AIKUISVÄESTÖN ALKOHOLIN KÄYTÖN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA MINI-INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ
|
|
- Ville-Veikko Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AIKUISVÄESTÖN ALKOHOLIN KÄYTÖN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA MINI-INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ Tuntuu, että paljon jää huomaamatta, ketkä tartteis apua. Opinnäytetyö Minna Jäntti Pia Ollikainen Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja
2 SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kuopio OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusohjelma: Hoitotyön koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Sairaanhoitaja Työn tekijä(t):jäntti Minna, Ollikainen Pia Työn nimi: AIKUISVÄESTÖN ALKOHOLIN KÄYTÖN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA MINI- INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ Päiväys: Sivumäärä / liitteet: 46 / 3 Ohjaaja: Leena Harju, THM, lehtori Toimeksiantaja: Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen Tiivistelmä: Alkoholiohjelman tavoitteena on saada alkoholin kokonaiskulutus laskuun ja vähentää riskikäyttöä sekä alkoholin käytöstä lapsille ja perheille aiheutuvia haittoja. Alkoholiohjelman eräs tavoite on kehittää ja lisätä mini-intervention käyttöä. Mini-interventio tarkoittaa lyhytneuvontaa, jonka aikana lääkäri tai sairaanhoitaja keskustelee asiakkaan kanssa alkoholin käytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä sekä antaa tukea ja neuvontaa. Mini-intervention tavoite on saada alkoholin käyttö kohtuulliselle tasolle. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata päihteidenkäytön varhaista tunnistamista ja arvioida miniintervention käyttöä perusterveydenhuollon arkityössä sairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin käyttää hyväksi kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteiden käyttö. Tämä tutkimus oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin neljää sairaanhoitajaa kesäkuussa Tutkimuksen toimeksiantajan yhteyshenkilö oli valinnut meille haastateltavat sillä perusteella, että he työskentelevät perusterveydenhuollossa ja heillä on kokemusta työskentelystä alkoholiongelmaisten kanssa. Tutkimuksen tulosten mukaan alkoholin varhainen tunnistaminen on vaikeaa ja sairaanhoitajien aikaa kuluu enemmänkin alkoholiongelmaisten hoitoon. Hoitajat kokevat, että mini-intervention toteuttamiseen ei jää aikaa. Hoitajat toivoisivat koulutusta mini-intervention käyttöön sekä selkeitä ohjeita, milloin ja miten mini-interventiota tulisi toteuttaa. Lisäksi hoitajat kokivat, että Audit-lomake tulisi uudistaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteidenkäyttö. Avainsanat: (kpl) Mini-interventio, varhainen puuttuminen, alkoholi, päihderiippuvuus, alkoholiriippuvaisen Käypä hoito -suositus, Audit-kysely Julkinen Salainen
3 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Health Professions Kuopio THESIS Abstract Degree Programme: Nursing Option: Nurse Authors: Jäntti Minna, Ollikainen Pia Title of Thesis: The recognition of early alcohol consumption among the adult population and the brief intervention in the nurse s work in healthcare. Date: Pages / appendices: 46 / 3 Supervisor: Senior Lecturer Leena Harju, THM Contact persons: Marjatta Pirskanen Abstract The aim of Alcohol Programme is to reduce the total alcohol consumption, lessen riskful drinking and also lessen the harmful effects to the well-being of children and families. One of the aims that Alcohol Programme has is to improve and increase the use of brief intervention. Brief intervention means a short guidance, during which physician or nurse discusses with the client about alcohol abuse, about the risks it has and also gives support and guidance. The aim of brief intervention is to lower alcohol use to a moderate level. The aim of this study was to describe the identification of early alcohol consumption and estimate the utilization of brief intervention in the public healthcare by a general nurse. The approach of the study was qualitative and the interviews were conducted according to half-structured theme interviews. Four nurses were interviewed for the study in June The contact person had chosen the interviewees for us on the condition that they all work at the basic healthcare and that they have experience of working with those who have a drinking problem. The conclusion of the research was that identifying the early alcohol consumption is difficult and nurses time is more spent for the treatment of alcoholics. The nurses experience that they have no time to carry out the brief intervention. The nurses wish to have education on carrying out brief intervention and to have clear instructions on when and how they are supposed to carry out brief intervention. Also the nurses experienced that the Audit-questionnaire ought to be improved. The results of this aim could be taking use of improving nurses skills in identification of early alcohol consumption and also when they need to bring up utilization of alcohol. Keywords: Brief intervention, early intervention, alcohol abuse, Audit-questionnaire Public Secure
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AIKUISVÄESTÖN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ JA SAIRAANHOITAJAN MENETELMIÄ SEN TUNNISTAMISEKSI Aikuisväestön päihteidenkäyttö ja sen aiheuttamat haitat Suomessa Päihteidenkäytön tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen perusterveyden- huollossa Alkoholiohjelma Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus, mini-interventio ja Audit-kysely Päihderiippuvuus, suurkulutus ja kohtuukäyttö Sairaanhoitaja varhaisvaiheen päihdehoitotyössä perusterveydenhuollossa TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen aineisto Tutkimuksen menetelmä AINEISTON ANALYYSI TULOKSET Haastateltavien taustatiedot Haastattelun teemat Sairaanhoitajien kokemuksia asiakkaiden päihteidenkäytön tunnistamisesta ja alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksesta Sairaanhoitajien kokemuksia päihteidenkäytöstä puhumisesta asiakkaan kanssa Sairaanhoitajien kokemuksia mini-intervention käytöstä Sairaanhoitajien osaaminen päihteidenkäytön tunnistamisessa ja mini-intervention toteuttamisessa POHDINTA... 34
5 7.1 Tutkimustulosten arviointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen sovellettavuus ja jatkotutkumusaiheet Oman toiminnan pohdinta LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelulomake Liite 2. Haastatteluun suostumuslomake Liite 3. Teemahaastattelun kysymysrunko... 46
6 1 JOHDANTO Alkoholin käyttö on jatkuvassa kasvussa ja erityisesti riskikäyttäjien osuus kasvaa. Tapaturmaisesti kuolee vuosittain noin 1000 henkilöä alkoholin vaikutuksen alaisena (Hillbom 2005). Alkoholiohjelman tavoitteena on saada alkoholin kokonaiskulutus laskuun, vähentää riskikäyttöä sekä alkoholin käytöstä lapsille ja perheille aiheutuvia haittoja. Alkoholiohjelman eräs tavoite on kehittää ja lisätä miniintervention käyttöä. Valtakunnallisen mini-interventioprojektin (VAMP) avulla on yritetty jalkauttaa mini-intervention käyttöä osaksi terveydenhuollon työntekijöiden jokapäiväistä työtä. (THL 2009.) Alkoholin suurkulutus voidaan luokitella eri tavoin sen mukaan, millaisesta riippuvuuden asteesta on kyse. Suurkulutusta voidaan kuvata sanoilla riskijuominen, haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus (Aalto & Seppä 2009, 891) tai kohtuukäyttö, suurkulutus ja päihderiippuvuus (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 17, 53 57). Tällä opinnäytetyöllä halusimme syventää omaa päihdetyön ammatillista osaamistamme sekä lisätä terveyden edistämistä työssämme. Lisäksi opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti molempien kiinnostus mielenterveys- ja päihdetyöhön. Tulevina sairaanhoitajina kohtaamme alkoholiongelmaisia ihmisiä lähes kaikkialla, missä työskentelemme. Kiinnostustamme opinnäytetyön tekemiseen lisäsi projektin edetessä huomio siitä, kuinka vähän aiempia tutkimuksia löytyi sairaanhoitajien varhaisesta puuttumisesta alkoholinkäyttöön sekä mini-intervention käytöstä ennaltaehkäisyn apuvälineenä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata, kuinka Kuopion kaupungin perusterveydenhuollossa toimivat sairaanhoitajat tunnistavat aikuisväestön varhaisen alkoholin käytön sekä arvioida mini-intervention käyttöä sairaanhoitajan työssä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin käyttää hyväksi kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteiden käyttö. Tämä opinnäytetyö tehtiin laadullisen tutkimusmenetelmän periaatteita noudattaen. Tutkimuksen toimeksiantajana on Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus,
7 kehittämisyksikkö. Yhteyshenkilöinä olivat koulutuspäällikkö Pirjo Varjoranta ja terveyden edistämisen suunnittelija, TtT Marjatta Pirskanen. 7
8 2 AIKUISVÄESTÖN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ JA SAIRAANHOITAJAN MENETELMIÄ SEN TUNNISTAMISEKSI Aikuisväestön päihteidenkäyttö ja sen aiheuttamat haitat Suomessa Alkoholi on osa suomalaista kulttuuria. Ihmiset tietävät, että alkoholi on terveydelle haitallista, mutta silti sitä käytetään runsaasti. Vain 12 prosenttia suomalaisista aikuisista on raittiita (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 53). Suomessa kuolee alkoholin vuoksi noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin muualla maailmassa (Hillbom 2005, 703). Euroopan maihin verrattuna juuri Suomessa maksakirroosin aiheuttamat haitat ovat lisääntyneet kaikkein nopeimmin (Färkkilä 2009, 889). Alkoholi on yksi keskeisimmistä työikäisen väestön terveysongelmista. Suomalaisten alkoholin kulutus on kasvanut nelinkertaiseksi 40 vuoden kuluessa. Samalla tavoin kuin on pystytty vaikuttamaan suomalaisten terveyskäyttäytymiseen kolesterolitason alentamisessa tai tupakoinnin vähentämisessä, tulisi löytää keinot ihmisten juomakäyttäytymiseen. (Kuokkanen 2004, 502.) Suomessa kuoli vuonna 2007 alkoholin käytön vuoksi henkilöä. Vuodesta 2005 lähtien alkoholi on ollut yleisin kuolemansyyn aiheuttaja työikäisten keskuudessa. Alkoholi aiheuttaa pitkäaikaisesti käytettynä muun muassa maksasairauksia, jotka voivat johtaa kuolemaan. Välittömästi se voi aiheuttaa myrkytyskuoleman tai tapaturman. Vuoden 2007 aikana poliisin tietoon tuli väkivaltarikosta. Alkoholilla ja väkivaltarikoksilla on vahva yhteys, %:iin väkivaltarikoksista arvellaan liittyneen alkoholin käyttöä. Samana vuonna rattijuopumuksesta jäi kiinni henkilöä ja alkoholiin yhdistetyissä auto-onnettomuuksissa kuoli 103 henkilöä. Alkoholisairauksien vuoksi vuoden 2007 aikana vuodeosastoilla oli hoidettavana asiakasta ja hoitovuorokausia kertyi (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008, 19, 20, 96.) Alkoholi liittyy yli 25 %:iin poliklinikoilla tehtäviin päivystyskäynteihin (Kantonen ym. 2006, Färkkilän 2009, 889 mukaan). Alkoholin kulutuksen vähentämisessä paras keino olisi nostaa alkoholin hintaa sekä vähentää sen saatavuutta (Hillbom 2005, 702).
9 9 Vuonna 2007 suomalainen käytti rahaa alkoholijuomiin 773 euroa (tilastoitu alkoholi). Rahaa kului 29 euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti valtion alkoholista saamat verotulot nousivat viisi prosenttia ja olivat näin ollen 1,8 miljardia euroa. Vuoden 2006 aikana alkoholista aiheutui 0,7 0,9 miljardin euron välittömät ja 3,1 5,8 miljardin euron välilliset kustannukset. Välittömiä kustannuksia olivat mm. terveydenhuolto, järjestyksen ylläpito sekä sosiaalihuolto. Välillisiä kustannuksia olivat mm. sairauspäivät. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008, 20.) 2.2 Päihteidenkäytön tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen perusterveydenhuollossa Alkoholiohjelma Alkoholin aiheuttamat ongelmat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Haittavaikutukset eivät kohdistu ainoastaan yksilöön, vaan myös hänen läheisiinsä ja yleisemmällä tasolla koko yhteiskuntaan. Alkoholi on vakava terveysuhka. On arvioitu, että Suomessa on alkoholin suurkuluttajia (Alkoholiongelmaisen hoito 2008). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut Suomen hallituksen laatiman Alkoholiohjelma ohjelman, joka on jatkoa edellisen hallituksen vuonna 2004 käynnistämälle alkoholiohjelmalle. Alkoholiohjelmaan osallistuvien kuntien, järjestöjen ja valtiovallan on tarkoitus tehdä yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Keinoina nähdään alkoholipolitiikka, ehkäisevä päihdetyö sekä päihdepalvelujärjestelmä. Ohjelmassa on kolme strategista osatavoitetta, joiden kautta alkoholihaittoja on tarkoitus vähentää. Näitä ovat lasten ja perheiden kokemien alkoholihaittojen väheneminen, alkoholin riskikäytöstä aiheutuvien haittojen väheneminen sekä alkoholin kokonaiskulutuksen saaminen laskusuuntaiseksi. (THL 2009.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on kehittää paikallista päihdetyön osaamista ja alueellista verkostoa sekä kerätä ja välittää eteenpäin hyväksi havaittuja alan käytänteitä. Työvälineinä ja keinoina puuttua alkoholin varhaiseen kulutukseen kuntatasolla nähdään mini-intervention käytön lisääminen sekä
10 10 päihdeavainindikaattorit, jotka auttavat kunnan päättäjiä päihdepalveluiden ja ehkäisevän työn suunnittelussa sekä päihdetyön arvioinnissa ja sen strategisessa seurannassa. Myös työterveyslaitoksessa aloitettua Alkoholi ja terveys -hanketta jatketaan. (THL 2009.) Päihdeavainindikaattorit on jaettu sekä päihdehaittoja ennakoiviin seikkoihin että päihteiden vaikutusta kuvaaviin seikkoihin. Indikaattoreista saadut tiedot auttavat kuntia suunnittelemaan ja kehittämään ennalta ehkäisevää päihdetyötä ja -palveluja. Kuntalaisten terveydentilan ja hyvinvoinnin suunta voidaan arvioida saatujen tietojen pohjalta. Siten kunnat tietävät, mihin voimavaroja on järkevintä suunnata. (THL 2008.) Päihdeavainindikaattoreiden avulla kunnat saavat tilastotietoa päihteiden käytön puheeksiottamiseen, suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Indikaattoreiden avulla on mahdollisuus verrata tilannetta valtakunnalliseen, eri läänien tai kuntatasoiseen tietoon ja sen avulla kunta voi suhteuttaa omaa tilannettaan. (Kejonen 2008.) Indikaattorina voi olla esim. alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa. Tietolähteinä käytetään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) alkoholijuomien toimitusmyyntirekisteriä ja alkoholijuomien kulutusta. Indikaattori ilmaisee koko vuoden aikana valitun kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista alueella asuvaa kohden. Kunnat saavat tietoa indikaattorin avulla siitä, kuinka tulisi tarkastaa anniskelulupien ja asiakaspaikkojen määrää asukaslukuun suhteutettuna. Alkoholiin liittyvät riskitilanteet ja haitat ovat todennäköisempiä, mitä enemmän alkoholia kulutetaan ja kuinka laajaa alkoholin tarjonta kunnassa on. (THL 2008.) Indikaattoreina käytetään myös esimerkiksi alkoholikuolleisuutta eri ikäryhmissä, sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla päihteiden vuoksi hoidettujen potilaiden määrää (1000 asukasta kohti), päihdehuollon asumispalveluissa olevien asukkaiden määrää (1000 asukasta kohti) ja päihdehuollon nettokustannuksia euroina asukasta kohti. (THL 2008.)
11 Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus, mini-interventio ja Audit-kysely Terveydenhuollon henkilökunnalla on arkityössään mahdollisuus havaita alkoholin liikakäyttöä ja puuttua siihen. Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus perustuu tutkittuun tietoon ja se on työväline hoitohenkilökunnalle. Käypä hoito -suositus sisältää tietoa muun muassa alkoholista ja siitä aiheutuvista terveyshaitoista sekä keinoista, joita voidaan käyttää autettaessa alkoholiongelmaisia. Terveydenhuollolla on merkittävä asema alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa. Erityisesti terveydenhuollon parissa työskentelevien olisi tärkeää muistaa alkoholin ongelmakäytön yleisyys ja siten seuloa liikakäyttäjiä aktiivisesti eri potilasryhmistä. Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa lisäämällä tietoa ja vaikuttamalla asenteisiin. (Alkoholiongelmaisen hoito 2008.) Alkoholiongelman toteamiseksi tarvitaan usein haastattelua, strukturoituja kyselyjä, kliinistä tutkimusta sekä laboratoriokokeita. Tehokkain edellytys alkoholiongelmaisen hoidolle on ongelman varhainen havaitseminen. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että alkoholiongelma havaittaisiin riittävän ajoissa. Terveydenhuollon henkilöstön tulisi aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan liikakulutukseen lyhytneuvonnalla eli miniinterventiolla. Tällä tarkoitetaan lyhyttä, yleensä minuutin keskustelua potilaan kanssa alkoholin riskeistä, liikakäytöstä ja sen rajoista. Mini-interventio on tehokas silloin, kun alkoholiin ei ole vielä muodostunut riippuvuutta. (Alkoholiongelmaisen hoito 2008.) Mini-intervention avulla vähintään 10 % alkoholiongelmaisista asiakkaista vähentää alkoholinkäyttöään (Aalto ja Seppä, 2007). Käytännössä mini-interventio tarkoittaa lääkärin tai hoitajan kanssa käytävää keskustelua alkoholin käyttötavoista, sen mahdollisista haitoista ja alkoholin käytön hallinnan keinoista yhden - neljän normaalin vastaanottokäynnin yhteydessä (Alkoholiohjelma ). Mini-intervention avulla on tarkoitus tunnistaa
12 12 varhaisen vaiheen suurkuluttajat. Lyhytneuvonta sisältää tilanteen kartoituksen, asiakkaalle annettavan neuvonnan ja tuen. Tavoitteena on alkoholin kohtuukäyttö. Miniinterventiota voidaan kuvata sanalla RAAMIT. Jolloin R = rohkeus, A = alkoholitietous, A = apu, M = myötätunto, I = itsemääräämisoikeus ja T = toimintaohjeet. (Heljälä, Jurvansuu & Kuokkanen 2006, 13). Yhdysvalloissa, Tennesseen yliopistolla tehdyn tutkimuksen mukaan, miniinterventioon osallistuneiden henkilöiden alkoholin kulutus pieneni; viikossa otettujen annosten määrä väheni sekä juomatottumukset pienenivät kohtuulliselle tai turvalliselle tasolle. Tutkimuksessa käytettyjä mini-interventiota oli kolme ja ne olivat erityyppisiä. Ensimmäinen vaihtoehto sisälsi yhden tapaamiskerran, joka kesti alle 15 minuuttia, mutta lisäksi oli yksi seurantakäynti. Toinen vaihtoehto sisälsi yhden tapaamiskerran, joka kesti alle 5 minuuttia. Kolmas vaihtoehto sisälsi yhden tapaamiskerran, joka kesti alle 15 minuuttia. Parhaat tulokset saatiin mini-interventiolla, joka sisälsi lyhytneuvonnan lisäksi seurantakäynnin ja jossa käytettiin ainakin seuraavia elementtejä: asiakkaan antama palaute tapaamisista, ohjeiden antaminen ja tavoitteen asettaminen. (Whitlock, Polen & Green 2004.) Toisen amerikkalaisen tutkimuksen tulokset olivat varsin samantyyppisiä kuin edellisessä kappaleessa on kuvattu. Massachusettsissa toteutetussa tutkimuksessa todetaan, että lääkärin tai sairaanhoitajan pitämä lyhytneuvonta vähensi alkoholin kulutusta suuren riskin asiakkailla. Mini-interventioon osallistuneet saivat lehtisen, jossa kerrotaan terveyteen liittyvistä asioista yleisesti sekä 5-10 minuuttia kestävän neuvonnan alkoholin käytöstä. Lisäksi heitä rohkaistiin kysymään lääkäriltä tai hoitajalta mitä tahansa, mikä askarrutti mieltä. Mini-interventio toteutettiin normaalin vastaanoton yhteydessä. (Ockene, Adams & Hurley 1999.) Englantilaisen tutkimuksen mukaan alkoholin kulutus väheni mini-interventiohankkeen myötä. Hanke toteutettiin vuodeosastolla, jossa potilaille annettiin joko lyhytneuvonta tai alkoholin käyttöön liittyvää kirjallisuutta tai molemmat. Tutkimuksen mukaan tulokset eivät olleet merkittäviä vuodeosaston kannalta. (Watson 1999, 425.)
13 13 Kuten Alkoholiohjelman yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi on nostettu mini-interventio, myös työterveyshuollon mini-interventiohanke Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveyshuollon jokapäiväiseen käyttöön sekä Valtakunnallinen mini-interventioprojekti (VAMP) ovat edesauttamassa miniintervention tuomista osaksi terveydenhuollon ammattilaisen arkipäivää. VAMP on sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallinen mini-interventioprojekti, jonka tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon osaamista alkoholihaittojen ehkäisemisessä. VAMP:iin on sitoutunut 41 kuntaa, jotka käyttävät mini-interventiota terveyskeskuksissa työvälineenään. Hankkeen tarkoitus on saada mini-interventio jokapäiväiseksi työvälineeksi. VAMP-hanke sekä Alkoholiohjelma ovat yhdessä tuottaneet runsaasti aineistoa edesauttamaan mini-intervention tekemistä. (Aalto, Seppänen & Seppä 2008.) Lapin VAMP-aluekoordinaattori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Aimo Korpilähde on tehnyt selvitystä mini-intervention käytöstä terveydenhuollon ennaltaehkäisevän päihdetyön apuvälineenä. Hänen mielestään miniintervention käyttö on riittämätöntä. Korpilähde on havainnut, että nykyisen terveydenhuollon tilanne sekä ajan ja tiedon riittämättömyys ovat esteenä miniintervention käytölle. Työnjaon selkiinnyttäminen edesauttaisi mini-intervention käyttöä, koska lääkärit ja hoitajat vaihtuvat, potilaaseen ei perehdytä eikä näin ollen mini-interventiota tule otetuksi työvälineeksi. (Korpilähde 2008.) Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamien vuonna 2004 aloitettujen VAMP- ja Alkoholin suurkuluttajien mini-interventio työterveyshuollon jokapäiväiseen käyttöön hankkeiden aikana terveydenhuollon henkilöstön asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Vaikka toiminta on juurtunut työterveydenhuoltoon hitaammin kuin toivottiin, on työterveyshuollon henkilöstö lisännyt merkittävästi mini-intervention tekemistä hankkeiden aikana. (Seppä 2008, 3.) Hankkeiden tuloksista selvisi, että VAMP-hanke on otettu terveyskeskusten henkilökunnan keskuudessa pääosin myönteisesti vastaan. Vaikeuksia terveydenhuollon henkilökunnalla on edelleen riskirajojen muistamisessa, mini-intervention kohderyhmän tunnistamisessa sekä alkoholin kulutuksen laskemisessa. Myös henkilökunnan motivointi mini-intervention tekemiseen sekä asenteiden muuttaminen myönteisempään suuntaan alkoholin käyttöön puuttumisessa tuovat haasteita tulevaisuuteen. Kohderyhmäkunnissa oli sekä niitä terveydenhoitajia, jotka tekevät säännöllisesti mini-interventiota, mutta myös niitä työntekijöitä, jotka eivät puutu lainkaan potilaidensa alkoholinkäyttöön. Hankkeiden
14 14 aikana terveyskeskushenkilökunnan tieto alkoholiasioista ja alkoholin käytöstä on lisääntynyt. Myös mini-intervention tekeminen on VAMP:n aluekoordinaattoreiden mukaan lisääntynyt. (Seppänen, Aalto & Seppä 2008, 56.) Työterveyshuollon hankkeen tulokset osoittavat myös sen, että mini-interventiota toteutetaan edelleen liian suppeasti. Tutkimuksen alustavista tuloksista selvisi, että vain noin 15 % työterveyshuolloista tilastoi mini-interventiot, vaikka puolet työntekijöistä ilmoitti tehneensä mini-interventiota vuonna Työterveyshuollon henkilökunnan toiminta painottuu alkoholiongelmaisten hoitoon ennaltaehkäisevän työn sijasta. (Heljälä, Jurvansuu & Kuokkanen, 2008, 57). Työterveyshuollon hanke on edelleen kesken ja tämän hankkeen lopulliset tulokset eivät vielä ole tiedossa. Molempien hankkeiden toimintamallina on ollut motivoida henkilökunnan miniintervention tekemistä ja siirtää tietoja ja taitoja perustyössä olevalle terveydenhuollon henkilökunnalle. Toimintamallin avulla on pyritty saamaan toimintaan pysyvyyttä hankkeiden loppumisen jälkeen. (Seppä & Kuokkanen 2008, 59.) Hankkeiden aikana asenteet ja yleinen ilmapiiri ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi. Edellytyksiä mini-interventiotoiminnan jatkumiselle ovat rahoitus hankkeisiin, joiden avulla pyritään lisäämään ja ylläpitämään mini-interventiotoimintaa, henkilökunnan koulutus asialliseen kysymiseen sekä neuvonnan antamiseen. Myös potilastietojärjestelmien hyödyntäminen toiminnan seuraamiseksi ja kehittämiseksi luo omia haasteita. Lisäksi tarvitaan terveydenhuollon johdon sitoutumista miniinterventiotoiminnan edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden kannalta miniinterventiotoiminta on terveydenhuollon perustyössä huomioitava siten, että luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus säilyvät. Potilaalla on myös tärkeä osa miniinterventiotoiminnassa. Hänellä on oltava oikeus saada laadukasta tietoa alkoholinkäytöstään terveydenhuollon henkilökunnalta siten, että terveydenhuollon henkilökunta kohtelee häntä arvokkaasti syyllistämättä häntä runsaastakaan alkoholinkäytöstä. (Seppä 2008, )
15 15 Usein mini-interventio-keskustelu aloitetaan Audit-kyselyllä (Alcohol Use Disorders Identification Test). Audit-kysely on käytetyin seulontaväline, ja sen avulla on helppoa kartoittaa alkoholin riskikäyttöä. Testi on luotettava, ja se on nopea tehdä. Audit-testin kysymykset on laadittu siten, että vastauksesta saa monipuolisen kuvan vastaajan alkoholinkäytön riskeistä tai toisaalta siitä, että ongelmaa alkoholin käytössä ei ole. Testin tulos pisteytetään, ja sen avulla on tarkoitus löytää sellaiset henkilöt, joilla on riski alkoholisoitua. Tarkoitus on tunnistaa alkoholin mahdollinen tuleva riskikäyttö. Audit-lomakkeessa on 10 kysymystä, joihin vastataan ympyröimällä neljästä vaihtoehdosta itselle sopiva vastaus. (Päihdelinkki 2008.) Kymmenen pisteen Auditkyselyn seulontaraja on kahdeksan pistettä, ja toissijaisesti voidaan Audit-kyselystä käyttää myös lyhyttä, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarjaa, jolloin pisteraja on viisi. Suotuisin tulos kymmenen pisteen Audit-kyselyssä on nolla pistettä, jolloin lomakkeen täyttäjällä ei ole ongelmaa alkoholin käytössä. Huonoin tulos eli maksimipistemäärä on 40. (Alkoholiongelmaisen hoito 2008.) Päihderiippuvuus, suurkulutus ja kohtuukäyttö Alkoholin ongelmakäyttäjät hakeutuvat usein sairaalahoitoon vasta siinä vaiheessa, kun heidän sairautensa on pitkälle edennyt fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen sairauden yhdistelmä (Watson 1999, 425). Alkoholia käyttävä henkilö ei yleensä itse näe juomisesta aiheutuvaa ongelmaansa, eikä hän omasta mielestään juo liikaa. Henkilö, joka on päihderiippuvainen, ei yleensä kykene hallitsemaan alkoholin käyttöään; vaihtoehto on silloin vain joko täysraittius tai riippuvuuskäyttö. Alkoholin kohtuukäytöksi sanotaan sitä, jos mies juo alle 15 ja nainen alle 10 annosta (annos=1 pullo keskiolutta tai 12 cl lasi viiniä tai 4 cl viinaa) viikossa siten, että mainitut määrät jakautuvat usealle päivälle. Alkoholin suurkulutuksen varhaisvaiheesta puhutaan silloin, kun alkoholin käytöstä aiheutuu haittaa, vaikka käyttömäärät olisivat pienempiä kuin edellä mainitut rajat. Tällainen haitta on esimerkiksi silloin, kun henkilö ei kykene töihin seuraavana aamuna krapulan vuoksi tai jos alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia perhesuhteissa. (Havio ym. 2008, 17, ) Alkoholin suurkulutuksen raja miehillä on 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa. Suurkulutuksen kertaraja on miehillä 7 annosta päivässä ja naisilla 5 annosta päivässä. Kun alkoholin suurkulutuksen rajat ovat ylittyneet, kehittyy henkilölle todennäköisesti
16 16 alkoholiriippuvuusoireyhtymä eli alkoholismi. (Salaspuro & Aho 2005.) Tärkeää on huomata, että kun puhutaan suurkulutuksen rajoista, sillä ei kuitenkaan ole tarkoitus määritellä niin sanottua turvallisen juomisen rajaa. Lisäksi tulee huomioida, että rajaarvot eivät muutenkaan sovellu kaikille, kuten ikääntyneille, raskaana oleville, alkoholiriippuvaisille, masentuneelle tai sellaisille, joilla on jokin tietty lääkitys. (Aalto 2009, 891.) Alkoholismi aiheuttaa niin suurta riippuvuutta, että arkielämän toiminnoista ei voi enää suoriutua ilman alkoholia. Alkoholiriippuvuuden todennäköisyyttä lisäävät: omien vanhempien alkoholismi, lapsuudessa koetut epäedulliset ympäristöolosuhteet sekä nuorena aloitettu alkoholin, tupakan ja huumeiden kokeilu. (Havio ym. 2008, ) Alkoholin kohtuu- ja liikakäytön välistä rajaa on hankala määritellä. Alkoholinkäytön riskirajat ovat ohjeellisia sekä niiden aiheuttamat haitat ja suuruus vaihtelevat yksilöittäin. Alkoholin kohtuukäytöstä ei todennäköisesti ole haittaa, mutta runsaasti alkoholia käyttävällä tietyt terveysriskit kasvavat suhteessa juotuun alkoholimäärään. Vuorokaudessa 25 g alkoholia lisää tiettyjen sairauksien riskiä. Naisilla käytön riskiraja on miehiä matalampi. Riskirajan ylittymisen merkkejä ovat myös viikoittainen humalajuominen sekä alkoholinkäytöstä aiheutuvat ongelmat. (Salaspuro & Aho 2005.) 2.3 Sairaanhoitaja varhaisvaiheen päihdehoitotyössä perusterveydenhuollossa Behmin tekemässä tutkimuksessa sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat käyttivät alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa asiakkaan psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen voinnin sekä hänen kokonaistilanteensa havainnointia. Hoitajat olivat kuvanneet tunnistavansa alkoholin suurkulutusta havainnoimalla, erilaisten tapaturmien yhteydessä, asiakkaan voinnin perusteella sekä hoitajan ominaisuuksia hyödyntämällä. Tutkimuksessa hoitajat kuvasivat tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaan alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseen. Tunnistamista vaikeuttivat tekijät, jotka liittyivät asiakkaaseen ja hänen kohtaamiseensa. Asiakas saattaa pitää julkisuuskuvaa yllä sekä vältellä puhumista alkoholinkäytöstään. Vaikeuttavia tekijöitä olivat myös lyhyet tapaamiset asiakkaiden kanssa, kohtaamistilanteen luonne, alkoholin suurkulutuskäsitteen sekä oman roolin epäselvyys. Lisäksi hoitajat olivat kuvanneet oman tieto-
17 taidon ja menetelmien puutteellisuutta sekä työvälineiden valikoiman vähyyttä tai niiden puuttumista. (Behm 2005, ) 17 Varhaisvaiheen päihdehoitotyötä estäväksi tekijäksi nousee koulutuksen puute, joka tulee tutkimuksen sairaanhoitajien haastatteluissa ilmi: Paljon ois suurkuluttajia, jos tunnistais. Myös yhteisten toimintamallien puuttuminen nousee esille tutkimuksen tuloksissa. Behmin mukaan hoitajilla on vastuuta ja velvollisuuksia, mutta ei tiedetä millä tasolla päihdetyön osaaminen on. (Behm 2005, 75, 83.) Behmin tutkimuksesta ilmenee, että hoitajat tunnistavat alkoholin suurkulutuksen usein ulkoisten tunnusmerkkien avulla. Hoitajat havainnoivat alkoholin suurkulutusta alkoholin hajun, asiakkaan ulkonäön ja olemuksen, hänen käytöksensä sekä toimintansa avulla. Behmin tutkimuksessa hoitajat kuvasivat käyttävänsä alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa Audit-testiä, sekä lisäksi vaihtelevasti Audit-testiin yhdistettynä myös muuta kirjallista materiaalia, alkometriin puhalluttamista sekä laboratoriokokeita. Tutkimuksen tuloksien mukaan osa hoitajista suhtautui Audit-kyselyyn kriittisesti, vaikka vuoden 2005 Käypä hoito -suosituksen mukaan Audit on paras ja toimivin alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa käytetty kyselylomake. Behmin tutkimuksen mukaan hoitajat kuvasivat, että alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen on yhteistyötä sekä asiakkaan että moniammatillisen tiimin kanssa. Lisäksi se vaatii potilas- ja asiakastietojen käyttöä työvälineenä, jolloin kirjaamisen tärkeys korostuu. (Behm 2005, ) Samanlaisia tuloksia löytyy myös vuoden 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Potilastiedon välittäminen eri yhteistyötahojen välillä on tärkeää. Mini-interventio toiminnassa korostuu kirjaamisen tärkeys. Hoidon jatkuvuus varmistetaan kirjaamalla kaikki huomiot alkoholinkäytöstä sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa työssä. Kirjaamisessa tulee huomioida potilaan käyttämät alkoholimäärät, laadut ja juomistiheydet. Nämä tiedot auttavat potilaan alkoholitottumusten seuraamisessa. Kattava kirjaaminen potilaan alkoholinkäytön tottumuksista auttaa myös mittaamaan hoidon laatua ja lisäksi saadaan tilastointitietoa. Myös Audit-lomakkeen helppo
18 18 saatavuus eri potilasjärjestelmistä edesauttaa sen käyttämistä vastaanottotilanteissa. Mini-intervention kirjaamisessa korostuu koulutuksen jatkuvuus, jotta myös uudet työntekijät kirjaavat mini-interventiot. (Korpilähde, Tarhala & Paanila 2008, 44.) Hoitajien oma käsitys merkityksestään varhaisvaiheen päihdehoitotyössä herätti lisäkysymyksiä siihen, miten merkitystä voisi mitata tai mitä sillä lopulta tarkoitetaan. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat olivat kuvanneet, että heillä on monenlaisia eri rooleja varhaisvaiheen päihdehoitotyössä. Merkittäviä rooleja koettiin puheeksi ottajana, tunnistajana, ehkäisijänä, herättelijänä, tilaisuuden antajana, auttajana, tavoittajana, seulojana sekä kontrolloijana. Behmin mukaan Mielenkiintoista olisi pohtia enemmänkin sitä, mikä on hoitotyön rooli varhaisvaiheen päihdehoitotyössä?. Tutkimuksessa on todettu, kuinka tärkeää olisi, että mini-interventiossa voisi olla oma alue perusterveydenhuollon sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. (Behm 2005, ) 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päihteidenkäytön varhaista tunnistamista ja arvioida mini-intervention käyttöä perusterveydenhuollon arkityössä sairaanhoitajan näkökulmasta. Tutkimukselle asetettiin varsin kunnianhimoinen tavoite. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jotta tutkimuksen tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi kehitettäessä sairaanhoitajan taitoja tunnistaa ajoissa ja ottaa puheeksi päihteiden käyttö. Tutkimustehtäviksi muodostuivat seuraavat neljä kysymystä: 1. Miten sairaanhoitajat tunnistavat asiakkaan päihteiden käytön? 2. Millaiseksi hoitajat kokevat päihteiden käytöstä puhumisen asiakkaan kanssa? 3. Millaiseksi hoitajat kokevat mini-intervention käytön? 4. Millaista tietoa hoitajat kokevat tarvitsevansa tunnistaakseen päihteiden käytön sekä toteuttaakseen mini-interventiota?
19 19 4 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Tutkimuksen aineisto Tämän laadullisen opinnäytetyön aineiston muodosti neljä haastattelua. Haastateltavat työskentelevät Kuopion kaupungin perusterveydenhuollossa sairaanhoitajina. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla perusterveydenhuollossa työskenteleviä sairaanhoitajia päihteiden käytön varhaisesta tunnistamisesta sekä mini-intervention käytöstä. Kohderyhmämme muodostui sairaanhoitajista, jotka tutkimuksen toimeksiantajan yhteyshenkilö oli meille etukäteen valinnut. Yhteyshenkilömme oli valinnut haastateltavat sillä perusteella, että heillä on henkilökohtaista työkokemusta mini-intervention käytöstä sekä työskentelystä alkoholiongelmaisten kanssa. Haastateltavia valittaessa on tärkeää, että haastateltavilla on omakohtaista kokemusta tutkittavasta teemasta tai asiasta (Vilkka 2005, 114). Laadullista tutkimusta tehtäessä on tärkeää valita haastateltavaksi ne henkilöt, joiden oletetaan tietävän parhaiten tutkittavasta ilmiöstä. Näin ollen haastateltavien valinta ei voi olla sattumanvarainen, vaan tutkimuksen tarkoitukseen sopiva sekä harkittu. (Tuomi & Sarajärvi 2006, ) 4.2 Tutkimuksen menetelmä Valitsimme tutkimusmenetelmäksi laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän. Laadullinen tutkimusmenetelmä sopii opinnäytetyömme menetelmäksi, sillä tutkittua tietoa valitsemastamme aiheesta ei ole paljoa. Lisäksi perusteluna menetelmän valinnalle oli se, että tutkimuksessa pyritään kuvaamaan perusterveydenhuollossa toimivien sairaanhoitajien kokemuksia. Tutkimuksen menetelmäksi olisi voinut valita myös määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, mutta koska halusimme
20 hoitajien henkilökohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä, laadullinen tutkimusmenetelmä soveltui paremmin opinnäytetyöhömme. 20 Laadullisen tutkimuksen avulla selvitetään ihmisen käyttäytymisen syitä sekä tutkittavaan aiheeseen liittyviä merkityksiä. Merkitys voi olla kokemus, joka on aina haastateltavan omakohtainen. Se voi olla myös käsitys, joka kertoo tavasta, jolla yhteisössä ajatellaan. Laadullisen menetelmän tavoite ei ole ehdottoman totuuden löytäminen, vaan lähinnä kuvata kokemuksia tai käsityksiä. (Vilkka 2005, ) Aineistonhankinnan suoritimme tekemällä teemahaastatteluja. Valitsimme aineistonkeräysmenetelmäksi teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelun, koska sen etuna on joustavuus. Haastattelun edetessä haastattelijalla on näin mahdollisuus toistaa kysymys, selventää ilmauksia, oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä sekä keskustella haastateltavan kanssa haastattelun aikana. Joustavuutta lisää myös se, että haastattelija voi esittää kysymykset, missä järjestyksessä hän katsoo aiheellisimmaksi. (Tuomi & Sarajärvi 2006, 75.) Teemahaastattelun etu on myös se, että haastateltavalle voi esittää jatkokysymyksiä sen mukaisesti, mitä lisäkysymyksiä haastattelun aikana nousee esille. Teemahaastattelun tarkoitus on pyrkiä löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen tai tutkimustehtävien mukaisesti. Teemahaastattelussa etukäteen valitut teemat pohjautuvat tutkittavasta aiheesta jo tiedettyyn tietoon. (Tuomi & Sarajärvi 2006, ) Tutkimuksen haastattelu (liite 1) muokattiin opinnäytetyön viitekehyksen perusteella ja toimeksiantajan ehdottamien aihepiirien pohjalta. Haastattelun neljä teemaa ovat samat kuin tutkimuksen tehtävät. Aluksi haastateltaviin otettiin yhteyttä sähköpostitse. Heille kerrottiin opinnäytetyöstä aiheen ja ehdotettiin alustavasti haastattelujen aikataulua. Haastatteluajat sovittiin puhelimitse haastateltavien kanssa heidän aikataulujensa mukaisesti. Haastattelut toteutettiin sairaanhoitajien omilla työpaikoilla, heidän omissa työhuoneissaan.
21 Haastattelut suoritettiin neljän päivän aikana kesäkuussa Haastattelut tapahtuivat sairaanhoitajien normaalien työvuorojen aikana. 21 Haastateltaville lähetettiin teemahaastattelun neljä kysymystä sähköpostitse ennen haastattelua, jotta he pystyivät tutustumaan aiheeseen. Haastattelussa on tärkeintä saada mahdollisimman paljon tietoa tutkittavasta aiheesta ja siksi haastattelukysymykset tulisi antaa haastateltaville etukäteen (Tuomi & Sarajärvi 2006, 75). Haastattelun teemat (liite 3) oli esitetty muodossa: Millaiseksi hoitajat kokevat tai Millaista osaamista hoitajat kokevat tarvitsevansa, jolloin osa hoitajista oli käsittänyt, että heidän tulee vastata kysymyksiin usean hoitajan näkökulmasta. Tarkoitus oli siis vastata vain omasta näkökulmasta. Tämä selvennettiin haastattelun yhteydessä. Haastateltaville kerrottiin haastattelun alussa opinnäytetyön aihe, tarkoitus ja tavoitteet. Haastateltavat allekirjoittivat haastatteluun suostumuslomakkeet (liite 2) kahtena kappaleena ja molemmille osapuolille jäi omat kappaleensa lomakkeista. Haastateltavat antoivat lomakkeella suostumuksensa haastattelun käyttämiseen opinnäytetyössä sekä haastattelun nauhoittamiseen. Heille myös kerrottiin, että nauhoitukset tuhotaan poistamalla ne sanelukoneesta haastattelujen litteroinnin eli aukikirjoittamisen jälkeen. Haastateltaville kerrottiin haastattelun luottamuksellisuudesta sekä heidän anonyymiydestään. Haastattelujen avulla oli tarkoitus saada riittävän kattava aineisto, jolla saadaan vastaukset tutkimustehtäviin. Haastattelujen kestot olivat min ja ne nauhoitettiin aineiston analysointia varten. Haastatteluja varten varattu aika oli riittävä kaikkien kysymysten esittämiseen. Kaksi haastattelua teimme yhdessä siten, että toinen haastatteli ja toinen havainnoi. Havainnoitsijan tehtävänä oli kirjata paperille haastattelutilanteesta nousevat huomiot. Toiset kaksi haastattelua jouduimme tekemään ilman havainnoitsijaa aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi.
22 22 Olimme rajanneet alun perin haastateltavat viiteen henkilöön, mutta neljän haastattelun jälkeen havaitsimme haastattelujen vastausten samankaltaisuuden. Laadullisessa tutkimuksessa aineisto on riittävä, kun sen saturaatio on täyttynyt. Saturaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa aineisto alkaa toistaa itseään eikä tutkittavasta aiheesta nouse enää esiin mitään tutkimusongelman kannalta uutta tietoa. (Tuomi & Sarajärvi 2006, 89.) 5 AINEISTON ANALYYSI Opinnäytetyömme aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisissa tutkimuksissa. Se on menetelmä, jota voidaan käyttää yksittäisenä metodina, mutta se antaa myös mahdollisuuden tehdä monenlaista tutkimusta. Sisällönanalyysiä voidaan pitää myös väljänä teoreettisena kehyksenä, joka voidaan liittää monenlaisiin erilaisiin analyysikokonaisuuksiin. Sisällönanalyysin ensimmäisenä vaiheena on päättää, mikä aineistossa on kiinnostavaa. Tämän jälkeen aineisto käydään läpi ja merkitään ne asiat, jotka tukevat kiinnostusta. Seuraava vaihe analyysissä on rajata kaikki muu pois tutkimuksesta ja kerätä merkityt asiat yhteen ja erikseen aineistosta. Rajatusta aineistosta luokitellaan, teemoitetaan tai tyypitellään aineisto. Teemoittelun avulla saadaan ryhmiteltyä aineistosta esille nousevia aihepiirejä. Analyysin viimeinen vaihe on kirjoittaa saaduista tiedoista yhteenveto. (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) Sisällönanalyysillä kuvataan dokumenttien sisältöä sanallisesti. Näin pyritään luomaan tutkittavasta aiheesta selkeä ja tiivistetty kuvaus. Induktiivinen eli aineistolähtöinen analyysi on kolmivaiheinen prosessi, jossa ensimmäiseksi aineisto redusoidaan eli pelkistetään. Pelkistämisen tarkoitus on karsia aineistosta epäolennaiset asiat pois. Toinen vaihe on aineiston ryhmittely eli klusterointi. Klusteroinnilla on tarkoitus käydä aineiston alkuperäisilmaukset tarkasti läpi ja näin saada aineistoa ryhmiteltyä siten että
23 aineistosta etsitään samankaltaisuuksia. Kolmantena vaiheena on teoreettisten käsitteiden luominen eli abstrahointi. (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) 23 Aineisto voidaan analysoida myös deduktiivisen tutkimusmenetelmän periaatteita noudattaen. Tällöin analyysiä ohjaa teema, käsitekartta tai aikaisempaan tietoon perustuva malli. Analyysirungon muodostaa aikaisempi tieto, johon etsitään aineistosta sisällöllisesti sopivia asioita. Kuten induktiivisessa sisällönanalyysissä, samaan tapaan deduktiivisessa sisällönanalyysissä muodostetaan aineistosta kategorioita. Toisaalta analyysirunko voi olla jäsennelty, jolloin aineistosta poimitaan siihen sopivia asioita. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 7-8.) Aloitimme opinnäytetyön analysoinnin aineistolähtöisesti. Kuuntelimme kaikki neljä haastattelua useaan kertaan. Jaoimme haastattelut siten, että kumpikin litteroimme eli aukikirjoitimme kaksi haastattelua sana sanalta, huomioiden tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden periaatteita jättämättä yhtään sanaa haastattelusta pois. Tämän jälkeen luimme aukikirjoitetut haastattelut ja perehdyimme niiden sisältöön. Haastattelujen litteroidusta aineistosta eroteltiin olennaiset asiaryhmät käyttämällä eri värejä alleviivaukseen. Näin aineistosta saatiin erotettua eri teemat. Värikynien käyttö mahdollisti myös sen, että tarvittaessa pystyttiin palaamaan tiettyihin aineiston teemoihin ja tarkentamaan esille nousseita asioita. Alkuperäisilmaukset koottiin Excel-taulukkoon (taulukko 1). Taulukon toiseen sarakkeeseen muodostettiin pelkistetyt ilmaukset ja kolmanteen sarakkeeseen alaluokat. Redusoinnin jälkeen totesimme, että aineisto typistyy liikaa ja haastattelujen ydin häviää. Tässä vaiheessa jatkoimme aineiston käsittelyä deduktiivisesti. Kokosimme alaluokat yhteen haastattelun neljän teeman mukaisesti siten, että kuhunkin teemaan ryhmiteltiin siihen kuuluvat vastaukset. Kun alaluokat oli ryhmitelty, aloimme muodostaa niistä tuloksia. Taulukko 1. Esimerkki analysoinnista Tutkimuskysymys Alkuperäisilmaus Pelkistetty ilmaus Alaluokka
24 24 3.Millaiseksi hoitajat kokevat mini-intervention käytön? Miten valitset asiakkaat, joille puhut alkoholin käytöstä? Vaikuttaako potilaan ulkonäkö miniintervention käyttöön? Arvioitko ulkonäön perusteella, kuka käyttää alkoholia? Diabetesohjauksen yhteydessä, jos siinä tulee esille, niin se on sitten jo eri asia. En ulkonäön perusteella, jos se liittyy hänen sairauteensa ja tullee siinä esille. Niin silloin. Hoitaja puhuu alkoholinkäytöstä diabetesohjauksen yhteydessä, mikäli asia tulee esille. Hoitaja ei arvioi ulkonäön perusteella käyttääkö asiakas alkoholia, mikäli se ei liity tämän sairauteen ja tule sen myötä esille. Alkoholinkäytöstä puhutaan vain jos se sopii asiayhteyteen. Hoitaja ei arvioi alkoholinkäyttöä ulkonäön perusteella. 6 TULOKSET 6.1 Haastateltavien taustatiedot Haastattelimme neljää naispuolista sairaanhoitajaa, jotka toimivat Kuopion kaupungin perusterveydenhuollossa. Haastateltavilla on monipuolista työkokemusta useasta eri työyksiköstä. Haastateltavien ikä oli vuotta, ja sairaanhoitajan ammatissa he olivat olleet 7 20 vuotta. 6.2 Haastattelun teemat
25 Sairaanhoitajien kokemuksia asiakkaiden päihteidenkäytön tunnistamisesta ja alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksesta Sairaanhoitajilta kysyttiin, miten he tunnistavat asiakkaiden päihteidenkäytön. Vastauksista ilmeni, että päihteidenkäytön tunnistaminen on tapauskohtaista. Yleisimmin päihteidenkäytöstä kysyttiin diabeteksen neuvonnan ja muun hoidon yhteydessä, verenpainetarkastuksissa, kolesterolineuvonnassa sekä laboratoriokokeissa ilmenneiden kohonneiden arvojen, esimerkiksi maksa-arvojen perusteella. Myös perussairauksien ja yleisen voinnin perusteella voidaan tunnistaa asiakkaan päihteiden käytössä olevan ongelmaa. Sairaanhoitajat kertoivat, että päihteidenkäyttö otetaan puheeksi ajokorttitarkastusten yhteydessä, jos asiakkaan täyttämän Audit-testin pisteet ovat korkeat. Vastausten mukaan päihteidenkäyttö otetaan puheeksi myös silloin, jos asiakkaalle on sattunut usein tapaturmia erityisesti viikonloppuna ja hänellä on paljon käyntejä päivystyksessä. Tapaturmista lueteltiin esimerkeiksi kaatumiset, nilkan murtumat, palovammat ja pään vammat. Päihteiden käyttöä voi epäillä myös, mikäli niin sanottu normaaliperheen isä tai äiti alkaa käydä useammin vastaanotolla erilaisten tapaturmien vuoksi. Vastauksista ilmeni myös, että päihteidenkäytön voi tunnistaa esimerkiksi sairaslomatarpeena tai muuna toistuvana tarpeena. Päihteidenkäyttöä tunnistettiin myös asiakkaan yleisvoinnin, yleisen habituksen, kuten pöhöttyneisyyden, viinan hajun ja epäsiisteyden perusteella. Sairaanhoitajat kertoivat, että esimerkiksi maanantaiaamuna vastaanotolle tulevalta asiakkaalta, josta selvästi näkee päällepäin hänen olevan joko krapulassa tai humalassa tai hän haisee vanhalta viinalta, kysytään päihteidenkäytöstä. Nämä asiakkaat ovat yleensä sairaslomaa vailla. Yhdestä vastauksesta ilmenee, että sairaanhoitaja puhalluttaa nämä asiakkaat, mikäli hän epäilee asiakkaan olevan humalassa. Sairaanhoitaja kertoi myös kirjaavansa potilastietoihin nämä esille tulleet asiat asiakkaan päihtymyksestä ja puhalletuista promilleista.
26 26 Sairaanhoitajien vastauksista tuli esiin myös se, että heidän vastaanotollaan käy vähän työikäisiä tai nuoria asiakkaita, joskin nuoria käy nykyään entistä enemmän. Sairaanhoitajat kertoivat, että vastaanottokäynnit ovat usein satunnaisia ja lyhyitä. Päihteidenkäytön tunnistamista vaikeuttaa myös se, että suurin osa asiakkaista ei käy sairaanhoitajan vastaanotolla, vaan he menevät suoraan lääkärin vastaanotolle. Tällöin sairaanhoitaja ei välttämättä pysty havainnoimaan mahdollista asiakkaan päihteidenkäytön ongelmaa. Haastatteluista ilmenee, että päihteidenkäytöstä puhumista pidetään myös lääkärin asiana. Päihteidenkäytöstä puhumista pidettiin myös keskustelunaiheena, josta asiakkaat eivät varmastikaan haluaisi mielellään keskustella, joten vastauksista ilmenee myös, että sitä kysyttiin harvoin tai ei ollenkaan. Tässä pidettiin ongelmana ohjeistuksen puutetta siitä, kuinka tunnistaa asiakkaan päihteiden käyttö. Vastaajat haluaisivat kuitenkin kunnostautua päihteiden käytöstä puhumisessa. Vastausten mukaan osa sairaanhoitajista kysyy suoraan päihteiden käytöstä: Kun ensimmäisen kerran uskaltaa kysyä, että käytätkö viinaa, niin sitten siihen kynnys on tosi matala. Vastauksista ilmenee, että sairaanhoitajan on uskallettava ottaa puheeksi alkoholinkäyttö ja esitettävä tarkkoja kysymyksiä päihteiden käytöstä, jos yhtään epäilee alkoholin liikakäyttöä. Asiakkaiden kerrottiin myös kieltävän alkoholinkäyttönsä sairaanhoitajan häneltä sitä kysyessä. Nämä asiakkaat kuitenkin kertoivat myöntävänsä lopulta päihdeongelmansa, kun sairaanhoitajan esittämät laboratoriotulokset kertovat suoraan asiakkaan alkoholinkäytöstä. Sairaanhoitajilta kysyttiin, onko päihteidenkäytön tunnistamisessa sukupuolien välisiä eroja. Vastauksien mukaan naiset ovat ehkä vähän levottomampia ja vilkkaampia ja yrittävät peitellä humalaisuuttaan. Naiset myös loukkaantuvat herkemmin, mikäli heiltä kysytään päihteidenkäytöstä. Miesten kanssa päihteidenkäytöstä puhuminen koettiin helpommaksi. Kaikkien haastateltavien vastauksista tuli päällimmäisenä esiin se, että päihteidenkäytön varhainen tunnistaminen on vaikeaa ja sen puheeksiottaminen on hankalaa. Haasteelliseksi koettiin ne asiakkaat, joista ei päällepäin näy päihteidenkäyttö. Eräs hoitaja ei arvioi ulkonäön perusteella, käyttääkö asiakas alkoholia, mikäli se ei liity
27 27 tämän sairauteen ja tule sen myötä esille tai asiakkaan yleinen habitus ei tuo esille päihteidenkäytön mahdollista ongelmaa. Toinen hoitaja arvioi, että alkoholin käytön ongelmaa voi kuitenkin arvioida ulkoisesta olemuksesta: Sivistynyttä juoppoo, joka on työssäoleva, mutta joka voi viikonloppuna ja illalla juopotella, sitä ei välttämättä tunnista muuta ku siitä pöhöttyneestä olemuksesta ja kasvojen turvotuksesta. Helpoimmaksi koettiin niiden asiakkaiden päihteidenkäytön tunnistaminen, joilla jo on riippuvuus alkoholiin, sekä sekakäyttäjien tunnistaminen. Niille asiakkaille, joilla tiedetään jo olevan päihteidenkäytön ongelmaa, oli vastaajien mielestä helpompi puhua suoraan alkoholinkäytöstä kuin vasta-alkajille ja nuorille. Esimerkiksi haavapotilaiden hoidon yhteydessä päihteidenkäytön tunnistaminen koettiin helpoksi asiakkaan huonon hygienian vuoksi. Sairaanhoitajat kertoivat haavapotilaiden olevan toisinaan alkoholisteja. Näille haavapotilaille sairaanhoitajat kertoivat pitävänsä ohjausta siitä, kuinka alkoholi hidastaa haavojen paranemista ja ohjeistavan asiakkaita olemaan päihteettömiä, jotta haava voi parantua. Sairaanhoitajilta kysyttiin, tuntevatko he alkoholiongelmaisen Käypä hoito - suosituksen, kuinka he arvioivat sitä ja käyttävätkö he sitä työssään. Kaikki vastanneet sairaanhoitajat olivat jossain vaiheessa lukeneet alkoholiongelmaisen Käypä hoito - suosituksen. Osa vastanneista hoitajista ei ollut tarkkaan tutustunut Käypä hoito - suositukseen, osa tunsi pääpiirteittäin siitä peruslinjat ja pääpiirteet. Sairaanhoitajat tiesivät alkoholinkäytön riskirajat sekä varhaisen puuttumisen merkityksen, mutta puheeksiottaminen ja tunnistaminen oli kuitenkin suurimmaksi osaksi vähäistä, koska ohjeistus tähän heidän mielestään puuttuu. Eräs sairaanhoitaja kertoi alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suosituksesta saavansa hyvää osviittaa, vaikka ei ollutkaan siihen tarkkaan tutustunut. Toinen sairaanhoitaja kertoi, että alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus antaa tarkat ohjeet, se on selkeä ja helppo käyttää ja siinä on paljon asiallista tietoa.
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotAudit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)
Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotPia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotAlkoholiohjelma ja mini-interventio
Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotAlkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala
Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja
LisätiedotAlkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009
Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotHoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)
Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotAlkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto
Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotKysely päihdeasioista kaupungin asukkaille
Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotSuomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
LisätiedotAlkoholin käyttööön puuttuminen
Alkoholin käyttööön puuttuminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotTerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.
TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotKannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi
Kannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi Terveydenhoitajapäivät 2019, Rovaniemi kim.kannussaari@ehyt.fi 050 597 7555 @KimKannussaari Elinaikainen käyttö (15 69-vuotiaat)
LisätiedotPäihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
LisätiedotSuurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotVarhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta
LisätiedotTYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA
TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden
LisätiedotAlkoholiohjelma 2004 2007
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123
LisätiedotTervetuloa Terveyspiste-päiville!
Tervetuloa Terveyspiste-päiville! Koulutuspäivien tavoitteet 1. Välittää osallistujille sellaista tietoa aivoterveyden edistämisestä sekä päihteiden käytön haittojen ehkäisemisestä, jota voi hyödyntää
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotAlkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin
LisätiedotPäihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014
Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotSuunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa
Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotKohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä
LisätiedotTerve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi
Terve 1: Terveyden perusteet Luku 10: Alkoholi Alkoholi suomalaisten yleisin päihde päihdyttävä aine etanoli eli etyylialkoholi vaikuttaa keskushermostoon alkoholipitoisuus tilavuusprosentti = kuinka monta
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotSuomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL
Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotKysely suomalaisille alkoholismista. Pohjoisranta Burson-Marsteller syksy/2018
Kysely suomalaisille alkoholismista Pohjoisranta Burson-Marsteller syksy/2018 1 Kyselyn taustat Kansalaiskysely toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa syyskuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1 000 18 0-vuotiasta
LisätiedotKoskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko
LisätiedotSuomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä
LisätiedotKuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
LisätiedotPuhutaanko alkoholin käytöstäsi?
Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotMiten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä
Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,
LisätiedotTtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto
Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotLäänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.
Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
Lisätiedot-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla
A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen
LisätiedotGERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS
GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotProsessikaaviosta käytännön toiminnaksi
Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotAVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn
AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotLataa Hoitohenkilökunnan käsityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä - Heidi Sipiläinen
Lataa Hoitohenkilökunnan käsityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä - Heidi Sipiläinen Lataa Kirjailija: Heidi Sipiläinen ISBN: 9789526121314 Sivumäärä: 116 Formaatti:
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotNUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA
NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka
Lisätiedot