LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN"

Transkriptio

1 Timo Koskinen LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN Oliko teillä karkkeja lapsena? Nii, isä ko tul kaupast, ni hänel ol semmone papertötteröst tehty tälläne näi ni siel ol nitsoi, sellasii aniskaramellilöi paperi seas, sellasii kovvii. Hänel ol tälläne tapa. Tiä tapahtu sillo, ku oltii jo erilliä, ku meil, Vana-setäl ja Heik-setäl ol kaikil omat talot ja hottiet. Mie oli nuorin. Toiset ol jo isoi. No, ei meil kaheksal lapsel olt ku kaks kolm vuotta vällii, ku jo seuruava tul. Alekka ol syntynt 1899 ja mie uon Teillä olikin aika varakas talo silloin, niin että oli varaakin tuollaisiin ostoksiin? En mie tiije, olik se niin varakas. Mut tuota, siel ol tälläisii perinteitä. Joka lauantai paistettii piirakkoi, toista sattuo kappaletta ain kerral. Meil ol kolm naista paistamas sillo. Mamma kypsens ja sit ol kaks miniää siin keral. Otrasii paistettiin ja ryynpiirakkoi paistettiin ja tälläsii. Mut sillo ko niitettii suurel joukol viljaa, sirppilöil, ol niiko talkoot ja ol niiton loppiaiset, ni sillo isä toi kaupast vesrinkellöi. Katsos sillo juhlittii tällei, ko ei jouvettu itse leipomaa, sinäpäivän. Vesrinkelit olt narus. Kyl myö syötii sillo ku mie olin nuoren niitäkii, mitä Viipuri rinkeliks sanottii. Viipuri rinkel ol iha er rinkel. Se ol iso. Enne vanhua niä rinkelit olliit mahottoma hyvvii. Sillo ku ei olt näitä pakastekuappiloi, vehnäset homehtuit ja kuivettuit kot'olois. Sen tähe niitä tehtiin korpuiks, jot säilyit. Rauha Koskisen papereissa luki, et Vaskelassa oli semmonen mallitila. Heik-setäl ol. Talo ol siin mei naapuris tien toisel puolel. Hänel ol kans monelaisii kunna hommii. Hiä ol ulosottomies, ajo isättömmii lapsii asjoi ja hoiti muitakii puuhii niis kunna touhuis. En mie tiiä, olik se häne talo sit sen erikoisemp talo. Iha sama malli ol meikii talol ku Heik-setäl. Hiä laitto kauniin kuusaijan siihen talon ja puutarhan ympäril. Siel ol mamman kasvattamat omenapuutkii, ajattele miun mammani kasvattamat. Nyt kerron tämänkii siul. Jussi, siu ukkiis (Johannes Koskinen), saip kummiltua omenan. Se ol iso ja Mamma (Tatjana Koskinen) sano, et älä puota hukkua niitä siemenii. Jussi siäst siemenet tarkast ku ol ens syönt omenan yksinniä ja anto sit siemenet mammal. Siel, katsoha sie, ol tälläsii korkeita kivaitoi pello pientareilla. Tälläse kivaija kuppielt mamma selvitti muata ja laitto siemenet itämiä. Ja ne it. Sielt nous taimii nii paljon ku ol niitä siemeniikii. Niä puut kasvo nii, jot ne oli jo issoi. Mut ain muut pilkkasiit, ku Tanu-Mamma (Tatjana) läks iltasil sin kivirauniol niitä hoitamuan, jot mykrät ei niitä syöniet. Hiä laitto sit jottai lannotustakii ja kastel niitä. Toiset tykkäsiitkii, jot Tanun on se puutarha. Mut sit ku sitä suurperheen talloo jaettiin kolme veljekse kese, nii jumantsukka, sit männiit jakamuan nämä mamman kasvattamat omenapuutkii joka talol. Heik-setä otti ja Vana-setä otti. Eihä muita omenapuita olt heist kelliä. Ne oli kuitekii viel nii pienii puita, et ne sai kaivettuu ylös ja siirrettyy uutie paikkua. Tälläne tapaus ol näihe kolme puutarhoi alkun. Vaik Heik-setäl ol mallitalo, ni ei hänel olt ens yhtiä muuta ku niä mamman kasvattamat omenapuut, viis omenapuuta. Mie muistan, ku Alekka ol mänt siihe ku ukot jakkoit näitä omenapuita. Alekka ol sanont et kui työ voitta niä mamman kasvattamat omenapuut jakkua. Ei hyö siint välittänniet, jakkoit vua. Siint Heik-

