KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL"

Transkriptio

1 KIERRÄN VASKELUA TALO TALOLTA 1930-LUVU PUOLVÄLI PAIKKEIL Jussi Laurila Johannes, kutsumanimeltään Jussi Laurila on syntynyt vuonna Vaskelaja Metsäpirttiaktiivina hän on mm. kirjoittanut runsaasti kotiseudustaan, rakentanut kolme Vaskelan kylän pienoismallia sekä koonnut ja järjestänyt Metsäpirtti-aiheisen valokuvanäyttelyn. Tämän julkaisun kuvitus on lähes kokonaan peräisin Jussin kuva-arkistosta. Jussin kiertokävely etenee talo talolta viimeisimmän, vuoden 1986 pienoismallinsa teitä ja kujasia. "Lähen matkua yhten kauniin kevätkesä uamun Tuusinaoja sillalt. Apun muistelemises miul on oma rakentammain kylä pienoismalli. Rakennukset uon sijottant paikoillie oma muistii mukkua. Vaikijua se ensiks vähä ol ko tuota aikua on siint kulunt yl 45 vuotta ko niä talot ja muut rakennukset oliit olemas. Kyl täs nyt sit on joka taloryhmä ja kaik erilliset rakennukset heinäsarajii myöte. Montua aittua tai muita pieniikiä pömpellöi ei mielestäi puutu. Näi ovat tovenniet nekkii entist Vaskela kylälöist, kutka ovat tämän nähniet. Kuva täst pienoismallist on liitetty keral ja talot on numeroitu. Sit vua matkua alus mainitult Tuusinaoja sillalt Jeskase luont, tämä Jeskase talo ol Rauvu pitäjä puolel. Ensimäiseks on parisuametri piäs oikijalpuolel tietä Vaskela-Raaju kansakoulu (1) ulkorakennuksinnie. Koulul ei näyt mittiä liikettä, opettajatkii ovat vissii jo lähteniet kesälomal. Vastapiätä kouluu muantie toisel puolel on Kaihonieme talo (2). Eino on lähölliä ajamua lehmii Höröhakkua, aijatul metsälaitumel Suvanno rantua. Jokkuu toine poika valjastua hevosta telekoi, nel pyöräsii kärrilöihe ettie. Naisii ei näy kartanomual kettiä. Jatkan matkua ja koht onnoi samal puolel tietä tie piä ies, sitä myöte piäsyö laivarykil, laituril. Ryki on iha Taipaliejuoje alkupiäs. Täl rykil laiva Saimaa I ain yöpyy ja uamusil viije aikua se lähtyö Kiv'niemie. Se kulkuo joka päivä sitä vällii. Iltasil viije kuuve mais se tulluo tuas takasii yöks rykil.

2 Nyt kulen ettiepäi yhen kolmesattua metrii ja uonkii jo Välijärve Juako talo kohal (3). Se on oikijalpuolel tietä. Juakko näkkyy valjastua hevosta ves'tynnyri ettie, ja onha sen tynnyri al pyörätkii ja aisat. Heil on ajoves, ko ei suaniet sellasta kaivuo, mihi ois tult kunnollista vettä. Ves on ajettava Taipaliejuojest, sin on matkua n. 150 metrii muantie toisel puolel. Emäntä Nasto näkkyy touhuta liäväl, navetal, kanteluo alusolkiloi lehmil. Matka jatkuu, kiirettä en pijä ko kerra nyt on aurinkoine ja lämmi sää. Kohta uonkii Vaskela kujasii, kylätie kohal, mikä kulkuo kylä halk. Vastakkaisel puolel on pientie, mikä viep Vaskelakosel. En malta olla mänemättä kose rannal, katsomua ja kuuntelemmua kose kuohuloi ja pauhinua. Niitä kuohuloi kunnioittua ja tavallua pelkiäkii, onha kosk vient mone kyläläise henkenkii. Sit tulen takasii muantiel ja lähen tallustelemua Pölläkolkal päi, par kolmesattua metrii ko kulen ni uonkii jo Koskise Heiki (4) rakennusryhmä kohal. Heikki katseluo polkupyöräjiä, vissii on lähölliä kunna asjoi hoitamua. Eino poika korjailuo jottai ajopelilöi kärrisarraimes, kalustovajas. Emäntiä ei näy, hiä on vissii tupatöis. Kauvua en siin ihmettele, jatkan matkantekkuo ja koht uon Koskise Kosti (5) Ripakko, Koskivaaran talo taustanaan Taipaleenjoki. kujasii kohal. Siel kujasii piäs on heijä talo, iha likkiel Vaskelakose rantua. Jokkuu pojist, oiskoha Heikki, näkkyy mänevä kosel päi. Maikki ja Lyyti touhuvuat karjakeittiöl, taituat olla pyykil. Kulen hiljaksie parsattuametrii ettiepäi. Siin on tie oikial puolel Rantala Puavo (6) perillissii kot. Liisa emäntä tulluo aitalt päi jauhokopsa kans, oiskoha leiväpaisto mieles. Ville poika näkkyy tehhä kärrilöi uusii aisoi. Reino on lähtent kalloi kaupal. Niitä hyö pyytiät pitkäl siimal iha Vaskelakose alapuolelt. Ko lähen liikkiel ni koht uonkii Rohkola kujasii kohal, vähä matka piäs kujasii varrel on sit Jokiranna Ville (7) talo. Siel Alekka näkkyy tehhä sementtikirpitsöi, tiilii liäviä vart. Aune emäntä näkkyy olla vaskoi juottamas. Ei tarvitse ottua montua kymment askelta ko tuas on tile teko käynnis. Jokiranna Juho (8) pojat Nikolai ja Puavo tekkyöt siin melkei muantie laijas saunakirpitsöi, savitiilii. Kartanol täst ei oikei näy, jot en tiije onk siel mitä liikettä. Samal puolel tietä on Terolan (9) talo. Mikko valjastua hevosta, ovat vissii lähös Miihkali kans Koisillal uuvismua tekkuo. Veikko ja Rauha ovat paimenes muantie toisel puolel. Ko kävelen tuas par sattua metrii ettiepäi ni onkii ies melko jyrkkä tie mutka ja mutkas melkei tiel suur kiv. Tiä mutkan kohta on vanhois kartois olt Pölläniem, paikka mihi perimätietoloi mukkua tulliit Vaskela suvu ensimmäist asukkuat, suure jalava juurel asettuit asumua. Sit kohta tämä mutka takan samal puolel tietä on Aleksanter Taskise (10) talo. Saska ja emäntiänsä Mari ovat lähös johokii peltotöihi. Ovat jo asettunniet istumua kärrilöihi, mis näkkyy olla jottai työkaluloikii.

3 Viel ko kulen piene pätkä tietä myöte ettiepäi ni tulen Taskise Mari (11) asunno kohal. Nyt uon teht matkua jo pari kilometrii ja on jo hiuka hiki ko aurinko nii mukavast lämmittiä. Piätänkii poiketa Mari tuppua vähä huiluamua ja tarinoimua. Onha tiä sellane paikka mis kylä nuoret usjast kokkuontuut yhtie syksy- ja talv'iltoin. Mar on iha yksinniä koton, poika Toivo on paimenes ja tytöt Ester ja Helmi ovat männiet johokii töihe. Kauva en malta talos viipyy, jatkan matkua muantietä myöte. Seuruavat kolme talluo soppiitkii sit parisuanmetri matkal. Oikijal puolel tietä on ensiks Anna Jäske (12) rakennukset, mis assuu myös vävy Jussi Koskine perreinie. Jussi siin kartanol katseluo pyöräjiä, luultavast on lähölliä kaupal Koselua. Talo emäntä Anni kantua ämpärii liäväl päi, taitua viijä sijal ruokua. Antti Jäsken perikunna (13) rakennusryhmä on sit iha siin vieres. Isännyyttä pitänyö äit Mar, tytöt Anni ja Mar lienyöt jossai miehii töis, talos ko ei miestä uo. Nyt piäsenkii muantie varrel viimise talo kohal Vaskelas. Talo on Juho Paussun (14). Paussu kartanol niän ainovastua ko Anni emäntä pujahtua tuppua. Mut viel meinasin unehuttua kaks paikkua muantie toiselt puolelt. Taskise Saska vastapiätä tie toisel puolel on Simo Koskivaara (15) vanhemp, setä Simo mökki. Vähä etempän tiest on Ville Koskivaara (16) talo. Ville näkkyy pumputa polkupyörähie ilmua, lähtyö hiäkii vissii Koselua. Nämä kaks viimiseks mainittuu kuuluit Sakkola pitäjiä, mut katsottii vaskeloisiks, ko olliit suurema ajan asuniet Vaskela kylä keskustas, Koskivaara talos. Nyt loppu miu matkatekkoin muantietä myöte. Oikasenkii peltoloi poikki Tiikkenä kolkal. Ko kävelen puol kilometrii pello piennarta myöte ni uonkii Juho Leppäleho (17) kartanol. Isäntä Jussi on ulkon kärrisaraja ies ja viilua lapijua teräväks, sannuo olevuasa mänölliä kesanno ojjii puhastammua hei poikii kans. Pojat on männiet jo ieltäpäi. Emäntä syöttelyö sikkoi liäväl. Miän nyt Vaskela kujasil, vasemmal kiäl jäi Olkkose talo ja etempän on Litmase Aapron. Nämä kuuluut jo Lapanaisii kylliä, niiko Hytiahokii. Hytiaho ol kesä aikan Vaskela ja Lapanaisii nuoriso 'urheilukenttä'. Joskus pittiit ahol kalenoi, nurkkatansiloi. Juhannuskokko tuas ol jokakessäine tapahtuma. Mie jatkan matkua kylä keskustua päi. Ko lähen liikkiel ni kohta on oikijal puolel Mikkilä talo (18). Siin assuu nyt Laurila Puavo Paloniemest. Puavon vaimo Olga näkkyy olla koppolmual, kasvimual kitkemäs, muita ei kartanol näy. Toisel puolel kujasii on Mikkilä mökki (19), siin assuu nykyjiä Ylipuro Mikko perreinie. Täl kulmal ol oikijastua ainova paikka Vaskelas, mis kasvo luonnopuita lepikkuo, Tiikkenä lepikko. Sit ko kävelen parsattua metrii ettiepäi ni oikijal puolel vähä matka piäs kujasist on Puavola talo (20). Talluo asustuat siskokset Maria Lydvikow lapsinnie ja Anna Trofimoff. Mar syöttelyö sikkoi ja juotteluo lampaita. Annikii on koppolmual. Piene matka piäs samal puolel kujasii on Kauri Läpikiven (21) mökki. Mökis assuu suutar Juho Pitkänen. Mie pistäin kaima Jussin luoks tarinoimua ja vähä huiluamua. Jussi istuu suutaripallil ja korjailuo jonkuu suappaita. Kauva en malta häne luonua olla, oha enemmä ko kolmaisosa kyläst viel kulkematta. Tulen kujasil ja kohta toiselpuolel kujasii on Kauri Läpikiven (22) rakennusryhmä. Kauri itse näkkyy olla halkoloi pinnuomas halkosarraime luon ja tekkyökii oikei mallipinnuo, kyl on halot ojennukses, pino on ko piironk! Heikki on valjastant Virkun telekoi ettie, lienyö lähös myllyy. Maikki männyö saunalt liäväl päi ja kummaskii kiäjes on ämpär. Kierros jatkuu. Sit ko uon lipant, kävelt kolmesattua metrii ni uon Koskivaara Simo (23) kohal, entine Pitkälä. Simo on lähössiä suojeluskunna paikallispiällikö luoks asjoil. Mar'mummo likottua, hoitaa lapsii kartanol, Helena viep vasikoil heinii hakkua, aitauksie.

4 Matka jatkuu ja kohta uon Alvila Juho (24) kohal, se on kujasii vasemalpuolel niiko kaks iellistäkkii ja kaks seuruavuakii talluo. Jussi männyö hevose kans pellol päi, Mar on luultavast tupatöis. Jokkuu lapsist on näköjiä pellol paimenes. Seuruava talo on Juho Peltolan (25). Rakennusryhmä on vähä syrjäs kujasist. Tyttäret Maikki ja Helena sekä minja Vieno ovatkii pyykil. Miehii ei näy, lienyöt männiet peltotöihi. Tuas sataviiskymment metrii ettiepäi on Juho Koskisen (26) talo. Väinö näköjiä laittua muasii, vaseliinii teleka akselloihi, nelipyöräkärrilöihe. Anni emäntä männyö saunal päi, oiskoha hänelkii pyykkipäivä. Nyt pittää välil männä jo kujasii toisel puolel, siint lähtyöt iha pienet kujast, niihe piäs on Mikko Rekkosen (27) asustama talo. Mikko on tuos pellol, ko hevone on siin vuajas vuaja on nuora kiinnitystappi ja Mikko muuttamas sitä uutie paikkua. Kartanol ast mie en tiält kujasilt niä, jot mitä siel tapahtuu. Piene matka piäst tulluo ettie melko jyrkkä tien mutka, mist lähtyöt kujast oikial sekä vasemal. Tiä vasemal mänevä onkii jatkuo näil kyläkujasil. Mie kiännyn nyt kuitekii oikijal, Rohkola kujasil. Vaijua kahesua metri piäst uon sit Koskivaara Matin (28) kartanol. Matti on lähtent renki kans kesannol töihe, Veera on lapsii kans tuva ies hiekkaläjäl. Kujast jatkuut ettiepäi, mut mie kiännyn takasii sinpäi, mist tuano tulin. Kyläkujasil ko piäsen ni uon iha kohta Suvimäen (29) kohal, rakennusryhmä on oikijal puolel miu kulkusuuntahei nähe. Mikko ja Juho ovat aitas, taituat varustua huomiseks myllykuormua. Aune näyttiä ruoputella ruusuloi ympäryksii. Nyt jätänkii tiäpuole kujast ja lähen kulkemua kujasii toista puolta. Melkei vastapiätä Suvimäkkii on Heikki Heimosen (30) talo. Hiä on parisniekka, teurastaja-lihanvälittäjä, näkkyy olla parraillua ammattitöis. Nyt ko miän Heimola kujasii viiskymment metrii ni uon Vasili Laurilan (31), siis kottiin, kohal. Isä Vassa näkkyy olla nurmel peho vieres murkinalevol ruokalevol ja mamma Mar syöttelyö sikkoi ja kuuluu komentua Laurii viemiä vaskoil juotavua vasikkahakkua. Hessa ruopii koppolis jottai kasvipenkkilöi. Jatkan matkua viel Heimola kujasii myöt ja uonkii toises Heimoses (32), Heimosen Mikaelin perillisil. Ville ja Jussi ovat liävä kattuo korjuamas. Maikki näkkyy männä kaivolt tuval päi ves ämpäri kans. Suvimäen talo, Jerla. Tulen takasii sammoi kujasii kottiin kohal ja miän meijä kartonomua kautta Leskelä kujasil. Niihe kujasii piäs on sit kummiin Heikki Laurilan (33) talo. Heikki-kummiin on lähtent hevose kans Niemel töihe. Armas on vissii mänt pyöräl jo ennempiä. Sievi ruoputtelluo siehtarlaispehkoloi ympäryksii. Nyt pitänyö vähä oikasta ja männä tuost Heiki pello poikki. Piäsen suorua Vasili Sidorofin (34) pihal, Vasu puhistelluo kiessilöi ens pyhäks kirkkuo männyö varte. Emäntä syöttelyö sikkua ja lampaita. Lähen Vasulan kujasii kyläkujasil päi.

5 Koht siin vasemmal on Nikolai Sidorofin (35) talo, mis hiä assuu Anni vaimuosa kans. Kola näkkyy mänevä Lahekujasii hevose kans ja laulu kuuluu, niiko tavallisest ain sillo ko on hevose kans liikkiel. Iha tuos kujasii toisel puolel on Lari Paraske poja Vasili Stepanofin (36) mökki, siin assuu Vasun sisar Nati, Nadesda. Miän nyt loppumatkan peltoloi poikki, vaik piäsishä siint Lahekujasii myötekii. Olisiks neljäsattua metrii peltoloi myöt ko tulen matkain viimisie kohtiehe. Tämä on Antti Lahtisen (37) talo. Antti kaiveluo lapija kans jottai tuol pellol, Oute-tät männyö puol juoksuu ämpärit käsis niiko ain muullokii. Jussi näkkyy paikata saraja kattuo Laheharjul. Näi mie sain tiän kyläkierroksein tehtyy. Puol päiviä siin mänkii, käi väsyttämmiä. Jatkakua kuka jaksatta." MK

LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN

LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN Timo Koskinen LYDMILA NIEMINEN o.s. KOSKINEN MUISTELEE VASKELAN VUOSIAAN Oliko teillä karkkeja lapsena? Nii, isä ko tul kaupast, ni hänel ol semmone papertötteröst tehty tälläne näi ni siel ol nitsoi,

Lisätiedot

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA

MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Anna Lamppu MUISTOJA LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSILTA 1910- JA 1920-LUVUILTA Ika Tarjan lapseliekutuslaulu Älkää työ tytöt nykyiset olkaa nii olevinanna, ko mie olin ennen olevinani. Miul käivviit kymmenät

Lisätiedot

Nii tul talv ja pit lähtii Pietarii. Kalakuormua käytii tekemiä. Ja eikös, yks tynnyr haisuo happamalt. Kalat ol piässiet happanemmua.

Nii tul talv ja pit lähtii Pietarii. Kalakuormua käytii tekemiä. Ja eikös, yks tynnyr haisuo happamalt. Kalat ol piässiet happanemmua. KYLÄNMÄELLÄ KUULTUA JA KOETTUA Vilho Laurila Kauppamatkat Pietariin Pietariin meni kaupaksi mitä vaan. Sinne kelpasi kaikki mahdollinen. Raha haettiinkin aina Venäjän puolelta. Sieltä myös tuotiin tavarat,

Lisätiedot

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat:

Sillä aikaa miehet rupesivat lämpimikseen tanssimaan ja talloivat vahingossa Olkan vokin jalkoihinsa. Tanssiessaan lauloivat: Johannes Lahtinen KOLAN LAULUJA JA MUITA MUISTELUKSIA Kolan lauluja Anttila Kola, Nikolai Andreinpoika Sidorov, lauloi aina hevosella ajaessaan, kärryissä tai reessä. Ääni kuului kauas. Hänellä oli hyvä

Lisätiedot

Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928

Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928 Nikolai Koskinen ASEVELVOLLISENA RANNIKKOTYKISTÖRYKMENTTI 3:SSA KONEVITSASSA 19271928 Isäni Nikolai (Mikko) Koskinen kertoili liki 60 vuoden mittaisen yhteisen elinaikamme taipaleella monet kerrat elämästään,

Lisätiedot

Heimola 1. Heimola Miisua muistan vähän, mutta Miisu Annia en muista. Heillä oli kolme poikaa, Vassa eli Ville, Jussi ja Mikko sekä tytär Maikki.

Heimola 1. Heimola Miisua muistan vähän, mutta Miisu Annia en muista. Heillä oli kolme poikaa, Vassa eli Ville, Jussi ja Mikko sekä tytär Maikki. Mikko Leppälehto VASKELASTA JA SEN IHMISISTÄ Tiikkeinä. Mie aloitan sieltä omalta kolkalta. Meidän koti oli Kirlälä äijän mukaan. Kirlä Jussi oli kylän käyttämä kutsumanimi isästäni ja Jussi Nasto oli

Lisätiedot

Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna 1913. Silloin "Ripako vanhas tuvas" pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri.

Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna 1913. Silloin Ripako vanhas tuvas pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri. "MARTTOJEN TYÖ KODIN HILJAINEN TYÖ" Paula Hirvonen Marttatyö alkoi Vaskelassa vuonna 1913. Silloin "Ripako vanhas tuvas" pidettiin ensimmäiset keittokurssit opettajana Emmi Hiiri. Vuonna 1914 pidettiin

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920

JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 JERLAN SOVINTOPESÄNJAKO VUONNA 1920 Oheinen nelisivuinen pesänjakoasiakirja vuodelta 1920 on erinomainen selvitys siitä, minkälainen hyvinvoipa perusvaskeloinen talo oli ennen Vaskelan heräämistä vahvaksi

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

VASKELAN OPINAHJOT. Paula Hirvonen. "Juakon koulu"

VASKELAN OPINAHJOT. Paula Hirvonen. Juakon koulu VASKELAN OPINAHJOT Paula Hirvonen "Juakon koulu" Hyvin vanhat vaskeloiset muistivat, miten Ripakon Jaakko jo 16-vuotiaana, vuonna 1882, opetti ikätovereitaan lukemaan. Tuleva vaimonsakin, Jerla Vasle Mar,

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Vaskeloist o yksmielisii ko suvet

Vaskeloist o yksmielisii ko suvet Mauno Koskinen TOIMEENPANEVA KYLÄ YKSMIELISII KO SUVET "Vaskeloist o yksmielisii ko suvet" oli naapurikylissä tunnettu tosiasia ja käytetty sanonta. Sanonnalle löytyy vahvasti katetta. Vaskeloisilla oli

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

KIRKKO JA KYLÄ. Paula Hirvonen, o.s. Koskinen, Ignatei-sukuhaara

KIRKKO JA KYLÄ. Paula Hirvonen, o.s. Koskinen, Ignatei-sukuhaara KIRKKO JA KYLÄ Paula Hirvonen, o.s. Koskinen, Ignatei-sukuhaara Vaskela oli Kannaksella ainoa yhtenäinen ortodoksinen sukukylä. Kylä joutui kokemaan vähemmistöön kohdistuvan ympäristön paineen, mikä ilmeni

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Juhani Kailasto "MEI MAMMA"

Juhani Kailasto MEI MAMMA Juhani Kailasto "MEI MAMMA" Waski-suku ja Metsäpirtin Vaskela II -kirjassa alkaa sivulla 119 kirjoitus "Sisarukset Oute ja Olka". Outen tarinan alussa kerrotaan Vaskelaan tulleista vieraista kosijoista

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Hippokisat 3.8.2011 Hankasalmi

Hippokisat 3.8.2011 Hankasalmi Hippokisat 3.8.2011 Hankasalmi Tytöt 5.v 40m 1. Helmi Moisio 10.0 2. Nella Suuronen 10.0 3. Jenniina Pöyhönen 10.4 4. Kira Karjalainen 10.6 5. Anna Kuronen 11.1 6. Seela Säntti 11.3 7. Viivi Kytöjoki 11.6

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yleisurheilu ry. KISAT

Pohjois-Pohjanmaan Yleisurheilu ry. KISAT Pohjois-Pohjanmaan Yleisurheilu ry. KISAT Oulu, sisulisä hallikilpailut Oulun Pyrintö 1.2. Oulu, pm-kisat hallikilpailut Oulun Pyrintö Oulu, hallitonnit hallikilpailut Oulun Pyrintö Oulu, pm-maantiejuoksut

Lisätiedot

Taimi Pukki on kirjoittanut Helena Koskisen, s. 02.01.1914, pienoiselämänkerran äänittämiensä tallenteiden pohjalta. MV

Taimi Pukki on kirjoittanut Helena Koskisen, s. 02.01.1914, pienoiselämänkerran äänittämiensä tallenteiden pohjalta. MV Helena Koskinen o.s. Jäske SOTALESKEN ELONTIE Taimi Pukki on kirjoittanut Helena Koskisen, s. 02.01.1914, pienoiselämänkerran äänittämiensä tallenteiden pohjalta. MV Vaskelasta Lapanaisiin Synnyin Vaskelassa

Lisätiedot

Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti

Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Lönnrotin Kalevala (1849) Suomen Kansan Vanhat Runot SKVR (1908-1997) SKVR-korpus (2007) Lönnrotin Kalevala ja osa Suomen Kansan Vanhojen Runojen xml-korpuksesta

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT - -» "» -- -. -~~-»'"" ^ 1«U. II Ml IMI lii-».. - -s, _U _,u._.llu:!ujl_^ "»^ IJL, KYLÄN LAPSET KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI SUONIO KYLÄN LAPSET

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Johannes Lahtinen ELÄMÄÄ VASKELASSA

Johannes Lahtinen ELÄMÄÄ VASKELASSA Johannes Lahtinen ELÄMÄÄ VASKELASSA Taimi Pukki on kirjoittanut Johannes Lahtisen, s. 23.08.1915, kertomat tarinat äänittämiensä haastattelujen mukaisesti ja tarkistuttanut tekstit hänellä. MV Synnyinsijani

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Anna Lamppu, Riisnieme Anni A' MIE MUISTAN. Larin Parasken veronmaksu

Anna Lamppu, Riisnieme Anni A' MIE MUISTAN. Larin Parasken veronmaksu Anna Lamppu, Riisnieme Anni A' MIE MUISTAN Larin Parasken veronmaksu Heikki ennoin kerto, ko hiä ol Lari Paraske kans Sakkola kirkol maksamas omiaa ja Paraske veroloi. No, ko verot ol maksettu ja käytiin

Lisätiedot

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill Perunkirja Margaretta Erkintytär Ollila (Västerspangar) s.08.06.1752 k.25.04.1807 Vuonna 1807 12 päivä lokakuuta allekirjoittanutta pyydettiin laatimaan perunkirjoitus ja jako, emäntä Reeta Erkintytär

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen

Lisätiedot

VASKELA RUNONLAULAJIEN, TIETÄJIEN JA PARANTAJIEN KOTIKYLÄ

VASKELA RUNONLAULAJIEN, TIETÄJIEN JA PARANTAJIEN KOTIKYLÄ Mauno Koskinen VASKELA RUNONLAULAJIEN, TIETÄJIEN JA PARANTAJIEN KOTIKYLÄ Kalevalainen kansanrunous koottiin pääosin vanhoilta karjalaisalueilta Vuonna 1849 julkaistun Kalevalan sankarirunot on koottu laajalta

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Huom. Tasapisteissä kierrosviestin sija ratkaisi keskinäisen paremmuuden

Huom. Tasapisteissä kierrosviestin sija ratkaisi keskinäisen paremmuuden Sija Koulun nimi Sukkula Sij. Pituus Sij. Keihäs Sij. Kierrosviesti Sij. Yht. Sij. 1 Putaanvirran koulu Pihtipudas 96,80 3 4078 2 253,30 1 6.48,9 2 8 2 Tikan koulu 6 C Jyväskylä 96,30 2 4161 1 163,25 5

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Saaroisten tila 2 1800-luvulla

Saaroisten tila 2 1800-luvulla Kalevi Hyytiä Saaroisten tila 2 1800-luku 1 (16) Saaroisten tila 2 1800-luvulla 1 Väestö henkikirjatietojen perusteella Seuraavassa koosteessa lähteinä on käytetty Sakkolan henkikirjoja vuosilta 1818 1880.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA

Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Halonen Sanelma Uusikirkko ENTISEN EVAKON TARINA Sanelma Halonen on tällä muistelmallaan osallistunut Karjala-lehden muistelmakilpailuun ja kertoo näin: Haastelen tässä, mitä itse muistan, ehkäpä muistin

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 752,91 Salaojitus T2013-10012 5551,47 Yhteensä 6304,38 Nimi Tunnus Valtaojitus

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 774,89 Salaojitus T2013-10012 5583,45 Yhteensä 6358,34 Valtaojitus T2013-10009

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Talvisodan evakkotaival

Talvisodan evakkotaival Talvisodan evakkotaival Itsenäisyyspäivänä 2004 Saima Kalenius Aimo Kalenius, kursiivi. Henkilöiden sanonnat sanatarkasti nauhalta. Kesällä 1939 Suomen taivaalle nousi idästä uhkaavan synkkiä pilviä. Neuvostoliitto

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Tähtitornin. ton!uta"noita

Tähtitornin. ton!utanoita Tähtitornin ton!uta"noita 2013 Olipa kerran tonttu. Tonttu asui pienen pienessä mökissä. Joulupukki oli antanut hänelle erikoistehtävän. Hänen oli pitänyt lähteä vakoilemaan muita tonttuja, mitä he tekevät.

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lauri Laurila VASKELAN KYLÄSTÄ JA KYLÄLÄISISTÄ

Lauri Laurila VASKELAN KYLÄSTÄ JA KYLÄLÄISISTÄ Lauri Laurila VASKELAN KYLÄSTÄ JA KYLÄLÄISISTÄ Lauri Laurila, s. 1924, on muistelut syntymä- ja kotikyläänsä useissa yhteyksissä ja tilaisuuksissa. Oheinen, lähes kokonaan suoriin lainauksiin pohjautuva

Lisätiedot

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016 Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 3.2.2015 kello 17.30-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA. Rauha Koskinen

MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA. Rauha Koskinen MINIÄNÄ VASKELASSA 1930-LUVULLA Rauha Koskinen Siihen aikaan kun aloin olla nuori neito, käynnistyi Saaroisissa iso hätäaputyömaa. Saunasaaren kalastussataman suojaksi rakennettiin valtion varoin kilometrin

Lisätiedot

Korkeus Helena Leveelahti 130 299 Tampere 27.7 C. Seiväs Helena Leveelahti 170 151 Virrat 28.5 C. Kuula 3 kg Helena Leveelahti 14,32 739 Kauhava 1.

Korkeus Helena Leveelahti 130 299 Tampere 27.7 C. Seiväs Helena Leveelahti 170 151 Virrat 28.5 C. Kuula 3 kg Helena Leveelahti 14,32 739 Kauhava 1. 9-15 VUOTIAAT Lähivakuutuksen viikkokisojen yhteispisteissä on laskettu mukaan oman sarjan viralliset lajit. Kauden aikana Virtain Urheilijoita edustavan urheilijan tuli osallistua ainakin yhteen juoksu-,

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

3. Sanni Möller URHO 8,3 4. Sanni Mäkinen HUIMA 9,0 5. Pinja Kukkonen TIKKA 10,0

3. Sanni Möller URHO 8,3 4. Sanni Mäkinen HUIMA 9,0 5. Pinja Kukkonen TIKKA 10,0 Piirikunnalliset Tohinakisat 6.8.2009 Tikkakosken urheilukentällä Tulokset: Tytöt 5v (2004-2005) 40 m 1. Siiri Tossavainen 8,6 2. Venla Rissanen TIKKA 9,9 3. Lotta Voutilainen MUURY 10,2 4. Siiri Kuitunen

Lisätiedot

25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu

25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu 25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu 54 kg 2. Jussi Ojala Seinäjoen Paini-Miehet 3. Turaj Amirkhani Vaasan Toverit 58 kg 1. Tero Välimäki Teuvan Rivakka 2. Markku Varsanpää Vaasan Voima-Veikot 3. Marko Rinne

Lisätiedot

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO

KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO KONSTANT JA TATJANA KOSKISEN VIIMEINEN TAHTO JA SEN TOIMEENPANO Erkki Arolainen on antanut käyttööni äitinsä Maria Arolaisen o.s. Koskinen ja isänsä Pekka Arolaisen tiedoksi ja hyväksyttäväkseen saamansa

Lisätiedot

6 TAPAHTUNEET MUUTOKSET NELIMARKAN NUMEROSSA 25.10.1962 MENNESSÄ. RN:o 4 Nelimarkka 2.11.1864

6 TAPAHTUNEET MUUTOKSET NELIMARKAN NUMEROSSA 25.10.1962 MENNESSÄ. RN:o 4 Nelimarkka 2.11.1864 6 TAPAHTUNEET MUUTOKSET NELIMARKAN NUMEROSSA 25.10.1962 MENNESSÄ RN:o 4 Nelimarkka 2.11.1864 RN:o 4/1 A osakkaat 23.09.1875 RN:o 4/2 B osakkaat 23.09.1875 RN:o 4/3 C osakkaat 23.09.1875 RN:o 4/4 Jaakko

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

1. Miehet 25m vapaauinti ensikertalaiset Jani Mononen S14 ÅSK 00:19,7 Santeri Serimaa S14 Cetus 00:29,6

1. Miehet 25m vapaauinti ensikertalaiset Jani Mononen S14 ÅSK 00:19,7 Santeri Serimaa S14 Cetus 00:29,6 Erityisryhmien uinnit Turussa 1.12.2012 1. Miehet 25m vapaauinti ensikertalaiset Jani Mononen ÅSK 00:19,7 Santeri Serimaa Cetus 00:29,6 2. Naiset 25m vapaauinti ensikertalaiset Anna Rantanen ÅSK 00:32,5

Lisätiedot

1 60.17824 29.48068 4

1 60.17824 29.48068 4 Ino Koordinaattijärjestelmä WGS84 Lähteet: Maanmittauslaitos Karjalan kartat Talojen numerointi perustuu "Kylät kujasineen" -kirjan sivujen 172-173 piirrokseen ja talojen asukkaat s. 169-171 Oiva Uutun,

Lisätiedot

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi 4 Martti Petäjäjärvi 5 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila Lauronen 6 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

JUOKSUTEKNIIKAN HARJOITUKSET

JUOKSUTEKNIIKAN HARJOITUKSET 1 JUOKSUTEKNIIKAN HARJOITUKSET Eri lähteistä koonnut ja suunnitellut Ari Hakahuhta JäPS P96 Näitä harjoituksia kootessani olen käyttänyt mm. JäPSin valmentajakerhon antia (kiitos Mikko Eskelinen, Jaakko

Lisätiedot

Blogikirjoitukset-2010- - 8.1.-Kiitos-muistamisista-

Blogikirjoitukset-2010- - 8.1.-Kiitos-muistamisista- 1 Blogikirjoitukset-2010- - 8.1.-Kiitos-muistamisista-(Daniel) Hyvääalkanuttavuotta2010Olimmeerittäinotettujasiitä,mitenmonetihmiset muistivatmeitäjouluna.olemmekiitollisiajokaisestaviestistä,kortista,

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Katri ja Kalle Paju käymässä Terijoella jatkosodan aikana - Otteita Katri Pajun (s.22.5.1899) muisteluista

Katri ja Kalle Paju käymässä Terijoella jatkosodan aikana - Otteita Katri Pajun (s.22.5.1899) muisteluista Julkaistu Terjokkoisessa 2/2007 Katri ja Kalle Paju käymässä Terijoella jatkosodan aikana - Otteita Katri Pajun (s.22.5.1899) muisteluista Nauhoittanut Matti Paju 15.5.1983. Ääninauhalta purkanut ja toimittanut

Lisätiedot

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki.

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki. OTTELUT 11.2.2016 Jääkiekko 9. Viranomaisturnaus Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO A 5 10.2.2016 08:00 PORKVU - TPU Turku 0-10 6 10.2.2016 09:00 7 10.2.2016 10:00 Vanginvartijat PORKVU

Lisätiedot

KARATE SM2012 TULOKSET. Miehet, -67kg. 1. Petri Toivanen, Kuopion Karateseura 2. Jukka Koivunen, Salon Ippon 3. Lauri Makkonen, Kuopion Karateseura

KARATE SM2012 TULOKSET. Miehet, -67kg. 1. Petri Toivanen, Kuopion Karateseura 2. Jukka Koivunen, Salon Ippon 3. Lauri Makkonen, Kuopion Karateseura KARATE SM2012 TULOKSET Miehet, -67kg 1. Petri Toivanen, Kuopion Karateseura 2. Jukka Koivunen, Salon Ippon 3. Lauri Makkonen, Kuopion Karateseura Miehet, -75kg 1. Amgad Mahmoud, Helsingin Renshin-Kan 2.

Lisätiedot

Sirkiänsaaren koulupiiri

Sirkiänsaaren koulupiiri 337 Kaino Rastas Sirkiänsaaren koulupiiri Sirkiänsaaren koulupiiriin kuuluivat Sirkiänsaaren, Huhdin ja Korleen kylät. Sirkiänsaaren kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1903. Silloin valmistui rakennus,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3

Sisältö 2011. Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3. Saaren historia 3. Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3. Taattua viihdettä 3 1 PUKKILAN- SAARI Sisältö 2011 Pukkilansaari- Kyrönjoen helmi Isonkyrön keskustassa 3 Saaren historia 3 Kaikki elämäsi juhlat samassa paikassa 3 Taattua viihdettä 3 Kaiken kansan Pukkila 4 Kesän 2011 ohjelma

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

Iin hiihdot 1.3.2014

Iin hiihdot 1.3.2014 1 / 6 2.3.2014 22:53 Iin hiihdot 1.3.2014 T U L O K S E T Liikuntakeskus MOVE Kilpailun sarjat: M08; N08; M10; N10; M12; N12; N14; M16; N18; N16; M14; M70; M45; M55; M65; N35; N45; NYL; N20; M35; M18;

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on paljon taloja. Keskustassa on paljon kouluja. Huoneessa on paljon hyllyjä.

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Sija No Nimi Seura 500m 1500m pist. yhteispist. Sija No Nimi Seura 500m 1000m pist. yhteispist. Sija No Nimi Seura 500m 1500m pist. yhteispist.

Sija No Nimi Seura 500m 1500m pist. yhteispist. Sija No Nimi Seura 500m 1000m pist. yhteispist. Sija No Nimi Seura 500m 1500m pist. yhteispist. A Pojat 1. 10 Aatu HAUTAMÄKI SU 40,50 2.11,56 43,853 84,353 A Tytöt 1. 15 Miina PELTONEN HLK 46,09 1.34,38 47,190 93,280 2. 13 Susanna LEHTINIEMI SU 46,79 1.35,94 47,970 94,760 3. 14 Veera SARKANEN SU

Lisätiedot

IHMISIÄ MAAILMASSA - ERIKULTTUURISET KANSAT -

IHMISIÄ MAAILMASSA - ERIKULTTUURISET KANSAT - AUSTRALIA IHMISIÄ MAAILMASSA - ERIKULTTUURISET KANSAT - 1-2 Matkalla kotiin Australia, Northen Territory, Numbulvar 2003 Klaanin vanhin 3-4 Äiti ja poika Australia, Northen Territory, Numbulvar 2003 Big

Lisätiedot