Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa 12.-16.6.2007"

Transkriptio

1 Kari ja Ritva vaari Williamin jalanjäljillä Vienan-Karjalassa ja Solovetskissa

2 2

3 12.30 saavuimme Säkkijärvelle ja klo 14 Muolaaseen, jossa Mannerheim-linjan bunkkereita vielä jäljellä. Kauppias, joka seurasi meitä pakettiautolla, sai monta karttaa myytyä. Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on Vaarin päiväkirja sai meidät liikkeelle, tässä tulos: Valkoiset valaat : TurunNevaToursin matka Venäjälle Reitti: Turku-Helsinki-Vaalimaa-Viipuri-Kiviniemi-Käkisalmi-Sortavala- Petroskoi-Kontupohja-Karhumäki-Kemi-Solovetsk-Kostamus-Vartius-Kotka- Helsinki-Turku Lähtö Postitalon edestä klo 7.25 kohti Haminaa, josta Kari-veikka nousi kyytiin. Vaalimaan raja-asemalla passien tarkastus ja matka jatkui kohti Viipuria. Matkalla pysähdyimme Sorvalin valinnassa ostamassa eväitä. 3

4 4 Muolaa, ennen Äyräpää ja Pyhäristi, on Karjalan vanhimpia kuntia. Aikakirjojen mukaan se on muodostettu eri pitäjäksi heti Pähkinäsaaren rauhanteon jälkeen 1323, jolloin Äyräpää mainitaan yhtenä Ruotsille kuuluvana kihlakuntana ja jo niinkin varhain kuin 1352 se mainittiin kuninkaallisten pitäjien luettelossa.

5 Kuusaan Hovi Kuusaan hovi on siirtynyt lopullisesti historiaan entisessä Muolaan pitäjässä luovutetussa Karjalassa. Rakennus on palanut, kertovat alueen matkailijat. Kuusaan hovi kuului Karjalankannaksen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten jäämistöön. Viime vuosina se oli jo pahasti rappeutunut ja autio. - Huligaanien työtä, selittivät nyky-muolaan mummot pari vuotta sitten rakennuksen rappiota. Kuusaan hovi oli alunperin lahjoitusmaahovi. Vuonna 1837 sen omistajaksi tuli kollegioneuvos Aleksandr Masalin, joka rakensi Kuusaan hoviksi kutsutun komean kaksikerroksisen päärakennuksen. Rakennus tunnettiin etenkin Aleksandra Kollontain ( ) lapsuudenkotina. Kollontai oli Masalinin tyttärentytär. Hänestä tuli kirjailija, feministi, vallankumouksellinen ja Leninin läheinen työtoveri. Hän toimi jatkosodan aikana Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläänä ja oli yhteyshenkilönä yrityksissä rauhanhierontaan vuonna Neuvostoliiton aikana Kuusaan hovi oli käytössä ainakin lasten pioneerileirinä luvulla talo ja sen sivurakennukset tyhjenivät ja alkoivat rappeutua. Käytännössä talo tuhottiin liki raunioksi jo ennen tulipaloa. Vuonna 2002 Aleksandra Kollontain pää koristi vielä patsaana hovin puistoa, mutta sitten sekin pantiin nurin. Nyt vain villiintynyt puisto muistuttaa, että paikalla on joskus ollut merkittävä rakennus, jossa on asunut merkittäviä ihmisiä. 5

6 6 KIVINIEMI, Losevo Täällä kävimme katsomassa Vuoksen kuohuja ja poikkesimme paikalliselle torille, josta Kari osti savukalaa.

7 Pyhäjärvi, Plodovoje Kunta Karjalan kannaksella Laatokan rannalla. Asukasluku 1939 oli ja pinta-ala ilman vesiä 522 km 2. Peltoa oli 8500 ha. Kirkolta tuli etäisyyttä suoraviivaisesti 25 km Käkisalmeen, Viipuriin 80 km ja valtakunnan entiselle rajalle 40 km. Laatokan rantaviivaa oli 40 km. Korkein kohta oli 91,4 metriä merenpinnasta Kuoppalammin lähistöllä. Vaikka useat järvet olivat Laatokan läheisyydessä, niistä ainoastaan pieni Rahkajärvi laskee suoraan Laatokkaan, kaikki muut laskujokiensa kautta Vuokseen ja sitten Laatokkaan. Pyhäjärven pitäjään kuului myöskin Konevitsan luostarisaari. Kansakouluja oli ennen sotaa 15 sekä veistokoulu. Säästöpankki (perustettu v.1902), 6 osuuskassaa, kunnanlääkäri, apteekki, kulkutautisairaala ja pieni sairastupa. Kiimasjärvi, jossa Putinilla kesämökki. 7

8 Käkisalmi on keskiajalla rakennettu linnoitus Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla Käkisalmessa, Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella. Käkisalmen linna Ensimmäisen paikalla sijainneen linnoituksen rakensivat karjalaiset 1200-luvun lopulla. Mahdollisuuksien rajoissa on, että linnoituksen alkuperä olisi jopa 1000-luvulta, ja että linnoitusta olisi kutsuttu aikoinaan Karjolan tai Karjalan linnaksi. Tutustuimme Käkisalmen linnaan ja sen ympäristöön. Jatkoimme matkaa klo

9 9

10 10

11 Hiitola klo Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa. Sen rajakuntina olivat Kaukola, Kirvu, Rautjärvi, Simpele ja Kurkijoki. Kurkijoki Kurkijoki sijaitsee Laatokan länsipäässä, nykyisen Karjalan Tasavallan alueella. Sen esihistoriaa ovat leimanneet etenkin rautakauden kohteet. Tunnettuja ovat useat linnavuoret ennen muuta Lopotin ja Hämeenlahden linnavuoret sekä jo kivikaudelta saakka käytössä ollut laaja Kuuppalan Kalmistomäen asuinpaikka ja kalmisto. Kalmistomäen Räkköläisen asuinpaikka on ollut myös kunnan ainoa tunnettu kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Täällä on syntynyt Veikko Hakulinen Elisenvaara Elisenvaaran ja koko Suomen sotahistorian tuhoisin lentopommitus tapahtui klo (po. noin klo 12.30, ks. alla). Tällöin 55 pommikonetta kolmena peräkkäisenä aaltona suoritti ilmatorjunnan puuttuessa lähes harjoitusmaisen pommituksen. Asemalla oli sillä hetkellä kaksi Karjalan kannakselta tullutta evakkojunaa ja yksi sotilasjuna sekä lisäksi muita aikataulun mukaisesti tulleita junia. (ER/Kj-6/2006: räisäläläisten evakkojuna + ilmeisesti toinen henkilöjuna + sotilasjuna + sotilasjuna pysähtyneenä ennen asemaa.) On arvioitu junissa olleen noin 1000 ihmistä, jotka eivät ehtineet ratapihalta kovinkaan kauas. Seuraukset olivat sanoin kuvaamattomia. Vaikeasti haavoittuneita ihmisiä oli koottu useita kymmeniä ja näitä lähti juna kiidättämään kohti Savonlinnaa. Jaakkima Tauno Äikää Lahdenpohja oli Suomeen kuulunut kauppala ennen talvi- ja jatkosotaa. Asukasluku oli luvulla noin Kauppala sijaitsi Laatokan länsirannalla Sortavalasta etelään. Nykyisin Lahdenpohja on kasvanut kaupungiksi Laatokan luoteisrannalle. Asukkaita on (2000), valtaosa venäläisiä. Lahdenpohja oli tunnettu satamastaan. Täällä on syntynyt Veikko Vennamo 11

12 Sortavala sai kaupunginoikeudet vuonna 1632, mutta oli tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. Sortavala hävitettiin Suuren Pohjan sodan aikana lähes täydellisesti, se menetti samalla merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaupunki luovutettiin Venäjälle ja sille annettiin venäläinen nimi Serdobol. Vuonna 1811 se liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan. Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies-, että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari 1918, ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna Sortavalasta kehittyi 1800 luvun loppupuolelta, 1930 luvulle tultaessa, merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulun opettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa. Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli mm. huonekalu- ja suksitehdas, elintarviketeollisuutta, kutomo sekä yksi Laatokan merkittävimmistä satamista. Rautatieyhteyden kaupunki sai jo vuonna 1893 kun rautatie Viipuriin valmistui. Sortavala kuului itsenäiselle Suomelle vuodesta 1917 vuoteen 1940, jolloin se jäi Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle. Vuonna 1941 suomalaiset palauttivat sen hallintaansa ja pitivät sitä vuoteen Vuoden 1947 Pariisin rauhassa kaupunki luovutettiin muun Karjalan mukana Neuvostoliitolle. 12

13 Tämän patsaan juurella venäläiset juhlivat, kun luulivat patsasta Karl Marx iksi. Tosiasiassa patsas on runonlaulaja Petri Shemeikan. Majoittuminen hotelli Scandiciin ( ent. Hely) 13

14 Aamulla retki Valamoon Laatokka oli peilityyni ja matka kantosiipialuksella kesti vain 45 minuuttia 14

15 Valamon luostari, josta käytetään myös nimeä Vanha Valamo tai Laatokan Valamo, on ortodoksinen luostari Valamon saarella Laatokalla. Luostari on Karjalan ortodoksisista luostareista ensimmäinen. Sen syntyaika on epävarma ja luostarin varhainen historia onkin monilta osin perimätiedon varassa. Valamon perustajana pidetään kreikkalaissyntyistä munkki Sergeitä. Hänellä oli myös seuralaisenaan karjalaissyntyinen munkki Herman. Luostari perustettiin Valamon saarelle joka oli entinen pakanallinen uhripaikka. Perimätiedon mukaan Valamon luostari perustettiin vuonna 992, neljä vuotta sen jälkeen kun ruhtinas Vladimir toi kristinuskon Kiovan ruhtinaskuntaan vuonna 988. Heikki Kirkinen on tutkimuksissaan päätynyt noin vuoden 1100 vaiheille tuohon aikaan kristinusko saapui Novgorodin pohjoispuolisille alueille. Venäläisen kronikan mukaan Sergei tuli Valamon saarelle kuitenkin vasta v. 1329, ja uusin tutkimus onkin pitänyt 1300-lukua todennäköisimpänä aikana varsinaisen luostarin perustamiselle. Luostari laajeni jatkuvasti 1500-luvun lopulle saakka, josta tuli sen ensimmäinen kukoistuskausi. Suomi luovutti ns. Vanhan Valamon tai Laatokan Valamon muun luovutetun Karjalan mukana Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan jälkeen. Valamon munkit ja melkoinen osa Valamon irtainta omaisuutta siirrettiin evakkoon sisä-suomeen. 15

16 Oppaamme Svetlana Opas kertoi, että Ruotsin kuningas Magnus (Maunu Eerikinpoika s k. 1374) 1300-luvulla olisi kääntynyt ortodoksiseksi munkiksi Sergeiksi ja kuollut ja haudattu Valamoon. 16

17 Kirkoissa ja kaikkialla luostarin tiloissa noudatetaan hiljaisuutta ja vältetään kovaäänistä keskustelua. Pukeutumisessa noudatetaan luostarin sääntöjä. Pääkirkon ja sitä ympäröivän muurin alueella naiset peittävät hiukset huivilla ja pukeutuvat hameeseen. Luostari tarjoaa hameet niille, joilla ei ole omaa mukana. Miehet eivät saa tulla pääkirkkoon urheiluvaatteissa eikä tuulikangaspuvuissa. Ritva tunsi itsensä aika maatuskaksi hiippaillessaan huivissa ja lainahameessa. Erikoinen näky oli nuori munkki tai noviisi, joka ohitti meidät kännykkä korvalla, pukeutuneena mustaan Adidas-puseroon, mustiin kiiltäviin housuihin ja tyylikkäisiin mokkakenkiin Rantakahvilassa nautitun evään jälkeen takaisin kohti Sortavalaa. 17

18 Sortavalan lyseo Impilahti Impilahden pitäjän aluetta ei vielä 1600-luvun alkupuolella merkitty maakirjoihin pitäjänä, vaan alue kuului Suistamon pogostaan. Suistamon mukana alue kuului vuodet Salmin kreivikuntaan. Pitäjä kuului Käkisalmen lääniin, josta vuonna 1721 tuli osa Vanhaa Suomea. Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä Suomeen. Vuoden 1868 alusta lähtien pitäjänkokousten sijaan alettiin Impilahdella pitää kuntakokouksia. Ensimmäinen kansakoulu kuntaan perustettiin vuonna 1870 ja ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä höyrysaha Vuonna 1932 valmistui Läskelä Pitkäranta-rautatie. Sen varrella, kolmen kilometrin päässä Impilahden kirkolta sijaitsi laiturivaihde, joka nimettiin Impilahden mukaan. Impilahdella syntyi kasvatusajattelija, taiteilija, suunnittelija, kirjailija ja filosofi Aleksanteri Ahola-Valo. 18

19 Tie kulki Talvisodanaikaisen kuoleman kentän kautta, johon oli kaatunut liki sotilasta ja johon suomalaiset ja venäläiset ovat yhdessä pystyttäneet muistomerkin. Murheen risti Ristin lähellä olevaan luonnonkiveen oli kaiverrettu seuraava teksti: " , Venäjä ja Suomi, kaksi sisarusta. Suomi ja Venäjä, kaksi äitiä. Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin. Itsestään. Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi ja kätensä liittyneet yhteen. Toivossa, että Rakkaus voittaa. Se riippuu meistä jokaisesta". Talvisodan tapahtumista muistuttava Venäjän alueella ensimmäen memoriaali - "Murheen risti" - sijaitsee 19 kilometrin päässä Pitkästärannasta. Juuri näillä seuduilla käytiin Talvisodan aikana verisiä taisteluja. Sodan 105 päivän kuluessa menehtyi ja katosi tietymättömiin tuhatta neuvostosoturia, suomalaiset menettivät puolestaan yli 22 tuhatta. Armoton taistelu aiheutti Punaisen Armeijan riveissä valtavaa mieshukkaa. Pikärantaa hyokkäystavoitteenaan pitänyt 18.divisioona käytännollisesti katsottuna lakkasi olemasta tappioidensa takia. Venäläistutkijoiden laskelmien mukaan täällä menehtyi vuoden 1939 marraskuun ja vuoden 1940 maaliskuun välisenä aikana vähintään 35 tuhatta neuvostoliittolaista. Suomen taisteluyksiköiden tappiot olivat myös tuntuvia. Pitkäranta on Pitkärannan piirin pääkaupunki Laatokan rannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Pitkärannan kautta kulkee rautatie Jänisjärveltä Lotinanpeltoon ja maantie Sortavalasta Aunukseen. 19

20 Vieljärvi Vieljärven kylä sijaitsee saman nimisen järven rannalla lähellä Hyrsylää ja vanhaa Suomen rajaa 52 kilometriä Prääsästä lounaaseen. Vieljärvellä puhutaan vielä karjalan kielen Vitelen murretta, joka on hyvin lähellä suomen kieltä.kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Jatkosodan aikana kylä oli Suomen miehittämä Täällä haavoittui isä-aimo Prääsä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1650-luvulla. Ennen 1920-lukua se oli osa Pyhäjärven kuntaa. Alue oli jatkosodassa Suomen miehittämä

21 Matka jatkui kohti Petroskoita (ent Äänislinna) vuosina ; karjalaksi Petroskoi, ven. Ïåòðîçàâîäñê, Petrozavodsk eli Pietarintehdas, ruots. Onegaborg) on Venäjän Karjalan tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee Äänisen läntisellä rannalla. Asukkaita vuonna 2000 oli noin Petroskoin yliopisto on yksi pohjoisen Venäjän suurimmista korkeakouluista. Kaupungin läpi kulkee kaksi jokea, Lohijoki (Lososinka) ja Saveton (Neglinka) Käsmäselkä Petroskoissa hotelli Maski, illallinen ravintolassa, aamukävely Äänisen rantaan. 21

22 Torstaina 8.45 Kohti Kontupohjaa, jonne saavuttiin klo 10. Kontupohja (karj. Kondupohju, ven. Kondopoga) on kaupunki Äänisen länsirannalla Kontupohjanlahden perukassa Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Kontupohja on piirinsä hallinnollinen keskus. Kontupohjan kaupungin hallinnon alaisuuteen kuuluvat Nigozeron ja Sjurganin asuinalueet. [1] Kontupohja sijaitsee Murmanskin radan ja Petroskoista pohjoiseen vievän päätien varrella ja sieltä on hyvät juna- ja bussiyhtyedet Petroskoihin ja Karhumäelle. Kontupohjan huomattavin nähtävyys on vuonna 1774 rakennettu Kontupohjan ortodoksinen kirkko, joka on pyhitetty Neitsyt Marialle. [2] Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria. [2] Kirkon lähistöllä on säilynyt myös useita vanhoja karjalaisia taloja. [2] Kaupungissa on myös kotiseutumuseo ja Uspenskin kirkko. Kontupohjan torilta hame! 22

23 Kahvitauko ennen Segezaa Sekee (ven. Segeža) on kaupunki Uikujärven länsirannalla Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Asukkaita (2000). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Sekeessä on satama Vienanmeren Itämeren kanavan varrella. Sekeessä on Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta kirkkoineen. Muurmanskiin 684 km! Karhumäki, (ven. Medvežegorsk), kaupunki Äänisen pohjoisrannalla Muurmannin eli Kirovin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä 115 kilometriä Petroskoista pohjoiseen. Alueella on merkittävää puunjalostusteollisuutta. Karhumäki on myös Karhumäen piirin hallintokeskus. Vienanmeren Itämeren kanavan hallintorakennus Karhumäessä. Vienanmeren Itämeren kanava (vuoteen 1961 asti Stalinin kanava), on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kanava rakennettiin 20 kuukaudessa vuosina Kanavan rakennustöihin osallistui satojatuhansia vankeja, joista eräiden arvioiden mukaan menehtyi. lähde? Kanava lyhensi vesitietä Pietarista Vienanmerelle kilometriä. Äänisen pohjoisosasta Poventsasta lähtevän ja Belomorskissa (entisessä Sorokassa) päättyvä kanava on 227 kilometriä pitkä ja siinä on 19 sulkua. Kanavan nimi muutettiin virallisesti vuonna 1961 Vienanmeren Itämeren kanavaksi, mutta tunnetaan edelleen puheessa vanhalla nimellä, Stalinin kanava. 23

24 Matka jatkui kohti Vienan Kemiä, jonne saavutiin klo 20,00 Majoittuminen hotelli Prichaliin Rabocheostrovsk, 12 km Kemistä. Kemijoen suulla olevassa saaressa on vanhan linnan raunioita. Kemi mainitaan vuonna 1591 Solovetskin luostarille lahjoitettuna kuntana. Kemi sai kaupunginoikeudet 1785 ja samalla se siirrettiin Vienan kuvermentista Aunuksen käskynhaltijakuntaan. Vuonna 1787 Kemistä tuli kihlakuntakaupunki. Vuonna 1802 Kemin kihlakunta siirrettiin takaisin Vienan kuvermenttiiin. Vuonna 1923 Kemistä tuli osa Karjalan tasavallan edeltäjää Karjalan ASNT:aa. Rabotseostrovsk (suom. myös Vallankumoussaari, aikaisemmin Papinsaari, ven. on maaseututaajama ja asutushallinto Kemin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Rabotseostrovsk sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella Vienanmeren rannalla. Rabotseostrovskissa on Vienan Kemin satama ja sinne johtaa 12 km haararata Vienan Kemistä. Ennen vuoden 1917 vallankumousta saaren nimi oli Papinsaari. Paikkakunta esiintyy myös Maanmittaushallituksen kartastossa vuodelta 1943 samoin Akateemisen Karjalaseuran kartassa vuodelta 1941 tällä nimellä. 24

25 Illallinen ja sitten nukkumaan 25

26 26 Pe Solovetsk Aikainen herätys (4.45) ja aamiainen, sitten veneeseen ja kohti Solovetskia. Munkit Herman, Savvati ja Sosima perustivat Vienanmeren saarille 1420-luvulla luostarin. Heidän harjoittamansa kulttuuri- ja käännöstyön seurauksena luostarista tuli askeesistaan tunnettu, kuuluisa pyhiinvaellus kohde. Luostarin ympärille rakennettu linnoitus on luvulta, jolloin se oli Pohjois-Venäjän mahtavin linnoitus. Solovetskin historian synkkä aikakausi oli viime vuosisadan alussa, jolloin ensin v luostari lakkautettiin ja sitten v se toimi vankileirinä.

27 27

28 28

29 Takaisin tullessa nousi myrsky m/s. Ja joudimme suuriin vaikeuksiin rantautumisessa. Lopulta klo meidät kiskottiin laiturille. Kuivaa päälle, pikainen lounas ja matka kohti Kostamusta alkoi

30 30 Perillä Kostamuksessa 22. Kari syömässä ja saunassa, Ritu suihkussa ja untenmailla.

31 La Aamiainen ja kohti Suomea Vartiuksen raja-asema n Taxfree ostokset ja rahaa Raimolle. Kuopiossa klo 13 ABC asema lounas. Mikkeli Kouvola Kari jäi pois Leikarissa ja Ritu Kiasman edestä taksilla kotiin n ! Kiitos veikka! 31

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

Vesilaitoksentie Vaasa puh

Vesilaitoksentie Vaasa puh Matka Laatokan Karjalaan 21.06-25.06.2000 Rapon sukuseura ry. Lumivaara-seura ry. Kuvaaja: Seppo Rapo Synt. 19.06.1950 Vaasa Juuret Lumivaaran Kumolan kylässä 1 Vesilaitoksentie 381 65370 Vaasa puh. 06-3168

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA

SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA Toimittanut Pertti Kolari 1 Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISSN 2243 3384 ISBN 978-952-265-397-0 ISBN

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Tikkurilan Rotaryklubin matka Karjalan kannakselle ja Konevitsan luostariin

Tikkurilan Rotaryklubin matka Karjalan kannakselle ja Konevitsan luostariin EN Tikkurilan Rotaryklubin matka Karjalan kannakselle ja Konevitsan luostariin 28.-30.5.2016 Kuvat: SHM Sari ja Hannu Myllymäki EN Eero Niemelä RO Ritva Ohmeroluoma TPR Tuula ja Pentti Rauhala JV Juhani

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

LIITE 1 Kuva 1. Mustiaisen Kuoliosaari. Saaren hiekanotossa tuhoutunutta keskiosaa. Kuvattu Kuivasmäelle johtavalta kylätieltä itäkoilliseen. Kuva 2. Mustiaisen Kuoliosaari. Saaren hiekanotossa tuhoutunutta

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

HISTORIALLINEN RETKI KUOLAN NIEMIMAALLE SALLA PETSAMO MUURMANSK

HISTORIALLINEN RETKI KUOLAN NIEMIMAALLE SALLA PETSAMO MUURMANSK HISTORIALLINEN RETKI KUOLAN NIEMIMAALLE SALLA PETSAMO MUURMANSK 1. YLEISTIEDOT Aika: Retki toteutetaan 13.7. - 17.7.2016 Reitti: Keuruu-Jyväskylä-Kangasniemi-Kontiomäki-Salla-Alakurtti-Kantalahti-Muurmansk-

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Venäjän kirjallisuutta. Essi, Lotta, Niina

Venäjän kirjallisuutta. Essi, Lotta, Niina Venäjän kirjallisuutta Essi, Lotta, Niina Aleksander Pušhkin 17991837 runoilija, romaani ja näytelmäkirjailija kirjoitti venäjäksi ja ranskaksi Venäjän kultaaika (romantiikka) kutsutaan Venäjän parhaaksi

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Eemeli Kemppainen Sähkö13L Lounais-Suomen ammattiopisto Novida Työssäoppimisjakso Ranskassa Lähdin kansainväliselle-työssäoppimisjaksolle Lauri Laivorannan

Lisätiedot

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_T"l-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: -

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_Tl-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: - ~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~- ~~-~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Lappi lnventointinumero: ~~~~~~~--~~~~ Alue: Kaukola Luokka: I Nimi: Luukas Ajoitus: Kivikausi

Lisätiedot

YK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa

YK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa YK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa Yhdistyneet kansakunnat, YK, perustettiin 24.10.1945. YK:n syntymäpäivää vietetään YK-päivänä ja

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta Kevätretki Maltalle 23 27.4.2017 Matkalla nähdään pääsaaren lisäksi Gozon vihreämpää luontoa ja tutustutaan monipuolisesti historiaan ja nähtävyyksiin. Saaren etelä-osan retkellä nähdään mm. Zurrieq laakso

Lisätiedot

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA Luku 15 Ydinsisältö Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 800-1100- luvuilla olemassa ollut valtakunta. Kiova ukrainalainen vai venäläinen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

IRLANNIN KIERTOMATKA 11. - 18.6. JA 19. - 26.8.2016

IRLANNIN KIERTOMATKA 11. - 18.6. JA 19. - 26.8.2016 IRLANNIN KIERTOMATKA 11. - 18.6. JA 19. - 26.8.2016 Limerick - Galway - Westport - Sligo - Vihreän saaren kierroksella matkataan kauniissa maisemissa, osin paljon kehuttua "Wild Atlantic Way" -reittiä

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

VEKARASTA VAARIIN. Alueiden ennakointiseminaari 14.3.-15.3.2013 Joensuussa. Torstai 14.3.2013, Joensuun Tiedepuiston auditorio (Länsikatu 15)

VEKARASTA VAARIIN. Alueiden ennakointiseminaari 14.3.-15.3.2013 Joensuussa. Torstai 14.3.2013, Joensuun Tiedepuiston auditorio (Länsikatu 15) VEKARASTA VAARIIN TULEVAISUUDEN NÄKÖALOISTA YKSILÖN NÄKYMIKSI Alueiden ennakointiseminaari 14.3.-15.3.2013 Joensuussa OHJELMA Torstai 14.3.2013, Joensuun Tiedepuiston auditorio (Länsikatu 15) Linja-autokuljetus

Lisätiedot

Laatokan uimaseura 10 v

Laatokan uimaseura 10 v Laatokan uimaseura 10 v Tikkurilan rotaryklubin kymmenen idänmatkaa ovat olleet täynnä hienoja kokemuksia ja niiden myötä on saatu paljon oppia Suomen ja lähialueiden historiasta. Yhteisöllisyyden tunnetta

Lisätiedot

Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016

Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016 Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016 Matkaoppaana legendaarinen Italian asiantuntija Silja Tuominen Matkaemäntänä Hanna Ekola, musiikissa Hannan tilaisuuksissa mukana

Lisätiedot

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset:

Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Sivustolle 8.9.2011 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 8.9.2011: Hakemistoon Kartografiaa koskevia aikalaiskirjoituksia: *Maanmittaushallituksen kirjeenvaihtoa 1945 1960 (142 tiedostoa)

Lisätiedot

Suomen sodissa menehtyneiden tiedosto

Suomen sodissa menehtyneiden tiedosto Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto 1: KÄIHKÖ, TOIVO JOHANNES sotilasarvo korpraali joukko-osasto 6.K/os.Kuussaari 9880 syntymäaika 12.09.1917 synnyinkunta Värtsilä kotikunta Värtsilä asuinkunta

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU IITTI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Urajärventie 483, 47400 Kausala Myyntikohde: Myyntikohde käsittää kolme eri kiinteistöä, yksi rakentamaton 8,7 ha tontti ja kaksi kiinteistöä,

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7

-t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 -t~tu ~. h-lo (Dl. j n-. f!j.!t?}7 M 7lr!

Lisätiedot

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia Sunnuntai 11.6.2017 klo 16.30 klo 20.55 Lähtö Nurmijärven kirkon parkkipaikalta kohti Turkua Lähtee m/s Viking Grace kohti Maarianhaminaa ja Tukholmaa Maanantai 12.6.2017 klo 6.30 klo 13.00 klo 16.00 klo

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ EU:n Leader-tuella tehtyjä maitolaitureita on Lahdenperän kyläreitin varrella viisi kappaletta. 2013 Lahdenperän kartta 16 kilometrin Lahdenperänlenkki kulkee Lemmetynperäntien

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 4. Paikannimet ja maankohoaminen Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään, miten paikannimet ovat syntyneet, miten vanhoja ne voivat olla ja millaiselta luonto näytti paikkakuntien/ paikkojen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Täydennä teksti sen mukaan mitä kuulet nauhalta. Opettaja / opiskelija tauottaa nauhan sopivissa kohdissa. Voitte myös miettiä muita tilanteeseen sopivia

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot