Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa 12.-16.6.2007"

Transkriptio

1 Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa

2 2

3 12.30 saavuimme Säkkijärvelle ja klo 14 Muolaaseen, jossa Mannerheim-linjan bunkkereita vielä jäljellä. Kauppias, joka seurasi meitä pakettiautolla, sai monta karttaa myytyä. Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on Vaarin päiväkirja sai meidät liikkeelle, tässä tulos: Valkoiset valaat : TurunNevaToursin matka Venäjälle Reitti: Turku-Helsinki-Vaalimaa-Viipuri-Kiviniemi-Käkisalmi-Sortavala- Petroskoi-Kontupohja-Karhumäki-Kemi-Solovetsk-Kostamus-Vartius-Kotka- Helsinki-Turku Lähtö Postitalon edestä klo 7.25 kohti Haminaa, josta Kari-veikka nousi kyytiin. Vaalimaan raja-asemalla passien tarkastus ja matka jatkui kohti Viipuria. Matkalla pysähdyimme Sorvalin valinnassa ostamassa eväitä. 3

4 4 Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on muodostettu eri pitäjäksi heti Pähkinäsaaren rauhanteon jälkeen 1323, jolloin Äyräpää mainitaan yhtenä Ruotsille kuuluvana kihlakuntana ja jo niinkin varhain kuin 1352 se mainittiin kuninkaallisten pitäjien luettelossa.

5 Kuusaan Hovi Kuusaan hovi on siirtynyt lopullisesti historiaan entisessä Muolaan pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Rakennus on palanut, kertovat alueen matkailijat. Kuusaan hovi kuului Karjalankannaksen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten jäämistöön. Viime vuosina se oli jo pahasti rappeutunut ja autio. - Huligaanien työtä, selittivät nyky-muolaan mummot pari vuotta sitten rakennuksen rappiota. Kuusaan hovi oli alunperin lahjoitusmaahovi. Vuonna 1837 sen omistajaksi tuli kollegioneuvos Aleksandr Masalin, joka rakensi Kuusaan hoviksi kutsutun komean kaksikerroksisen päärakennuksen. Rakennus tunnettiin etenkin Aleksandra Kollontain ( ) lapsuudenkotina. Kollontai oli Masalinin tyttärentytär. Hänestä tuli kirjailija, feministi, vallankumouksellinen ja Leninin läheinen työtoveri. Hän toimi jatkosodan aikana Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläänä ja oli yhteyshenkilönä yrityksissä rauhanhierontaan vuonna Neuvostoliiton aikana Kuusaan hovi oli käytössä ainakin lasten pioneerileirinä luvulla talo ja sen sivurakennukset tyhjenivät ja alkoivat rappeutua. Käytännössä talo tuhottiin liki raunioksi jo ennen tulipaloa. Vuonna 2002 Aleksandra Kollontain pää koristi vielä patsaana hovin puistoa, mutta sitten sekin pantiin nurin. Nyt vain villiintynyt puisto muistuttaa, että paikalla on joskus ollut merkittävä rakennus, jossa on asunut merkittäviä ihmisiä. 5

6 6 KIVINIEMI, Losevo Täällä kävimme katsomassa Vuoksen kuohuja ja poikkesimme paikalliselle torille, josta Kari osti savukalaa.

7 Pyhäjärvi, Plodovoje Kunta Karjalan kannaksella Laatokan rannalla. Asukasluku 1939 oli ja pinta-ala ilman vesiä 522 km 2. Peltoa oli 8500 ha. Kirkolta tuli etäisyyttä suoraviivaisesti 25 km Käkisalmeen, Viipuriin 80 km ja valtakunnan entiselle rajalle 40 km. Laatokan rantaviivaa oli 40 km. Korkein kohta oli 91,4 metriä merenpinnasta Kuoppalammin lähistöllä. Vaikka useat järvet olivat Laatokan läheisyydessä, niistä ainoastaan pieni Rahkajärvi laskee suoraan Laatokkaan, kaikki muut laskujokiensa kautta Vuokseen ja sitten Laatokkaan. Pyhäjärven pitäjään kuului myöskin Konevitsan luostarisaari. Kansakouluja oli ennen sotaa 15 sekä veistokoulu. Säästöpankki (perustettu v.1902), 6 osuuskassaa, kunnanlääkäri, apteekki, kulkutautisairaala ja pieni sairastupa. Kiimasjärvi, jossa Putinilla kesämökki. 7

