Jäsenlehti. Maaliskuu 2010

Transkriptio

1 Jäsenlehti Maaliskuu 2010 Voikkaan tehtaan lopettamista tutkinut Tampereen yliopiston professori Harri Melin julkisti tutkimuksensa ensimmäisen osan yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Voikkarissa. Kannen kuvassa puheenvuoroaan käyttää kansanedustaja Valto Koski. Lisää tilaisuudesta ja tutkimuksesta sivuilla 6 7.

2 Yhdistyksen SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS keskiviikkona 31. maaliskuuta 2010 klo Kuusankoskitalon Pilkkanmaa-kabinetissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat sekä päätetään lopullisesti sääntömuutosehdotuksesta. Kahvitarjoilu klo alkaen. Kuusankosken Sosialidemokraatit ry perustettu Johtokunta vuonna 2010 Puheenjohtaja Tuomas Valtonen puh Varapuheenjohtaja Heikki Melin puh Sihteeri Ari Söderström puh Taloudenhoitaja Timo Valtonen puh Ay-vastaava Kati Tähti puh Jäsenlehti 1/2010 Kokouksen esityslista ja asiapaperit jaetaan kokouspaikalla. Tervetuloa! Johtokunta Toimisto Yhteystiedot: Valtakatu 38 A 2.kerros Kansantalo, Kuusankoski Postiosoite: PL KUUSANKOSKI Internet: Sähköposti: toimisto@sdpkuusankoski.fi Toimistonhoitaja: Satu Alahäme puh: Toimisto avoinna: ma-to Muut johtokunnan jäsenet: Tiina Kirvesniemi, Aulis Forssell, Pirjo Konttinen, Kaija Järvinen ja Satu Alahäme Varajäsenet: Lasse Koste, Eero Jaakkola ja Antti Ikonen Kuusankosken Sosialidemokraatit ry Päätoimittaja: Toimituskunta: Taitto: Tulostus: Jakelu: 2 Tuomas Valtonen Tiina Kirvesniemi, Ari Söderström ja Satu Alahäme Anle Oy Kouvolan kaupungin tulostuspalvelu Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n jäsenet, naapuriyhdistykset ja muut yhteistyökumppanit.

3 Puheenjohtajan palsta Vuosi 2010 on alkanut todella talvisissa olosuhteissa. Moneen vuoteen olemme saaneet nauttia kunnon pakkasista ja luntakin on tullut ihan omiksi kuin myös naapurin tarpeiksi. Tätä juttua kirjoittaessani ulkona on todella kaunis ja aurinkoinen talvipäivä ja auringon lämpö tuo jo ajatuksiin kevään tulon. Yhdistyksen toimintaan lumisateet ja pakkaset eivät ole vaikuttaneet. Viime syyskokouksessa valittu johtokunta on aloittanut työnsä ja päässyt myös hyvin vauhtiin työssään. Parina edellisenä vuotena johtokuntaa vaivannut aktiivisuuden puuttuminen on enää muisto vain ja johtokunta on ollut joka kerta päätösvaltainen. Kiitos siitä kaikille johtokunnan jäsenille! Johtokunnassa kuten tammikuun jäsenkokouksessa on keskusteltu toukokuun lopussa pidettävästä puoluekokouksesta sekä ensi vuoden keväänä järjestettävistä eduskuntavaaleista. Valmistautuminen puoluekokoukseen on jo käynnissä ja puoluekokousedustajat valittu. Eduskuntavaalien suhteenkin on todella tärkeätä valmistautuminen aloittaa hyvissä ajoin. Tämän kevään kaikissa kokouksissa tulee molemmat asiat pysymään asialistalla ja toivon kaikkien tuovan omat näkemyksensä keskusteluun mukaan. Puoluekokoukseen lähdetään nyt edelliskerroista poiketen suuremmalla edustajamäärällä. Puolueen sääntöjä muutettiin viime puoluekokouksessa ja nykyiset säännöt ovat muuttaneet puoluekokouskauden pituudeksi kaksi vuotta ja puoluekokousedustajien määrää on kasvanut yhteensä 500 edustajaan. Tämä edustajamäärä kun jaetaan piirien kesken, tulee Kymen piirin edustaja määräksi 50 edustajaa, joista 15 tulee Pohjois-Kymenlaaksosta ja sopuvaalilla yhdistyksemme sai puoluekokoukseen kolme edustajaa. Tavoitteeksi me pohjois-kymenlaaksolaiset olemme asettaneet vähintään nykyisten paikkojen säilyttämisen. Perusteluina on tälle linjaukselle ollut juuri tämä muuttunut kauden pituus aiemmasta kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ja miksi tehtävien hoitajia tulisi vaihtaa, kun ovat tehtävänsä hyvin hoitaneet. Eduskuntavaalien suhteen emme voi yhtään laiskotella. Nykyinen porvarihallitus on saatava kaadetuksi tai meitä tavallisia matti ja maija meikäläisiä kohtaa vielä ankeammat ajat kuin mitä nykyiselläänkin jo on. Keskustelussa tulee suurimpana olemaan näin alkuvaiheessa tietysti se ketä tulee asettumaan, tai pitäisikö sanoa, että ketä asetetaan ehdolle. Tärkeintä olisi mielestäni ehdokaskeskusteluissa huomioida mm. seuraavat asiat: Kouvolan kaupungista on tällä hetkellä vain yksi SDP:n kansanedustaja, kun tämän kokoisesta kaupungista tulisi olla vähintään kaksi. Toinen huomioitava asia on se, että me olemme joka vaaleissa osanneet sotkea vaalityömme keskinäisiin taistoihin, joten se paljon kuulutettu yhteistyö pitää olla jokaisella vaalityöhön lähtevällä tiukasti mielessä. Muita tärkeitä asioita ovat tietysti se, että tarvitsemme eri taustaisia, naisia ja miehiä, uusia ja vanhoja ehdokkaita. Nyt pitää olla oikea asenne alusta alkaen työssä, jotta pärjäämme. Toukokuun jäsenkokouksessa on yhdistyksen tarkoitus linjata omia kantojaan eduskuntavaalien suhteen. Tätä ennen toivon avointa keskustelua vaaleihin liittyen. Puoluekokouksen ja eduskuntavaalien lisäksi myös muuta toimintaa on yhdistyksessä totuttuun tapaan. Seuratkaa jäsenkirjeiden ja yhdistyksen nettisivujen ilmoittelua niin saatte tietoa tulevista tapahtumista. Hyvää Kevään odotusta! t. Tuomas Valtonen puheenjohtaja 3 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

4 SDP:n ylintä päätäntävaltaa käyttää puoluekokous. Viime puoluekokouksessa Hämeenlinnassa vuonna 2008 uudistettiin puolueen sääntöjä niin, että puoluekokoukset pidetään jatkossa joka toinen vuosi ja niihin valitaan 500 puoluekokousedustajaa demokraattisesti jäsenten keskuudesta. Puoluekokousajasta ja paikasta päättää puoluehallitus. Tarvittaessa puoluehallituksen päätöksellä voidaan pitää myös ylimääräisiä puoluekokouksia. Seuraava puoluekokous järjestetään Joensuussa toukokuuta Tämä on järjestyksessään 42. SDP:n puoluekokous. Puoluekokouksen pitopaikkana on Joensuu Areena. Puoluekokous valitsee SDP:n puheenjohtajan, puoluesihteerin, kolme varapuheenjohtajaa sekä puoluehallituksen muut jäsenet. Puoluekokous valitsee myös puoluevaltuuston jäsenet ja puheenjohtajan. Puoluekokous päättää SDP:n politiikan linjasta. Puoluekokouspäätökset ovat pohjana muun muassa vaaliohjelmille sekä SDP:n tavoitteille hallitusohjelmaneuvotteluissa. SDP:n linja muodostuu demokraattisesti puolueosastojen ja yksittäisten jäsenten tekemistä aloitteista, puoluekokouksen niihin antamista vastauksista sekä puoluehallituksen kokoukselle valmistelemista kannanotoista ja ohjelmista. Tulevaan puoluekokoukseen puoluehallitus on käsitellyt yhteensä 343 puolueosastojen ja jäsenten lähettämiä aloitteita. Aloitteita ja niihin annettuja lausuntoja pääset parhaiten katsomaan puolueen nettisivujen kautta osoitteesta: Kuusankosken Sosialidemokraatit ry 1/2010 Puoluekokous SDP:n sääntöjen mukaan aloitteita puoluekokoukselle voi tehdä puolueosaston jäsen, puolueosasto, piirijärjestö, puoluehallitus, puoluevaltuusto ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Suomen Sosialidemokraattisen puolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa sekä Sosialidemokraattiset Naiset, Nuorten Kotkain Keskusliitto, Sosialidemokraattiset Nuoret ry ja Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry. Kymen piiri lähettää puoluekokoukseen yhteensä 50 puoluekokousedustajaa, näistä 15 tulevat Pohjois-Kymenlaaksosta ja kolme meidän yhdistyksestä. Tammikuun jäsenkokous valitsi yhdistyksemme puoluekokousedustajiksi Tuomas Valtosen, Tiina Kirvesniemen ja Lasse Kosteen. Puoluekokousedustajilta pyydettiin jäsenlehteen lyhyt kommentti siitä millä miettein ovat lähdössä puoluekokoukseen: Tuomas Valtonen: Olin edellisellä kerralla Hämeenlinnassa ensimmäistä kertaa mukana ja tutustumassa puoluekokouksen toimintaan. Nyt pitäisi siis toiminta olla tuttua ja lähtökohtana näkisin ehdottomasti sen, että Kymen piirin paikat puolueen hallintoelimissä säilytetään ja nykyiset toimijat saavat jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden tehtävässään, koska kenestäkään ei ole kuulunut mitään negatiivista, joka jatkon estäisi. Mielestäni tuo edustajien määrän kasvu saattaa vaikuttaa kokoustoimintaan heikentävästi, koska viime kerralla pienemmällä määrälläkin oli jo tarpeeksi 4 haasteellisuutta kokouksen pyörittämisessä. Tämä nähdään toukokuussa. Tiina Kirvesniemi: Olen ensimmäistä kertaa puoluekokousedustajana. Lähden Joen kaupunkiin avoimin mielin ja oppimaan uutta. On mielenkiintoista seurata puolueorganisaation toimintaa tästä näkövinkkelistä katsottuna. Toivottavasti saadaan pidettyä oman alueen paikat hallintoelimissä. Lasse Koste: Olemassa olevien paikkojen säilyttäminen on vähimmäistavoitteena: Harri jatkaa puoluehallituksessa ja valtuustossa on edelleen kaksi paikkaa. Tietysti puoluekokousedustajien määrän näin merkittävä kasvattaminen muuttaa puoluekokousta, minusta turhaan median ehdoilla tanssimista. Jää nähtäväksi, miten 500 edustajan puoluekokous toimii. Minusta on tärkeää koota ja toimia yhtenäisinä Pohjois-Kymen ja piirin edustajina tällöin piirin edustajaryhmän rooli korostuu. Luulen, että tulee mielenkiintoinen kokous. Puoluekokouksessa on perinteisesti pidetty myös kansalaistilaisuus ja puoluekokousta ovat voineet tulla seuraamaan paikan päälle kaikki jäsenet. Kouvolassa on kunnallistoimikunnassa keskusteltu mahdollisesta yhteisestä puoluekokous reissun järjestämisestä. Mikäli siis olet kiinnostunut lähtemään toukokuun viimeisenä viikonloppuna paikan päälle seuraamaan puoluekokousta ja osallistumaan kansalaisjuhlaan ota yhteyttä toimistolle. Matka järjestetään mikäli saadaan tarpeeksi lähtijöitä matkalle!

5 Naisnäkökulmaa Eläköön se pieni ero! Siis mikä ero? Naisdemarin ja miesdemarin välillä? Kyllä toki eroja löytyy, kuten yleisestikin miesten ja naisten välillä. Biologisesti voidaan eroja havaita paljonkin, mutta kyllä niitä löytyy lisää, jos pohditaan asiaa vaikkapa yhteiskunnallisen toiminnan kautta. Perinteisesti yhteiskunnan näkyvillä johtopaikoilla on totuttu näkemään miehiä, ja vaikka meillä tällä hetkellä on naispresidentti, miehillä on ylivoima ainakin sellaisissa merkittävissä johtotehtävissä (myös luottamustehtävissä), joissa lainsäädäntö ei määritä sukupuolikiintiöitä. Juuri on uutisoitu siitä, että naisilla ei ole ollut asiaa merkittäviin hallituspaikkoihin merkittävissä yrityksissä ja organisaatioissa. Tätä on perusteltu sillä, että naisille ei ole vielä kertynyt kokemusta suurten yritysten johtamisesta, mutta että tätä kokemusta on kyllä tulossa lähivuosina. Ehkä niin onkin, mutta on toisaalta sanottu, että lapsiperheen arjen pyörittämisestä saatu kokemus vastaa yrityksen toimitusjohtajan työkokemusta. Eroja löytyy varmasti myös muiden näkökulmien kautta, mutta onko kuitenkin niin, että suuremmat erot löytyvät yksilöiden välillä, eivätkä erot olekaan sukupuolesta riippuvaisia? Tästä päästään pohdinnassa eteenpäin: tarvitaanko siis naisdemarille ja miesdemarille eri toiminnan kentät? Tasa-arvon vaateet pitäisi varmasti tässä konkretisoitua tai jopa manifestoitua niin, että yhdessä rinta rinnan ollaan aatetta eteenpäin viemässä. Kuitenkin naistoiminta elää ja voi hyvin ainakin valtakunnallista toimintaa tarkasteltaessa. Sosialidemokraattisen Naiset eli Demarinaiset julkaisee varsin laadukasta Doorislehteä, josta voi lukea monipuolisia ja huolella kirjoitettuja juttuja sekä politiikasta että naisten maailmasta. Viime vuonna julkaistiin myös suuri miesnumero Booris, mikä osoittaa demarinaisten laaja-alaisen kyvyn ja taidon ottaa myös muut huomioon. Kerrassaan hulvaton lukukokemus! Internet-sivusto on myös asiallinen ja dynaaminen. Vuoden 2010 Demarinaisten kalenteri kertoo monipuolisesti siitä naiskuvasta, jollainen oletetaan naisdemarin olevan. Ehkä tässä on jokaiselle jotakin: tammikuussa muisteltiin sosialidemokraattisen naisliiton äänenkannattaja Työläisnaisen ponnisteluja levikin laajentamiseksi vuodelta 1907, helmikuussa vieläkin muisteltiin samaisen aviisin kodinhoitoon liittyvää neuvontaa ja maaliskuussa siirryttiin jo ajassa vuoteen 1936 ja Toverittaren käsityösivun neuleohjeeseen. Huhtikuussa jatketaan käsityölinjalla: tällä kertaa on kyseessä vuoden 1949 esiliinan kaava ja valmistusohje. Toukokuun kuva on naisellinen sanaristikko Tulevaisuus-lehdestä vuodelta Kesäkuun piristeenä on mukavia helteen herkkuja Tulevaisuus -lehdestä vuodelta Heinäkuussa on aina ajankohtainen kirjoitus Tulevaisuuslehdestä: Kymmenen käskyä, miten voi tappaa yhdistyksen. Seitsemäs käsky kehottaa: Kun muutamat jäsenet käärivät hihansa auttaakseen asioita luistamaan saarnatkaa aina, että yhdistys on nyt vissin klikin hallussa. Onko mikään muuttunut lähes 50 vuodessa? Elokuun kuvana on Tulevaisuus- lehden juttu Entä jos valmistaisimme kasvosaippuaa? ja syyskuussa valmistetaan syksyn herkkuja kaalista ja sienistä. Lokakuun kuvana on jo tämän vuosituhannen kuva Punahilkasta Pimeän parannuspiirakka. Marraskuussa opetellaan virkkaamaan punainen ruusu ja joulukuussa nautitaan Dooriksen Jalluglögiä. Jos tehdään pika-analyysi Demarinaisten kalenterin perusteella siitä, millaisista asioista demarinaiset ovat kiinnostuneita, keskeiset innostuksen kohteet ovat historia, käsityöt ja ruuanlaitto sekä kodinhoito. Näiden ohella ehditään toimia yhdistyksissä, laajentaa aatelehden levikkiä (ja aatetta) sekä rentoutua rankan työvuoden jälkeen kuuman juoman kera. Kaiken kaikkiaan siis monipuolista ja täyttä elämää! Tiina Kirvesniemi Jos siirrytään tarkastelemaan naisdemareiden toimintaa paikallisemmalle tasolle, näky on hieman erilainen. Kymen sosialidemokraattinen naispiiri toimii ahkerasti ja sihteerinä toimii Järvisen Kaija Kuusankosken sosialidemokraateista. Naispiirin nimi on jatkossa Kymen demarinaiset. Viime piirikokouksessa todettiin kuitenkin naispiirin toiminta uhatuksi sen suhteen, että paineet toiminnan yhdistymiseksi Etelä-Karjalan naispiirin kanssa ovat kovat, mutta yhteistä säveltä ei ole vielä löydetty huolimatta kiristyneestä taloudellisesta tilanteesta. Voidaan jopa kärjistetysti todeta Kymen demarinaisten taistelevan olemassaolostaan. Taistelutahtoa kuitenkin löytyy, ja ilahduttavaa oli myös huomata nuorten demarinaisten osallistuminen ja aktiivisuus naispiirin toiminnassa. Kuusankosken sosialidemokraateissa toimii myös naisjaosto. Sen toiminta on varsin vakiintunutta niin, että vuoden ympäri on jo tutuksi tulleita tapahtumia ja aktiviteetteja, joihin vakioporukka yleensä osallistuu. Samoin kuin Demarinaisten tämän vuoden kalenterissa muistellaan menneitä vuosia, nähdään ja kuullaan myös naisjaoston toiminnassa historian siipien havinaa. On mukavaa kuulla seniorijäsenten kokemuksia naisjaoston toiminnasta vuosien, tai jopa vuosikymmenten takaa. Toimistolle kokoontuu myös muutama 5 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

6 1/2010 jo kunnioitettavan iän saavuttanut lady parin viikon välein puhumaan tärkeistä ajankohtaisista asioista. Tämä, jos mikä on vahvaa sitoutumista aatteeseen ja aktiivista osallistumista. Oikeastaan motiivi kaikkeen yhdistystoimintaan pitäisi olla se, että on mukava tavata tovereita ja keskustella ajankohtaisista asioista ihan vapaamuotoisesti ja säännöllisesti. mintaan, niin kyllä naistoiminta puolustaa paikkaansa. Vaikka naisten ja miesten elämismaailmat ja roolit ovat jonkin verran lähentyneet toisiaan, voidaan vielä löytää selkeitä eroja miesten ja naisten maailmoissa. Ei siis tarvitse naisen muuttua kovaksi järjestöjätkäksi voidakseen toimia demariaatteen puolesta, vaan asiaa voidaan lähestyä naisille läheisten teemojen ja asioiden kautta. Siis tarvitaanko naistoimintaa? Olen sitä mieltä, että tarkoitus pyhittää tässä tapauksessa keinot. Jos saadaan naisjäseniä lisää mielekkääseen ja mielenkiintoiseen toi- tk Tapaus Voikkaa Paperiyhteisö murroksessa tilaisuus Voikkarissa Kuva ja etusivun kuva Veli-Pekka Kelloniemi johtaja Martti Purmonen, Kouvolan TE-toimistolta muutosturva-asiantuntija Marjukka Matikka ja Kouvolan yrittäjien osalta Jyrki Hyttinen. Lisäksi Voikkaan tehtaan henkilökunnan osalta puheenvuorot käyttivät paperiliiton osalta Matti Koste ja toimihenkilöiden osalta Reino Grönlund. Yhdistys järjesti Tapaus Voikkaa Paperiyhteisö murroksessa -tutkimuksen julkistamistilaisuuden keskiviikkona Voikkarissa. Paikalla oli tutkimusta esittelemässä tutkijat Harri Melin ja Tero Mamia Tampereen yliopistosta. Paikalla olivat myös tutkimusta kommentoimassa Toimihenkilö Unionin puheenjohtaja Antti Rinne Paperiliiton liittosihteeri Petri Vanhala. Muita kommenttipuheenvuoroja tutkimuksen osalta pitivät Kouvolan kaupungin puolesta valtuuston puheenjohtaja Valto Koski, UPM:n Kymin tehtaan henkilöstöhallintokuusankosken Sosialidemokraatit ry Pyydettyjen kommenttipuheenvuorojen jälkeen käytiin paikalla olleiden kesken keskustelua ja tutkijat sekä kommenttipuheenvuorojen antajat vastasivat heille esitettyihin kysymyksiin. 6

7 Tapaus Voikkaa Paperiyhteisö murroksessa Muutamia vuosia sitten Kuusankosken kaupungin Voikkaan taajama tunnettiin valtakunnassa lähinnä siitä, että jalkapalloilija Sami Hyypiä on sieltä kotoisin. Joku ehkä saattoi muistaa, että onhan siellä iso paperitehdaskin. Enää ei ole paperitehdasta ja Hyypiän urakin on kääntymässä ehtoopuolelle. Silti Voikkaa muistetaan. UPM-Kymmene ilmoitti maaliskuussa 2006 suunnittelevansa mittavaa kannattavuuden parantamiseen tähtäävää ohjelmaa, johon sisältyi yli 3000 työpaikan karsiminen Suomessa kolmen vuoden aikana. Rajuimpana toimenpiteenä Voikkaan 110-vuotisjuhliinsa valmistautunut paperitehdas suljettaisiin. Yt-neuvottelut eivät tuoneet merkittävää muutosta. Paperikoneet hiljenivät Voikkaalla kesällä 2006 ja tehtaalta irtisanottiin 575 henkilöä. Lehdistössä uutisoitiin Voikkaan kuoliniskusta. Jo syksyllä kerrottiinkin, että ei Voikkaa kuollutkaan ja valtaosa irtisanotuista oli saanut töitä. Aivan näin hyvin asiat eivät olleet, mutta pelättyä katastrofia ei tullutkaan. 1/2010 UPM aloitti suomalaisen paperiteollisuuden suuren myllerryksen, jossa Voikkaa ei jäänyt ainoaksi uhriksi. Voikkaa on kuitenkin muistettu nostaa aina esiin kun uusia tehtaita on suljettu, mutta mitä uutiset ovat jättäneet kertomatta? Mitä Kuusankoskella ja Voikkaalla tapahtui ennen vuotta 2006 ja mitä on tapahtunut sen jälkeen? Kuinka töiden loppuminen on vaikuttanut irtisanottujen hyvinvointiin? Miten pisimmän työuran Voikkaalla tehneet kokivat töiden loppumisen? Miten ammattia vaihtaneet ovat uuden uransa kokeneet? Mikä on tehtaalta irtisanottujen tilanne tällä hetkellä? Entä voidaanko Voikkaan tapauksesta oppia jotain? Näihin kysymyksiin pureutui torstaina 20. tammikuuta 2010 Voikkaalla julkaistu tutkimusraportti Tapaus Voikkaa Teollisuusyhteisö murroksessa. Kirja sisältää Voikkaan tehtaan lakkauttamista käsitteleviä tutkimusartikkeleita, joissa tarkastelun painopiste on yksilön selviytymisessä ja yhteisön muutoksessa. Mukana on myös muutosturvan toimivuutta Voikkaan tapauksessa käsittelevä luku. Kirjan ovat toimittaneet Tampereen yliopiston vararehtori, sosiologian professori Harri Melin ja tutkija Tero Mamia. Tero Mamia Kirjaa on saatavissa toimistollamme. VAPPUJUHLA Vapun päivänä vietetään vappua Kuusankoskella perinteisin menoin. Vappuaamu alkaa klo 9.00 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n, Voikkaan ja Kymintehtaalaisten työväenyhdistysten kunniakäynnillä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä vanhalla hautausmaalla. Vappumarssi starttaa K-market TeeÄssältä klo Valtakatua pitkin Kuusankoskitalon pihanäyttämölle. Vappujuhlassa juhlapuhujaksi on lupautunut Paperiliiton liittosihteeri Petri Vanhala. Vappujuhlan järjestää Kouvolan Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry 7 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

8 Tasa-arvoisuudesta... Kuinka moni meistä voi tänä päivänä luottaa yhteiskunnan turvallisuuteen,siihen,että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja unelmiaan,kuinka moni meistä voi luottaa jatkuvuuteen työelämässä,jatkuvuuteen omassa elämässään. Yhteiskunnan asettamat vaatimukset eivät ole oikeudenmukaisia. Pärjätäkseen pieni- tai keskituloinen kansalainen joutuu ponnistelemaan huomattavasti enemmän unelmiensa ja päämääriensä saavuttamiseksi,kun suuria osinkoja,voittoja nauttiva yritysjohtaja,tai tämän perillinen. Epäkohta, jossa tasa-arvoisuus tuskin toteutuu milloinkaan. Mitäpä,jos tällaisessa asiassa kuitenkin yritettäisiin tulla vastaan heikommassa asemassa olevaa kanssa kulkijaa. Voisiko tämänsuuntaista eriarvoisuutta poistaa,vaikka siten,että pieni/keskituloisille suotaisi jonkinlaista helpotusta tiukkaan tilanteeseen. Mielestäni olisi oikeutettua,että esim. suurituloisten perheiden lapsilisän määrää mietittäisiin, tuloerojen kasvua hillittäisiin asettamalla keskituloisten tulorajat esim. päivähoitomaksuissa järkevämmälle tasolle. Monen keskituloisen perheen päivähoitomaksut luokitellaan korkeimpaan maksuluokkaan,mahdollisuutta esim. toimeentulotukeen tiukan paikan tullen ei ole. Mikäli toinen puolisoista sairastuisi pidempiaikaisesti, mahdollisuutta taloudelliseen tukeen ei juurikaan ole. On tosin muita kanavia joista apua saa, jos hätä on suurin ja avun haluaa ottaa vastaan. Perheille, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, jokainen euro on kullan arvoinen jo lastenkin hyvinvoinnin kannalta. Kun näitä perheitä tuettaisiin enemmän,saatettaisiin vähentää koulukiusaamista,enna ltaehkäistäisiin nuorten syrjäytymistä,mahdollistettaisi in lasten hoitamista kotona, perheille annettaisiin mahdollisuus pärjätä. Eri asia tietenkin on miten perheet tämän mahdollisuuden hyödyntäisivät. Mutta haluaisin uskoa,että monet voisivat olla onnellisempia jos tähän kokoajan kasvavaan eriarvoisuuteen löytyisi ratkaisu. Niin köyhän kuin rikkaankin elämässä rahalla on suuri merkitys,sen vähyys tai paljous. En usko väitteeseen, että raha ei tee onnelliseksi. Vaikka tässä, tämän päivän yhteiskunnassa omat arvot olisivat miten inhimilliset tahansa, ilman rahaa ei voi pärjätä. Kuusankosken Sosialidemokraatit ry 8 Tässäpä se, mitä pienemmillä tuloilla pärjäät, sitä enemmän katsotaan,että eihän tuo tarvitse enempää,itseasiassa taitaisi pärjätä vähemmälläkin,siinäpä oiva säästämisen paikka. Suomalainen sisu ei taivu tässäkään kohtaa. Antaa tulla vaan, periksi ei anneta perkele. Suomalainen ei valita, käyttäkööt sitä ns. edullista työvoimaa siihen minkä minä voisin tehdä omalla ammattitaidollani, ja olla ylpeä tekemästäni työstä. Mitä väliä sillä on, että tämä ns. edullinen työvoima ei ehkä jätä Suomeen euroakaan rahaa työnsä tehtyä, saattaa tuoda jopa eväätkin kotimaastaan mukanaan! Mutta kun sen saa niin halvalla...meikäläisen maalaisjärki ei taas ymmärrä ollenkaan. Mielestäni tasa-arvoisuus Suomalaista kohtaan ei tässä toteudu, maailmanlaajuisesti kyllä, mutta moniko omassa ahdingossaan jaksaa iloita siitä, että joku muu saa perheelleen leivän. Eikö olisi viisaampaa pitää huolta kotimaisesta työvoimasta, maksaa vähän enemmän kotimaisesta työstä, käsitykseni mukaan tästä työstä saatu tuotto jää Suomeen ja vuoden jälkeen tällä työllistetyllä kaverilla saattaa olla mahdollisuus ostaa jotain sellaista mistä raha jää myöskin tänne omaan yhteiskuntaan...näin luulen, oikaiskaa jos olen väärässä. Niitä syitä en ala edes pohtia,jotka johtavat yritysten myyntiin tai tuotannon siirtämiseen pois kotimaasta. Maalaisjärki tai naisen logiikka taas sanoo,eikö olisi järkevämpää pyrkiä pitämään yritykset ja tuotannot Suomessa, eikös ne juuri tuo sitä rahaa tänne yhteiskuntaan, työntekijöitä ei tarvitsisi irtisanoa, ostovoima jäisi tänne ja käsittääkseni myös jotakin siitä mitä yritys tuottaa. Juostaankohan tässä nyt liian lujaa pois kotimaasta. Tehdään turhan hätiköityjä ratkaisuja, jotka eivät pitemmässä juoksussa enää kannatakaan. Vaikuttaako tämä alituinen kiire ja melske myös päättäjien päihin niin, ettei sananmukaisesti enää nähdä metsää puilta, niitä voimavaroja, taitoa ja sitkeyttä, jota meistä suomalaisista löytyy. Miten pitkään siihen voi suostua,että meidät myydään pikkuhiljaa maailmalle, ihminen unohdetaan, se joka loppujenlopuksi tätä yhteiskuntaa rakentaa, joku aamupostia jakamalla,toinen hoitamalla vanhuksia,kolmas johtamalla metsäjättiä, neljäs hoitamalla lapsiaan kotona. Näillä mietteillä Kuusankoskella Heli Nikula

9 Lyhytnäköistä säästämistä Kouvolassa Tarkastellessa Kouvolan kaupungin säästöpolitiikka ei voi olla muuta kuin hämmästynyt. Tilaaja ja tuottaja mallin vaativa raskas virkamies koneisto, joka ei tunne inhimillisiä ratkaisuja lainkaan vaan tekee päätökset pelkkien lukujen perusteella. Tämän meille osoitti kouluverkko päätös jossa päätettiin sulkea kaksitoista koulua eripuolilta Kouvolan kaupunkia. Samaan hengen vetoon ilmoitettiin, että tämä ei riitä vaan tulevaisuudessa suljetaan lisää kouluja. Tätä on vaikea käsittää tavallisen kuntalaisen miten tästä säästöjä syntyy, vaikkakin virkamiehet ja päättäjät ovat meitä asiasta vakuutelleet, että säästöä tulee. On vaikea ymmärtää kuinka voi olla kannattavaa kuljettaa oppilaita koulukyydein toiselle puolelle kuntaa sekä opettajien ajellessa pidempiä matkoja koulusta toiseen. Tätä on vaikea ymmärtää tavallisen kuntalaisen. Tätä kautta saamalla lapsi perheitä kuntaamme, uusia veron maksajia. Joukossa voisi olla muutama yrityksen perustaja ja työpaikkoja tulisi alueellemme lisää. Päättäjiltä vaaditaankin nyt pidemmän tähtäimen suunnittelua. Pienten koulujen toimintaa tulisi kehittää esimerkiksi järjestämällä sinne vanhuksille ruokapalveluita, yhdistysten toimintoja, sivukirjastopalveluita jne. Säästö, joka on noin per koulu valuu helposti hukkaan mm. koulukyyteihin ja jäljellejäävien koulutilojen remontteihin. Opettajien työtaakan kasvaessa ei yksilöitä pysty huomioimaan ja monet tarpeelliset asiat jäävät huomioimatta kuten koulukiusaamiset, jotka varmasti lisääntyvät suurissa yksiköissä, mikä voi johtaa oppilaan henkiseen sairastumiseen. Kahvipöytä keskusteluissa ja yleisön osasto kirjoiteluista päätellen asia ei tunnu ymmärrystä saavan keneltäkään. Kaiken keskittäminen suureksi yksiköksi ei takaa säästöjä. Tämän luulisi jo monien virkamiesten ja päättäjien tietävän. Varmaa tässä asiassa on se, että jollei konkreettista säästöä synny vaikuttaa se poliittiseen uskottavuuteen. Seuraukset voivat myös olla Kouvolan vetovoimaisuuteen negatiiviset ja tätä kautta heijastuvat muuttovirtaan, joka on jo nyt laskusuunnassa tehtaiden sulkiessa oviaan ja jäljelle jäävien ilmoittaessa uusista irtisanomisista. Onko Kouvolalla varaa tähän säästöön? Eikö nyt kannattaisi luoda toimivia palveluita kuten lähikoulut, terveyspalvelut yms. ja siten kiillottaa kaupunki kuvaamme hyvänä lapsi ystävällisenä kaupunkina. Pirjo Konttinen 9 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

10 Onko Kouvolan ha Kouvolan kaupunginvaltuusto, -hallitus ja lautakunnat ovat nyt toimineet reilun vuoden. Yhdistyksemme sai Kouvolan 75-jäseniseen valtuuston kaksi jäsentä: Minna Tuukkanen-Peussan ja Jukka Nybergin. Molemmilla heillä on johdettavanaan myös lautakunta, Minnalla Perusturva ja Jukalla Henkilöstö ja Jukka on myös kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Vuosi sitten, ainakin sivullisesta, tuntui, että uuden kaupungin hallinto oli pahasti sekaisin, kun yritettiin sovittaa yhteen kuuden kunnan ja muutaman kuntayhtymänkin käytäntöjä. Lehdet kirjoittivat, että valtuusto on kumileimasin, joka hyväksyy kaiken, mitä sille esitetään. Yhdistyksen jäseniä on myös hallitus- ja lautakuntapaikoilla. Lehtemme kysyi ensimmäisen vuoden tunnelmia Minnalta ja Jukalta. Kumpaakin haastateltiin samoin kysymyksin eri aikaan. Taloudellinen tilanne on nyt aivan toinen, kun puolitoista vuotta sitten kävimme vaaleihin. Oletko valtuustossa, ryhmässä tai lautakunnassasi saanut vaaliohjelmamme kohtia vietyä eteenpäin? Minna: Taloustilanne valitettavasti on lyönyt meitä korville liikaakin. Silti olemme saaneet sosialidemokraattien näkemyksiä eteenpäin päätöksenteon kaikilla tasoilla. Vanhustenhoidon kehittäminen entistä enemmän kotihoidon ja asumispalveluiden suuntaan on yksi esimerkki. Jukka: Erikoissairaanhoidon sektorilla Kuusankosken aluesairaalan kokonaisvaltainen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyötä perusterveyden- Miltä nyt vuoden kuluttua tuntuu? Ovatko valtuutetut ottaneet heille kuuluvan vallan Kouvolassa? Minna: Mielestäni olemme käyttäneet luottamushenkilöille kuuluvaa valtaa. Valtuustoryhmät ovat löytäneet tavan neuvotella ennen päätöksentekoa keskenään, jotta päätöksille saadaan riittävä poliittinen tuki. Toki sekavuutta toimimisessa on edelleen, mutta se on ymmärrettävää vasta vuoden vanhan organisaation ollessa kyseessä. Jukka: Suomessa on järjestelmä joka ei anna valtuustolle sille kuuluvaa valtaa. Kunnat tosin pystyvät johtosäännöin jakamaan ns. valtaa valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja virkakoneiston välillä. Tällä normaalilla sitovuustasolla valtuusto käsittelee vain suuria linjauksia ja kokoukset ovat noin kerran kuukaudessa. Näitä kokouksia on edeltänyt vähintään sata alemman tason kokousta. Yhteenvetona Kouvolan valtuusto on samanlainen kumileimasin kuin muutkin valtuustot Suomessa. Kuusankosken Sosialidemokraatit ry 10

11 llinto selkeytynyt? huollon kanssa on selkeästi lisättävä, jotta resurssit kohdennetaan oikein. Tässä suora lainaus tärkeimmästä vaaliohjelman osiosta, joka on synnyttänyt ns. KOTEPA (Kouvolan terveyspalveluhankkeen) Kuusankosken perusterveydenhuollon yksityislääkärijärjestelmä palautuu kunnalliseksi toiminnaksi. Koko maapalloa kohdannut lama ei voi kuitenkaan olla vaikuttamatta meille Kouvolaan, joten tuskin mikään ryhmittymä pystyy realisoimaan yhdeksän hyvää ja kymmentä kaunista tavoitettaan. Oletko kertaakaan katunut, että lyötiin hynttyyt yhteen? Minna: En ole katunut. Yksinään Kuusankoski olisi ollut melkoisessa ahdingossa talouden heikentyessä sekä paperiteollisuuden jatkuvasti vähentäessä väkeään. Jukka: Olemme tehneet päätöksiä pitkällä tähtäimellä tuleville sukupolville. Ei nyt ole katumisen aika, vaan vastuunkannon. Ottavatko valitsijat yhteyttä samaan tapaan kuin aikoinaan Kuusankoskella, vai onko hallinto etääntynyt kauas suuriin ympyröihin? Minna: Kyllä minuun ollaan edelleen yhteydessä. Ei ole kauppareissua ettei kysellä asioita Kouvolaan liittyen. Erityisesti perusturvan toimialaan kuuluvat asiat tietysti puhuttavat kuntalaisia kanssani. Jukka: Kyllä yhteyden ottoja riittää öin ja päivin ihan kiitettävästi. Olette kumpikin olleet jo pitkään politiikassa mukana. Alkukesästä on puoluekokous ja vuoden päästä eduskuntavaalit. Millaisia ajatuksia ne sinussa herättävät? Minna: Puoluekokous on ensi kertaa uusien sääntöjen mukaan jo kaksi vuotta edellisestä. Istuvalla puoluehallituksella ja nykyisellä puheenjohtajalla on ollut melkoisen lyhyt aika vaikuttaa asioihin, joten toivon, että ainakaan puoluejohtoon ei tulisi radikaaleja muutoksia vielä nyt. Eduskuntavaaleissa sdp:n olisi onnistuttava, jotta oppositioasemasta päästään jälleen parantamaan ihmisten hyvinvointia Suomessa. Myös Kouvolan demareiden on tehtävä kovasti töitä, jotta saadaan Arkadianmäelle jälleen oma mies tai nainen pitämään myös meidän alueemme puolia. Jukka: Demarit ovat haastajan asemassa ja uskon vielä sen punaisen langan löytyvän viimeistään siellä puoluekokouksessa. Meillä Kouvolassa saadaan varmasti hyvä ja lavea ehdokasasetelma valmiiksi kevääseen mennessä. -AS 11 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

12 Tradekan vaalit ovat käynnissä yhdistyksen ehdokkaana Minna Tuukkanen Peussa n:o 21 Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit ovat parhaillaan käynnissä. Äänioikeutetut ovat saaneet postiäänestystä varten kuoren, jossa on äänestysohjeet ja palautuskuori vaalilippua varten. Viimeinen kuoren palautuspäivä on 23. maaliskuuta. Yhdistyksemme on asettanut näihin vaaleihin yhden ehdokkaan, joka on Minna Tuukkanen-Peussa, numero Minna, olet ollut päättyvälläkin kaudella Tradeka-yhtymän edustajistossa. Mitä edustajisto oikein tekee? - Edustajisto valitsee Tradeka-yhtymän hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet eli sillä tavoin vaikuttaa vahvasti Tradekan johtamiseen. Edustajiston valitsemien henkilöiden toimesta on mm. pelastettu koko osuuskunta suuresta talousahdingosta 90-luvun lopulla. - Vanhempi väki muistaa vielä E-liikkeen ja Ol. Kymenmaan, johon he aikoinaan ovat liittyneet. Onko Tradekassa jäljellä osuuskauppa-aatetta? - Osuuskauppa-aate elää mielestäni yllättävän vahvana Tradekassa. Lähes poikkeuksetta edustajiston kokouksissa otetaan esille jäsenten eli omistajien tahtotilan kunnioittaminen. Yhtymässä halutaan turvata lähikauppojen tulevaisuus sekä osuuskunnan omistajille hyöty omistajuudesta bonusten muodossa. - Voiko yksi edustajiston sadasta kymmenestä jäsenestä vaikuttaa oman alueen Valintatalojen tai Siwojen toimintaan (Suomen Lähikauppa Oy:hän on erillinen yhtiö)? - Tradeka-yhtymä omistaa yli 15% Lähikauppa Oy:stä. Ehkä ei yksittäisenä jäsenenä voi suoraan sanoa, mikä kauppa säilyy tai suljetaan, mutta oman alueen muiden edustajien kanssa yhdessä on mahdollista tuoda alueellisia näkökohtia esille. Sama tilanne siis kuin missä tahansa poliittisen päätöksenteon areenalla: yksin ei voi vaikuttaa, mutta osana ryhmää kyllä. - Kannattaako äänestyskuori kuitenkin täyttää ja käyttää äänioikeuttaan? - Totta kai kannattaa äänestää: osuuskunta Tradeka on ollut jatkuvasti sosialidemokraattien hallinnassa eikä hallintaa kannata luovuttaa vasemmistoliitolle. On tärkeää, että Tradekassa edelleen pidetään osuuskauppa-aatetta hengissä, jotta lähikaupat ja edulliset hotellit (Restel) olisivat tulevaisuudessakin meidän kaikkien saatavilla. Kiitos. - AS Kuusankosken Sosialidemokraatit ry 12

13 Seurakuntavaalit Isänpäivänä Evankelis-luterilaisessa kirkossa on seurakuntavaalit marraskuun päivinä. Muutoksena neljän vuoden takaiseen on, että nyt valitaan erikseen Kouvolan seurakuntayhtymään kirkkovaltuutetut sekä Kuusankosken seurakuntaan seurakuntaneuvoston jäsenet. Yhtymävaltuustossa käsitellään Kouvolan alueen kaikkien seurakuntien yhteisiä talous-, kiinteistö-, henkilöstö-, tiedotus- yms. asioita. Kuusankosken seurakuntaneuvostossa taas käsitellään oman seurakunnan toimintaa Jaalassa, Voikkaalla, Kuusaalla ja Kymintehtaalla. Ehdokaslista kootaan kesän aikana. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä toimistoomme. Uutta on myös se, että seurakuntavaalissa äänioikeutettuja ovat 16 vuotta täyttäneet. Äänioikeus on monelle ensimmäinen kerta, siitä vaalien oheinen logo. 1/2010 Kouvolan seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoon ja Kuusankosken seurakuntaneuvostoon valitaan ensi syksynä uudet toimielimet nelivuotiskaudeksi Kuvassa seurakuntakeskus Maunukselantie 3:ssa. Eduskuntavaalit 2011 Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuoden päästä keväällä. Alkuperäisen ohjelman mukaisesti vaalipäivän pitäisi olla sunnuntaina Mutta on erittäin todennäköistä, että eduskunnalle annettu hallituksen esitys vaalilain muuttamisesta muuttaakin ohjelmaa niin, että eduskuntavaalien vaalipäivä olisikin vasta huhtikuun kolmas sunnuntai, jolloin vaalipäivä olisi Eduskuntavaalien osalta merkittävin keskustelun avaus tulee olemaan aina ehdokasasettelu. Kouvolassa SDP:n ehdokkaaksi ei ole vielä tungosta ollut. Myllykosken Työväenyhdistys teki jo viime vuoden puolella päätöksen asettaa Antti Koivisto ehdolle. Muita ehdokkaita ei ole vielä asetettu. Yhdistyksemme johtokunta on pitänyt yhtenä tämän kevään keskusteluasiana juuri eduskuntavaalit ja vaalit tulevat olemaan esityslistoilla jokaisessa kevään johtokunnan kokouksissa kuin myös jäsenkokouksissa. Toukokuun jäsenkokouksessa tullaan vasta tekemään mahdolliset ehdokkaan tai ehdokkaiden asettamiset. 13 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

14 Leppärannan kuulumisia 1/2010 Runsasluminen talvi ja kovat pakkaset ovat koetelleet myös yhdistyksen vapaa-ajan viettopaikkaa Leppärantaa tänä talvena. Mitään pahempia haittoja ei ole onneksi käynyt, vaan suhteellisen hyvän käyttöasteen myötä mökin putket ja muut toiminnot ovat toimineet hyvin. Viime kesänä rakennettu grillikota on ollut myös omiaan talvikäytössä ja sähkötolpan pystyttäminen on auttanut monia autollisia kovina pakkaspäivinä. Voidaan sanoa, että viime vuoden puolella mökkiin tehdyt korjaustyöt ovat olleet paikallaan. Tämän vuoden puolella on suunnitelmissa uusia mökin alkuperäiseen sisustukseen kuluvat vuodesohvat. Niin että nykyiset vuodesohvat siirtyvät vanhan mökin puolelle, joka mahdollistaa entistä paremmat kesäajan nukkumismahdollisuudet. Vanha mökki tullaan myös maalaamaan toukokuun puolenvälin paikkeilla. Kesäajan mökin varaamiset tulevat noudattamaan myös tänäkin vuonna samoja sääntöjä. Kesäkeskiviikot ovat perinteiseen tapaan siis kaikkien jäsenten vapaassa käytössä klo välisenä aikana. Jutta Urpailainen vieraili tammikuun viimeisenä päivänä Kouvolassa. Hansaan kokoontui väkeä evästämään puheenjohtajaa. Kuva Juhani Littman. Naisjaoston toimintaa Mökin kesäajan varausten suhteen noudatetaan seuraavia periaatteita: Kesäaikana mökkiä varataan vain torstaista tiistaihin ajalle Hinta on 180 euroa Etusijalla varauksissa ovat ne, ketkä eivät edellisenä kesänä olleet varanneet mökkiä Mökin avaimen saa toimistonhoitajalta, jonka kanssa sovitaan avaimen haku ja palautus varausta tehdessä Peruutuksista tulee ilmoittaa toimistonhoitajalle hyvissä ajoin ennen varattua aikaa Juhannusviikko arvotaan siitä kiinnostuneiden kesken Kesäajan vuokrauksesta voi tiedustella toimistonhoitajalta 6.4. alkaen. Toimistonhoitajan tavoittaa numerosta Naisjaosto järjesti perinteeksi muodostuneen matkan Imatran kylpylään ja tämän jälkeen Rantahoviin syömään. Matka oli rento ja veti mukavasti jäsenistöä. Mukana oli reilut kaksikymmentä henkeä vähän pienempää ja varttuneempaa väkeä. Lähdimme matkaan Kuusankosken vanhan kaupungin talon edestä aamulla noin klo Olimme Imatran kylpylässä puolen päivän aikoihin, jossa rentouduimme uiden ja saunoen pari tuntia. Mukavan kylpylässä vietetyn ajan jälkeen lähdimme kohti Rantahovia, missä meitä jo odottikin hyvä ruoka ja ennen kaikkea erittäin mukava henkilökunta ja sitä kautta myös hyvä palvelu. Sinne on aina yhtä kiva mennä paikan viihtyvyyden ansiosta. Yhdessä vietetyn ruokailun jälkeen lähdimme hyvällä mielillä kotia kohti. Perinne jatkuu tänäkin vuonna matkalla Imatran-kylpylään ja Rantahoviin syömään. Pirjo Konttinen Kuusankosken Sosialidemokraatit ry 14

15 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n Jäsenetuja Elokuva- ja teatteriliput sekä uimahalli- ja kuntosaliliput edelleen puoleen hintaan, vain jäsenkortin esittämällä. Näytät jäsenkorttiasi kassalla ja kirjaat nimesi vihkoon ja suoritat puolet lipun hinnasta. Jäsenetu voimassa Kuusankosken Teatterissa, Studio 123:n elokuvateatterissa ja Kuusankosken Uimahallissa (kuntosali ja uimahalli). Eikä sitten muuta kuin nautinnollista elokuva- tai teatterihetkiä tai sitten kuntoa kohottamaan hikoilemalla tai uimalla! HUOM! Jäsenedun saa vain jäsenkorttia näyttämällä! Kesäteatterimatka Pyynikille Yhdistys järjestää myös tänäkin kesänä teatteriretken Pyynikin kesäteatteriin Tampereelle. Matkan hinta on aikuisilta, opiskelijoita ja eläkeläisiltä 20 euroa/osallistuja. Lastenlippuja ei ole. Lippuja voi tiedustella toimistonhoitajalta Tämän kesän näytelmänä on Anna-Leena Härkösen romaaniin pohjautuva Häräntappoase Pääosissa näytelmässä on Kasimir Baltzar, Maria Aro ja Aarno Sulkanen. Näytelmän ohjaa Marika Vapaavuori. Näytelmästä voi lukea lisää netistä 15 Kuusankosken Sosialidemokraatit ry

16 Lähettäjä: Kuusankosken Sosialidemokraatit ry PL KUUSANKOSKI Paavo kävi kahvilla Paavo Lipponen kiersi Kymen piirissä helmikuun 15. päivänä. Hän oli klo 13 yhdistyksemme vieraana Kuusaan Kahvikulmassa, jossa Paavo piti lyhyen alustuksen ajankohtaista asioista ja jutteli kahvion asiakkaiden kanssa pullakahvien merkeissä. Puheenvuorossaan Lipponen vaati nykyiseltä hallitukselta jämäkämpää otetta. Nyt kun tarvitaan ratkaisuja, hallitus vain odottaa Keskustan puoluekokousta. Puolueen nykyinen johto sai Paavo Lipposen täyden tuen. Johto on petrannut otteissaan. Eero Heinäluoman valinta eduskuntaryhmän johtoon sai Lipposelta tuen. Vielä tulee aika, jolloin Suomi nousee, tosin matalan kasvun kautta, SDP:n vaihtoehtoisella ohjelmalla. -Nykyhallituksen veroelvytys suurituloisia suosien ei voi pitkään jatkua, se syö veropohjan kokonaan, muistutti Paavo Lipponen. Paitsi kahvion satunnaisia asiakkaita, paikalle kokoontui laaja joukko demariaktiiveja. -AS kuvat Juhani Littman