MONIALAISET LIIKETTÄ LIIKETOIMINTAAN VOL. 2. Kaija Sääski

Transkriptio

1 MONIALAISET LIIKETTÄ LIIKETOIMINTAAN VOL. 2 T O I M I T TA N U T Kaija Sääski

2 LIIKETTÄ LIIKETOIMINTAAN VOL. 2 Toimittanut Kaija Sääski 1

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) KUOPIO p f julkaisut@savonia.fi Copyright 2016 Savonia-ammattikorkeakoulu ja tekijät 1. painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. ISBN (painettu) ISSN ISBN (PDF) ISSN Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 4/9/2016 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Taitto ja ulkoasu: Tapio Aalto Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

4 Alkusanat... Salla Willman Ruisleivällä maailmalle Ulla Pekkarinen Ripsiväri vlogissa... Jari-Pekka Jääskeläinen 4 minuutissa vieraalla kielellä!... Raisa Leinonen Tekeminen kotouttaa parhaiten... Kaija Sääski Tunnetta liikaa osaamista liian vähän... Esa Viklund Valtaisaa vaikuttavuutta... Salla Willman Kenen vastuulla into on?... Kai Selander Pääsykokeet Valitseeko elämänuran äitisi?... Jari-Pekka Perttison Kyllä Islanti opettaa!... Jouni Vornanen Palvelua, pyydän... Kaija Sääski Paha muuttuu hyväksi, hyvä paremmaksi... Esa Viklund Yrittäisinkö yrittäjänä?... Jouni Vornanen Valittajat... Petteri Alanko Kokemuksesta elämykseen... Jari-Pekka Jääskeläinen Olympialaiset yrittäjyyden hengessä... Raisa Leinonen Digiloikalla töihin... Kaija Sääski Bisnes tuo hyvinvointia hyvinvointi luo bisnestä

5 4 Esa Viklund Mikä sinusta tulee isona? Ulla Pekkarinen Haista home asuntokaupassa! Kai Selander 50-vuotias! Nyt on hyvä hetki ryhtyä pitkäaikaistyöttömäksi Salla Willman Onko helppous trendi?... Raisa Leinonen Kuopiosta Saimaan paras vierasvenesatama... Kaija Sääski 7-kerroksinen luksustalo Kuopion tuomiokirkon tontilla Esa Viklund Yrittäjyyden roolimalleja Ulla Pekkarinen Mediaseksikäs metsä... Jari-Pekka Jääskeläinen Tubettamalla Koreaan!... Jari-Pekka Jääskeläinen Kateuden siemeniä joka tuutista, kerran vuodessa! Salla Willman Nam, hyönteisiä!... Salla Seppänen Sivistys ja asiantuntijan ammattiin kouluttautuminen Esa Viklund Olen työmarkkinoiden käytettävissä Kai Selander Valistuksen aikana asioita selitettiin järjellä tämä aate alkoi hiipua 1770-luvulla... Salla Willman Tehdäänkö töitä vain työpaikalla? Jari-Pekka Jääskeläinen Ennen nuoret perustivat rock-yhtyeen, nyt startup yrityksen! Raisa Leinonen Kulttuurisia innovaatioita... Kaija Sääski Pikkumusta kiehtoo

6 Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut pulvinar porttitor neque, ac porta tortor sodales nec. Nam posuere ullamcorper bibendum. Praesent faucibus tellus eu risus pulvinar, ac dapibus lorem interdum. Morbi urna ante, consectetur id nulla sed, euismod finibus mi. Sed dui felis, commodo sit amet augue sed, lacinia laoreet lorem. Morbi orci sem, egestas vitae pulvinar in, ultricies at diam. Curabitur hendrerit metus at gravida iaculis. Nulla fringilla, lacus quis tempus pretium, ligula dui facilisis ligula, sed luctus nulla ligula eget justo. Nunc a elit lorem. Vestibulum mauris lorem, pretium sollicitudin metus et, pulvinar varius augue. Donec vel urna egestas, laoreet tortor a, lobortis lectus. Nullam quis lacinia dolor. Nunc ligula orci, lobortis laoreet faucibus at, auctor imperdiet sapien. Curabitur sit amet tristique erat. Aenean a semper sem. Aenean at viverra odio. Etiam a vestibulum nunc, non ullamcorper magna. Cras in felis quis libero congue pharetra. Curabitur enim sem, ullamcorper eu urna et, dapibus consectetur odio. Aenean commodo, sapien ac interdum imperdiet, sapien purus ultricies diam, finibus sollicitudin arcu dolor eget mi. Quisque sapien erat, dictum pharetra semper eget, viverra vel nulla. Aenean a felis blandit dolor pulvinar suscipit. Nunc eget molestie dui. Nulla maximus neque nulla, vitae pellentesque tellus malesuada interdum. Nulla varius venenatis sem. Nulla tellus dolor, efficitur nec placerat quis, pretium nec orci. Quisque eleifend, erat ut tempor hendrerit, ligula ligula hendrerit sem, et condimentum nibh dui eget mauris. Vestibulum ante ipsum primis in faucibus orci luctus et ultrices posuere cubilia Curae; Maecenas molestie massa odio, at gravida est maximus ut. Vivamus orci metus, posuere ut efficitur sit amet, fringilla id mi. Phasellus id sem auctor, hendrerit risus nec, finibus odio. Nam iaculis mollis tellus. Pellentesque fermentum risus ut pharetra rhoncus. Ut vitae felis vitae felis aliquet ullamcorper quis sed purus. In convallis, nibh iaculis lobortis aliquam, odio metus porta purus, sed auctor turpis ante nec risus. Praesent accumsan faucibus lectus, eget luctus magna fringilla ut. Curabitur cursus placerat sapien, ac mattis nunc porta nec. Integer eu lobortis mauris. Duis vitae posuere ipsum. In nec tempor velit. Aliquam venenatis magna porttitor diam finibus laoreet. Phasellus eget tempor neque. Phasellus consequat eros non fermentum molestie. Nam sagittis sem id nibh blandit, consequat tempor turpis ultrices. Fusce fermentum mollis justo in sollicitudin. Donec eget tellus et sem hendrerit porttitor sed id nibh. Nam fringilla, velit volutpat rhoncus vehicula, lacus nulla consequat elit, vel laoreet arcu erat a turpis. Aliquam elementum arcu mauris, in consequat diam rhoncus eu. Nunc eget eros ultricies urna vestibulum gravida. Phasellus dictum quam et semper fringilla. Etiam rhoncus congue finibus. Sed ac dapibus est. Praesent feugiat ut ipsum a congue. Vivamus efficitur facilisis ante, id dapibus dui sodales facilisis. Sed eu blandit sem, quis pulvinar orci. Maecenas vel nibh molestie, mollis massa eu, porttitor justo. Proin pretium leo et quam sollicitudin hendrerit. Vestibulum vitae augue at sem egestas congue nec ut urna. Nullam sed lorem at arcu posuere fermentum. Aenean mattis mauris ut leo mattis, in molestie augue tempor. Mauris at lorem laoreet, laoreet justo eu, ultricies erat. Donec eget purus vel justo commodo rhoncus. Kuva Risto Kiuru 5

7 Bloggaajat ja heidän teemansa Petteri Alanko Markkinointi vaatii varmaa luovimista ja luovuutta. Viestintäpäällikkö. Teema: hyväkin idea vaatii laadukkaan paketoinnin. Jari-Pekka Jääskeläinen Yrittäjyyden mallimies niin töissä kuin vapaa-aikana. Liiketoimintaosaamisen lehtori. Teema: yrittäjyys. Raisa Leinonen Kulttuurin ammattilainen muotoilusta musiikkiin ja tanssiin. TK- ja liiketoiminnan suunnittelija. Teema: kulttuuri, muotoilu. Ulla Pekkarinen Myynnin ja viestinnän moniottelija, moniosaaja. Liiketoimintaosaamisen lehtori. Teema: myynti, asiakaspalvelu. Kaija Sääski Savonian sekatyöläinen taipuu kaikille aloille. Koulutusvastuujohtaja. Teema: koulutus, monialainen osaaminen, johtaminen. Kai Selander Kannattavan matkailubisneksen taitaja ja yrittäjyyden ilmentymä. Liiketoimintaosaamisen lehtori. Teema: matkailu, yrittäjyys, työllisyys. Salla Seppänen Monialaisen osaamisen integroija, Savonian sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala ja luonnonvara-alan koulutusvastuujohtaja. Teema: terveysala, ammatillinen osaaminen, korkeakoulutuksen kehittäminen. Esa Viklund Laajalla skaalalla liiketalouden ja ammattikorkeakoulun kehittäjä alasta riippumatta. Teema: korkeakoulutus, opetus, oppiminen, oppimisympäristöt. Jouni Vornanen Kirjoituksen jokapaikanhöylä, tietokirjoista kolumneihin. Tiedottaja. Teema: kaikki teemat käyvät. Salla Willman Ravitsemuksen, ravitsemisen tulevaisuudentekijä. TKI-asiantuntija. Teema: ruoka, ravinto, pedagogiikka. 6

8 Alkusanat Lähtölaukauksen Savonia-ammattikorkeakoulun blogille antoi rehtorimme Mervi Vidgrén: Savonia blogistina Savon Sanomien verkkolehdessä. Savon Sanomat eli savolaisten kansankielellä, Savari, lanseerasi lehdenlukijoille uuden blogisivustonsa, keväällä Savonian henkilöstö on aktiivinen, nyt myös julkisina blogikirjoittajina. Savarin blogiryhmän pioneerijoukko oli liiketalouden, kulttuuri- ja ravitsemisaloilta. Blogiin otettiin mukaan myös uusia kirjoittajia Savonian sosiaali-, terveys- ja matkailualoilta. Ryhmän jäsenet kirjoittavat kerran viikossa blogia, jonka nimi on: Liikettä liiketoimintaan. SSBlogit Liikettä liiketoimintaan julkaistaan kahdessa osassa (vol. 1 ja, vol 2.). Toiseen osaan (vol. 2) on koottu ilmestymisjärjestyksessä blogit, jotka on kirjoitettu toukokuun 2016 alusta vuoden loppuun. Molemmat osat ilmestyvät sekä painettuna kirjana että nettijulkaisuna. Liikettä liiketoimintaan ryhmä kiittää kauniisti Savon Sanomien vastaava päätoimittaja Seppo Rönkköä ja digipäällikkö Jussi Murtasaarta blogin mahdollisuudesta. Osaamisemme sosiaalisesta mediasta kasvaa blogien myötä. Kuopiossa Kaija Sääski (toim.) Koulutusvastuujohtaja Savonia-ammattikorkeakoulu Alkusanat 7

9 8

10 Salla Willman Ruisleivällä maailmalle Suomessa on paljon terveellisiä ja turvallisia raaka-aineita sekä puhtaat vedet ja luonto. Niitä asioita arvostetaan maailmalla. Jos niitä ei vielä jossain osata arvostaa, meidän tulisi hehkuttaa ja brändätä niitä entistä voimakkaammin. Meillä Suomessa on muun muassa OIVA-järjestelmät ja tuotteiden laatu on korkealle valvottua sekä tarkasti määriteltyä. Käydessäni erilaisilla messuilla ja tapahtumissa ulkomailla pohdin usein, kuinka moni niin sanottu uutuustuote olisi aivan yhtä hyvin voitu kehittää Suomessa. Joissakin tapauksissa Suomesta jo löytyy vastaava, jopa parempi tuote, ainakin ravitsemuksellista arvoa katsottaessa. Täytyy todeta, että moni maa on Suomea parempi nostamaan omia perinneruokia esille ja saamaan niitä vientimarkkinoille. Otetaan esimerkiksi suomalainen ruisleipä, joka on meille hyvin arkinen asia. Sitä se ei kuitenkaan ole suuressa osassa maapalloa. Miksi emme ole saaneet ruisleipää vetäväksi vientituotteeksi? Nyt joku ajattelee, se ei käy ulkomaalaisten makumaailmaan. Se voi olla tottakin, mutta ruisleipääkin voisi hiukan kehitellä. Sen voisi muokata kohdemaan makunystyröihin sopivaksi lisäämällä esimerkiksi jo tuttuja ja hyväksi havaittuja kohdemaan raaka-aineita joukkoon. Tiedä vaikka joku jossain muualla päin maailmaa nauttisi yhtä paljon ruisleivän syömisestä kuin me suomalaiset. Onko meillä suomalaisilla puutteita kyvyssä markkinoida, luoda tarinoita ja brändätä, vai olemmeko vain unohtaneet, että meille arkiset tuotteet voisivat olla mahtavia vetonauloja viennissämme? Suomesta löytyy valtava määrä raaka-aineita, joita arvostetaan maailmalla: mitä niiden ympärille voisi rakentaa? Meille arkinen voikin olla viennissä jotain poikkeuksellista. Toisaalta ei pidä tuudittautua siihenkään, että meille tutut tuotteet ovat sellaisinaan houkuttelevia, sillä joskus pieni päivitys ja uuden ideointi on paikallaan! Suomestakin löytyy useita asiantuntijoita, joilta yritykset voivat saada neuvoja siihen, miten eri kohdemaiden markkinoille voi päästä. Tukea voi saada myös siihen, kuinka markkinointia voi hyödyntää tuotteen näkyvyydessä, tutuksi tekemisessä ja myymisessä. Kannustan elintarvikealan yrittäjiä hakemaan rohkeasti kasvua myös omien rajojen ulkopuolelta. Salla Willman TKI-asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu Ruisleivällä maailmalle 9

11 Salla Willman Kuva: Veera Willman Ruisleipää pariisilaisesta leipomosta. 10 Ruisleivällä maailmalle

12 Ulla Pekkarinen Ripsiväri vlogissa Tarvitsin ripsivärin. Sellaisen täydellisen ja mielellään vielä edullisen. Jos katsoo mainoksia, niin megalomaanisen pitkät ripset saa ostamalla elokuvajulkkiksen suositteleman hypersuperharjan. Hypnoottisen katseen saa laulajan suosikilla ja tuuheat ripset ostamalla Lapin luonnon aarteita. Mistä aloittaa vaativa ostoprosessi? Käännyin siis todellisen asiantuntijan puoleen. Tyttäreni täyttää syksyllä kuusitoista. Kun kaikki on hyperiä, superia, luxusta ja hyaluronihappoa, on tavallinen kuluttaja hieman hukassa. Tiedustelin tyttäreltäni miten nuoret ostavat meikkinsä. Sain jokseenkin täydellisen luennon vloggauksesta (eli videoblogeista) meikkimaailmassa. Nuoret ovat hyvin tarkkoja merkkien suhteen, joten vloggaajien ja bloggaajien esimerkillä on valtava merkitys. Suosittelu on siis vahvin nuorten mainoskanava. Tyttäreni opetti minulle miten erottaa aidon suosituksen, epäilyttävän suosituksen ja maksetun videon. Feikki ei myy. Ripsiväri vlogissa 11

13 Ulla Pekkarinen Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat osallistuvampia esimerkiksi You Tubessa kuin muut pohjoismaalaiset. Vielä vuosi sitten laahasimme silti selkeästi muiden maiden mainostajien perässä suosittelumainonnassa. Ehkä ajatus siitä, että tuotetta mainostaisi hyvin nuori nainen kotitekoisella videolla omasta makuuhuoneestaan, pelotti. Tämän kevään kansainväliset tutkimukset osoittavat jo aivan muuta. Vloggarit on löydetty. Suomessa pystyy suosittu vloggari tai bloggari ansaitsemaan teksteillään ja videoillaan ilmaisten meikkien lisäksi ihan kohtuullisen kuukausiansion. Paremman kuin monessa muussa maassa. Matkailu on nousemassa kauneuden ja hyvinvoinnin rinnalle vlogeissa, joten seuraavaksi suomalaiset seuraavat todennäköisesti nuorten videoiden perässä maailmalle. Tällä hetkellä raha kuitenkin pyörii meikki- ja ruokamaailmassa. Vlogiselauksen ja suositteluiden käsittelyn jälkeen löytyi ripsiväri jota käyttää todennäköisesti lähes kaikki Euroopan nuoret neidit. Ja tämä täti. Ulla Pekkarinen Liiketoimintaosaamisen lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 12 Ripsiväri vlogissa

14 Jari-Pekka Jääskeläinen Kuva Turo Numminen Muosa NY:n edustajat Lahdessa, vas. Milla Kallajoki ja Hanna Luhtavaara. 4 minuutissa vieraalla kielellä! Miltä tuntuisi astella vieraiden ihmisten edessä estradille, jossa sinun tulisi seuraavien neljän minuutin aikana englannin kielellä vakuuttaa kuulijat niin visuaalisesti kuin sisällöllisestikin liikeideasta, jota sinä ja kaverisi pidätte maailman parhaimpana? Näin toimittiin viime viikolla Lahden ammattikorkeakoulussa, jonne oli kokoontunut eri puolilta Suomea parisataa nuorta yrittäjää, jotka olivat ideoineet, perustaneet ja pyörittäneet omaa yritystään osana opintojaan joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kyseessä oli NY ( Nuori yrittäjyys) Start Up-finaali, jossa valittiin lukuvuoden parhaat yritykset. Nyt oli aika kertoa omasta liikeideastaan vaativien tuomareiden lisäksi myös kilpakumppaneille ja yleisölle. Kuvien ja videon käyttö oli sallittua ja lavalla sai olla joko yksin tai sitten oman tiimin kanssa. Tuomarit lausuivat arvionsa esitysten jälkeen ja seuraavaksi siirryttiin auditoriosta näyttelytilaan, jossa mielenkiinnon kohteena oli kunkin harjoitusyrityksen tuotteiden ja palveluiden esittely omilla ständeillä. Kajaanin amk:n yritys The Great Escape vei sekä parhaan esityksen että parhaan harjoitusyrityksen palkinnon ja pääsi edustamaan Suomea kesällä Bukarestiin Euroopan Nuori Yrittäjyys Start Up- finaaliin. 4 minuutissa vieraalla kielellä! 13

15 Jari-Pekka Jääskeläinen Palkitsemistilaisuudessa oli kuitenkin hienointa se, että yritysten keskuudesta valitun parhaan myyjän palkinnon sai Savonia amk:n muotoilun opiskelija Milla Kallajoki Muosa NY -pop up- liikkeestä. Samaan aikaan kun puolet ryhmästä markkinoi muotoilijaopiskelijoiden valmistamia ainutlaatuisia koruja, pukuja, sormuksia jne. Kuopion keskustan Torinkulman liikkeessä, Milla hurmasi Lahdessa asiakkaat positiivisella olemuksellaan. Savonia-amk:n opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa mukana kilpailussa ja heti saatiin menestystä! Jari-Pekka Jääskeläinen Liiketoimintaosaamisen lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14 4 minuutissa vieraalla kielellä!

16 Raisa Leinonen Tekeminen kotouttaa parhaiten Näin sanovat maassa asuvat entiset pakolaiset, samoin kuin maahanmuuttajien kanssa työskentelevät. Maahanmuuttajien määrän nopea kasvu lyhyessä ajassa on tuonut laajat ja syvät monikulttuurisuuden haasteet Suomeen. Meillä ei ole laajamittaista kokemusta, eikä valmiutta toimia sujuvasti yhdessä maahanmuuttajien kanssa heidän erilaisissa haasteellisissa tilanteissa. Asian voi nähdä myös positiivisesti. He ovat kasvava työvoima- ja asiakasryhmä, joten heidän tarpeensa tulisi huomioida laajemmin arjen palveluissa ja toimintaympäristöissä. Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti nuorempia kuin kantaväestö ja heillä on monenlaista ammattiosaamista. Onpa arvioitu, että heissä olisi ratkaisu joidenkin alojen työvoimapulaan. Tähän en usko. Mutta tarvitsemme moniin ammatteihin kielitaitoista ja koulutuettua työvoimaa. Suomalaiset yritykset tarvitsevat lisää ostovoimaa. Ehkä löytyisi myös lisää naisyrittäjiä ja uusia vaikuttajia yhteiskuntaamme. Tekeminen kotouttaa parhaiten 15

17 Raisa Leinonen Onneksi valtiovalta on jo reagoinut ja suunnannut resursseja koulutuspolkuihin ja työllistäviin toimiin. Maahanmuuttajaperheille annettavasta ammatillisesta tuesta huolehditaan, samoin opettajien valmiuksista. Jotta positiivinen kierre syntyisi ja tukitoimilla olisi merkitystä, tarvitaan mielekästä tekemistä. Sitä tarvitsevat etenkin nuoret miehet. USA:n malli on, että alle vuosi avustetaan, sitten on pärjättävä omillaan. Työllistymistä tuetaan, mutta valtavasti jää myös avun ulkopuolelle. Laiton maassa oleskelu on ongelma. Paperittomien määrä uhkaa kasvaa Suomessakin ja se kehitys on saatava poikki heti. Paljon ja monenlaisia tuntoja ovat maahanmuuttajat meissä suomalaisissa herättäneet. Kohtaamisen ja yhteisön merkitys on ratkaisevaa. Erityisen merkityksellistä se on niille, jotka tulevat perhekeskisistä kulttuureista. Meidän on kuunneltava maahanmuuttajien tarinoita ja kerrottava myös omamme. Kokeillaan rohkeasti uusi tutustumisen tapoja tekemisen kautta. Vaikka rassaamalla autoja. Siinä ne sillat rakentuvat kulttuurien välille ja yhteinen kieli löytyy. Raisa Leinonen Tk- ja liiketoiminnan suunnittelija, kulttuuriala Savonia-ammattikorkeakoulu 16 Tekeminen kotouttaa parhaiten

18 Kaija Sääski Kuva Riku Jokinen Tunnetta liikaa osaamista liian vähän Jo joutui armas aika Äidit pyyhkivät kyyneleitään kevätjuhlissa, eikä veisaamisesta tule mitään. Lapsia hävettää äidin nyyhkintä. Aina sama juttu. Suvivirsi nostattaa nostalgisia muistoja koulutaipaleelta ja äidin hautajaisista. Itse en kykene veisaamaan, saati laulamaan. Tunnetta liikaa ja osaamista liian vähän. Kesän alkuviikot ovat kouluissa yhtä juhlaa. Valmistutaan ylioppilaaksi ja ammatteihin eri koulutusasteilta. Peruskoululaiset intoilevat huolettomasta kesästä ilman läksypaineita. Juhlia ennen paineet kasvavat juhlien järjestäjillä. Juhlien jälkeen paineet kasvavat jatkoopintoihin ja työpaikkaa etsivillä. Kumpaakaan ei riitä kaikille. Jännityksellä odotetaan pääsykoetuloksia ja firmojen vastauksia. Lopputulokset tuottavat toisille jess-fiilistä ja toisille surun tuskaa. Epätoivoon ei kannata vaipua, koska maailman huippukoulutuksemme avaa ovia jatkoopintoihin vaikka mutkan kautta. Sen mahdollistaa: avoin korkeakoulu. Tunnetta liikaa - osaamista liian vähän 17

19 Kaija Sääski Avoin ammattikorkeakoulu- ja yliopistopolku ovat oiva väylä varsinkin niille, joille oivallus opiskelun tärkeydestä ja mielekkyydestä valkenee vasta myöhemmin, koulun loputtua. Melkein koulupudokas kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä muistuttaa vanhempia: Hyvät koenumerot eivät tarkoita samaa kuin lahjakkuus. Suomessa koulu ja vanhemmatkin arvostavat eniten tietynlaista lahjakkuutta: teknistä, luonnontieteellistä ja kielellistä. Minne unohtuivat kaikki muut? Mitenkäs taiteelliset lahjakkuudet ja käden taidot ja sosiaalinen lahjakkuus? Jostakin lapsesta voi tulla loistava runoilija tai soitinrakentaja tai esiintyjä tai luontokuvaaja. On tärkeää, että lapsi saa itse löytää oman juttunsa. Vain niin elämästä voi tulla onnellista. Suurta iloa ja onnea valmistuville! Kaija Sääski Koulutusvastuujohtaja Savonia-ammattikorkeakoulu 18 Tunnetta liikaa - osaamista liian vähän

20 Esa Viklund Valtaisaa vaikuttavuutta Savonia-ammattikorkeakoulun visiona on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuonna Tavoite on haastava, mutta hyvän vision tavoin motivoiva ja saavutettavissa oleva. Alueellisena ammattikorkeakouluna Savonian tehtävänä on erityisesti palvella maakuntaa, tuottaa alueelle osaamista, joka mahdollistaa hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kasvun. Eräs merkkipaalu saavutettiin keväällä kun Savoniasta valmistui tutkinto. Vuodesta 1992 alkaen Savoniasta on valmistunut mm. 250 kätilöä, 480 agrologia, lähes 6000 insinööriä ja 300 musiikkipedagogia vain joitakin mainitakseni. Savonian merkitystä alueelle voidaan toki mitata tutkintomäärillä, yhä tärkeämpää on kuitenkin arvioida sitä osaamista mikä tutkintojen ja muun toiminnan, kuten lukuisten projektien ja hankkeiden kautta aluettamme rikastuttaa. Savonian opiskelijat tekevät alueen yrityksille osana opintojaan vuodessa satoja projektitöitä ja yli harjoittelupäivää. Pohjois-Savon, kuten koko Suomen, tulevaisuuden kannalta laadukkaalla koulutuksella on keskeinen rooli. Syrjäisenä pohjoisena kansana meidän on yksinkertaisesti oltava muita keskimäärin osaavampia. Kilpailukykymme ei voi perustua halvempaan hintaan vaan differoituihin asiakasta kiinnostaviin tuotteisiin. Tämän vahvistamisessa yrittäjyydellä ja innovaatioiden kaupallistamisella on keskeinen rooli. Osana Savilahden tulevaa kampusaluetta Savonia haluaa ottaakin entistä aktiivisemman roolin yrittäjyyden edistämisessä. Tänä päivänä myöskään koulutus ei ole bulkkituote. Savoniassa pyrimme yhä voimakkaammin mahdollistamaan opiskelijoille henkilökohtaistetut, räätälöidyt oppimispolut, jolloin myös osaaminen on aiempaa moninaisempaa. Tämä on mahdollista ainoastaan entistä vahvemmalla yhteistyöllä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa oppimista tapahtuu työelämän autenttisissa oppimisympäristöissä ja enenevässä määrin oppilaitoksen seinien ulkopuolella. Tätä tuetaan laadukkailla ja monipuolisilla sähköisillä ympäristöillä. Savonia saavuttaa visionsa Suomen vaikuttavimpana ammattikorkeakouluna ainoastaan laajamittaisella ja vuorovaikutteisella alueellisella yhteistyöllä. Tällöin voittaja on ennen kaikkea opiskelija, jonka osaaminen vastaa työmarkkinoiden tulevaisuuden vaateita. Esa Viklund Kehittämispäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu Valtaisaa vaikuttavuutta 19

21 Salla Willman Kenen vastuulla into on? Millainen vaikutus liiketoimintaan on sellaisella työntekijällä, joka innostuu ja innostaa toisia? Oli sitten kyseessä myyjä kaupassa, opettaja oppilaitoksessa, esimies tai atk-tukihenkilö, on jokaisella merkitystä hyvän fiiliksen ylläpitämiseen. Mitä eroa liiketoiminnan näkökulmasta on henkilöllä, joka aloittaa ja lopettaa keskustelut aina negatiiviseen ja henkilöllä, joka pyrkii aina näkemään asioissa hyvät puolet ja kääntämään muidenkin katseen positiiviseen? Mitä eroa on siinä, että henkilöstö näkee muutoksen aina negatiivisena vai siinä, että muutoksessa nähdään uusia mahdollisuuksia ja niistä innostutaan? Voiko työ tuntua vähemmän kuormittavalta, jos ilmapiiri työn ympärillä on myönteinen? Jokaisella työpaikalla voisi olla paikallaan pohtia, mikä on arvo sillä että porukassa on ihmisiä, jotka aktiivisesti pyrkivät kääntämään näkökulmat ja tuntemukset positiiviseen suuntaan. Mikä on tällaisen työntekijän arvo liiketoiminnalle ja mistä se arvo muodostuu? On selvää, että tällaisia tyyppejä löytyy pääosin jokaisesta työpaikasta, mutta osataanko heitä arvostaa ja miten se näkyy? Onko työpaikassa helppoa olla innostava, jos sitä ei arvosteta ja työpaikan arvona tuntuu kannustamisen sijaan olevan lannistaminen? Tuki voi tulla työkavereilta, asiakkailta, johdolta tai kaikilta näiltä. On paikallaan pohtia, mikä merkitys kannustamisella ja tuella on. Mikä on esimiehen, johtajan tai yrittäjän vastuu asiaan? On helppoa olla sellaisen esimies, joka joustaa, innostuu ja innostaa muita, mutta tulisiko tyytyväisyys työntekijää kohtaan osoittaa jotenkin? Onhan selvää, että tällaisten työntekijöiden arvo näkyy ja he mitä todennäköisemmin vaikuttavat jos ei suoraan, niin ainakin välillisesti yrityksen liiketoimintaan. Otetaan esimerkiksi kaupan myyjä, joka on aidosti innostunut myytävistä tuotteista ja innostuu työstänsä. Hänen asenteensa välittyy asiakkaille ja hän luo työyhteisöön ilmapiiriä, joka myös näkyy asiakkaalle päin. Tällainen aivan varmasti vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen, asiakkaiden ostohalukkuuteen ja mielenkiintoon asioida uudelleen. Haluatko sinäkin töihin tai työporukkaasi tällaisia työntekijöitä? Kuinka sinä jatkossa huomioit ja osoitat arvostuksesi innostuneelle ja innostavalle työntekijälle? Salla Willman TKI-asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu 20 Kenen vastuulla into on?

22 Salla Willman Kuva Salla Willman Kenen vastuulla into on? 21

23 Kai Selander Pääsykokeet Valitseeko elämänuran äitisi? Ministeri Sanni Grahn-Laasonen perusteli korkeakoulujen pääsykoeuudistusta sille, että pääsykokeet kuormittavat liikaa kevään abiturientteja. Itse olen pyrkinyt tietoisesti rasittamaan itseäni sekä henkisesti, että fyysisesti. Suomi on rakennettu satavuotisen historiansa aikana pääosin siten, että suomalaisia on kuormitettu, jolloin haasteeseen on vastattu sitkeällä ja ahkeralla työnteolla. Onko nykynuorison liiallinen rasittaminen tosiaan ongelma? Ja onko se peruste muuttaa pääsykoejärjestelmää. Grahn-Laasonen ehdottaa, että korkeakouluihin pitäisi päästä pääosin ylioppilastodistuksen perusteella. Pääsykokeisiin pänttääminen pitäisi lopettaa. Siitä olen selkeästi samaa mieltä, että ulkoa opettelu vain pääsykoetta varten ei ole järkevää. Opiskelu on muuttunut internetin ja digitalisoitumisen johdosta, joten pääsykokeita toki tulee kehittää nykytilannetta vastaavaksi. Mitä tapahtuu, jos pääsykokeista luovutaan? Selvää on, että tyttöjen osuus korkeakouluissa tulee lisääntymään. Kuten kaikki tiedämme pojat kypsyvät hitaammin ja poikien on vaikeampi 15-vuotiaana ryhtyä määrätietoisesti pyrkimään oikeustieteelliseen. Ne opiskelijat, joilla lukio ei syystä tai toisesta onnistu toivotulla tavalla, ovat ulkona korkeakouluista. Jos alan valinta joudutaan tekemään jo lukion tai toisen asteen koulutuksen alussa elämänuran valitsee todennäköisesti opiskelijan äiti. Itse kuluin tuohon epäkypsien poikien joukkoon. Lukion alussa kiinnostivat lähinnä urheilu ja mopedit. Tytöistäkään en vielä ymmärtänyt muuta kuin, että niitä pitää jahdata. Ei vielä ollut oikein selvillä minkä takia. Koulu tuli käytyä kunnialla, mutta 12 laudaturia ei todistuksessa ole. Kun armeijan jälkeen kuitenkin päätin hankkia kunnollisen opiskelupaikan, opiskelin ahkerasti kevään ajan pääsykokeisiin. Pääsinkin kahteen toivomaani yliopistoon. Minusta lukeminen pääsykokeisiin ei ollut pänttäämistä tai ulkoa opettelua. Pääsykoekirjat olivat suoraan pääaineeni perusopintoja ja pääsykokeissa tehtävät olivat essee-tyyppisiä, eikä mitään ulkoa opettelua. Kun olin opiskellut perusteellisesti perusasiat, minulla oli erittäin hyvä pohja suorittaa muut opinnot pääaineesta. Huomasin eron opiskellessani sivuaineita, joihin en ollut perehtynyt aikaisemmin. Nuorempi tyttäreni kävi juuri pääsykokeissa. Essee-tyyppisiä nekin. Olen valokuvassa koulukaverini kanssa noin 15 vuotiaana. Kaverilla kasvoi jo parta, mutta itse olin vähän kehityksestä perässä. Partakin alkoi kasvaa heti armeijan jälkeen ja nykyisin olen 5 cm pidempi kuin kaverini. Muistan hyvin, kuinka kaverini älysi panostaa läksyjen lukuun, kun odottelin pihalla polkupyöräni kanssa. Patrik Lainekin vaikuttaa melko kypsältä 18-vuotiaalta. Pelaa kuin 30-vuotias ja ulkonäkökään ei ole kovin tyypillinen 18-vuotiaalle. Hallituksen tavoitteena on myös valmistumisen nopeuttaminen. Opintojen venyminen on huono asia, mutta en pidä kovin pahana, jos nuori on töissä muutaman vuoden ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Juuri aikuisryhmän oppimistehtäviä arvioitaessa vaikuttaa muutaman kymmenen vuoden työelämään tutustumisjakso olleen hyödyksi kokonaisuuden hahmottamiseksi. Enkä välttämättä haluasi joutua 21-vuotiaan lääkärin käsittelyyn. 22 Pääsykokeet - Valitseeko elämänuran äitisi?

24 Kai Selander Miksi kaikki muutokset aina tähtäävät siihen, että kaikilla pitäisi olla helpompaa? Suomi on suuressa ahdingossa. Kymmenenprosentin kilpailukykyloikka voitaisiin toteuttaa siten, että kaikkia rasitetaan 10% lisää. En usko, että oltaisiin vielä kovin lähellä edellisten sukupolvien rasitusta. Kai Selander Liiketalouden lehtori, yrittäjä Savonia-ammattikorkeakoulu Kuvassa oikealla kypsä 15-vuotias, joka suuntautuisi tuon hetkisen tilanteen perusteella varmaankin eläinlääkäriksi. Pääsykokeet - Valitseeko elämänuran äitisi? 23

25 Jari-Pekka Perttison Kuva Dan Mullan Uskollinen fani kuva: Dan Mullan Kyllä Islanti opettaa! Usein käytetty sanonta kyllä Siperia opettaa voisi viime päivien tapahtumien valossa vääntyä paremminkin muotoon kyllä Islanti opettaa. Satujen saari, jossa tulivuoriakin on melkeinpä enemmän kuin asukkaita, on paistatellut maailman keskipisteenä jalkapallon EM-kisojen menestyksensä ansiosta. Viimeksi maa kukisti toisen saarivaltion, jalkapallon emämaan Englannin. Brexit taisi jäädä briteiltä unohduksiin ainakin vähäksi aikaa siinä tunnemyrskyssä, jossa kaikki vähänkin jalkapalloilua seuraavat Englannin kannattajat armottomasti ruoskivat niin pelaajia kuin valmentajaakin. Toisaalta Islannin joukkueen tarina saattaa jatkua vielä seuraavankin koitoksen jälkeen, sillä raamikkaat viikingit pistävät lujille myös isäntämaan Ranskan futaajat, jolloin ollaankin jo lähellä mitalipelejä. Mitä sitten voisimme oppia ja omaksua omaan työhön ja yrittämiseen saarelaisten toiminnasta ja erityisesti asenteesta? Resurssien ollessa rajalliset on valittava selkeä ja yksinkertainen tapa toimia ja tehdä asioita. Asetettu päämäärä on pidettävä aina kirkkaana mielessä. Noudatettava päivästä toiseen valittua taktiikkaa ja toimittava ryhmänä, epäitsekkäästi yhteisen päämäärän eteen töitä tehden. Uskottava omaan peli-/liikeideaan, joka jossakin vaiheessa kantaa hedelmää ja tuo tulosta. Kannattajien tuki ja kannustus on myös hyvin tärkeää. Viimeisten tietojen mukaan 99,8 % kaikista islantilaisista seurasi ottelua joko paikan päällä Ranskassa, eri katsomoissa Islannissa tai ainakin tv:n välityksellä. Osansa on varmaan jo maailmanmaineeseen nousseella urheiluselostajalla, jonka rinnalla meidän Höyry Häyrisemme ja Mertarannan Anterokin ovat rauhallisia, tasatahtisen puheenparren käyttäjiä. 24 Kyllä Islanti opettaa!

26 Jari-Pekka Perttison Esimerkin voima on usein ollut tärkeä ja rohkaiseva niin urheilussa kuin työelämässäkin. Uskallan väittää, että Islannin joukkueen menestys ei pelkästään innosta pienen maamme jalkapallopiirejä uskomaan mahdolliseen menestykseen tulevaisuudessa. Se kannustaa ja motivoi suomalaisia monella muullakin elämän alalla; huolimatta sijainnistamme ja maamme asukasluvusta me voimme pärjätä monin eri tavoin isompiemme joukossa. Kiitos Islanti opeista ja menestystä loppupeleissä! Jari-Pekka Perttison Liiketoimintaosaamisen lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu Kyllä Islanti opettaa! 25

27 Jouni Vornanen Kuva Savonia-ammattikorkeakoulu Palvelua, pyydän Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, kuinka monta kertaa päivässä olemme palvelutilanteessa. Palvelua tarjotaan kaikkialla: verotoimistossa, kaupassa, postissa, ravintolassa tai vaikkapa kaatopaikalla. Viemme vaimon kanssa usein poistettavaa tavaraa Kuopiossa Jätekukon kaatopaikalle Karttulan tien varteen. Eikä ensimmäisenä tule mieleen, että kaatopaikalla saa erinomaista palvelua. Siellä todella palvellaan ensi luokkaisesti. Jos ravintoloissa olisi yhtä hyvää palvelua, kotona ruokailu romahtaisi sillä kertaa. Kaikki on muuttunut palveluksi. Ennen vanhaa sairaalassa saatiin hoitoa ja ihmistä kutsuttiin potilaaksi, nyt hän on asiakas. Kun laitapuolen kulkija vapautetaan putkasta, poliisi kiittää käynnistä ja toivottaa vieraan tervetulleeksi takaisin. Asiakaspalvelua tämäkin. On vaikea kuvitella ammattiryhmää, johon palvelua ei kuuluisi. Olipa sitten huippu-urheilija, asiantuntija tai taiteilija, on osattava palvella ja myydä itseään. Suomalaisessa kulttuurissa palvelua ei ole arvostettu, vaikka etelän mailla ihailemme notkeita tarjoilijapoikia. Palvelu vaatii muun muassa luovuutta, vuorovaikutustaitoja, jatkuvaa oppimista ja stressinsietokykyä. Asiakaspalvelijalta vaaditaan pitkää pinnaa, kun vastassa on ihminen joka natisee joka pilkkuvirheestä. 26 Palvelua, pyydän

28 Jouni Vornanen Palvelun kukkaseen törmäsin kerran vaimon kanssa autokaupoilla. Minulla ei ole korttia, enkä ymmärrä autoista muuta kuin että yleensä kulkuneuvolla on neljä kumista pyörää. Vaimo tenttasi myyjää asiantuntevilla kysymyksillä. Myyjä ei vastannut vaimolleni vaan minulle. Keskustelu oli kuin huonosta englantilaisesta komediasta. Kaiken huipuksi myyjä tarjosi minulle autonavaimia koeajelua varten. Olisiko pitänyt kokeilla. Siinä oli tanner tömissyt ja aitaa kaatunut. Hyvä palvelu lähtee aidosta ihmisen kohtaamisesta, jossa asiakaspalvelija auttaa asiakasta ja kohtelee ihmistä yksilönä. Usein mietin, ymmärtävätkö yritykset itsekkään, kuinka arvokas ammattitaitoinen asiakaspalvelija on heidän brändilleen tai tuotteen myynnille, olipa tuote sitten mikä tahansa. Jouni Vornanen Tiedottaja Savonia-ammattikorkeakoulu Palvelua, pyydän 27

29 Kaija Sääski Paha muuttuu hyväksi, hyvä paremmaksi Kun melukylän lapset vanhenevat keski-ikäisiksi, kaivataan lapsuuden maisemiin viinilasin ääressä tai muisteloissa. Nuoruuden hölmöilyt muuttuvat hauskoiksi tarinoiksi. Äkäisistä, vanhan, kunnon ajan kansakoulunopettajista syntyy legendaarisia pedagogeja. Muisti on ihmeellinen: paha muuttuu hyväksi ja hyvä paremmaksi. Kaupungit kisaavat maineestaan, niin tekevät myös kaupunginosat. Parasta maineen nostatusta ovat hienosti kirjoitetut, toimitetut kirjat ja kuvateokset. Riman kisoissa nosti korkealle Niiralan kaupunginosa Muistojen Niirala -kirjallaan. Nyt on Kuopion Julkulan kaupunginosan vuoro näyttää ja panna paremmaksi. Syksyllä ilmestyvän Julkula-kirjan ennakkomyynti on menossa. Nimiehdotuksiakin otetaan vielä vastaan. Kaupunginosan maine on yhtä katoavaista kuin firman maine. Ero on siinä, että yrityksen hyvä maine katoaa nopeasti ja menettää markkina-arvonsa kuten Volkswagenille kävi jäätyään kiinni päästömittausten vääristämisestä. Hyvä on virheherkkää. Kaupunginosan maine ei romahda yhdessä yössä. Merkit ovat näkyvissä vuosia. Rauhallinen perheidyllikylä muuttuu mopopoikien ja pissistyttöjen paratiisiksi kymmenessä vuodessa. Huonomaineisella asuinalueelle asuntokauppa tökkii ja kiinteistöjen arvot laskevat. Ongelma poistuu parin kymmenen vuoden kuluessa, kun kaupunginosasta kehkeytyy rauhallinen, vanhusten lähiö. Julkula nostattaa fiilistä pintaan. Onhan lapsuuteni kahden mielisairaalan välissä tarua ihmeellisempää: jylhä Puijon metsä peikkoineen, koivu- ja pihlajakujineen, karjalaisten ja muiden vähemmistöjen eloisuus, Niuvan ja Beeskan mielisairaaloiden läheisyys erilaisine asukkaineen. Yhtenä jouluna oli Niuvan potilas meillä joulupukkina. Joulun jännitys oli aitoa. Kilometrin koulumatka Niuvan kouluun taittui jalkaisin, pyörällä tai puusuksilla hiihtäen. Koulun huussi oli sen verran pelottava paikka syvine istuinaukkoineen, että monesti sinnittelin kotiin, vaikka hätä oli suuri. Sattuihan niitä vahinkojakin. Pakkasella vauhti kiihtyi, kun kinttuja paleli ja hiihtohousut jäätyivät Nyt Saaristokaupungissa asuvana en voi kuin edelleen ylistää Julkulaa ja sen pysyviä palveluja. Leipomo, kahvila, kauppa, parturi, päiväkoti, koulu, sairaalat, Ulla Krouvi, uimaranta, urheilukenttä, Puijon metsä. Kuopion alueen kauppakamarilla on yritysten välinen Parasta palvelua -kilpailu. Suosittelen samaa myös kaupunginosien välille. Julkula parasta pukkaa. Kaija Sääski Koulutusvastuujohtaja Savonia-ammattikorkeakoulu 28 Paha muuttuu hyväksi, hyvä paremmaksi

30 Kaija Sääski Paha muuttuu hyväksi, hyvä paremmaksi 29

31 Esa Viklund Yrittäisinkö yrittäjänä? Koulutustason nouseminen vaikuttaa yrittäjyysinnokkuuteen laskevasti. Tätä faktaa vahvistaa jälleen kerran Akavan teettämä kysely, jonka mukaan vuotiaista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia oli sitä mieltä, että opintosisällöt tukivat yrittäjyyttä erittäin tai melko hyvin. Yliopistoista valmistuneista samaa mieltä oli vain 13 prosenttia vastaajista. Samaisen tutkimuksen mukaan vuotiasta ammattikorkeakoulutetuista 21 prosenttia koki opintojensa tukeneen yrittäjyyttä. Yliopistoista valmistuneista saman ikäisistä tätä mieltä oli vain seitsemän prosenttia. Miten korkeakouluopintojen sitten tulisi tukea yrittäjyyttä? Vaikka tiedon on todistettu lisäävän tuskaa, tarvitaan varmasti faktoja ja esimerkkejä. Mahdollisuuksien näkeminen ja vaihtoehtojen vertailu edistää yrittäjyyttä kun yrittäminen nähdään yhtenä mahdollisena uravaihtoehtona muiden joukossa. Sen sijaan ajatus siitä että hyvin suunniteltu yrittäjyyskasvatus johtaisi kasvavaan määrän Suomen taloutta elvyttäviä uusia yrityksiä kuulostaa tänä päivänä epätoivoiselta eilispäivän haikailulta, joku varmasti tähänkin vielä uskoo. Korkeakoulujen luontainen mahdollisuus edistää yrittäjyyttä on luoda avoimia innovaatioympäristöjä joissa kyseenalaistetaan olemassa olevaa, kokeillaan, opitaan ja luodaan uutta. Hyviä esimerkkejä löytyy sekä kansainvälisesti että kotimaasta, Pohjois-Savossa olemme vielä valitettavasti lähtökuopissa. Eri alojen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kohtaaminen synnyttää väistämättä uusia innovaatioita ja verkostoja, jotka toimivat puo- 30 Yrittäisinkö yrittäjänä?

32 Esa Viklund lestaan pohjana yritystoiminnalle. Eri koulutustasojen oppilaitoksilla on myös hallussaan merkittäviä aineellisia resursseja (koneita, laitteita, ympäristöjä), joita olisi mahdollisuus hyödyntää merkittävästi nykyistä tehokkaammin vaikkapa tuotekehityksessä ja uusien tuoteinnovaatioiden testauksessa. Jonkin verran keskustelua häiritsee myös eräänlainen joko/tai-ajattelu. Yrittäminen nähdään usein tarpeettoman totalitäärisenä valintana vaikka näin ei tarvitsisi olla. Sen sijaan että tavoitteena olisi elinikäinen yrittäjyys ja tästä tunnustuksena yrittäjäjärjestön myöntämä standaari, on tulevaisuudessa yrittäjyys yhä useammin yksi elämänvaihe tai osa kokonaisuutta palkkatyön ohella. Esa Viklund Kehittämispäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu Yrittäisinkö yrittäjänä? 31

33 Jouni Vornanen Kuva Savonia-ammattikorkeakoulu Valittajat Valittajat ovat kaikille tuttuja, varsinkin palveluhenkilökunnalle. Kaikki inhoavat jatkuvan ruikutuksen kuuntelua. Valittajien asenteet voivat pahimmilleen tarttua jopa ympärillä oleviin ihmisiin. Myyjä voi kokea valituksen henkilökohtaisena vinoiluna tai sodanjulistuksena, jossa vihollisena on valittava asiakas. Tuttu tilanne monelle asiakaspalvelijalle. Edessä pönöttää asiakas naama punaisena ja huutaa kuin palosireeni, joka vinkuu asiasta johon myyjärukalle ei ole osaa ei arpaa. Viisaat puhuvat valituskulttuurista. Vinkumisen juuret löytyvät kuulemma yritysmaailmasta, josta se on levinnyt myös muille elämäalueille kuten terveydenhuoltoon ja oppilaitoksiin. Lääkärit antavat vääriä diagnooseja tai opiskelijat ovat tyytymättömiä arvosanoihinsa. Kysehän on tietysti siitä, ettei asiakashallinta ole kuosissaan. Harmittavan usein valittaja nähdään rasitteena tai hävittynä kauppana, kun asia pitäisi käsitellä haasteena tai osana asiakaspalvelua. 32 Valittajat

34 Jouni Vornanen Valitushan on vain tietoa palvelusta, merkki siitä että jokin myyntitilanteessa ei ole mennyt putkeen. Ajatus pitäisi kääntää toisinpäin. Valittaja ei ole hankala asiakas vaan konsultti, joka antaa yritykselle ilmaista tietoa epäonnistuneesta myyntitapahtumasta. Jos valituksen käsittely on ohjeistettu, myyjä voi keskittyä palvelemaan asiakasta ja selvittää kaikessa rauhassa valituksen syyt. Kun valitus hoidetaan asiallisesti, eikä asiakasparkaa pompotella vastuuhenkilöltä toiselle, yritys saa entistä tyytyväisempiä asiakkaita. Ongelmana eivät ole liikaa valittavat, vaan liian vähän valittavat kuluttajat. Suomalaiset eivät herkästi valita palvelusta: asiaa harmitellaan kaveriporukoissa. Maine huonosta palvelusta tai tuotteista leviää kulovalkeana, siksi valituksien hoito tulisi ottaa haltuun. Jouni Vornanen Tiedottaja Savonia-ammattikorkeakoulu Valittajat 33

35 Petteri Alanko Kuva Savonia-ammattikorkeakoulun kuva-arkisto Kokemuksesta elämykseen Kesälomalla varmasti itse kukin on juossut erilaisten elämysten perässä, sellaisten joista harvoin arkena pääsee nauttimaan. On jotenkin oletettavaa että kesällä pitää tehdä jotain erityistä, sellaista mihin arkena ei ole mahdollisuutta. Mutta pitääkö elämysten olla erillään arjesta, vai kuuluisiko meidän osata kaivata niitä ihan ympärivuotisesti? Wikipedian mukaan elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Ihan tuollaiseen ei toki arjen keskellä kovin helposti päästä, mutta bisneksen kannalta se ei ole tarpeenkaan. Googlesta jos hakee elämyksiä, tulee tarjolle laskuvarjohyppyä, vuorikiipeilyä ja koskenlaskua. Mutta jos rullaa hieman alaspäin hakutuloksissa, löytyy kuvia ruoka-annoksista, elokuvalipuista ja huonekaluista. Edullisimmillaan kirjallisuus kertoo elämyksen syntyvän vaikkapa kaupan purukumiautomaatilla. Purkan nopeasti häviävä maku ei haittaa, kunhan laitteeseen saa syöttää kolikon ja ruuvata purkan omin käsin ulos. Nuorille aikuisille kokemusta on tarjonnut mm. Starbucks, jossa pahvimukia koristaa iloisesti kirjoitettu asiakkaan nimi. Kelpaa kuulemma jaettavaksi myös some-kanaviin. Tämän tyyppisiin asioihin varmasti useimmilla meistä on mahdollisuus, myös arjen keskellä. Kyse on ehkä enemmän siitä, että tarjotaanko meille näitä, ja osaammeko näitä palveluntarjoajilta olla vaatimassakaan. 34 Kokemuksesta elämykseen

36 Petteri Alanko Miten tämä sitten liittyy liiketoimintaan ja bisnekseen? Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka reissaa kesällä ja ostaa palveluita joita ns. arjen keskellä ei tule ostettua. Tänä kesänä pääsin nauttimaan useaan otteeseen tilanteesta, jossa olin saanut jotain extraa, enemmän kuin mitä olin odottanut saavani. Heräsinkin pohtimaan, että olisimmeko me suomalaiset valmiita ostamaan enemmän palveluita, jos niiden kuluttaminen ylittäisi odotuksemme? Tulisiko yhä useammin sellainen olo, että kylläpä kannatti ostaa, oli hintansa väärti? Uskallan olettaa, että käyttäisimme enemmän rahaa, jos sillä saisi hieman enemmän kuin vain sitä mitä olemme alun perin lähteneet ostamaan. Joskus kyse voi olla asiakaspalvelusta, joskus itse tuotteesta. Englanniksi elämystä kuvataan useimmiten termillä experience, joka on lähempänä kokemusta, ja siten laimeampi kuin meidän suomalaisten elämys. Pidetään me suomalaiset kiinni tuosta voimakkaammasta termistä, ja kehitetään tuotteita ja palveluita kohti odotukset ylittävää kokemusta. Petteri Alanko Viestintäpäällikkö Savonia-ammattikorkeakoulu Kokemuksesta elämykseen 35

37 Jari-Pekka Jääskeläinen Olympialaiset yrittäjyyden hengessä Katsellessani Rion olympialaisten eri lajeja tuli mieleeni, kuinkahan moni urheilija on uhrannut suurimman osan elämästään ja erityisesti viimeiset neljä vuotta menestyäkseen elämänsä tärkeimmässä kilpailussa. Valitettavasti moni joutuu kuitenkin pettymään ja taas monilla alkaa olympiadin mittainen valmentautuminen kohti seuraavia koitoksia, jos ikä tai loukkaantuminen ei muodostu esteeksi matkan varrella. Yrittäjyys on verrattavissa urheiluun monessakin mielessä. Kumpikin vaatii luonteen lujuutta, pitkäjänteistä työtä, sopivia ominaisuuksia sekä jonkin verran myös onnea. Kaikesta huolimatta haluttu tulos ei kummassakaan ole ollenkaan varmaa, sillä aina on kilpailijoita, joilla on sama päämäärä ja voittamisen/menestymisen kiilto silmissään. Samoin kohtalo voi puuttua peliin tavalla, jota on mahdoton ennakoida. Yrittäjänä menestynyt tuttavani totesi kesällä tavatessamme, että tällä hetkellä tarvittaisiin lisää ihmisiä, jotka uskaltaisivat ottaa riskejä, toteuttaa uusia liikeideoita ja pistää itsensä muutenkin täysillä likoon. Samoin urheilijan on menestyäkseen otettava riskejä harjoittelun suhteen, olipa sitten kyse korkean ilmanalan leireistä, uusista harjoitusmetodeista tai vaikkapa valmentajan vaihdosta. 36 Olympialaiset yrittäjyyden hengessä

38 Jari-Pekka Jääskeläinen Kummallakin ryhmällä on varmaan yhteisiä ominaisuuksia ja kannustimia, joiden ansiosta jaksetaan päivästä toiseen motivoitua asetetun päämäärän saavuttamiseen. Olisi helppo sanoa, että sekä yrittäjillä että urheilijoilla olisi päällimmäisenä motivaattorina taloudellinen menestys ellei jopa rikastuminen. Joskus varmaan näin onkin, sillä ammattilaisena urheilijakin pääsee tuloihin, joista moni tavallinen palkansaaja saattaa vain uneksia. Kuitenkin esim. monet tennishuiput, menestyneet koripalloilijat, golfammattilaiset ja huippuyleisurheilijatkin kilpailevat olympialaisissa ilman maallisen mammonan tavoittelua. Vaikka menestyminen Riossa saattaakin auttaa palkkioneuvotteluissa, olisiko kuitenkin jokin muu tekijä, joka joka päivä saa urheilijan noudattamaan rankkaa valmennusohjelmaa valmentajan valvonnassa? Samoin moni menestynyt yrittäjä perustaa edelleen uusia yrityksiä ja etsii uusia liikeideoita, vaikka voisi hyvinkin nauttia jo työnsä tuloksista. Onneksi myös meillä on edelleen nuoria urheilijoita ja yrittäjiä, jotka uskovat tekemiseensä ja joilla on unelmia, jotka jonakin päivänä saattavat muuttua todeksi. Yhteiskunnan tulisikin varmistaa toimillaan, että myös tulevaisuudessa olosuhteet olisivat suotuisat niin urheiluun kuin yrittämiseen. Näiden merkitys maallemme on suurempi kuin ymmärrämmekään. Jari-Pekka Jääskeläinen Liiketoimintaosaamisen lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu Olympialaiset yrittäjyyden hengessä 37

39 Raisa Leinonen Digiloikalla töihin Digioraakkelit ja -yhteisöt vannovat maailman mullistavaan ilmiöön kun taas kyynikkojen joukko on turhautunut ja ymmällään. Hyvää tarkoittavilla hankkeilla tuppaa olemaan huono maine. Ei vähiten sen vuoksi, että ne vievät aikaa tai käyttäjien eteen sysätään keskeneräisiä kehitysversioita. Kriittisesti voi kysyä, kenen näkökulmasta ja määritteleminä digitaalisten ympäristöjen sisällöt syntyvät ja millaisilla mittareilla digihyötyjä ja haittoja mitataan? Kokonaisvaikutuksia on vaikea hahmottaa. Digitaaliset markkinat kehittyvät huimaa vauhtia. Suomalaisena korpesi kirjoitus, jossa EU:ta arvosteltiin digiajan nahjukseksi. EU yrittää kovasti luoda yhteisiä digitaalisia sisämarkkinoita, joiden odotetaan tuovan vuosittain 415 miljardin euron edut. Suuri visio on, että yritykset ja julkinen sektori tekevät hankinnat verkossa ja yhteisillä säännöillä. Mutta ensin pitää purkaa kansalliset esteet, sillä jokainen EU -maa toimii omilla säännöillään digimarkkinoilla. Nähtäväksi jää, pääsemmekö esimerkiksi yhteisiin alv-käytänteisiin, postimaksuihin, tekijänoikeus- ja laskutuskäytänteisiin, kuluttajasuojaan ja tietoturvaan. Digitalisaatiossa USA ja Kiina ovat monessa kohden jo porskuttaneet ohi. Kovin pitkää ei EU tässä voi vatuloida. Oppivat koneälyt kuten Google tai Facebook tuntevat meidät paremmin kuin paraskaan esimies. Jos käytän yhtä, olen jo osa oppivaa tietokantaa. Ja mitä enemmän käytän, sitä enemmän tietoa tarpeistani ja mieltymyksistäni kertyy. 38 Digiloikalla töihin

40 Raisa Leinonen Voisivatko työorganisaatioiden tietojärjestelmät toimia samalla periaatteella? Työn merkityksellisyys lisääntyy kun älykkyys valjastetaan tukemaan työprosesseja kuormittamisen sijaan. Sujuva digitaalisten työkalujen käyttö, työajan säästö, työn sisällön mielekkyyden kokemus suhteessa turhautumiseen laitteiden tai järjestelmien toimimattomuuden ääressä, on digikamppailua käyvän unelma. Digitalisaatio mahdollistaa paljon ja elämme jo sen keskellä. Työn koneistumista pelätään. Pohdin työn tekemisen visiota älykkäässä digiloikassa. Miten sen voi valjastaa aikaisempaa tarkoituksenmukaisempaan vuorovaikutukseen, tekemisen prosesseihin ja palvelemaan tarpeitani. Raisa Leinonen Tk- ja liiketoiminnan suunnittelija, kulttuuriala Savonia-ammattikorkeakoulu Digiloikalla töihin 39

41 Kaija Sääski Bisnes tuo hyvinvointia hyvinvointi luo bisnestä Uusia yrityksiä kehon ja mielen hyvinvoinnin, liikunnan, ravitsemuksen ja terveyden edistämiseksi syntyy nopealla sykkeellä. Ihmisen hyvinvointiin liittyvä yritys- ja liiketoiminta on nopeasti kasvava trendi. Koulutukset, joista valmistuu liikunnan tai terveyden ammattilaiseksi kiinnostaa nuoria vuodesta toiseen. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutus on kestosuosikki. Kokonaisvaltainen hyvinvointi, terveys, terveelliset elämäntavat, terveyden edistäminen, kulttuurikokemukset ja paremmat, yksilöllisemmät palvelut kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen radikaalin uudistuksen eli kansan kielellä sotesopan oletetaan avaavan kilpailua alalle. Uudistus lisää ja monipuolistaa yksityistä tarjontaa. Silja Huhtiniemi, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja, kannustaa Pohjois-Savoa ottamaan lisävauhtia talouteensa terveydestä. Hänen mukaansa alan bisnesmahdollisuuksia on vasta raapaistu. Savoniassa uskomme samaan. Siksipä syksyllä 2017 alkaa uusi, koko Suomessa ainutlaatuinen hyvinvointi- eli wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelma, josta valmistuu tradenomiksi. Koulutukseen voi hakea ensi kevään yhteishaussa. 40 Bisnes tuo hyvinvointia - hyvinvointi luo bisnestä

42 Kaija Sääski Hyvinvointiala on laaja ja sen liiketoimintaosaajista on kysyntää. Olemme varmistaneet sen paikallisten yrittäjien kanssa käymissä keskusteluissamme. Uuden koulutuksemme tarpeellisuudesta ovat vakuuttuneita niin lääkärikeskus-, apteekki-, kuntosali-, hyvinvointiteknologia-, kuntoutus-, kylpylä-, matkailu- ja hyvinvointikeskusyrittäjät. Wellness-liiketoiminnan tradenomi erottuu erityisosaamisellaan muista tradenomeista. Hänellä on vahvan liiketoimintaosaamisen lisäksi monipuolinen hyvinvointiin liittyvä tietämys ja alan yritystoiminnan kehittämisosaaminen. Kaija Sääski Koulutusvastuujohtaja Savonia-ammattikorkeakoulu Bisnes tuo hyvinvointia - hyvinvointi luo bisnestä 41