8 Käkisalmi on keskiajalla rakennettu linnoitus Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla Käkisalmessa, Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella. Käkisalmen linna Ensimmäisen paikalla sijainneen linnoituksen rakensivat karjalaiset 1200-luvun lopulla. Mahdollisuuksien rajoissa on, että linnoituksen alkuperä olisi jopa 1000-luvulta, ja että linnoitusta olisi kutsuttu aikoinaan Karjolan tai Karjalan linnaksi. Tutustuimme Käkisalmen linnaan ja sen ympäristöön. Jatkoimme matkaa klo

9 9

10 10

11 Hiitola klo Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa. Sen rajakuntina olivat Kaukola, Kirvu, Rautjärvi, Simpele ja Kurkijoki. Kurkijoki Kurkijoki sijaitsee Laatokan länsipäässä, nykyisen Karjalan Tasavallan alueella. Sen esihistoriaa ovat leimanneet etenkin rautakauden kohteet. Tunnettuja ovat useat linnavuoret ennen muuta Lopotin ja Hämeenlahden linnavuoret sekä jo kivikaudelta saakka käytössä ollut laaja Kuuppalan Kalmistomäen asuinpaikka ja kalmisto. Kalmistomäen Räkköläisen asuinpaikka on ollut myös kunnan ainoa tunnettu kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Täällä on syntynyt Veikko Hakulinen Elisenvaara Elisenvaaran ja koko Suomen sotahistorian tuhoisin lentopommitus tapahtui klo (po. noin klo 12.30, ks. alla). Tällöin 55 pommikonetta kolmena peräkkäisenä aaltona suoritti ilmatorjunnan puuttuessa lähes harjoitusmaisen pommituksen. Asemalla oli sillä hetkellä kaksi Karjalan kannakselta tullutta evakkojunaa ja yksi sotilasjuna sekä lisäksi muita aikataulun mukaisesti tulleita junia. (ER/Kj-6/2006: räisäläläisten evakkojuna + ilmeisesti toinen henkilöjuna + sotilasjuna + sotilasjuna pysähtyneenä ennen asemaa.) On arvioitu junissa olleen noin 1000 ihmistä, jotka eivät ehtineet ratapihalta kovinkaan kauas. Seuraukset olivat sanoin kuvaamattomia. Vaikeasti haavoittuneita ihmisiä oli koottu useita kymmeniä ja näitä lähti juna kiidättämään kohti Savonlinnaa. Jaakkima Tauno Äikää Lahdenpohja oli Suomeen kuulunut kauppala ennen talvi- ja jatkosotaa. Asukasluku oli luvulla noin Kauppala sijaitsi Laatokan länsirannalla Sortavalasta etelään. Nykyisin Lahdenpohja on kasvanut kaupungiksi Laatokan luoteisrannalle. Asukkaita on (2000), valtaosa venäläisiä. Lahdenpohja oli tunnettu satamastaan. Täällä on syntynyt Veikko Vennamo 11

12 Sortavala sai kaupunginoikeudet vuonna 1632, mutta oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Sortavala hävitettiin Suuren Pohjan sodan aikana lähes täydellisesti, se menetti samalla merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaupunki luovutettiin Venäjälle ja sille annettiin venäläinen nimi Serdobol. Vuonna 1811 se liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan. Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies-, että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918, ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna Sortavalasta kehittyi 1800 luvun loppupuolelta, 1930 luvulle tultaessa, merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulun opettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa. Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli mm. huonekalu- ja suksitehdas, elintarviketeollisuutta, kutomo sekä yksi Laatokan merkittävimmistä satamista. Rautatieyhteyden kaupunki sai jo vuonna 1893 kun rautatie Viipuriin valmistui. Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitivät sitä vuoteen Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle. 12

13 Tämän patsaan juurella venäläiset juhlivat, kun luulivat patsasta Karl Marx iksi. Tosiasiassa patsas on runonlaulaja Petri Shemeikan. Majoittuminen hotelli Scandiciin ( ent. Hely) 13

14 Aamulla retki Valamoon Laatokka oli peilityyni ja matka kantosiipialuksella kesti vain 45 minuuttia 14

15 Valamon luostari, josta käytetään myös nimeä Vanha Valamo tai Laatokan Valamo, on ortodoksinen luostari Valamon saarella Laatokalla. Luostari on Karjalan ortodoksisista luostareista ensimmäinen. Sen syntyaika on epävarma ja luostarin varhainen historia onkin monilta osin perimätiedon varassa. Valamon perustajana pidetään kreikkalaissyntyistä munkki Sergeitä. Hänellä oli myös seuralaisenaan karjalaissyntyinen munkki Herman. Luostari perustettiin Valamon saarelle joka oli entinen pakanallinen uhripaikka. Perimätiedon mukaan Valamon luostari perustettiin vuonna 992, neljä vuotta sen jälkeen kun ruhtinas Vladimir toi kristinuskon Kiovan ruhtinaskuntaan vuonna 988. Heikki Kirkinen on tutkimuksissaan päätynyt noin vuoden 1100 vaiheille tuohon aikaan kristinusko saapui Novgorodin pohjoispuolisille alueille. Venäläisen kronikan mukaan Sergei tuli Valamon saarelle kuitenkin vasta v. 1329, ja uusin tutkimus onkin pitänyt 1300-lukua todennäköisimpänä aikana varsinaisen luostarin perustamiselle. Luostari laajeni jatkuvasti 1500-luvun lopulle saakka, josta tuli sen ensimmäinen kukoistuskausi. Suomi luovutti ns. Vanhan Valamon tai Laatokan Valamon muun luovutetun Karjalan mukana Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan jälkeen. Valamon munkit ja melkoinen osa Valamon irtainta omaisuutta siirrettiin evakkoon sisä-suomeen. 15

16 Oppaamme Svetlana Opas kertoi, että Ruotsin kuningas Magnus (Maunu Eerikinpoika s k. 1374) 1300-luvulla olisi kääntynyt ortodoksiseksi munkiksi Sergeiksi ja kuollut ja haudattu Valamoon. 16

17 Kirkoissa ja kaikkialla luostarin tiloissa noudatetaan hiljaisuutta ja vältetään kovaäänistä keskustelua. Pukeutumisessa noudatetaan luostarin sääntöjä. Pääkirkon ja sitä ympäröivän muurin alueella naiset peittävät hiukset huivilla ja pukeutuvat hameeseen. Luostari tarjoaa hameet niille, joilla ei ole omaa mukana. Miehet eivät saa tulla pääkirkkoon urheiluvaatteissa eikä tuulikangaspuvuissa. Ritva tunsi itsensä aika maatuskaksi hiippaillessaan huivissa ja lainahameessa. Erikoinen näky oli nuori munkki tai noviisi, joka ohitti meidät kännykkä korvalla, pukeutuneena mustaan Adidas-puseroon, mustiin kiiltäviin housuihin ja tyylikkäisiin mokkakenkiin Rantakahvilassa nautitun evään jälkeen takaisin kohti Sortavalaa. 17

18 Sortavalan lyseo Impilahti Impilahden pitäjän aluetta ei vielä 1600-luvun alkupuolella merkitty maakirjoihin pitäjänä, vaan alue kuului Suistamon pogostaan. Suistamon mukana alue kuului vuodet Salmin kreivikuntaan. Pitäjä kuului Käkisalmen lääniin, josta vuonna 1721 tuli osa Vanhaa Suomea. Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä Suomeen. Vuoden 1868 alusta lähtien pitäjänkokousten sijaan alettiin Impilahdella pitää kuntakokouksia. Ensimmäinen kansakoulu kuntaan perustettiin vuonna 1870 ja ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä höyrysaha Vuonna 1932 valmistui Läskelä Pitkäranta-rautatie. Sen varrella, kolmen kilometrin päässä Impilahden kirkolta sijaitsi laiturivaihde, joka nimettiin Impilahden mukaan. Impilahdella syntyi kasvatusajattelija, taiteilija, suunnittelija, kirjailija ja filosofi Aleksanteri Ahola-Valo. 18

19 Tie kulki Talvisodanaikaisen kuoleman kentän kautta, johon oli kaatunut liki sotilasta ja johon suomalaiset ja venäläiset ovat yhdessä pystyttäneet muistomerkin. Murheen risti Ristin lähellä olevaan luonnonkiveen oli kaiverrettu seuraava teksti: " , Venäjä ja Suomi, kaksi sisarusta. Suomi ja Venäjä, kaksi äitiä. Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin. Itsestään. Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi ja kätensä liittyneet yhteen. Toivossa, että Rakkaus voittaa. Se riippuu meistä jokaisesta". Talvisodan tapahtumista muistuttava Venäjän alueella ensimmäen memoriaali - "Murheen risti" - sijaitsee 19 kilometrin päässä Pitkästärannasta. Juuri näillä seuduilla käytiin Talvisodan aikana verisiä taisteluja. Sodan 105 päivän kuluessa menehtyi ja katosi tietymättömiin tuhatta neuvostosoturia, suomalaiset menettivät puolestaan yli 22 tuhatta. Armoton taistelu aiheutti Punaisen Armeijan riveissä valtavaa mieshukkaa. Pikärantaa hyokkäystavoitteenaan pitänyt 18.divisioona käytännollisesti katsottuna lakkasi olemasta tappioidensa takia. Venäläistutkijoiden laskelmien mukaan täällä menehtyi vuoden 1939 marraskuun ja vuoden 1940 maaliskuun välisenä aikana vähintään 35 tuhatta neuvostoliittolaista. Suomen taisteluyksiköiden tappiot olivat myös tuntuvia. Pitkäranta on Pitkärannan piirin pääkaupunki Laatokan rannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Pitkärannan kautta kulkee rautatie Jänisjärveltä Lotinanpeltoon ja maantie Sortavalasta Aunukseen. 19

20 Vieljärvi Vieljärven kylä sijaitsee saman nimisen järven rannalla lähellä Hyrsylää ja vanhaa Suomen rajaa 52 kilometriä Prääsästä lounaaseen. Vieljärvellä puhutaan vielä karjalan kielen Vitelen murretta, joka on hyvin lähellä suomen kieltä.kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Jatkosodan aikana kylä oli Suomen miehittämä Täällä haavoittui isä-aimo Prääsä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1650-luvulla. Ennen 1920-lukua se oli osa Pyhäjärven kuntaa. Alue oli jatkosodassa Suomen miehittämä

21 Matka jatkui kohti Petroskoita (ent Äänislinna) vuosina ; karjalaksi Petroskoi, ven. Ïåòðîçàâîäñê, Petrozavodsk eli Pietarintehdas, ruots. Onegaborg) on Venäjän Karjalan tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee Äänisen läntisellä rannalla. Asukkaita vuonna 2000 oli noin Petroskoin yliopisto on yksi pohjoisen Venäjän suurimmista korkeakouluista. Kaupungin läpi kulkee kaksi jokea, Lohijoki (Lososinka) ja Saveton (Neglinka) Käsmäselkä Petroskoissa hotelli Maski, illallinen ravintolassa, aamukävely Äänisen rantaan. 21

22 Torstaina 8.45 Kohti Kontupohjaa, jonne saavuttiin klo 10. Kontupohja (karj. Kondupohju, ven. Kondopoga) on kaupunki Äänisen länsirannalla Kontupohjanlahden perukassa Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Kontupohja on piirinsä hallinnollinen keskus. Kontupohjan kaupungin hallinnon alaisuuteen kuuluvat Nigozeron ja Sjurganin asuinalueet. [1] Kontupohja sijaitsee Murmanskin radan ja Petroskoista pohjoiseen vievän päätien varrella ja sieltä on hyvät juna- ja bussiyhtyedet Petroskoihin ja Karhumäelle. Kontupohjan huomattavin nähtävyys on vuonna 1774 rakennettu Kontupohjan ortodoksinen kirkko, joka on pyhitetty Neitsyt Marialle. [2] Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria. [2] Kirkon lähistöllä on säilynyt myös useita vanhoja karjalaisia taloja. [2] Kaupungissa on myös kotiseutumuseo ja Uspenskin kirkko. Kontupohjan torilta hame! 22

23 Kahvitauko ennen Segezaa Sekee (ven. Segeža) on kaupunki Uikujärven länsirannalla Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Asukkaita (2000). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Sekeessä on satama Vienanmeren Itämeren kanavan varrella. Sekeessä on Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta kirkkoineen. Muurmanskiin 684 km! Karhumäki, (ven. Medvežegorsk), kaupunki Äänisen pohjoisrannalla Muurmannin eli Kirovin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä 115 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Alueella on merkittävää puunjalostusteollisuutta. Karhumäki on myös Karhumäen piirin hallintokeskus. Vienanmeren Itämeren kanavan hallintorakennus Karhumäessä. Vienanmeren Itämeren kanava (vuoteen 1961 asti Stalinin kanava), on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kanava rakennettiin 20 kuukaudessa vuosina Kanavan rakennustöihin osallistui satojatuhansia vankeja, joista eräiden arvioiden mukaan menehtyi. lähde? Kanava lyhensi vesitietä Pietarista Vienanmerelle kilometriä. Äänisen pohjoisosasta Poventsasta lähtevän ja Belomorskissa (entisessä Sorokassa) päättyvä kanava on 227 kilometriä pitkä ja siinä on 19 sulkua. Kanavan nimi muutettiin virallisesti vuonna 1961 Vienanmeren Itämeren kanavaksi, mutta tunnetaan edelleen puheessa vanhalla nimellä, Stalinin kanava. 23

24 Matka jatkui kohti Vienan Kemiä, jonne saavutiin klo 20,00 Majoittuminen hotelli Prichaliin Rabocheostrovsk, 12 km Kemistä. Kemijoen suulla olevassa saaressa on vanhan linnan raunioita. Kemi mainitaan vuonna 1591 Solovetskin luostarille lahjoitettuna kuntana. Kemi sai kaupunginoikeudet 1785 ja samalla se siirrettiin Vienan kuvermentista Aunuksen käskynhaltijakuntaan. Vuonna 1787 Kemistä tuli kihlakuntakaupunki. Vuonna 1802 Kemin kihlakunta siirrettiin takaisin Vienan kuvermenttiiin. Vuonna 1923 Kemistä tuli osa Karjalan tasavallan edeltäjää Karjalan ASNT:aa. Rabotseostrovsk (suom. myös Vallankumoussaari, aikaisemmin Papinsaari, ven. on maaseututaajama ja asutushallinto Kemin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Rabotseostrovsk sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella Vienanmeren rannalla. Rabotseostrovskissa on Vienan Kemin satama ja sinne johtaa 12 km haararata Vienan Kemistä. Ennen vuoden 1917 vallankumousta saaren nimi oli Papinsaari. Paikkakunta esiintyy myös Maanmittaushallituksen kartastossa vuodelta 1943 samoin Akateemisen Karjalaseuran kartassa vuodelta 1941 tällä nimellä. 24

25 Illallinen ja sitten nukkumaan 25

26 26 Pe Solovetsk Aikainen herätys (4.45) ja aamiainen, sitten veneeseen ja kohti Solovetskia. Munkit Herman, Savvati ja Sosima perustivat Vienanmeren saarille 1420-luvulla luostarin. Heidän harjoittamansa kulttuuri- ja käännöstyön seurauksena luostarista tuli askeesistaan tunnettu, kuuluisa pyhiinvaellus kohde. Luostarin ympärille rakennettu linnoitus on luvulta, jolloin se oli Pohjois-Venäjän mahtavin linnoitus. Solovetskin historian synkkä aikakausi oli viime vuosisadan alussa, jolloin ensin v luostari lakkautettiin ja sitten v se toimi vankileirinä.

27 27

28 28

29 Takaisin tullessa nousi myrsky m/s. Ja joudimme suuriin vaikeuksiin rantautumisessa. Lopulta klo meidät kiskottiin laiturille. Kuivaa päälle, pikainen lounas ja matka kohti Kostamusta alkoi

30 30 Perillä Kostamuksessa 22. Kari syömässä ja saunassa, Ritu suihkussa ja untenmailla.

31 La Aamiainen ja kohti Suomea Vartiuksen raja-asema n Taxfree ostokset ja rahaa Raimolle. Kuopiossa klo 13 ABC asema lounas. Mikkeli Kouvola Kari jäi pois Leikarissa ja Ritu Kiasman edestä taksilla kotiin n ! Kiitos veikka! 31

KARJALAN TASAVALTA JA KUOLA

KARJALAN TASAVALTA JA KUOLA KARJALAN TASAVALTA JA KUOLA YKSITYISMATKAT 2010 Hinnat /huone/vrk sisältäen aamiaisen, jollei toisin mainita. TOUKOKUU Hinnat perustuvat 15.5.2010 voimassa olleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA, ARKANGELIN ALUE ja KUOLA

KARJALAN TASAVALTA, ARKANGELIN ALUE ja KUOLA KARJALAN TASAVALTA, ARKANGELIN ALUE ja KUOLA RYHMÄMATKAT 2010 TOUKOKUU Hinnat / henkilö / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 15.5.2010 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,

Lisätiedot

POHJOLA (Severnaja) 1.1.-15.5. osittain peruskorjattu hotelli ydinkeskustassa H1 96 suihku ja WC H2 120 suihku ja WC

POHJOLA (Severnaja) 1.1.-15.5. osittain peruskorjattu hotelli ydinkeskustassa H1 96 suihku ja WC H2 120 suihku ja WC KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA YKSITYISMATKAT 2009 MAALISKUU Hinnat / huone / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 8.3.2009 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA

KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA RYHMÄMATKAT 2013 HELMIKUU Hinnat / henkilö / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 1.2.2013 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA

KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA YKSITYISMATKAT 2013 HELMIKUU Hinnat /huone/vrk sisältäen aamiaisen, jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 1.2.2013 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,

Lisätiedot

13 TUOLIA Boutique-hotelli *** Väh. 8 hlöä, pieni 12 huoneen hotelli 1.1.-31.12. H2 62-39 hinnat alkaen hintoja

13 TUOLIA Boutique-hotelli *** Väh. 8 hlöä, pieni 12 huoneen hotelli 1.1.-31.12. H2 62-39 hinnat alkaen hintoja KARJALAN TASAVALTA ARKANGELIN ALUE ja KUOLA RYHMÄMATKAT 2014 Hinnat / henkilö / vrk sisältäen aamiaisen jollei toisin mainita. Hinnat perustuvat 1.1.2014 voimassaolleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin,

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006

Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006 Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006 Aleksanteri Syväriläisen luostarin kirkko ja kellotapuli Kuvat: Seppo Heinämen (SH), Hannu Myllymäki (HM), Pekka Myyrä (PM) Petri

Lisätiedot

Tulkua Vienah työ käymäh!

Tulkua Vienah työ käymäh! ELÄKELIITTO TAMMELAN YHDISTYS RY ja TAMMELAN SEURAKUNTA Tulkua Vienah työ käymäh! LÄHDE MUKAAN VIENAN KARJALAN LAULUMAILLE ja SOLOVETSKIN LUOSTARISAARELLE KESÄKUUSSA 2016 10-15.6. Tutustumaan mm. kulttuuri-,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA Toimittanut Pertti Kolari 1 Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISSN 2243 3384 ISBN 978-952-265-397-0 ISBN

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

ORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015

ORTODOKSISUUS KARJALASSA. Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 ORTODOKSISUUS KARJALASSA Pekka Intken pitämä esitelmä Karjalatalolla 19.9.2015 1 ORTODOKSISUUS KARJALASSA 1. Kristinuskon eroavuuksien synty (kreikkalaiskatolisuus roomalaiskatolisuus) 2. Venäjän kirkon

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa

On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa 1 On hyvä olla yhdessä omiensa kanssa Evakkolasten yhdistyksen Karjalan matka suuntautui tänä vuonna Itä Karjalaan, ensin Harluun, Sortavalaan sitten Suistamoon, Suojärvelle, Kollaalle, Näätäojalle, Äänislinnaan

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

pv Ohjelmantapahtuma Kuvaus 1. n. 6:00 Laatokan Karjala Matkan alku, bussi lähtee Etelä- tai Keski-

pv Ohjelmantapahtuma Kuvaus 1. n. 6:00 Laatokan Karjala Matkan alku, bussi lähtee Etelä- tai Keski- Laatokan ympäri - juhannus kuujärvellä sortavala äänislinna kižin saari Kuujärvi Aunus tihvinä Pietari 23.-27. kesäkuuta 2010 pv Ohjelmantapahtuma Kuvaus 1. n. 6:00 Laatokan Karjala Matkan alku, bussi

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Opastustoimintaa jo vuodesta 1976 Uusia oppaita valmistui 16.3.2013 Esittelyssä muistomerkit rakennukset nähtävyydet merkkihenkilöt historia tulevaisuus Historiaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMMAT KIRKONKIRJAT JA SIVIILIREKISTERIT DIGITAALIARKISTOSSA

SATA VUOTTA NUOREMMAT KIRKONKIRJAT JA SIVIILIREKISTERIT DIGITAALIARKISTOSSA SATA VUOTTA NUOREMMAT KIRKONKIRJAT JA SIVIILIREKISTERIT DIGITAALIARKISTOSSA Alla on lueteltuna kaikki ne seurakunnat, joilta on digitoitu sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja ja joiden käyttö arkistolaitoksen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.

JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y. JÄSENTIEDOTE 2014 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y. TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET. sivu RÖSKÖSSÄ PIDETTY VUOSIKOKOUS...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA... 2 SUKUSEUROJEN YHTEINEN

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Vietä pitkä viikonloppu kesäisessä Krakovassa Finnairin suorilla lennoilla Helsingistä! Krakovan värikäs historia ja eloisa nykypäivä, hyvin säilynyt UNESCO:n maailmanperintökohteisiin

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

KALOJEN TERVEYSTILANNE KARJALAN TASAVALLASSA N.P. Piminova Karjalan tasavallan eläinlääkintälaboratorion johtaja (GBU RK Respublikanskaya veterinarnaya laboratoria ) KALANVILJELY KARJALASSA Kalanviljelylaitokset:

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Kerron seuraavassa Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista. Toisessa osassa Elisenvaara

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Vantaan ja Nurmijärven rotaryklubien matka Ääniselle ja Itä-Karjalaan 22.5. 26.5.2010

Vantaan ja Nurmijärven rotaryklubien matka Ääniselle ja Itä-Karjalaan 22.5. 26.5.2010 Vantaan ja Nurmijärven rotaryklubien matka Ääniselle ja Itä-Karjalaan 22.5. 26.5.2010 Ensimmäisen dian akvarelli: Simo Rautamäki Kuvat: Seppo Heinänen (SH) Ilkka ja Marja Hemmilä (IMH) Turkka Maljonen

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014

KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014 KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014 Järjestäjät Viipurin kaupungin ja Viipurin alueen suunnistusfederaatio ja suunnistuskerho NORD WEST. Aika ja paikka 24. 25.5.2014, Viipuri. Kilpailu

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Helsingissä kotipaikkaa pitävä Inkerikeskus ry järjesti yhdessä Pietarissa toimivan Sampokeskuksen ja Metsäpirtti Seuran

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

Karjala ponnistelee. jaloilleen. heijastuu myös takapajuiseen Karjalan tasavaltaan. Elintaso on kohonnut etenkin suurissa kasvukeskuksissa.

Karjala ponnistelee. jaloilleen. heijastuu myös takapajuiseen Karjalan tasavaltaan. Elintaso on kohonnut etenkin suurissa kasvukeskuksissa. SK Karjalassa Karjala ponnistelee jaloilleen Venäjän Teksti Teppo Tiilikainen Kuvat Hannu Lindroos vahva talouskasvu heijastuu myös takapajuiseen Karjalan tasavaltaan. Elintaso on kohonnut etenkin suurissa

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013

TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 Projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus 2 Yleiskaava 2002 3 Kesä 2012 pohjoisesta Kartta v.1869, rautatie avattiin 1862 Kartta 1909 5 Kuva

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Tähän kaupunkiin haluat aina uudestaan!

Tähän kaupunkiin haluat aina uudestaan! Euroopan mielenkiintoisimpia kaupunkikohteita! Venäjän toiseksi suurin kaupunki, entinen Venäjän keisarikunnan pääkaupunki 1712-1918 Dramaattinen historia kolme maailmansotaa ja kolme vallankumousta UNESCON

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

HISTORIALLINEN RETKI KUOLAN NIEMIMAALLE SALLA PETSAMO MUURMANSK

HISTORIALLINEN RETKI KUOLAN NIEMIMAALLE SALLA PETSAMO MUURMANSK HISTORIALLINEN RETKI KUOLAN NIEMIMAALLE SALLA PETSAMO MUURMANSK 1. YLEISTIEDOT Aika: Retki toteutetaan 13.7. - 17.7.2016 Reitti: Keuruu-Jyväskylä-Kangasniemi-Kontiomäki-Salla-Alakurtti-Kantalahti-Muurmansk-

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti Tervetuloa MYS:in vuoden 2014 kesäiselle veneretkelle, joka suuntautuu itäiselle Suomenlahdelle Porvoosta Pyhtäälle. Kokoonnumme

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5)

MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5) MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5) Matka 14: Myanmar (11 pvä/ 10 yötä) 1 yö Yangon- 1 yö Bagan- 2 yötä Mandalay- 2 yötä Inle-järvi- 1 yö Yangon- 3 yötä Ngpali Hotellit: Summit Park View Hotel (Yangon), Thazin

Lisätiedot

Äänisen aalloilla ja Laatokan laineilla

Äänisen aalloilla ja Laatokan laineilla Huom! seuraavat julkaisuoikeudet: Kuvien tekijänoikeudet säilyy valokuvaajalla. Lomalinjalla ei ole oikeutta myydä kuvia omaan lukuunsa eteenpäin kolmannelle osapuolelle. Kuvien omistus- ja edelleenmyyntioikeus

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 Majoitus Olemme tehneet seuraavat

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot