Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma op Osaamistavoitteet Sisältö HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma Sisältö

Transkriptio

1 Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma op Osaamistavoitteet Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa kriittisesti ja tutkimustietoon perustuen hyvinvointipalvelujen kehittämisen erilaisia lähtökohtia, menetelmiä ja teorioita yhteistyössä muiden alan tehtävissä toimivien kanssa. Hän osaa eritellä ja kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista, joihin yhdistyvät asiakaslähtöisyys ja eettisyys. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti alan kehittämisen haasteista ja ratkaisuista erilaisille yleisöille. Opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan tietoa itsenäisesti sekä osaa ilmaista tätä tietoa sujuvasti ja selkeästi. Opintojen aikana opiskelija syventää aiempaa tutkimusmenetelmällistä osaamistaan. Opiskelija voi myös erikoistua evaluaation ja toimintatutkimuksen kysymyksiin, joita hän voi soveltaa opintoihin kuuluvalla käytännön kehittämistyön (tai harjoittelun) jaksolla. Hyvinvointipalveluja koskevan pro gradu -tutkielman tekemisen myötä opiskelija saa taidot, joita tarvitaan tutkimusprosessin itsenäisessä toteutuksessa. Opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää hyvinvointipalvelujen järjestämisen kysymyksiä monitieteisesti ja laaja-alaisesti ja pystyy osallistumaan hyvinvointipalveluja tarjoavien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin täysipainoisesti. Opiskelijalla on valmius toimia erilaisissa hyvinvointialan asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä. Ohjelma antaa jatko-opintokelpoisuuden tohtoriopintoihin. Sisältö Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman opinnot (120 op) koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op), tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijataidoista (20 op) ja valinnaisista opinnoista (40 op). Tutkielmaopinnot (60 op) muodostavat merkittävän osan maisteriohjelman opinnoista. Näissä opinnoissa opiskelija syventää yhteiskuntatieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaa ja käyttötaitoa, jota on mahdollista täydentää myös valinnaisten opintojen avulla. Pro gradu tutkielman tekeminen perehdyttää opiskelijan tutkimusprosessin työstämisen eri vaiheisiin. Tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijataidot (20 op) yhdistävät teorian ja käytännön. Opintojen teoreettinen ydin muodostuu hyvinvoinnin taloustieteestä (5 op). Teoreettisissa opinnoissa perehdytään hyvinvointipalvelujen asemaan kansantaloudessa ja perehdytään niiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden arviointiin. Kehittämisen käytännön opinnot (harjoittelu) (10 op) tarjoavat mahdollisuuden tutustua hyvinvointipalvelujen kehittämiseen alan organisaatioissa. Kehittämistyöhön (harjoitteluun) johdatellaan seminaarissa (5 op), jossa orientoidutaan myös tutkielman tekemiseen ja opitaan ymmärtämään tutkimuksen ja kehittämisen erot ja yhtäläisyydet. Valinnaisista opinnoista (40 op) suositellaan suoritettavaksi 20 op hyvinvointipalvelujen järjestämisen teemaopintoina. Opintojen alussa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtainen opintosuunnitelma on ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun apuväline, jota päivitetään opintojen kuluessa. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot, opintojen suunniteltu aikataulu, opiskelijan omat kiinnostusalueet sekä aikaisemmat opinnot, jotka voidaan lukea hyväksi opiskelijan opintoihin maisteriohjelmassa. Mahdolliset täydentävät opinnot suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma Sisältö Jokainen opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). HOPS on avoin asiakirja, joka toimii yksilöllisen oppimisprosessin käsikirjoituksena. HOPS on akateemisen asiantuntijuuden ja oman oppimisen kehittämisen työkalu. Sitä tarkistetaan ja täsmennetään opintojen aikana. HOPS toimii perusteluna ja alustavana kysymyksenasetteluna opinnoille kokonaisvaltaisena koulutus- ja oppimisprosessin jäsentäjänä. AHOT-menettelyn (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) mukaisesti HOPS:iin kirjataan aikaisemmat opinnot, jotka voidaan lukea hyväksi opiskelijan maisteriohjelman opintoihin. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot, opintojen suunniteltu aikataulu, opiskelijan omat kiinnostusalueet sekä aikaisemmat hyväksiluettavat opinnot. Mahdolliset täydentävät opinnot (maksimi 60 op) suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. HVPMOST Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman syventävät opinnot 80 op Osaamistavoitteet Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa kriittisesti ja tutkimustietoon perustuen hyvinvointipalvelujen kehittämisen erilaisia lähtökohtia, menetelmiä ja teorioita yhteistyössä muiden alan tehtävissä toimivien kanssa. Hän osaa eritellä ja kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista, joihin yhdistyvät asiakaslähtöisyys ja eettisyys. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti alan kehittämisen haasteista ja ratkaisuista erilaisille yleisöille. Opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan tietoa itsenäisesti sekä osaa ilmaista tätä tietoa sujuvasti ja selkeästi. Opintojen aikana

2 opiskelija syventää syventää aiempaa tutkimusmenetelmällistä osaamistaan ja voi myös erikoistua evaluaation ja toimintatutkimuksen kysymyksiin, joita hän voi soveltaa opintoihin kuuluvalla käytännön kehittämistyön (tai harjoittelun) jaksolla. Hyvinvointipalveluja koskevan pro gradu -tutkielman tekemisen myötä opiskelija saa taidot, joita tarvitaan tutkimusprosessin itsenäisessä toteutuksessa. Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä itsenäisesti ja ymmärtää (opiskelija) hyvinvointipalvelujen järjestämisen kysymyksiä monitieteisesti, laaja-alaisesti ja työelämälähtöisesti. Opiskelijalla on valmius toimia erilaisissa hyvinvointialan asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä. Sisältö Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman syventävät opinnot (80 op) koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op) ja tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijataidoista (20 op). HVPMO1 Tutkielmaopinnot 60 op HVPMO1A Johdanto tutkimukseen ja kehittämiseen 5 op - Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa tutkimuksen ja kehittämisen erot ja yhtäläisyydet ja osaa arvioida tutkimustietoa soveltavan kehittämistyön haasteita. Hän osaa laatia tutkimusideapaperin pohjalta toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman tai aihetta kartoittavan kirjallisuuskatsauksen. Hän osaa jäsentää kehittämistyönsä (tai harjoittelunsa) osana sekä yleistä hyvinvointipalvelujen kehittämistoimintaa että oman kohdeorganisaationsa toimintaa. Tutkimusprosessi, tutkimuksen etiikka ja tiedonhankintataidot/kirjastokäynnit (eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoille yhteiset luennot) Kehittämisen käsite ja tarve, ohjelmat ja projektit sekä arviointi osana organisaation oppimista. Tutustuminen tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, opinnäytetöihin ja kehittämisraportteihin. Opetuskielet suomi Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 8 t. (SOPM1 Orientoivan tutkielmaseminaarin luento-osuus 6 t) (Osallistuminen tiendonhankintaopetukseen 2 t) (Kehittämistyön / harjoitteluun orientoivaan seminaariin osallistuminen) Osallistuminen opetukseen (SOPM1 Orientoivan tutkielmaseminaarin luento-osuus 6 t) JA Osallistuminen opetukseen (Osallistuminen tiendonhankintaopetukseen 2 t) JA Osallistuminen opetukseen (Kehittämistyön / harjoitteluun orientoivaan seminaariin osallistuminen) (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat) Kehittämistyön / harjoitteluun orientoiva seminaari jatkuu liukuvasti tutkielmaseminaarina. Hyväksytty/hylätty HVPMO1B Tutkielmaseminaari 15 op - Opiskelija saa pro gradu -tutkielmansa tekemiseen tarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Hän osaa keskustella omasta tutkimuksestaan, kommentoida muiden tutkimusta ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä. Opiskelijalla on taito muotoilla tutkimusongelmia, kerätä ja analysoida aineistoja sekä soveltaa teoreettista ja metodologista osaamistaan omassa tutkimustyössään. Tavoitteena on, että tutkielmaseminaarissa työstetty pro gradu -tutkielma valmistuu viimeistään puolen vuoden kuluessa seminaarin päättymisestä. Seminaarimuotoinen opetus ja pro gradu -tutkielmien ohjaus. Seminaarissa harjaannutaan tieteelliseen argumentointiin ja aloitetaan pro gradu tutkielman kirjoittaminen. Opiskelija laatii tutkimussuunnitelman ja käynnistää tutkimusprosessin, jonka edistymisestä hän raportoi kirjoittamalla työpapereita ja luonnoksia, joita kommentoidaan seminaarissa. Opetuksen toteutustavat

3 Seminaari. Osallistuminen opetukseen (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat) Hyväksytty/hylätty Edeltävien opintojen lisätiedot HVPMO1A Johdanto tutkimukseen ja kehittämiseen 5 op. HVPMO1C Pro gradu -tutkielma 40 op - Opiskelijalla on kokemus tutkimusprosessin itsenäisestä läpiviemisestä ja sen vaatimasta pitkäjänteisestä ongelmanratkaisutyöstä. Opiskelija kykenee soveltamaan tutkimusongelman ratkaisemisessa tarvittavia teoreettisia ja metodologisia välineitä sekä raportoimaan tutkimuksensa tieteellistä esitystapaa ja hyvää kirjallista ilmaisua käyttäen. Itsenäinen tutkielma ja kypsyysnäyte. * Tutkielma / opinnäytetyö Tutkielma / opinnäytetyö (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat) HVPMO2 Tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijataidot 20 op HVPMO2A Kehittämistyö (harjoittelu) 10 op - Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa antaa itsenäisen panoksen valitsemassaan hyvinvointipalveluorganisaatiossa meneillään oleviin kehittämistoimiin (kehittämistyö) tai vaihtoehtoisesti käynnistää oman asiantuntijuutensa kasvun (harjoittelu). Opiskelija osaa soveltaa tutkimuksellista ja oman tieteenalansa näkökulmaa työelämän käytäntöihin ja oppii kuvaamaan, analysoimaan ja raportoimaan kehittämistyötä/harjoittelua myös käytännön kannalta. Opintojakso koostuu valmennusseminaarista, työelämäjaksosta (kehittämistyö/harjoittelu), raportista ja palautekeskustelusta. Opetuskielet suomi * Työharjoittelu ((kehittämistyö / harjoittelu)) * Projekti / käytännön työ Osallistuminen opetukseen JA Työharjoittelu ((kehittämistyö / harjoittelu)) JA Essee (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat) Osallistuminen opetukseen JA Projekti / käytännön työ JA Essee

4 (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat) 1. Valmennusseminaari (4 t) 2. Työelämäjakso (3 kk), joka voi koostua kehittämistyöstä (harjoittelusta), vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä oppiaineen painotusten mukaan. Raportti, jossa opiskelija reflektoi työelämäjaksoaan sekä pohtii työelämän kysymyksiä ja osaamistaan oman tieteenalansa käsitteistön kautta. 4. Palautekeskustelu (2 t) Hyväksytty/hylätty HVPMO2B Sosiaalitieteen tutkimusmenetelmät 5 op - Opiskelija osaa soveltaa itsenäisesti yhtä tai useampaa sosiaalitieteellistä lähestymistapaa omaan tutkimustyöhönsä. Opiskelija valitsee tutkielman menetelmälliseen lähtökohtaan liittyvän opintojakson tai tutkimusmenetelmien yleisesittelyn. Opetus vaihtelee vuosittain. Opintojaksoja voi suorittaa tarjonnan mukaisesti useampia, jolloin ne tulevat kirjatuksi osaksi valinnaisia opintoja. * Harjoitustyö(t) Osallistuminen opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Essee Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Essee Kirjallinen tentti Kirjatentti 1) Aktiivinen osallistuminen datapajan työskentelyyn sen kuluessa täsmennettävien ohjeiden mukaisesti 2) Datapajassa ilmoitetun oheiskirjallisuuden lukeminen 3) Harjoitustyöt tai esseesuoritus 1) Aktiivinen osallistuminen luentoseminaarin työskentelyyn sen kuluessa täsmennettävien ohjeiden mukaisesti 2) Luentoseminaarissa ilmoitetun oheiskirjallisuuden lukeminen 3) Tentti- tai esseesuoritus HVPMO2C Julkinen sektori modernissa markkinataloudessa: hyvinvointitaloustieteen perusteet 5 op Muut opinnot, Pori Opintojakson jälkeen opiskelija osaa keskustella julkisen sektorin roolista modernissa markkinatalousjärjestelmässä käytännön ja perusteorian tasoilla. Opiskelija osaa erotella ja arvioida keskeisten julkisen sektorin keinojen vaikutusta kansantalouden hyvinvointitavoitteisiin. Opiskelija ymmärtää hyvinvoinnin mittaamista, hyvinvointipalvelujen järjestämisen ja rahoituksen periaatteita sekä näiden palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden arviointia.

5 Opintojaksolla tutustutaan hyvinvointitaloustieteen (welfare economics) perusteorioihin analyyttisesti, mallien avulla ja käyttäen runsaasti tilastoihin ja tutkimuksiin perustuvia käytännön esimerkkejä. Käsiteltäviä teemoja ovat julkisen sektorin vaikutus talouden toiminnan tehokkuuteen, kasvuun ja oikeudenmukaisuuteen, julkisen sektorin keinot: verotuksen ja julkisten menojen perusteoria ja käytännöt sekä hyvinvoinnin mittaaminen, hyvinvointipalvelujen vaikuttavuuden ja tuottavuuden arviointi. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 14 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Edellytysten ja suositusten lisätiedot Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. Seuraava teos luennoitsijan määräämin osin: 1. Julkistalous. Gaudeamus. Tuomala, Matti (2009), Artikkeleita ja muuta materiaalia luennoitsijan ohjeiden mukaan. Opintojakson vastuujärjestäjä on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (TY TuKKK). Opintojaksolle tulee hakea ristiinopiskeluoikeus. Opintojakso luennoidaan vuorovuosin. Opintojakso järjestetään lukuvuonna Huom. Ei opetustarjonnassa lukuvuonna TY TuKKK:n opintojaksokoodi on PYKT2001 PKT3. Opintojakson tiedot tulee tarkastaa vastuujärjestäjän opetussuunnitelmasta. TY TuKKK:n verkkosivut: HVPMOV Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman valinnaiset opinnot 40 op Suoritettava 40 op. Suositellaan suoritettavaksi hyvinvointipalvelujen teemaopintoja vähintään 20 op. Osaamistavoitteet Valinnaiset opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää alan ylisektorisia kysymyksiä ja tuntee alan erityisteemoja sekä osaa hyödyntää osaamistaan tutkimuksessa ja kehittämisessä. Sisältö Opiskelija voi valita vapaasti opintojaksoja maisteriohjelman teemaopintojen, Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelmien valinnaisten opintojen tarjonnasta, avoimen yliopiston ja Porin yliopistokeskuksen opetustarjonnasta sekä JOO-opinnoista. Hyvinvointipalvelujen teemaopintoja suositellaan kuitenkin suoritettavaksi vähintään 20 op. Valinnaisia opintoja voi suorittaa opintojen kaikissa vaiheissa. Opinnoista sovitaan HOPS-keskustelussa. Saadakseen kokonaismerkinnän opiskelijan tulee suorittaa vähintään 15 op. Porin yliopistokeskuksen ristiinopiskeluoikeus tarvitaan muiden kuin kotiyliopiston järjestämille opintojaksoille. Ristiinopiskeluoikeus tarkoittaa sitä, että opiskelija saa oikeuden suorittaa tutkintoonsa soveltuvin osin opintojaksoja yliopistokeskuksen eri yksiköiden opetustarjonnasta. Ristiinopiskeluoikeus edellyttää jokaisen haetun opintojakson osalta kotiyliopiston puoltoa, koska opiskeluoikeus myönnetään vain Porissa suoritettavaan tutkintoon hyväksyttäviin opintoihin. Ristiinopiskelijan tulee itse hakea opinnot omaan tutkintoonsa kotiyliopiston ohjeiden mukaisesti. Ristiinopiskeluoikeus edellyttää jokaisen haetun opintojakson osalta kotiyliopiston puoltoa. Ks. lisätietoa Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman teemaopinnot Teemakokonaisuudesta saa opintosuoritusmerkinnän 15 opintopisteen ja tätä laajemmista opinnoista. SOS10.12 Palvelutarve ja muuttuvat palvelujen hallinnan käytännöt hyvinvointivaltion haasteena 5 15 op Suoritettava 5-15 op Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee palvelut ja palvelutarpeen käsitteinä. Opiskelija tunnistaa yhteiskunnassa ilmenevän palvelutarpeen perehtymällä sosiaalipolitiikan hyvinvointiteoreettisiin ja käytännöllisiin lähestymistapoihin. Hän hallitsee myös elämänkulkuajattelun ja osaa hahmottaa sen merkityksen palvelutarpeen toimintakäytäntöjen yhteydessä. Opiskelija omaa valmiudet mieltää muuttuvien hallinnan käytäntöjen merkityksen hyvinvointitoimintojen ja -toimijoiden areenalla ja kansalaisten aseman palvelujen erilaisissa valintatilanteissa.

6 SOPP4.1 Sosiaalipolitiikka 5 op Sosiaalipolitiikka, Pori Yleiskuvaus Opintojaksolla perehdytään sosiaalipolitiikan keskeisiin kysymyksiin ja ajatteluun. Opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan historiaa ja lähtökohtia ja ymmärtää sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ja sitä muovaavia ideologioita. Hän tuntee hyvinvointipolitiikan ja työpolitiikan perusteet ja tunnistaa muita sosiaalipolitiikan osa-alueita. Hän tunnistaa sosiaalipolitiikan teoreettisia jäsennystapoja ja sosiaalipolitiikan eroja ja yhtäläisyyksiä muihin yhteiskuntatieteisiin. Lisäksi hän tuntee sosiaalipolitiikan keskeisiä ajankohtaisia kysymyksiä ja tunnistaa sen haasteita muuttuvassa maailmassa. Sosiaalipolitiikan historiallisen kehityksen pääpiirteet, teoreettisten lähestymistapojen moninaisuus, käytäntöorientoituneisuus ja eri osa-alueet. Osallistuminen opetukseen JA Essee Kirjallinen tentti Osallistuminen luennoille (20 h) ja luennon sekä opiskelijan valitseman yhden oppimateriaaliin kuuluvan teoksen perusteella kirjoitettu oppimispäiväkirja luentojen kirjallinen kuulustelu, jonka yhteydessä suoritetaan yksi oppimateriaaliin kuuluva teos kirjallisuuskuulustelu (kaikki oppimateriaaliin kuuluvat teokset). JOO-opiskelijoille 1. Saari, Juho 2011 (toim.) Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus Helsinki University Press. 2. Helne, Tuula Sosiaalinen politiikka, (sivut 1-239). Helsinki: WSOY 3. Alapuro, Risto ym (toim.). Suomalainen sosiologian historia. Helsinki: WSOY. Osa luentotunneista voidaan toteuttaa paneelikeskusteluina tai työpajatyyppisenä opetuksena tai tutustumisena johonkin sosiaalipoliittiseen käytännön järjestelmään. Huom. opintojakso on suoritettavissa asti. STPA2 Elämänkulku ja sosiaalityö 5 op Sosiaalityö Opiskelija hallitsee elämänkulkuajattelun keskeiset sosiologiset ja psykologiset jäsennykset sekä hahmottaa sosiaalityön roolin hyvinvoinnin turvaamisessa ja elämänkulkuun liittyvien ongelmatilanteiden hoitamisessa lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja gerontologisen sosiaalityön toimintakäytännöissä. Opiskelija perehtyy sosiaalityössä keskeiseen elämänkulkuajatteluun sekä sosiaalityön rooliin ja toimintakäytäntöihin hyvinvoinnin turvaajana elämänkulun eri vaiheissa. Jaksossa käsitellään a) lapsuutta ja nuoruutta b) aikuisuutta ja c) vanhuutta elämänvaiheajattelun psykologisista ja sosiologisista näkökulmista. Lisäksi jaksossa perehdytään lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja gerontologisen sosiaalityön toimintaympäristöihin sekä ammatillisiin lähtökohtiin ja käytäntöihin. 3 op Arviointi: :

7 Valitaan oppimateriaaleista 3 suomenkielistä tai 1 englanninkielinen + 1 suomenkielinen teos (Luentoseminaari) 2 op Arviointi: 5 op Arviointi: : Suoritetaan oppimateriaalit 1-4 Kirjallinen tentti 3 op JA Osallistuminen opetukseen (Luentoseminaari) 2 op Kirjallinen tentti 5 op Mikäli luentoseminaaria ei järjetetä Kirjallinen tentti 5 op (suoritetaan oppimateriaalit 1-4) JOO-opiskelijoille 1. Green, Lorraine Understanding the Life Course. Sociological and Psychological Perspectives. Cambridge: Polity Press. 2. Forsberg, Hannele & Ritala-Koskinen, Aino & Törrönen, Maritta (toim.) Lapset ja sosiaalityö. Jyväskylä: PS-kustannus. 3. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere: Vastapaino. 4. Seppänen, Marjaana & Karisto, Antti & Kröger, Teppo (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Jyväskylä: PS-kustannus. Suositellut suoritusajankohdat: 2. vuoden kevät. Ensisijainen suoritusvaihtoehto on osallistuminen luentoseminaariin. Mikäli luentoseeminaaria ei järjestetä, suoritustapa on kirjallinen tentti 5 op (suoritetaan oppimateriaalit 1-4). Opintojakso on suoritettavissa asti. STPS1B2 Sosiaalityö ja muuttuvat hallinnan käytännöt 5 op Sosiaalityö Opiskelija tuntee hallinnan käsitteen ja ymmärtää muuttuvien hallinnan käytäntöjen merkityksen sosiaalityössä niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kannalta. Opiskelijalla on valmiuksia sekä soveltaa hallinnan näkökulmaa tutkimuksellisesti että jäsentää sen kautta kriittisesti sosiaalityön ammattikäytäntöjä ja niille asettuvia uusia vaatimuksia. Muuttuvat valtion, kuntien, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten suhteet, uudenlainen ymmärrys riskeistä, vastuusta ja sen jakautumisesta näissä suhteissa, tilaaja-tuottajamalli ja siihen liittyvät hallinnan muodot, sosiaalityön uusi selontekovelvollisuus ja asiakkaiden omien valintojen ja vastuun merkityksen korostuminen. 5 op Arviointi: : Luentoseminaari oheiskirjallisuuksineen 5 op Arviointi: 5 op Arviointi:

8 Osallistuminen opetukseen 5 op (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, Muut opiskelijat, Tohtoriopiskelijat) Kirjallinen tentti 5 op (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, Muut opiskelijat, Tohtoriopiskelijat) Essee 5 op (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, Muut opiskelijat, Tohtoriopiskelijat) JOO-opiskelijoille Kirjat: 1. Rajavaara, Marketta 2007.Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. < Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. 2. Satka, Mirja ym. (toim.) Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta. Tampere: Vastapaino. Helén, Ilpo (toim.) Reformin pirstaleet. Mielenterveyspolitiikka hyvinvointivaltion jälkeen. Tampere: Vastapaino. Artikkelit: 1. Clarke, John New labour citizens: activated, empowered, responsibilized, abandoned? Critical Social Policy 25(4), Ferguson, Iain Increasing user choice or privatizing risk? The antinomies of personalization. British Journal of Social Work 37(3), Ilcan, Suzan Privatizing Responsibility. Public Sector Reform under Neoliberal Government. Canadian Review of Sociology 46, Juhila, Kirsi 2009.Sosiaalityön selontekovelvollisuus < Janus 17(4), Kemshall, Hazel Risks, rights and justice: understanding and responding to youth risk. Youth Justice 8 (1), Rose, Nikolas 2000.Government and control < British Journal of Criminology 40, Saario, Sirpa & Raitakari, Suvi Contractual Audit and Mental Health Rehabilitation. A Study of Formulating Effectiveness in a Finnish Supported Housing Unit. International Journal of Social Welfare 19(3), Opintojakso on suoritettavissa asti. SOS10.13 Julkinen ja yksityinen sektori palvelutuotannossa 5 15 op Suoritettava 5-20 op SOP Kunnalliset toimijat hyvinvointipalvelujen tuottajina 5 op Sosiaalipolitiikka, Pori Opiskelija tuntee syvällisesti hyvinvoinnin, hyvinvointiyhteiskunnan/-kunnan ja hyvinvointitutkimuksen käsitteet, sisällöt sekä nykyisen kuntasektorin järjestämät hyvinvointipalvelujärjestelmät ja niissä tapahtuneet muutokset. Hän tunnistaa julkisen sektorin tuottamien hyvinvointipalvelujen alueelliset erot ja niiden merkityksen ja osaa soveltaa hankkimaansa kuntasektorin hyvinvointipalvelujen asiantuntijatietoa työelämälähtöisesti. Hän osaa hyödyntää jaksoa työelämässä tarpeellisena sosiaalipolitiikan erikoistumisalueena. Jakso soveltuu myös yleensä julkisen sektorin tietotaidoksi. Syvennetty tieto yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan sisällöistä, kuntien hyvinvointipalvelujärjestelmät ja niissä tapahtuneet palvelujen järjestämiseen liittyvät laajentumisen ilmiöt, kuntien hyvinvointipalvelut asiakkaan näkökulmasta, julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien hyvinvointipalveluiden suhde. Jakso voi toimia Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman osajaksona. Sitä voidaan hyödyntää myös työelämätaitojen ja asiantuntijuuden opintojakson yhteydessä.

9 Osallistuminen opetukseen JA Essee JA Kirjallinen tentti Kirjallinen tentti Luennot (10 h) Luentopäiväkirjat/esseet (8-10 sivua) Osallistuminen paneelityyppiseen opetustilanteeseen (2 h) ja sen jälkeiseen opetustilanteena järjestettävään seminaarikeskusteluun (2 h) Arviointiperusteet Kirjallisuustentit, luentopäiväkirjat/ esseet numerolla 1-5; paneelit ja seminaarikeskustelu hyväksytty/hylätty JOO-opiskelijoille 1. Anttiroiko, Ari-Veikko & Haveri, Arto & Karhu, Veli & Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Kunnallistutkimuksia. 3. uudistettu painos. Tampere: Tampere University Press. 2. Kananoja, Aulikki & Niiranen, Vuokko & Jokiranta, Harri Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta. Jyväskylä: PS-kustannus. 3. Ryynänen, Aimo Kunnallishallinnon kansainväliset vaikutteet. Tampere: Tampere University Press. Opintojakso on suoritettavissa asti. SOP6.1.1 Toimeentuloturva ja hyvinvointipalvelut Suomessa ja Euroopassa 10 op Sosiaalipolitiikka, Pori Opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan tavat toteuttaa sosiaali- ja työpolitiikkaa toimeentuloturvana, julkisina ja yksityisinä hyvinvointialan palvelujärjestelminä sekä ohjelma- ja projektiperustaisena toimintana. Hän osaa jäsentää sosiaalipolitiikan kansainvälistä toimintaympäristöä ja tunnistaa Euroopan unionin laajentumisen, yleisen kansainvälistymisen sekä talouden, politiikan ja kulttuurin globalisaation vaikutuksia ja sosiaalipolitiikan uusia haasteita. Lisäksi hän hallitsee sosiaalipolitiikan peruskäsitteet englannin kielellä. Suomalaisen toimeentuloturvan perusteet ja lainsäädäntö, palvelujärjestelmät ja niiden muutokset. Ohjelma- ja projektiyhteiskunnan perusteet. Toimeentuloturvan ja palvelujen tavoitteet ja vaikutukset. Sosiaalipolitiikan kansainvälinen toimintaympäristö, erityisesti EU-järjestelmä sekä näihin liittyvät muutostekijät vaikutuksineen. Sosiaaliset ongelmat kansainvälisessä kehyksessä. Osallistuminen opetukseen JA Essee JA Kirjallinen tentti Luentoseminaari ja yleinen kirjallinen tentti. Luennot 12 h suoritetaan luentopäiväkirjalla. Aktiivinen osallistuminen seminaariin 16 h ja seminaariesitelmän pitäminen. Oppimateriaali tentitään yleisenä tenttipäivänä tai suoritetaan ns. korvaavana opetuksena tentaattorin ohjeiden mukaisesti. JOO-opiskelijoille Hänninen, Sakari & Palola, Elina 2010.Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikka kilpailuvaltiossa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Moisio, Pasi [et al.] (toim.) Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Stakes. Kari, Matti Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa. 6. uudistettu painos. Helsinki: FINVA, Finanssi -ja vakuutuskustannus Oy. Kvist, Jon & Saari, Juho (eds.) The Europeanisation of Social Protection. Policy Press. Ferrera, Maurizio The Boundaries of Welfare: European Integration and the New Spatial of Social Protection. Oxford: Oxford University Press.

10 Opintojakso on suoritettavissa asti. SOS10.14 Palveluorganisaatioiden kehittäminen 5 20 op Suoritettava 5-20 op Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee erilaisia tapoja johtaa ja kehittää hyvinvointipalveluja tuottavia ja muita asiantuntijaorganisaatioita ja osaa yhdistää kehittämiseen sen tulosten ja vaikutusten arvioinnin. Opiskelija tuntee talouden johtamisen ja projektien hallinnan perusteet. SOP Työyhteisöjen muutos ja kehittäminen 5 10 op - Opiskelija tuntee työelämän kehittämistä, muutosta ja työelämän suhteita käsittelevän tutkimuskentän ja on tutustunut aihepiirin teoria- ja tutkimusperinteisiin sekä käytännön sovelluksiin. Opetukseen voidaan sisällyttää aihepiiriä käsitteleviä luentoja, harjoituksia ja teemaseminaareja. Osallistuminen opetukseen (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, Muut opiskelijat, Tohtoriopiskelijat, Vaihto-opiskelijat) Essee (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, Muut opiskelijat, Tohtoriopiskelijat, Vaihto-opiskelijat) Kirjallinen tentti (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, Muut opiskelijat, Tohtoriopiskelijat, Vaihto-opiskelijat) JOO-opiskelijoille Kirjallisuus: Valitaan 5 op:n suoritukseen valitaan 3 kirjaa, joista 1 englanninkielinen. 10 op:n suoritukseen sisältyvät kaikki kirjat. 1. Järvensivu, Anu Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa? Tampere: TUP. 2. Kuula, Arja Toimintatutkimus: kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere: Vastapaino. 3. Lehtonen, Jarmo & Kalliola, Satu (eds.) Dialogue in Working Life Research and Development in Finland. Labour, Education & Society 13. Frankfurt am Main: Peter Lang. 4. Ramstad, Elise & Alasoini, Tuomo (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman raportteja Schein, Edgar H Process Consultation Revisited: Building the Helping Relationship. Prentice Hall Organizational Development Series. 6. Senge, Peter M The Fifth Discipline: the Art and Practice of the Learning Organization. Currency Doubleday, New York. (Revised and updated edition; Orig. Publ. In 1990) Opintojakso on suoritettavissa asti. SOP6.1.2 Evaluaatio 5 op Sosiaalipolitiikka, Pori Opiskelija tuntee evaluaation eli arviointitutkimuksen ja projekti- ja ohjelmatutkimuksen perusteet ja osaa soveltaa niitä erityisesti sosiaalipolitiikan, hyvinvointipalvelujen ja työpolitiikan kysymyksiin. Opiskelija omaksuu evaluaation myötä työelämävalmiuksia ja kehittymistä yhteiskunnalliseksi osallistujaksi. Harjoitusten avulla hän oppii soveltamaan arviointia käytäntöön.

11 Arviointi- ja projektitutkimuksen teoria ja käytäntö. * Harjoitustyö(t) Osallistuminen opetukseen JA Essee JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti Luennot, harjoitukset ja kirjallisuuus. Osallistuminen luento-opetukseen 20 h ja esseen kirjoittaminen luentojen perusteella. Osallistuminen harjoituksiin 4 h ja harjoitustehtävien tekeminen. Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. JOO-opiskelijoille 1. Rossi, Peter H. & Berk, Richard A Thinking about program evaluation 2. Thousand Oaks (Calif.): Sage, cop. 2. Sefton, Tom [et al.] Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. FinSoc arviointiraportteja 6/2004. Helsinki: Stakes. 3. Chen, Huey-Tsyh Practial program evaluation. Assessing and improving, implementation and effectiveness (luvut 1, 2, 3, 5 ja 8).Thousand Oaks (Calif.): Sage McDavis & Hawthorn Program evaluation and performance measurement. An introduction to practice (luvut 1, 3, 4, 7 ja 11). Thousand Oaks (Calif.): Sage. Opintojakso on suoritettavissa asti. HVPMOVA Projektiliiketoiminta 5 op Muut opinnot, Pori Yleiskuvaus Opintojakso toteutetaan monimuoto-opetuksena. Lähiopetus tapahtuu luentomuotoisena TTY Porin yksikössä. Luentoihin sisältyy myös harjoitustehtäviä. Etäopetus tapahtuu moodle-verkkotyökalua käyttäen. Omaehtoinen oppiminen tapahtuu tenttimällä kurssikirjat ja suorittamalla harjoitustyöt. Harjoitustyöt suoritetaan Moodlen ohjauksella ja palautetaan moodleen. Harjoitustyöt arvostellaan osana kurssisuoritusta. Oppimisympäristöt on suunniteltu tukemaan konstruktiivista oppimista ja oppijan ote on tutkiva. Opiskelija ymmärtää mitä on projektiliiketoiminta ja analysoi siihen vaikuttavia mekanismeja. Opiskelijalla on projektinhallinnan ammatilliset perusvalmiudet ja näkemys siitä, miten projekti tuottaa hyötyjä yrityksen liiketoiminnassa. Opiskelija osaa luoda ennakoivan tilinpäätöslaskelman projektiliiketoiminnalle. Opiskelija soveltaa johtamisen teorioita ihmisten johtamiseen projektihallinnan tapausharjoituksessa. Projektin hallinnan perusteet, projektiliiketoiminta ja projektikulttuuri, projektin suunnittelu ja ohjaus, projektin ohjauksen työkalut ja standardit, projektin organisointi ja johtaminen, projektin markkinointi, projektipalvelujen tuottaminen, projektiliiketoiminnan johtaminen, kansainvälisen projektin johtaminen. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 28 t, Ryhmätyöskentely verkossa 20 t, Harjoitukset verkossa 12 t. Toteutustapojen lisätiedot Opintojakso toteutetaan monimuoto-opetuksena. Lähiopetus tapahtuu luentomuotoisena, joihin sisältyy harjoitustehtävä. Etäopetus tapahtuu Moodle-verkkotyökalua käyttäen. Omaehtoinen oppiminen tapahtuu tenttimällä kurssikirjat ja suorittamalla harjoitustyöt. Harjoitustyöt suoritetaan Moodlen ohjauksella ja palautetaan Moodleen. Harjoitustyöt arvostellaan osana opintojakson suoritusta. Opintojaksosta suoriutuminen edellyttää opiskelijalta omaehtoista tutkivaa otetta. Luento-opetus 28 t, harjoitukset 12 t ja verkkotyöskentely 20 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV * Harjoitustyö(t)

12 Osallistuminen opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti Hyväksytysti suoritettu tentti ja harjoitukset. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan. 1. Artto, Karlos & Martinsuo, Miia & Kujala, Jaakko. Projektiliiketoiminta. Helsinki: WSOY, ISBN-13: Pinto, Jeffery K. Project Management: Archieving Competitive Advantage 2. Edition (tai uudempi). Boston: Prentice Hall, ISBN Muu opettajan valitsema aineisto. Opintojakson vastuujärjestäjä on Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos (TTY). Opintojaksolle on haettava Porin yliopistokeskuksen ristiinopiskeluoikeus. TTY:n koodi on PLA Opintojakson tiedot tulee tarkastaa vastuujärjestäjän opetussuunnitelmasta. TTY:n verkkosivut: SOS10.15 Yrittäjyys ja talous 5 15 op Suoritettava 5-15 op Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee korkeasti koulutettujen yrittäjyyttä yleisellä tasolla ja erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Hän tuntee yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitteen sisällön ja osaa jäsentää vastuullisen yrittäjyyden periaatteiden merkityksen yrittäjyyden yhteydessä. Opiskelija ymmärtää talouden johtamisen menetelmät sekä niiden roolin ja merkityksen asiantuntijaorganisaatiossa. SOP Korkeasti koulutettujen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden asiantuntijuus 5 op Sosiaalipolitiikka, Pori Opiskelija tuntee korkeasti koulutettujen henkilöiden yrittäjyyden ja akateemisen yrittäjyyden perusteet. Lisäksi hän tuntee sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden yleiset perusteet, sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydessä vaadittavat hyvinvointi- ja hoivatyöorientoituneiden asiantuntijatietojen perusteet ja hoiva-alan yrittäjyyden asiantuntijuutta vaativat erityisalueet. Hän osaa soveltaa hankkimaansa sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden asiantuntijatietoa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin työtehtävissä ja hyödyntää jaksoa työelämässä tarvittavana sosiaalipolitiikan erikoistumisalueena. Perustiedot akateemisten/korkeasti koulutettujen yrittäjyydestä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, projekti- ja asiantuntijatehtävien vaatimat tiedot ja taidot, sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys, sen erityispiirteet ja siinä tarvittavat hyvinvointi-/hoivatyöhön liittyvät asiantuntijatiedot, sosiaali- ja terveysalan yritysten käytännön toiminnat, sosiaalipolitiikan suhde hoivayrittäjyyteen ja yrittäjyyden eettiset perusteet. Osallistuminen opetukseen JA Essee JA Kirjallinen tentti Osallistuminen luentoihin (10 h) Luentopäiväkirja/esseet (8-10 sivua) Hoiva-alan yritysvierailut ja niistä tehtävät raportoinnit (4 h) Tutustumiskäynti yrityspalvelupisteeseen ja siitä tehtävä raportti. Kirjallinen tentti Arviointiperusteet Kirjallisuustentit, luentopäiväkirjat/ esseet ja vierailujen raportoinnit numerolla 1-5

13 JOO-opiskelijoille 1. Rissanen, Sari & Sinkkonen, Sirkka (toim.) Hoivayrittäjyys. Jyväskylä: PS-kustannus. 2. Forma, Pauli, Niemelä, Mikko & Saarinen, Arttu (toim.) Hyvinvointivaltion kilpailuttaminen. Kunnat ja kilpailu. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. 3. Aiheeseen liittyviä ajankohtaisia tieteellisiä artikkeleita. Sovitaan tentaattorin kanssa. Opintojakso on suoritettavissa asti. HVPMOVB Talouden johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa 5 op Muut opinnot, Pori Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää laskentatoimen ja sen eri menetelmien roolin hyvinvointialan organisaatioiden talouden johtamisessa. Opiskelija osaa tulkita laskenta-ammattilaisen tuottamia taloudellisia laskelmia ja lukuja sekä tehdä niiden perusteella päätöksiä. Opiskelija osaa laatia taloushallinnon laskelmia ja soveltaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota hyvinvointialan toiminnan kehittämiseen. Lisäksi hän ymmärtää hyvinvointialan palvelutuotannon erityispiirteet laskentatoimen näkökulmasta. Tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut, johdon laskentatoimen tuottama informaatio, budjetointi, tasapainotettu mittaristo ja strateginen talouden johtaminen, prosessijohtaminen ja laskentatoimi, kustannus- ja toimintolaskenta, investointilaskenta sekä yrityksen elinkaariajattelu. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 16 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi IV * Harjoitustyö(t) 1. Management and Cost Accounting (3rd edition tai uudempi). Prentice-Hall, Harlow. Horngren, Charles T. / et. al. (2005), (luvut 18-22). 2. Yritysrahoitus. Edita, Helsinki. Niskanen, Jyrki & Niskanen Mervi (2007 tai uudempi), (luennoitsijan ilmoittamin osin). 3. Artikkeleita ja muuta materiaalia luennoitsijan ohjeiden mukaan. Opintojakson vastuujärjestäjä on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (TY TuKKK). Opintojaksolle tulee hakea Porin yliopistokeskuksen ristiinopiskeluoikeus. TY TuKKK:n opintojaksokoodi on PYLT2035 / PLR74. Opintojakson tiedot tulee tarkastaa vastuujärjestäjän opetussuunnitelmasta. TY TuKKK:n verkkosivut: HVPMOVC Yhteiskunnallinen yrittäjyys 5 op Muut opinnot, Pori Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita yrittäjyyttä aikaan ja paikkaan kiinnittyneenä yhteiskunnallisena ilmiönä. Jakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, mitä tarkoitetaan yhteiskunnallisella yrittäjyydellä ja tunnistaa mahdollisuuksia tarttua yhteiskunnallisiin ongelmiin yrittäjyyden kautta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa kriittisesti yrittäjyyden positiivisia ja negatiivisia seuraamuksia, esimerkiksi eettisyyden ja vastuullisuuden näkökulmista. Opintojaksolla käsiteltäviä teemoja ovat yhteiskunnallinen yrittäjyys, vastuullisuus liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen yrittäjyyden kautta ja vastuullisuus kriteerinä yrittäjyyden opetuksessa ja yrittäjyyden edistämisessä. Opetuskielet suomi Opetuksen toteutustavat Luento-opetus verkossa 2 t, Ryhmätyöskentely 4 t, Itsenäinen työskentely 18 t. Toteutustapojen lisätiedot Opintojakso toteutetaan monimuoto-opetuksena. Verkkoluento ja siihen liittyvät tehtävät 2 t, itsenäinen työskentely 18 t ja paneeli

14 4 t. Interaktiivisessa paneelissa kukin opiskelija alustaa keskustelun yhden artikkelin perusteella, minkä jälkeen keskustellaan opintojakson teemoista. Paneeliin osallistuminen on pakollista. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III 3 op 2 op Essee 3 op JA Kirjallinen tentti 2 op (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat) 1. Handbook of research on social entrepreneurship / edited by Alain Fayolle, Harry Matlay. Fayolle, Alain & Matlay, Harry. Cheltenham, UK ; Northampton, MA : Edward Elgar, cop (Verkkokirja) 2. Artikkelit opintojakson teemoista. Opintojakson vastuujärjestäjä on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (TY TuKKK). Opintojaksolle tulee hakea Porin yliopistokeskuksen ristiinopiskeluoikeus. TY TuKKK:n opintojaksokoodi on PYYR2025 / PYR22. Opintojakson tiedot tulee tarkastaa vastuujärjestäjän opetussuunnitelmasta. TY TuKKK:n verkkosivut: