AIKUISVÄESTÖN ALKOHOLIN KÄYTÖN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA MINI-INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISVÄESTÖN ALKOHOLIN KÄYTÖN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA MINI-INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ"

Transkriptio

1 AIKUISVÄESTÖN ALKOHOLIN KÄYTÖN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA MINI-INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ Tuntuu, että paljon jää huomaamatta, ketkä tartteis apua. Opinnäytetyö Minna Jäntti Pia Ollikainen Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

2 SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kuopio OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusohjelma: Hoitotyön koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Sairaanhoitaja Työn tekijä(t):jäntti Minna, Ollikainen Pia Työn nimi: AIKUISVÄESTÖN ALKOHOLIN KÄYTÖN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA MINI- INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ Päiväys: Sivumäärä / liitteet: 46 / 3 Ohjaaja: Leena Harju, THM, lehtori Toimeksiantaja: Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen Tiivistelmä: Alkoholiohjelman tavoitteena on saada alkoholin kokonaiskulutus laskuun ja vähentää riskikäyttöä sekä alkoholin käytöstä lapsille ja perheille aiheutuvia haittoja. Alkoholiohjelman eräs tavoite on kehittää ja lisätä mini-intervention käyttöä. Mini-interventio tarkoittaa lyhytneuvontaa, jonka aikana lääkäri tai sairaanhoitaja keskustelee asiakkaan kanssa alkoholin käytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä sekä antaa tukea ja neuvontaa. Mini-intervention tavoite on saada alkoholin käyttö kohtuulliselle tasolle. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata päihteidenkäytön varhaista tunnistamista ja arvioida miniintervention käyttöä perusterveydenhuollon arkityössä sairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin käyttää hyväksi kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteiden käyttö. Tämä tutkimus oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin neljää sairaanhoitajaa kesäkuussa Tutkimuksen toimeksiantajan yhteyshenkilö oli valinnut meille haastateltavat sillä perusteella, että he työskentelevät perusterveydenhuollossa ja heillä on kokemusta työskentelystä alkoholiongelmaisten kanssa. Tutkimuksen tulosten mukaan alkoholin varhainen tunnistaminen on vaikeaa ja sairaanhoitajien aikaa kuluu enemmänkin alkoholiongelmaisten hoitoon. Hoitajat kokevat, että mini-intervention toteuttamiseen ei jää aikaa. Hoitajat toivoisivat koulutusta mini-intervention käyttöön sekä selkeitä ohjeita, milloin ja miten mini-interventiota tulisi toteuttaa. Lisäksi hoitajat kokivat, että Audit-lomake tulisi uudistaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteidenkäyttö. Avainsanat: (kpl) Mini-interventio, varhainen puuttuminen, alkoholi, päihderiippuvuus, alkoholiriippuvaisen Käypä hoito -suositus, Audit-kysely Julkinen Salainen

3 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Health Professions Kuopio THESIS Abstract Degree Programme: Nursing Option: Nurse Authors: Jäntti Minna, Ollikainen Pia Title of Thesis: The recognition of early alcohol consumption among the adult population and the brief intervention in the nurse s work in healthcare. Date: Pages / appendices: 46 / 3 Supervisor: Senior Lecturer Leena Harju, THM Contact persons: Marjatta Pirskanen Abstract The aim of Alcohol Programme is to reduce the total alcohol consumption, lessen riskful drinking and also lessen the harmful effects to the well-being of children and families. One of the aims that Alcohol Programme has is to improve and increase the use of brief intervention. Brief intervention means a short guidance, during which physician or nurse discusses with the client about alcohol abuse, about the risks it has and also gives support and guidance. The aim of brief intervention is to lower alcohol use to a moderate level. The aim of this study was to describe the identification of early alcohol consumption and estimate the utilization of brief intervention in the public healthcare by a general nurse. The approach of the study was qualitative and the interviews were conducted according to half-structured theme interviews. Four nurses were interviewed for the study in June The contact person had chosen the interviewees for us on the condition that they all work at the basic healthcare and that they have experience of working with those who have a drinking problem. The conclusion of the research was that identifying the early alcohol consumption is difficult and nurses time is more spent for the treatment of alcoholics. The nurses experience that they have no time to carry out the brief intervention. The nurses wish to have education on carrying out brief intervention and to have clear instructions on when and how they are supposed to carry out brief intervention. Also the nurses experienced that the Audit-questionnaire ought to be improved. The results of this aim could be taking use of improving nurses skills in identification of early alcohol consumption and also when they need to bring up utilization of alcohol. Keywords: Brief intervention, early intervention, alcohol abuse, Audit-questionnaire Public Secure

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AIKUISVÄESTÖN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ JA SAIRAANHOITAJAN MENETELMIÄ SEN TUNNISTAMISEKSI Aikuisväestön päihteidenkäyttö ja sen aiheuttamat haitat Suomessa Päihteidenkäytön tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen perusterveyden- huollossa Alkoholiohjelma Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus, mini-interventio ja Audit-kysely Päihderiippuvuus, suurkulutus ja kohtuukäyttö Sairaanhoitaja varhaisvaiheen päihdehoitotyössä perusterveydenhuollossa TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen aineisto Tutkimuksen menetelmä AINEISTON ANALYYSI TULOKSET Haastateltavien taustatiedot Haastattelun teemat Sairaanhoitajien kokemuksia asiakkaiden päihteidenkäytön tunnistamisesta ja alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksesta Sairaanhoitajien kokemuksia päihteidenkäytöstä puhumisesta asiakkaan kanssa Sairaanhoitajien kokemuksia mini-intervention käytöstä Sairaanhoitajien osaaminen päihteidenkäytön tunnistamisessa ja mini-intervention toteuttamisessa POHDINTA... 34

5 7.1 Tutkimustulosten arviointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen sovellettavuus ja jatkotutkumusaiheet Oman toiminnan pohdinta LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelulomake Liite 2. Haastatteluun suostumuslomake Liite 3. Teemahaastattelun kysymysrunko... 46

6 1 JOHDANTO Alkoholin käyttö on jatkuvassa kasvussa ja erityisesti riskikäyttäjien osuus kasvaa. Tapaturmaisesti kuolee vuosittain noin 1000 henkilöä alkoholin vaikutuksen alaisena (Hillbom 2005). Alkoholiohjelman tavoitteena on saada alkoholin kokonaiskulutus laskuun, vähentää riskikäyttöä sekä alkoholin käytöstä lapsille ja perheille aiheutuvia haittoja. Alkoholiohjelman eräs tavoite on kehittää ja lisätä miniintervention käyttöä. Valtakunnallisen mini-interventioprojektin (VAMP) avulla on yritetty jalkauttaa mini-intervention käyttöä osaksi terveydenhuollon työntekijöiden jokapäiväistä työtä. (THL 2009.) Alkoholin suurkulutus voidaan luokitella eri tavoin sen mukaan, millaisesta riippuvuuden asteesta on kyse. Suurkulutusta voidaan kuvata sanoilla riskijuominen, haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus (Aalto & Seppä 2009, 891) tai kohtuukäyttö, suurkulutus ja päihderiippuvuus (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 17, 53 57). Tällä opinnäytetyöllä halusimme syventää omaa päihdetyön ammatillista osaamistamme sekä lisätä terveyden edistämistä työssämme. Lisäksi opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti molempien kiinnostus mielenterveys- ja päihdetyöhön. Tulevina sairaanhoitajina kohtaamme alkoholiongelmaisia ihmisiä lähes kaikkialla, missä työskentelemme. Kiinnostustamme opinnäytetyön tekemiseen lisäsi projektin edetessä huomio siitä, kuinka vähän aiempia tutkimuksia löytyi sairaanhoitajien varhaisesta puuttumisesta alkoholinkäyttöön sekä mini-intervention käytöstä ennaltaehkäisyn apuvälineenä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata, kuinka Kuopion kaupungin perusterveydenhuollossa toimivat sairaanhoitajat tunnistavat aikuisväestön varhaisen alkoholin käytön sekä arvioida mini-intervention käyttöä sairaanhoitajan työssä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin käyttää hyväksi kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteiden käyttö. Tämä opinnäytetyö tehtiin laadullisen tutkimusmenetelmän periaatteita noudattaen. Tutkimuksen toimeksiantajana on Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus,

7 kehittämisyksikkö. Yhteyshenkilöinä olivat koulutuspäällikkö Pirjo Varjoranta ja terveyden edistämisen suunnittelija, TtT Marjatta Pirskanen. 7

8 2 AIKUISVÄESTÖN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ JA SAIRAANHOITAJAN MENETELMIÄ SEN TUNNISTAMISEKSI Aikuisväestön päihteidenkäyttö ja sen aiheuttamat haitat Suomessa Alkoholi on osa suomalaista kulttuuria. Ihmiset tietävät, että alkoholi on terveydelle haitallista, mutta silti sitä käytetään runsaasti. Vain 12 prosenttia suomalaisista aikuisista on raittiita (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 53). Suomessa kuolee alkoholin vuoksi noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin muualla maailmassa (Hillbom 2005, 703). Euroopan maihin verrattuna juuri Suomessa maksakirroosin aiheuttamat haitat ovat lisääntyneet kaikkein nopeimmin (Färkkilä 2009, 889). Alkoholi on yksi keskeisimmistä työikäisen väestön terveysongelmista. Suomalaisten alkoholin kulutus on kasvanut nelinkertaiseksi 40 vuoden kuluessa. Samalla tavoin kuin on pystytty vaikuttamaan suomalaisten terveyskäyttäytymiseen kolesterolitason alentamisessa tai tupakoinnin vähentämisessä, tulisi löytää keinot ihmisten juomakäyttäytymiseen. (Kuokkanen 2004, 502.) Suomessa kuoli vuonna 2007 alkoholin käytön vuoksi henkilöä. Vuodesta 2005 lähtien alkoholi on ollut yleisin kuolemansyyn aiheuttaja työikäisten keskuudessa. Alkoholi aiheuttaa pitkäaikaisesti käytettynä muun muassa maksasairauksia, jotka voivat johtaa kuolemaan. Välittömästi se voi aiheuttaa myrkytyskuoleman tai tapaturman. Vuoden 2007 aikana poliisin tietoon tuli väkivaltarikosta. Alkoholilla ja väkivaltarikoksilla on vahva yhteys, %:iin väkivaltarikoksista arvellaan liittyneen alkoholin käyttöä. Samana vuonna rattijuopumuksesta jäi kiinni henkilöä ja alkoholiin yhdistetyissä auto-onnettomuuksissa kuoli 103 henkilöä. Alkoholisairauksien vuoksi vuoden 2007 aikana vuodeosastoilla oli hoidettavana asiakasta ja hoitovuorokausia kertyi (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008, 19, 20, 96.) Alkoholi liittyy yli 25 %:iin poliklinikoilla tehtäviin päivystyskäynteihin (Kantonen ym. 2006, Färkkilän 2009, 889 mukaan). Alkoholin kulutuksen vähentämisessä paras keino olisi nostaa alkoholin hintaa sekä vähentää sen saatavuutta (Hillbom 2005, 702).

9 9 Vuonna 2007 suomalainen käytti rahaa alkoholijuomiin 773 euroa (tilastoitu alkoholi). Rahaa kului 29 euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti valtion alkoholista saamat verotulot nousivat viisi prosenttia ja olivat näin ollen 1,8 miljardia euroa. Vuoden 2006 aikana alkoholista aiheutui 0,7 0,9 miljardin euron välittömät ja 3,1 5,8 miljardin euron välilliset kustannukset. Välittömiä kustannuksia olivat mm. terveydenhuolto, järjestyksen ylläpito sekä sosiaalihuolto. Välillisiä kustannuksia olivat mm. sairauspäivät. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008, 20.) 2.2 Päihteidenkäytön tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen perusterveydenhuollossa Alkoholiohjelma Alkoholin aiheuttamat ongelmat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Haittavaikutukset eivät kohdistu ainoastaan yksilöön, vaan myös hänen läheisiinsä ja yleisemmällä tasolla koko yhteiskuntaan. Alkoholi on vakava terveysuhka. On arvioitu, että Suomessa on alkoholin suurkuluttajia (Alkoholiongelmaisen hoito 2008). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut Suomen hallituksen laatiman Alkoholiohjelma ohjelman, joka on jatkoa edellisen hallituksen vuonna 2004 käynnistämälle alkoholiohjelmalle. Alkoholiohjelmaan osallistuvien kuntien, järjestöjen ja valtiovallan on tarkoitus tehdä yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Keinoina nähdään alkoholipolitiikka, ehkäisevä päihdetyö sekä päihdepalvelujärjestelmä. Ohjelmassa on kolme strategista osatavoitetta, joiden kautta alkoholihaittoja on tarkoitus vähentää. Näitä ovat lasten ja perheiden kokemien alkoholihaittojen väheneminen, alkoholin riskikäytöstä aiheutuvien haittojen väheneminen sekä alkoholin kokonaiskulutuksen saaminen laskusuuntaiseksi. (THL 2009.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on kehittää paikallista päihdetyön osaamista ja alueellista verkostoa sekä kerätä ja välittää eteenpäin hyväksi havaittuja alan käytänteitä. Työvälineinä ja keinoina puuttua alkoholin varhaiseen kulutukseen kuntatasolla nähdään mini-intervention käytön lisääminen sekä

10 10 päihdeavainindikaattorit, jotka auttavat kunnan päättäjiä päihdepalveluiden ja ehkäisevän työn suunnittelussa sekä päihdetyön arvioinnissa ja sen strategisessa seurannassa. Myös työterveyslaitoksessa aloitettua Alkoholi ja terveys -hanketta jatketaan. (THL 2009.) Päihdeavainindikaattorit on jaettu sekä päihdehaittoja ennakoiviin seikkoihin että päihteiden vaikutusta kuvaaviin seikkoihin. Indikaattoreista saadut tiedot auttavat kuntia suunnittelemaan ja kehittämään ennalta ehkäisevää päihdetyötä ja -palveluja. Kuntalaisten terveydentilan ja hyvinvoinnin suunta voidaan arvioida saatujen tietojen pohjalta. Siten kunnat tietävät, mihin voimavaroja on järkevintä suunnata. (THL 2008.) Päihdeavainindikaattoreiden avulla kunnat saavat tilastotietoa päihteiden käytön puheeksiottamiseen, suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Indikaattoreiden avulla on mahdollisuus verrata tilannetta valtakunnalliseen, eri läänien tai kuntatasoiseen tietoon ja sen avulla kunta voi suhteuttaa omaa tilannettaan. (Kejonen 2008.) Indikaattorina voi olla esim. alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa. Tietolähteinä käytetään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) alkoholijuomien toimitusmyyntirekisteriä ja alkoholijuomien kulutusta. Indikaattori ilmaisee koko vuoden aikana valitun kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista alueella asuvaa kohden. Kunnat saavat tietoa indikaattorin avulla siitä, kuinka tulisi tarkastaa anniskelulupien ja asiakaspaikkojen määrää asukaslukuun suhteutettuna. Alkoholiin liittyvät riskitilanteet ja haitat ovat todennäköisempiä, mitä enemmän alkoholia kulutetaan ja kuinka laajaa alkoholin tarjonta kunnassa on. (THL 2008.) Indikaattoreina käytetään myös esimerkiksi alkoholikuolleisuutta eri ikäryhmissä, sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla päihteiden vuoksi hoidettujen potilaiden määrää (1000 asukasta kohti), päihdehuollon asumispalveluissa olevien asukkaiden määrää (1000 asukasta kohti) ja päihdehuollon nettokustannuksia euroina asukasta kohti. (THL 2008.)

11 Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus, mini-interventio ja Audit-kysely Terveydenhuollon henkilökunnalla on arkityössään mahdollisuus havaita alkoholin liikakäyttöä ja puuttua siihen. Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus perustuu tutkittuun tietoon ja se on työväline hoitohenkilökunnalle. Käypä hoito -suositus sisältää tietoa muun muassa alkoholista ja siitä aiheutuvista terveyshaitoista sekä keinoista, joita voidaan käyttää autettaessa alkoholiongelmaisia. Terveydenhuollolla on merkittävä asema alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa. Erityisesti terveydenhuollon parissa työskentelevien olisi tärkeää muistaa alkoholin ongelmakäytön yleisyys ja siten seuloa liikakäyttäjiä aktiivisesti eri potilasryhmistä. Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa lisäämällä tietoa ja vaikuttamalla asenteisiin. (Alkoholiongelmaisen hoito 2008.) Alkoholiongelman toteamiseksi tarvitaan usein haastattelua, strukturoituja kyselyjä, kliinistä tutkimusta sekä laboratoriokokeita. Tehokkain edellytys alkoholiongelmaisen hoidolle on ongelman varhainen havaitseminen. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että alkoholiongelma havaittaisiin riittävän ajoissa. Terveydenhuollon henkilöstön tulisi aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan liikakulutukseen lyhytneuvonnalla eli miniinterventiolla. Tällä tarkoitetaan lyhyttä, yleensä minuutin keskustelua potilaan kanssa alkoholin riskeistä, liikakäytöstä ja sen rajoista. Mini-interventio on tehokas silloin, kun alkoholiin ei ole vielä muodostunut riippuvuutta. (Alkoholiongelmaisen hoito 2008.) Mini-intervention avulla vähintään 10 % alkoholiongelmaisista asiakkaista vähentää alkoholinkäyttöään (Aalto ja Seppä, 2007). Käytännössä mini-interventio tarkoittaa lääkärin tai hoitajan kanssa käytävää keskustelua alkoholin käyttötavoista, sen mahdollisista haitoista ja alkoholin käytön hallinnan keinoista yhden - neljän normaalin vastaanottokäynnin yhteydessä (Alkoholiohjelma ). Mini-intervention avulla on tarkoitus tunnistaa

12 12 varhaisen vaiheen suurkuluttajat. Lyhytneuvonta sisältää tilanteen kartoituksen, asiakkaalle annettavan neuvonnan ja tuen. Tavoitteena on alkoholin kohtuukäyttö. Miniinterventiota voidaan kuvata sanalla RAAMIT. Jolloin R = rohkeus, A = alkoholitietous, A = apu, M = myötätunto, I = itsemääräämisoikeus ja T = toimintaohjeet. (Heljälä, Jurvansuu & Kuokkanen 2006, 13). Yhdysvalloissa, Tennesseen yliopistolla tehdyn tutkimuksen mukaan, miniinterventioon osallistuneiden henkilöiden alkoholin kulutus pieneni; viikossa otettujen annosten määrä väheni sekä juomatottumukset pienenivät kohtuulliselle tai turvalliselle tasolle. Tutkimuksessa käytettyjä mini-interventiota oli kolme ja ne olivat erityyppisiä. Ensimmäinen vaihtoehto sisälsi yhden tapaamiskerran, joka kesti alle 15 minuuttia, mutta lisäksi oli yksi seurantakäynti. Toinen vaihtoehto sisälsi yhden tapaamiskerran, joka kesti alle 5 minuuttia. Kolmas vaihtoehto sisälsi yhden tapaamiskerran, joka kesti alle 15 minuuttia. Parhaat tulokset saatiin mini-interventiolla, joka sisälsi lyhytneuvonnan lisäksi seurantakäynnin ja jossa käytettiin ainakin seuraavia elementtejä: asiakkaan antama palaute tapaamisista, ohjeiden antaminen ja tavoitteen asettaminen. (Whitlock, Polen & Green 2004.) Toisen amerikkalaisen tutkimuksen tulokset olivat varsin samantyyppisiä kuin edellisessä kappaleessa on kuvattu. Massachusettsissa toteutetussa tutkimuksessa todetaan, että lääkärin tai sairaanhoitajan pitämä lyhytneuvonta vähensi alkoholin kulutusta suuren riskin asiakkailla. Mini-interventioon osallistuneet saivat lehtisen, jossa kerrotaan terveyteen liittyvistä asioista yleisesti sekä 5-10 minuuttia kestävän neuvonnan alkoholin käytöstä. Lisäksi heitä rohkaistiin kysymään lääkäriltä tai hoitajalta mitä tahansa, mikä askarrutti mieltä. Mini-interventio toteutettiin normaalin vastaanoton yhteydessä. (Ockene, Adams & Hurley 1999.) Englantilaisen tutkimuksen mukaan alkoholin kulutus väheni mini-interventiohankkeen myötä. Hanke toteutettiin vuodeosastolla, jossa potilaille annettiin joko lyhytneuvonta tai alkoholin käyttöön liittyvää kirjallisuutta tai molemmat. Tutkimuksen mukaan tulokset eivät olleet merkittäviä vuodeosaston kannalta. (Watson 1999, 425.)

13 13 Kuten Alkoholiohjelman yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi on nostettu mini-interventio, myös työterveyshuollon mini-interventiohanke Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveyshuollon jokapäiväiseen käyttöön sekä Valtakunnallinen mini-interventioprojekti (VAMP) ovat edesauttamassa miniintervention tuomista osaksi terveydenhuollon ammattilaisen arkipäivää. VAMP on sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen mini-interventioprojekti, jonka tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon osaamista alkoholihaittojen ehkäisemisessä. VAMP:iin on sitoutunut 41 kuntaa, jotka käyttävät mini-interventiota terveyskeskuksissa työvälineenään. Hankkeen tarkoitus on saada mini-interventio jokapäiväiseksi työvälineeksi. VAMP-hanke sekä Alkoholiohjelma ovat yhdessä tuottaneet runsaasti aineistoa edesauttamaan mini-intervention tekemistä. (Aalto, Seppänen & Seppä 2008.) Lapin VAMP-aluekoordinaattori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Aimo Korpilähde on tehnyt selvitystä mini-intervention käytöstä terveydenhuollon ennaltaehkäisevän päihdetyön apuvälineenä. Hänen mielestään miniintervention käyttö on riittämätöntä. Korpilähde on havainnut, että nykyisen terveydenhuollon tilanne sekä ajan ja tiedon riittämättömyys ovat esteenä miniintervention käytölle. Työnjaon selkiinnyttäminen edesauttaisi mini-intervention käyttöä, koska lääkärit ja hoitajat vaihtuvat, potilaaseen ei perehdytä eikä näin ollen mini-interventiota tule otetuksi työvälineeksi. (Korpilähde 2008.) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamien vuonna 2004 aloitettujen VAMP- ja Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveyshuollon jokapäiväiseen käyttöön hankkeiden aikana terveydenhuollon henkilöstön asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Vaikka toiminta on juurtunut työterveydenhuoltoon hitaammin kuin toivottiin, on työterveyshuollon henkilöstö lisännyt merkittävästi mini-intervention tekemistä hankkeiden aikana. (Seppä 2008, 3.) Hankkeiden tuloksista selvisi, että VAMP-hanke on otettu terveyskeskusten henkilökunnan keskuudessa pääosin myönteisesti vastaan. Vaikeuksia terveydenhuollon henkilökunnalla on edelleen riskirajojen muistamisessa, mini-intervention kohderyhmän tunnistamisessa sekä alkoholin kulutuksen laskemisessa. Myös henkilökunnan motivointi mini-intervention tekemiseen sekä asenteiden muuttaminen myönteisempään suuntaan alkoholin käyttöön puuttumisessa tuovat haasteita tulevaisuuteen. Kohderyhmäkunnissa oli sekä niitä terveydenhoitajia, jotka tekevät säännöllisesti mini-interventiota, mutta myös niitä työntekijöitä, jotka eivät puutu lainkaan potilaidensa alkoholinkäyttöön. Hankkeiden

14 14 aikana terveyskeskushenkilökunnan tieto alkoholiasioista ja alkoholin käytöstä on lisääntynyt. Myös mini-intervention tekeminen on VAMP:n aluekoordinaattoreiden mukaan lisääntynyt. (Seppänen, Aalto & Seppä 2008, 56.) Työterveyshuollon hankkeen tulokset osoittavat myös sen, että mini-interventiota toteutetaan edelleen liian suppeasti. Tutkimuksen alustavista tuloksista selvisi, että vain noin 15 % työterveyshuolloista tilastoi mini-interventiot, vaikka puolet työntekijöistä ilmoitti tehneensä mini-interventiota vuonna Työterveyshuollon henkilökunnan toiminta painottuu alkoholiongelmaisten hoitoon ennaltaehkäisevän työn sijasta. (Heljälä, Jurvansuu & Kuokkanen, 2008, 57). Työterveyshuollon hanke on edelleen kesken ja tämän hankkeen lopulliset tulokset eivät vielä ole tiedossa. Molempien hankkeiden toimintamallina on ollut motivoida henkilökunnan miniintervention tekemistä ja siirtää tietoja ja taitoja perustyössä olevalle terveydenhuollon henkilökunnalle. Toimintamallin avulla on pyritty saamaan toimintaan pysyvyyttä hankkeiden loppumisen jälkeen. (Seppä & Kuokkanen 2008, 59.) Hankkeiden aikana asenteet ja yleinen ilmapiiri ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi. Edellytyksiä mini-interventiotoiminnan jatkumiselle ovat rahoitus hankkeisiin, joiden avulla pyritään lisäämään ja ylläpitämään mini-interventiotoimintaa, henkilökunnan koulutus asialliseen kysymiseen sekä neuvonnan antamiseen. Myös potilastietojärjestelmien hyödyntäminen toiminnan seuraamiseksi ja kehittämiseksi luo omia haasteita. Lisäksi tarvitaan terveydenhuollon johdon sitoutumista miniinterventiotoiminnan edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden kannalta miniinterventiotoiminta on terveydenhuollon perustyössä huomioitava siten, että luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus säilyvät. Potilaalla on myös tärkeä osa miniinterventiotoiminnassa. Hänellä on oltava oikeus saada laadukasta tietoa alkoholinkäytöstään terveydenhuollon henkilökunnalta siten, että terveydenhuollon henkilökunta kohtelee häntä arvokkaasti syyllistämättä häntä runsaastakaan alkoholinkäytöstä. (Seppä 2008, )

15 15 Usein mini-interventio-keskustelu aloitetaan Audit-kyselyllä (Alcohol Use Disorders Identification Test). Audit-kysely on käytetyin seulontaväline, ja sen avulla on helppoa kartoittaa alkoholin riskikäyttöä. Testi on luotettava, ja se on nopea tehdä. Audit-testin kysymykset on laadittu siten, että vastauksesta saa monipuolisen kuvan vastaajan alkoholinkäytön riskeistä tai toisaalta siitä, että ongelmaa alkoholin käytössä ei ole. Testin tulos pisteytetään, ja sen avulla on tarkoitus löytää sellaiset henkilöt, joilla on riski alkoholisoitua. Tarkoitus on tunnistaa alkoholin mahdollinen tuleva riskikäyttö. Audit-lomakkeessa on 10 kysymystä, joihin vastataan ympyröimällä neljästä vaihtoehdosta itselle sopiva vastaus. (Päihdelinkki 2008.) Kymmenen pisteen Auditkyselyn seulontaraja on kahdeksan pistettä, ja toissijaisesti voidaan Audit-kyselystä käyttää myös lyhyttä, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarjaa, jolloin pisteraja on viisi. Suotuisin tulos kymmenen pisteen Audit-kyselyssä on nolla pistettä, jolloin lomakkeen täyttäjällä ei ole ongelmaa alkoholin käytössä. Huonoin tulos eli maksimipistemäärä on 40. (Alkoholiongelmaisen hoito 2008.) Päihderiippuvuus, suurkulutus ja kohtuukäyttö Alkoholin ongelmakäyttäjät hakeutuvat usein sairaalahoitoon vasta siinä vaiheessa, kun heidän sairautensa on pitkälle edennyt fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen sairauden yhdistelmä (Watson 1999, 425). Alkoholia käyttävä henkilö ei yleensä itse näe juomisesta aiheutuvaa ongelmaansa, eikä hän omasta mielestään juo liikaa. Henkilö, joka on päihderiippuvainen, ei yleensä kykene hallitsemaan alkoholin käyttöään; vaihtoehto on silloin vain joko täysraittius tai riippuvuuskäyttö. Alkoholin kohtuukäytöksi sanotaan sitä, jos mies juo alle 15 ja nainen alle 10 annosta (annos=1 pullo keskiolutta tai 12 cl lasi viiniä tai 4 cl viinaa) viikossa siten, että mainitut määrät jakautuvat usealle päivälle. Alkoholin suurkulutuksen varhaisvaiheesta puhutaan silloin, kun alkoholin käytöstä aiheutuu haittaa, vaikka käyttömäärät olisivat pienempiä kuin edellä mainitut rajat. Tällainen haitta on esimerkiksi silloin, kun henkilö ei kykene töihin seuraavana aamuna krapulan vuoksi tai jos alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia perhesuhteissa. (Havio ym. 2008, 17, ) Alkoholin suurkulutuksen raja miehillä on 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa. Suurkulutuksen kertaraja on miehillä 7 annosta päivässä ja naisilla 5 annosta päivässä. Kun alkoholin suurkulutuksen rajat ovat ylittyneet, kehittyy henkilölle todennäköisesti

16 16 alkoholiriippuvuusoireyhtymä eli alkoholismi. (Salaspuro & Aho 2005.) Tärkeää on huomata, että kun puhutaan suurkulutuksen rajoista, sillä ei kuitenkaan ole tarkoitus määritellä niin sanottua turvallisen juomisen rajaa. Lisäksi tulee huomioida, että rajaarvot eivät muutenkaan sovellu kaikille, kuten ikääntyneille, raskaana oleville, alkoholiriippuvaisille, masentuneelle tai sellaisille, joilla on jokin tietty lääkitys. (Aalto 2009, 891.) Alkoholismi aiheuttaa niin suurta riippuvuutta, että arkielämän toiminnoista ei voi enää suoriutua ilman alkoholia. Alkoholiriippuvuuden todennäköisyyttä lisäävät: omien vanhempien alkoholismi, lapsuudessa koetut epäedulliset ympäristöolosuhteet sekä nuorena aloitettu alkoholin, tupakan ja huumeiden kokeilu. (Havio ym. 2008, ) Alkoholin kohtuu- ja liikakäytön välistä rajaa on hankala määritellä. Alkoholinkäytön riskirajat ovat ohjeellisia sekä niiden aiheuttamat haitat ja suuruus vaihtelevat yksilöittäin. Alkoholin kohtuukäytöstä ei todennäköisesti ole haittaa, mutta runsaasti alkoholia käyttävällä tietyt terveysriskit kasvavat suhteessa juotuun alkoholimäärään. Vuorokaudessa 25 g alkoholia lisää tiettyjen sairauksien riskiä. Naisilla käytön riskiraja on miehiä matalampi. Riskirajan ylittymisen merkkejä ovat myös viikoittainen humalajuominen sekä alkoholinkäytöstä aiheutuvat ongelmat. (Salaspuro & Aho 2005.) 2.3 Sairaanhoitaja varhaisvaiheen päihdehoitotyössä perusterveydenhuollossa Behmin tekemässä tutkimuksessa sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat käyttivät alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa asiakkaan psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen voinnin sekä hänen kokonaistilanteensa havainnointia. Hoitajat olivat kuvanneet tunnistavansa alkoholin suurkulutusta havainnoimalla, erilaisten tapaturmien yhteydessä, asiakkaan voinnin perusteella sekä hoitajan ominaisuuksia hyödyntämällä. Tutkimuksessa hoitajat kuvasivat tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaan alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseen. Tunnistamista vaikeuttivat tekijät, jotka liittyivät asiakkaaseen ja hänen kohtaamiseensa. Asiakas saattaa pitää julkisuuskuvaa yllä sekä vältellä puhumista alkoholinkäytöstään. Vaikeuttavia tekijöitä olivat myös lyhyet tapaamiset asiakkaiden kanssa, kohtaamistilanteen luonne, alkoholin suurkulutuskäsitteen sekä oman roolin epäselvyys. Lisäksi hoitajat olivat kuvanneet oman tieto-

17 taidon ja menetelmien puutteellisuutta sekä työvälineiden valikoiman vähyyttä tai niiden puuttumista. (Behm 2005, ) 17 Varhaisvaiheen päihdehoitotyötä estäväksi tekijäksi nousee koulutuksen puute, joka tulee tutkimuksen sairaanhoitajien haastatteluissa ilmi: Paljon ois suurkuluttajia, jos tunnistais. Myös yhteisten toimintamallien puuttuminen nousee esille tutkimuksen tuloksissa. Behmin mukaan hoitajilla on vastuuta ja velvollisuuksia, mutta ei tiedetä millä tasolla päihdetyön osaaminen on. (Behm 2005, 75, 83.) Behmin tutkimuksesta ilmenee, että hoitajat tunnistavat alkoholin suurkulutuksen usein ulkoisten tunnusmerkkien avulla. Hoitajat havainnoivat alkoholin suurkulutusta alkoholin hajun, asiakkaan ulkonäön ja olemuksen, hänen käytöksensä sekä toimintansa avulla. Behmin tutkimuksessa hoitajat kuvasivat käyttävänsä alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa Audit-testiä, sekä lisäksi vaihtelevasti Audit-testiin yhdistettynä myös muuta kirjallista materiaalia, alkometriin puhalluttamista sekä laboratoriokokeita. Tutkimuksen tuloksien mukaan osa hoitajista suhtautui Audit-kyselyyn kriittisesti, vaikka vuoden 2005 Käypä hoito -suosituksen mukaan Audit on paras ja toimivin alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa käytetty kyselylomake. Behmin tutkimuksen mukaan hoitajat kuvasivat, että alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen on yhteistyötä sekä asiakkaan että moniammatillisen tiimin kanssa. Lisäksi se vaatii potilas- ja asiakastietojen käyttöä työvälineenä, jolloin kirjaamisen tärkeys korostuu. (Behm 2005, ) Samanlaisia tuloksia löytyy myös vuoden 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Potilastiedon välittäminen eri yhteistyötahojen välillä on tärkeää. Mini-interventio toiminnassa korostuu kirjaamisen tärkeys. Hoidon jatkuvuus varmistetaan kirjaamalla kaikki huomiot alkoholinkäytöstä sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa työssä. Kirjaamisessa tulee huomioida potilaan käyttämät alkoholimäärät, laadut ja juomistiheydet. Nämä tiedot auttavat potilaan alkoholitottumusten seuraamisessa. Kattava kirjaaminen potilaan alkoholinkäytön tottumuksista auttaa myös mittaamaan hoidon laatua ja lisäksi saadaan tilastointitietoa. Myös Audit-lomakkeen helppo

18 18 saatavuus eri potilasjärjestelmistä edesauttaa sen käyttämistä vastaanottotilanteissa. Mini-intervention kirjaamisessa korostuu koulutuksen jatkuvuus, jotta myös uudet työntekijät kirjaavat mini-interventiot. (Korpilähde, Tarhala & Paanila 2008, 44.) Hoitajien oma käsitys merkityksestään varhaisvaiheen päihdehoitotyössä herätti lisäkysymyksiä siihen, miten merkitystä voisi mitata tai mitä sillä lopulta tarkoitetaan. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat olivat kuvanneet, että heillä on monenlaisia eri rooleja varhaisvaiheen päihdehoitotyössä. Merkittäviä rooleja koettiin puheeksi ottajana, tunnistajana, ehkäisijänä, herättelijänä, tilaisuuden antajana, auttajana, tavoittajana, seulojana sekä kontrolloijana. Behmin mukaan Mielenkiintoista olisi pohtia enemmänkin sitä, mikä on hoitotyön rooli varhaisvaiheen päihdehoitotyössä?. Tutkimuksessa on todettu, kuinka tärkeää olisi, että mini-interventiossa voisi olla oma alue perusterveydenhuollon sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. (Behm 2005, ) 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päihteidenkäytön varhaista tunnistamista ja arvioida mini-intervention käyttöä perusterveydenhuollon arkityössä sairaanhoitajan näkökulmasta. Tutkimukselle asetettiin varsin kunnianhimoinen tavoite. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jotta tutkimuksen tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteiden käyttö. Tutkimustehtäviksi muodostuivat seuraavat neljä kysymystä: 1. Miten sairaanhoitajat tunnistavat asiakkaan päihteiden käytön? 2. Millaiseksi hoitajat kokevat päihteiden käytöstä puhumisen asiakkaan kanssa? 3. Millaiseksi hoitajat kokevat mini-intervention käytön? 4. Millaista tietoa hoitajat kokevat tarvitsevansa tunnistaakseen päihteiden käytön sekä toteuttaakseen mini-interventiota?

19 19 4 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Tutkimuksen aineisto Tämän laadullisen opinnäytetyön aineiston muodosti neljä haastattelua. Haastateltavat työskentelevät Kuopion kaupungin perusterveydenhuollossa sairaanhoitajina. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla perusterveydenhuollossa työskenteleviä sairaanhoitajia päihteiden käytön varhaisesta tunnistamisesta sekä mini-intervention käytöstä. Kohderyhmämme muodostui sairaanhoitajista, jotka tutkimuksen toimeksiantajan yhteyshenkilö oli meille etukäteen valinnut. Yhteyshenkilömme oli valinnut haastateltavat sillä perusteella, että heillä on henkilökohtaista työkokemusta mini-intervention käytöstä sekä työskentelystä alkoholiongelmaisten kanssa. Haastateltavia valittaessa on tärkeää, että haastateltavilla on omakohtaista kokemusta tutkittavasta teemasta tai asiasta (Vilkka 2005, 114). Laadullista tutkimusta tehtäessä on tärkeää valita haastateltavaksi ne henkilöt, joiden oletetaan tietävän parhaiten tutkittavasta ilmiöstä. Näin ollen haastateltavien valinta ei voi olla sattumanvarainen, vaan tutkimuksen tarkoitukseen sopiva sekä harkittu. (Tuomi & Sarajärvi 2006, ) 4.2 Tutkimuksen menetelmä Valitsimme tutkimusmenetelmäksi laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän. Laadullinen tutkimusmenetelmä sopii opinnäytetyömme menetelmäksi, sillä tutkittua tietoa valitsemastamme aiheesta ei ole paljoa. Lisäksi perusteluna menetelmän valinnalle oli se, että tutkimuksessa pyritään kuvaamaan perusterveydenhuollossa toimivien sairaanhoitajien kokemuksia. Tutkimuksen menetelmäksi olisi voinut valita myös määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, mutta koska halusimme

20 hoitajien henkilökohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä, laadullinen tutkimusmenetelmä soveltui paremmin opinnäytetyöhömme. 20 Laadullisen tutkimuksen avulla selvitetään ihmisen käyttäytymisen syitä sekä tutkittavaan aiheeseen liittyviä merkityksiä. Merkitys voi olla kokemus, joka on aina haastateltavan omakohtainen. Se voi olla myös käsitys, joka kertoo tavasta, jolla yhteisössä ajatellaan. Laadullisen menetelmän tavoite ei ole ehdottoman totuuden löytäminen, vaan lähinnä kuvata kokemuksia tai käsityksiä. (Vilkka 2005, ) Aineistonhankinnan suoritimme tekemällä teemahaastatteluja. Valitsimme aineistonkeräysmenetelmäksi teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelun, koska sen etuna on joustavuus. Haastattelun edetessä haastattelijalla on näin mahdollisuus toistaa kysymys, selventää ilmauksia, oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä sekä keskustella haastateltavan kanssa haastattelun aikana. Joustavuutta lisää myös se, että haastattelija voi esittää kysymykset, missä järjestyksessä hän katsoo aiheellisimmaksi. (Tuomi & Sarajärvi 2006, 75.) Teemahaastattelun etu on myös se, että haastateltavalle voi esittää jatkokysymyksiä sen mukaisesti, mitä lisäkysymyksiä haastattelun aikana nousee esille. Teemahaastattelun tarkoitus on pyrkiä löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen tai tutkimustehtävien mukaisesti. Teemahaastattelussa etukäteen valitut teemat pohjautuvat tutkittavasta aiheesta jo tiedettyyn tietoon. (Tuomi & Sarajärvi 2006, ) Tutkimuksen haastattelu (liite 1) muokattiin opinnäytetyön viitekehyksen perusteella ja toimeksiantajan ehdottamien aihepiirien pohjalta. Haastattelun neljä teemaa ovat samat kuin tutkimuksen tehtävät. Aluksi haastateltaviin otettiin yhteyttä sähköpostitse. Heille kerrottiin opinnäytetyöstä aiheen ja ehdotettiin alustavasti haastattelujen aikataulua. Haastatteluajat sovittiin puhelimitse haastateltavien kanssa heidän aikataulujensa mukaisesti. Haastattelut toteutettiin sairaanhoitajien omilla työpaikoilla, heidän omissa työhuoneissaan.

21 Haastattelut suoritettiin neljän päivän aikana kesäkuussa Haastattelut tapahtuivat sairaanhoitajien normaalien työvuorojen aikana. 21 Haastateltaville lähetettiin teemahaastattelun neljä kysymystä sähköpostitse ennen haastattelua, jotta he pystyivät tutustumaan aiheeseen. Haastattelussa on tärkeintä saada mahdollisimman paljon tietoa tutkittavasta aiheesta ja siksi haastattelukysymykset tulisi antaa haastateltaville etukäteen (Tuomi & Sarajärvi 2006, 75). Haastattelun teemat (liite 3) oli esitetty muodossa: Millaiseksi hoitajat kokevat tai Millaista osaamista hoitajat kokevat tarvitsevansa, jolloin osa hoitajista oli käsittänyt, että heidän tulee vastata kysymyksiin usean hoitajan näkökulmasta. Tarkoitus oli siis vastata vain omasta näkökulmasta. Tämä selvennettiin haastattelun yhteydessä. Haastateltaville kerrottiin haastattelun alussa opinnäytetyön aihe, tarkoitus ja tavoitteet. Haastateltavat allekirjoittivat haastatteluun suostumuslomakkeet (liite 2) kahtena kappaleena ja molemmille osapuolille jäi omat kappaleensa lomakkeista. Haastateltavat antoivat lomakkeella suostumuksensa haastattelun käyttämiseen opinnäytetyössä sekä haastattelun nauhoittamiseen. Heille myös kerrottiin, että nauhoitukset tuhotaan poistamalla ne sanelukoneesta haastattelujen litteroinnin eli aukikirjoittamisen jälkeen. Haastateltaville kerrottiin haastattelun luottamuksellisuudesta sekä heidän anonyymiydestään. Haastattelujen avulla oli tarkoitus saada riittävän kattava aineisto, jolla saadaan vastaukset tutkimustehtäviin. Haastattelujen kestot olivat min ja ne nauhoitettiin aineiston analysointia varten. Haastatteluja varten varattu aika oli riittävä kaikkien kysymysten esittämiseen. Kaksi haastattelua teimme yhdessä siten, että toinen haastatteli ja toinen havainnoi. Havainnoitsijan tehtävänä oli kirjata paperille haastattelutilanteesta nousevat huomiot. Toiset kaksi haastattelua jouduimme tekemään ilman havainnoitsijaa aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi.

22 22 Olimme rajanneet alun perin haastateltavat viiteen henkilöön, mutta neljän haastattelun jälkeen havaitsimme haastattelujen vastausten samankaltaisuuden. Laadullisessa tutkimuksessa aineisto on riittävä, kun sen saturaatio on täyttynyt. Saturaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa aineisto alkaa toistaa itseään eikä tutkittavasta aiheesta nouse enää esiin mitään tutkimusongelman kannalta uutta tietoa. (Tuomi & Sarajärvi 2006, 89.) 5 AINEISTON ANALYYSI Opinnäytetyömme aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisissa tutkimuksissa. Se on menetelmä, jota voidaan käyttää yksittäisenä metodina, mutta se antaa myös mahdollisuuden tehdä monenlaista tutkimusta. Sisällönanalyysiä voidaan pitää myös väljänä teoreettisena kehyksenä, joka voidaan liittää monenlaisiin erilaisiin analyysikokonaisuuksiin. Sisällönanalyysin ensimmäisenä vaiheena on päättää, mikä aineistossa on kiinnostavaa. Tämän jälkeen aineisto käydään läpi ja merkitään ne asiat, jotka tukevat kiinnostusta. Seuraava vaihe analyysissä on rajata kaikki muu pois tutkimuksesta ja kerätä merkityt asiat yhteen ja erikseen aineistosta. Rajatusta aineistosta luokitellaan, teemoitetaan tai tyypitellään aineisto. Teemoittelun avulla saadaan ryhmiteltyä aineistosta esille nousevia aihepiirejä. Analyysin viimeinen vaihe on kirjoittaa saaduista tiedoista yhteenveto. (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) Sisällönanalyysillä kuvataan dokumenttien sisältöä sanallisesti. Näin pyritään luomaan tutkittavasta aiheesta selkeä ja tiivistetty kuvaus. Induktiivinen eli aineistolähtöinen analyysi on kolmivaiheinen prosessi, jossa ensimmäiseksi aineisto redusoidaan eli pelkistetään. Pelkistämisen tarkoitus on karsia aineistosta epäolennaiset asiat pois. Toinen vaihe on aineiston ryhmittely eli klusterointi. Klusteroinnilla on tarkoitus käydä aineiston alkuperäisilmaukset tarkasti läpi ja näin saada aineistoa ryhmiteltyä siten että

23 aineistosta etsitään samankaltaisuuksia. Kolmantena vaiheena on teoreettisten käsitteiden luominen eli abstrahointi. (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) 23 Aineisto voidaan analysoida myös deduktiivisen tutkimusmenetelmän periaatteita noudattaen. Tällöin analyysiä ohjaa teema, käsitekartta tai aikaisempaan tietoon perustuva malli. Analyysirungon muodostaa aikaisempi tieto, johon etsitään aineistosta sisällöllisesti sopivia asioita. Kuten induktiivisessa sisällönanalyysissä, samaan tapaan deduktiivisessa sisällönanalyysissä muodostetaan aineistosta kategorioita. Toisaalta analyysirunko voi olla jäsennelty, jolloin aineistosta poimitaan siihen sopivia asioita. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 7-8.) Aloitimme opinnäytetyön analysoinnin aineistolähtöisesti. Kuuntelimme kaikki neljä haastattelua useaan kertaan. Jaoimme haastattelut siten, että kumpikin litteroimme eli aukikirjoitimme kaksi haastattelua sana sanalta, huomioiden tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden periaatteita jättämättä yhtään sanaa haastattelusta pois. Tämän jälkeen luimme aukikirjoitetut haastattelut ja perehdyimme niiden sisältöön. Haastattelujen litteroidusta aineistosta eroteltiin olennaiset asiaryhmät käyttämällä eri värejä alleviivaukseen. Näin aineistosta saatiin erotettua eri teemat. Värikynien käyttö mahdollisti myös sen, että tarvittaessa pystyttiin palaamaan tiettyihin aineiston teemoihin ja tarkentamaan esille nousseita asioita. Alkuperäisilmaukset koottiin Excel-taulukkoon (taulukko 1). Taulukon toiseen sarakkeeseen muodostettiin pelkistetyt ilmaukset ja kolmanteen sarakkeeseen alaluokat. Redusoinnin jälkeen totesimme, että aineisto typistyy liikaa ja haastattelujen ydin häviää. Tässä vaiheessa jatkoimme aineiston käsittelyä deduktiivisesti. Kokosimme alaluokat yhteen haastattelun neljän teeman mukaisesti siten, että kuhunkin teemaan ryhmiteltiin siihen kuuluvat vastaukset. Kun alaluokat oli ryhmitelty, aloimme muodostaa niistä tuloksia. Taulukko 1. Esimerkki analysoinnista Tutkimuskysymys Alkuperäisilmaus Pelkistetty ilmaus Alaluokka

24 24 3.Millaiseksi hoitajat kokevat mini-intervention käytön? Miten valitset asiakkaat, joille puhut alkoholin käytöstä? Vaikuttaako potilaan ulkonäkö miniintervention käyttöön? Arvioitko ulkonäön perusteella, kuka käyttää alkoholia? Diabetesohjauksen yhteydessä, jos siinä tulee esille, niin se on sitten jo eri asia. En ulkonäön perusteella, jos se liittyy hänen sairauteensa ja tullee siinä esille. Niin silloin. Hoitaja puhuu alkoholinkäytöstä diabetesohjauksen yhteydessä, mikäli asia tulee esille. Hoitaja ei arvioi ulkonäön perusteella käyttääkö asiakas alkoholia, mikäli se ei liity tämän sairauteen ja tule sen myötä esille. Alkoholinkäytöstä puhutaan vain jos se sopii asiayhteyteen. Hoitaja ei arvioi alkoholinkäyttöä ulkonäön perusteella. 6 TULOKSET 6.1 Haastateltavien taustatiedot Haastattelimme neljää naispuolista sairaanhoitajaa, jotka toimivat Kuopion kaupungin perusterveydenhuollossa. Haastateltavilla on monipuolista työkokemusta useasta eri työyksiköstä. Haastateltavien ikä oli vuotta, ja sairaanhoitajan ammatissa he olivat olleet 7 20 vuotta. 6.2 Haastattelun teemat

25 Sairaanhoitajien kokemuksia asiakkaiden päihteidenkäytön tunnistamisesta ja alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksesta Sairaanhoitajilta kysyttiin, miten he tunnistavat asiakkaiden päihteidenkäytön. Vastauksista ilmeni, että päihteidenkäytön tunnistaminen on tapauskohtaista. Yleisimmin päihteidenkäytöstä kysyttiin diabeteksen neuvonnan ja muun hoidon yhteydessä, verenpainetarkastuksissa, kolesterolineuvonnassa sekä laboratoriokokeissa ilmenneiden kohonneiden arvojen, esimerkiksi maksa-arvojen perusteella. Myös perussairauksien ja yleisen voinnin perusteella voidaan tunnistaa asiakkaan päihteiden käytössä olevan ongelmaa. Sairaanhoitajat kertoivat, että päihteidenkäyttö otetaan puheeksi ajokorttitarkastusten yhteydessä, jos asiakkaan täyttämän Audit-testin pisteet ovat korkeat. Vastausten mukaan päihteidenkäyttö otetaan puheeksi myös silloin, jos asiakkaalle on sattunut usein tapaturmia erityisesti viikonloppuna ja hänellä on paljon käyntejä päivystyksessä. Tapaturmista lueteltiin esimerkeiksi kaatumiset, nilkan murtumat, palovammat ja pään vammat. Päihteiden käyttöä voi epäillä myös, mikäli niin sanottu normaaliperheen isä tai äiti alkaa käydä useammin vastaanotolla erilaisten tapaturmien vuoksi. Vastauksista ilmeni myös, että päihteidenkäytön voi tunnistaa esimerkiksi sairaslomatarpeena tai muuna toistuvana tarpeena. Päihteidenkäyttöä tunnistettiin myös asiakkaan yleisvoinnin, yleisen habituksen, kuten pöhöttyneisyyden, viinan hajun ja epäsiisteyden perusteella. Sairaanhoitajat kertoivat, että esimerkiksi maanantaiaamuna vastaanotolle tulevalta asiakkaalta, josta selvästi näkee päällepäin hänen olevan joko krapulassa tai humalassa tai hän haisee vanhalta viinalta, kysytään päihteidenkäytöstä. Nämä asiakkaat ovat yleensä sairaslomaa vailla. Yhdestä vastauksesta ilmenee, että sairaanhoitaja puhalluttaa nämä asiakkaat, mikäli hän epäilee asiakkaan olevan humalassa. Sairaanhoitaja kertoi myös kirjaavansa potilastietoihin nämä esille tulleet asiat asiakkaan päihtymyksestä ja puhalletuista promilleista.

26 26 Sairaanhoitajien vastauksista tuli esiin myös se, että heidän vastaanotollaan käy vähän työikäisiä tai nuoria asiakkaita, joskin nuoria käy nykyään entistä enemmän. Sairaanhoitajat kertoivat, että vastaanottokäynnit ovat usein satunnaisia ja lyhyitä. Päihteidenkäytön tunnistamista vaikeuttaa myös se, että suurin osa asiakkaista ei käy sairaanhoitajan vastaanotolla, vaan he menevät suoraan lääkärin vastaanotolle. Tällöin sairaanhoitaja ei välttämättä pysty havainnoimaan mahdollista asiakkaan päihteidenkäytön ongelmaa. Haastatteluista ilmenee, että päihteidenkäytöstä puhumista pidetään myös lääkärin asiana. Päihteidenkäytöstä puhumista pidettiin myös keskustelunaiheena, josta asiakkaat eivät varmastikaan haluaisi mielellään keskustella, joten vastauksista ilmenee myös, että sitä kysyttiin harvoin tai ei ollenkaan. Tässä pidettiin ongelmana ohjeistuksen puutetta siitä, kuinka tunnistaa asiakkaan päihteiden käyttö. Vastaajat haluaisivat kuitenkin kunnostautua päihteiden käytöstä puhumisessa. Vastausten mukaan osa sairaanhoitajista kysyy suoraan päihteiden käytöstä: Kun ensimmäisen kerran uskaltaa kysyä, että käytätkö viinaa, niin sitten siihen kynnys on tosi matala. Vastauksista ilmenee, että sairaanhoitajan on uskallettava ottaa puheeksi alkoholinkäyttö ja esitettävä tarkkoja kysymyksiä päihteiden käytöstä, jos yhtään epäilee alkoholin liikakäyttöä. Asiakkaiden kerrottiin myös kieltävän alkoholinkäyttönsä sairaanhoitajan häneltä sitä kysyessä. Nämä asiakkaat kuitenkin kertoivat myöntävänsä lopulta päihdeongelmansa, kun sairaanhoitajan esittämät laboratoriotulokset kertovat suoraan asiakkaan alkoholinkäytöstä. Sairaanhoitajilta kysyttiin, onko päihteidenkäytön tunnistamisessa sukupuolien välisiä eroja. Vastauksien mukaan naiset ovat ehkä vähän levottomampia ja vilkkaampia ja yrittävät peitellä humalaisuuttaan. Naiset myös loukkaantuvat herkemmin, mikäli heiltä kysytään päihteidenkäytöstä. Miesten kanssa päihteidenkäytöstä puhuminen koettiin helpommaksi. Kaikkien haastateltavien vastauksista tuli päällimmäisenä esiin se, että päihteidenkäytön varhainen tunnistaminen on vaikeaa ja sen puheeksiottaminen on hankalaa. Haasteelliseksi koettiin ne asiakkaat, joista ei päällepäin näy päihteidenkäyttö. Eräs hoitaja ei arvioi ulkonäön perusteella, käyttääkö asiakas alkoholia, mikäli se ei liity

27 27 tämän sairauteen ja tule sen myötä esille tai asiakkaan yleinen habitus ei tuo esille päihteidenkäytön mahdollista ongelmaa. Toinen hoitaja arvioi, että alkoholin käytön ongelmaa voi kuitenkin arvioida ulkoisesta olemuksesta: Sivistynyttä juoppoo, joka on työssäoleva, mutta joka voi viikonloppuna ja illalla juopotella, sitä ei välttämättä tunnista muuta ku siitä pöhöttyneestä olemuksesta ja kasvojen turvotuksesta. Helpoimmaksi koettiin niiden asiakkaiden päihteidenkäytön tunnistaminen, joilla jo on riippuvuus alkoholiin, sekä sekakäyttäjien tunnistaminen. Niille asiakkaille, joilla tiedetään jo olevan päihteidenkäytön ongelmaa, oli vastaajien mielestä helpompi puhua suoraan alkoholinkäytöstä kuin vasta-alkajille ja nuorille. Esimerkiksi haavapotilaiden hoidon yhteydessä päihteidenkäytön tunnistaminen koettiin helpoksi asiakkaan huonon hygienian vuoksi. Sairaanhoitajat kertoivat haavapotilaiden olevan toisinaan alkoholisteja. Näille haavapotilaille sairaanhoitajat kertoivat pitävänsä ohjausta siitä, kuinka alkoholi hidastaa haavojen paranemista ja ohjeistavan asiakkaita olemaan päihteettömiä, jotta haava voi parantua. Sairaanhoitajilta kysyttiin, tuntevatko he alkoholiongelmaisen Käypä hoito - suosituksen, kuinka he arvioivat sitä ja käyttävätkö he sitä työssään. Kaikki vastanneet sairaanhoitajat olivat jossain vaiheessa lukeneet alkoholiongelmaisen Käypä hoito - suosituksen. Osa vastanneista hoitajista ei ollut tarkkaan tutustunut Käypä hoito - suositukseen, osa tunsi pääpiirteittäin siitä peruslinjat ja pääpiirteet. Sairaanhoitajat tiesivät alkoholinkäytön riskirajat sekä varhaisen puuttumisen merkityksen, mutta puheeksiottaminen ja tunnistaminen oli kuitenkin suurimmaksi osaksi vähäistä, koska ohjeistus tähän heidän mielestään puuttuu. Eräs sairaanhoitaja kertoi alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksesta saavansa hyvää osviittaa, vaikka ei ollutkaan siihen tarkkaan tutustunut. Toinen sairaanhoitaja kertoi, että alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus antaa tarkat ohjeet, se on selkeä ja helppo käyttää ja siinä on paljon asiallista tietoa.

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Käytännössä? Puuttumisen rohkeutta? Työkuormani lisääjä? Haaste? 2 Taustaa WHO asetti monikansallisen työryhmän (1982),

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA

ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA HANKESUUNNITELMA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA 1 Tiivistelmä Tutkittu tieto osoittaa, että lääkärin tai terveydenhoitajan antama lyhytneuvonta (mini-interventio)

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat

Lisätiedot

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot

Lisätiedot

MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ

MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Mielenterveystyön erikoistumisopinnot MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot