Kaupungin solmukohdassa

Transkriptio

1 Kaupungin solmukohdassa Keskustorilla oleskelevien näkemyksiä paikan päältä Noora Karumaa Kaupunkikeskustan strateginen kehittäminen: Uudenlaiset osallistumismenetelmät ja tiedontuotanto käytännössä HALYAS14 raportti

2 Sisällys 1. Ongelmallista oleskelua Tampereen keskustassa Tilannehaastattelut Aineisto Hengaajat Muut oleskelijat Lopuksi Lähteet

3 1. Ongelmallista oleskelua Tampereen keskustassa Tampereen Kuninkaankadun ja Puutarhakadun risteys eli Anttilan kulma politisoitui kesällä Keskustelua kävelykadulla oleskelevista alkoholia juovista aikuisista käytiin Aamulehdessä ja Aamulehden verkkosivuilla. Aamulehdessä ääneen pääsi Kuninkaankadun liikkeenpitäjiä, kaupungin edustajia, kansalaisia nettikommenteissaan ja myöhemmin myös kaksi Anttilan kulmalla olevien penkkien käyttäjää. Anttilan kulman tapaukseen liittyvissä Aamulehden Internetsivujen uutisartikkelien kommenteissa toiseksi samankaltaiseksi keskustan ongelmakohdaksi nostettiin Keskustorin Juvenes-kioskin ympäristö. Keskustorin Juvenes-kioskin ympäristössä eli McDonaldsin kulmalla oleskelee aikuisten lisäksi myös nuoria. Aukio mahdollistaa keskustan toimintojen keskellä olemisen, mutta samalla seisahtumisen. Erilaiset keskustan liikenteen virtaukset rajaavat paikkaa. Vieressä on vilkas Hämeenkatu, tiuhaan käyvä McDonaldsin ovi sekä linja-auto- ja taksipysäkkien liikenteen solmukohta Keskustorilla. Aukio on risteyskohta, jossa voi kuitenkin tarkkailla keskustan vilinää sivusta olematta kenenkään tiellä. Ihmisten alkoholinkäyttö ja päihtymys voivat saada sivustakatsojalle paikan näyttäytyvän epäviihtyisänä ja vaarallisena, sellaisena johon ei tee mieli jäädä viettämään aikaa. Samanlaisen negatiivisen kokemuksen saattaa aiheuttaa myös ihmisten ei-toiminnallisena ilmenevä oleskelu, tyhjän toimittaminen, vaikka siihen eivät päihteet liittyisikään. Nuorison hengailukulttuurista ja siihen liittyvistä konflikteista ovat kirjoittaneet esimerkiksi Kuusisto-Arponen ja Tani (2009). Kuusisto-Arponen ja Tani käsittelevät muun muassa nuorten kohtaamaa sosiaalista kontrollointia kauppakeskuksissa, jotka ovat ensisijaisesti kuluttamiseen tarkoitettuja tiloja. Tutkimuksessani lähestyin McDonaldsin kulmaa tavoitteenani saada selville kyseisessä paikassa aikaa viettävien näkemykset ja kokemukset tästä paikasta. Mitä siellä tehdään ja miltä tämä ongelmakohteeksikin politisoitunut kohde näyttää paikan päällä oleville ihmisille? 3

4 2. Tilannehaastattelut Aineiston keräsin käyttäen menetelmänä tilannehaastatteluita. Tilannehaastattelussa kysytään ihmisiltä näkemyksiä rajattuun aihealueeseen liittyen. Haastattelut ovat lyhyitä ja kysymysten aihealue liittyy joihinkin haastattelutilanteessa läsnä oleviin elementteihin, kuten ympäristöön tai meneillään oleviin toimintoihin. Tilannehaastattelu sopii menetelmänä paikkojen tutkimiseen, sillä paikan päällä tutkimuksen kohteena olevassa tilassa myös haastateltavien kokemus paikasta on läsnä. Sovelsin haastattelutilanteissa hahmottelemaani haastattelurunkoa. Haastattelurungon toisen (2.) kohdan kysymykset paikasta ovat tutkimukseni keskiössä olevia kysymyksiä, joihin pyrin saamaan vastauksen. Kolmanteen kohtaan listatut kysymykset toimivat mahdollisten laajempien kysymysten malleina, mutta pyrin haastatteluissa keskustelunomaisuuteen. Tilannehaastattelun soveltuvuutta asukkaiden kaupunkisuunnitteluun osallistamisessa arvioin tämän raportin viimeisessä luvussa. Tilannehaastatteluiden kysymysrunko: 1. Esittelen itseni ja kerron millä asialla olen. 2. Kysymyksiä paikasta -Oleskeletko usein tässä? -Mitä teet tässä? 3. Laajempia kysymyksiä -Miten päätit tulla tähän? / Päätitkö jotenkin tulla tähän? / Miksi tässä? -Onko tämä hyvä paikka tehdä sitä mitä olet tekemässä? / Miksi on, miksi ei? -Mitkä ovat tämän paikan parhaat puolet? -Mikä tässä paikassa on huonoa? Mikä häiritsee? -Voisiko tätä paikkaa tehdä jotenkin kannaltasi mukavammaksi? -Asutko Tampereella? Missä päin? -Miten (millä kulkuneuvolla) tulit tähän? 4

5 -Vietätkö aikaa muualla Tampereen keskustassa? -Missä et mielelläsi vielä aikaa keskustassa? -Millainen olisi ihanteellinen paikka oleskella? -Sana on vapaa 3. Aineisto Haastatteluja keräsin välisenä aikana Aleksis Kiven kadun ja Hämeenkadun risteyksen eteläpuolella kioskirakennuksen ympärillä. Suurin osa haastatteluista käytiin perjantaina ja lauantaina ilta-aikaan, mutta tein muutamia haastatteluita myös päiväsaikaan arkena. Hain haastateltaviksi aukiolle seisahtuneita ihmisiä. Hämeenkadun ohikulkijat ja jalkakäytävän ja autotien väliin jäävillä linja-autopysäkeillä seisseet ihmiset rajautuivat täten haastattelujen ulkopuolelle. Haastattelutilanteita oli yhteensä 16 ja haastateltavia yhteensä 31 henkilöä. Kokonaisuudessaan haastatelluista oli naispuolisia 13 ja miespuolisia 18. Suurin osa haastatteluista tehtiin viikonloppuina, perjantaina ja lauantaina alkuillasta. Mutta muutama haastattelu käytiin myös päiväsaikaan tiistaina ja torstaina. Olin varautunut tekemään haastatteluja myös englanniksi, mutta kaikki tehdyt haastattelut käytiin suomeksi. Kulmalla oleskelevia nuoria oli 18 haastatelluista, joista tyttöjä 7 ja poikia 11. Ihmisiä, jotka eivät olleet viettämässä aikaa aukiolla hengailumielessä, vaan muista syistä, oli haastatelluista 13. Näistä aukiolla muista syistä seisahtuneista suurin osa oli oletettavasti täysi-iän ylittäneitä, heistä naisia oli 6 ja miehiä 7. Hengaajat: Tyttöjä yhteensä 7 ja poikia 11. Muut oleskelijat: Naisia yhteensä 6 ja miehiä 7. En kysynyt haastatelluilta mitään taustatietoja, kuten ikää tai nimeä. Kerroin, että opiskelen yliopistolla ja olen tekemässä tutkimusta yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Pyysin 5

6 jokaiselta haastatellulta lupaa haastattelujen luottamukselliseen nauhoittamiseen. Kaksi haastateltavaa kieltäytyi keskustelun nauhoittamisesta, mutta antoivat luvan keskustelun sisällön käyttämiseen aineistona (ks. haastattelu numero 10). Olen luokitellut haastattelut kahteen alalukuun Hengaajiin ja Muihin oleskelijoihin. Ensimmäiseen kuuluvat haastatellut, jotka hakeutuvat paikkaan viettämään vapaa-aikaa. Ensimmäiseen hengaajien ryhmään kuuluu pelkästään nuoria. Toiseen ryhmään kuuluvat haastatellut, joille aukio on seisahtumispaikka: he ovat jatkamassa matkaa. Hengaavat nuoret kuitenkin käyttävät paikkaa myös kaikilla samoilla tavoilla kuin toiseen ryhmään luokitellut: tapaamisten sopimiseen ja bussin odotteluun. Olen numeroinut haastattelutilanteet ajallisen järjestyksen mukaan (Haastattelu 1 jne.). Haastateltuja en ole eritellyt juoksevan numeroinnin mukaan läpi raportin, mutta eri henkilöt olen erotellut numeroin kunkin haastattelun sisällä sikäli kuin katsoin tarpeelliseksi. 4. Hengaajat Haastattelu 1 Perjantaina 8. helmikuuta 2013 haastattelin puoli kuuden aikoihin illalla neljää nuorta, jotka seisoskelivat Juvenes-kioskin ja McDonaldsin välisellä alueella. Hetken kuluttua seuraan liittyi lisää nuoria, joista kolme otti osaa haastatteluun. Kertomansa mukaan nuoret olivat kokoontuneet aukiolle viettämään perjantai-iltaa kavereiden kanssa, kaksi kertoi tulleensa ryyppäämään. Kaksi haastatelluista mainitsi ettei ole juonut alkoholia lainkaan ja yksi kommentoi siihen, että ei hänkään ole juurikaan juonut. Yksi omien sanojensa mukaan kolalinjalla olleista nuorista ilmaisi huolensa myös siitä, millaisen kuvan heidän porukkansa haastatteleminen antaa: Tota, toivottavasti sä et uppaa tätä mihinkään, sillä me saadaa Tampereesta vitunmoine alkoholistikuva. (Haastattelu , haastateltava 1/4.) Huomautuksella hän todennäköisesti viittasi lähinnä erääseen porukassa olleeseen poikaan, joka oli äänekkäällä päällä. 6

7 Kysyessäni syytä sille, miksi haastateltavat olivat kerääntyneet juuri kyseiseen paikkaan, he kertoivat aukion olevan kokoontumispaikka. Bussiyhteyksien takia siihen on kätevä kaikkien tulla eri puolilta kaupunkia. Paikalta myös lähdetään muihin paikkoihin yhdessä. Oleskelun kannalta huonoja puolia oli nuorten mielestä erityisesti kylmyys. Pakkasta oli perjantaiillalla -5-7 astetta. McDonaldsiin osa oli lähdössä käymään vessassa. Eräs kertoi, ettei pidä McDonaldsin vartijoista. Seurueessa selvin päin ollut haastateltu sanoi, että vaikka kylmyys häiritsee niin näitten kans on ny paha mennä tonne sisälle, viitaten näillä erityisesti seurueen alkoholia nauttiviin poikiin (Haastattelu , haastateltava 1/2). Myös paikalla liikkuvat epämääräiset ihmiset mietityttivät nuoria, mutta omassa hyvässä porukassa olo tuntuu turvalliselta: H5: Se on hyvä ku meil on luotettava porukka. Meil on... H2: Meil on tää tässä tää meijän ihana poika! H5:...kavereita eli tääl ei niinku tarvii pelkää yhtää, ei spurgut ikinä uskalla tulla tänne vittuileen meille onneks. Aukion ja McDonaldsin lisäksi yhtenä hengailupaikkana maininnan saa Koskikeskus. Koskikeskus on nuorten oleskelupaikka, mutta mielipiteet Koskikeskuksesta ovat ristiriitaisia. Yksi mainitsee Koskikeskuksen vihoviimeisenä kohteena oleskelulle, koska siellä oleilee lähinnä nuorempaa väkeä. Koskikeskuksen nuoriso vaikuttaa myös olevan aivan oma ilmiönsä, yhden haastateltavan kommentin perusteella: No onneks, onneks mä en oo ikinä kokenu mitää Koskari-teiniyttä, ne on nii noloja, se on niin noloo ettei mitää rajaa. (Haastattelu , haastateltava 1/6.) Koskikeskus on kuitenkin yksi paikka, jossa nuoriso oleilee sisäpaikkojen puuttuessa. H2: Joo, yleensä me ollaa täällä mutta jos tulee kylmä eikä päästä Mäkkii ni mennää Koskarii Minä: Koskarii, okei. Eiks Koskariki mee jossai vaihees kiinni? H2: Joo, se menee... Monelt se menee? Kymmeneltä. Menee kymmeneltä mun mielestä viikonloppuna, ni sit siirrytään tänne tai sit lähetää jonneki muualle. Toiveena nuorilla oli paikka keskustassa, jossa voisi oleilla sisällä. Eräs haastatelluista yhdisti sisäpaikan myös mahdollisuuteen olla ryyppäämättä: Siis nuorilla on joitaki hyviä paikkoja täällä, 7

8 mut sais olla kyllä vähä lisää... Ettei just täällä porukka ryyppää viikonloppuna. (Haastattelu , haastateltava 1/3.) Toiveena on nuorisolle paikka, jossa voisi esimerkiksi pelata biljardia tai pingistä. Lisäksi haastatellut kertoivat pitävänsä Tampereesta, erityisesti mukavien ja sosiaalisten ihmisten takia. Maininnan sai myös Tammerfest yhdelle haastatellulle mieleisenä tapahtumana. Haastattelu 6 Perjantaina 15. helmikuuta kello kolme nuorta seisoo aukiolla kioskin ja Commercen talon kulman välissä lähellä jalkakäytävää. Kaksi poikaa ja yksi tyttö kertovat tavanneensa kaverin aukiolla ja olevansa ohikulkumatkalla. Kaikille paikka on tuttu, mutta useimmiten siitä kävellään vain ohi, koska se on reitin varrella esimerkiksi matkalla musiikkipajalle (Haastateltava 6/2). Yksi haastateltava kertoo, että kyseiseen paikkaan on helppo sopia tapaaminen (H 6/1). Toinen sanoo, että hän usein törmää tuttuihin siinä kohtaa, mutta ei varsinaisesti yleensä sovi tapaamista (H 6/2). Kolmas kertoo kävelevänsä siitä lähinnä läpi (H 6/3). Yksi myös kertoo odottavansa Keskustorilla bussia päivittäin. Paikassa kolmikosta kahta häiritsevät erityisesti roskat. Kolmas ilmoittaa ettei pidä paikasta. Haastatellut puhuvat ihmispaljoudesta seikkana, joka tekee paikasta epäviihtyisän. Yhtä haastatelluista häiritsevät epämiellyttävät ihmiskontaktit, joihin hän saattaa joutua erottuvan tyylinsä takia (H 6/2). Haastateltu sanoo, että kulmaus oli parempi paikka silloin kun McDonalds oli suljettuna (H 6/2). Myös paikalla oleskelevat muut nuoret saavat kritiikkiä. H2: Sillon ku tota Mäkkärii ei täs ollu ni tä oli sillon parempi paikka, hehe, se kyllä. Minä: Aijaa? Miten tä oli erilainen? H3: No nii! H2: No esimerkiks Mäkkäris käy niinku just kaikennäkösiä tollasia... lissuja ja hoppareita ja tällasia, ja ne on niinku, ne ei oo suvaitsevaisia mun mielestä... H3: Ei munkaa. H2:...tai siis en mä nyt sano tollai yleistäen, mutta kyl niinku musta ainaki tuntuu että noista hoppareista ja tollasista löytyy sellasta porukkaa, ettei ne suvaitse esim punkkareita vaik meillä ei oo mitää ketää vastaa. H3: Joo ja sit nä on ihan suoraan sanottuna idiootteja, vittu nä noita mäkkärin kylttejä kaatelee koko ajan ja heittelee kaikenmaailman roskia sun muita ja... 8

9 H2: Mm, vaikka tos on roskis niin ni roskat... Kato ny tostaki näkee, ne roskat täytyy pistää tohon vaikka tos on roskis vieres! Ikään kuin yhteenvetona haastateltavat luettelevat paikasta epäviihtyisän tekeviä asioita: Häiriköt, roskat, ihmispaljous, pulsut, narkkarit ja tupakkaa sekä rahaa pyytävät ihmiset. Kolmikko on kuitenkin ratkaissut viihtyvyysongelmat hakeutumalla mieluummin muualle. H2: Nii, mut eihä eihä ny tietenkää voi niille sanoo että te ette saa olla täällä H3: Nii, niimpä, et kaikkien paikkahan tää on Busseille toivotaan lisää katettuja pysähdyspaikkoja, jotakin päätepysäkin kaltaista tai sisätilaterminaalia. Haastatellut puhuvat myös siitä, miten keskustassa ei voi oleskella ilman rahankäyttöä. H3: Jos tänne muutenki sais tänne Tampereelle niinku tulla ees pari semmost jotai tilaa tiäkkö niinku et missä vois vaan niinku hengata tai sillee et niinku et ei tarvii mennä sinne ostaan jotai että sä voit olla siellä H1: Nii aina, keskustassa ku on nii sitte pitää ainaa niinku jos menee johonki ni pitää ostaa jotai et saa vaikka istuu jossai kahvilassa (...) H2: Se on ihme ku tarvii rahaa jo pelkästää jo siihe olemiseen! Yhden haastatellun mieleen muistuu tapaus liikekeskus Siperiasta, josta hänet seurueineen häädettiin vartijan toimesta, vaikka kukaan ei juonut alkoholia, eikä kuulemma muita ihmisiä juurikaan paikalla liikkunut. H2: Siel on vittu 400 neliöö tyhjää tilaa, mut siel ei saa silti olla kukaa! Et mikä vitun idea täs on? Mua vituttaa se niinku ihan törkeesti, et tääl on taloja tyhjillään mut niis ei saa olla! Toiveita on myös vihreyden ja puiden lisäämisestä keskustan katukuvaan rakennusten sijaan. Yksi näkee vanhat rakennukset kuitenkin kauniina katsoa, johon kylläkin toinen esittää eriävän mielipiteen. Haastattelu 12 9

10 Torstaina keskipäivällä kioskin ja Commercen talon välissä nuori mies kertoo odottavansa bussia. Hän kertoo olevansa paikassa usein, melkein joka päivä, mutta yleensä ryyppäämässä. Hän valittaa paikan huonoa ilmapiiriä. Ilmapiiriä huonontavina ihmisinä hän mainitsee narkkarit ja juopot ja toteaa, että paikassa on kyllä mukaviakin ihmisiä. Aukiolla hän kertoo oleskelevansa yleensä porukassa. Ihmisten viemistä poliisiasemalle hän ei näe ratkaisuna ilmapiirin parantamiseen. H: Sen sijaan että ne juopot vietäs yöks asemalle ni ne vois pistää vaikka hoitoon, että eihä ne siitä mihinkää parane jos ne yöks heittää niinku putkaan Minä: Aivan, onks nimenomaan juopot ne tän kohdan ikävin asia? H: Ei tääl oikee muuta ookkaa mistä valittaa, että eihä noi kerjäläiset nyt haitakskaa oo täällä. Selitystä sille, miksi hän ja kaverinsa kokoontuvat juuri sille paikalle haastateltu ei osaa sanoa: kaikki vain tulevat. Hän kertoo, että McDonaldsin kulmalla oleillaan lähinnä talvella. Kesällä mennään Koskenrantaan. Hänen toiveenaan olisi iloisempi katukuva, johon voisi myötävaikuttaa esimerkiksi toimiva terveydenhuolto. Haastattelu 14 Lauantaina 23. helmikuuta seitsemän jälkeen illalla McDonaldsin kulmalla lähellä jalkakäytävää seisoo kaksi nuorta tyttöä perus viikonlopun hengausta harrastamassa. He ovat muualta, mutta käyvät usein Tampereella. Päiväsaikaan he kiertelevät keskustan kauppoja ja oleilevat joskus myös Koskikeskuksessa. Nyt heillä oli lomaa ja he olivat aiemmin nähneet paikassa oleilevan ihmisiä, joten he päättivät tulla myöhemmin katsomaan mitä paikan päällä on. Aukiolla seistessä tytöt eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita. H1: melkein justiin tultii Mäkkäristä tähän H2: Ihan tämmöst perus, aika turhaa... Ei tääl oo sille mitää oikee nähtävää H1: Ei me oikeestaa, ei vaa ollu oikee mitää sillee tekemistä ni tultii vaa kattoo sillee et ketä tääl liikkuu ja näkyykö tuttuja Toinen luonnehtii koko paikkaa vähän spurguksi ja toista haastateltua häiritsevät erityisesti useat tupakoitsijat, sillä hän inhoaa tupakkaa. He ovat havainneet myös ikävää kuppikuntaisuutta 10

11 paikalla oleskelevien nuorten keskuudessa. Kylmyyden takia paikassa ei jaksa kovin pitkään seistä, haastateltavien mielestä jonkinlainen yötä päivää auki oleva sisätila keskustaan olisi hyvä saada. Haastattelu 15 Lauantaina illalla kaksi nuorta miestä oleilee kioskin katoksen vieressä. He ovat sopineet tapaavansa kyseisessä paikassa, mutta eivät oikein enää tiedä miksi seisovat siinä. Heillä ei ole juurikaan hyvää sanottavaa paikasta. H1: Tä on ihan kamala paikka mä en ees tiiä miks mä tulin tänne Minä: Ihan kamala? Mikä täst tekee kamalan? H1: No ei tääl mitään oo H2: No tä on ruma ja pimee ja turha paikka Toinen mainitsee, että aukio on erityisesti kokoontumispaikka, josta lähdetään etenemään muualle. Toinen kertoo tulleensa paikalle etsimään päihteitä, joita ei kuitenkaan ole löytynyt. Paikan pimeyttä ja ankeutta haastateltujen mukaan korostavat alkoholistit ja se ettei paikassa ole oikein mitään muuta kuin pari kauppaa. Haastattelu 16 Kolme nuorta tyttöä hengaa aukion keskellä lauantaina seitsemän jälkeen illalla. Tytöt kertovat olevansa paikalla lähes päivittäin, mutta erityisesti viikonloppuisin katsomassa josko paikalla olisi tuttuja, joita moikata ja joiden kanssa viettää aikaa. Mitään erityistä sopimista paikalla näkemisestä ei tarvitse suorittaa, vaan yleensä jo tiedetään että tuttuja on paikalla. H1: Ei vaa siis se on lähinnä ollu sitä aina että automaattisesti tietää että tääl on jotain, tai jotain ihmisiä, ja sitten vaan tänne tulee, et täällä on jotain tai sitten ei oo, sitte sen jälkee yleensä aletaa pirauttelee että missä kaikki on Sisäpaikan tarve tulee keskustelussa nopeasti esille. "No ehkä nyt tällain talvella tä on ollu vähä huono ku ei oo, ei oo oikee mitää paikkaa missä olla sisällä ku joka paikast kuitenki häädetään, et kesällä on ihan ok kuitenki." (Haastattelu 16, haastateltava 16/1.) Koskikseskuskin on erään haastatellun mukaan muuttunut niin paljo, ettei siellä ole enää istumapaikkoja. 11

12 H3: No joku nuorten hengailupaikka ois ihan kiva H2: No mää just meinasin sanoo et joku... H1: Noku sinneki joku idiootti on pistäny säännön et siel ei saa olla kännissä ja sitten ne tulee puhalluttamaan ja kaikki on pilalla H3: Eiku semmone missä saa oikeesti olla miten on! H2: Että kylhän niinku tuolla koskipuistolla on se nuorisokahvila, mutta siin on taas se et siel on niitä tiettyjä ihmisiä sitten sinne ei viitti mennä ku ei tunne itteensä tervetulleeks siihen sakkiin Yhden haastatellun toiveena olisi erityisesti paikka, jossa voisi soittaa musiikkia ja esiintyä. Paikka saisi olla jotain muuta kuin nuorisotila; paikka kaikille. H1: No esimerkiks treenikämppä ja yks mitä mä oon miettiny on just joku esim kahvila jossa voi tulla esiintyyn aina tiettynä päivänä, esimerkiks, mut se on vaa tietty yks vaihtoehto monista. Kahden haastatellun mielestä kioskin aukion häiritseviä tekijöitä ovat huutavat juopot, mutta yksi sanoo etteivät semmoset perus puliukot mitään haittaa. Haastattelu helmikuuta lauantai-iltana nuori mies on tullut kävellen kioskin takana olevan katoksen alle tupakalle. Hänen seurassaan on nuori nainen ja hän kertoo, että he olivat sopineet tapaamisen kyseiseen paikkaan. Katoksen ja palvelut haastateltu mainitsee alueen hyvinä puolina. H: No täs on hyvää ku täs on tää katos, talvella varsinki ja sateella, ja sit täs on kaupat ja Mäkki lähellä Haastateltu toivoo parempia vessoja entisten tilalle tai ainakin toimivia valoja vessoihin. 5. Muut oleskelijat Haastattelu 4 12

13 Perjantaina 15. helmikuuta kello puoli kahdeksalta illalla nuori mies on saapunut bussilla odottelemaan kaveriaan ja seisoskelee Pentik-myymälän kohdalla aukiolla, bussien pysähdyspaikan puolella kioskia. Hän ja kaverinsa olivat sopineet tapaavansa paikalla ja koska haastateltu tiesi mistä suunnasta hänen kaverinsa on tulossa, hän oli valinnut paikan lähellä Aleksis Kiven kadun kulmaa. Haastateltu kertoo, että odottaa usein bussia Keskustorilla, mutta ei muuten juurikaan oleile paikalla. Paikkana hän ei koe aluetta mitenkään ihmeellisenä. Hän on tehnyt huomion, että lähinnä nuorempi sukupolvi ja alkoholinkäyttäjät oleskelevat aukiolla. H: Nuorempaa sukupolvee ja sit noita vanhempia asiantuntijoita hehe paikalla ni H: No varmaan pahimmillaan niinku täs on aika paljon semmost känniporukkaa ni se ny ehkä vähä pistää karttamaan Haastateltu kaipaa aukiolle lisää kioskeja, parempaa kahvilaa ja sisätilaa. H: Tampereen keskustahan tää nyt on tavallaan, siihen nähden ehkä vähän tämmöne, mitenkäs sen sanois (.) karu, mutta kai tässä vois olla tietty enemmän jotain tyyliin kioskeja tai muuta vastaavaa. Haastattelu 5 Perjantaina illalla nuori mies seisoskelee Vikkula-baarin edessä Commercen talon (rakennus Aleksis Kiven kadun ja Hämeenkadun eteläisessä kulmassa) seinustalla ja kertoo olevansa menossa pubiin kaverinsa kanssa, joka tuleekin kohta paikalle. H1: Mä tykkään siit kontrastist miten niinku nää talot niinku, on niinku jotenki näihi muihin, mut et tähä ehkä viihtyvyyttä ni... Kyl mä tykkään, tuol on semmosii hyvii paikkoi misä saa niinku ihminen rauhaa. Se ois mul tosi tärkeet et ihmisil ois rauhaa. Minä: Tuleeks se kontrasti esimerkiks tästä Juvenes-kioskista ja tästä (osoitan Commercen taloa) vai? Vai mitä tarkotat? H1: Kyllä, joo joo! Joo ja et mun mielest se on hyvä et noi kaikki lämpöilmapumput on tosa tosi rumasti. Sit toi niinku talo on tosa noi... (Näyttää Commercen taloa.) Molempia haastateltuja häiritsevät erityisesti mainokset. Vanhojen talojen ikkunoihin mainokset eivät sovi ja katukuva on sekava mainosten paljouden takia. Valaistus voisi olla tunnelmallisempi. Toinen haastatelluista mainitsee seinien töherrykset asiana, mistä ei pitäisi ihmisiä sakottaa. 13

14 Paikalla olevaa nuorisoa ei toisen haastatellun mielestä pitäisi yrittää häätää, koska hänen mielestään kyseinen paikka on hyvä oleskella, sillä nuoret näyttävät viihtyvän ja paikassa näkee paljon ihmisiä ja voi täten oppia paljon. Haastatellut toivovat paikalle istuskeluun sopivia penkkejä. Haastattelu 7 Keski-ikäinen nainen seisoo aukion takana Pentik-liikkeen edessä ja kertoo tulleensa ystäväänsä tapaamasta ja nyt odottavansa bussia. Haastateltu kertoo, että ei kovin usein odota bussia Keskustorilla, mutta silloin tällöin iltaisin. Hän kokee paikan levottomana. H: Tässä on kyllä hyvää tää, että tässä voi niinku oleilla, mutta sitten tosiaan tää on nykyään tämmöstä aika rauhatonta meininkiä. --- H: No, joskus on käyny nii että mä oon seisoskellu tällä ja yhtäkkiä on lentäny pullo jostaki kohti että. Mutta ei muuta oo tapahtunu, mä ny tosiaan seisoskelen täälä reunoilla yleensä. Levottomuudesta huolimatta hän on kuitenkin sitä mieltä, että Keskustori on nuorille oikeutettu paikka oleskella. H: No emmää oikeestaa tiiä, ku toisaalta mul tuli itelle mielee just ne ajat ku ite kulki kaupungilla iltasin ni tä on kyllä ihan hyvä paikka semmoseen ja täytyyhän noittenki saada jossakin olla noitten nuorten ihmisten ketkä tulee tänne tapaamaan. Emmä tiä mun mielestä tä on nykyään jo aikasemmin päivälläki tai alkuillasta tä on tosi levoton. --- H: Emmä tiä voiko mitenkään rauhottaa, ku ei ihmisiä voi ajaa poiskaan eikä ihmisiä voi karsinoida... Nii, ja mun mielestä tä on siitä hyvä paikka että täs on kaikkee ympärillä sopivasti. Haastattelun lopuksi haastateltu perää vielä jotakin ratkaisua Hämeenkadun pyöräilijöiden ja kävelijöiden yhteiselon ongelmiin. Haastattelu 8 Nuori nainen odottaa kaveriaan Juvenes-kioskin katoksen alla perjantaina 15. helmikuuta kahdeksan jälkeen illalla. Hän kertoo, että on tullut paikalle bussilla ja kaverinsa tulevan myös 14

15 bussilla. Kioskille on hyvä sopia tapaaminen, koska busseilla pääsee paikalle helposti. Kun kaveri tulee, he ovat jatkamassa iltaa kahville keskustaan. Hyvinä asioina haastateltu mainitsee alueen palvelut: Kioski, Coffee House, McDonalds. Hänen mielestään paikka on päivällä mukavampi, illalla aukiolla ei ole oikein hyvä odotella. Nuoriso, alkoholistit ja nistit huonontavat paikan tunnelmaa. H: Jos vaikka pysyis ainaki siistinä, että täällä ei niinku mitään kaljatölkkejä ois tai mitään ja sit vähä vähemmän noita huumeidenkäyttäjiä Minä: Aivan H: Juopuneita nuoria ja (...) Minä: Nii just, että ois vähä rauhallisempaa? H: Ja vähä turvallisempaaki ois tietenki Minä: Joo. Turvallisempaa? Pelottaaks sua tässä? H: Tähän aikaa yleensä kyllä pelottaa ainaki olla yksin täällä. Yleisesti ottaen haastateltu pitää keskustaa hyvänä paikkana, missä kaikki tarvittava on ulottuvilla. Hän toivoisi Juvenes-kioskin ympäristöä kuitenkin siistimmäksi ja rauhallisemmaksi. Haastattelu helmikuuta tiistaina päivällä kaksi vanhempaa naista seisoo Juvenes-kioskin katoksen vieressä bussipysäkkien puolella. He kertovat sopineensa tapaamisen paikalle ja odottavansa kolmatta henkilöä liittymään seurueeseen. Kioskille on hyvä sopia tapaaminen, koska siten vältetään sekaannukset tien puolien suhteen. Toinen haastatelluista on tullut paikalle ja kävellen ja toinen bussilla. He pitävät paikasta erityisesti kesällä, kun ympäristössä on vihreyttä ja penkkejä voi käyttää. Sateen yllättäessä on katoksia ja lähellä liikkeitä. Kaksikko muistelee, että silloin kun Keskustorin bussikatokset tulivat, niitä moitittiin, mutta he eivät löydä katoksista moittimista. Haastatellut keskustelevat lyhyesti myös viistokadusta ja siitä, miten ihmiset yhä haluavat sitä takaisin. Toinen sanoo, että kyllähän liikenne oli sujuvampaa viistokadun aikoihin, mutta toinen huomauttaa että liikenne on lisääntynyt niistä ajoista. Kerjäläiset eivät heidän mielestään kuulu meidän katukuvaan. 15

16 Haastattelu 10 Kaksi miestä seisoskelee etäämmällä aukion laitamilla Aleksis Kiven kadulla. He viettävät työnsä puolesta aukion läheisyydessä paljon aikaa tai kulkevat siitä läpi, joten heille paikka on tuttu. Haastatellut eivät halua keskustelua nauhoitettavan, koska ovat töissä, mutta vastaavat kysymyksiin yksityishenkilöinä. Toinen kertoo, että McDonaldsin kulmalla käydään huumekauppaa. Poliisiauton läsnäolon haastatellut ovat havainneet rauhoittavan paikkaa, mutta toisaalta ihmisten häätäminen siltä paikalta vain siirtää ihmiset toisaalle. Haastattelu 11 Torstaina 21. helmikuuta kello puoli yksi päivällä vanhempi mieshenkilö odottaa bussia aukion laidalla, Hämeenkadulla olevan ilmoitustaulun vieressä. Hän oleskelee Keskustorilla ainoastaan bussia odottamassa ja bussipalvelut riittävät hänelle hyvin. Muuten hänellä ei ole paikan suhteen mielipidettä suuntaan tai toiseen. Haastattelu 13 Ennen yhtä päivällä torstaina 21. helmikuuta vanhempi nainen on odottamassa bussia Juveneskioskin katoksen alla. Hän kertoo olevansa paikalla vain satunnaisesti. Hänen mielestään paikka on ihan mukava, mutta talvisin on vähän kylmä odotella bussia. Hän toivoisi paikkaan jonkinlaista sisätilaa, esimerkiksi bussiterminaalia. Haastattelu 18 Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello kahdentoista aikaan nuori nainen seisoskelee porukassa Juvenes-kioskin katoksen alla. Hän kertoo, että he ovat vain ohikulkumatkalla ja joku on ostamassa tupakkaa. Hän kertoo kulkevansa paikan läpi usein. Haastateltu kertoo, ettei mielellään jää aukiolle oleilemaan, vaan jatkaa pikimmiten matkaa. H: En tai siis, tosi usein kävelen tästä läpi mutta todella harvoin edes seisahdun hetkeks, paitsi noihin liikennevaloihin et mielelläni jatkan aina nopeesti matkaa 16

17 M: Ahaa, siihen on vissii joku syy sitte? H: Öö no en tunne tätä hirvee sellai mukavaksi hengailupaikaksi kyllä se täytyy myöntää H: Mikäs siihen vaikuttaa? H: Emmä tiiä, varmaa sellane ilmapiiri ja niinku ehkä jopa sottaisuus, tuntuu et tääl on tosi sottaista tässä kohtaa ja semmosta levotonta. Haastateltu sanoo, että siisteyttä parantamalla alueen voisi tehdä viihtyisämmäksi. Hän kuitenkin toteaa, että siisteyden ylläpitäminen voi olla hankalaa jos ihmiset roskaavat koko ajan. Haastateltu kertoi toiseksi alueeseen liittyväksi epämiellyttäväksi tekijäksi ihmispaljouden. Hän sanoi ymmärtävänsä, että bussien pysähtymispaikalle kerääntyy aina paljon ihmisiä, mutta karttavansa itse ihmismassoja. 6. Lopuksi Tampereen Keskustorin ympäristö on paikka, jossa kokoontuu ja piipahtaa jatkuvasti paljon ihmisiä. Toisille Keskustorin kioskin aukio näyttäytyy melko merkityksettömänä paikkana, se on ohikulkumatkan yksi pätkä ja osa bussipysäkkien miljöötä. Muutamissa arkena päiväsaikaan tehdyissä haastatteluissa kyseinen kohta keskustassa ei näyttäytynyt millään tavalla erityisenä. Muutamien bussia odottavien oli hankala paikantaa mistä alueesta ylipäätään halusin haastattelussa mielipiteitä kuulla. Ilta-aikaan ihmiset havaitsivat alueen luonteen kokoontumispaikkana ehkä paremmin, kun taas päiväsaikaan ryhdyttiin muistelemaan aluetta iltaaikaan. Illalla ihmiset katselivat ympärilleen ja osoittelivat puheen lomassa ympäristöstään tarkoittamiaan seikkoja. Nämä havainnot kertovat omalta osaltaan siitä, miten tilannekohtaista ja aikaan sitoutunutta paikan kokeminen on. Aukion epämiellyttäviä ominaisuuksia haastateltujen mielestä olivat roskat ja muu epäsiisteys, sekä synkkyys ja pimeys. Myös rikkinäiset vessat ja sekavien mainosten kirjo mainittiin ympäristöä huonontavina tekijöinä. Eräässä haastattelutilanteessa haastateltavat puhuivat siitä, miten McDonaldsin ollessa hetken poissa toiminnasta, miljöö oli ollut parempi. Joitakin haastateltuja häiritsi ihmispaljous ja jotkut hengailijat mainitsivat paikassa vallitsevan huonon ilmapiirin. Kahdessa haastattelutilanteessa hengailijat ottivat esiin vartijat nuorten oleskelua rajoittavina ihmisinä. 17

18 Kioskin ympärille toivottiin tunnelmallisempaa valaistusta sekä puita ja vehreyttä. Aukiolle kaivattiin parannuksia, jotka tekisivät oleskelusta ja odottelusta mukavampaa: lisää penkkejä, bussiterminaali tai sisätiloissa oleva kahvila. Keskustaan toivottiin myös viikonloppuiltaisin auki olevaa ikärajatonta tilaa, joka ei välttämättä olisi nuorisotila. Esimerkiksi kahvilaa, jossa pääsisi soittamaan musiikkia ja esiintymään. Keskustori on paikka, jonne ihmisiä kokoontuu väistämättä muun muassa linja-autojen päätöspysäkkien ja vaihtoyhteyksien vuoksi. Monet haastatelluista ottivat kantaa julkisuudessakin keskusteltuun ihmisten oleskeluun Keskustorin alueella. Ihmisryhmistä nuoret ja päihteidenkäyttäjät nousivat esille huomiota herättävinä alueella oleskelijoina. Vaikka monet pitivät paikkaa levottomana ja esimerkiksi alkoholia käyttäviä ihmisiä ympäristön häiritsevinä tekijöinä, ihmisten piilottamista katukuvasta ei ehdotettu. Ihmisten oleskeluun alueella vaikuttaa erityisesti se, että risteyspaikkaan on helppo sopia tapaamisia eri puolilta tulevien ihmisten kanssa. Haastateltuja miellytti se, että keskustorilla on kaikki tarvittava lähellä: bussit, kioski ja liikkeet. Paikassa muisteltiin olevan kesäisin myös vihreyttä ja silloin aukion penkkejäkin voi käyttää. Aukion rakennusten vanhan ja uuden muodostama kontrasti sai myös kiitosta. McDonaldsin kulmauksesta hengaajille mieleisen paikan tekivät mukavat ihmiset ja varsinkin kaverit, joiden kanssa vietetään aikaa. Staffans (2004) on väitöskirjassaan tutkinut osallistuvien asukkaiden näkökulmasta kahta erilaista kaupunkisuunnittelutapausta: selkeästi rajautuvaa ostoskeskuksen kehittämistä ja koko kaupungin tulevaisuutta visioivaa ja ohjaavaa yleiskaavan valmistelua. Staffans havaitsi, että suunnitteluprosessi on järjestynyt tavalla, jossa eri toimijoille on varattu omat roolinsa. Esimerkiksi asukkaan roolista käsin esitetyt näkemykset luokiteltiin hänen tutkimassaan prosessissa asukasmielipiteiksi ja myös käsiteltiin tästä kategoriasta. Poliittiselle päätöksenteolle oli tärkeää, että mielipiteitä saataisiin kerättyä useita. (Em ) Vaikka osallistumista olisi paljon, vuoropuhelua asukkaiden ja hallinnon välillä voi olla vähän. Suunnittelijoiden ja asukkaiden eriäviä näkökulmia kaupunkiin Staffans pitää merkittävänä ongelmana kommunikaation kannalta. "Poliitikot ja valmistelijat tarkastelivat kaupunkiympäristöä ulkoapäin erilaisten ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden toteuttamiskohteena, asukkaat taas ympäristöstä itsestään ulospäin katsellen, siinä eläen ja asuen." (Em ) 18

19 Määrällisesti runsaat vastaukset kaupungin selvityksiin asukkaiden mielipiteistä voivat näyttää demokratian kannalta parhaalta ja osallistamisen voidaan katsoa onnistuneen mikäli mahdollisimman moni asukas on ilmaissut kantansa tai kertonut ideoistaan. Saatujen mielipiteiden määrästä voi muodostua ikään kuin itseisarvo. Erilaiset osallistumisväylät tavoittavat eri ihmisryhmiä ja asukkaiden mielipiteiden keräämisen menetelmiä monipuolistamalla voitaisiin laajentaa osallistuvien ihmisryhmien kenttää. Staffans (2004) puhuu asukkaiden järjestelmässä saaneen maallikkoroolin ja suunnittelijoiden ja asukkaiden näkökulmaeron yhdistelmästä osallistuvan asukkaan paradoksina. Kun kansalaisten kuulemisen tavat ja rooli asiantuntijuuden ulkopuolella on määritelty ennalta, asukkaiden mielipiteet voivat jäädä yksittäisiksi kommenteiksi muiden vastaavien sekaan. Tiedon oikeanlainen ilmaisu ja jäsentäminen olisivat tärkeitä vaikuttavuuden kannalta. (Em. 245.) Mielestäni tätä näkökulmien ja suunnitteluosapuolien välistä kuilua voidaan kuroa kiinni jalkautumalla haastattelemaan ihmisiä heidän arkisten toimintojensa keskelle. Tilannehaastattelussa kaupunkilainen pääsee henkilökohtaisesti keskustelemaan näkemyksistään, mikä tuo hallintoa ja asukkaiden elettyä elämään lähemmäksi toisiaan. Haastattelut eivät vaadi osallistujilta aktiivista hakeutumista osallistumiseen, vaan heitä lähestytään koska heidän näkemyksensä halutaan kuulla. Ihmisten aktiivinen kuuleminen ja etsiminen kuultaviksi voi lisätä luottamusta suunnitteluprosessien oikeudenmukaiseen etenemiseen. Menetelmänä tilannehaastattelu mahdollistaa sellaisten ihmisten tavoittamisen, jotka eivät muuten ole aktiivisia osallistujia kaupunkisuunnittelussa. Tilannehaastatteluilla voidaan käsitellä vain rajattuja aihealueita. Haastattelut ovat lyhyitä ja paikallisia. Esimerkiksi tiettyihin kaupungin kohteisiin liittyen tilannehaastattelut tuottavat kokemuksellista tietoa kaupungista hetkestä käsin ja alhaalta ylöspäin. Tilannehaastatteluilla saadaan myös kontakti tiettyjen paikkojen käyttäjiin paremmin kuin laajoilla lomakekyselyillä. Etäällä täytettyyn kyselyyn muisteltu kokemus paikasta voi olla erilainen kuin eletty. Samalla voidaan välttää asukasosallistumisen rutinoituminen päätöksenteon irralliseksi legitimoijaksi ja edistää asukkaiden mielipiteiden roolia ideoiden lähteenä. 19

20 Lähteet Kuusisto-Arponen Anna-Kaisa ja Tani, Sirpa (2009). Hengailun maantiede. Alue ja ympäristö 51 38: 1 (2009) ss Staffans, Aija (2004). Vaikuttavat asukkaat. Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 29. Teknillinen korkeakoulu. Espoo. 20