2 setäl ol omenapuut puutarhassua. Olivatko meidänkin puutarhan omenapuut tätä samaa perua? No, samoi mamman kasvattammii siel ol neljä puuta. Pitää joskus koettaa ottaa sieltä mukaan mamman omenapuu. Kuule, Pukin Taimi toi miul raakileita sielt. Ne ol ku möhkäleitä, kuivanniet sellasiks. Miu issäin Kostin isännyyve aikan ei viel istutettu marjapensaita. Mut ku hiä ol kuolt ja sit siu ukkiis rupes siihe isännäks, ku Alekka ol mänt perreinie uuvel tilallie Viipuri lähel Juustilaan, ni siu ukkiis niitä jostai hankki. Siel ol sillo jo maatalousneuvojii. Siellähän oli myös syreenipensas. No, se ol mamman tuoma syreenipensas. Ol ikkuna al. Kuulemma kasvua vielkii siin. Marjapensuat ol omenapuihe takan muantielle päi. Sota-aikan sotiluat kuulemma ottiit ne marjapensasrivit ja veivät juoksuhautohie suojaks. Kun issäis män käymiä välirauha aikan, ni siel ei olt yhtiä marjapensasta. Niä omenapuut ja syreeni jäi miun mielehein. Sillo enne lampaat ol jossain yhteisis metsis. Jokahine peltuosa aitas ainakii muantie puolelt. Lampuat sai olla luonno hotteis mis tahtoit. Jossai ettiäl mamma ol olt lampaita etsimäs ja sielt ottant syreeni taimen. Ja ku tul sen taime kans kottiin, ni sanoi miul: "Kuule, mie uon nii väsynt, jot mäne sie istuttammua tiä syreenipuska." Mie istutin sen puskan kamari ikkuna alle. Olha niitä villin kasvaneita pensaita. Onhan miulkii tuos kaks villii, loput on jalostettui. Oliko Larin Parasken pojan vaimo meidän Tanu-Mamman serkku? Niin juu, hiä ol Parasken miniän Tatjanan serkku. Vasun Tanuks tätä sanottii. Häne tyttäriese Maria ol miul pikkuserkku. Tiän Marian lapsii elliä viel. Maria ol Parasken pojan Vasilin tytär. (Larilan tämän sukuhaaran nykyinen nimi on Airasvuo. MV) Miten lähipiirissä elettiin? Heiki mallitilal ol ain muatalouskoulu harjoittelijoi. Sassa (Aleksandra) ol emäntä talossa. Hiä laitto ruuan. Yks Vaskela koulu opettaja ol yksinäine mies ja käi syömäs heil. Ja tuota, heil ol kyllä palvelija, ku pojat oli pienii. Pojist Paavo oli kaupas myymäs. Ei tult peltotöihe koskua. No, Eino sit tek mitä pit tehhä ja renki ol sit viel. Meijä talos ol tälläne systeemi niin kauan kuin isä eli. Nii, Alekka ol naimisis. Häne vaimuose nim ol Elisa. Alekka kulki mualimalla. Hiä oli semmone mies, joka ei paljo kot'töitä teht. Hiä ol metsätyömail ja tukiuitois pomon. Hiä ol kans Kalevan henkivakuutusyhtiön asiamies. Muut pojat, mikäli mie muistan, aikuisiiha hyökii olliit, tekkiit talon töitäkii. Siukii ukkiis män naimissii, ku mie viel kävin kouluu. Sillo meil ol kaks miniää ja näihe lapsii. Mie olin kans auttamas. Ja sit tul semmone aika, et Saaroisissa alettiin tehhä satamatöitä. Ukkiis Jussi ja veljiese Heikki alko käyvä satamua rakentamas. Oli varmaan aallonmurtaja. Siitähän tehtiin sellainen pitkä laituri. Vuostolkul ne siel olliit. Siel Koskise Mikkokii tähä Rauhaan tutustu. Tuota, Heikki ja Jussi käivät siel töis ja mie muistan ku mie sain aika usei hevose kans viijä ne sin muantai uamun ja lauantain illal hakkii ne pois hevosel. Toistakymment kilometrii, kyl siit aika pitkä matka tul. Eemeli ja isä tek kot'töitä. Sit ku isä kuol, ni Eemeli sanoi, tuota nyt o asia niin ku satama ol tult

3 valmiiks ja Heik ja Jussi tulliit kottii töihi ni Eemeli sano, ett nyt o hänen vuoruose lähtie mualimalt leipäns hakemua. Mie muistan, ku hiä näk lehest jos sie nyt olet kiinnostunut, ku mie lörpöttelen no, hiä näki lehest, jot nyt o tukinuitto jossakin ja läks sin. Siel ol metsäpirttiläine mies ottamas työhö. Eemeli män sinne ilmoittammua itsiese töihi. Tää kysy, tuota onkos siul suojeluskunna jäsenkirja. Eemeli sano, et ei uo. No ei meilkiä uo antua siul työtä. Eemeli sano, et kyl mie jostain suan töitä vaikken olekua suojeluskunna kirjois. Katsoha, sillo ol nii kova tiä suojeluskunta-uate. Ei meijä pojist kukkua eikä muutkua Koskise pojist kuuluniet suojeluskuntua. Eivät halunniet. Kaik olliit vapaussova aikan valkosii puolel. Kukkua ei olt kommunisti. Ei siel olt koko pitäjäs kommunistii vua rehellissii mualaisliittolaisii. Meijä kyläs meijä Alekkakkii ol maalaisliito osasto puhheejohtaja vähä aikua. Herrane aika, oliha miekii ain iltamis näytelmis ja tälläsis, eikä kuuluttu suojeluskuntaan. Mihin Eemeli sitten meni? Hiä män Juustillua Aleka luoks ja löys työtä jostakii. Miten Ukkini Johannes ja Maria tapasivat toisensa? Talot ol iha vierekkäi. Ei tarvint kaukua hakkie. Kyl hyö toisiese tunsiit lapsest ast. Suvimäki ol iha naapuris. Tie vua ol siin välis. Juu, tätä mie käin sanomuan, et siel miäjel olliit talot nii likel toisiua, et käviit jo ahtual. Sit ku erosiit, isä läks sielt kylämiäjelt uutie talohie kose rannal ja Heik-setä siihe mei vierie. Vana jäi perreinie siihe vanhal Ikka-Peko paikal. Hänelkii ol tehty siihe uus talo ja muut rakennukset. Ne Vaskelan talothan olivat Suvanto-järven rannalla ennen kuin se Taipaleenjoki puhkes. Oliko meidän uuden talon paikka entistä järven pohjaa? Ol varmasti. Katsos, siel ol ne penkeriet ja tarut kertuo, et se kaik o olt järve al. Siellä oli varmaankin hyvää peltomaata. Ol, ol, ol!

4 Lauhala eli Konstantin "Ika Kost" Koskisen talo sijaitsi aivan Vaskelankosken partaalla. Täysin samanlaiset rakennukset olivat myös Rantalassa "Ika Heikillä". Veljekset Kosti, Vana eli Juho ja Heikki rakensivat vuosien tienoilla, ennen suurperheen eroamista, kaikille uudet talot ja muut rakennukset. Ero ja varsin merkittävän omaisuuden jako sujui veljesten kesken erittäin sopuisasti, Vaskelan kuulun yksituumaisuuden mukaisesti. Naisten vikinöille ei korvaa kallistettu tärkeissä asioissa. Isännällä oli tuohon maailmanaikaan yhtä vahva päätösvalta kuin kapteenilla edelleenkin laivassaan. Kuva on otettu Aulis Koskisen kodin seinällä olevasta Lauhalasta maalatusta taulusta. MV Lauhalan sisarusjoukko Tatjana-äidin 80-vuotispäivillä Vasemmalta Johannes, Aleksander, Maria Arolainen, Lydmila Nieminen, Helena Lamppu ja Heikki. Tytär Anna Laurila menehtyi lapsivuoteeseen vuonna 1932 ja poika Emilian kuoli tapaturmaisesti vuonna Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV

5 Lauhalan isäntä "Ika Kost" Koskinen, Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Maria Johanneksenvaimo Koskinen o.s. Suvimäki, aiemmin Jeremejev, Kuva on todennäköisesti 1920luvulta. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Emilian eli Eemeli Koskinen, , asevelvollisena Valkjärvellä. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Lydmila Koskinen s. 1916, myöhemmin Nieminen, lottana Karhumäessä. Tällä hellalla hoidettiin 5060 ihmisen ruokahuolto. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV

6 Heikki Koskinen, , oli sukeltajana Saaroisten kalastussataman ja aallonmurtajan rakennustyömaalla 1930-luvun alussa. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV Heikki Kostinpoika Koskinen (toinen vasemmalta) ja serkkunsa Mikko (Nikolai) Juhonpoika Koskinen (kolmas vasemmalta) olivat muotia seuraavia miehiä. Tosimiehen asuun kuuluivat 1920ja 1930-lukujen vaihteen tienoilla mm. pitkävartiset saappaat, lierihattu ja pikkutakin alle pantu värikäs ja leveä kaulaliina. Kahta muuta kuvassa olijaa ei ole tunnistettu. Kuvan on antanut käyttööni Timo Koskinen. MV

7 Vasemmalla seisoo Raimo Nyberg ja kiveen nojaa hänen äitinsä Helena Nyberg o.s. Jäske. Edessä on Lydmila Koskinen, myöhemmin Nieminen. Hänen sylissään istuvaa palleroa ei ole tunnistettu. Lydmilasta oikealle ovat syntyneet kaksoset Martti ja Salme Lamppu, Pirkko Lamppu ja Helena Lamppu o.s. Koskinen. Kivellä istuvat Aila Koskinen, Pirkko Lamppu,Aulis Koskinen ja Aaro Koskinen. Taustalla seisoo Ester Koskinen o.s. Loponen. Vaskelankosken äärellä otetun kuvan täytyy kaksosten koosta päätellen olla vuodelta Kuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV Vaskelankoskella ennen Talvisotaa. Kuvassa vasemmalta sisarukset Aaro, Aila ja Aulis Koskinen sekä Koskisten paimenpoika. Kivellä istuu Raimo Heikinpoika Koskinen. Hänestä huolehtivaa henkilöä ei ole tunnistettu. Kuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV

8 Laitilan sotilassairaalan toipilaita. Johannes Koskinen, , on kolmas oikealta, käsi "paketissa" ja kantositeessä. Kuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV

9 Sota-ajan välttämättömyys Vaskelassa asuvalle siviilille. Nikolai Suvimäen, ent. Jeremejev, päivätty oleskelulupa. Oleskelululuvan on antanut käyttööni Aulis Koskinen. MV

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL

KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL Jussi Laurila Johannes, kutsumanimeltään Jussi Laurila on syntynyt vuonna 1921. Vaskelaja Metsäpirttiaktiivina hän on mm. kirjoittanut runsaasti

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Anna Lamppu MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Ika Tarjan lapseliekutuslaulu Älkää työ tytöt nykyiset olkaa nii olevinanna, ko mie olin ennen olevinani. Miul käivviit kymmenät

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset

Lisätiedot

Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928

Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928 Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928 Isäni Nikolai (Mikko) Koskinen kertoili liki 60 vuoden mittaisen yhteisen elinaikamme taipaleella monet kerrat elämästään,

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Matti Lylander Lämsä * 24.6.1790 Sakkola Riiska 8.4.1860 Sakkola Taipale. Paavo * 27.8.1815 do 13.4.1875 Taulu 6. Antti * 7.4.1818 do 29.7.1879 Taulu 9. Anna

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI !jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 Oheinen nelisivuinen pesänjakoasiakirja vuodelta 1920 on erinomainen selvitys siitä, minkälainen hyvinvoipa perusvaskeloinen talo oli ennen Vaskelan heräämistä vahvaksi

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

Nii tul talv ja pit lähtii Pietarii. Kalakuormua käytii tekemiä. Ja eikös, yks tynnyr haisuo happamalt. Kalat ol piässiet happanemmua.

Nii tul talv ja pit lähtii Pietarii. Kalakuormua käytii tekemiä. Ja eikös, yks tynnyr haisuo happamalt. Kalat ol piässiet happanemmua. KYLÄNMÄELLÄ KUULTUA JA KOETTUA Vilho Laurila Kauppamatkat Pietariin Pietariin meni kaupaksi mitä vaan. Sinne kelpasi kaikki mahdollinen. Raha haettiinkin aina Venäjän puolelta. Sieltä myös tuotiin tavarat,

Lisätiedot

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Sanelma Halonen on tällä muistelmallaan osallistunut Karjala-lehden muistelmakilpailuun ja kertoo näin: Haastelen tässä, mitä itse muistan, ehkäpä muistin

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO Erkki Arolainen on antanut käyttööni äitinsä Maria Arolaisen o.s. Koskinen ja isänsä Pekka Arolaisen tiedoksi ja hyväksyttäväkseen saamansa

Lisätiedot

1 Sukutaulut. 1.1 Sukupolvet 1-3. Mikko Lobro. Kalevi Hyytiä. Hanna * Sakkola Saaroinen

1 Sukutaulut. 1.1 Sukupolvet 1-3. Mikko Lobro. Kalevi Hyytiä. Hanna * Sakkola Saaroinen Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Mikko Lobro Mikko 1600 Antti 1716 Taulu 1 Taavi 1765 Maria 1767 Anna 1770 Mikko Lobro * 1600 21.4.1756 Sakkola Jaama. Inhusing. 1 Antti * 1716 29.10.1796 Sakkola

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Oripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017

Oripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Oripään Mäkimattilat Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Valokuvasivustoon löytyy linkki sukuseuran nettisivulta www.makimattilansuku.fi Valokuvasivut ovat yksityiset, joten niihin tarvitaan salasana,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

VuM7M3, LloMsg jz Kumpp. XUst2NNUl^k!l2

VuM7M3, LloMsg jz Kumpp. XUst2NNUl^k!l2 VuM7M3, LloMsg jz Kumpp. XUst2NNUl^k!l2 Wcden Emäntä. Oli kerran leskiwaimo, jolla oli kaksi tytärtä. Toinen oli ihmeen kaunis ja ahkera, toinen ruma ja laiska, ja kuitenkin piti äiti paljon enemmän siitä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat:

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat: Johannes Lahtinen KOLAN LAULUJA JA MUITA MUISTELUKSIA Kolan lauluja Anttila Kola, Nikolai Andreinpoika Sidorov, lauloi aina hevosella ajaessaan, kärryissä tai reessä. Ääni kuului kauas. Hänellä oli hyvä

Lisätiedot

MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA. Rauha Koskinen

MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA. Rauha Koskinen MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA Rauha Koskinen Siihen aikaan kun aloin olla nuori neito, käynnistyi Saaroisissa iso hätäaputyömaa. Saunasaaren kalastussataman suojaksi rakennettiin valtion varoin kilometrin

Lisätiedot

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla , tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla , tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmakivääri 60 ls 1. Ville Nokipii P-HA 98 97 95 100 99 99 588 2. Arto Tiihonen SySi 96 99 99 96 97 94 581 3. Minna Hytönen KSA 96 97 95 97 97 92 574 4. Carl Bergman NSK 93 95 96 91 99 96

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmapistooli 60 ls 1. Reijo Rantakangas LehA 95 93 93 98 93 92 564 2. Tuomo Passi KA 93 94 89 94 93 93 556 3. Marko Talvitie LehA 90 93 95 93 91 93 555 4. Risto Kantola LehA 92 91 89 91

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lyydia Maria Leinonen

Lyydia Maria Leinonen Lyydia Maria Leinonen NIITTYLÄN LYYTI VAARANKYLÄLÄINEN PERSOONA Kuvassa noin vuodelta 1921 Lyytin äiti Kaisa Stiina ja Lyytin veli Jussi, takana Lyyti ja poikansa Viljo. Lyyti oli Onnenmättään Paavo Leinosen

Lisätiedot

Taulu 1 1. Risto (Christer) Lakon. RPKS.? v.1748-55 Lappeen Wilkjärvi, Laakko (digiarkiston kuva 87) sanotaan Sigfredin veljeksi Bror Christer. / AR. Sigfred Laako, s. 1682. Tauluun 2. Risto (Christer)

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI

DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

T: Joo, mutta Itella antoi ohjeet kimppulappuihin. SAA: Mistä te sen tiedätte? T: Olen istunut Itellan kanssa samassa pöydässä ja käynyt läpi

T: Joo, mutta Itella antoi ohjeet kimppulappuihin. SAA: Mistä te sen tiedätte? T: Olen istunut Itellan kanssa samassa pöydässä ja käynyt läpi Todistajana kuultuna Birgit Leiponen on muun ohella kertonut, että vuonna 2004 hän toimi Riihimäen kirjapainossa tuotannon esimiehenä ja myös myyntipäällikkönä ja tunsi Savenmaa Ky:n mainosjakelun. Todistaja

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

Simo Brusius Juho Matti Yrjö Mikko 1739

Simo Brusius Juho Matti Yrjö Mikko 1739 Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Olli Ukkonen 27.4.1782 do. slag. Taulu 2. 4 28.12.1753 Maria Naskali * 1732 Sakkola Laapinlahti 8.12.1806 Sakkola Matti * 27.2.1755 do. Taulu 22. Olli Brusius

Lisätiedot

Tuomas * 1764 Sakkola Hapsar do. Taulu. Kaarina * Sakkola Korhola. Taulu 4. Aune Tuomas Kaarina 1779.

Tuomas * 1764 Sakkola Hapsar do. Taulu. Kaarina * Sakkola Korhola. Taulu 4. Aune Tuomas Kaarina 1779. Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Tuomas Jäppinen Tuomas 1715 Kaarina 1734 Maria 1735 Helena 1739 Elin 1743 Johannes 1746 Anna 1748 Juho 1749 Taulu 1 Aune 1772 Tuomas 1764 Kaarina 1779 Tuomas

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Espoossa stepataan!!!

Espoossa stepataan!!! Espoossa stepataan!!! Määrittele kehittämiskohde! Lystimäessä täsmennetään kehittämiskohdetta! 3 Funtsaa! Lintuvaarassa funtsataan! 5 Yhdessä on viihdytty Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 21.9.2011 6

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut

Lisätiedot

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä

Muistelus Lannan Nillasta eli Knud Qvænistä Kauimpana suomesta Knud Qvæn elikkä Knud Olsen elikkä Ollin Nuutti elikkä niin ko kansa kans sannoo Lannan Nilla oon kyllä ollu aivan olemasaki. Se oli yksi kainulainen mies, joka eli 1700-luvula (seittementoistasaan-luvula)

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k.

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k. Sivu 1 / 8 1. (#143) s. 15 Tammikuuta 1795 - k. 25 Lokakuuta 1860 vih.anna Juhontytär Salmela (#23) s. 20 Kesäkuuta 1797 - k. 1 Lokakuuta 1815 vih.priita Kaisa Juhontytär Salmela [Haapala] (#43) s. 1797

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Clas Thunbergin muistokilpailut Parijärjestykset: 300m (250m rata) Helsingin Luistinkiitäjät ry.

Clas Thunbergin muistokilpailut Parijärjestykset: 300m (250m rata) Helsingin Luistinkiitäjät ry. 300m (250m rata) 1. I 49 Tuukka SUMALAINEN HLK E pojat 48 Tudor PRISADA SU E pojat 2. I 47 Pyry KILPELÄINEN KENSU E pojat 50 Eetu KÄSNÄNEN HLK E pojat 3. I 55 Mila SIR SU E tytöt 51 Pinja KILPELÄINEN KENSU

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot