Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta"

Transkriptio

1 Oppimistyylit opetuksessa: monipuolisia opettamisen tapoja ja oman oppimisen tiedostamista Havainnoidessamme ympäristöämme käytämme eri aisteja: näkö-, kuulo-, tunto-, haju-, maku- ja tasapainoaistia. Myös oppiessamme uusia asioita, työstämme tietoa eri aisteillamme, tiedostimme sitä tai emme. Koulussa epäilemättä jotkin aisteista nousevat tärkeämpään rooliin kuin toiset. On vaikea kuvitella, joskaan ei mahdotonta, kuinka hyödyntäisimme vaikkapa hajuaistiamme matematiikan oppimisessa. Oppimistyyli on tapa, jolla keskitymme uuteen tietoon Oppimistyyli on oppimistyylitutkijoiden Kenneth ja Rita Dunnin määritelmän mukaan se tapa, jolla ihmiset keskittyvät uuteen tietoon. Oman oppimisen tavan tiedostaminen on hyödyllistä kaikille. Kun tunnemme oman tapamme ja vahvat oppimisen kanavamme, oppimista tapahtuu suuremmalla varmuudella. Kun tunnemme oman oppimistyylimme, pystymme myös paremmin pyytämään, jopa vaatimaan monipuolista ja kaikille aistikanaville suunnattua opetusta. Mun ei tarvii kuunnella, kun mä olen, kato, kinesteettinen Oppilaatko vaativat? Ajatus moniaistikanavaista opetusta vaativista oppilaista ja vanhemmista ei kenties pelkästään ilahduta opettajia. Varmasti moni opettaja tiedostaa, että monipuoliset opetustavat ja erilaisten oppimistapojen huomiointi hyödyttäisi kaikkia. Mutta kuinka toteuttaa tämä käytännön arjessa, suuressa luokassa? Kauhukuvana on kenties oppilas, joka ilmoittaa saapuvansa kouluun vasta kello seitsemän illalla, koska on silloin virkeimmillään ja kieltäytyy kokonaan lukemasta mitään tai kuuntelemasta, koska on niin kinesteettinen oppija. Vaikka koulussa ei kaikkea voi muuttaa, oppilaan oma tietoisuus oppimisestaan auttaa Arja Koponen, lukion erityisopettaja Vantaalta, kumoaa tämän pelkokuvan. Hän korostaa, että missään nimessä kysymys ei ole siitä, että opetus räätälöidään täsmälleen jokaisen oppilaan mukaan. Oppimistyylien huomiointi ei myöskään tarkoita sitä, että luokassa ei olisi mitään yhteisiä sääntöjä ja että osa oppilaista voisi halutessaan istua vaikka pulpetilla, koska tää on mun oppimistyyli. Oppimistyylien tuominen opetukseen tarkoittaa kolmea asiaa: opettajan monipuolisia opetustapoja, oppimaan oppimisen tuomista osaksi LukSitkO 1/2010 5

2 koulun kulttuuria sekä oppilaan omaa tietoisuutta omasta oppimisestaan. Vaikka kaikkea ei voida koulussa muuttaa, omaa oppimisen tapaa voi hyödyntää myös kotona läksyjä tehdessä tai kokeeseen lukiessa. Opettajan vastuulla on kuitenkin luoda koulussa mahdollisimman otollinen oppimisympäristö. Oppimaan oppimista ei opeteta kouluissa tarpeeksi Koponen korostaa, että oppimaan oppimisen taidot voisi nostaa koulussa enemmän esille. Oppimaan oppimisen taidot on kirjattu opetussuunnitelmaan, mutta toteutus ei aina ole systemaattista. Ajatellaan, että oppilaanohjaaja hoitaa asian, vaikka jokainen aineenopettaja voi omassa oppiaineessaan opettaa kyseisen oppiaineen oppimisen taitoja. Esimerkiksi reaaliaineissa voi hyvin opettaa ymmärtävää lukemista ja sitä, kuinka olennainen tieto löytyy tekstistä. Oppimisen taidoille voisi olla kokonainen kurssi koulutuntien aikana, ei oppituntien jälkeen ylimääräisellä ajalla. Lukeminen on usein heikko tapa oppia, varsinkin lukivaikeuksiselle. Mutta mitä muita tapoja oppilas lopulta tuntee ilman ohjausta?, kysyy Koponen. Oppimista näkemisen, kuulemisen, liikkumisen ja kosketuksen kautta Kunkin yksilöllinen oppimistyyli koostuu monesta osatekijästä. Yksi vaikuttavista tekijöitä ovat aistikanavat: visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen (VAK). Joskus puhutaan myös erikseen taktiilisesta kanavasta. Jos henkilö on visuaalinen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän ei omaksu tietoa muilla aisteillaan lainkaan. Visuaalinen oppija tarkoittaa sitä, että näköaistin avulla tapahtuva oppiminen on oppijan vahvuus ja eniten käytetty aistikanava. Yleisiä ovat myös melko tasavahvat yhdistelmät kahdesta aistikanavasta. Arja Koponen kertoo havainneensa oppilaissaan ja koulutettavissaan, että jostain syystä visuaalisia ja visuaalis-kinesteettisiä oppijoita on paljon, kun taas auditiivisia oppijoita melko vähän. Visuaalinen Oppii näkemällä, katselemalla, painaa asiat mieleen kuvina Muistaa missä kohtaa sivua jokin kuva oli, ei silti välttämättä sisältöä Kuvat, mielikuvat ja värit tärkeitä Visuaaliselle oppijalle värit olisivat tärkeitä, mutta usein värit valitettavasti jäävät ala-asteelle, kertoo Koponen. Kun minulle tulee oppilas ohjattavaksi, usein ensimmäinen neuvo lukiolaiselle on, että käypä ostamassa värikynät. Auditiivinen Kuulohavaintoon perustuva. Moni sanoo: Istuin tunnilla ja kuuntelin. Muistaa puheen, keskustelut, äänensävyt. Hyötyy äänimateriaalista Auditiiviselle oppijalle esimerkiksi äänikirjat olisivat hyvää materiaalia. Tiedän tapauksen, jossa koulussa sovittiin, että eräs tyttö voi lukea ainakin osan pakollisesta Tuntemattomasta Sotilaasta äänikirjana. Tyttö kertoi lukevansa aina aamulla meikatessaan, ennen kouluun lähtöä. Kinesteettinen Kehon liikkeeseen ja kosketukseen perustuva oppiminen Hyvä fyysisissä asioissa Hyvä kehomuisti, joka auttaa palauttamana mieleen asioita Tykkää tehdä Aistii helposti ilmapiirin. Huono ilmapiiri ehkäisee oppimista. Kinesteettisellä oppijalla on yleensä todella hyvä kehomuisti. 6 LukSitkO 1/2010

3 Hän muistaa tarkkaan, missä asennossa on istunut jossain tilanteessa, oliko luokassa lämmin, puristivatko farkut, ja pystyy sitä kautta palauttamaan mieleensä siihen hetkeen liittyneitä muita asioita. Taktiilinen Käsin kosketteluun perustuva tiedon hankinta Muistiinpanot, koristelu, askartelu Käsin tehtävät asiat, omat kansiot ja port-foliot Keskittymistä auttaa, jos hypisteltävää Taktiilista oppijaa auttaa keskittymään kaikki käsin tehtävä, vaikkapa kutominen luennolla. Myös peukalonpyörittäminen on taktiilisen oppijan keinoja. Eräs opiskelija sivelee aina peukalonpäillä toisia sormia, jos joutuu olemaan kauan paikallaan hiljaa. Eli saa taktuaalista kosketusta. Yksityiskohtia vai kokonaisuuksia? Lisäksi oppijat voidaan jakaa karkeasti kahtia sen perusteella ovatko he analyyttisiä vai holistisia oppijoita. Kansanomaisemmin kokonaisuuksista yksityiskohtiin vai päinvastoin. Opettajan haasteena on, kuinka rakentaa tunti siten, että molemmat tavat tulevat huomioiduiksi. Koponen muistuttaa, että tuntirunko/jakson suunnitelma kannattaa antaa joka tapauksessa molemmille ja kertoa ensin mihin suurempaan kokonaisuuteen asia liittyy. Sen jälkeen opettaja antaa avainsanat kaikesta siitä, mitä kokonaisuuteen sisältyy. Tehtävät voi eriyttää siten, että holistiset oppijat laitetaan miettimään laajempia kokonaisuuksia ja pohtimaan johonkin aiheeseen liittyvää suurempaa kysymystä. Samaan aikaan analyyttiset tekevät tarkempia, yksityiskohtaisempia tehtäviä. Analyyttinen Haluaa tietää yksityiskohtaisesti, mitä tuleman pitää Etenee yksityiskohdista kokonaisuuteen Tekee yhden asian kerrallaan, loppuun asti Tarkka, ei pidä epämääräisistä kysymyksistä Tarvitsee tietoja ja faktoja päätöksen tekoon Holistinen Haluaa tietää asiakokonaisuuden Kurssin runko etukäteen: mihin kaikki liittyy Haluaa tietää asian tärkeyden: Mitä hyötyä (Prosenttilaskut tunnilla) Lukee artikkelista pääasian Liittää asiat henkilökohtaisiin kokemuksiin, tunnepitoiset päätökset Voi tehdä useita asioita yhtä aikaa Kokonaisuudesta yksityiskohtiin Yksin vai yhdessä, illalla vai aamulla, kirkkaassa vai himmeässä valossa? Myös oppimisympäristö, henkilön fyysiset tarpeet, sosiaalisuus ja asenne opiskeluun kuuluvat oppimistyyliprofiiliin. Oppimisympäristö liittyy valaistukseen, lämpötilaan ja ääniin. Kun toista melu häiritsee kovasti, toinen ei ole sille lainkaan herkkä. Osa opiskelee parhaiten kirkkaassa valaistuksessa, osa himmeämmässä. Fyysisiin tarpeisiin taas kuuluu liikkumisen tarve, syömisen tarve opiskellessa ja vuorokauden aika. Kun jotkut ovat vireimmillään heti aamusta, toiset taas keskittyvät parhaiten illalla. Osa tarvitsee naposteltavaa auttamaan keskittymistään, osalla on tarve liikkua opiskellessaan, kun taas osa pystyy istumaan paikoillaan ongelmitta pitkiäkin aikoja. Sosiaalisuudella taas tarkoitetaan sitä, tekeekö henkilö mieluiten työtä yksin, parin kanssa vai ryhmässä. Oppimisasenteisiin kuuluvat mm. itseohjautuvuus/ ulkopuolista tukea tarvitseva, pitkäjänteisyys ja sopeutuminen/ vaihtelunhaluisuus. Kaikkea ei voi toteuttaa koulussa, mutta kotona voi Varsinkin oppimisympäristöön ja fyysisiin tarpeisiin liittyvät seikat LukSitkO 1/2010 7

4 on vaikea huomioida tavallisessa luokkatilanteessa. On mahdottomuus lämmittää tai tuulettaa luokkatilaa siten, että osa oppilaista istuisi lämpimämmässä ja osa viileämmässä tilassa tai rakentaa koulun lukujärjestyksiä sellaisiksi, että osa oppilaista tulisi kouluun vasta klo 22 illalla, koska ovat silloin vireimmillään. Mutta kotioloissa näihinkin asioihin voi kiinnittää huomiota ja rakentaa kokeeseen lukemiselle tilanne omien mieltymystensä ja taipumustensa mukaan. Sen sijaan yksi-parin kanssa-ryhmässä työskentelyä olisi varsin helppo toteuttaa luokassa enemmän. Tuolloin kukin voisi valita itselleen sopivan työmuodon. Tärkeää kuitenkin olisi, että opettaja jakaisi ryhmät oppimistyylin mukaisesti, ei siten, että ne muodostetaan kaveriporukasta. Maantiedon tunti: pinnanmuotoja muovailuvahvasta, värikkäitä karttoja ja keskustelua korkeuseroista Oppimistyylit löytyvät Hiidenkiven ala-asteen opetussuunnitelmasta. Esimerkiksi maantiedon ja biologian opettaja Raili Herranen suunnittelee jokaisen tuntinsa oppimistyylit huomioiden. Käytännössä hän mieltää asian siten, että on kolme eri väristä maalipurkkia, josta jokaisesta tulee ottaa tunnille sipaisu. Maantiedon tunti aiheesta Ranska voidaan toteuttaa siten, että opettaja lukee ensin oppilaille tietoa Ranskasta. Sen jälkeen katsotaan visuaalista materiaalia Ranskasta, filmi ja kuvia. Lopuksi oppilaat piirtävät, askartelevat, värittävät aiheeseen liittyvän kuvan ja tekevät tehtäviä, joissa niissäkin voi olla valinnaisuutta ja oppimisen eri tapojen huomiointia. Jos aiheena ovat Euroopan kartta ja pinnanmuodot, monikanavainen tunti voitaisiin järjestää siten, että oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään oppimistyylin mukaisesti. Kinesteettinen ryhmä muovailee muovailuvahvasta kolmiulotteisen kartan. Eri värit kertovat eri korkeuksista. Visuaalinen oppija värittää tai piirtää kartan, lukee tekstin ja tekee tehtäviä. Auditiiviset oppijat taas voivat lukea tekstin toisilleen ääneen, keskustella ja kysellä aiheesta ja tehdä karttatehtävän keskustelemalla. Opinpassi farkkujen taskussa Parhaimmillaan erilaisten oppimisen tapojen huomiointi johtaisi siihen, että kullakin oppilaalla on farkkujen taskussa opinpassi. Oppimispassi sisältäisi tietoa oppilaan oppimisen tavoista, konkreettista tietoa vahvuuksista sekä tuen tarpeesta. Sen voisi käydä lyhyesti läpi kunkin uuden opettajan kanssa, huomauttaa Koponen. Huomio oppimiseen, ei opettamiseen Ylipäätään huomio pitäisi kiinnittyä enemmän oppimiseen kuin opettamiseen ja nimenomaan vahvuuksien, ei punakynän kautta oppimiseen, muistuttaa Koponen. Jos oppilaalla on lukivaikeutta, se tulisi testata uudelleen jokaisella asteella ja miettiä, mitä lukivaikeus konkreettisesti sen opiskelutilanteen kannalta tarkoittaa. Ei riitä, että on joskus ala-asteella testattu. HOJKSitkin saisivat olla konkreettisempia. Nyt niissä saattaa vahvuutena lukea, että oppilas on sosiaalinen. Mitä ihmettä sitten tarkoittaa, että oppilas on sosiaalinen matematiikassa, tiedustelee Koponen. Ohjeistus voisi sen sijaan olla vaikka: Oppilas hyötyy auditiivisesta materiaalista. Tarvitsee lisäaikaa lukiessa. Oppimisen tapoja voi etsiä testillä Oppimisen tapoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä voi etsiä testeillä. Monet testeistä ovat leikkimielisiä ja niiden tarkoitus on enemmänkin olla työväline ottaa asia puheeksi ja herätellä keskustelua oppimisesta. Testejä saa käyttöönsä mm. HEROn julkaisemasta VOIMA-paketista. Arja Koponen/ Riitta Hämäläinen Lisätietoja Voima-paketista: puh LukSitkO 1/2010

5 Erityisopettaja neuvoo: muistikeinoja kokeiltaviksi Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta Vuosilukuja ja numerosarjoja visualisoituina kuvina Visualisoidaan numerot kuvien avulla. Kuhunkin numeroon liittyy kuva. Esimerkiksi: 0 formula-autorinki 1 jäätelötötterö 2 uiskenteleva joutsen 3 käärme 4 nurinpäin kaatunut tuoli 5 yksipyöräinen polkupyörä 6 lysähtänyt ilmapallo 7 puuta hakkaava tikka 8 rikkoutuneet silmälasit 9 hattupäinen rouva shoppailemassa LukSitkO 1/2010 9

6 Kokeillaan palauttaa pitkiä numerosarjoja tai muistettavia vuosilukuja mieleen kuvien avulla. Kuvien ja hullujen mielikuvien kautta muistaminen sopii varsinkin visuaaliselle oppijalle. Mikä vuosi on nyt? Joutsen-formula-jäätelö-formula Lihottaminen sallittu! Lihottaminen muistitekniikkana tarkoittaa sitä, että yksittäin muistettavien asioiden ympärille voidaan keksiä tarinoita. Esimerkiksi jos täytyy muistaa ulkoa litania Suomen presidenttejä aikajärjestyksessä, presidenteille voidaan keksiä vaikka kuinka hulluja tekemisiä muistilistan tueksi. Ståhlberg söi korillisen mansikoita, suu punaisena, Relander istui vaahtokylvyssä, suuri saippuakupla päässään Samaa lihotusta voidaan käyttää mihin tahansa opittavaan listaan. Auditiivista oppijaa hyödyttää sanella itselleen listaa ääneen tai kertoa siitä kaverille, visuaalinen voi piirtää aiheeseen sopivat kuvat. Auttaako kerroksellinen lukeminen? 1. Lue kirjasta tekstin otsikko ja kirjan takakansi. 2. Mieti, mitä tiedät asiasta ennestään. 3. Lue tekstistä pääotsikot ja alaotsikot. Katso kuvat ja lue kuvatekstit. ÄLÄ lue tekstiä kokonaan. 4. Mieti, mitä tiedät nyt aiheesta lisää. 5. Lue kunkin kappaleen avainlause. Se on usein kappaleen ensimmäinen lause, mutta ei aina. Avainlause on se, missä on eniten tietoa: mitä, missä, milloin. Alleviivaa ja väritä avainlause. 6. Kirjoita lyhyesti käsityksesti siitä,mitä teksti käsittelee ja miten asia menee. 7. Nyt voi lukea tekstin yksityiskohtia myöten. Jos kyseessä on vieraskielinen teksti, vasta tässä kohtaa kaivetaan esiin sanakirja ja tarkistetaan mahdolliset tuntemattomat sanat. 8. Tee oma tiivistelmä tekstistä. Omat muistiinpanot, oma mind map tai selitä teksti itsellesi suullisesti ja tenttaa itseäsi kysymyksillä. 9. Kertaa kokeeseen oma tiivistelmäsi tai mind mappisi. Kerroksellinen lukeminen ja vieraskielinen teksti: 1. Kuunnellaan tai silmäillään teksti. 2. Kuinka monta puhujaa vuorokeskustelussa on? 3. Mitä pääpiirteittäin tekstissä tapahtuu 4. Kuka sanoo mitä? 5. Vasta nyt perehdytään koko tekstiin. Asioiden kiinnitys kehoon tai asuntoon Muistettavia asioita voi myös kiinnittää tuttuihin paikkoihin, esimerkiksi oman kodin eri huoneisiin tai jopa omaan kehoon. Kiinnittämisellä tarkoitetaan tällöin sitä, että jos opetellaan vaikkapa kielen sanoja, kukin sana liitetään yhteen omaan kehon osaan: jne a bird polvi a snake varpaat Vastaavasti erikieliset eläimet voivat asustaa kodin keittiössä, eteisessä, kylpyhuoneessa, saunan lauteilla. a lion takaraivo Kinesteettistä oppijaa saattaa auttaa tässä muistitekniikassa se, että hän myös todella kulkee läpi huoneesta toiseen sanoja opetellessaan tai liittää ruumiinosansa kosketuksen kuhunkin sanaan: käsi takaraivolle kun sanotaan a lion. 10 LukSitkO 1/2010

TYÖKALUJA KIELTEN OPPIMISEEN

TYÖKALUJA KIELTEN OPPIMISEEN Johanna Hartikainen & Jaana Tolkki TYÖKALUJA KIELTEN OPPIMISEEN Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu B Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B: Opetusmateriaalia, 16 Työkaluja kielten oppimiseen

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle Kaveritaidot kaikille Opas luokanopettajalle Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Oma suunta yksilökeskeisen suunnittelun kansio Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Sisällys 1. Mikä Oma suunta -kansio on ja miten sitä käytetään s. 4 2. Kommunikaatio

Lisätiedot

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä - Sira Määttä - Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO TIETOA LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VAIKEUDESTA... 4 MITEN

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Kun kulttuurit tulevat tiskille

Kun kulttuurit tulevat tiskille OPAS 4 2013 eila isotalus Kun kulttuurit tulevat tiskille Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Sisältö Miksi puhua kulttuurista?...

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen ja Autokoululiiton tilaamaan tutkimukseen Turun yliopiston

Lisätiedot

Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa. Sisällys. Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa!

Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa. Sisällys. Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa! Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa! Sisällys 2 Esipuhe 3 Kirja minusta! 9 Hengittäminen vahvistaa! 11 Näytä minulle, miten sinä voit! 13 Roolileikkiä eläinhahmoilla

Lisätiedot

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LAPSILLE

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LAPSILLE OPAS LUKIVAIKEUDESTA LAPSILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä, Sira Määttä & Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 MIKÄ LUKIVAIKEUS ON?... 4 MITEN LUKIVAIKEUS NÄKYY?...

Lisätiedot

Erilainen oppija lukiossa. Erityisopettaja Irma Kärkkäinen

Erilainen oppija lukiossa. Erityisopettaja Irma Kärkkäinen Erilainen oppija lukiossa Erityisopettaja Irma Kärkkäinen Erilainen vai monenlainen? Kaikki ovat erilaisia oppijoita erityisine tarpeineen. Puhutaankin jo monenlaisista oppijoista. Erityinen tuki, ohjaus

Lisätiedot

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin

Lisätiedot

Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali AITOUS HUOLI TERVEYS KIPU EN KÄYTÄ. Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013

Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali AITOUS HUOLI TERVEYS KIPU EN KÄYTÄ. Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013 RIIPPUVUUS ELÄMÄ HUOLI AITOUS KIPU TERVEYS EN KÄYTÄ Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013 Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013, sivu 1 Suomen Punaisen Ristin

Lisätiedot

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisältö Alkusanat s. 3 Johdanto s. 4 Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot s. 5 Toiminta-ajatuksemme s. 5 Yhteistyö s. 6 Arki Pehtoorissa

Lisätiedot

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä OHDANTO ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä on Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään kuuluva valtakunnallinen verkostohanke, jonka kumppaneina toimivat 15 aikuiskoulutuskeskusta

Lisätiedot

Mindfulness harjoituksia

Mindfulness harjoituksia 1 Mindfulness harjoituksia Laajalti tunnetussa zen tarinassa kaksi munkkia, opettaja ja oppilas, tulevat joen kahlauspaikalle. Hätääntynyt ylimysnainen on jo joen rannalla; joki on tulvinut niin, että

Lisätiedot

Teknologian käyttö matematiikan oppitunnilla yläkoulussa ja lukiossa. Senja Roivas

Teknologian käyttö matematiikan oppitunnilla yläkoulussa ja lukiossa. Senja Roivas Teknologian käyttö matematiikan oppitunnilla yläkoulussa ja lukiossa Senja Roivas Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Fysiikan ja matematiikan laitos

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista LUKIJALLE Olemme kolme sairaanhoitajaopiskelijaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Valmistumme joulukuussa 2009 hoitotyön koulutusohjelmasta.

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot