä lähti juna kiidättämään kohti Savonlinnaa. Jaakkima Tauno Äikää Lahdenpohja oli Suomeen kuulunut kauppala ennen talvi- ja jatkosotaa. Asukasluku oli luvulla noin Kauppala sijaitsi Laatokan länsirannalla Sortavalasta etelään. Nykyisin Lahdenpohja on kasvanut kaupungiksi Laatokan luoteisrannalle. Asukkaita on (2000), valtaosa venäläisiä. Lahdenpohja oli tunnettu satamastaan. Täällä on syntynyt Veikko Vennamo 11
12 Sortavala sai kaupunginoikeudet vuonna 1632, mutta oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Sortavala hävitettiin Suuren Pohjan sodan aikana lähes täydellisesti, se menetti samalla merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaupunki luovutettiin Venäjälle ja sille annettiin venäläinen nimi Serdobol. Vuonna 1811 se liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan. Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies-, että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918, ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna Sortavalasta kehittyi 1800 luvun loppupuolelta, 1930 luvulle tultaessa, merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulun opettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa. Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli mm. huonekalu- ja suksitehdas, elintarviketeollisuutta, kutomo sekä yksi Laatokan merkittävimmistä satamista. Rautatieyhteyden kaupunki sai jo vuonna 1893 kun rautatie Viipuriin valmistui. Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitivät sitä vuoteen Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle. 12
13 Tämän patsaan juurella venäläiset juhlivat, kun luulivat patsasta Karl Marx iksi. Tosiasiassa patsas on runonlaulaja Petri Shemeikan. Majoittuminen hotelli Scandiciin ( ent. Hely) 13
14 Aamulla retki Valamoon Laatokka oli peilityyni ja matka kantosiipialuksella kesti vain 45 minuuttia 14
15 Valamon luostari, josta käytetään myös nimeä Vanha Valamo tai Laatokan Valamo, on ortodoksinen luostari Valamon saarella Laatokalla. Luostari on Karjalan ortodoksisista luostareista ensimmäinen. Sen syntyaika on epävarma ja luostarin varhainen historia onkin monilta osin perimätiedon varassa. Valamon perustajana pidetään kreikkalaissyntyistä munkki Sergeitä. Hänellä oli myös seuralaisenaan karjalaissyntyinen munkki Herman. Luostari perustettiin Valamon saarelle joka oli entinen pakanallinen uhripaikka. Perimätiedon mukaan Valamon luostari perustettiin vuonna 992, neljä vuotta sen jälkeen kun ruhtinas Vladimir toi kristinuskon Kiovan ruhtinaskuntaan vuonna 988. Heikki Kirkinen on tutkimuksissaan päätynyt noin vuoden 1100 vaiheille tuohon aikaan kristinusko saapui Novgorodin pohjoispuolisille alueille. Venäläisen kronikan mukaan Sergei tuli Valamon saarelle kuitenkin vasta v. 1329, ja uusin tutkimus onkin pitänyt 1300-lukua todennäköisimpänä aikana varsinaisen luostarin perustamiselle. Luostari laajeni jatkuvasti 1500-luvun lopulle saakka, josta tuli sen ensimmäinen kukoistuskausi. Suomi luovutti ns. Vanhan Valamon tai Laatokan Valamon muun luovutetun Karjalan mukana Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan jälkeen. Valamon munkit ja melkoinen osa Valamon irtainta omaisuutta siirrettiin evakkoon sisä-suomeen. 15
16 Oppaamme Svetlana Opas kertoi, että Ruotsin kuningas Magnus (Maunu Eerikinpoika s k. 1374) 1300-luvulla olisi kääntynyt ortodoksiseksi munkiksi Sergeiksi ja kuollut ja haudattu Valamoon. 16
17 Kirkoissa ja kaikkialla luostarin tiloissa noudatetaan hiljaisuutta ja vältetään kovaäänistä keskustelua. Pukeutumisessa noudatetaan luostarin sääntöjä. Pääkirkon ja sitä ympäröivän muurin alueella naiset peittävät hiukset huivilla ja pukeutuvat hameeseen. Luostari tarjoaa hameet niille, joilla ei ole omaa mukana. Miehet eivät saa tulla pääkirkkoon urheiluvaatteissa eikä tuulikangaspuvuissa. Ritva tunsi itsensä aika maatuskaksi hiippaillessaan huivissa ja lainahameessa. Erikoinen näky oli nuori munkki tai noviisi, joka ohitti meidät kännykkä korvalla, pukeutuneena mustaan Adidas-puseroon, mustiin kiiltäviin housuihin ja tyylikkäisiin mokkakenkiin Rantakahvilassa nautitun evään jälkeen takaisin kohti Sortavalaa. 17
18 Sortavalan lyseo Impilahti Impilahden pitäjän aluetta ei vielä 1600-luvun alkupuolella merkitty maakirjoihin pitäjänä, vaan alue kuului Suistamon pogostaan. Suistamon mukana alue kuului vuodet Salmin kreivikuntaan. Pitäjä kuului Käkisalmen lääniin, josta vuonna 1721 tuli osa Vanhaa Suomea. Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä Suomeen. Vuoden 1868 alusta lähtien pitäjänkokousten sijaan alettiin Impilahdella pitää kuntakokouksia. Ensimmäinen kansakoulu kuntaan perustettiin vuonna 1870 ja ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä höyrysaha Vuonna 1932 valmistui Läskelä Pitkäranta-rautatie. Sen varrella, kolmen kilometrin päässä Impilahden kirkolta sijaitsi laiturivaihde, joka nimettiin Impilahden mukaan. Impilahdella syntyi kasvatusajattelija, taiteilija, suunnittelija, kirjailija ja filosofi Aleksanteri Ahola-Valo. 18
19 Tie kulki Talvisodanaikaisen kuoleman kentän kautta, johon oli kaatunut liki sotilasta ja johon suomalaiset ja venäläiset ovat yhdessä pystyttäneet muistomerkin. Murheen risti Ristin lähellä olevaan luonnonkiveen oli kaiverrettu seuraava teksti: " , Venäjä ja Suomi, kaksi sisarusta. Suomi ja Venäjä, kaksi äitiä. Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin. Itsestään. Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi ja kätensä liittyneet yhteen. Toivossa, että Rakkaus voittaa. Se riippuu meistä jokaisesta". Talvisodan tapahtumista muistuttava Venäjän alueella ensimmäen memoriaali - "Murheen risti" - sijaitsee 19 kilometrin päässä Pitkästärannasta. Juuri näillä seuduilla käytiin Talvisodan aikana verisiä taisteluja. Sodan 105 päivän kuluessa menehtyi ja katosi tietymättömiin tuhatta neuvostosoturia, suomalaiset menettivät puolestaan yli 22 tuhatta. Armoton taistelu aiheutti Punaisen Armeijan riveissä valtavaa mieshukkaa. Pikärantaa hyokkäystavoitteenaan pitänyt 18.divisioona käytännollisesti katsottuna lakkasi olemasta tappioidensa takia. Venäläistutkijoiden laskelmien mukaan täällä menehtyi vuoden 1939 marraskuun ja vuoden 1940 maaliskuun välisenä aikana vähintään 35 tuhatta neuvostoliittolaista. Suomen taisteluyksiköiden tappiot olivat myös tuntuvia. Pitkäranta on Pitkärannan piirin pääkaupunki Laatokan rannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Pitkärannan kautta kulkee rautatie Jänisjärveltä Lotinanpeltoon ja maantie Sortavalasta Aunukseen. 19
20 Vieljärvi Vieljärven kylä sijaitsee saman nimisen järven rannalla lähellä Hyrsylää ja vanhaa Suomen rajaa 52 kilometriä Prääsästä lounaaseen. Vieljärvellä puhutaan vielä karjalan kielen Vitelen murretta, joka on hyvin lähellä suomen kieltä.kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Jatkosodan aikana kylä oli Suomen miehittämä Täällä haavoittui isä-aimo Prääsä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1650-luvulla. Ennen 1920-lukua se oli osa Pyhäjärven kuntaa. Alue oli jatkosodassa Suomen miehittämä
21 Matka jatkui kohti Petroskoita (ent Äänislinna) vuosina ; karjalaksi Petroskoi, ven. Ïåòðîçàâîäñê, Petrozavodsk eli Pietarintehdas, ruots. Onegaborg) on Venäjän Karjalan tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee Äänisen läntisellä rannalla. Asukkaita vuonna 2000 oli noin Petroskoin yliopisto on yksi pohjoisen Venäjän suurimmista korkeakouluista. Kaupungin läpi kulkee kaksi jokea, Lohijoki (Lososinka) ja Saveton (Neglinka) Käsmäselkä Petroskoissa hotelli Maski, illallinen ravintolassa, aamukävely Äänisen rantaan. 21
22 Torstaina 8.45 Kohti Kontupohjaa, jonne saavuttiin klo 10. Kontupohja (karj. Kondupohju, ven. Kondopoga) on kaupunki Äänisen länsirannalla Kontupohjanlahden perukassa Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Kontupohja on piirinsä hallinnollinen keskus. Kontupohjan kaupungin hallinnon alaisuuteen kuuluvat Nigozeron ja Sjurganin asuinalueet. [1] Kontupohja sijaitsee Murmanskin radan ja Petroskoista pohjoiseen vievän päätien varrella ja sieltä on hyvät juna- ja bussiyhtyedet Petroskoihin ja Karhumäelle. Kontupohjan huomattavin nähtävyys on vuonna 1774 rakennettu Kontupohjan ortodoksinen kirkko, joka on pyhitetty Neitsyt Marialle. [2] Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria. [2] Kirkon lähistöllä on säilynyt myös useita vanhoja karjalaisia taloja. [2] Kaupungissa on myös kotiseutumuseo ja Uspenskin kirkko. Kontupohjan torilta hame! 22
23 Kahvitauko ennen Segezaa Sekee (ven. Segeža) on kaupunki Uikujärven länsirannalla Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Asukkaita (2000). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Sekeessä on satama Vienanmeren Itämeren kanavan varrella. Sekeessä on Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta kirkkoineen. Muurmanskiin 684 km! Karhumäki, (ven. Medvežegorsk), kaupunki Äänisen pohjoisrannalla Muurmannin eli Kirovin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä 115 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Alueella on merkittävää puunjalostusteollisuutta. Karhumäki on myös Karhumäen piirin hallintokeskus. Vienanmeren Itämeren kanavan hallintorakennus Karhumäessä. Vienanmeren Itämeren kanava (vuoteen 1961 asti Stalinin kanava), on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kanava rakennettiin 20 kuukaudessa vuosina Kanavan rakennustöihin osallistui satojatuhansia vankeja, joista eräiden arvioiden mukaan menehtyi. lähde? Kanava lyhensi vesitietä Pietarista Vienanmerelle kilometriä. Äänisen pohjoisosasta Poventsasta lähtevän ja Belomorskissa (entisessä Sorokassa) päättyvä kanava on 227 kilometriä pitkä ja siinä on 19 sulkua. Kanavan nimi muutettiin virallisesti vuonna 1961 Vienanmeren Itämeren kanavaksi, mutta tunnetaan edelleen puheessa vanhalla nimellä, Stalinin kanava. 23
24 Matka jatkui kohti Vienan Kemiä, jonne saavutiin klo 20,00 Majoittuminen hotelli Prichaliin Rabocheostrovsk, 12 km Kemistä. Kemijoen suulla olevassa saaressa on vanhan linnan raunioita. Kemi mainitaan vuonna 1591 Solovetskin luostarille lahjoitettuna kuntana. Kemi sai kaupunginoikeudet 1785 ja samalla se siirrettiin Vienan kuvermentista Aunuksen käskynhaltijakuntaan. Vuonna 1787 Kemistä tuli kihlakuntakaupunki. Vuonna 1802 Kemin kihlakunta siirrettiin takaisin Vienan kuvermenttiiin. Vuonna 1923 Kemistä tuli osa Karjalan tasavallan edeltäjää Karjalan ASNT:aa. Rabotseostrovsk (suom. myös Vallankumoussaari, aikaisemmin Papinsaari, ven. on maaseututaajama ja asutushallinto Kemin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Rabotseostrovsk sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella Vienanmeren rannalla. Rabotseostrovskissa on Vienan Kemin satama ja sinne johtaa 12 km haararata Vienan Kemistä. Ennen vuoden 1917 vallankumousta saaren nimi oli Papinsaari. Paikkakunta esiintyy myös Maanmittaushallituksen kartastossa vuodelta 1943 samoin Akateemisen Karjalaseuran kartassa vuodelta 1941 tällä nimellä. 24
25 Illallinen ja sitten nukkumaan 25
26 26 Pe Solovetsk Aikainen herätys (4.45) ja aamiainen, sitten veneeseen ja kohti Solovetskia. Munkit Herman, Savvati ja Sosima perustivat Vienanmeren saarille 1420-luvulla luostarin. Heidän harjoittamansa kulttuuri- ja käännöstyön seurauksena luostarista tuli askeesistaan tunnettu, kuuluisa pyhiinvaellus kohde. Luostarin ympärille rakennettu linnoitus on luvulta, jolloin se oli Pohjois-Venäjän mahtavin linnoitus. Solovetskin historian synkkä aikakausi oli viime vuosisadan alussa, jolloin ensin v luostari lakkautettiin ja sitten v se toimi vankileirinä.
27 27
28 28
29 Takaisin tullessa nousi myrsky m/s. Ja joudimme suuriin vaikeuksiin rantautumisessa. Lopulta klo meidät kiskottiin laiturille. Kuivaa päälle, pikainen lounas ja matka kohti Kostamusta alkoi
30 30 Perillä Kostamuksessa 22. Kari syömässä ja saunassa, Ritu suihkussa ja untenmailla.
31 La Aamiainen ja kohti Suomea Vartiuksen raja-asema n Taxfree ostokset ja rahaa Raimolle. Kuopiossa klo 13 ABC asema lounas. Mikkeli Kouvola Kari jäi pois Leikarissa ja Ritu Kiasman edestä taksilla kotiin n ! Kiitos veikka! 31
Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.
Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton
LisätiedotKARJALAN TASAVALTA JA KUOLA
KARJALAN TASAVALTA JA KUOLA YKSITYISMATKAT 2010 Hinnat /huone/vrk sisältäen aamiaisen, jollei toisin mainita. TOUKOKUU Hinnat perustuvat 15.5.2010 voimassa olleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,
LisätiedotKARJALAN TASAVALTA, ARKANGELIN ALUE ja KUOLA
KARJALAN TASAVALTA, ARKANGELIN ALUE ja KUOLA RYHMÄMATKAT 2010 TOUKOKUU Hinnat / henkilö / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 15.5.2010 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,
LisätiedotPOHJOLA (Severnaja) 1.1.-15.5. osittain peruskorjattu hotelli ydinkeskustassa H1 96 suihku ja WC H2 120 suihku ja WC
KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA YKSITYISMATKAT 2009 MAALISKUU Hinnat / huone / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 8.3.2009 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,
LisätiedotMatka Sortavala - Valamo Käkisalmi Viipuri. 01. päivä 23.8.
23. 25.8.2018 Matka Sortavala - Valamo Käkisalmi Viipuri 01. päivä 23.8. Matkamme alkaa torstaina klo 7.30 Marolankadun pysäkiltä. Lappeenrannan tienoilla pidämme pienen kahvi- ja jaloittelutauon. Täältä
LisätiedotKARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA
KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA RYHMÄMATKAT 2013 HELMIKUU Hinnat / henkilö / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 1.2.2013 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,
LisätiedotValtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet
Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotKARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA
KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA YKSITYISMATKAT 2013 HELMIKUU Hinnat /huone/vrk sisältäen aamiaisen, jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 1.2.2013 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,
LisätiedotHENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT
HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.
Lisätiedothttps://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden
03.05.2018 10:00-14:30 Allegro juna lähtee Helsinki-Pietari 3,5 tuntia 14:30-17:00 Saapuminen Pietariin, Pietari kiertoajelu bussilla 17:00-18:30 Pietari-Paavalin linnoitukseen Neva-joen Jänissaarelle
Lisätiedot13 TUOLIA Boutique-hotelli *** Väh. 8 hlöä, pieni 12 huoneen hotelli 1.1.-31.12. H2 62-39 hinnat alkaen hintoja
KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA RYHMÄMATKAT 2014 Hinnat / henkilö / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 1.1.2014 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,
LisätiedotETELÄ KARJALAN KUNNAT
ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)
LisätiedotLäänintilit 1635-1808
Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja
LisätiedotKuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,
Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen, 9.3.2019 Ahvenanmaan asema ilmavalvonnassa Ahvenanmaa valmistelujen piiriin Ilmavoimien komentaja
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotTikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006
Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006 Aleksanteri Syväriläisen luostarin kirkko ja kellotapuli Kuvat: Seppo Heinämen (SH), Hannu Myllymäki (HM), Pekka Myyrä (PM) Petri
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotKarjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen
Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Kilpailun osallistujat: Kärkkäälä, Patjaala, Rikkola,
LisätiedotTulkua Vienah työ käymäh!
ELÄKELIITTO TAMMELAN YHDISTYS RY ja TAMMELAN SEURAKUNTA Tulkua Vienah työ käymäh! LÄHDE MUKAAN VIENAN KARJALAN LAULUMAILLE ja SOLOVETSKIN LUOSTARISAARELLE KESÄKUUSSA 2016 10-15.6. Tutustumaan mm. kulttuuri-,
LisätiedotKYMMENEN TARINAA KIVESTÄ
YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta EEVA PUUSTJÄRVI YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN
LisätiedotSUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA
SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA Toimittanut Pertti Kolari 1 Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISSN 2243 3384 ISBN 978-952-265-397-0 ISBN
LisätiedotETELÄ KARJALAN KUNNAT
ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa
LisätiedotVesilaitoksentie Vaasa puh
Matka Laatokan Karjalaan 21.06-25.06.2000 Rapon sukuseura ry. Lumivaara-seura ry. Kuvaaja: Seppo Rapo Synt. 19.06.1950 Vaasa Juuret Lumivaaran Kumolan kylässä 1 Vesilaitoksentie 381 65370 Vaasa puh. 06-3168
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotYLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto
YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,
LisätiedotKuusi päivää Vienan runokylissä
Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotTikkurilan Rotaryklubin matka Karjalan kannakselle ja Konevitsan luostariin
EN Tikkurilan Rotaryklubin matka Karjalan kannakselle ja Konevitsan luostariin 28.-30.5.2016 Kuvat: SHM Sari ja Hannu Myllymäki EN Eero Niemelä RO Ritva Ohmeroluoma TPR Tuula ja Pentti Rauhala JV Juhani
LisätiedotLapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle
Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren
LisätiedotKESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä
KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,
LisätiedotPohjois-Viro 16. 19.5.2013.
Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)
LisätiedotLaatokan kierros. Leppävirta (A) - Sortavala (B) - Aunus - Pietari (D) - Skuoritsa (E) - Leppävirta (F)
1 Laatokan kierros Leppävirran seurakunta järjestää 20. - 23. toukokuuta 2019 neljän päivän matkan Aunukseen, Pietariin ja Inkerinmaan Skuoritsaan ja kutsuu Sinua, mutta myös puolisoasi tai ystävääsi matkalle
LisätiedotTerijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä
Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotOn hyvä olla yhdessä omiensa kanssa
1 On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa Evakkolasten yhdistyksen Karjalan matka suuntautui tänä vuonna Itä Karjalaan, ensin Harluun, Sortavalaan sitten Suistamoon, Suojärvelle, Kollaalle, Näätäojalle, Äänislinnaan
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotKarjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät
Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotTverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015
Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotKuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta
Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015
ORTODOKSISUUS KARJALASSA Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 1 ORTODOKSISUUS KARJALASSA 1. Kristinuskon eroavuuksien synty (kreikkalaiskatolisuus roomalaiskatolisuus) 2. Venäjän kirkon
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotOpet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )
Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotMatka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta
Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin
LisätiedotVenäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa
Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Venäläisten Suomen-matkailun kehitys VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN 1992-2017 6,0 5,0 4,0 Helsinki (lentokenttä ja satama) rekkakuskit
Lisätiedotpv Ohjelmantapahtuma Kuvaus 1. n. 6:00 Laatokan Karjala Matkan alku, bussi lähtee Etelä- tai Keski-
Laatokan ympäri - juhannus kuujärvellä sortavala äänislinna kižin saari Kuujärvi Aunus tihvinä Pietari 23.-27. kesäkuuta 2010 pv Ohjelmantapahtuma Kuvaus 1. n. 6:00 Laatokan Karjala Matkan alku, bussi
LisätiedotKITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa
KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
LisätiedotOppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi
EP Senioripoliisit Kevätmatka 2017 Tämän matkan valmistelu alkoi jo kuukausia ennen sen toteutumista taustoittamalla matkakohteita ja nyt päädyttiin perinteisesti Viroon ja siihen, että olemme koko ajan
LisätiedotKOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry
To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
Lisätiedot7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]
Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotSIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE
SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi
LisätiedotVuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa
Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun
LisätiedotOlga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014
Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan
Lisätiedot9 Historia. Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi
Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi Painos Kustantaja Sarjan nimi Luokka, hyllypaikka ja kpl määrä Ryssland : idéer och identiteter Russia: a short histoy Bodin, Per-Arne aatehistoria, historia,
LisätiedotSATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA
SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.
LisätiedotKaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...
LisätiedotKajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin
Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Opastustoimintaa jo vuodesta 1976 Uusia oppaita valmistui 16.3.2013 Esittelyssä muistomerkit rakennukset nähtävyydet merkkihenkilöt historia tulevaisuus Historiaa
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.
JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y. TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET. sivu RÖSKÖSSÄ PIDETTY VUOSIKOKOUS...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA... 2 SUKUSEUROJEN YHTEINEN
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotSuomalais-venäläistä yhteistyötä Lappeenrannan museoissa Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Pietari syyskuu 2017, intendentti Satu Ståhlberg
Suomalais-venäläistä yhteistyötä Lappeenrannan museoissa Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Pietari syyskuu 2017, intendentti Satu Ståhlberg Lappeenranta rajalla Matkaa Helsinkiin 221 km Matkaa Venäjän
LisätiedotSyysmatka Montenegroon 3-11.10.2014
Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotMatkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008
Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,
LisätiedotL a u t t a s a a r i - S e u r a
L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,
LisätiedotRUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi RUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN 13.-15.9.2019, 3 PÄIVÄÄ Ruskamatkamme suuntaa Varangin vuonolle; Pykeijaan ja Kirkkoniemeen. Perehdymme oppaan johdolla alueen historiaan ja nykypäivään,
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotSAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY
RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta
LisätiedotKulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä
Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Vietä pitkä viikonloppu kesäisessä Krakovassa Finnairin suorilla lennoilla Helsingistä! Krakovan värikäs historia ja eloisa nykypäivä, hyvin säilynyt UNESCO:n maailmanperintökohteisiin
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotMatka SFC :n suviseuroihin
"Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!" Mark. 9:7 Matka SFC :n suviseuroihin Bussi - ja laivamatka Tukholmaan 30.5. - 3.6.2019 Täydenpalvelun hinta 425,00 & Ilmoittadu : Mirja : 0407635528 mirja.hanninen@hyvame.fi
LisätiedotHelsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi
Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotPylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)
1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:
LisätiedotTÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013
TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 Projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus 2 Yleiskaava 2002 3 Kesä 2012 pohjoisesta Kartta v.1869, rautatie avattiin 1862 Kartta 1909 5 Kuva
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotSATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA
SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.
LisätiedotPerustietoja Ähtäristä
Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi
Lisätiedot