Hyvinvointi-Suomen liikunta- ja urheiluympäristöt. Yhteenveto kevätseminaarista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointi-Suomen liikunta- ja urheiluympäristöt. Yhteenveto kevätseminaarista 8.5.2012"

Transkriptio

1 Hyvinvointi-Suomen liikunta- ja urheiluympäristöt Yhteenveto kevätseminaarista Aura Kivilaakso

2 SISÄLTÖ Hyvinvointi-Suomen liikunta- ja urheiluympäristöt... 1 Seminaaripaikkana Olympiastadion... 2 I Arvostus ja arvottaminen... 3 Aika ja arvostus muuttuvat... 3 Kommenttipuheenvuorot... 6 Korjauskysymykset arvokeskustelun osana... 7 II Korjaaminen, laajentaminen ja muutokset... 8 Liikuntapaikat muutoksessa... 8 Avustukset liikuntaympäristöjen kehittämisen tukena III Maankäytön suunnittelu Liikuntapaikat inventoinneissa ja yleiskaavassa Asukkaiden kokemuksia liikuntaympäristöistä Yhteistyöstä voimaa Kansikuvat: Hilkka Högström. Etukansi: Oulun Hovisuon liikuntapuisto. Takakansi: Kajaanin keskustan pesäpallostadion.

3 1 HYVINVOINTI-SUOMEN LIIKUNTA- JA URHEILUYMPÄRISTÖT Museoviraston koordinoima, kulttuuriympäristöalan toimijoiden laajaan yhteistyöhön perustuva Rakennettu hyvinvointi -hanke käsittelee modernin hyvinvointivaltion maisemaan, rakennuksiin ja arvomaailmaan liittyviä aiheita. Hankkeen yksi keskeinen toimintamuoto ovat Museoviraston yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa järjestämät temaattiset seminaarit. Kolmas kokoontuminen järjestettiin Suomen Urheilumuseossa Helsingin Olympiastadionilla aiheella Hyvinvointi-Suomen liikunta- ja urheiluympäristöt. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran ja Suomen Urheilumuseon kanssa. Tapahtuman aihe liittyi vuoden 2012 Euroopan rakennusperintöpäivien teemaan sekä Liikuntatieteellisen Seuran ja Museoviraston yhteiseen, seminaarin kanssa lähes samannimiseen teemahankkeeseen. Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -hankkeen tavoitteena on esittää ja arvioida sotien jälkeisen liikuntarakentamisen päälinjat ympäristö- ja rakennustyypeittäin ja lajeittain, osoittaa sektorin ja ilmiön merkitys rakennetussa kulttuuriympäristössämme ja arvioida liikuntarakennuksia ja -ympäristöjä myös laadullisista ja määrällisistä näkökulmista. Hankkeessa liikuntaympäristöistä tehdään verkossa julkaistava selvitys sekä julkaistaan liikuntaympäristöjen tunnistamisen, inventoinnin ja arvottamisen opas. Opaste Seinäjoen Jouppilanvuoren liikuntareiteille. Kuva: Hilkka Högström.

4 2 SEMINAARIPAIKKANA OLYMPIASTADION Seminaarin avasi päivän puheenjohtajana toiminut yli-intendentti Minna Perähuhta Museovirastosta toivottamalla osallistujat tervetulleeksi. Suomen Urheilumuseon puolesta avaussanat lausui museonjohtaja Pekka Honkanen, joka kertoi lyhyesti Olympiastadionin historiasta sekä suomalaisten liikuntapaikkojen rakentumisesta. Honkasen mukaan liikuntalajien kirjo on muuttunut etenkin viimeisten vuoden aikana merkittävästi. Uusia lajeja syntyy, eivätkä liikuntaympäristöt muutu samassa vauhdissa. Monet uudet lajit, kuten parkour ja skeittaus, soveltuvatkin tavallisiin kaupunkiympäristöihin. Muutoksista huolimatta perinteisemmille lajeille tarkoitetut liikuntaympäristöt ovat säilyttäneet merkityksensä. Olympiastadionin osalta Honkanen painotti rakennuksen merkitystä olympiaarkkitehtuurin kansainvälisessäkin vertailussa. Helsingin Olympiastadion on yksi noin 15 säilyneestä kesäolympialaisia varten rakennetuista stadionrakennuksesta. Yhtenä maailman puhutuimmista kesäolympialaisia varten rakennetuista stadioneista Honkanen mainitsi Pekingin Linnunpesä -stadionin. Kevätseminaarin ohjelma oli jaettu kolmeen, liikuntaympäristöjä eri näkökulmista painottavaan kokonaisuuteen. Olympiastadion, Urheilumuseon siipi ja portaat selostamoon. Kuvat: Foto Roos/ Suomen Urheilumuseo.

5 3 I ARVOSTUS JA ARVOTTAMINEN Ensimmäinen, aamupäivän osio käsitteli liikuntaympäristöjen arvotus- ja arvostuskysymyksiä ensin yleisemmällä kansallisella sitten tapauskohtaisemmalla tasolla. Kahden alustuspuheenvuoron jälkeen kuultiin kommenttipuheenvuorot. AIKA JA ARVOSTUS MUUTTUVAT Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron piti Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt - hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Hilkka Högström otsikolla Hiekkateiltä ja seurojentaloilta hyvinvointi-suomen valaistuille pururadoille ja halleihin. Entäs sitten? Esitelmässään hän paneutui 1900-luvun jälkipuoliskon kunnallisiin Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöihin, joiden rakentamisen liikuntalaki osoitti kuntien vastuulle. Opetusministeriö linjasi liikuntapolitiikkaa ja ohjasi rakentamista mm. jakamalla veikkausvoittovaroja. Kaavoituksella liikuntarakentamiselle osoitettiin paikka asuinkortteleissa, koulujen yhteydessä sekä liikuntapuistoissa; rakennettujen alueiden väliset vihervyöhykkeet, puistot, rannat ja reitit yhdistettiin verkostoksi kaupungin sisäsoista luonnontilaisille laidoille saakka. Nimekkäät arkkitehdit suunnittelivat liikunta- ja urheilurakennuksia ja alueita sekä niitten kaavoja. Usein myös kaupunginarkkitehdeilla oli rooli kaava- ja rakennussuunnittelussa, puistotoimella vihersuunnittelussa ja -rakentamisessa. Liikuntapuistojen ja -rakennusten suunnittelua opiskeltiin valtakunnallisissa seminaareissa. Helsinkiin rakennettiin jo 1930-luvulla kansainvälisen tason kilpailupaikat 1940 olympialaisia varten. Niissä linjattiin yleisesti liikuntarakentamiseen omaksutut periaatteet: liikuntarakennusten tuli olla käytössä huippu-urheilun lisäksi myös kaupunkilaisten arkiliikuntaan, ympäri vuoden, muuhunkin kuin liikuntakäyttöön. Suomen ensimmäiset kunnalliset uimahallit rakennettiin1950-luvulla, samoin katetut yleisurheilun maapohjahallit, 1960-luvulla nousivat ensimmäiset jäähallit. Rakenteet, arkkitehtuuri ja rakennusaineet kehittyivät vuosikymmenten kuluessa, ja 1980-luvulla hallirakentamisen määrä ja mittakaava moninkertaistui. Metsiköiden pururadat rakennettiin ja valaistiin. Koulut ovat aina olleet tärkeitä liikuntapaikkoja. Vuodesta 1963 alkoi niiden kuntalaisille avoin iltakäyttö. Peruskoulun tontin suunnitteluohjeessa esitettiin mitoitus koulujen pihoille, etäisyydelle koulusta kunnan lenkkeilyreiteille ja leikki- ja liikuntapuistoon. Koulujen liikuntasalit rakennettiin vauraalla 1980-luvulla normejakin suuremmiksi.

6 4 Vaikka liikuntapaikkoja on nykyään liki , ei niitä useinkaan ole sisällytetty kulttuuriympäristöinventointeihin ja -ohjelmiin, jotka on rajattu aikaan ennen sotia. Liikuntapaikoista valtaosa on rakennettu sen jälkeen ja ne ovat usein laajoja alueita ja kenttiä, joita ei aina mielletä rakennetuiksi ympäristöiksi. Kun liikuntaympäristöt sisällytetään inventointeihin ja kaavaselvityksiin, niiden pohjalta ilmaistut arvot voidaan viedä kaavoihin ja päätöksentekoon luvun loppupuolen rakennetun ympäristön inventointi vaatii kuitenkin kokonaiskuvaa alueen rakentamisen ja sen ilmiöiden kehityksestä, minkä hahmottaminen ja havainnollistaminen edellyttävät inventointimetodien tarkistusta. Liikuntaympäristöjen tarkasteleminen kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa vaikuttaa siihen miten näemme itsestään selvänä pitämämme arkiympäristön. Julkisilla varoilla toteutetut liikuntaympäristöt ovat hyvinvointi-suomen määrätietoisesti rakentama yhteiskunnallinen instituutio. Ne liittyvät yhtä hyvin terveyden, hyvinvoinnin kuin kasvatuksenkin historiaan. Kyse on myös sosiaalipolitiikasta; tarjoamalla vapaa-ajan ympäristöjä on haluttu ehkäistä kaupungistumisen ongelmia. Ne ovat kaupunkisuunnitteluun ja -ympäristöön oleellisesti kuuluvia osia, jotka ovat kunnan taloudellisen kasvun ja kulttuurin mukana kehittyneitä, koko yhteisön identiteettiä luovia ympäristöjä. Liikuntaympäristöt ovat yksilön, yhteisön ja kansakunnan spektaakkelin tiloja, jotka noudattavat kansainvälisiä kehityslinjoja sisäisiltä rakenteiltaan ja varustuksiltaan, kaupunkisuunnittelullisesti ja arkkitehtonisesti. Palloilua Kaisaniemen puiston kentällä. Kuva: Hilkka Högström.

7 5 Högströmin esitelmän jälkeen vuorossa oli Aura Kivilaakso Museovirastosta. Hänen esitelmänsä Puretaanko Kuopion uimahalli? oli edelliseen alustukseen liittynyt tapausesimerkki yksittäisestä liikuntarakennuksesta muutospaineiden alaisessa turbulenssissa. Kuopion Niiralan uimahalli on aktiivisen kansalaisvaikuttamisen ja pitkään kestäneen suunnittelun tuotos. Halli valmistui vuonna 1969 arkkitehti Esa Malmivaaran suunnitelmien mukaan. Se oli järjestyksessään Suomen 38. uimahalli ja toinen halli, jossa oli 50 metrin allas. Hallin rakentaminen oli kaupungilta tuolloin suuri satsaus. Niiralan liikuntapuistoon rakennettiin 1970-luvulla vielä tekojäärata, jäähalli ja keilahalli, ja alueesta muodostuikin kaupungin urheilulaakso. Sen viereen nousi vielä 1990-luvulla kauan kaupunkiin suunniteltu useiden lajien monitoimihalli, Kuopio-halli. Uimahalli edustaa 1960-luvun betoniarkkitehtuuria. Halli on aktiivisessa käytössä, joten sillä on ilmiselviä käyttöarvoja. Aikanaan suuren mittakaavan rakennus on kuitenkin Kuopion kaupungin tilakeskuksen mukaan huonokuntoinen ja nykytarpeisiin alimitoitettu. Näillä perusteilla kaupunki on päätynyt siihen, että halli pitää purkaa. Koska alueelle ollaan nyt kaavoittamassa mittavaa hotelli- ja kylpyläkompleksia, olisi uuden hallin sijoittaminen tuohon kokonaisuuteen kaupungin näkökulmasta helppo ratkaisu. Kuopion uimahallin kohdalla uhka siitä, että rakennuksen arvot jäävät selvittämättä, on ilmeinen. Miten Kuopion liikuntarakentamisen avainkohde saadaan näkyväksi hankkeessa, jota voimallisimmin ohjaa taloudellinen tuottavuus? Kuopion uimahallin allas oli aikanaan toinen valmistunut viidenkymmenen metrin uima-allas Suomessa. Kuva: Marja-Leena Ikkala.

8 6 KOMMENTTIPUHEENVUOROT Alustusten jälkeen kommenttipuheenvuorot esityksiin pitivät hankesuunnittelija Asko Rahikainen Helsingin kaupungin liikuntavirastosta sekä liikuntatoimentarkastaja Ulla Silventoinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Asko Rahikaisen mukaan liikuntaympäristöt ovat yksi asuinalueiden vetovoimatekijä. Esimerkiksi uusia asuinalueita kaavoitettaessa huomioidaan se, että sekä viheralueet että liikuntapaikat ovat tärkeä osa asukkaiden viihtyvyyttä. Siirtyessään käsittelemään liikuntapaikkojen parantamishankkeita, joihin hän itse työssään keskittyy, Rahikainen esitti kritiikkiä museo- ja kulttuuriympäristöalalle toisinaan liioitelluilta tuntuvien säilyttämisvaatimusten johdosta. Monet sotienkin jälkeen rakennetut liikuntaympäristöt eivät enää tänä päivänä vastaa sitä kuntotasoa, jota liikuntapaikkakäyttö niiltä vaatisi. Helsingissä on jouduttu tekemään muutamissa perusparannushankkeissa rakennussuojelun nimissä sellaisia myönnytyksiä, jotka ovat myöhemmin kostautuneet uudelleenkorjaamistarpeina. Onnistuneena esimerkkinä Helsingissä tehdyistä perusparannushankkeista Rahikainen mainitsi Pirkkolan uimahallin korjaukset. Nämä korjaustyöt ovatkin olleet onnistuneita myös museoalan edustajien mielestä rakennusta on korjattu, mutta se on silti säilyttänyt arvonsa osana laajempaa Keskuspuiston liikuntapainotteista kokonaisuutta. Ulla Silventoinen toi seminaariin näkökulmaa Pohjois-Suomesta; liikuntapaikkavastaavana hänen toimialueeseensa kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa sekä Kainuu. Liikuntaympäristöjen näkökulmasta kyseessä on kaksi hyvin erilaista maakuntaa. Siinä missä jo ennestään suuri Pohjois-Pohjanmaa kasvaa, Kainuu kärsii muuttotappiosta ja pienenee. Molempia maakuntia yhdistävät kuitenkin kuntauudistukset ja niiden vaikutus liikuntapaikkojen hoitoon. Pohjois-Pohjanmaan liikuntapaikkojen kunnostukseen varatuista rahoista valtaosa käytetään Oulussa, maakunnan suurimmassa asutuskeskuksessa. Kuvassa Raatin urheilukeskus. Kuva: Hilkka Högström. Kuntatalouden näkökulmasta liikunta on hyvin pieni osa kuntien käyttötaloutta, ja suurin osa liikuntaan tarkoitetuista rahoista käytetään suurissa kaupungeissa. Myös Silventoinen yhdisti liikuntapaikkakysymyksen koulujen lakkauttamiseen: pienillä paikkakunnilla liikuntapaikat sijaitsevat järjestään kouluissa. Kun

9 7 koulu lakkaa toimimasta ja siirtyy yksityisomistukseen, ei kyläläisillä ole enää paikkaa, jossa kokoontua ja harrastaa sisäliikuntaa. Liikuntaympäristöt ovat siis yhä enenevässä määrin kaupunkien ympäristöjä. Miten käy pienten, köyhtyvien ja autioituvien kuntien liikuntapaikkojen? Silventoinen toi keskusteluun vielä huomionsa siitä, ettei Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla liikuntapaikkoja ole juurikaan huomioitu valtakunnallisessa tai maakunnallisissa kulttuuriympäristöinventoinneissa. Tämä kertoo siitä, ettei kulttuuriympäristöalakaan tunnista liikuntapaikkoja kulttuuriperinnöksi. KORJAUSKYSYMYKSET ARVOKESKUSTELUN OSANA Ensimmäisen osio päättyi keskusteluun, johon seminaariyleisö aktiivisesti osallistui. Eniten keskustelua herättivät liikuntapaikkojen korjauskysymykset. Suojeltujen rakennusten korjaamiskäytäntöjä pidettiin kalliina. Todettiin kuitenkin, että kulttuuriperinnön ja liikuntapaikkojen parissa työskentelevien kannattaa vastakkainasettelun sijasta hakea yhteisiä ratkaisuja, sillä loppujen lopuksi tärkeintä on liikuntaympäristöjen jatkuva käyttö. Seminaariyleisö keskusteli myös siitä, miten liikunta- ja urheiluympäristöistä koottua kulttuuriympäristötietoa saadaan levitettyä eteenpäin. Todettiin, että valtakunnalliset tapahtumat, kuten nyt järjestetty seminaari, ovat hyvä väylä tiedon ja kokemusten jakamiseen. Toisekseen todettiin, että kuluvan vuoden aikana tullaan julkaisemaan ainakin kaksi kirjaa liikuntaympäristöistä; Euroopan rakennusperintöpäivien julkaisun lisäksi Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -hankkeen tarkoituksena on tuottaa opas liikuntapaikoista kulttuuriperintönä. LIIKUNTAYMPÄRISTÖARVOT OVAT PUNTARISSA: kasvavissa kaupungeissa, joiden yhdyskuntarakenne tiivistyy. yhdistyvissä kunnissa, joiden palvelu- ja yhdyskuntarakenne muuttuu. asuinalueilla ja kylissä, joissa kouluja lakkautetaan. liikuntarakennuksissa, joiden tarkoituksenmukainen ylläpito, korjaus ja säilyttäminen ovat vaakalaudalla.

10 8 II KORJAAMINEN, LAAJENTAMINEN JA MUUTOKSET Lounaan jälkeen paneuduttiin liikuntaympäristöjen korjaamisen, laajentamisen ja muutosten kysymyksiin esimerkkien kautta. Korjauksissa ja laajennuksissa olennainen osa ovat myös liikuntaympäristöjen arvot ja arvottaminen. Kulttuuriympäristön hoito ja arvottaminen ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, sillä tie harkittuun ja hallittuun muutoksen nuorissa ympäristöissä onnistuu riittävään tietopohjaan perustuvan arvonmäärittelyn kautta. Jotta kohteen arvot voidaan tunnistaa, täytyy kohde ensin tuntea. Korjaus-, laajennus- ja muutostöitä suunniteltaessa on siis olennaista, että kohteeseen ensin perehdytään, sen arvot määritellään ja vasta sitten mietitään millaisia korjausratkaisuja kohteessa sovelletaan. LIIKUNTAPAIKAT MUUTOKSESSA Iltapäivän aloitti arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta esittelemällä kaksi helsinkiläistä urheiluympäristöä ja niiden korjaushankkeet. Pirkkolan uimahallin kohdalla 2000-luvun alussa todettiin, että vuonna 1967 valmistuneen rakennuksen betonielementeillä verhotut julkisivut ovat päässeet vuosikymmenten aikana huonoon kuntoon; päädyttiin siihen, että vanhat betonielementit on syytä uusia. Samassa yhteydessä uudistettiin betonirakennetta sekä parannettiin rakennuksen lämmöneristystä. Betonielementtien vaihtaminen ja pienten rakenteellisten muutosten tekeminen muuttivat osin rakennuksen yksityiskohtia. Koska uimahallirakennuksen merkittävä arvo on kuitenkin sen liittyminen laajempaan Keskuspuiston liikuntaympäristökokonaisuuteen, todettiin, että betoniverhouksen perusteellisesti suunniteltu uusiminen ei vaikuta laajemman liikuntaympäristökokonaisuuden arvoon. Uusimista varten tehtiin perusteelliset taustatyöt perehtymällä mm. oleviin betonielementteihin, rakennusselostukseen ja vanhoihin valokuviin. Pirkkolan urheiluympäristön suurimittakaavainen luonne kesti toteutetut ja harkitut muutokset hyvin. Oulunkylän tekojääradan kohdalla kyse oli edellisen kerran vuonna 1997 uusitun kentän uudelleen pinnoittamisesta sekä valaistuksen uusimisesta ja mastovalaisinpylväiden perusparannuksesta. Kentän osalta korjaustyö on jo saatu päätökseen ja valaistuksen osalta töihin ryhdyttäneen vuonna 2013.

11 9 Helsingin Oulunkylän tekojäärata vihittiin käyttöön vuonna Se oli ensimmäinen jääurheilupuisto jossa oli mm. täysimittainen jääpallokenttä, 400 metrin pikaluistelurata ja yleisöluistelukenttä. Systeemiarkkitehtuuria edustavan liikuntapuiston suunnittelu pohjaa moduuliajatteluun. Tekojääradan paikan määrittelevät pylonit sekä valaisinvaijerit, joita nyt suunnitellaan korjattaviksi. Oulunkylän liikuntapuisto, kuten kaikki aktiivisessa käytössä olevat liikuntaympäristöt, vaatii korjaus- ja muutostöitä. Lindqvist totesikin, että olennainen paikkaan liittyvä elementti on käytön tuoma henki. Myös arkkitehti Mikko Jaatisen (Arkjaatiset Oy) esimerkki Tampereen Varalan vuonna 1909 käynnistyneen Suomen vanhimman urheiluopiston rakentumisvaiheista oli esimerkki liikuntaympäristöstä muutoksessa. Varalan urheiluopiston rakennuskannassa näkyy urheiluopistorakentamisen ilmiön koko kehityskaari kansalaistoiminnan ajasta ministeriön ohjaamaan opistoon asti. Suojeltujen rakennusten lisäksi alue liittyy suojeltuun Natura-alueeseen sekä Pyynikinharjun suojeltuun rakennettuun kulttuuriympäristöön. Vaikka urheiluopiston alue on tiivistynyt ja siellä on tehty muutoksia jatkuvasti, on kokonaisuus säilynyt yhtenäisenä, sillä alueeseen kuuluu ainoastaan muutamien, eri aikoina alueelle suunnitelleiden arkkitehtien töitä. Arkkitehti Katri Jaatisen suunnittelema Varalan urheiluopistoalueen rantasauna. Kuva: Hilkka Högström. Arkkitehdit Mikko ja Katri Jaatinen ovat toimineet Varalassa jo parinkymmenen vuoden ajan. Heidän suunnitteleminaan alueelle on rakennettu mm. uudet rantasaunat sekä ravintola. Esimerkiksi rantasaunan kohdalla paikalta purettiin uuden tieltä vanha rantasauna. Esitelmä oli esimerkki alueesta, jonka rakennukset ja rakenteet ovat kovalla

12 10 käytöllä ja jatkuvassa muutoksessa. Tällaisessa dynaamisessa ympäristössä on valintaa säilytettävien ja väistyvien rakennusten välillä joskus tehtävä. Mikko Jaatinen päätti eläväisen puheenvuoronsa pohdintaan nuoren rakennusperinnön suojeluperusteista. Eri ryhmillä, kuten suojeluviranomaisilla ja käyttäjäkunnalla, on erilaiset tavat arvottaa rakennettua ympäristöä. Jaatisen mukaan 1960-luvun rakennuskantaan liittyy tänä päivänä jossain määrin nostalgiaa, jota eivät tavalliset kansalaiset saati grynderit välttämättä ymmärrä. Jaatinen esittikin seminaariväelle kysymyksen: mikäli suojelun kriteerinä pidetään rakennuksen 50 vuoden ikää, ovatko Varalan tapauksessa myös 1970-luvun arkirakennukset, joita alueella on runsaasti, jo pian suojelun arvoisia? Kolmas kohde-esittelyn pitänyt puhuja oli arkkitehti Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Lintula on toiminut pian kymmenen vuoden ajan Olympiastadionin eri korjaus- ja muutostöissä samaan tapaan kuin Jaatiset ovat toimineet Varalassa. Seminaarissa todettiin, että suunnittelutöiden tilaamisessa samalta, kohteen jo entuudestaan tuntevalta arkkitehdilta, on etunsa. Olympiastadionin kohdalla puhutaan jo monumentaalistatuksen saaneesta kohteesta. Nuoren rakennusperinnön suojelun näkökulmasta onkin kiinnostavaa, että kun K2S Oy:n suunnittelema, vuonna 2003 arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus itäkatsomon katokseksi valmistui paria vuotta myöhemmin, suojeltiin se samassa yhteydessä kuin Olympiastadion rakennussuojelulailla. Seminaarin jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Olympiastadion vastikään restauroituun selostamoon (kuvassa etualalla) restaurointia valvoneen Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtisen johdolla. Kuva: Aura Kivilaakso.

13 11 Esimerkkinä mutkikkaasta, mutta lopulta onnistuneesta korjaustyöstä Lintula kertoi Olympiastadionin selostamon vastikään valmistuneesta restauroinnista. Mutkikkaaksi työstä teki se, etteivät projektin lähtötiedot kertoneet, miten mittavia vaurioita rakenteisiin lopulta kätkeytyi. Purkutöiden yhteydessä huomattiin, että rakenteet olivat kärsineet odotettua mittavammista kosteusvaurioista. Betonirakenteiden kuivaamiseen meni kauan, ja kaikki orgaaninen aines piti poistaa. Lisäksi huomattiin, että uloimmat ikkunat ovat syöpyneet pahoin, mistä johtuen ne täytyi uusia. Uusien kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi ikkunoiden rakennetta muutettiin. Vanha selostamo saatiin silti restauroitua alkuperäistä arkkitehtuuria, mittakaavaa ja detaljeja kunnioittaen. Olympiastadionin kohdalla on todettu, että kohteessa suojeltua ei ole pelkkä aineellinen ympäristö, vaan suojelupäätöksen mukaan myös rakennuksen käyttötarkoitus on säilytettävä. Kimmo Lintulan mukaan suunnittelun lähtökohdaksi onkin otettu, että uudet toiminnot sopeutetaan rakennukseen siten, että kokonaisuus toimii ja samalla Olympiastadionin olemus säilyy. AVUSTUKSET LIIKUNTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISEN TUKENA Seminaaripäivän toisen osuuden päätti rakennustarkastaja Mauri Peltovuori opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä puheenvuorollaan avustuksista, jotka kuuluvat yhtenä olennaisena osana OKM:n liikuntapaikkoihin liittyvään politiikkaan. Peltovuoren mukaan OKM:n liikuntapaikkapolitiikan tavoitteena on kansan liikunta-aktiivisuuden kehittäminen, ja tavoitteeseen pyritään liikuntapaikkoja kehittämällä. Valtio ohjaa liikuntapaikkojen kehittämistä neljällä tavalla. Niin sanotun normiohjauksen lisäksi OKM jakaa avustuksia liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin, kehittää aiheeseen liittyvää tietovarantoa ja harjoittaa ns. informaatio-ohjausta. Tärkeään asemaan nousee siis niin taloudellinen tuki kuin tietopääoman lisääminen ja sen jakaminen alan toimijoille. Tiedollinen ja taloudellinen tuki yhdessä toimivat kannustimina liikuntapaikkarakentamisen laadun parantamiseen. Laatua kehitettäessä keskitytään niin toiminnalliseen, terveydelliseen, taloudelliseen, turvalliseen, ekologiseen, eettiseen kuin esteettiseenkin laatuun liikuntapaikoilta vaadittava laatu on siis varsin monitahoinen käsite. OKM osallistuu laadun kehittämiseen erilaisin ohjauskeinoin. Esimerkiksi vuonna 2011 avustusten myöntöperusteissa painotettiin mm. liikuntapaikan palvelukykyä suhteessa käyttäjäryhmien laajuuteen, kunnan tai kuntayhtymän määräämisvaltaa hankkeessa sekä hankkeen suhdetta liikuntapaikkojen kysyntään alueella.

14 12 Valtio liikuntarakentamisen linjaajana - julkaisu kertoo osaltaan tukipäätösten taustalla vaikuttavista teemoista. Kuva: Liikuntatieteellinen Seura. Vaikka avustuksia haetaan enemmän uudis- kuin korjausrakentamiselle, myönnetään niitä silti enemmän liikuntapaikkojen peruskorjaukseen, mikä on OKM:n puolelta selvä painotusasia. Peltovuori totesi asiana, johon OKM:n ei ole toistaiseksi voinut vaikuttaa, että avustuksia haetaan järjestään enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen kuin muualle Suomeen. Kainuun kohdalla tilastossa näkyy aukko, mikä ei suinkaan ole peräisin ministeriön tekemistä linjauksista. AKTIIVISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVISSA LIIKUNTAYMPÄRISTÖISSÄ: käyttö, ylläpito ja korjaukset edistävät historiallisten arvojen säilymistä. muutokset ja uudistukset ovat jatkuvia, ja niiden suunnittelun tulee perustua olemassa olevan ympäristön arvojen tuntemiseen.

15 13 III MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Seminaarin viimeisessä osiossa keskityttiin liikuntapaikkojen asemaan kaavoitushankkeissa muuttuvassa yhteiskunnassa. Liikuntapaikkojen tulevaisuuteen vaikuttavat yhtä lailla kuntaliitokset kuin palvelu- ja kaupunkirakenteiden muutokset. Osion aloitti Hilkka Högström esittelemällä liikuntaympäristöjä hallinnonalojen välimaastossa. Esimerkiksi valtakunnallisia urheiluopistoja on Suomessa yhteensä 11 kappaletta, mistä vanhin on seminaarissa aiemmin esitelty Varalan urheiluopisto Tampereella. Kaikki urheiluopistot sijaitsevat kauniissa luonnonympäristössä yleensä kaavoittamattomilla alueilla, mutta suurten muutospaineiden alaisina. Muina keskusjohtoisen rakentamisen tuotoksina Högström mainitsi mm. korpivaruskunnat, kansallispuistot ja kansalliset kaupunkipuistot. Tänä päivänä liikuntapaikkarakentaminen, erityisesti laskettelu-, ratsastus- ja golfkeskukset, ovat yhä enemmän yksityistä liiketoimintaa. Nastola, Pajulahden urheiluopiston Nikula-halli. Kuva: Hilkka Högström. LIIKUNTAPAIKAT INVENTOINNEISSA JA YLEISKAAVASSA Lahden kaupungin puolesta seminaarissa puhuivat tutkija Riitta Niskanen Lahden kaupunginmuseosta sekä Lahden yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki kaupunkiin laaditun yleiskaavan näkökulmasta. Aluksi Riitta Niskanen kertoi liikuntapaikkojen huomioimisesta rakennusinventoinneissa, joita Lahdessa on tehty kaksi: ensimmäinen vuonna 2000 ja toinen vuonna Näistä aiempi käsitti ennen vuotta 1946 rakennetut alueet; kohteet oli käsitelty rakennustyypeittäin keskittyen niiden historiallisiin, arkkitehtonisiin ja

16 14 harvinaisuusarvoihin. Vuoden 2012 inventointi valmistui parahiksi, että sen tietoja voitiin hyödyntää myös yleiskaavan laatimisessa. Vuoden 2000 inventoinnissa laajempaa urheilualuekokonaisuutta edusti Lahden urheilustadion, minkä lisäksi inventointiin sisältyi useampia urheilurakennuksia. Vuoden 2012 inventoinnissa mukaan oli otettu samat kohteet kuin edellisessäkin inventoinnissa sekä 1946 jälkeen rakennettuja kohteita. Siinä mukana olivat historiallisen ja/tai arkkitehtonisten arvojen perusteella Urheilukeskus, Kisapuisto, Urheilutalo ja Purjehdusseuran paviljonki. Harvinaisuuden perusteella mukaan oli otettu ravirata, tanssilava, hiihtomaja sekä ulkoilumaja. Muihin kohteisiin sisältyvinä liikunnan tiloina Niskanen mainitsi kaksi kouluihin 1950-luvulla rakennettua uimahallia sekä asuinalueet, joiden alkuperäiseen asemakaavaan on sisältynyt urheilukenttä. Lahden kaupungin tunnuskuvana ovat Salpausselän hyppyrimäet. Kuva: Lahden kaupunginmuseo/ Tiina Rekola. Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki syventyi puheenvuorossaan edellä mainittuun vuoden 2012 inventointiinkin liittyvän yleiskaavan, Lahden yleiskaava 2025:n, laatimisprosessiin. Kaavan laatimisen lähtökohtana on ollut Lahden kaupungin strategian visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Yleiskaavaan on myös lisätty ns. arkkitehtuuripoliittinen määräys, jonka mukaan maankäytössä ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon esteettiset arvot: elinympäristön viihtyvyys ja luontoyhteys. Yleiskaavaan on sisällytetty myös liikuntaympäristöjä koskevia suunnitteluohjeita. Palomäki kertoi puheenvuorossaan myös siitä, miten rakennusinventoinnit viedään jatkossa yleiskaavaan paikkatietoaineistona niin, etteivät ne jää kaavan valmistuttua pelkästään hyllyn täytteeksi. Inventointeja on mahdollista hyödyntää laadittaessa yleiskaavan toteutusohjeita, minkä lisäksi niitä suunnitellaan liitettäväksi myös kaava-

17 15 aineiston metatiedoiksi. Nykyinen tietotekniikka mahdollistaa erilaisten aineistojen linkittämisen sähköisestä arkistosta karttaan paikkatiedoiksi alueina tai kohteina, mikä tekee inventoinneista entistä saavutettavampia ja käytettävämpiä myös jatkossa, kaavan jo valmistuttua. Nämä suunnitelmat herättivät kiinnostusta seminaariyleisössä. ASUKKAIDEN KOKEMUKSIA LIIKUNTAYMPÄRISTÖISTÄ Viimeisen varsinaisen puheenvuoron piti vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta aiheella liikuntaympäristöt asukasbarometreissä. Suomen ympäristökeskus toteutti vuonna 2010 laajan, yli asukkaan taajamien asukkaille suunnatun kyselyn osana ympäristöhallinnon elinympäristön laadun seurantaa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää asukkaiden asuinympäristölleen asettamia toiveita ja tarpeita. Teemoina olivat asuinympäristön laatu, palveluiden saatavuus, virkistys ja ulkoilu, liikkuminen ja liikenne, sosiaalinen ympäristö ja osallistuminen, ympäristöystävällisyys asumisvalinnoissa sekä asumistoiveet. Kysyttäessä asuinalueiden viihtyvyys- ja epäviihtyvyystekijöistä, liikuntaympäristöt eivät sellaisenaan nousseet vastauksissa vallitsevaan asemaan. Tärkeimmäksi viihtyvyystekijäksi nimettiin rauhallisuus ja toiseksi tärkeimmäksi luonnonympäristö näistä molemmat liittyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksiin. Barometrin perusteella sekä liikenteeseen liittyviä ongelmia että sosiaalisia häiriöitä on eniten tiiviisti rakennetuilla alueilla, kerrostaloalueilla ja suurissa kaupungeissa. Ne vaikuttavat paljon myös asuinalueen liikuntaympäristöön; onko liikenteen ja sosiaalisen ympäristön kannalta esimerkiksi turvallista lenkkeillä, pyöräillä ja lasten leikkiä ulkona. Ulkoilumahdollisuuksien puute sinänsä oli hyvin harvoin kolmen merkittävimmän epäviihtyvyystekijän joukossa, sillä vain 1,3 % vastaajista mainitsi sen. Lenkkeilijä Seurasaaren kansanpuistossa. Kuva: Hilkka Högström.

18 16 Asuinalueiden puisto- ja ulkoilualueisiin oltiin yleisesti hyvin tyytyväisiä, vastaajista 94 % oli näihin joko erittäin tai melko tyytyväinen. Erot erityyppisillä alueilla asuvien vastaajien välillä olivat hyvin pieniä. Suomalaisilla asuinalueilla vahvuutena onkin myös kansainvälisesti vertaillen virkistysalueiden hyvä saavutettavuus, sillä jopa tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla puistoja tai ulkoilualueita on yleensä kävelymatkan päässä. Tutkimuksissa on todettu, että 300 metrin etäisyys tai enintään 5-10 minuutin kävelymatka kotoa viheralueelle on kriittinen raja, jonka jälkeen viheralueen virkistyskäyttö selvästi vähenee tai auton käyttö virkistysalueelle siirtymiseksi lisääntyy. Asukasbarometrin perusteella selvisi, että urheilukenttiä käyttävät enemmän miehet kuin naiset. Toisekseen urheilukenttiin oltiin tyytymättömämpiä kuin puisto- ja ulkoilualueisiin. Myös asuintalon piha herätti enemmän tyytymättömyyttä, erityisen tyytymättömiä pihaansa olivat kyselyssä tiiviiden kerrostaloalueiden asukkaat. Siinä missä omakotitaloissa asuvista 87 % kertoi oleskelevansa pihalla useamman kerran viikossa, kerrostaloissa asuvista näin kertoi tekevänsä ainoastaan 16 %. Myös kevyen liikenteen liikkumisympäristö koettiin miellyttävimmäksi pientaloalueilla, missä on rauhallisempaa, vähemmän liikennettä ja sosiaalisia häiriöitä kuin kerrostaloalueilla, sekä yleensä hyvin kevyen liikenteen väyliä. Barometrin tulokset kertovat, että luonnonympäristö ja ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä asuinalueiden viihtyvyystekijöitä ja niihin ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Luontoyhteyden rinnalla asuinalueille toivottiin lisää sisäliikuntatiloja, urheiluhallia ja uimahallia. Verrattuna edelliseen, vuonna 2004 toteutettuun barometriin, sisäliikuntatilojen suosio onkin selvästi kasvanut. LIIKUNTA-ALUEIDEN INVENTOINNISSA TARKASTELLAAN: alueita osana koko kunnan tai sen osan rakentumista (kunnan kasvu ja kehitys, kaavoitushistoria, aluesuunnitelmat, oppilaitokset, elinkeinorakenne). liikuntaympäristöjä aluekokonaisuuksina ja verkostoina (maankäytön historia, maisemarakenne, - kuva ja -tila). liikunta- ja urheilupuiston tilasommittelua, sisäisiä ja ulkoisia liikkumis- ja liikennejärjestelyjä, teitä ja reittejä, viherrakentamista, pengerryksiä ja kasvillisuutta, näkymiä, rajoja ja aitoja, valaistusta, siltoja, opasteita, laitureita. kenttiä, ratoja ja liikuntarakennuksia (katsomot, kioskit, pukukopit, paviljongit, hallit) osana liikunta- ja urheilupuiston kokonaisuutta.

19 17 YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Kevätseminaarin aihe oli ajankohtainen, sillä vuosi 2012 on monella tapaa liikunnan ja urheilun vuosi. Liikuntaympäristöt ovat syksyllä järjestettävien Euroopan rakennusperintöpäivien teema, ja 2012 on myös olympiavuosi kesällä järjestetään olympialaiset Lontoossa. Seminaarissa Rakennettu hyvinvointi -hankkeesta todettiin hyväksi se, että hankkeessa on keskitytty arvojen tapauskohtaiseen harkintaan; nuorta ympäristöä on vaikeaa, ellei mahdotonta, arvioida massana. Eri teemojen tutkiminen ja tiedon lisääminen tarjoavat kättä pitempää tapauskohtaiseen harkintaan. Lisäksi yleisön joukosta toivottiin, että Rakennettu hyvinvointi -hanke voisi tuoda enemmän esiin esimerkkejä hyvistä ja onnistuneista nuorta ympäristöä koskettaneista tapauksista. Seminaarin päätteeksi omat kiitoksensa lausuivat rakennusneuvos Risto Järvelä opetusja kulttuuriministeriöstä sekä tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen Liikuntatieteellisestä Seurasta. Järvelä korosti, että käyttö on liikuntaympäristöjen parasta suojelua. Suojellussakin kohteessa täytyy korjata alkuperäisessä rakenteessa ilmenneitä rakennusteknisiä virheitä. Järvelä totesi Museoviraston ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteisen tutkimushankkeen ajoittuvan juuri oikeaan aikaan. Pyykkönen jatkoi korostamalla, että tiedon lisäämisen rinnalla hanke toimii myös kulttuuriympäristö- ja liikunta-alan välisenä sillanrakentajana. Näillä eväillä Rakennettu hyvinvointi -hanke suuntaa eteenpäin; syysseminaari 2012 järjestetään Tampereella yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Seminaarissa käsitellään tuolloin maaseudun modernisaatiota sotien jälkeisessä Suomessa. Laskettelukeskuksen hissejä Ounasvaaran huipulla Rovaniemellä. Kuva: Hilkka Högström.

20 18 RAKENNETTU HYVINVOINTI- TYÖRYHMÄN YHTEYSTIEDOT MUSEOVIRASTOSSA Elisa El Harouny, intendentti Johanna Forsius, intendentti Hilkka Högström, erikoistutkija Sirkkaliisa Jetsonen, yli-intendentti Minna Perähuhta, yli-intendentti

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Leikkipaikat pihoissa, pelikentät puistoissa, HIEKKATEILTÄ JA SEUROJENTALOILTA PURURADOILLE JA HALLEIHIN: Liikuntaympäristö on kulttuuriympäristö

Leikkipaikat pihoissa, pelikentät puistoissa, HIEKKATEILTÄ JA SEUROJENTALOILTA PURURADOILLE JA HALLEIHIN: Liikuntaympäristö on kulttuuriympäristö Hyvinkään Sveitsin puiston uimala on arkkitehti Raimo S. O. Valjakan suunnittelema. Kuva: LAURI PUTKONEN Teksti: HILKKA HÖGSTRÖM HIEKKATEILTÄ JA SEUROJENTALOILTA PURURADOILLE JA HALLEIHIN: Liikuntaympäristö

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

OLYMPIAPUISTO MÄNTYMÄEN ALUEEN IDEASUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY 27.3.2013 ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY

OLYMPIAPUISTO MÄNTYMÄEN ALUEEN IDEASUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY 27.3.2013 ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY OLYMPIAPUISTO MÄNTYMÄEN ALUEEN IDEASUUNNITELMA 27.3.2013 OLYMPIAPUISTO Mäntymäen alueen kehittämisen lähtökohtana on urheilun ja liikunnan monipuolisten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen alueella.

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1284 V Lainan myöntäminen Stadion-säätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen HEL 2012-000290 T 02 05 03 00 Päätös päätti

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

KISAKALLION ALUEEN ASEMAKAAVA

KISAKALLION ALUEEN ASEMAKAAVA LOHJAN KAUPUNKI KISAKALLION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS ROSBERG OY 25.3.2009 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kisakallio OAS 25.3.2009 Maankäyttö-

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Kaupunkimittausosasto, Helsinki Marja Kivenheimo Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen kehittämistoimikunta Ratsastuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Liite 5 Liite 5 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 12.10.2009 MUISTIO Paikka: Seinäjoen kaupungintalo,

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

MAMA-kysely 2012. Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka

MAMA-kysely 2012. Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka MAMA-kysely 212 Tuloksia Koonnut Hanna Tajakka Vastaajaprofiili 9 (65-7) vastaajaa (vastaus-% 1) Valtaosa naisia (72 %) 4-6-vuotiaita (68 %) Maisema-arkkitehdin, hortnomi-amk:n tai arkkitehdin koulutus

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 27 800 000 800 000 Helsinki

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä

Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä Yhteenveto kevätseminaarista 31.3.2011 Kuva: Jonas Malmberg 2010. Aura Kivilaakso 13.4.2011 SISÄLTÖ Rakennettu hyvinvointi -hanke... 1 Kevätseminaarin tarkoitus...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI Urheiluhallin suunnittelu aloitettu 2010 Maaliskuussa 2010 valmistui ensimmäinen Ins Tsto Juha Kärkimaa Oy:n laatima kuntoarvio

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Helsinki Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ilpo Piri Uudenmaan ELY keskus 1 Liikuntapaikoista: - Koko maassa n. 29.000 rakennettua liikuntapaikkaa

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot