KAAVOITUSKATSAUS KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT KAAVOITUSKATSAUS

2 Esipuhe Kerran vuodessa laadittavassa kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavasuunnitelmat, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä kerrotaan lyhyesti niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä katsauksessa kerrotaan myös arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskäsitteitä Maakuntakaava ohjaa kunnallista yleis- ja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. Yleiskaava ja osayleiskaava ovat kunnan yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. Kaavarunko on asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleissuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Rakennusjärjestys antaa asemakaavaa täydentäviä määräyksiä ja asemakaava-alueen ulkopuolisen alueen rakentamista koskevia määräyksiä. Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan niitä kaavahankkeita, jotka ovat ajankohtaisia vuonna Hankkeisiin voi käydä tutustumassa Maankäyttöpalveluiden toimipisteessä, os. Kauppakaari 11. Kaavoituskatsaus löytyy myös Internet-sivuilta Tarkempia tietoja kaavoitushankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä mainittu yhteyshenkilö. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan jokaisen kaavan alkuvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa sekä kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat sekä kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa koko suunnittelun ajan. MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan aiesopimuksen (MAL-aiesopimus) mukaan Keravan kaupunki on sitoutunut asunnon vuotuiseen tuotantoon. Asemakaavoitettua rakentamatonta asumisen kerrosalaa on n k-m 2. Kaavavaranto riittää muutaman vuoden rakentamiseen. Uutta rakennusoikeutta tuovat useat keskustan kaavamuutokset sekä laajemmat asuntoalueet Kytömaalla ja Kaskelassa. Osallistuminen Kaavoja valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajien ja -haltioiden lisäksi myös ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa, sekä viranomaiset että yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumismenettelyt suunnitellaan kaavakohtaisesti ja ne esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Siinä kerrotaan kaavan laatimisvaiheet ja suoritettavat selvitykset ja sitä voidaan täydentää kaavoitustyön aikana. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavahankkeen vireilletulosta ilmoitetaan kaava-alueen maanomistajille- ja haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille kirjeitse sekä kuuluttamalla paikallisissa lehdissä. Kaavojen vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös kaavoituskatsauksen yhteydessä. Asemakaavaluonnoksesta ilmoitetaan samalla tavalla kuin asemakaavahankkeen vireilletulosta: kirjeitse ja lehtikuulutuksin kaava-alueen maanomistajille- ja haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä. Mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä. Kaavaehdotuksesta ilmoitetaan kuten asema-kaavahankkeen vireilletulosta ja asemakaavaluonnoksesta. Lisäksi kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 tai vaikutukseltaan vähäiset asemakaavan muutokset 14 päivän ajaksi. Osallinen voi jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävilläolon aikana. Kaavat ovat nähtävillä myös kaupungin Internet-sivuilla sekä Maankäyttöpalveluissa, Kauppakaari 11, 2. krs. Yleiskaavat ja vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja muut kaupunginhallitus. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 2 KAAVOITUSKATSAUS

3 Maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaa on täydennetty ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla. Vaihekaavan keskeisenä sisältönä ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, laajat yhtenäiset metsätalousalueet, moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Kaavasta jätettiin hyväksymättä Östersundomin alue ja kyseisen alueen suunnittelu jatkuu. Vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Vaihekaavan tärkeimmät ratkaisut liittyvät toimivaan ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen, rakennetta tukevaan liikennejärjestelmään, kaupan palveluverkostoon ja maakunnalliseen kyläverkkoon. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt loppuvuodesta Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne, kulttuuriympäristöt. Kaava tulee täydentämään ja tarkistamaan jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Maakuntakaavoitukseen ja kaavojen käsittelyvaiheisiin liittyvää ajankohtaista tietoa saa Uudenmaan liitosta: Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, Helsinki puh fax Aukeaman kuvat ovat KUUMAn yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen loppuraportista. KUUMA-seutu KUUMA-kunnat, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, sekä kuntaryhmä Neloset, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti ovat muodostaneet KUUMA-seudun seutukokeilulain perusteella. KUU- MA-seutu muuttui KUU- MA-seutu liikelaitokseksi, jonka isäntäkuntana Kerava on toiminut vuonna Kunnat ovat osana yhteistyötä mm. päivittäneet vanhojen KUUMA-kuntien laatiman kehitys- ja ympäristökuvan. Kehitys- ja ympäristökuva luo yhteisen käsityksen KUUMA-seudun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuva hyväksyttiin syksyllä Kuuma-seudun ja monialaisen konsulttityöryhmän tutkimus- ja kehityshankkeena toteutettiin vuosina yhdyskuntarakennetta eheyttävä laadukkaan pientaloasumisen hanke. Hankkeen tarkoituksena oli löytää rakenne- ja laatukriteerejä, joiden avulla voidaan toteuttaa ekotehokkaampia ja vetovoimaisempia pientaloalueita. Hankkeen aineisto löytyy osoitteesta Helsingin seudun yhteistyö Kerava on mukana Helsingin seudun yhteistyössä, johon KUUMA-seudun lisäksi kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Lähivuosien (2025 asti) osalta tavoitteena on konkreettiset suunnitelmat, joiden pohjalta voidaan neuvotella seuraavassa aiesopimuksessa sovittavat yhteiset toimenpiteet ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi. Pidemmän aikavälin suunnitelmissa (2040 ja 2050+) hahmotellaan tulevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä mm. siten, että voidaan turvata seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. Suunnitelman tulee olla valmis vuoden 2015 alussa. 4 KAAVOITUSKATSAUS

4 Yleiskaavoitus Yleiskaava 2020 (YK3) ja yleiskaavan muutos KerCa (YK4) Koko Keravan kaupungin alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keravan yleiskaava 2020 (YK3), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , ja se on tullut voimaan vaiheittain , ja Yleiskaavaa on tarkistettu Keravan logistiikkakeskuksen osalta, ja yleiskaavan muutos (KerCa/YK4) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet YK 6 Keravan yleiskaavan tarkistaminen Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että yleiskaavan tarkistustyö laitetaan vireille ja yleiskaavan ohjelmointisuunnitelman laatiminen käynnistetään. Yleiskaavatyön käynnistyessä samanaikaisesti käynnissä olleiden osayleiskaavojen laatiminen tuli tarpeettomaksi. Kaskelan, Keravanjoen ja Koukkukallion - Koukkusuon osayleiskaava ja Ristikytö - Kytömaan erillisselvityksen laatiminen oli tarkoituksenmukaista keskeyttää ja poistaa kaavoitusohjelmasta. Alueilla olleet rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset purettiin. Yleiskaavan tarkistaminen on tarpeen asuntorakentamisen lisäämisen, elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten parantamisen sekä tarkoituksenmukaisen viherverkoston turvaamisen vuoksi. Elinkeinopolitiikan ja viherkaavan osalta tehdään erillisselvitykset, jotka liitetään yleiskaavan yhteyteen. Yleiskaava laaditaan sillä tarkkuudella, että jatkossa voidaan laatia asemakaavat suoraan sen perusteella. Suunnittelun tavoitevuotena on vuosi 2035 eli sama kuin nyt vahvistettavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaavatyö on käynnistynyt kesällä Heini-Sofia Luotola, p Asemakaavat ja asemakaavan muutokset Alla olevien hankkeiden lisäksi syntyy vuoden kuluessa yleensä kiireisiä kaavoitustarpeita ja osa ohjelman mukaisista töistä siirtyy seuraaville vuosille. Kaavatyön aikataulusta saa parhaiten tietoa kyseisen kaavan suunnittelijalta. Kaavoitettavana olevan alueen nimen jälkeen sulkeissa esitettävä vuosiluku kuvaa kaavan tavoitevuotta. Kaava-alueiden sijainnit esittävä kartta on sivulla KALEVA 2286 Kalevan täydennysrakentamiskohteet Asemakaavan muutos käsittää kolme eri suunnittelualuetta Kalevan kaupunginosassa. Kaavamuutoksen tavoitteena on olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävän pientalotonttitarjonnan lisääminen 10 pientalotontilla. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavamuutoksen toukokuussa Kaavan 1. ja 2. osa ovat tulleet voimaan, 3. osasta on valitettu HHO:een. Ilmakuva Sibeliuksentien ja junaradan risteysalueen tuntumasta v KAAVOITUSKATSAUS

5 2284 Kurkelan koulu ja päiväkoti (2014) Kurkela on yksi Keravan opetuksen palveluverkon kolmesta yhtenäisen peruskoulun oppimiskeskuksesta. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa Kurkelan koulun laajentaminen kaksisarjaiseksi yhtenäiskouluksi. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesällä Kaavan laadinta on ollut keskeytyksissä Virrenkulma III (2014) Uusi alue on laajennus Virrenkulman asuntoalueelle. Suunnittelun tavoitteena on sijoittaa alueelle asumista ja huomioida alueen virkistys- ja ulkoiluarvot. Asemakaava on ollut luonnoksena nähtävillä Alueen luontoselvitykset tehdään kesällä Terhikinpuisto (2014) Suunnittelualueella olevaan Terhikinpuistoon, joka on Keravan Palvelutalosäätiön länsipuolella oleva alue, on tavoitteena ensisijaisesti suunnitella asumisyksikkö kehitysvammaisille. Alueelle sijoitettava rakennusoikeus on arviolta 700 k-m2 ja asukkaiden määrä kymmenen. Suunnittelun tavoitteena on myös kehittää alueen kävelyn ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen yhteyksiä Terveyspuisto II (2015) Terveyskeskuksen alueelle tehtiin selvitys 2000-luvun alussa, jonka tavoitteena oli kehittää sisällöllisiä ja toiminnallisia ratkaisuja terveyspalvelujen laadun ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä kustannusnousun hillitsemiseksi. Terveyspuiston vuonna 2003 tehdyn kaavamuutoksen pohjalta rakennettiin Tuusulantien varteen Terveyslähde, joka on osa Keravan Terveyspuiston kokonaisuutta. Rakennuksessa on lääkäri-, asumis- ja hoivapalveluja sekä päivittäistavarakauppa. Alueella olevien palvelujen mm. tehostetun hoivan tarve vanhuksille on kasvanut, jonka vuoksi alueelle kaivataan lisätilaa. Kaavamuutoksen yhtenä reunaehtona on selvittää alueen autopaikkojen riittävyys. 2. SOMPIO 2296 Seunala (2014) Seunalan asemakaavan muutosalue on kaupungin keskustan tuntumassa ja se on yleisten rakennusten korttelialuetta. Alueelle on tavoitteena suunnitella pientaloasumista Vesilaitoksen tontti (2015) Tontti on kaupungin omistuksessa ja rakennuksessa on vesilaitoksen toimistotiloja. Kaupungin toimitilojen uudelleenjärjestelyn johdosta kiinteistö on tyhjentymässä. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tontin osoittamista asuinrakentamiseen nykyistä suuremmalla rakentamistehokkuudella sekä samassa yhteydessä selvittää asukaspysäköinnin järjestelytavat. Tavoitteena on myös tiivistää keskusta-alueen kaupunkirakennetta sekä parantaa alueen kaupunkikuvaa. Kaavamuutos on tullut vireille loppuvuodesta Anitta Ojanen, p Virrenkulma lll (2290) Havainnekuva kaupungintalon tontin kaavaluonnoksen rakennuksista (2279) 3. KESKUSTA 2259 Aleksintori - Kahveri - Petteri (2014) Aleksintorin korttelin uudistaminen aloitettiin vuonna Kaavaehdotus oli nähtävillä vuonna Kaavamuutoksen laatiminen on ollut keskeytyksessä. Tällä hetkellä ollaan laatimassa uutta asemakaavamuutoksen ehdotusta Aleksintorin, Kahverin ja Petterin alueiden muodostamalla kokonaisuudella. Aleksintorin ja Petterin muodostamalla alueella suunnitellaan liikekeskusta, jonka paikoitus järjestetään maanalaisesti. Kahveriin suunnitellaan asuinkorttelia, jonka kivijalassa on liiketilaa. Asemakaavan muutoksesta tehdään maankäyttösopimukset Kaupungintalon tontti (2014) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentuminen kaupungintalon tontille. Asemakaavan muutos liittyy kaupungin pyrkimyksiin uudistaa ja kehittää keskustan aluetta. Kaupungintalon tontin kaavoittamisen tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta Keravan keskustan kehittäminen -selvitystyön pohjalta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu virallisesti ja OAS on ollut nähtävillä Keskuspuisto II (2014) Keravan keskustan kehittäminen -selvitystyössä on esitetty ideoita puistojen aktivoimiseksi mm. puistoon sijoitettavan paviljongin sekä lasten liikennepuiston avulla. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa näiden toteuttaminen Keskuspuistoon. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointi-suunnitelma oli nähtävillä 2013 ja siitä saadun palautteen perusteella mietitään kaavamuutoksen tavoitteita uudestaan. 4. AHJO 2265 Saviniementie (Metos) (2014) Kaupunki omistaa Metoksen kiinteistön eteläpuolella olevan noin neljän hehtaarin teollisuustontin, joka soveltuu erilaisten isojen hankkeiden käyttöön. Ennen tonttialueen käyttöönottoa alueen liikenneyhteyksiä on tarpeen parantaa, mikä edellyttää laajemman alueen asemakaavan tarkistamista. Kaavamuutoksen laadinta on aloitettu vuonna Kaavoitustyötä varten on laadittu selvityksiä hulevesistä, maaperästä ja rakennettavuudesta. Kaava-alueen katu- ja kunnallistekninen suunnittelu on käynnistetty. 5. SAVIO 2287 Savion Mäkitie (2014) Korttelin 1583 asemakaavamuutoksen tavoitteena on vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaistaminen ja alueen hallitun olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön soveltuvan asumiseen tarkoitetun täydennysrakentamisen mahdollistaminen. Samalla arvioidaan nykyisen kaavan mahdollistama liikerakentamisen tarve tulevaisuudessa. Koska aluetta reunustava Koivikontie on vilkasliikenteinen alueellinen kokoojakatu, kaavassa tutkitaan myös tonttiliittymien ja katualueiden mahdolliset uudelleenjärjestelyt. Kaavamuutoksen laadinta on aloitettu vuonna Kaavamuutoksesta laaditaan maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. 8 KAAVOITUSKATSAUS

6 6. YLIKERAVA 2223E/B Kytömaa eteläosa B (2015) Kytömaa eteläosan (2223 E) asemakaava ja asemakaavan muutos jaettiin kahteen osaan. Kaavan laatimista jatketaan asemakaavaehdotukseksi taaja-asutusalueella sekä sen pohjois- ja länsipuolella olevilla alueilla. Kaavan sisältö perustuu Kytömaa eteläosan (2223 E) kaavassa tehtyihin luonnoksiin ja Kytömaa eteläosa A:n yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Lisäksi raideliikenteen solmukohdasta tehdään erillisselvitys, sillä Kytömaa eteläosa B on pää- ja oikoradan sekä Kilpilahden tavaraliikenneradan ja suunnitellun lentoradan solmukohdassa. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia Kytömaa II (Postlar) (2015) Kaavan sisältö perustuu osaltaan Keravanjoen laakson osayleiskaavasuunnitelmiin ja sen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Alueelle tehdään liikennejärjestelmäselvitys. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keravan vankila (2015) Rikosseuraamusviraston tavoitteena on laajentaa Keravan vankilan avovankilaosastoa. Hanke edellyttää asemakaavan laatimista. Vankilan alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde ja se on suojeltu valtioneuvoston vuonna 2009 tekemällä päätöksellä. Keravan vankilan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten. Kaavan laadinta on keskeytyksissä. Alueen maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus. Keravan nuorisovankila (2276) 7. KASKELA 2261 Kaskela I (2014) Kaskelan I asemakaavasta on laadittu sekä luonnos että ehdotus vuonna 2013 Kaskelantien länsipuolella kaupungin omistuksessa olevalle kaavoittamattomalle ja rakentamattomalle noin 21,5 hehtaarin alueelle. Kaavaehdotuksessa on kaavan tavoitteen mukaisesti osoitettu alueita asuinrakentamiseen noin 6,3 hehtaaria alueen maisema ja virkistyskäyttö huomioiden. Kaskelan muiden kaavoittamattomien alueiden kaavoituksen aloittaminen riippuu maanhankinnan edistymisestä. Kaavoitustyötä varten on laadittu selvitykset maaperästä ja rakennettavuudesta, hulevesistä, luonnosta ja maisemasta. Kaava-alueen katuja ja kunnallistekniikkaa on suunniteltu samanaikaisesti kaavaehdotuksen kanssa. FOTO TUULIKKI PELTOMÄKI Kaskelan neva (2261, kuva otettu v. 2013) 8. ALIKERAVA 2277B Kerca III, länsiosa (2014) Kaavamuutoksen keskeinen tavoite on muuttaa logistiikka-alueen keskellä oleva toteutumaton teollisuusraidealue korttelialueiksi logistiikka- ja tuotantolaitosten käyttöön. Muutoksen johdosta alueen katuverkko ja rakentamattomat korttelialueet suunnitellaan uudelleen. Raideyhteyden poistaminen poikkeaa oleellisesti voimassa olevan yleiskaavan keskeisestä maankäyttöratkaisusta, joten tästä syystä asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään selvitykset ja arvioinnit laajemmin. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten Luonnoksen pohjalta on laadittu asemakaavan muutosehdotus. Ehdotus on ollut nähtävillä KerCa IV (2014) Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ylijäämämassojen sijoittaminen alueelle, joka sijaitsee Lassila&Tikanojanalueen ja entisen kaatopaikka-alueen eteläpuoleiselle lähivirkistysalueella (VL-5) Vuorela (2014) Kaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa uusia tontteja yritystoimintaa varten muuttamalla teollisuus- ja työpaikka-alueiden välissä sijaitsevat, rakentamattomat asuinrakennusten korttelialueet, joille on saanut sijoittaa myös työ- ja liiketiloja sekä alueella tarpeettomaksi käyneet pysäköintialueet, liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi Tehtaanmäen asuinalue (2015) Tehtaanmäen alueen omistaa yksityinen yrittäjä, joka on sitoutunut kunnostamaan alueella olevat korjauskelpoiset rakennukset ja rakentamaan muiden tilalle suojeltavien rakennusten tyyliin ja ympäristöön soveltuvia asuinrakennuksia. Alueelle laaditaan kaavamuutos, jotta nykyinen rakennusoikeus voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti alueen ja rakennusten ominaispiirteet säilyttävällä tavalla ja jotta alueella käynnistynyt uudisrakentaminen ja korjaustyö voivat jatkua keskeytymättä. Kaavaa varten alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jonka pohjaksi on käynnistetty rakennushistoriallisen ja ympäristöselvityksen laadinta. Kaavamuutoksen laatiminen aloitetaan vuonna 2014 ja siitä laaditaan maankäyttösopimus maanomistajan kanssa Orno II k381 (2015) Korttelin 381 tonttia 3 koskevan asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen käyttötarkoitus asuinrakentamiseen ja nostaa rakentamistehokkuutta. Tontti 3 ja sillä oleva teollisuusrakennus ovat yksityisomistuksessa. Tontti on korttelin ja Jaakkolan rautatien puoleisen lähialueen ainoa teollisuustontti ja sen muutoksella asuinrakentamiseen on suotuisa vaikutus alueen yleiseen kehittymiseen. Rakennusoikeuden lisäämisen yhteydessä tutkitaan asukaspysäköinnin ja tonttiliittymien järjestelytavat. Kaavamuutoksen laadinta on aloitettu vuonna Kaavamuutoksesta laaditaan maankäyttösopimus maanomistajan kanssa. Orno II k381 (2288) 10 KAAVOITUSKATSAUS

7 Vuonna 2013 voimaan tulleet kaavat Kaavahankkeet 2267 Kalevantori Kaavamuutoksen tavoitteena oli mahdollistaa nykyisen K-marketin korvaaminen K-supermarketilla laajentamalla kaupan tonttia nykyiselle puistoalueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Kaava tuli voimaan Lidl Kaavamuutoksen tavoitteena oli mahdollistaa myymälän laajentaminen. Kaava tuli voimaan A Kerca lll itäosa Kerca lll itäosa kaavassa yritystoiminnan kerrosala väheni entiseen asemakaavaan verrattuna. Kaava tuli voimaan Virrenkulman päiväkoti Virrenkulman päiväkoti on rakennettu vuonna Voimassa olleen asemakaavan mukaan tontille oli mahdollista rakentaa päivähoitotiloja mutta koska tontin pääkäyttötarkoitus on asuinrakennusten korttelialuetta, myönnettiin päiväkotirakennukselle vain määräaikainen rakennuslupa (vähäisenä poikkeamisena MRL 175 :n nojalla). Kaavamuutoksen tavoitteena oli muuttaa asemakaava nykyistä tilannetta vastaavaksi. Kaava tuli voimaan Aila Elo, p Myllynummen täydennysrakentamiskohteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena oli lisätä teollisuustonttien tarjontaa Myllynummen teollisuusalueella. Vuonna 2012 aloitetulla kaavamuutoksella osoitetaan Myllynummen lähivirkistysalueille ja osaan korttelia 354 tonttialuetta teollisuudelle yhteensä noin 3900 m2 kahdelle erilliselle suunnittelualueelle. Kaava tuli voimaan E/A Kytömaa eteläosa A Kytömaa eteläosan (2223 E) asemakaava ja asemakaavan muutos on jaettu kahteen osaan. Kaavan laatimista on jatkettu alueen rakentamattomalle osalle. Alueen rakentaminen on tiivistä ja matalaa ja pääasiassa pientaloja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava tuli voimaan Täydennysrakentamiskohteet Kaupungin pientalotonttitarjonnan lisääminen edellyttää kokonaan uusien alueiden kaavoittamisen lisäksi myös olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen periaatetta tukevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä ja taajamien eheyttämisestä. Myös MAL-aiesopimuksessa edellytetään kuntien tonttitarjonnan lisäämistä. 12 KAAVOITUSKATSAUS

8 Rakennuskiellot Rakennuskieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa (MRL 38, 53 ). Keravalla on voimassa seuraavat rakennuskiellot: Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Jos rakentaminen tapahtuu asemakaava-alueen ulkopuolella, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu, jossa päätetään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Keravalla kaikki asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet ovat suunnittelutarvealuetta. Lisätietoja antaa Eeva-Liisa Vainio. Keravan kaupungin päätösvaltaan kuuluvat poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut ratkaisee maankäyttöjohtaja. Maankäyttöpalvelut palvelee osoitteessa Kauppakaari 11 (kaupungintalo), 2. krs Postiosoite Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL Kerava Kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä teitä palvelevat Merja Vikman-Kanerva, maankäyttöjohtaja Aila Elo, asemakaava-arkkitehti kaava-arkkitehti Anitta Ojanen, kaava-arkkitehti Eeva-Liisa Vainio, kaavasuunnittelija kaavasuunnittelija Heini-Sofia Luotola, yleiskaavasuunnittelija Heli Lehto, kaavoitusavustaja Marju Miettinen, kaavoitussihteeri Kaupunkikehitysjaosto 2014 Jäsenet: Samuli Isola, pj. Veikko T. Valkonen, vpj. Ilppo Alatalo Anssi Ennevaara Marja Karvinen Anneli Luusalo Harri Nikander Kirsi Rontu Riitta Törmänen Varajäsenet: Hannu Minkkinen Säde Evilä Timo Kurvinen Risto Kostia Marja Tammilehto Leena Harjula-Jalonen Samuli Ruusu Tuukka Kallas 14 KAAVOITUSKATSAUS

9 16 Kauppakaari 11 (kaupungintalo), 2. krs. Postiosoite: Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL 123, Kerava