LOPPURAPORTTI. EASTWOOD 2014, puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehitysohjelma Miktech Oy

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI EASTWOOD 2014, puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehitysohjelma Miktech Oy

2 2

3 SISÄLLYS 1. TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ RESURSSOINTI JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET TULOKSET KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT INNOVATIIVISUUS RAHOITUS TOIMINNAN JATKUVUUS YHTEENVETO TULOKSISTA 34 3

4 4 TIIVISTELMÄ

5 LÄHTÖKOHTA Eastwood ohjelma eli puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehitysohjelma toteutettiin Ohjelman toiminta-alue oli Etelä- ja Pohjois-Savo. Pohjois-Karjalan alueella tehtiin lisäksi sopimuksen mukaista yhteistyötä kehittämisyhtiöiden ja yritysten kanssa. Ohjelmaa rahoittivat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen oli Etelä-Savon maakuntaliitto ja muut osarahoittajat olivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot. TAVOITTEET Ohjelman tavoitteet asetettiin erikseen puutuotealalle ja puurakentamiselle, vaikka puutuotteet menevätkin lähes kokonaan rakennuskäyttöön, mutta teollinen ja moderni puurakentaminen on toimialana hyvin nuori verrattuna hyvin perinteiseen puutuotetoimialaan. Ohjelman tavoitteet yritysten kehittämiseksi olivat: Puutuoteyritysten kilpailukyvyn, liikevaihdon ja kansainvälistymisen kasvu Uusien puualan palveluliiketoimintojen ja puurakentamisen kehittäminen Puurakentamisliiketoiminnan kilpailukyvyn ja liikevaihdon kasvu Ohjelman tavoitteet puurakentamisen kehittämiseksi olivat: Uuden teollisen puurakentamisen näkyvä käynnistyminen Puutuotealan ja puurakentamisen tutkimustoiminnan ja -resurssien tehokas käyttö Projektin lähtökohta ja tavoitteet vaikuttivat jälkikäteen tarkasteltuna taantuman vuoksi ja yritysten liikevaihtojen laskiessa sekä puurakentamisen suosion lisääntyessä erittäin tarpeellisilta ja ajankohtaisilta, joten tavoitteiden määrittely onnistui. Tämä näkyi myös kehittämishaluisten ja muuten aktiivisten yritysten ja kuntien lisääntyvänä osallistumisena ohjelman toimintaan koko ohjelman ajan. KOHDERYHMÄN JA TOIMINNAN KUVAUS Kohderyhmä Ohjelman toimintaan tavoiteltiin mukaan puutuotealan ja rakennusalan yrityksiä sekä niitä palvelevia yrityksiä, jotka haluavat uusia ja kehittää toimintaansa yrityskohtaisesti tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Tavoitteeksi asetettiin 150 yritystä, mutta ohjelmaan osallistui lopulta noin 200 yritystä, 14 kuntaa ja 10 asunto-osakeyhtiötä. Yrityksiä saatiin mukaan siis yli kolmannes tavoiteltua enemmän. Monen yrityksen tilanne oli vaikea, koska taantuma painoi päälle koko ohjelman ajan ja jatkuu edelleen. Yritykset käyttivät mielellään Eastwoodin kautta nopeasti saatavaa asiantuntijatyötä kehittämistoimintansa ja kansainvälistymisensä valmisteluun, käynnistämiseen ja toteuttamiseen yhdessä muiden yritysten kanssa. Eastwood-ohjelmasta oli Taloustutkimuksen tekemän vaikuttavuusselvityksen mukaan paljon hyötyä yritysten strategiseen kehittämiseen ja viennin kehittämiseen sekä markkinatiedon hankintaan. Yhteistyö johtikin usean yrityksen kohdalla vientimäärien lisäämiseen, jota yritykset jatkoivat omalla työllään päästyään alkuun Eastwood-ohjelman avulla. Puutuotteiden ja puurakentamisen suosio kasvaa koko ajan, niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Erityisesti Aasia vetää edelleen hyvin rakentamisessa tarvittavia suomalaisia liimattuja puutuotteita. Näin ollen voidaan todeta, että Eastwoodissa kehitettiin hyvin ajankohtaisia ja markkinoiden haluamia oikeita asioita eli rakentamisessa tarvittavia puutuotteita ja toimialan kansainvälistymistä. 5

6 Puutuoteala Puutuoteyritysten merkittävät ja isot kehittämishankkeet olivat taloudellisista syistä harvassa, vaikka muuten yritykset olivat yllättävän aktiivisia viemään kehitystä eteenpäin. Se onnistui hyvin Eastwood-ohjelman järjestämillä pienemmillä ja edullisemmilla kehitysaskelilla. Isoja kehityshankkeita saatiin kuitenkin käyntiin, kun yrityksiin pidettiin aktiivisesti yhteyttä, hankkeita valmisteltiin tavanomaista perusteellisemmin ja yritysryhmien käytettävissä oli ostopalveluilla hankittuja kovan luokan lisäresursseja ja asiantuntijoita. Taantuman vuoksi yritykset harkitsivat hyvin tarkasti kehittämistyössä tarvittavan ajan ja rahan käyttöä. Myös lainarahan saaminen pankista oli monelle yritykselle hyvin vaikeaa, mikä hidasti niiden kehittämistä ja investointien toteuttamista. Kehittämisen nihkeyden huomasivat tietenkin myös Tekes ja ELY-keskukset. Niinpä ohjelmassa tehtiin niiden kanssa hyvin usein yhteistyötä aktivoitaessa ja haettaessa yrityksistä rahoitettavia kehitys- ja investointikohteita. Yhteistyö sujui erinomaisesti koko ohjelman ajan ja koko Eastwoodin alueella. Puutuoteyritysten kansainvälistymishalut yllättivät myönteisesti Myös kansainvälistyminen kiinnostaa kovasti yrityksiä, ja yrityksiä lähti kansainvälistymisen vaatimiin toimenpiteisiin todella hyvin mukaan. Osallistuminen tehtiin yritysryhmien avulla hyvin helpoksi ja yritysryhmille oli laadittu selkeät suunnitelmat siitä, miten ja kenen ohjaamana uusia kansainvälistymisaskelia voidaan ottaa. Eastwoodin avulla järjestettiin noin kymmenen erilaista asiantuntijoiden vetämää matkaa, joilla selvitettiin markkinoita ja jotka kuuluivat osana yritysten tai kuntien kehittämishankkeisiin. Matkoille osallistui yhteensä lähes 70 henkilöä yli 30 yrityksestä ja 15 kunnasta tai kaupungista. Osa matkoista kohdistui tiedonhankintaan modernin puurakentamisen kehittämiseksi. Markkinatietoa ja puurakentamisen kokemusta haettiin Ruotsista, Englannista, Saksasta, Sloveniasta, Itävallasta sekä Japanista ja myös Kiinasta. Moni mukana ollut yritys jatkaa kansainvälistä toimintaa Eastwoodin hankkimien kontaktien avulla. Pienten yritysten kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan oli vähäistä ja vain muutaman yrityksen kanssa aloitettiin vientimahdollisuuksien ja muiden kansainvälistymismahdollisuuksien selvittäminen venäläisten toimijoiden kanssa. Yritykset keskeyttivät ne kuitenkin Ukrainan kriisin vuoksi. Ohjelman päättyessä monet pienet yritykset pitävät Venäjälle pyrkimistä hyvin epävarmana, mutta osa niistä pitää Venäjän suhteita yllä siltä varalta, että muutos parempaan tapahtuisi nopeasti. Teollinen puurakentaminen Ohjelmassa haettiin puurakentamisen kehittämiseen rakennuttajia sekä yrityksiä, joilla oli aito halu ja riittävästi resursseja kehittämiseen. Myös yllättävän moni kunta tai muu rakennuttaja oli periaatteessa innostunut kehittämään puurakentamista ja ilmaisi halunsa rakennuttaa osin tai kokonaan uudisrakennuksia puusta. Usein siksi, että puurakennukset sopivat maisemallisesti hyvin pienten kuntien keskustoihin ja puurakennusten uskotaan lisäävän alueiden ja taajamien viihtyisyyttä. Kuntalaiset mieltävät puutaloalueet lähes poikkeuksetta arvostetuiksi ja vetovoimaisiksi asuntoalueiksi eri puolella maata. Alkuinnostuksen jälkeen on todettava, että vain harva rakennusliike ryhtyi tosissaan tässä markkinatilanteessa kehittämään teollista puurakentamista Eastwoodin toiminta-alueella, mutta mielenkiintoa sitä kohtaan oli lähes kaikilla tavatuilla rakennusliikkeillä. 6

7 7

8 Puurakentamisen diplomityöt Ohjelman toteutukseen osallistuivat usein myös korkeakoulut ja yliopistot. Niiden ja myös TEM:n Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) kautta tarjottiin ja toteutettiin lähes kymmenen diplomityötä, ja etenkin kunnat käyttivät tätä mahdollisuutta hyväkseen. Useissa diplomitöissä esitettiin puutaloalueita ja niille mahdollisesti rakennettavien modernien puukerrostalojen suunnitelmia. Kaikki valmistuneet diplomityöt saivat vahvaa kannatusta niiden kuntapäättäjien keskuudessa, jotka ohjasivat diplomitöitä yhdessä korkeakoulujen ohjaajien kanssa. Puukerrostalot ja muu moderni puurakentaminen Isoista rakennusliikkeistä Peab Oy sekä rakennuttajista kansallisesti toimiva Lakea Oy ryhtyivät valmistelemaan puukerrostalojen rakentamista ja rakennuttamista Kuopioon Julkulan kaupunginosaan. Ohjelman päättyessä vuoden 2014 lopussa kyseisten puukerrostalojen rakentaminen ja kaava olivat kuitenkin ns. jäissä, koska alueen kaavasta oli tehty valitus. Se tehtiin lisääntyvien ja asumista häiritsevien liikennemäärien vuoksi, ei kerrostalojen rakennusmateriaalien vuoksi. Lisäksi muutama pieni rakennusliike kehittää pienimuotoisempaa, mutta hyvin modernia ja nopeasti kasvavaa puurakentamista. Yhden pienen rakennusliikkeen kasvusuunnitelmat perustuvat CLT-levyn käyttöön omakotitalojen ja rivitalojen rakenteissa. Kyseinen rakennusliike on jo saavuttanut hyvin laadukkaan toimintatapansa myötävaikutuksella merkittäviä osuuksia kotimaan markkinoilla, ja kasvu näkyy jatkuvan yrityksen suunnitelmien mukaisesti. Rakennusliikkeet empivät selvästi puurakentamiseen ryhtymistä. Ne arvelevat rakennuttajien mielenkiinnon puurakentamista kohtaan olevan Eastwoodin toiminta-alueella lähivuosina vielä kovin vähäistä, vaikka pääkaupunkiseudulla rakennetaankin jo huomattavan paljon puukerrostaloja. Ohjelmassa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella puukerrostalojen uskotaan silti yleistyvän, mutta vastaajien arvioiden mukaan se vaatii vielä useita vuosia aikaa, ehkä viisi tai jopa kymmenen vuotta. 8

9 Puurakentamisen aktivointi keskitettiin aluksi Eastwoodin alueyksiköistä pääasiassa Savonialle, koska sillä on paljon kontakteja rakennusliikkeisiin ja koska Savonia rekrytoi rakennusalan ammattilaisen Eastwoodohjelman käyttöön. Savonialla oli lisäksi myös muita puualan ja rakentamisen projekteja. Savonian lisäksi myöhemmin myös muut Eastwoodin alueyksiköt osallistuivat puurakentamisen kehittämiseen aktivoimalla alueillaan isojakin puurakennuskohteita valmisteluun eri kumppanien kanssa. Kohteita valmisteltiin yllättävän monessa kunnassa, kuten Iisalmessa, Rantasalmella, Leppävirralla ja Pieksämäellä sekä Hirvensalmella ja Sulkavalla. Lisäksi monissa muissa kunnissa valmisteltiin pienempiä puurakennuskohteita ja niiden suunnittelu- ja valmistelutyö jatkuu, koska moni valmisteltu puurakennushanke ei ehtinyt käynnistyä Eastwood-ohjelman aikana. Ohjelman loppuessa hankkeista oli toteutunut Hirvensalmen omakotialueen näyttely. Lapinlahden vastaava näyttely toteutuu kesällä 2015, ja Leppävirralla rakenteilla oleva kauppakeskus Monni valmistuu myös kesällä Kauppakeskuksessa on käytetty näyttävästi puurakenteita yhdessä muiden materiaalien ja ratkaisujen kanssa. Uusi Puu-Kuopio arkkitehtuurikilpailu Viimeisin korkeakouluyhteistyö toteutui Uusi Puu-Kuopio arkkitehtuurikilpailussa, joka suunnattiin arkkitehtiopiskelijoille alkuvuodesta Kilpailun tavoitteena oli löytää moderniin teolliseen puurakentamiseen tukeutuva vetovoimainen täydennysrakentamisen suunnitelma kaupungin niin kutsuttujen rännikatujen varsille. Kilpailun yhteistyökumppaneita olivat kaikki Suomen arkkitehtuurin korkeakoulut eli Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto sekä TEM:n Metsäalan strateginen ohjelma. Yrityskumppaneina ja samalla yrityskummeina toimivat Jeld-Wen Suomi Oy, Keitele Group Oy, Lameco Ltd Oy, Puuinfo Oy ja Vivola Oy. Kilpailuun tuli runsaasti osallistujia, ja Kuopion kaupunki sai 30 kilpailuehdotuksesta paljon materiaalia edelleen jalostettavaksi. Alueen puutuoteyritykset ja Kuopion kaupunki maksoivat yhdessä parhaista töistä kilpailijoille arvoiset rahapalkinnot. Niihin ei käytetty ohjelman käyttöön myönnettyjä varoja. LVL-tehdas ja sen vaikutukset Varkauteen lähivuosina rakennettava Stora Enson LVL-tehdas innostaa lähiseudun yrityksiä valmistelemaan uusia puurakenteita erilaisilla kehittämishankkeilla. Eastwood-ohjelman aikana niitä ei ehditty käynnistää, koska Stora Enso julkisti uutisen LVL-tehtaan rakentamisesta pari kuukautta ohjelman päättymisen jälkeen. Kuitenkin muutama pieni alueen yritys lisäsi valmiuksiaan puulevyjen jalostamiseen jo ennen investointipäätöstä. 9

10 OTSIKKOTASO 1. TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET, CONSECTETUR ADIPISCING ELIT. OHJELMAN MORBI TOTEUTTAJAT RISUS DUI, RUTRUM JA NIIDEN UT ROOLIT: SOLLICITUDIN AC, MOLES- TIE AC QUAM. SUSPENDISSE IMPERDIET EROS UT NEQUE SAGIT- Miktech Oy, ohjelman johtaminen, hallinto ja koordinaatio TIS Aluekehityssäätiö, COMMODO. Pohjois-Savon AENEAN alueyksikkö UT LACINIA LOREM. Savonia, Pohjois-Savon alueyksikkö Savonlinnan yrityspalvelut Oy, Etelä-Savon alueyksikkö Joensuun tiedepuisto Oy, Eastwood-ohjelman yhteistyökumppani Pohjois-Karjalassa OHJELMAN TOIMINTA OLI AKTIIVISTA MONIEN KANSALLISTEN JA Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Morbi risus dui, rutrum ut sollicitudin ac, molestie ac quam. Suspendisse imperdiet eros ut neque sagittis commodo. Aenean ut lacinia lorem. In sem neque, euismod ac pulvinar sed, rhoncus id metus. Suspendisse potenti. Aenean viverra dui quis metus fermentum accumsan. Nullam ut tincidunt nunc. Pellentesque vitae dapibus orci. Aenean egestas sagittis feugiat. Nam ornare ante nunc. Fusce cursus lacus mollis arcu interdum adipiscing. Phasellus congue eleifend mauris vitae tincidunt. Nunc tellus nibh, ultrices nec dapibus eget, tempor quis odio. Aenean sapien nisi, vestibulum non porttitor in, ultricies convallis augue. Nulla nulla urna, sodales non bibendum non, consequat a turpis. Integer imperdiet augue consectetur enim mattis placerat. Aenean pulvinar dapibus sem at vestibulum. Maecenas pharetra leo ut nulla fermentum ornare. Phasellus vel dui lectus. Donec quis justo non velit vulputate sagittis iaculis vitae magna. Fusce nunc augue, pulvinar tristique sollicitudin eu, pretium eget ipsum. In tristique cursus consequat. Nulla semper, ipsum eu aliquam cursus, orci libero sagittis tortor, a pretium nunc justo congue metus. Phasellus scelerisque mauris vel leo auctor sit amet scelerisque leo lacinia. Praesent luctus est sit amet justo fringilla in blandit erat consectetur. Duis tincidunt blandit semper. Quisque lacinia accumsan consequat. 10

11 OHJELMAN TOIMINTA OLI AKTIIVISTA MONIEN KANSALLISTEN JA OHJELMAN TOIMINTA-ALUEELLA TOIMIVIEN MAAKUNNALLISTEN KEHITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KANSSA. KANSAINVÄLISIÄ YHTEIS- OTSIKKOTASO TYÖKUMPPANEITA OLI MUKANA TOIMENPITEISSÄ, JOILLA SELVI- TETTIIN MARKKINOITA JA HAETTIIN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUK- SIA JAPANISTA, KIINASTA, ENGLANNISTA, SAKSASTA, ITÄVALLASTA, LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET, CONSECTETUR ADIPISCING SLOVENIASTA, NORJASTA JA MYÖS RUOTSISTA. ELIT. MORBI RISUS DUI, RUTRUM UT SOLLICITUDIN AC, MOLES- TIE AC QUAM. SUSPENDISSE IMPERDIET EROS UT NEQUE SAGIT- MERKITTÄVIMMÄT KOTIMAASSA TOIMIVAT TIS COMMODO. AENEAN UT LACINIA LOREM. YHTEISTYÖKUMPPANIT OLIVAT: Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Morbi risus dui, rutrum ut sollicitudin ac, molestie puutuotetoimialalla toimivat itäsuomalaiset yritykset, noin 200 yritystä ac quam. Suspendisse imperdiet eros ut neque sagittis commodo. Aenean ut lacinia lorem. In sem neque, TEM, Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) euismod ac pulvinar sed, rhoncus id metus. Suspendisse potenti. Aenean viverra dui quis metus fermentum Aalto-yliopisto accumsan. Nullam ut tincidunt nunc. Pellentesque vitae dapibus orci. Aenean egestas sagittis feugiat. Nam Oulun yliopisto ornare ante nunc. Fusce cursus lacus mollis arcu interdum adipiscing. Phasellus congue eleifend mauris Tampereen teknillinen yliopisto vitae tincidunt. Savonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Savon kauppakamari Nunc tellus nibh, ultrices nec dapibus eget, tempor quis odio. Aenean sapien nisi, vestibulum non porttitor in, ultricies convallis augue. Nulla nulla urna, sodales non bibendum non, consequat a turpis. Integer Puuinfo Oy Tekes imperdiet augue consectetur enim mattis placerat. Aenean pulvinar dapibus sem at vestibulum. Maecenas Ely-keskus pharetra leo ut nulla fermentum ornare. Phasellus vel dui lectus. Donec quis justo non velit vulputate sagittis iaculis vitae magna. Fusce nunc augue, pulvinar tristique sollicitudin eu, pretium eget ipsum. In tristique Finnvera Puu & tekniikka -lehti cursus consequat. Nulla semper, ipsum eu aliquam cursus, orci libero sagittis tortor, a pretium nunc justo Kuntien elinkeinopalvelut congue metus. Phasellus scelerisque mauris vel leo auctor sit amet scelerisque leo lacinia. Praesent luctus Miset Oy est sit amet justo fringilla in blandit erat consectetur. Duis tincidunt blandit semper. Quisque lacinia accumsan consequat. Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin Ammattiopisto Metla Rajupusu Leader Piällysmies Leader 11

12 2. RESURSSOINTI ALLA ON ESITETTY OHJELMAN HENKILÖRESURSSIT JA TO- TEUTTAJAORGANISAATIOT SEKÄ OHJAUSRYHMÄN JÄSENET JA HEIDÄN ORGANISAATIONSA. OHJELMAJOHTAJA JA KEHITTÄMIS- PÄÄLLIKÖT MUODOSTIVAT OHJELMAN KOORDINAATIORYHMÄN. OHJELMAN HENKILÖRESURSSIT: Henkilö: Organisaatio: Tehtävä: Aki Hakala Miktech Oy Ohjelmajohtaja, koordinointi ja tiedottaminen Hannu Hulkko Miktech Oy Projektipäällikkö, Japanin ja Kiinan markkinat Aki Hytönen Savonia Kehittämispäällikkö Ari Luttinen Aluekehityssäätiö Kehittämispäällikkö Sakari Mouhu Savonlinnan Kehittämispäällikkö Yrityspalvelut Oy Mauno Multamäki Savonia Kehittämispäällikkö Asiantuntijoita Savonia Erityisasiantuntijoiden lyhytaikaisia tehtäviä 12

13 OHJAUSRYHMÄN JÄSENET Henkilö: Reijo Keränen Harri Välimäki Jukka Ollikainen Teemu Räihä Pekka Huovinen Pekka Jeskanen Harri Kivelä Matti Kivipelto Seppo Liimatta Pasi Loukasmäki Markku Oikarinen Vesa Sorasahi Kari Tarkiainen Organisaatio: Aluekehityssäätiö, ohjausryhmän puheenjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy, ohjausryhmän vpj Etelä-Savon maakuntaliitto, valvoja 10/2014 asti Etelä-Savon maakuntaliitto, valvoja 10/2014 alkaen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Etelä-Savon ELY-keskus, 9/2013 asti Kainuun ELY-keskus, puualan toimialapäällikkö Savonia ammattikorkeakoulu Miktech Oy Pohjois-Savon liitto 13

14 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Ohjelman alkaessa päätettiin, että toiminnasta tiedotetaan laajasti. Eastwoodin tiedotuslehti ilmestyi neljä kertaa vuosina Sitä jaettiin puualan ammattilehden liitteenä kaikkiin suomalaisiin puualan yrityksiin ja kuntien teknisille osastoille. Numerokohtainen jakelu oli noin kpl, kattaen koko Suomen. Laajan jakelun tarkoitus oli tiedottaa Eastwood-ohjelman toiminnasta koko Suomen alueella ja samalla kannustaa puualan toimijoita kehitystyöhön ja yhteistyöhön Eastwood-ohjelman kanssa. Eastwood-lehteä ei toimitettu enää vuoden 2014 aikana. Ohjelmaa ja sen palveluja markkinoitiin lähinnä potentiaalisimmille asiakkaille, joilla tiedettiin ja uskottiin olevan kehittämistarpeita ja -halua sekä vahvaa mielenkiintoa ohjelman järjestämiin, suosittuihin kansainvälistymisen kehittämistapahtumiin. Palautteen mukaan Eastwood-ohjelman nimi oli monelle tuttu, mutta ohjelman sisältöä ei tunnettu yhtä laajasti lukuun ottamatta yrityksiä ja asiakkaita, jotka toteuttivat ohjelmaa kehittämishankkeillaan. Kuntapäättäjiä informoitiin Eastwoodin toiminnasta pääasiassa vuosien aikana toteutettujen puurakentamisen Road Show -tapahtumien ja niiden markkinoinnin yhteydessä. Road Show -tapahtumia markkinoitaessa tuotiin näkyvästi esille myös muuta kunnille ja muille sidosryhmille tarkoitettua Eastwoodin toimintaa. Puuinfo Oy toimi puurakentamisen Road Show -tapahtumien pääjärjestäjänä, ja Eastwoodohjelma toimi alueellisena kumppanina ja järjestäjänä Etelä- ja Pohjois-Savon alueilla. Puualan kotimaisissa ammattilehdissä kirjoitettiin tasokkaasti Eastwood-ohjelmasta ja sen toteuttamista tapahtumista, kuten puurakentamisen tiedonhankintamatkasta Ruotsiin ja yhteisosaston toiminnoista Jyväskylän Puu- ja bioenergiamessuilla. Yhteisosasto oli sekä kirjallisen palautteen että osaston vilkkauden perusteella hyvin onnistunut Eastwoodin ja yritysten yhteinen tapahtuma. 14

15 OTSIKKOTASO LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET, CONSECTETUR ADIPISCING ELIT. MORBI RISUS DUI, RUTRUM UT SOLLICITUDIN AC, MOLES- TIE AC QUAM. SUSPENDISSE IMPERDIET EROS UT NEQUE SAGIT- TIS COMMODO. AENEAN UT LACINIA LOREM. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Morbi risus dui, rutrum ut sollicitudin ac, molestie ac quam. Suspendisse imperdiet eros ut neque sagittis commodo. Aenean ut lacinia lorem. In sem neque, euismod ac pulvinar sed, rhoncus id metus. Suspendisse potenti. Aenean viverra dui quis metus fermentum accumsan. Nullam ut tincidunt nunc. Pellentesque vitae dapibus orci. Aenean egestas sagittis feugiat. Nam ornare ante nunc. Fusce cursus lacus mollis arcu interdum adipiscing. Phasellus congue eleifend mauris vitae tincidunt. Nunc tellus nibh, ultrices nec dapibus eget, tempor quis odio. Aenean sapien nisi, vestibulum non porttitor in, ultricies convallis augue. Nulla nulla urna, sodales non bibendum non, consequat a turpis. Integer imperdiet augue consectetur enim mattis placerat. Aenean pulvinar dapibus sem at vestibulum. Maecenas pharetra leo ut nulla fermentum ornare. Phasellus vel dui lectus. Donec quis justo non velit vulputate sagittis iaculis vitae magna. Fusce nunc augue, pulvinar tristique sollicitudin eu, pretium eget ipsum. In tristique cursus consequat. Nulla semper, ipsum eu aliquam cursus, orci libero sagittis tortor, a pretium nunc justo congue metus. Phasellus scelerisque mauris vel leo auctor sit amet scelerisque leo lacinia. Praesent luctus est sit amet justo fringilla in blandit erat consectetur. Duis tincidunt blandit semper. Quisque lacinia accumsan consequat. 15

16 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Puurakentaminen Uuden, modernin ja teollisen puurakentamisen kehittymisen kannalta ongelmana on, että puukerrostalojen rakentamisesta ja kehittämisestä on kiinnostunut vain muutama rakennusliike Eastwoodin toimintaalueella. Myös puukerrostalojen rakennuttamisesta kiinnostuneita sijoittajia tai muita yrityksiä tai organisaatioita oli hyvin vähän Eastwood-ohjelman päättyessä vuoden 2014 lopussa. Puurakentamisen seminaareissa ja tapahtumissa oli runsaasti osallistujia, mutta rakentamisvaiheeseen asti etenevät puukerrostalojen kehittämishankkeet ja rakentamishankkeet olivat erittäin harvassa. Monet alueen rakennusliikkeet pitävät kuulopuheiden perusteella puukerrosrakentamista niin paljon tavanomaista kerrosrakentamista kalliimpana, että ne eivät ole kiinnostuneet rakentamaan puukerrostaloja omina gryndauskohteinaan. Käsitys puukerrostalojen rakentamisen kalleudesta jarruttaa selvästi puukerrostalojen yleistymistä, joten oikealle ja paikkansa pitävälle hintatiedolle olisi selvästi tarvetta. Puukerrostalot eivät vielä kiinnosta myöskään vuokranantajia, vaikka rakentamisnopeuden vuoksi vuokratuottoihin pääsisi nopeammin käsiksi kuin betonielementtitaloissa. Etelä-Suomessa on rakenteilla useita puukerrostaloja ja niistä saatavien kokemusten ja tietojen myötävaikutuksella puukerrostalot yleistynevät myös Eastwoodin alueelle. 16

17 OTSIKKOTASO LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET, CONSECTETUR ADIPISCING rostaloja tai muita isoja puurakennuksia. Epäluulojen hälventämiseksi tehtiin myös opintomatkoja Ruotsiin. ELIT. MORBI RISUS DUI, RUTRUM UT SOLLICITUDIN AC, MOLES- TIE sina kehitetty AC QUAM. modernia puurakentamista SUSPENDISSE hyvin monipuolisesti, IMPERDIET vahvasti EROS ja taloudellisesti UT NEQUE kannattavasti. SAGIT- TIS COMMODO. AENEAN UT LACINIA LOREM. Puukerrostalojen suosion lisäämiseksi eri rakennuttajia on kannustettu miettimään ja valmistelemaan puuker- Matka eteläruotsalaiseen Växjön kaupunkiin oli hyvin antoisa ja monipuolinen, koska juuri siellä on viime vuo- Diplomityöt osoittautuivat hyväksi ja edulliseksi keinoksi muokata rakennuttajien mieliä suopeammaksi modernia puurakentamista kohtaan, joten niiden hyödyntämistä voi suositella myös jatkossa. Kestänee odotettua pidempään, että Eastwoodin alueelle nousee useita puukerrostaloja ja että puurakentamisesta tulee tavanomaista toimintaa joillekin rakennusliikkeille. Tavoitteisiin päästään nopeammin, jos aktivointityötä monipuolistetaan ja lisätään eri sektoreilla. Aktivointia olisi hyvä toteuttaa virkatyönä ja erillisinä tiedotus- ja tiedonsiirtohankkeina. Puukerrostalorakentamisen opetusta ei alueella ole lainkaan. Ilman hyvin organisoitua koulutusta puurakentaminen kehittyy ja lisääntyy alueella heikosti ja hitaasti, joten oppilaitoksiin on syytä valjastaa puukerrosrakentamista edistävää opetustoimintaa. Lisäksi tarvitaan erillisiä koulutushankkeita, jotka toteutetaan yhteistyössä kehitysrahoittajien ja kansallisesti toimivan TEM:n ja sen tulevan biotalousohjelman kanssa. Lisäksi valtakunnalliset puurakentamisen opetukset on saatava ulottumaan jonkin välittäjäorganisaation kautta Eastwood-ohjelman toiminta-alueelle. Puutuoteyritykset Puuyritykset kehittivät toimintaansa ja tuotteitaan kovin varovaisesti. Kehitystyön nopeuttamiseksi lisättiin Lorem ohjelman ipsum aikana dolor kehittämistyön sit amet, consectetur aktivointia adipiscing myös ELY-keskuksen elit. Morbi risus puualan dui, rutrum toimialapäällikön ut sollicitudin ja Tekesin ac, molestie puualan quam. asiantuntijoiden Suspendisse kanssa. imperdiet eros ut neque sagittis commodo. Aenean ut lacinia lorem. In sem neque, ac euismod ac pulvinar sed, rhoncus id metus. Suspendisse potenti. Aenean viverra dui quis metus fermentum accumsan. Kansainvälistymisen Nullam ut aktivointiin tincidunt nunc. panostettiin Pellentesque koko ohjelman vitae dapibus aikana orci. paljon. Aenean Yritysryhmien egestas sagittis tukena feugiat. käytettiin Nam ornare kilpailutettuja ante nunc. asiantuntijoita, Fusce cursus joilla lacus oli mollis pitkäaikaista arcu interdum omakohtaista adipiscing. kokemusta Phasellus puuyritysten congue eleifend kansainvälisestä mauris vitae toiminnasta tincidunt. ja jotka tunsivat sopivia henkilöitä alalta ja vientikohteista. Nunc Kansainvälistymistä tellus nibh, ultrices lisääviin nec yritysryhmiin dapibus eget, osallistuneet tempor quis yritykset odio. Aenean olivat sapien hyvin nisi, tyytyväisiä vestibulum asiantuntijoiden non porttitor palveluihin. in, ultricies Monet convallis yritykset augue. jatkoivat Nulla itse nulla kansainvälistymistyötä, urna, sodales non bibendum ja osa non, pääsi consequat kiinni täysin a turpis. uusiin Integer ja yhä imperdiet jatkuviin vientitoimituksiin. augue consectetur Yritykset enim mattis toivovat placerat. vastaavaa Aenean käytännönläheistä pulvinar dapibus kansainvälistymisen sem at vestibulum. Maecenas neuvontaa pharetra ja ohjausta leo myös ut nulla jatkossa. fermentum ornare. Phasellus vel dui lectus. Donec quis justo non velit vulputate sagittis iaculis vitae magna. Fusce nunc augue, pulvinar tristique sollicitudin eu, pretium eget ipsum. In tristique cursus Etelä-Savossa consequat. tehdyn Nulla yritysten semper, kehittämistarveselvityksen ipsum eu aliquam cursus, mukaan orci libero yritykset sagittis ovat tortor, yllättävän a pretium halukkaita nunc justo myös congue laajaan ja metus. strategiseen Phasellus kehitystyöhön, scelerisque mauris mutta vel toivoivat leo auctor kumppaneiksi sit amet scelerisque luottamuksellisia leo lacinia. ja puolueettomia Praesent luctus asiantuntijoita, sit amet justo kuten fringilla esimerkiksi in blandit alueellisia erat consectetur. kehittämisyhtiöitä. Duis tincidunt Tutkimuksen blandit perusteella semper. Quisque yrityksillä lacinia on siis accum- hyvin est san selkeä consequat. tarve ja halu tehdä kehitystyötä ja kansainvälistymistä. 17

18 5. TULOKSET OHJELMAN TAVOITE OLI TEHDÄ KEHITTÄMISTYÖTÄ 150 YRITYK- SEN KANSSA. MÄÄRÄ YLITTYI KUITENKIN SELVÄSTI, JA OHJEL- MAAN OSALLISTUI NOIN 200 YRITYSTÄ SEKÄ 14 KUNTAA JA 10 ASUNTO-OSAKEYHTIÖTÄ. 18

19 Yritysten kehittämishankkeiden ja -töiden yhteenlaskettu arvo on vajaa 10 miljoonaa euroa. Se on suuri summa vaikeissa olosuhteissa, ja kunnia kehittämistyöstä pitää osoittaa sitkeille ja ammattitaitoisille yritysten edustajille. Puurakentamisen kehittämisen nihkeys näkyi siten, että lukuisista valmistelluista hankkeista vain muutamia lähdettiin rakentamaan, kuten jo aiemmin todettiin. Jos kaikki valmistelussa olleet puurakennuskohteet rakennettaisiin, niin niiden yhteinen arvo olisi noin 50 miljoonaa euroa. Ohjelman toimintaan osallistuneiden yritysten kehittämistyötä ja siihen ryhtymistä pitkään hidastanut taantuma tuntui erityisesti rakentamisessa, mihin suurin osa puuyritysten tuotteista menee. Monen pienen yrityksen usko tulevaisuuteen oli taloudellisten seikkojen vuoksi kovalla koetuksella, jolloin myös kehittämistä tehtiin tavanomaista vähemmän ja tavanomaista pienemmillä rahamäärillä. Yritykset miettivät ohjelman aikana tarkkaan, millaiseen kehittämistoimintaan ne ryhtyivät. Kehittämishankkeilta ja -työstä odotettiin selvää ja mielellään nopeaa hyötyä. Yrityksiä oli vaikea innostaa pitkäkestoisiin ja paljon rahaa sitoviin kehittämishankkeisiin. Niitäkin saatiin käynnistettyä, mutta useasti vasta hyvin pitkien ja tarkkojen valmisteluvaiheiden jälkeen. Yritykset halusivat kehittää myös myyntiä, markkinointia ja vientiä, ja myös näistä haluttiin nopeita tuloksia. Lisäksi maailmalta markkinoita löytäneet yritykset laajensivat ja investoivat tuotantoon. Samoin tekivät useat yritykset, joilla oli kotimaassa vahva markkina-asema. Ohjelma kilpailutti yritysryhmien tarpeitten perusteella toimialan käyttöön asiantuntijoita, joiden kanssa yritysryhmät laativat uusia yhteistyösuunnitelmia ja pääsivät kiinni myös uusiin vientimarkkinoihin. Vientimarkkinoilla voitiin korvata taantuman vuoksi menetettyä kotimaan liikevaihtoa. Yritykset tekivät Eastwood-ohjelman kanssa kehittämistyötä laajalla rintamalla, mutta harkituin askelin. Suurin osa oli yritysten rahoittamaa omaa kehittämistyötä. Työt liittyivät usein Eastwoodin koordinoimiin yritysryhmiin. Niiden lisäksi yritysten kanssa laadittiin yrityskohtaisia kehittämishankkeita, mihin yritykset hakivat ja saivat rahoitusta Finnveralta, ELYltä tai Tekesiltä. 19

20 6. KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET YRITYSRYHMILLÄ VAUHTIA KEHITYKSEEN Ohjelman yksi nopea, monia yrityksiä hyödyntävä toimintatapa oli yritysryhmissä tehtävä kehitystyö. Yritysryhmät perustuivat yritysten yhteisiin kehittämistarpeisiin. Ryhmien käyttöön hankittiin kilpailutettuja asiantuntijoita ja -palveluja yhteensä noin eurolla. Kehitystyö kesti tavallisesti 1 2 vuotta, joissakin ryhmissä koko Eastwood-ohjelman ajan. Yritysryhmiä muodostettiin usein koko Eastwoodin toiminta-alueelta, mutta myös maakuntien omilta pienemmiltä, yritysten toiminnan kannalta ns. luonnollisilta alueilta. Ryhmiä oli yhteensä 20. Hiukan yllättävää oli se, miten monia yrityksiä kiinnosti kansainvälistymismahdollisuuksien selvittäminen tai kansainvälistyminen. Toinen suosittu teema oli tuotannollisen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen yritysten kesken sekä uusille markkinoille pyrkiminen yhteistyön mahdollistamilla uusilla tuotteilla. YRITYSRYHMITTÄIN TOTEUTETUT TOIMENPITEET AIKAJÄRJESTYKSESSÄ 1. Puubetonirakenteinen välipohjaelementti Yritysten ja tutkimuslaitoksen välisellä yhteistyöllä tuotteistettiin puubetoniliittolaatta puukerrostalojen ääntä eristäväksi ja osastoivaksi välipohjaksi. Laatta soveltuu myös rivi- ja kerrostalojen ala- ja yläpohjarakenteeksi. Rakenteessa on tavanomainen betonilaatta tartuntojen avulla puuristikkorakenteiden päällä. Niistä muodostuu elementtirakenteinen tuoteosa, mihin kuuluu myös tehtaalla valmiiksi asennettuja rakennuksen putkistoja ja muita asennuksia. Yritykset jatkavat tuotteistamisvaiheen jälkeen tuotteen markkinointia. Tuote löytyy Sepa Oy:n nettisivuilta osoitteesta 20

21 2. Kansainvälistymismahdollisuudet Japaniin ja Kiinaan Yritysten kumppaniksi hankittiin asiantuntija, jolla oli omakohtaista kokemusta yli 25 vuoden ajalta puutuotteiden viennistä Aasiaan ja erityisesti Japaniin. Asiantuntija tunsi lisäksi hyvin japanilaisten asiointitavat ja arkea, koska hän oli asunut Japanissa lähes viiden vuoden ajan. Yhteistyöhön osallistuneet yritykset arvostivat asiantuntijan kokemusta ja henkilökohtaisia kontakteja. Niiden avulla saatiin oikeaa tietoa tuotteista ja markkinoista. Yritysryhmä pääsi myös tapaamaan Kiinassa ja Japanissa päättäjiä ja asiantuntijoita, joiden kautta syntyi uusia kansainvälistymismahdollisuuksia erityisesti Japanin markkinoille. Ryhmän yrityksistä kaikkien tuotteet ja toimintatavat eivät kuitenkaan sovellu em. markkinoille. Osa yrityksistä jatkoi uusien kontaktien kautta alkanutta kansainvälistä toimintaansa ja säännöllistä kauppaa uusien asiakkaiden kanssa. Työssä käytetty asiantuntija jatkaa perustamansa yrityksen nimissä asiakasyritysten vientikonsulttina ja -agenttina. Vientimäärät hiipuivat kesään 2014 mennessä, eivätkä ole nousseet vuoden 2014 loppuun mennessä. Japanin valtio päätti joulukuussa 2014 isosta elvytyspaketista, joka ulottuu kolmen vuoden takaisten tuhoalueiden jälleenrakentamiseen asti. Elvytyspaketin uskotaan näkyvän jatkossa suomalaistenkin puutuotteiden Japanin viennissä. 3. Tuotannon kehittäminen Yritysryhmän käyttöön hankittiin tuotantopuolen kokenut asiantuntija, joka opasti ja neuvoi yritysryhmää kehittämään toimintaansa ja tuotantoaan siten, että ne voivat hankkia tuotteilleen CE-merkintäoikeuden. Seitsemän yrityksen ryhmä toimikin sovitulla tavalla ja ryhmän yritykset hankkivat kehitysvaiheiden jälkeen omilla kustannuksillaan CE-merkintäoikeudet. Lisäksi Eastwood-ohjelma järjesti Metsäkeskuksen hallinnoiman ison kansallisen RakPuuCee-hankkeen kanssa useita tilaisuuksia, joissa koulutettiin lähes 30 yrityksen henkilöitä lujuuslajittelu- ja CE-merkintäoikeusasioissa. 4. Sosiaalinen media Asiantuntijoiden kanssa aktivoitiin yrityksiä ensin kiinnostumaan sosiaalisen median mahdollisuuksista ja sitten hyödyntämään niitä. Yrityksistä muodostui aluksi iso ja hyvä ryhmä, joka kokoontui yritysten tiloissa. Yritykset lähtivät kehittämisvaiheisiin kuitenkin nihkeästi mukaan ja rivit harvenivat säästösyistä nopeasti. Yritystapaamisten ja -selvitysten perusteella sosiaalinen media kiinnostaa kuitenkin edelleen yrityksiä, koska kauppa ei käy hyvin ja yritykset hakevat nykyaikaisia ja edullisia, mutta tehokkaita tapoja markkinoida ja myydä tuotteitaan ja palvelujaan. 21

22 5. Myynti- ja messuosaamisen kehittäminen Eastwoodin ja yritysten yhteistyönä toteutettiin Jyväskylän Puu- ja bioenergiamessuille ( ) kuuden eri organisaation ja yrityksen yhteisosasto, joka oli osa Eastwoodin ja yritysten muuta kehitys- tai yhteistyön kehittämistä. Yritykset olivat mielellään mukana, koska yhteisosastolla saavutettiin parempi näkyvyys. Odotettua näyttävämmän ja vilkkaamman osaston ansiosta yhteisosastolla mukana olleet yritykset loivat messujen aikana lukemattomia uusia yhteistyökumppanuuksia. Messujen jälkeen yhteisosastolaisten ja monien vieraiden kesken jatkettiin yhteistyötä monissa eri muodoissa. Loppusyksyllä 2014 yritystapaamisten yhteydessä useat yritykset esittivät kiinnostusta vastaaviin yhteisesiintymisiin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Monet yritykset ovat valmiita maksamaan jyvitetyt osansa yhteisosastojen kuluista, koska yhteisesiintyminen koetaan toimivaksi ja edulliseksi tavaksi markkinoida tuotteita sekä tavata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Jyvitetyt kulut koetaan kohtuullisiksi, joten yhteisosastot kiinnostavat myös taloudellisista syistä. Yritykset toivoivatkin messuosallistumisen järjestelyjä ja koordinointia joltakin hankkeelta jatkossakin. 6. Puurakentamisen tiedonhankinta- ja opintomatka Ruotsiin 2013 Matkalla haettiin Ruotsista oppia ryhmään kuuluvien yritysten kehityshankkeisiin ja yleisesti puukerrostalorakentamiseen sekä myyntiosaamisen kehittämiseen. Matka oli osa mukana olleiden yritysten ja organisaatioiden kehittämishankkeita tai muuta kehittämistoimintaa. Kehittäminen jatkui pitkään matkan jälkeen. Matkalle osallistui 22 henkilöä. Matkan paras anti oli nähdä ja kokea, miten nopeasti uusi teollinen puukerrostalojen rakentaminen on vakiinnuttanut asemansa asuntomarkkinoilla ja miten korkealaatuisia ja monimuotoisia uudet puukerrostalot voivat olla. Puukerrostaloja rakennetaan Ruotsissa pääosin vuokra-asunnoiksi. Lyhyt rakennusaika ja kilpailukykyiset rakennuskustannukset tekevät puukerrostaloista riittävän hyvin tuottavia vuokrakohteita, joissa asuu tyytyväisiä vuokralaisia. Onnistuneen matkan innostamana ryhdyttiin valmistelemaan laajempaa tiedonhankintamatkaa eteläruotsalaiseen Växjön kaupunkiin. 22

23 7. Teknologiaperusteinen kehittäminen Eastwood-ohjelmaa toteuttavien yritysten pyynnöstä koottiin ryhmä yrityksistä, joiden kansainvälinen toiminta ja kehittäminen olivat uuden vaiheen kynnyksellä. Ohjelman avulla selvitettiin yritysten kehittämistä tukevien teknologiapainotteisten investointien ja kehittämishankkeiden vaihtoehtoja. Työn syventävin vaihe toteutettiin Hannoverin puualan messuilla, missä tutustuttiin useiden laitetoimittajien investointivaihtoehtoihin sekä neuvoteltiin tärkeimpien kumppanien ja laitetoimittajien kanssa. Kehitystyön myötä yritykset hankkivat kilpailukykyä tuntuvasti lisäävää uusinta tuotantoteknologiaa sekä saivat intoa jatkaa kansainvälistymistä ja kehittämistä. Yhdellä ryhmän yrityksellä vienti onkin jo 80 % yrityksen tuotannosta. Yritys käynnisti myös uuden ison kehityshankkeen Eastwood-ohjelman kannustamana. 8. Uusi teollinen puurakentaminen Eastwoodin alueyksikkö kokosi yritysryhmän, jonka oli tarkoitus tehdä kehitystyötä uuden ison puurakennuskohteen rakentamisen yhteydessä. Nopeasti todettiin, että valmisteluvaiheessa olevat isot rakennuskohteet eivät kuitenkaan edenneet puurakenteisina alustavien suunnitelmien mukaisesti. Niihin liittyvä puurakentamisen kehittämistyö jäi siis toteutumatta. Mahdollisia kohteita olivat lisäkerrosrakentaminen kahdessa eri kaupungissa, useat puukerrostalot alueen isoissa kaupungeissa ja muutama pienemmissä kunnissa sekä kaksi isoa erillisrakennusta kahden eri kunnan alueella. Todennäköisimpinä pidettiin Kuopioon rakennettavia puukerrostaloja, joilla olisi kaksi eri rakentajaa. Mahdollisuuksia lisäsi se, että kummallakin oli jo vakiintuneita puuosien toimittajia ja muita yrityskumppaneita. Kaavoitus kuitenkin viivästytti hankkeen käynnistymistä, ja keväällä 2014 tehdyn valituksen vuoksi kummatkin Kuopion puukerrostalokohteet ovat ns. jäissä Eastwood-ohjelman päättyessä vuoden 2014 lopussa. Vertailun vuoksi voi todeta, että Lakea Oy ryhtyi samaan aikaan rakentamaan kahdeksankerroksista puukerrostaloa Jyväskylän Kuokkalaan. Talo sai asukkaansa marraskuussa 2014 ja se on toistaiseksi Suomen korkein puukerrostalo. Leppävirralla sijaitsevan Monnin kauppakeskuksen rakentamisvaihe alkoi ripeästi syksyllä Kohde on sekarakenteinen, mutta siinä on paljon puuta ja näyttäviä puupintoja betoni- ja teräsrakenteiden lisäksi. Se on hyvä esimerkki eri materiaalien käytöstä ja niistä saatavista hyödyistä rakentamisen ja erityisesti rakennuksen koko elinkaaren aikana. Kauppakeskuksen suunnittelussa on huomioitu erityisesti ekologiset asiat, jolloin sen valaistuksessa, lämmityksessä, jäähdytyksessä ja muussa talotekniikassa käytetään niin luontoystävällisiä ratkaisuja kuin on järkevää ja mahdollista. Lapinlahden kunta teki syyskuussa 2014 päätöksen omakotitalonäyttelyn toteuttamisesta ja se pidetään kesällä Näyttelyalueen talot ovat puurakenteisia. 9. Puuyritysverkoston laajentaminen eurooppalaisen päämiehen kanssa Eastwoodin kumppanit Pohjois-Karjalassa hakivat alueeltaan kansainvälistymisestä kiinnostuneita puutuoteyrityksiä muun pitkäkestoisen kehitys- ja yhteistyön yhteydessä. Perusajatus oli, että yritykset voisivat yhteistyössä valmistaa ja toimittaa ennestään tunnetun keskieurooppalaisen päämiehen tuotteissa tarvittavia komponentteja ja muita puisia rakennustuotteita. Tarkemman markkina- ja tuotetiedon saamiseksi yritykset vierailivat päämiehen Saksan ja Itävallan tehtailla, tutustuivat tuotantoon ja tuotteisiin sekä loppukäyttäjien vaihteleviin olosuhteisiin. Vierailu antoi yritysryhmälle uutta ja ajankohtaista tietoa, joka ohjaa yritysten yhteistyöverkoston perustamista ja kehittämistä. 23

24 10. Kansainvälistyminen Venäjälle, analyysivaihe Loppusyksystä 2013 koottiin Eastwood-ohjelmaa toteuttavista eteläsavolaisista yrityksistä kuuden yrityksen ryhmä, jonka yrityksille tehtiin vientianalyysit. Näin saatiin hyvä arvio koko ryhmän mahdollisuuksista vientiin Venäjälle. Ryhmälle tarjottiin räätälöitävä asiantuntijapaketti yritysten tarpeisiin soveltuvien venäläisten yhteistyökumppanien hakemiseksi ja tapaamiseksi sekä mahdollisten vienti- ja kansainvälistymistoimintojen aloittamiseksi. Aiheeseen oli tarkoitus palata elokuussa 2014, kun tiedettäisiin enemmän Ukrainan kriisistä ja sen vaikutuksista. Yritykset jäivät odottamaan Venäjän tilanteen rauhoittumista, ja niiden mielenkiinto loppui. Myöhemmin alkanut ruplan kurssin heikkeneminen, nopeat kurssimuutokset, talouspakotteet ja muut tapahtumat vähentävät entisestään venäläisten ostovoimaa, joten hyvin harvassa ovat ne pienet puualan yritykset, jotka nyt panostavat Venäjän suhteisiin. Tilanteen ymmärtää, sillä moni aikaisemmin Venäjälle vienyt yritys on joutunut vaikeuksiin, kuten konkursseihin ja yrityssaneerauksiin kevään 2014 jälkeen. 11. Pohjoissavolaisen puuyritysverkoston kehittäminen Pohjoissavolaiselle yritysverkostolle haettiin kilpailutetun asiantuntijan kokemusten ja kontaktien avulla uusia strategisia toimintatapoja ja kansainvälisiä kumppaneita. Yritysten liiketoimintoja ja kumppaneita uudistettiin hyödyntäen erityisesti uutta alueellista yhteistyötä yritysten ja kuntien sekä alueellisten rahoittajien kanssa. Kehitystyössä mukana olleiden kuntien päätökset ja aktiivinen rooli tukivat tuntuvasti yritysyhteistyön onnistumista sekä uusien työpaikkojen syntymistä ja säilymistä ryhmään kuuluvissa yrityksissä. Mukana olivat vahvimmin Iisalmen kaupunki, Iisalmen teollisuuskylä Oy, Ylä-Savon kehitys Oy sekä joukko seudun puualan yrityksiä. Verkoston solmupiste oli Soinlahden teollisuusalue Iisalmessa. Hyötyjinä ovat ne pohjoissavolaiset puuyritykset, jotka toimivat em. verkostossa ja yhteistyössä Soinlahden teollisuusalueella toimivien puutuoteyritysten kanssa. Yritysten yhteistyö jatkuu, ja osa yrityksistä on hankkinut ja hankkii lisää vientitoimituksia. 24

25 12. Laajan puuyritysryhmän strategisen yhteistyön kehittäminen Työssä syvennettiin ja laajennettiin uuden strategisen yhteistyön kehittämistä kilpailutetun asiantuntijan kanssa. Uudet yhteistyön mahdollisuudet tulivat esille edellistä laajemman puuyritysverkoston kehitystyön aikana ja yritykset tarttuivat niihin nopeasti. Yritysten yhteistyöllä haettiin yritysten väliseen toimintaan uusien toimintatapojen, uusittavien koneiden ja laitteiden sekä tuotteistuksen avulla sellaista täysin uutta liiketoimintaa, joka ei aikaisemmin ollut mahdollista. Liiketoiminnalla haettiin myös uusia kansainvälisiä kumppaneita. Mukana yhteistyön kehittämisessä olivat vahvimmin suurimmat yläsavolaiset puualan pk-yritykset sekä pienemmillä työmäärillä maakunnassa toimivat pienemmät puualan yritykset. Yritysten uusi yhteistyö jatkuu ja kehittyy Eastwood-ohjelman jälkeenkin. 13. Vientiosaamisen ja markkinointiosaamisen kehittäminen Ryhmän yritykset ja kilpailutettu erityisasiantuntija kehittivät yhteistyössä yritysryhmän kansainvälistymistä ja vientiosaamista sekä selvittivät asiakastarpeita ja hakivat kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Työ kohdistui pääasiassa Norjan markkinoihin, mutta työssä selvitettiin myös pieni osa Englannin markkinoista. Ryhmän yritykset kävivät omalla kustannuksellaan molemmissa kohdemaissa vajaan viikon mittaisilla markkinaselvitysmatkoilla yhdessä asiantuntijan kanssa. Yritysten on tarkoitus jatkaa ja kehittää luotuja liiketoimintasuhteita Eastwood-ohjelman jälkeen asiantuntijan kanssa ja yrityskohtaisilla kehittämishankkeillaan. 14. Uusi Puu-Kuopio -arkkitehtikilpailu opiskelijoille Savonian syksyllä 2013 esittämä ehdotus korkeakoulujen arkkitehtiopiskelijoille suunnatusta Uusi Puu-Kuopio -arkkitehtuurikilpailusta osoittautui hyväksi, uudenlaiseksi tavaksi markkinoida ja tuoda esille puurakentamista sekä lisätä opiskelijoiden mielenkiintoa sitä kohtaan. Kilpailuidea sai Kuopion kaupungilta ja korkeakouluilta sekä palkintorahoja lahjoittaneilta yrityksiltä erittäin myönteisen vastaanoton. Kilpailu toteutettiin Sen käynnistämisvaiheessa markkinoitiin näkyvästi puurakentamista ja Kuopiota. Niinpä kilpailuun tulikin noin 30 erilaista kilpailuehdotusta. Kilpailulla tavoiteltiin ratkaisuja, joilla Kuopion keskustan tyhjille tonteille ns. rännikatujen varrella voitaisiin kehittää kaupunkimaisemaan hyvin istuva moderni ja puurakenteinen tyyppitalo tai tyyppitalosarja. Kuopion kaupunki jatkaa palkittujen kilpailuehdotusten pohjalta uudenlaisten puurakennusten suunnittelua. Tuomaristoon saatiin korkeakoulujen professorit Oulusta, Tampereelta ja Otaniemestä, ja he olivat myös innostuneita kilpailusta. Viisi seudun puutuoteyritystä lupasi opiskelijoille palkintorahaa 1000 /yritys, joten Eastwood-ohjelman rahaa ei käytetty palkintoihin. Lisäksi Kuopion kaupunki antoi palkintorahaa. Kuusi kilpailuehdotusta palkittiin, mutta ykköspalkintoa ei jaettu, koska vaativia tavoitteita ei saavutettu yhdessäkään ehdotuksessa. Kakkosija jaettiin kahden ehdotuksen kesken. 25

26 15. Puurakentamisen laajempi opintomatka Ruotsiin 2014 Aikaisemman, onnistuneen opintomatkan perusteella toteutettiin toinen yritysten kehittämiseen ja puurakentamiseen kannustava opintomatka Ruotsiin. Matka kohdistui eteläruotsalaiseen Växjön kaupunkiin, joka tunnetaan Euroopassa onnistuneesta ja pitkäjänteisestä, noin 20-vuotisesta puurakentamisen kehittämistyöstä sekä muista vihreitä arvoja korostavista asumisen ja rakentamisen ratkaisuista. Matkaan osallistui Eastwoodin neljän henkilön lisäksi 24 henkilöä kunnista ja yrityksistä. Yritysedustajista monella oli omat kehityshankkeet tai valmiit palvelut, ja matkalla haettiin vinkkejä siitä, miten yritysten ja kuntien palveluja, rakentamista ja asumisen tuotteita voitaisiin kehittää lisää. Mukana oli edustajia kunnista, joiden kanssa oli aikaisemminkin neuvoteltu modernin puurakentamisen edistämisestä sekä siitä, miten puurakentamisen avulla voitaisiin lisätä kuntien keskustojen tai asuinalueiden ilmettä ja vetovoimaa. Osa kunnista jatkaa puutaloalueiden tai puukerrostalojen rakentamisen valmisteluja. 16. Puurakentamishalukkuuden kyselytutkimus Kysely teetätettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoilla kevättalvella 2014 ja osoitettiin kuntien teknisten lautakuntien jäsenille. Kyselyn myönteisistä vastauksista laadittiin tiedote alueen lehtiin ja asia uutisoitiinkin yllättävän laajasti ja myönteisesti Etelä-Savon paikallislehdissä eli Länsi-Savossa ja Itä-Savossa. Uutisten lisäksi puukerrostalojen rakentaminen nostettiin hyvin myönteisesti esille myös lehtien pääkirjoituksissa sillä seurauksella, että alueen betonirakentajat ottivat Eastwoodiin useasti yhteyttä myönteisen puurakentamisuutisoinnin jälkeen. Pari vuotta aikaisemmin tehdyn vastaavan kyselyn perusteella tiedettiin, että rakennusalan yrityksissä ja suunnittelutoimistoissa kaivataan kovasti käytännön suunnitteluohjeita modernista puurakentamisesta ja erityisesti puukerrostalojen rakentamisesta. 26

27 17. Markkinaselvitys Japaniin Eastwood-ohjelmassa mukana oleville yrityksille ehdotettiin hyvien kokemusten innostamana syksyllä 2013 uutta asiakastarveselvitystä ja markkinakartoitusta Japaniin. Aluksi se kiinnosti 6 7 yritystä. Osalla ei ollut aikaisempaa kokemusta Japaniin menevistä tuotteista tai Japanin markkinoista, joten ryhmä supistui. Lopulta matkalle lähti kolmen yrityksen edustajat, mutta markkinatietoa tuotiin myös muille alueen yrityksille. Selvitystyö oli onnistunut ja antoisa. Osa yrityksistä jatkoi matkan johtajan kanssa itsenäisesti yhteydenpitoa Japaniin, ja osa jälkikontakteista on johtanut uusiin toimituksiin. Matkan aikana heräsi idea kansainvälistymisen seuraavasta vaiheesta ja vahvistamisesta siten, että kutsutaan japanilaisia tutustumaan kesällä 2014 kansainvälistymistä haluaviin yrityksiin. 18. Perusselvitys CLT-teknologian liiketoimintamahdollisuuksista Monissa tapahtumissa ja yrityksissä on viime aikoina todettu, että Suomeen tarvitaan omaa CLT-levytuotantoa ja CLT-tilaelementtejä valmistavia yrityksiä. Joidenkin Eastwood-ohjelmaan osallistuvien yritysten ja kilpailutetun asiantuntijan kanssa tehtiin perusselvitys keväällä 2014 teknologiasta uuden CLT-levyjä valmistavan ja jalostavan yrityksen perustamiseksi. Selvityksen ydin oli tutustuminen Keski-Euroopan parhaisiin kohteisiin tiedon hankkimiseksi yritysten käyttöön. Yrityskohtainen kehitystyö jatkuu muutaman yrityksen kanssa, ja monen muun yrityksen kiinnostus CLT-teknologiaa kohtaan jatkuu toisaalla Suomessa. 19. Japanilaisten vierailu alueen puutuoteyrityksissä kesäkuu 2014 Japanista piti saapua viisi asiantuntijaa tutustumaan alueen puutuoteyrityksiin, mutta määrä supistui kahteen. Yritysvierailuita isännöi kilpailutettu puutuotealan Japanin kaupan ammattilainen, ja vierailukohteet määriteltiin yhdessä asiantuntijan kanssa. Asiantuntijatyön pääsisältö oli ryhmään kuuluvien puutuoteyritysten tapaaminen ja neuvottelut japanilaisten asiantuntijoiden kanssa. Tapaamisten tarkoitus oli tutustuttaa japanilaisvieraat ja suomalaisyrittäjiä keskenään ja analysoida kunkin yrityksen kykyä pyrkiä ja päästä yhteistyöhän japanilaisten kanssa. Potentiaalisimpien yritysten kanssa suomalainen asiantuntija jatkaa kansainvälistymisen valmisteluja. Yhteistyön aloittaminen japanilaisten kanssa vaatii aikaa. Japanin markkinatilanne syksyllä 2014 oli pitkään sellainen, että ostot ovat rauhoittuneet ja varastoissa on tavaraa. Tilanteen uskotaan muuttuvan paremmaksi, mutta se ottaa aikaa jopa muutaman vuoden. Myös heikko jeni suhteessa euroon jarruttaa tuotteiden vientiä Japaniin. Aktiivisimmat yritykset jatkavat kansainvälistymistä itsenäisesti asiantuntijan kanssa. 20. Eteläsavolainen puuyritysten ryhmä Asiantuntijan kanssa selvitettiin yli 20 eteläsavolaisen puutuoteyrityksen kehittämishalukkuudet ja -tarpeet. Sen jälkeen yrityksiä tavattiin Eastwoodin järjestämissä yhteistapahtumissa, viimeksi loppuvuodesta Tapaamisten myötä kolmen yrityksen ryhmälle löytyi yhteinen kehitysaihe ja toimialalle uusi tapa valmistella ja käynnistää kehittämistyötä tavanomaista räväkämmin. Kokeilun jälkeen kootaan yritysryhmäpilotin kokemukset ja niitä käytetään peruskivenä, kun pohditaan uuden kehityspalvelun jatkokehittämistä. Tavoitteena on uusi, hyviä tuloksia tuottava ja vakiintunut kehityspalvelutuote toimialalle. 27