LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN"

Transkriptio

1 Timo Koskinen LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN Oliko teillä karkkeja lapsena? Nii, isä ko tul kaupast, ni hänel ol semmone papertötteröst tehty tälläne näi ni siel ol nitsoi, sellasii aniskaramellilöi paperi seas, sellasii kovvii. Hänel ol tälläne tapa. Tiä tapahtu sillo, ku oltii jo erilliä, ku meil, Vana-setäl ja Heik-setäl ol kaikil omat talot ja hottiet. Mie oli nuorin. Toiset ol jo isoi. No, ei meil kaheksal lapsel olt ku kaks kolm vuotta vällii, ku jo seuruava tul. Alekka ol syntynt 1899 ja mie uon Teillä olikin aika varakas talo silloin, niin että oli varaakin tuollaisiin ostoksiin? En mie tiije, olik se niin varakas. Mut tuota, siel ol tälläisii perinteitä. Joka lauantai paistettii piirakkoi, toista sattuo kappaletta ain kerral. Meil ol kolm naista paistamas sillo. Mamma kypsens ja sit ol kaks miniää siin keral. Otrasii paistettiin ja ryynpiirakkoi paistettiin ja tälläsii. Mut sillo ko niitettii suurel joukol viljaa, sirppilöil, ol niiko talkoot ja ol niiton loppiaiset, ni sillo isä toi kaupast vesrinkellöi. Katsos sillo juhlittii tällei, ko ei jouvettu itse leipomaa, sinäpäivän. Vesrinkelit olt narus. Kyl myö syötii sillo ku mie olin nuoren niitäkii, mitä Viipuri rinkeliks sanottii. Viipuri rinkel ol iha er rinkel. Se ol iso. Enne vanhua niä rinkelit olliit mahottoma hyvvii. Sillo ku ei olt näitä pakastekuappiloi, vehnäset homehtuit ja kuivettuit kot'olois. Sen tähe niitä tehtiin korpuiks, jot säilyit. Rauha Koskisen papereissa luki, et Vaskelassa oli semmonen mallitila. Heik-setäl ol. Talo ol siin mei naapuris tien toisel puolel. Hänel ol kans monelaisii kunna hommii. Hiä ol ulosottomies, ajo isättömmii lapsii asjoi ja hoiti muitakii puuhii niis kunna touhuis. En mie tiiä, olik se häne talo sit sen erikoisemp talo. Iha sama malli ol meikii talol ku Heik-setäl. Hiä laitto kauniin kuusaijan siihen talon ja puutarhan ympäril. Siel ol mamman kasvattamat omenapuutkii, ajattele miun mammani kasvattamat. Nyt kerron tämänkii siul. Jussi, siu ukkiis (Johannes Koskinen), saip kummiltua omenan. Se ol iso ja Mamma (Tatjana Koskinen) sano, et älä puota hukkua niitä siemenii. Jussi siäst siemenet tarkast ku ol ens syönt omenan yksinniä ja anto sit siemenet mammal. Siel, katsoha sie, ol tälläsii korkeita kivaitoi pello pientareilla. Tälläse kivaija kuppielt mamma selvitti muata ja laitto siemenet itämiä. Ja ne it. Sielt nous taimii nii paljon ku ol niitä siemeniikii. Niä puut kasvo nii, jot ne oli jo issoi. Mut ain muut pilkkasiit, ku Tanu-Mamma (Tatjana) läks iltasil sin kivirauniol niitä hoitamuan, jot mykrät ei niitä syöniet. Hiä laitto sit jottai lannotustakii ja kastel niitä. Toiset tykkäsiitkii, jot Tanun on se puutarha. Mut sit ku sitä suurperheen talloo jaettiin kolme veljekse kese, nii jumantsukka, sit männiit jakamuan nämä mamman kasvattamat omenapuutkii joka talol. Heik-setä otti ja Vana-setä otti. Eihä muita omenapuita olt heist kelliä. Ne oli kuitekii viel nii pienii puita, et ne sai kaivettuu ylös ja siirrettyy uutie paikkua. Tälläne tapaus ol näihe kolme puutarhoi alkun. Vaik Heik-setäl ol mallitalo, ni ei hänel olt ens yhtiä muuta ku niä mamman kasvattamat omenapuut, viis omenapuuta. Mie muistan, ku Alekka ol mänt siihe ku ukot jakkoit näitä omenapuita. Alekka ol sanont et kui työ voitta niä mamman kasvattamat omenapuut jakkua. Ei hyö siint välittänniet, jakkoit vua. Siint Heik-

2 setäl ol omenapuut puutarhassua. Olivatko meidänkin puutarhan omenapuut tätä samaa perua? No, samoi mamman kasvattammii siel ol neljä puuta. Pitää joskus koettaa ottaa sieltä mukaan mamman omenapuu. Kuule, Pukin Taimi toi miul raakileita sielt. Ne ol ku möhkäleitä, kuivanniet sellasiks. Miu issäin Kostin isännyyve aikan ei viel istutettu marjapensaita. Mut ku hiä ol kuolt ja sit siu ukkiis rupes siihe isännäks, ku Alekka ol mänt perreinie uuvel tilallie Viipuri lähel Juustilaan, ni siu ukkiis niitä jostai hankki. Siel ol sillo jo maatalousneuvojii. Siellähän oli myös syreenipensas. No, se ol mamman tuoma syreenipensas. Ol ikkuna al. Kuulemma kasvua vielkii siin. Marjapensuat ol omenapuihe takan muantielle päi. Sota-aikan sotiluat kuulemma ottiit ne marjapensasrivit ja veivät juoksuhautohie suojaks. Kun issäis män käymiä välirauha aikan, ni siel ei olt yhtiä marjapensasta. Niä omenapuut ja syreeni jäi miun mielehein. Sillo enne lampaat ol jossain yhteisis metsis. Jokahine peltuosa aitas ainakii muantie puolelt. Lampuat sai olla luonno hotteis mis tahtoit. Jossai ettiäl mamma ol olt lampaita etsimäs ja sielt ottant syreeni taimen. Ja ku tul sen taime kans kottiin, ni sanoi miul: "Kuule, mie uon nii väsynt, jot mäne sie istuttammua tiä syreenipuska." Mie istutin sen puskan kamari ikkuna alle. Olha niitä villin kasvaneita pensaita. Onhan miulkii tuos kaks villii, loput on jalostettui. Oliko Larin Parasken pojan vaimo meidän Tanu-Mamman serkku? Niin juu, hiä ol Parasken miniän Tatjanan serkku. Vasun Tanuks tätä sanottii. Häne tyttäriese Maria ol miul pikkuserkku. Tiän Marian lapsii elliä viel. Maria ol Parasken pojan Vasilin tytär. (Larilan tämän sukuhaaran nykyinen nimi on Airasvuo. MV) Miten lähipiirissä elettiin? Heiki mallitilal ol ain muatalouskoulu harjoittelijoi. Sassa (Aleksandra) ol emäntä talossa. Hiä laitto ruuan. Yks Vaskela koulu opettaja ol yksinäine mies ja käi syömäs heil. Ja tuota, heil ol kyllä palvelija, ku pojat oli pienii. Pojist Paavo oli kaupas myymäs. Ei tult peltotöihe koskua. No, Eino sit tek mitä pit tehhä ja renki ol sit viel. Meijä talos ol tälläne systeemi niin kauan kuin isä eli. Nii, Alekka ol naimisis. Häne vaimuose nim ol Elisa. Alekka kulki mualimalla. Hiä oli semmone mies, joka ei paljo kot'töitä teht. Hiä ol metsätyömail ja tukiuitois pomon. Hiä ol kans Kalevan henkivakuutusyhtiön asiamies. Muut pojat, mikäli mie muistan, aikuisiiha hyökii olliit, tekkiit talon töitäkii. Siukii ukkiis män naimissii, ku mie viel kävin kouluu. Sillo meil ol kaks miniää ja näihe lapsii. Mie olin kans auttamas. Ja sit tul semmone aika, et Saaroisissa alettiin tehhä satamatöitä. Ukkiis Jussi ja veljiese Heikki alko käyvä satamua rakentamas. Oli varmaan aallonmurtaja. Siitähän tehtiin sellainen pitkä laituri. Vuostolkul ne siel olliit. Siel Koskise Mikkokii tähä Rauhaan tutustu. Tuota, Heikki ja Jussi käivät siel töis ja mie muistan ku mie sain aika usei hevose kans viijä ne sin muantai uamun ja lauantain illal hakkii ne pois hevosel. Toistakymment kilometrii, kyl siit aika pitkä matka tul. Eemeli ja isä tek kot'töitä. Sit ku isä kuol, ni Eemeli sanoi, tuota nyt o asia niin ku satama ol tult

3 valmiiks ja Heik ja Jussi tulliit kottii töihi ni Eemeli sano, ett nyt o hänen vuoruose lähtie mualimalt leipäns hakemua. Mie muistan, ku hiä näk lehest jos sie nyt olet kiinnostunut, ku mie lörpöttelen no, hiä näki lehest, jot nyt o tukinuitto jossakin ja läks sin. Siel ol metsäpirttiläine mies ottamas työhö. Eemeli män sinne ilmoittammua itsiese töihi. Tää kysy, tuota onkos siul suojeluskunna jäsenkirja. Eemeli sano, et ei uo. No ei meilkiä uo antua siul työtä. Eemeli sano, et kyl mie jostain suan töitä vaikken olekua suojeluskunna kirjois. Katsoha, sillo ol nii kova tiä suojeluskunta-uate. Ei meijä pojist kukkua eikä muutkua Koskise pojist kuuluniet suojeluskuntua. Eivät halunniet. Kaik olliit vapaussova aikan valkosii puolel. Kukkua ei olt kommunisti. Ei siel olt koko pitäjäs kommunistii vua rehellissii mualaisliittolaisii. Meijä kyläs meijä Alekkakkii ol maalaisliito osasto puhheejohtaja vähä aikua. Herrane aika, oliha miekii ain iltamis näytelmis ja tälläsis, eikä kuuluttu suojeluskuntaan. Mihin Eemeli sitten meni? Hiä män Juustillua Aleka luoks ja löys työtä jostakii. Miten Ukkini Johannes ja Maria tapasivat toisensa? Talot ol iha vierekkäi. Ei tarvint kaukua hakkie. Kyl hyö toisiese tunsiit lapsest ast. Suvimäki ol iha naapuris. Tie vua ol siin välis. Juu, tätä mie käin sanomuan, et siel miäjel olliit talot nii likel toisiua, et käviit jo ahtual. Sit ku erosiit, isä läks sielt kylämiäjelt uutie talohie kose rannal ja Heik-setä siihe mei vierie. Vana jäi perreinie siihe vanhal Ikka-Peko paikal. Hänelkii ol tehty siihe uus talo ja muut rakennukset. Ne Vaskelan talothan olivat Suvanto-järven rannalla ennen kuin se Taipaleenjoki puhkes. Oliko meidän uuden talon paikka entistä järven pohjaa? Ol varmasti. Katsos, siel ol ne penkeriet ja tarut kertuo, et se kaik o olt järve al. Siellä oli varmaankin hyvää peltomaata. Ol, ol, ol!

4 Lauhala eli Konstantin "Ika Kost" Koskisen talo sijaitsi aivan Vaskelankosken partaalla. Täysin samanlaiset rakennukset olivat myös Rantalassa "Ika Heikillä". Veljekset Kosti, Vana eli Juho ja Heikki rakensivat vuosien tienoilla, ennen suurperheen eroamista, kaikille uudet talot ja muut rakennukset. Ero ja varsin merkittävän omaisuuden jako sujui veljesten kesken erittäin sopuisasti, Vaskelan kuulun yksituumaisuuden mukaisesti. Naisten vikinöille ei korvaa kallistettu tärkeissä asioissa. Isännällä oli tuohon maailmanaikaan yhtä vahva päätösvalta kuin kapteenilla edelleenkin laivassaan. Kuva on otettu Aulis Koskisen kodin seinällä olevasta Lauhalasta maalatusta taulusta. MV Lauhalan sisarusjoukko Tatjana-äidin 80-vuotispäivillä Vasemmalta Johannes, Aleksander, Maria Arolainen, Lydmila Nieminen, Helena Lamppu ja Heikki. Tytär Anna Laurila menehtyi lapsivuoteeseen vuonna 1932 ja poika Emilian kuoli tapaturmaisesti vuonna Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV

5 Lauhalan isäntä "Ika Kost" Koskinen, Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Maria Johanneksenvaimo Koskinen o.s. Suvimäki, aiemmin Jeremejev, Kuva on todennäköisesti 1920luvulta. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Emilian eli Eemeli Koskinen, , asevelvollisena Valkjärvellä. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Lydmila Koskinen s. 1916, myöhemmin Nieminen, lottana Karhumäessä. Tällä hellalla hoidettiin 5060 ihmisen ruokahuolto. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV

6 Heikki Koskinen, , oli sukeltajana Saaroisten kalastussataman ja aallonmurtajan rakennustyömaalla 1930-luvun alussa. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Heikki Kostinpoika Koskinen (toinen vasemmalta) ja serkkunsa Mikko (Nikolai) Juhonpoika Koskinen (kolmas vasemmalta) olivat muotia seuraavia miehiä. Tosimiehen asuun kuuluivat 1920ja 1930-lukujen vaihteen tienoilla mm. pitkävartiset saappaat, lierihattu ja pikkutakin alle pantu värikäs ja leveä kaulaliina. Kahta muuta kuvassa olijaa ei ole tunnistettu. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV

7 Vasemmalla seisoo Raimo Nyberg ja kiveen nojaa hänen äitinsä Helena Nyberg o.s. Jäske. Edessä on Lydmila Koskinen, myöhemmin Nieminen. Hänen sylissään istuvaa palleroa ei ole tunnistettu. Lydmilasta oikealle ovat syntyneet kaksoset Martti ja Salme Lamppu, Pirkko Lamppu ja Helena Lamppu o.s. Koskinen. Kivellä istuvat Aila Koskinen, Pirkko Lamppu,Aulis Koskinen ja Aaro Koskinen. Taustalla seisoo Ester Koskinen o.s. Loponen. Vaskelankosken äärellä otetun kuvan täytyy kaksosten koosta päätellen olla vuodelta Kuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV Vaskelankoskella ennen Talvisotaa. Kuvassa vasemmalta sisarukset Aaro, Aila ja Aulis Koskinen sekä Koskisten paimenpoika. Kivellä istuu Raimo Heikinpoika Koskinen. Hänestä huolehtivaa henkilöä ei ole tunnistettu. Kuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV

8 Laitilan sotilassairaalan toipilaita. Johannes Koskinen, , on kolmas oikealta, käsi "paketissa" ja kantositeessä. Kuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV

9 Sota-ajan välttämättömyys Vaskelassa asuvalle siviilille. Nikolai Suvimäen, ent. Jeremejev, päivätty oleskelulupa. Oleskelululuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV

KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL

KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL Jussi Laurila Johannes, kutsumanimeltään Jussi Laurila on syntynyt vuonna 1921. Vaskelaja Metsäpirttiaktiivina hän on mm. kirjoittanut runsaasti

Lisätiedot

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Anna Lamppu MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Ika Tarjan lapseliekutuslaulu Älkää työ tytöt nykyiset olkaa nii olevinanna, ko mie olin ennen olevinani. Miul käivviit kymmenät

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928

Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928 Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928 Isäni Nikolai (Mikko) Koskinen kertoili liki 60 vuoden mittaisen yhteisen elinaikamme taipaleella monet kerrat elämästään,

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

Nii tul talv ja pit lähtii Pietarii. Kalakuormua käytii tekemiä. Ja eikös, yks tynnyr haisuo happamalt. Kalat ol piässiet happanemmua.

Nii tul talv ja pit lähtii Pietarii. Kalakuormua käytii tekemiä. Ja eikös, yks tynnyr haisuo happamalt. Kalat ol piässiet happanemmua. KYLÄNMÄELLÄ KUULTUA JA KOETTUA Vilho Laurila Kauppamatkat Pietariin Pietariin meni kaupaksi mitä vaan. Sinne kelpasi kaikki mahdollinen. Raha haettiinkin aina Venäjän puolelta. Sieltä myös tuotiin tavarat,

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Sanelma Halonen on tällä muistelmallaan osallistunut Karjala-lehden muistelmakilpailuun ja kertoo näin: Haastelen tässä, mitä itse muistan, ehkäpä muistin

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 Oheinen nelisivuinen pesänjakoasiakirja vuodelta 1920 on erinomainen selvitys siitä, minkälainen hyvinvoipa perusvaskeloinen talo oli ennen Vaskelan heräämistä vahvaksi

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat:

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat: Johannes Lahtinen KOLAN LAULUJA JA MUITA MUISTELUKSIA Kolan lauluja Anttila Kola, Nikolai Andreinpoika Sidorov, lauloi aina hevosella ajaessaan, kärryissä tai reessä. Ääni kuului kauas. Hänellä oli hyvä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO Erkki Arolainen on antanut käyttööni äitinsä Maria Arolaisen o.s. Koskinen ja isänsä Pekka Arolaisen tiedoksi ja hyväksyttäväkseen saamansa

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA. Rauha Koskinen

MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA. Rauha Koskinen MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA Rauha Koskinen Siihen aikaan kun aloin olla nuori neito, käynnistyi Saaroisissa iso hätäaputyömaa. Saunasaaren kalastussataman suojaksi rakennettiin valtion varoin kilometrin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmapistooli 60 ls 1. Reijo Rantakangas LehA 95 93 93 98 93 92 564 2. Tuomo Passi KA 93 94 89 94 93 93 556 3. Marko Talvitie LehA 90 93 95 93 91 93 555 4. Risto Kantola LehA 92 91 89 91

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Espoossa stepataan!!!

Espoossa stepataan!!! Espoossa stepataan!!! Määrittele kehittämiskohde! Lystimäessä täsmennetään kehittämiskohdetta! 3 Funtsaa! Lintuvaarassa funtsataan! 5 Yhdessä on viihdytty Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 21.9.2011 6

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

KALEVAN POJAT JUKOLAN VIESTISSÄ VUODET 2008 2013

KALEVAN POJAT JUKOLAN VIESTISSÄ VUODET 2008 2013 KALEVAN POJAT JUKOLAN VIESTISSÄ VUODET 2008 2013 SISÄLTÖ Johdanto...3 Kilpailut...4 Juostut osuudet...5 2008 Tampere...6 2009 Mikkeli...7 2010 Hyvinkää...8 2011 Virolahti...9 2012 Vantaa... 10 2013 Jämsä...

Lisätiedot

Mitä tapahtui Suomen pienimmälle suomenkieliselle kunnalle?

Mitä tapahtui Suomen pienimmälle suomenkieliselle kunnalle? PAIKALLISET ERITYISPIIRTEET OSANA KUNTALIITOSTA Mitä tapahtui Suomen pienimmälle suomenkieliselle kunnalle? Meikäläisiä ja teikäläisiä: Paikallisuus ja sen kokeminen uusissa kunnissa 15.11.2013 HuK Lauri

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmakivääri 60 ls 1. Juho Kurki KaA 98 99 100 98 99 98 592 2. Jaakko Björkbacka KarMAS 95 97 97 97 97 93 576 3. Markku Niemi AlavA 95 92 95 92 96 96 566 4. Veli Ylinen AlavA 91 96 92 96

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 1. Jussi Hakola Vaasan Voima-Veikot 2. Kalervo Jutila Lapuan Virkiä 3. Kaino Laitila Nokian Urheilijat 1. Pentti Koskela Helsingin Paini-Miehet 2. Väinö

Lisätiedot

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill Perunkirja Margaretta Erkintytär Ollila (Västerspangar) s.08.06.1752 k.25.04.1807 Vuonna 1807 12 päivä lokakuuta allekirjoittanutta pyydettiin laatimaan perunkirjoitus ja jako, emäntä Reeta Erkintytär

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hippokisat 3.8.2011 Hankasalmi

Hippokisat 3.8.2011 Hankasalmi Hippokisat 3.8.2011 Hankasalmi Tytöt 5.v 40m 1. Helmi Moisio 10.0 2. Nella Suuronen 10.0 3. Jenniina Pöyhönen 10.4 4. Kira Karjalainen 10.6 5. Anna Kuronen 11.1 6. Seela Säntti 11.3 7. Viivi Kytöjoki 11.6

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Asemajuoksu 9.9.2012 Riihimäki

Asemajuoksu 9.9.2012 Riihimäki Asemajuoksu 9.9.2012 Riihimäki TULOKSET Miehet Yl. nro nimi seura / paikkakunta aika 1 14 Ville Heikkilä Lakeuden maanrakennus 34:01,1 2 2 Antti Rönkkö KeU 35:11,1 3 3 Pasi Silvennoinen Riihimäen Kehä-Ketut

Lisätiedot

Tähtitornin. ton!uta"noita

Tähtitornin. ton!utanoita Tähtitornin ton!uta"noita 2013 Olipa kerran tonttu. Tonttu asui pienen pienessä mökissä. Joulupukki oli antanut hänelle erikoistehtävän. Hänen oli pitänyt lähteä vakoilemaan muita tonttuja, mitä he tekevät.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO

ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO Palaamme nyt tutkimaan Vanhan Testamentin ajan loppuvaiheita. On hyvä kerrata lyhyesti, mitä edellä on tapahtunut. Israelin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Ecolier 4. ja 5. luokka ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Ecolier 4. ja 5. luokka ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3:n pisteen tehtävät 1. Pirita piirtää kolmea erilaista tikkuukkoa samassa järjestyksessä peräkkäin. Mikä tikku-ukko tulee seuraavaksi? A) B) C) D) E) 2. Mikä on laskun 2 0 0 6 + 2006

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov

Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov Kontokki Vuokinsalmi Poutanen, Bogdanov Mikitän talo sijaitsi Vuokinsalmen kylässä Iivonniemellä, jota myöhemmin kutsuttiin Mikitän pojan mukaan Markenniemeksi. 1 1.1. Poutanen Simana Mikitänpoika Vus.B.1.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ABRAM JA LOOT Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot