Omassa kodissa omilla mausteilla
|
|
- Tapani Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ITUJA VANHUSTYÖHÖN Vanhustyön keskusliiton raportti nro 1/2004 Omassa kodissa omilla mausteilla Sari Takala Selvitys ikääntyvien maahanmuuttajien hoidon ja palvelujen kohtaamisesta Tampereen Hervannassa Mervi Rossi Selvitys Lahden paluumuuttajavanhusten palvelutarpeista ja odotuksista seurakuntaa kohtaan
2 OMASSA KODISSA OMILLA MAUSTEILLA Selvitys ikääntyvien maahanmuuttajien hoidon ja palvelujen kohtaamisesta Tampereen Hervannassa, Sari Takala Selvitys Lahden paluumuuttajavanhusten palvelutarpeista ja odotuksista seurakuntaa kohtaan, Mervi Rossi Muut projektin julkaisut: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli (Ituja vanhustyöhön 1/1999) Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen (Ituja vanhustyöhön 2/1999) Suomi tutummaksi oppimateriaali, 2000 Suomi tutummaksi sanasto, 2000 Ikääntyvän kotoutujan opas, 2000 Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa (Ituja vanhustyöhön 3/2000), painos loppuunmyyty Vanhuus vieraalla maalla (Ituja vanhustyöhön 1/2003) Ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumiskokemuksia Jyväskylässä (Ituja vanhustyöhön 3/2003) Kannen valokuva: Sari Takala Kuvassa Bibi Hawa JULKAISU JA JAKELU: Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry ISBN ISSN
3 ESIPUHE Vuoden 2002 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaita maahanmuuttajia tilastointitavasta riippuen joko noin (ulkomaan kansalaista) tai noin (syntymätaustaltaan ulkomaalaista). Heistä suurimman ryhmän muodostavat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat, joita arvioidaan olevan noin Vuoden 2002 lopussa vuotiaita ulkomaan kansalaisia oli noin tai noin (syntymätaustaltaan ulkomaalaista). Ikääntyvien maahanmuuttajien määrä verrattuna muiden Euroopan maiden lukuihin on vielä varsin pieni, mutta heidän lukumääränsä kasvaa vuosi vuodelta. Vanhustyön keskusliitossa on toteutettu vuodesta 1997 lähtien Raha-automaattiyhdistyksen tuella Ikääntyvät maahanmuuttajat projektia, jonka tavoitteena on mm. kehittää tukimuotoja ja verkostoja maahanmuuttajien arjessa selviytymiseen ja kotoutumiseen. Projekti nostaa esiin ikääntyvät maahanmuuttajat omana erityisryhmänään, jolle tulisi räätälöidä heidän yksilöllisiä tarpeitaan huomioivia ja kotoutumista tukevia toimenpiteitä. Tämä Omassa kodissa omilla mausteilla raportti on kaksiosainen. Pääpaino on Tampereen Hervannan aluetta koskevassa selvityksessä, jossa on kartoitettu ikääntyvien maahanmuuttajien hoidon ja palvelutarpeiden kohtaamista sekä ikääntyvien ja ikääntyneiden maahanmuuttajien että hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Lahden paluumuuttajavanhusten palvelutarpeista ja odotuksista seurakuntaa kohtaan tehty selvitys on suppeampi, mutta sisältää tärkeitä havaintoja vertailtaessa vastaavan kyselyn tuloksiin, jossa haastattelujen kohteena olivat suomalaiset vanhukset. Toivomme julkaisun vahvistavan näkemystä siitä, että alueellinen yhteistoiminta ja verkostoituminen ovat avainsanoja suunniteltaessa ikääntyville maahanmuuttajille kohdennettuja palveluja. Yhteistoimintaa tarvitaan kirkon ja muiden uskonnollisten yhteisöjen lisäksi niin vanhus-, maahanmuutto-, järjestö- ja vapaaehtoistyötä tekevien kesken unohtamatta kuulla sitä kaikkein parasta asiantuntijaa - ikääntyviä ja ikääntyneitä maahanmuuttajia itseään. Kiitokset kaikille haastatteluihin ja kyselyihin osallistuneille. Olette antaneet arvokkaita ajatuksia ja oivalluksia käyttöömme. Raportin kirjoittajille kiitokset. Parhaat kiitokset projekteja rahoittaneelle Raha-automaattiyhdistykselle. Helsingissä tammikuussa 2004 Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry
4 SIUNAUS JA KIROUS Degmo äitini ei muiden naisten kaltainen Tyhmä et ollut suinkaan Perheellesi annoit kaiken Naapurit eivät valittaneet Uskoasi ja maatasi et koskaan käyttänyt väärin Teen minkä voin Saatko hyvää hoitoa Olenko sinua kohtaan kiltti vai pahennanko elämääsi Saanko siunauksen vai kirouksen kumpaa voin sinulta odottaa Deeqa tyttäreni hyvää vointia suokoon Suuri sinulle Lääkkeitä tarvittaessa Minä en ole varaton Posket ovat pulskat Syön hyvin Pukeudun kauniisti vaatteet ovat hienoa kangasta Valoa minulla on Lämpimässä vuoteessa keinahtelen kellin Katso menneeseen neitseelliseen aikaan Käänny ja tee päätös Deeqa ulkomailla jo kymmenen vuotta olen sairasvuoteella maannut Vieraassa maassa missä lumi lankeaa ja näännyttää minut Suvun sisäinen sota raastaa meidät rikki Kukaan ei säästy Aika kuluu kulumistaan Minut valtaa heikkous avaa vanhan haavan Anna minun puhua tästä ja vatvoa tätä vielä Kuuntele minua Minä tahdon oman maani talon jonka rakensin lainaa ottamatta Kultaa ja silkkiä olivat kaapit täynnä Virkatuin peittein sijasin vuoteet Joka ikkunan eteen ripustin verhot Dubaista matot hain kotiini Kaikkia seiniä kiersi nojatuolien tiivis rivi Eikä tuulen viima tehnyt nyppyäkään kankaisiin Suitsutusastia aina tuoksui keskellä huonetta Talo oli täynnä hyviä naapureita ja muita ystäviä Sheikki siunasi ja istui luonamme pitkään Välillä hän tulkitsi Koraaniakin Toinen asiani koskee metsästäjiä jotka ajoivat minut maasta joka oli omani Voi autioitettu maa jonka potkaisitte menneisyyteen Katsokaa kansaanne joka hyökyaallon pyyhkäisemänä horjuu ja hoippuu Me olemme kovin väsyneitä Lähdetään kaikki kotiin Naiset ja lapset Käännytään kotiinpäin Kaikki kunnon ihmiset valitkaa joukostanne paras ja laskekaa aseenne! Amran Maxamed Axmed Suomennos ruotsinkielisen käännöksen pohjalta Liisa Ryömä
5 DUCO IYO HABAAR Degmooy hooyadeey dumar lama sinnaay Doqon maad ahayn Ehel maad danniyin Deris kaama caban Diintaada iyo dalka maad khamkhamin Waan dadaalayaa Ma daryeel qabtaa Ma kuu dabacsanahay mise kaaga daray Duco iyo habaar kee bay dul yaal Deeqaay Ilaah derejiyo wanaag Weyne kuugu deeq Dawo way kor taal Duunyo kama tegeni Daan wax lagu qabtiyo Duxna waan cunaa Duruc bilicsan iyo demis baan xidhaa dabku way baxaa Gogol diiran baan ku dekeynayaa Dib u eeg waqtiga taariikhda dihin Daymo oo malee Deeqaay qurbaha Waa toban da ood intii aan dednaa Dal shisheeye oo barafku igu da o diihaal i dhigay Dagaalkii xigtadu isku dabajartee Didna loo dayeen Dalla siga wagtiga Ducufkay hayiyo doogta igu maqan Aan deexo oon dildillaxiyee dooddayda maqal Waxaan doonayaa dalkii aan lahaa daartaan dhisteen deyn laygu layn Dahab iyo xariir kabadhadu dihdeen Duraaxadiyo shelesh sariiraha dul dhigay Daaqaddii kastaba dam ku siiyay gogol Dubay rooggagii uga soo daldalay Darbiyada kuraas ku dabaabad xidhay Dabeel soo dhacdaa duf ka qaadi jirin Dabqaad uunsiyoo demin aan dhex dhigay Daaraddana wixii deris fiican ah iyo dadku buuxi jirey Ee shiikh ducada dooyeysan jirey Marna uu Qur aan ku daliilin jirey Dood kalena waa kuwa dabatadee dalkii aan lahaa debedda iga dhigay War dalkii baaba yoo ku dambaabidhee Dadkiinnii wakaa sidoo daad la tegey dalanbaabbigee Waan daallannee Aan doollo oo Dumar iyo carruur Dib u laabannee Doorroonayaal iska doorta oo dabka dhiga ragow! Amran Maxamed Axmed
6 SISÄLLYSLUETTELO OSA I 1. Selvityksen tausta ja toteutus Ikääntyneet maahanmuuttajat Suomessa Ikääntyvien kotoutuminen Millä kielellä? Erityistuki Samanlaisuus vai samanarvoisuus Kuka on vanha? Koko perheen hyvinvointi on ikääntyneen etu Matkalaukullinen kulttuuria Ikäihmisten hoidosta Vanhusten palveluiden strategia vuoteen Kotihoito Asumispalvelut ja palvelukeskustoiminta Omaishoidontuki Maahanmuuttajat ja kaupungin palvelut Kuka palveluja saa ja kuka niitä tarvitsee Hervanta Asukasrakenne Verkostoitunut Hervanta Evankelisluterilaisen seurakunnan piirissä tapahtuva maahanmuuttajatoiminta Maahanmuuttajien yhdistykset Kansainvälinen Naisten Tapaamispaikka Herpertti Santra Verkko - vapaaehtoistoimintaa Selvityksen yhteistyökumppanit Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Kotihoito hanke...20
7 5. Kyselylomakkeiden ja haastattelujen tuloksia Ikääntymisen ennakoiminen Ikääntyneiden haastattelut Kaksi afgaaninaista Kaksi venäläistä ja kaksi virolaista naista Vietnamilainen nainen Inkerinsuomalaiset Apua ymmärrykseen draamalla Hoitohenkilöstö, ravitsemushenkilöstö ja siistijät Kyselylomakkeet ja haastattelut Vieraat kulttuurit arkipäivässä Työ ja monikulttuurisuus Olisiko jotain huomioitava? Ikääntynyt somalialainen Ikääntynyt inkerinsuomalainen paluumuuttaja Suomessa 20 vuotta asunut ikääntynyt vietnamilainen Koulutuksesta Maahanmuuttajataustaiset hoitajat Miesnäkökulma Ravitsemushenkilöstön ajatuksia ja kokemuksia Pohdintaa Toimenpide-ehdotuksia: Koulutusta henkilökunnalle...37 LÄHTEET LIITE 1 LIITE 2 OSA II Selvitys Lahdessa asuvien paluumuuttajavanhusten palvelutarpeista ja odotuksista seurakuntaa kohtaan keväällä 2002
8
9 OSA I Selvitys ikääntyvien maahanmuuttajien hoidon ja palvelujen kohtaamisesta Tampereen Hervannassa Sari Takala Vanhustyön keskusliitto / Ikääntyvät maahanmuuttajat -projekti
10
11 1 1. Selvityksen tausta ja toteutus Tämä selvitys on toteutettu osana Vanhustyön keskusliiton Ikääntyvät maahanmuuttajat projektia yhteistyössä Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Kotihoito 2005 hankkeen kanssa. Selvitys käsittelee ikääntyvien maahanmuuttajien hoidon ja palveluiden kohtaamista Tampereen Hervannassa. Ikääntyvät maahanmuuttajat -projekti on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Työ on luonteeltaan selvitys, joka sisältää myös tutkimuksellisia elementtejä. Tiedonkeruumenetelmänä olen käyttänyt haastattelua, mutta mukana on ollut myös kyselylomakkeita. Lomakkeita jaoin Tampereen kaupungin Hervannan alueen kotihoitohenkilöstölle ja Vanhuspalveluyhdistyksen ylläpitämän Keinupuiston palvelukeskuksen henkilöstölle. Lomakkeiden vastausprosentti on ollut korkea. Selvitys alkoi tutustumisella Hervannan eri toimijoihin. Mukana on ollut vapaaehtoistyötä, yhdistyksiä, projekteja, Tampereen kaupungin eri tahoja, Hervannan EUohjelma, seurakunnat ja yksittäisiä ihmisiä. Sitä kautta hain tuntuman alueesta ja solmin kontakteja. Kyselylomakkeista siirryin haastatteluihin. Hoitohenkilöstön olin tavoittanut Vanhuspalveluyhdistyksen ja Kotihoito hankkeen kautta. Haastateltaviin maahanmuuttajiin sain kontakteja Hervannan Kansainvälisestä Naisten Tapaamispaikasta ja Kirkontuvalta. Työtä on suuresti helpottanut kaikkien tahojen suopea vastaanotto. Olen kokenut olleeni hyväksytty asiani kanssa ja saanut tärkeää tietoa. Vaikka aikatauluni on ollut varsin niukka ja ihmiset omissa töissään erittäin kiireisiä, on minut aina otettu hyvin vastaan. Siitä kiitos kaikille. Tarkoituksenani oli selvittää: 1) Tällä hetkellä keski-iässä olevien maahanmuuttajien ajatuksia ja toiveita ikääntymisen varalle. 2) Mikä on kotipalvelua käyttävien ikääntyvien maahanmuuttajien tämänhetkinen tilanne Hervannan alueella? 3) Mitkä ovat hoitohenkilöstön ja palvelukeskuksen henkilöstön valmiudet huomioida ikääntyvät maahanmuuttajat?
12 2 Keski-ikäisten maahanmuuttajien haastatteluja kutsun ennakoiviksi haastatteluiksi. Niissä oli pyrkimyksenä tavoittaa haastateltavien ajatuksia ja tuntemuksia tulevaisuudestaan. Ikääntyneiden haastatteluilla kartoitin heidän tämänhetkistä tilannettaan ja ajatuksia kotihoidosta. Henkilöstö vastasi monenlaisiin kysymyksiin. Pääpaino oli kuitenkin heidän vieraisiin kulttuureihin liittyvillä kokemuksillaan työpaikoilla ja opiskeluissa sekä kiinnostuksessa tutustua maahanmuuttajaproblematiikkaan. Olen tässä työssä käyttänyt maahanmuuttajavanhukset sanan sijasta nimitystä ikääntyvät maahanmuuttajat. Termistö vaihtelee jonkin verran, mutta päädyin tähän kun monesti vanhus sanaa pidetään negatiivisena terminä, vaikka itse en näin ajattelekaan. Tässä selvityksessä katsotaan 65-vuotias ikääntyneeksi. Määrittely pohjautuu Tilastokeskuksen tilastointitapaan, jossa 65+ ikää käytetään rajana. Tutkimusta ikääntyvistä maahanmuuttajista on Suomessa vielä varsin rajallisesti, sillä valtaosa maahanmuuttajia koskevasta tutkimuksesta liittyy lapsiin tai työikäisiin. Tutkimus liikkuu siis sangen yleisellä tasolla ikääntyvien kohdalla ja heidät mainitaan ns. sivuosassa. Huomattava on myös, että muissa maissa saatuja tutkimustuloksia on hankalaa siirtää Suomen oloihin. Väestörakenteemme on maahanmuuttajien lukumäärän osalta erilainen verrattuna muihin Euroopan maihin tai Pohjoismaihin. Suomen ulkomaalaiset ovat hyvin nuorta väkeä, eikä pitkään asuneita siirtotyöläisiä muiden Euroopan maiden tapaan ole (Jasinskaja-Lahti, I. & Liebkind, K. 1997, 9). Vanhustyön keskusliiton raporttisarjassa on julkaistu joitakin ikääntyviin maahanmuuttajiin liittyviä tutkimuksia. Mukana on oppilaitosten päättötöitä sekä muita selvityksiä kotoutumisen ja suomen kielen oppimisen alueilta. Tässä työssä ei ole tarkoitus laajemmin pohtia jo olemassa olevaa tutkimusta, vaan paneutua tämän hetken tilanteeseen yleisesti sekä selvittää paikallisella tasolla ikääntyvien maahanmuuttajien ja Tampereen kaupungin järjestämien palveluiden sekä alueella toimivien yhteisöjen kohtaamista Hervannassa.
13 3 2. Ikääntyneet maahanmuuttajat Suomessa Ikääntyneen väestön osuus on maahanmuuttajien kohdalla kantaväestöä huomattavasti alhaisempi ja maahanmuuttajienkin keskuudessa toistaiseksi pieni. Muuttoalttius on nuorella aikuisväestöllä korkein ja pidemmän maassa oleskelun myötä henkilö tyypillisesti vaihtaa kansalaisuuttaan ja katoaa maahanmuuttajatilastosta. (Salmenhaara, P. 2002, 13.) Vuoden 2002 lopussa Suomessa asui ulkomaalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli (6,3 %). Koko väestöstä yli 65-vuotiaita oli eli 15,2 %. (Tilastokeskus 2002.) Osa ikääntyneistä on ollut jo muuttaessaan Suomeen ikääntyneitä eikä heillä siten ole työhistoriaa eikä useinkaan suomen kielen taitoa. Ikääntyneitä maahanmuuttajia on saapunut maahan kiintiöpakolaisina, pakolaisten perheenyhdistämisen tai perhesiteiden perusteella. Turvapaikanhakijoidenkin joukossa on muutama ikäihminen, joka odottaa päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Maahanmuuttaja- ikäihmisten joukossa on myös sellaisia, jotka aikoinaan ovat muuttaneet maahan joko avioliiton, työn tai opiskelujen perusteella ja ovat vuosien maassa oleskelun jälkeen saavuttamassa eläkeiän. Suurimman ikääntyneiden ryhmän muodostavat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat (n henkeä). Taulukko 1. Ikääntyvät ulkomaan kansalaiset Suomessa (Tilastokeskus, 2002) Ikääntyvien kotoutuminen Valtioneuvoston kotouttamislain selonteossa ikääntyvät maahanmuuttajat näkyvät muihin maahanmuuttajiin verrattuna heikosti. Tarve heille kohdistuvien palvelujen kehittämisohjelmalle on ilmeinen. Ikäihmisten tulisi saada samat oikeudet kuin muillakin kielen oppimiseen ja muiden tietojen ja taitojen hankkimiseen, joita yhteiskun-
14 4 nassamme tarvitaan. Huomiotta jättäminen merkitsee ikääntyville yhä suurempaa syrjäytymisen riskiä, sillä heidän taitonsa oppia uutta kieltä on hidasta ja sosiaalisia kontakteja on vähän. (Voutilainen, P. 2003, 17). Tampereen kaupungin maahanmuuttajaja kotoutusohjelma mainitsee ikääntyneet maahanmuuttajat Työelämän ulkopuolelle jäävien maahanmuuttajien kotouttaminen -otsikon alla. Sinä todetaan, että 65 vuotta täyttäneet, muualla aktiivielämänsä eläneet ja täysin kouluttamattomat ikäihmiset tarvitsevat erilaisen kotouttamisohjelman tavanomaisen sijaan. (Tampereen kaupungin maahanmuuttaja- ja kotoutusohjelma 2001.) Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kohdalla hyvään kotoutumiseen antavat aineksia suomalaisuuden kokeminen sekä suomen kielen osaaminen, vaikka heidän puhumansa kieli ei kaikilta osin vastaakaan nykysuomea (Takalo, P. & Juote, M. 1995, 31, 62). Lähtömaan kulttuurin kieltäminen voi muodostua rasitteeksi etniselle identiteetille. Suomeen muuton jälkeen ovat monet inkerinsuomalaiset joutuneet määrittelemään identiteettinsä uudelleen, erityisesti silloin, kun he ovat halunneet kieltää inkeriläisyyden ja olla vain suomalaisia. (Miettinen, H. 1999, ) Paluumuuttajien etninen identiteetti on erilainen suhteessa heidän ikäänsä. Vanhemmat ovat suomalaisia, sekä subjektiiviselta että objektiiviselta identiteetiltään eikä heillä ole sopeutumisongelmia samassa määrin kuin nuoremmilla. (Takalo, P. & Juote, M. 1995, ) Suomeen tulevista ikääntyneistä maahanmuuttajista osa on pakolaistaustaisia. Ikääntyneet pakolaiset ovat usein joutuneet kokemaan elämänsä aikana monenlaisia asioita, kuten rajuja menetyksiä, väkivaltaa tai vankeutta ja köyhyyttä. Näin ollen heidän mielenterveytensä hoitoon tulisi paneutua erityisen vakavasti. Noin 10 % viime vuosien aikana vastaanotetuista kiintiöpakolaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Tässä joukossa on ikääntyneiden lisäksi työikäisiä. Heidän kuntouttamisensa ja kotouttamisensa on erittäin vaativaa monien kohdalla kotouttaminen on useiden vuosien mittainen prosessi. (Päivärinne, S. 2003, 31.) Omalla etnisellä ryhmällä on suuri merkitys kotoutumiselle. Sosiaalinen yhteisyys voi kuitenkin olla hyvin monimutkainen asia, sillä erityisesti pakolaistaustaiset yhteisöt ovat toisinaan poliittisesti erimielisiä eikä muutto toiseen maahan tee ristiriitoja tyhjiksi. Ajan saatossa tällaiset erimielisyydet usein laimenevat, etenkin jos tilanne kotimaassa on muuttunut suotuisampaan suuntaan. Poliittista hajanaisuutta on nähtävissä
15 5 erityisesti kurdien, irakilaisten ja somalialaisten maahanmuuttajien yhteisöissä sekä yleisemmin sisällissotien runtelemissa maissa. (Valtonen, K. 1999, ) Sosiaalinen vuorovaikutus maahanmuuttajaryhmien sisällä voi olla hyvin monipuolista aina käytännön avunannosta yleiseen huolehtimiseen. Tällaista vuorovaikutusta pidetään erityisen tärkeänä sosiaalisten verkostojen puuttuessa. Kollektiivinen kotoutumiskokemus ja sen hyödyntäminen ovat merkittävässä asemassa kehitettäessä suhteita valtaväestöön, ellei yhteisöllisyyden taustalla ole halu erottautua valtaväestöstä, jolloin sitä voidaan pitää uhkana hyvälle kotoutumiselle. Sosiaalisen vuorovaikutuksen on huomattu lievittävän usein kotoutumisvaiheessa syntyvää akkulturaatiostressiä. (Valtonen, K. 1999, ) 2.2 Millä kielellä? Kielitaito on yksi kotoutumiseen oleellisesti kuuluva asia, johon tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota. Ikääntyvien maahanmuuttajien suomen kielen taito on melko puutteellista ja joissain tapauksissa sitä ei ole lainkaan. Tiedot asuinympäristöstä ja yhteiskunnasta välittyvät epäsuorasti ystävien, tuttavien ja lasten kautta. Maahanmuuttajien kohdalla myös oman kielen käyttö voi olla hyvin rajoittunutta, jolloin kieli kuihtuu ja sanavarasto kapeutuu. Tähän ongelmaan vastaavat omankielinen kirjallisuus ja lehdet. (Valtonen, K. 1997, 26.) Kielikurssien suunnittelu juuri ikäihmisten tarpeisiin nähden on suuri haaste, ja oman erityisryhmänsä muodostavat kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomat ikääntyneet. Ongelma nousi esille Vanhustyön keskusliiton järjestämässä valtakunnallisessa Ikääntyvät maahanmuuttajat -seminaarissa Ikääntyneelläkin on oikeus hyvään kotoutumiseen ( ) erityisesti maahanmuuttajien puheenvuoroissa. Kielenopetuksen järjestämisessä ikääntyneille maahanmuuttajille tulisi kulttuuritaustan lisäksi ottaa huomioon ikääntymiseen liittyvät erityispiirteet. Opetuksen tulisi tapahtua vaivattoman matkan päässä ikääntyneen kotoa liiallisia oppimispaineita välttäen ja näin vahvistaen positiivisia oppimiskokemuksia negatiivisten sijaan. Myös ikäihmisten fyysisiä esteitä ja ongelmia tulisi minimoida niin, että esim. kuuloon ja näköön liittyvät asiat otettaisiin erityishuomion kohteeksi. (Kärkkäinen, T. & Mononen, K. 1999, 141.)
16 6 Vanhustyön keskusliiton julkaisema Ikääntyvän kotoutujan opas on suureksi avuksi maahanmuuttajalle, mutta kielitaidottomalle siitä ei juuri ole hyötyä. Kärkkäinen ja Mononen kysyvätkin opinnäytetyössään Maahanmuuttajat ja suomen kieli: Vanhustyön kannalta olisi nyt tärkeää ratkaista, minkälainen asema vanhuksilla on maahanmuuttajina: Jätetäänkö vanhukset perheensä tuen ja avun varaan, vai halutaanko heille antaa mahdollisuus oppia selviytymään itsenäisesti uudessa kulttuurissa. (Kärkkäinen, T. & Mononen, K. 1999, 3.) 2.3 Erityistuki Kansaneläkkeen määräytyessä Suomessa asutun ajan perusteella, on täysimääräiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetun oltava asunut Suomessa vähintään 40 vuotta. Monet ikääntyneet paluumuuttajat ja pakolaiset jäävät lain myötä ilman kansaneläkettä tai sen määrä jää hyvin pieneksi. Erityistuki on tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata toimeentulo työttömyyden tai vanhuuden ajalta. Se on tarveharkintainen sosiaaliavustus, jonka toimeenpanosta huolehtii kansaneläkelaitos. Erityistuki astui voimaan (Kelainfo 3/2003.) Erityistukea voi saada Suomessa asuva maahanmuuttaja, joka muutoin olisi jatkuvan toimeentulotuen tarpeessa. Tällaisiin henkilöihin lukeutuvat erityisesti ikääntyneet inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Erityistukea saadakseen on oltava vähintään 65- vuotias tai työkyvytön. Lisäksi edellytyksenä on vähintään viiden vuoden yhtäjaksoinen Suomessa asuminen sen jälkeen, kun on täyttänyt 16 vuotta. Vielä edellytetään, että hakija on hakenut kaikki hänelle kuuluvat etuudet ja eläkkeet niin Suomesta kuin ulkomailta ja on edelleen taloudellisen tuen tarpeessa. (Kelainfo 3/2003.) Anna-Maija Halenius toteaa pro gradu -tutkimuksessaan, että osa haastateltavista inkerinsuomalaisista koki taloudellisten etuuksien hakemisen maahanmuuton alkuvaiheessa epämukavaksi. Haastateltavat olivat selittäneet tilannetta uudelleen ja todenneet olevansa suomalaisia, jolloin heille myös kuuluvat tuet. Tukien saannille haettiin oikeutusta aikuisten lasten maksamilla veroilla sekä vanhempien antamalla panoksella Suomen hyväksi. (Halenius, A-M. 2002, 62, 65.) Myös muiden maahanmuuttajaryhmien kohdalla yhteiskunnan tarjoaman avun vastaanottaminen tuntuu vaikealta. Ikääntyneet eivät koe olevansa oikeutettuja tällaisten palvelujen, esim. kunnallisen
17 7 kotihoidon käyttöön, koska he eivät ole maksaneet veroja Suomeen. (Salokangas, T. & Tossavainen, T. 1999, ) 2.4 Samanlaisuus vai samanarvoisuus Modernissa yhteiskunnassa elämä hahmotetaan usein elämänkaarena, jonka matalina kohtina ovat lapsuus ja ikääntyminen. Lapsuus edustaa kaarimallissa ei-vielä-tilaa ja ikääntyminen ei-enää-tilaa. Ne ovat mallissa puutteellisia tiloja aikuisuuden nousuun nähden. Tutkijat Hockey ja James (1993) käyttävät termiä infantilisoiva sosiaalinen diskurssi, jonka he katsovat kohdistuvan sekä lapsiin että ikäihmisiin. Tässä diskurssissa keskeisellä sijalla on riippuvaisuuden korostaminen. Länsimaissa riippuvaisuus nähdään hyvinkin negatiivisesti värittyneenä avuttomuutena ja epäitsenäisyytenä, jossa lapsuutta ja ikääntymistä verrataan toisiinsa. Puhutaan toisesta lapsuudesta tai paluusta lapsuuteen, ja näin riippuvaisuuden käsitekin mielletään lapsellisuuteen liittyväksi. (Lallukka, K. 2000, 168.) Jos ajatellaan ikääntyviä suhteessa lapsiin tai mihin tahansa ikäryhmään, he ovat luonnostaan kaikkein heterogeenisin ryhmä. Heidän pitkä elämänsä on tuonut keskinäistä erilaisuutta. Juuri tämän vuoksi on mielestäni varsin virheellistä kuvata ikääntyneitä kovin suuressa määrin yhteisillä nimittäjillä, tai verrata heitä lapsiin, joiden kokemusmaailma on paitsi iässä myös määrässä vaatimatonta. Samoin on keski- ikäisten laita, vaikka he omasta mielestään eläisivätkin parhaillaan kovin aktiivista aikaa, sillä työelämässä oloa voidaan pitää myös kokemusten homogenisoijana. Jokainen päivä tuo tullessaan uusia ajatuksia ja hetkiä elämän muisteloihin, ja ikääntyneillä näitä päiviä on muita runsaammin. Joidenkin ikääntyneiden maahanmuuttajien kohdalla elämä on ollut erityisen vaihtelevaa. On aivan eri asia elää yhden tietyn kulttuurin piirissä, vaikkapa pienessä afganistanilaiskylässä 70 vuotta ja tulla sieltä Suomeen, kuin että on elänyt esim. pakolaisuuden seurauksena vaihtelevissa oloissa useissa eri maissa. Monet ikääntyvät maahanmuuttajat ovat pitkän elämänsä varrella nähneet ja kuulleet enemmän kuin osaamme usein aavistaakaan. Heillä olisi monta tarinaa kerrottavanaan, eivätkä ne suinkaan aina sijoitu pieneen idylliseen kyläympäristöön.
18 8 Todellisen tasa-arvon vaatimuksia pohdittaessa voidaan todeta, että todellinen tasaarvo vaatii erilaista kohtelua samanlaisen kohtelun sijasta. Koska demokraattisen valtion enemmistökansallisuus saa tukea kielen ja yhteiskunnallisen kulttuurin luonnollisella tuella ja tarvitsemallaan lainsäädännöllisellä vallalla omien intressiensä suojeluun, on tilanne suhteessa vähemmistöihin epätasa-arvoinen. (Kymlickan, W. 1996, 109, 113.) Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tasa-arvoisuus tai samanarvoisuus ovatkin kuumia kysymyksiä. Niitä koskevissa vaatimuksissa olisi kuitenkin syytä mennä terminologian taakse ja tarkastella sieltä käsin mitä tarkoitamme ja mitä sanomme, ja kuinka hyvin nämä vastaavat toisiaan. Samanarvoisuus on sinänsä tärkeä asia, mutta Voiko samanarvoisuus toteutua ilman että se edellyttää samanlaisuutta? ja Voiko oikeus erilaisuuteen toteutua ilman, että se johtaa eriarvoisuuteen? (Lepola, O. 2000, 197.) 2.5 Kuka on vanha? Ikääntymiseen liittyvissä uskomuksissa ja kirjallisuudessa yliarvioidaan ikääntymiseen liittyviä vaikeuksia ja ongelmia kovin usein. Tästä seuraa ikääntymisen tulkitseminen voimakkaasti terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisen kaudeksi. Toisaalta voidaan todeta, että ikäihmisiin liitetyt uskomukset ovat myös keskenään ristiriitaisia, sisältäen sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Gerontologisessa tutkimuksessa, jossa psykologisen käsitteistön avulla selitetään ikästereotypioita, on taustalla oletus, että ikääntyneillä ihmisillä on ryhmänä negatiivinen status. Kuitenkin yksittäisiä ikääntyneitä arvioidaan positiivisesti. Ajatuksen pohjalla on arvioijan tietoisuus ikästereotypioiden kielteisyydestä, joka herättää sympatioita iäkästä henkilöä kohtaan ja suuntaa sen mukaisesti arviointia, jolloin henkilö esitetään jopa tavallista edullisemmassa valossa. (Scheier ym. 1978) (Uotinen, V. 1995, 166.) Kulttuurillemme ominainen ajattelutapa ikääntyvistä on heikkenevän terveyden kautta määritteleminen. Työikäisten tekemä rajaus ei poikkea ikääntyneiden itsensä tekemästä rajauksesta. (Uotinen, V. 1995, 171.) Bernice Neugartenin luomat käsitteet nuori vanha ja vanha vanha sisältävät ajatuksen toimintakyvyn ja toimintamahdollisuuksien erottamisesta kronologisesta iästä. (Neugarten & Neugarten 1987.) Suomessa ikääntyminen on saanut värikkään sanaston. Puhumme harmaista panttereista ja seniorikansalaisista, näin on pyritty löytämään ns. parempaa termistöä korvaamaan vanhus ilmaisua. (Lallukka, K. 2000, 172.) Tällainen korvaaminen on hyvin länsi-
19 9 mainen tuote, oletettavasti muualla ei sellaiseen ole ollut tarvetta eikä kiinnostusta. Kuinka tällainen suomalainen keskustelu ja suhtautuminen ikääntymiseen vaikuttaa ikääntyviin maahanmuuttajiin tai heidän perheisiinsä? Millä tavoin he omaksuvat tällaisen ikääntymiseen liittyvän ajattelun? Ikääntyminen ja kronologinen ikä on paitsi vastaajan oman iän mukaisesti määrittynyttä, myös kulttuurisesti sitoutunutta. On toki hyvä tiedostaa kuinka omassa kulttuurissamme ajatellaan kronologisesta iästä, jotta voi ymmärtää kuinka erilaisesti sama asia toisessa kulttuurissa käsitellään. Ikäkysymys tuli esille ennakoivan haastattelun osiossa. Pakistanilaisnainen kertoi olevansa ikääntynyt jo 40-vuotiaana. Ikääntyminen on yhteydessä kussakin maassa olevaan keskimääräiseen eliniänodotteeseen. Sota ja raskas elämä, esimerkiksi pakolaisuus, vaikuttavat ikääntymiskäsityksiin. Ikääntymiseen liittyy vahvasti myös lapsenlapsen syntyminen, hetki jolloin ihminen saa uuden roolin, kun hänestä tulee isoäiti tai isoisä, mummo tai ukki. Se kuinka tämä näkyy ulospäin on kulttuurikysymys. Irakilaisnainen kertoi äitinsä viestittävän isoäitiyttään pukeutumalla sen mukaisesti. 2.6 Koko perheen hyvinvointi on ikääntyneen etu Ikääntyvien maahanmuuttajien kohdalla perhe- ja sukuyhteyttä tulisi vaalia, sillä nämä kulttuurit edustavat hyvinkin erilaisia perhe- ja sukupuolimalleja kuin omamme. Ikääntyviltä maahanmuuttajilta puuttuvat esim. työpaikan tai koulun tarjoamat sosiaaliset verkostot, joihin nuoremmilla puolestaan on mahdollisuus. (Liebkind, K. 1994, 227.) Jos perhe voi huonosti ja perheen sisällä kärsitään masennuksesta ja eripurasta, heijastuu tämä ikääntyvänkin elämään vahvasti. Ikääntyvän verkosto voi kulttuurista riippuen sisältää sisaruksia, serkkuja, naapureita ja muita kaukaisempiakin sukulaisia. Perheen pahoinvointi voi myös purkautua ikäihmiseen niin, että hänet koetaan ylimääräisenä taakkana. Uusissa elämäntilanteissa eivät enää päde samat lait kuin entisessä elämässä, ja kunnioitus ikäihmistä kohtaan saattaa muuttua hyvin erilaiseksi kohteluksi. Myös perheenjäsenten kokemat traumaattiset kokemukset varjostavat koko perheen elämää. Voisi olettaa, että perheellä olisi paine ylläpitää jonkinlaista yhteyttä ja olla näyttämättä pahaa oloaan oman yhteisönsä piirissä. Jos yhteisössä yleisesti ikääntyvistä huolehditaan ja heitä kunnioitetaan, mutta perheen sisällä on tässä suhteessa tapahtunut muutosta, ei sitä helposti haluta paljastaa muulle yhteisölle. Tällaiset kansallisuuden mukaan muotoutuneen yhteisön jäsenet ovat toisistaan riippuvaisia. Toistensa
20 10 avulla he ylläpitävät omaa kulttuuriaan ja identiteettiään ja toisiaan tukien koettavat löytää paikkansa yhteiskunnassamme. Ikääntymistä voidaan pitää yhtenä merkittävänä riskitekijänä puhuttaessa maahanmuuttajien henkisestä hyvinvoinnista. Erityisen merkityksen saavat ikääntyneen maahanmuuttajan elämän kokemukset ja niiden laatu. Jos traumaattisia kokemuksia on paljon ja elämänolosuhteet ovat rajusti muuttuneet, on muutoksella vaikutus henkiseen hyvinvointiin, uuden yhteiskunnan sisäistämiseen ja motivaatioon oppia esim. kieltä. Kokemus oman elämän hallitsemisesta ja mahdollisuudesta tehdä itsenäisiä valintoja elämässään on tärkeää ikääntyvillekin maahanmuuttajille ja tunne elämänhallinnan heikkenemisestä saattaa johtaa masennukseen. (Liebkind, K. 1994, ) 2.7 Matkalaukullinen kulttuuria Olen edellä puhunut ikääntyvistä maahanmuuttajista lähinnä liikuteltavina ja hiljaisina yhteiskuntamme jäseninä. On kuitenkin syytä muistaa heidän elämänkokemuksen myötä karttuneet tieto- ja taitovarastonsa. He ovat kukin kulttuurinsa tärkeitä tietolähteitä. Heidän oma etninen ryhmänsä voi saada tietoa oman kulttuurinsa historiallisista vaiheista ja kulttuurisista erityispiirteistä juuri ikääntyneiltä yhteisönsä jäseniltä. Koska maahanmuuton yhteydessä myös ystävyyssuhteet ovat kärsineet ja niiden solmiminen kantaväestöön kuuluvien kanssa on uudessa ympäristössä mm. kielivaikeuksien vuoksi hankalaa, olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota ja pyrkiä tietoisesti lähentämään ikäihmisiä toisiinsa. Ikääntyneet maahanmuuttajat voivat olla lisäämässä ikääntyneen suomalaisen tietoja ja kokemuksia muista kulttuureista ja heillä olisi varmasti myös runsaasti jaettavaa ja opittavaa toisiltaan. Mielestäni mahdollisuudet tällaiselle toiminnalle ovat Hervannan alueella varsin hyvät, siellä matkat ovat lyhyet ja maahanmuuttajia asuu tiheästi. 3. Ikäihmisten hoidosta Nyky-Suomessa ikäihmisistä huolehtii pääasiassa oma puoliso (49 %), lähes saman verran on lasten huolehdittavana. Kunnan kotihoidon osuudeksi jäi vuonna %, kun se vuonna 1994 oli 38 %. (Stakes) Kotihoidon osuuden pieneneminen on huomiota herättävää, jos ajattelee kuinka ikääntyneiden määrä on kuitenkin ajan saatossa noussut, eikä terveyden kohenemisesta näin pienellä aikavälillä ole syytä puhua.
21 11 Kotihoito on jatkuvan muutoksen kourissa, sillä palveluita joudutaan tulevaisuudessa kilpailuttamaan yhä enemmän. Suuri haaste palvelujärjestelmällemme on kehittää kulttuurisesti sopivia palvelumuotoja kohtaamaan ikääntyneiden maahanmuuttajien tarpeita. (Valtonen, K. 4/97, 4.) Etnisiin vähemmistöihin lukeutuvat ikääntyneet maahanmuuttajat eivät itse aktiivisesti vaadi itselleen parempia palveluja ja ovat tämän vuoksi sangen haavoittuva ryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisikin jokapäiväisessä työssään entistä enemmän huomioida näiden ryhmien erityistarpeet. (Voutilainen, P. 2003, 17.) 3.1 Vanhusten palveluiden strategia vuoteen 2012 Suomen vanhuspoliittisena tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin, itsenäisen selviytymisen ja hyvän hoidon edistäminen. Periaatteina ovat tasa-arvoisuus, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus, turvallisuus ja sosiaalinen integraatio. Nykyaikaisesti ajateltuna ikääntyminen perustuu yksilöllisyyteen ja ikääntyneen omatoimisuuden, elämänkokemuksen ja omien näkemysten arvostamiseen. Suomen Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö antoivat vuonna 2001 laatusuosituksen koskien ikäihmisten hoitoa ja palveluja. Laatusuosituksen mukaan jokainen kunta on velvollinen laatimaan kunnan poliittisen johdon vahvistaman ajan tasalla olevan vanhuspoliittisen strategian. Strategialla turvataan ikääntyneen sosiaaliset oikeudet. Siihen tulee sisältyä myös palvelurakenteen kehittämisohjelma. (Kotouttamislain toimeenpanoa koskeva selontekoprojekti, 110.) Tähän mennessä ei valtakunnan ja aluetason vanhuspoliittisissa suunnitelmissa juurikaan ole kiinnitetty huomiota ikääntyviin maahanmuuttajiin. Vaarana onkin maahanmuuttajien jääminen eristyksiin. Eristyksen aiheuttajina voivat olla kielivaikeudet, omankielisten palvelujen puute, heikko terveydentila tai toimintakyky, oman etnisen ryhmän jäsenten vähyys paikkakunnalla sekä mahdolliset traumaattiset elämänkokemukset. Jotta ikääntyneiden maahanmuuttajien asema voitaisiin turvata, tarvitaan erityishuomiota vanhuspoliittisessa suunnittelussa ja kuntien vanhuspoliittisissa strategioissa. (Kotouttamislain toimeenpanoa koskeva selontekoprojekti, 110.) Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluiden strategia vuoteen 2012 mainitsee myös ikääntyneet maahanmuuttajat. Siinä puututaan väestön kulttuurisen ja etnisen erilaistumisen myötä ilmeneviin vaatimuksiin palvelujärjestelmien
22 12 osalta. Näiltä vaaditaan tällöin suurempaa joustavuutta ja mukautumista, sekä henkilöstön kohdalla erityistaitoja ja koulutusta. Erilaistuva väestö nähdään strategian pohjalta voimavarana ja haasteena, ja katsotaan ikääntymisen muotoutuvan mm. sukupuolen, työuran, rodun ja etnisen taustan sekä perherakenteen pohjalta hyvinkin yksilöllisesti. Tällaisen näkemyksen valossa todetaan, etteivät ns. massapalvelut enää toimi. (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena 2002, 5 6.) Tavoitteiden kohdalla mainitaan ikääntyneiden paluu- ja maahanmuuttajien sekä etnisten vähemmistöjen edustajien monipuolisten palvelujen mahdollistaminen osana palvelujärjestelmää ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. (Ihmiseltä ihmiselle - arki mahdollisuutena 2002, 17.) Kaupunki onkin tehnyt jonkin verran yhteistyötä Hervannassa sijaitsevan Kansainvälisen Naisten Tapaamispaikan (Naistarin) kanssa Kotihoito Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuutta nimitetään kotihoidoksi. Siihen lukeutuvat kotisairaanhoito, kotipalvelut, kotipalvelun tukipalvelut ja omaishoidon tuki. Kotihoitoa voidaan järjestää säännöllisenä, jolloin asiakas saa kotihoidon palvelua vähintään kerran viikossa, tilapäisenä, jolloin palvelua tarjotaan harvemmin kuin kerran viikossa, tai satunnaisena, jolloin asiakas tilaa kertaluonteisesti kotihoidon palvelua. (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena 2002, 26.) Jos palveluja tarjotaan useammin kuin kerran viikossa, on laadittava asiakaskohtainen palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tämän läheisten kanssa. (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena 2002, 26.) Kun ikääntynyt maahanmuuttaja on Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston asiakkaana ja tarvitsee apua, tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelma yhdessä asiakkaan, kotihoidon työntekijän/työntekijöiden ja ulkomaalaistoimiston sosiaalityöntekijän kanssa. Tarvittaessa apuna käytetään asioimistulkkia. (Keskustelu sosiaalityöntekijä Maarit Hopiavuoren kanssa.) Ongelmaksi muodostuvatkin ne henkilöt, jotka eivät ole ulkomaalaistoimiston asiakkaita eikä heillä ole kontakteja auttaviin tahoihin, mutta tarvitsisivat kotihoidon palveluja. Osaavatko nämä ihmiset hakeutua kotihoidon asiakkaiksi? Kotipalvelu koostuu avustamisesta erilaisissa arkipäivän toiminnoissa kuten peseytymisessä, vaatehuollossa, ruoanvalmistuksessa, lääkkeiden ottamisessa. Lisäksi avuste-
23 13 taan insuliinin pistossa, apteekkikäynneissä, avanteiden ja säärihaavojen hoidossa ja katetroinneissa ym. asiakkaan omassa kodissa. Kotipalvelun työntekijät ovat koulutustaustoiltaan kodinhoitajia, lähihoitajia tai kotiavustajia. Kotisairaanhoitoa puolestaan annetaan niille, jotka eivät sairauksiensa vuoksi kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. Neuvoja ja apua tarjotaan mm. diabeteksen, verenpaineen, säärihaavojen tai avanteen hoidossa, apteekkikäynneissä, reseptien uusimisessa sekä lääkkeiden oton seurannassa. Palvelua on tarjolla myös iltaisin ja öisin. Kotisairaanhoitoa antavat ovat koulutukseltaan terveydenhoitajia, perushoitajia tai lähihoitajia. Tulevaisuuden kotihoitohenkilöstö on koulutukseltaan lähihoitajia, joiden tehtäväalue on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon piirissä samankaltainen. (Keskustelu kotipalveluohjaaja Liisa Klemetin kanssa.) Kotipalvelun tukipalveluihin kuuluvat turva-, ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, kuljetus- ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Tukipalvelut ovat joko kunnan itse tuottamia tai ostopalveluna tuotettuja palveluita. (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena 2002, ) Asumispalvelut ja palvelukeskustoiminta Tampereen kaupunki tarjoaa asumispalveluja palvelukodeissa yhteistyössä useiden järjestöjen kanssa. Palvelukodit tarjoavat sopivan asunnon ja tarpeelliset palvelut niille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta eivät ole vanhainkodin tai sairaalahoidon tarpeessa. Palvelukodeissa on yhden tai kahden hengen ruokakunnille sopivia asuntoja, ja näiden ohella ryhmäkotityyppisiä asuntoja. Kaupungin palvelukeskusten palvelut on tarkoitettu kaikille yli 50 vuotta täyttäneille eläkeläisille. Palvelukeskuksissa järjestetään monipuolista virkistys- ja harrastustoimintaa, kuntouttavaa toimintaa sekä ateriapalvelua ja muita tukipalveluita mm. kylvetyspalveluita. Palvelukeskus voi toimia myös palvelukodin yhteydessä Omaishoidontuki Omaishoidontuki on ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon turvaamiseksi myönnettävää hoitopalkkiota tai palveluja. Omaishoidon tuki määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa, ja sitä voidaan hakea ja
24 14 myöntää joko rahana tai palveluina. (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena 2002, 27.) Tampereen ja Hervannan alueella maahanmuuttajia on omaishoidontuen piirissä vain muutamia. Ongelmana on ollut hoitoisuuden riittämättömyys, joka on aiheuttanut hakemusten hylkäämisiä. (Keskustelu johtavan kotipalveluohjaaja Irja Keinosen kanssa.) Koska maahanmuuttajat ovat kuitenkin hyvin halukkaita hoitamaan ikääntyneet kotona, voisi olettaa, että ajan saatossa ikäihmisten hakemusten määrä omaishoidontukeen kasvaa. Tämä vaatisi jonkin verran laajempaa tiedottamista ja kertomista tällaisesta mahdollisuudesta. Moni omaistaan hoitava kokee olevansa kovin yksin, kirjoitetaan Kelan sanomissa (Kela 4/2003). Kun omaishoitajana on maahanmuuttaja, riski yksinäisyyteen ja huonoon kielen oppimiseen on entistä suurempi. Sosiaalisten suhteiden määrä minimoituu, kun jäädään kotiin, etenkin jos ensin on oltu lasten kanssa kotona ja sen jälkeen huolehditaan ikääntyvästä. Ratkaisu ei toki ole ikääntyvän hoitaminen muualla, vaan pikemminkin omaishoitajan huomioiminen tässä kentässä virkistystä tarjoten. Verkon vapaaehtoistyö Hervannassa pitää yllä diakoniatyön ja Omaishoidontukitoimiston kanssa omaishoitajaryhmää. Ryhmä on avoin myös sellaisille, jotka eivät nauti omaishoidontukea. Kokoontumisia on kuukausittain, lisäksi järjestetään virkistyspäiviä ja retkiä. Virkistyspäiviin on osallistunut läheisiään hoitavia vietnamilaisia. Osallistuminen omaishoitajille mahdollistuu Verkon vapaaehtoisten toimiessa tällöin kotimiehinä. Kotimiesapua on pyydetty myös kielikurssin ajaksi, muutamaksi tunniksi kerrallaan, kerran tai kaksi viikossa. (Keskustelu vapaaehtoisohjaaja Riitta Kraatilan kanssa.) Maahanmuuttajat ja kaupungin palvelut Tampereella on hiljattain valmistunut ( ) selvitys maahanmuuttajien suhtautumisesta kaupungin palveluihin. Selvityksessä mielipiteitä palveluista kartoitettiin 219 vastaajalta. Vastaajista ikääntyneisiin (65+) lukeutui vain alle 5 %, joten ikääntyneiden osalta ei tuloksia voida pitää yleistettävinä. Vanhusten palveluista kysyttäessä olivat vastaajat keskimäärin tyytyväisiä, suurin osa heistä oli kuitenkin niin nuoria, ettei heillä ollut ikääntyville suunnatuista palveluista kokemusta. (Korpi-Salmela, K.
25 15 & Nyrhinen, M. 2003, 5, ) Vaikka selvityksiä ikääntyneiden tarpeista tehdään, jää tämä ryhmä usein kaukaiseksi eikä heidän ajatuksiaan saada kuuluville. Kuitenkin on selvää, että heidän piirissään apua tarvitaan. Usein maahanmuuttajataustaiset ikäihmiset ovat hoitoon hakeutuessaan huonompikuntoisia kuin kantaväestö. Vastaus tällaiseen ongelmaan voisikin olla ehkäisevissä kotikäynneissä. Ehkäisevät kotikäynnit ovat Suomessa uusi, kehitteillä oleva toimintamuoto. Niiden avulla pyritään aktivoimaan ikääntyneen omia voimavaroja ja auttamaan toimintakyvyn säilyttämisessä mahdollisimman pitkään. Lisäksi ennakoidaan ikääntyneen avun tarve, luodaan turvallisuutta, annetaan ohjeita ja neuvoja aktiviteeteista ja tukimahdollisuuksista sekä arvioidaan asunnon muutostyöt. Kotikäyntejä tekevät sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, toimintaterapeutit ja fysioterapeutit. Kokemukset niistä ovat hieman ristiriitaisia, osassa kokeiluja ne on todettu hyödyttömiksi. (Häkkinen, H. 2002, ) Tanskassa ehkäiseviä kotikäyntejä on tarjottu vuodesta Kokemukset ovat olleet positiivisia: mm. sairaalajaksot ja lääkärissäkäynnit ovat vähentyneet ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtyminen on myöhentynyt. Ruotsissa kokeilu ehkäisevistä kotikäynneistä on alkanut vuonna Tulokset osoittavat, että ikääntyneiden hoidon tarve on kotikäyntien avulla pystytty toteamaan aiemmin. Ehkäisevät kotikäynnit ovat myös lisänneet ikääntyvien turvallisuuden tunnetta sekä vähentäneet hoidon tarvetta. Ruotsissa ehkäiseviä kotikäyntejä on kokeiltu myös ikääntyneille maahanmuuttajille. Kokemukset ovat olleet sekä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia tukevia, että jääneet vastaamatta ikäihmisten tarpeisiin kielitaidon ollessa esteenä. (Häkkinen, H. 2002, ) 3.2 Kuka palveluja saa ja kuka niitä tarvitsee Toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät. Tähänastista fyysistä toimintakykyä arvioivan mittarin rinnalle on Helsingin sosiaalivirastossa kehitelty Arjessa selviytymisen profiili. Tällä pyritään kartoittamaan sosiaalista toimintakykyä ja tarkentamaan ikääntyneiden palvelutarvetta kokonaisvaltaisesti. Kotona asumisen voi tehdä hankalaksi muukin kuin heikko fyysinen toimintakyky. Tällaisiin sosiaalista toimintakykyä arvioiviin mittareihin sisältyy elinolosuhteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat tilastolliseen arviointiin. Arjessa
26 16 selviytymisen profiilissa on kahdeksan osiota. Osioiden pisteytyksen avulla hahmotetaan, missä asioissa asiakas tarvitsee apua ja missä hän selviytyy. Koska vanhustenhuollon tavoite on, että ikäihmiset asuisivat omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään, täytyisi arkielämässä selviytymisen lähtökohtana olla moninaiset toimintakyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät. Arjessa selviytymisen profiili on tarkoitettu ikääntyvien kanssa työtä tekevien sosiaali- ja kotihoidon työntekijöiden käyttöön. (Rautio, M. & Tolkki, P. 2003, 27.) 4. Hervanta 4.1 Asukasrakenne Kuluneena syksynä (2003) Hervanta oli esillä runsaasti, vietettiin Hervannan 30 vuotis juhlaviikkoa. Tämä Suomen parhaaksi lähiöksi mainittu alue sai runsaasti myönteistä julkisuutta. Hervanta on alueena hyvin monimuotoinen. Teknillinen korkeakoulu on houkutellut huipputason osaamista sekä alan opiskelijoita alueelle. Toisaalta aluetta rasittaa korkeat työttömyysluvut, osin alhainen tulotaso sekä korkea maahanmuuttajien määrä. Nämä asiat ovatkin olleet perusteena Hervannan pääsylle mukaan EU-Tavoite 2 kehittämisohjelmaan. Suomessa on paljon maahanmuuttajia, paljon enemmän kuin muissa Euroopan maissa totesi eräs maahanmuuttajanainen. Haastattelun kuluessa ymmärsin, että hän vietti suurimman osan ajastaan Hervannassa, hoitaa asiansa siellä, vie lapsensa monikulttuuriseen päiväkotiin, opiskelee ja asuu siellä. Tämä kommentti kertoo kuitenkin paljon Hervannan monikulttuurisuudesta ja sen harhaanjohtavuudesta yleistettäessä asia koko Suomeen tai edes Tampereeseen. Hervannan 7.8 % määrä maahanmuuttajia erottuu siis sangen selvästi Tampereen 2.8 % lukemasta. (Tilastokeskus 2002.) Taulukko 2. Vertailua Tampereen kaupungin ja Hervannan kaupunginosan kesken (Tilastokeskus 2002) Hervanta Tampere asukasluku ulkomaalaisia yli 65-vuotiaita ulkomaalaisia
27 17 Maahanmuuttajat kaipaavat omiensa läheisyyttä ja parhaiten viihdytään siellä, missä oman yhteisön jäseniä ja perheitä on lähellä. Sosiaalisen elämän mahdollisuudet sekä turvallisuus kasvavat olennaisesti sen mukaan kuinka lähellä sukulaiset ja ystävät asuvat. Pakolaisten asuttamispolitiikassa on eri syistä pidetty hyvänä hajauttamista, ja sitä on jopa pidetty kotoutumisen kannalta edullisena vaihtoehtona. Tämä käsitys on tuonut mukanaan lukuisia ongelmia, aina lasten äidinkielen opetuksesta lähtien. Ikäihmisten osalta elinympäristön pitäisi ehdottomasti olla sellainen, että läheiset asuvat lähellä. (Valtonen, K , 27.) Tältä kannalta katsottuna Hervanta näyttäytyy ihanteellisena paikkana asua. Vaikka maahanmuuttajia pyrittäisiinkin asuttamaan muualle, ajan saatossa he usein hakeutuvat Hervantaan. TAULUKKO 3. Hervannan suurimmat ulkomaalaisryhmät kansallisuuden mukaan (Tilastokeskus) kansallisuus lukumäärä Venäjä 361 Vietnam 184 Viro 125 Kiina 89 Afganistan 78 Irak 68 Romania 51 Iran 46 Jugoslavia 45 Bosnia- Herzegovina Verkostoitunut Hervanta Hervannan alueella on runsaasti erilaisia hankkeita, projekteja ja yhdistyksiä. Kartoitin sellaiset tahot, joiden kanssa olisi syytä tämän selvityksen puitteissa olla tekemisissä ja vierailin niissä. Eri toimijat tiesivät toisistaan ja tekemisistään paljon, Hervanta on siis tässä suhteessa hyvin verkostoitunut.
28 Evankelisluterilaisen seurakunnan piirissä tapahtuva maahanmuuttajatoiminta Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä on diakoniatyön puitteissa tehnyt ulkomaalaistyötä. Syksyllä 1998 perustettu Kirkontupa Tampereen keskustassa auttaa ikääntyneitä inkeriläisiä kotoutumaan. Kirkontuvalla kokoontuu viikoittain ikääntyneiden inkeriläisten keskustelu- ja virkistyskerho. Kävijät tulevat eri puolilta kaupunkia, Hervannasta käy kymmenkunta henkeä. Yhteensä kerholaisia on noin 40 ja kerhon kielenä on suomi. Kerhossa vietetään mm. perinneruokapäiviä ja annetaan terveysneuvontaa, tehdään retkiä ja leireillään. Toimintaan kuuluvat myös diakonia-avustajan tekemät kotikäynnit. (Kuusi, U. & Raitanen, A. 2000, 34.) Luterilaisella kirkolla on jonkin verran toimintaa myös Hervannan alueella. Heidän tiloissaan toimii mm. äiti-lapsi-kerho ja kokkikursseja järjestetään. Lisäksi tehdään kotikäyntejä, joiden piirissä on sekä perheitä että ikäihmisiä, pääasiassa inkerinsuomalaisia Maahanmuuttajien yhdistykset Tampereen alueella toimii noin kymmenkunta maahanmuuttajien yhdistystä, mutta toimintoja ikäihmisille on rajoitetusti. Bosnialaisyhdistys kokoontuu Hervannassa viikoittain ja heillä on vanhuksille suunnattua toimintaa sekä kaikille yhteistä leiritoimintaa. Yhdistys tekee yhteistyötä Hervannan evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa. Kuulopuheena sain tietoja myös vietnamilaisten yhdistyksestä, mutta sellaista ei kuitenkaan ole rekisteröityneenä Kansainvälinen Naisten Tapaamispaikka Kansainvälinen Naisten Tapaamispaikka (Naistari) on perustettu Se on osa Setlementti Naapuria. Naistari sijaitsee Hervannassa keskeisellä paikalla, ja se tarjoaa kielikurssien lisäksi muutakin toimintaa maahanmuuttajille. Naistari on paikkana miellyttävä, sinne voi myös mennä vain käymään osallistumatta mihinkään toimintaan aktiivisesti. Joitakin ikäihmisiä käy Naistarilla päivittäin ja he kokevat sen turvalliseksi paikaksi, jossa heistä ollaan myös kiinnostuneita. (Keskustelu Naistarin aluetoiminnan päällikkö Kirsti Viljasen kanssa.) Naistarin työntekijät ovat selvästi sitoutuneet työhönsä ja sitä tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaan, välittömän ja ymmärtäväisen ilmapiirin vallitessa.
29 Herpertti Osa Tampereen kaupungin Hervannassa toteutettavaa EU - Tavoite 2 -ohjelmaa on Herpertti -hanke. Herpertin tavoitteena on kehittää ikääntyneiden kotikeskeisiä palveluja ja parantaa palveluketjujen hallintaa, joiden avulla myös kotihoidon palveluprosessit kehittyvät. Oleellisena osana on tietoteknologian hyödyntäminen. Hanke on tehnyt yhteistyössä Hervannan apteekin kanssa tämän kotisivuille kotihoidon työntekijöiden ja maahanmuuttajien käyttöön helppolukuista tietoa tietyistä ikäihmisten yleisimmin tarvitsevista lääkkeistä suomen kielen lisäksi englannin, venäjän ja vietnamin kielellä. ( Mitenkä yleensä käytännön työssä tällaista tarvitaan 2003, 4, 29.) Santra Hervannassa toimii Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n Santra- neuvontapalvelu, joka on Herpertti -projektin osahanke. Santran toiminnot on suunnattu ikäihmisille. Santran toiminta on hyvin monipuolista. Se tarjoaa ikäihmisille henkilökohtaista palveluohjausta ja asiantuntija-apua sekä järjestää erilaisia seminaareja ja teematuokioita. Ikääntyneitä maahanmuuttajia ei Santralla ole ollut asiakkaina. (Keskustelu Taina Alasen ja Tuija Vadenin kanssa.) Verkko - vapaaehtoistoimintaa Yhdessä Selviytymisen Tuki ry:n osana toimii Hervannassa Verkon vapaaehtoistoiminta. Sen toimintoihin kuuluvat kotimiesapu, kerhojenohjaus, ulkoilu-, asiointi- ja lääkärissäkäyntiapu hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisasiakkaille. Ikääntyviin maahanmuuttajiin kontakteja oli vielä vähän. Hervannan kotihoidolta tulleeseen pyyntöön kotimiesavusta on vastattu ja annettu kotimiesapua mm. iranilaisperheeseen muutamia kertoja. Yhteistyötä on tehty maahanmuuttajayhdistysten kanssa järjestäen erilaisia tilaisuuksia talkoovoimin. Lisäksi Verkko tekee yhteistyötä Keinupuiston palvelukeskuksen, Kuurosokeiden palvelutalon, Invalidiliiton palvelutalon Tupien sekä ikäihmisiin kohdistuvien kehittämishankkeiden kanssa. (Keskustelu vapaaehtoistyönohjaajan Riitta Kraatilan kanssa.)
SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotOlen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan
Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotMitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?
Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotIkäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto
Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotPyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotVANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA
VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMistä ikääntyneet saavat apua?
Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotFYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA
FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotOletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi
OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotKansainvälinen toimintakeskus Villa Victor
Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotEtsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti
Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotTilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012
Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotTOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
LisätiedotValtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma
Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja
ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön
LisätiedotTeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa
akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotLauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin
Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotTakaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?
Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden? Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.11.2012 Matti Mäkelä 8.11.2012 Vanhuspalvelulaki / Matti Mäkelä 1 Vanhuspalvelulaki:
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotPoskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %
Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotVapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen
Lisätiedot