kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 2/2015

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 2/2015

2 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo Olohuonetoiminta la-su klo Toimisto ja Kohtaamispaikka kiinni Olohuonetoimintaa tämän ajan joka päivä klo Kesän ryhmätoiminta omatoimisesti. Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Kohtaamispaikkavastaava marika.vartiainen@taimiry.fi toimisto@taimiry.fi puheenjohtaja@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi tomi.suomalainen@taimiry.fi ritva.merinen@taimiry.fi kohtaamispaikka@taimiry.fi Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantalo on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Taimi on Facebookissa! Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta! Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä.

3 kipunoita 2 / 2015 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere toimisto@taimiry.fi Päätoimittaja Marika Vartiainen marika.vartiainen@taimiry.fi puh Toimitussihteeri Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 3 / 2015 ilmestyy viikolla 34 Juttutarjoukset viimeistään mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: ritva.merinen@taimiry.fi sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Puheenjohtajalta: Varainhankinnan tärkeys 5 Vetoomus 6 Pääkirjoitus: Luottamuksesta 7 Taimissa tapahtuu: Tanssiryhmä / Taimin kesäretki 8 Aktiivinen Meri löysi kulttuuriluotsitoiminnan 10 Tampereen kaupungin kulttuuri- ja liikuntaluotsit 11 Mielen maisemia 12 Aktiivipassi tuli käyttöön Tampereella 14 Television orja 15 Gallup: Mikä on parasta kesämusaa? 16 Virkistäydy kesällä luonnossa omatoimisesti 18 Tuulispää is back! 20 Keskiaukealla 22 Taimin vuosikertomus Taimin lukupiirissä pohditaan kirjallisuutta 27 Yhdestä kirjasta löytää eri teemoja 28 Oikaisu / Taimissa tapahtuu: Minigolf-turnaus / Taimin kesäjuhla 30 Pieni hetki hyvään oloon 31 Emännät 32 Toisen maailmansodan päättymisestä 70 vuotta 34 Mikko Aaltonen ilahtuu auringonpaisteesta 35 Psykiatria- ja päihdekeskus aloittaa kesäkuussa 36 Ihmisyydestä 37 Taimissa tapahtuu: Sarjakuva / Taimin jäsenyys 38 Toimintakalenteri 39 Taimin tapahtumia: Open stage / Runebergin päivä Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja

4 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Varainhankinnan tärkeys Hyvät Kipunoita-lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Kevät on jo pitkällä tätä kirjoitettaessa. Paljon on taas mahtunut tapahtumia viime kuukausiin. Aloitetaan mukavista uutisista: Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta (TETOLA) päätti kokouksessaan yhdistysten toiminta-avustuksista. Taimi ry saa tänä vuonna saman summan kuin viime vuonna eli euroa. Tästä voimme olla hyvin tyytyväisiä ja kiitollisia huomioonottaen, että kaupungilla on paineita laskea yhdistysten avustuksia kaupungin huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Haluankin antaa tässä yhteydessä kiitokset virkamiehille ja lautakunnan jäsenille. Toiminta-avustus tulee tarpeeseen. Perinteinen kesäretkemme kohde päätettiin huhtikuun hallituksen kokouksessa. Ehdotuksia kesäretkikohteeksi tuli monia, mutta eniten jäsenistöltä tuli kannatusta Hämeenlinnasta. Teemme siis kesäretken Hämeenlinnaan lauantaina 22.8., siellä vietetään perjantaista sunnuntaihin Hämeen keskiaikamarkkinoita! Saamme mukavan tuulahduksen keskiajasta markkinoiden ja taistelunäytösten kera. Tässä vähän esimakua: Olet siirtynyt 1300-luvun Hämeeseen. Joka elokuu, Pärttylinpäivän tienoilla, Hämeen linnan muurien juurella järjestetään suuret markkinat. Sinne on tullut talonpoikia ja käsityöläisiä myymään tuotteitaan: villaa ja pellavaa, patoja ja ruukkuja, leipää, koreja, nahkaa kaikkea koruista aseisiin on tarjolla. On myös silmänkääntäjiä ja temppujentekijöitä, musikantteja puhaltamassa pilliin ja torveen ja monenlaista esiintyjää lantin toivossa. Markkinatori on avoinna koko päivän, myös Hämeen linnaan ja museoihin pääsee. Toivotaan, että sää suosii retkeämme. Tervetuloa joukolla mukaan! Lopuksi vielä asiaa varainhankinnasta: Yhdistyksemme kevätkokouksessa 25.3 julkistettiin vetoomus Ruusantalon säilyttämiseksi ja varainhankinnan käynnistämiseksi. Monet Taimin jäsenet ovat huolissaan Taimin tulevaisuudesta ja rahan riittävyydestä. Lukekaa kooste vetoomuksesta tästä lehdestä ja tulkaa allekirjoittamaan se käydessänne Ruusantalossa. Varainhankinta on nyt meille tärkeä ja ajankohtainen asia, joten päätin pitää Vaikuttajafoorumin jäsenistölle 22.4 juuri tästä aiheesta. Meitä oli runsas joukko taimilaisia ideoimassa varainhankintaa. Vaikuttajafoorumissa syntyneet ideat viedään hallituksen kokoukseen jatkokäsittelyä varten. Tarkoituksena on, että samasta aiheesta pidetään jatkofoorumi alkusyksystä. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kesän odotusta! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen Aila Dündar-Järvinen 4

5 VETOOMUS RUUSANTALON SÄILYTTÄMISEKSI JA VARAINKERUUN KÄYNNISTÄMISEKSI T aimin kevätkokouksessa esiteltiin jäsenistölle vetoomus Ruusantalon säilyttämiseksi ja varainkeruun käynnistämiseksi. Monet Taimin jäsenet ovat huolissaan Taimin tulevaisuudesta ja rahan riittävyydestä. Yhdistyksen toiminnalle aiheuttaa kustannuspaineita henkilöstökulujen lisäksi myös toimitilan kunto ja ylläpito. Tulevaisuudessa talo tarvitsee mm. ulkoverhoilun ja muita kunnossapitotoimia. Toimitilan kunto ja ylläpito vaikeuttaa yhdistyksen toimimista pitkällä aikavälillä nykyisissä tiloissa ja saattaa vaarantaa koko yhdistyksen toiminnan Ruusantalossa lähivuosina ellei lisärahoitusta saada. Toiminnanjohtaja on ilmoittanut Ray:lle, että yhdistys lupaa kevään aikana käydä keskustelua toimitilan käytöstä. Yhdistyksen strategiaa valmisteltaessa hallitus piti ja pitää edelleen omaa toimitilaa Ruusantalossa erittäin merkittävänä ja tärkeänä seikkana Taimin toiminnalle ja Taimi ry:n jäsenille. Taimin jäsenet eivät ole valmiita luopumaan talosta missään olosuhteessa. Näin todettiin myös yksimielisesti jäsenistön Vaikuttajafoorumissa Yhdistyksen puheenjohtaja käynnisti tammikuussa 2015 hallituksen varainhankinta- työpajan varainkeruun vauhdittamiseksi. Jäsenet pelkäävät, että RAY:n linjaus saattaa johtaa siihen, että tulevaisuudessa Ruusantalosta voidaan rahan loppuessa joutua luopumaan. Taimi ry on hakenut useana vuonna Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta myös Ruusantalon peruskorjausmenoihin. Tätä rahoitusta ei ole saatu. Jäsenistö on esittänyt hallitukselle voimakkaan huolensa kohtaamispaikkatoiminnan jatkumisen puolesta ja tässä toiminnassa työskentelevän työntekijän puolesta ja hallitus on yhtynyt tähän huoleen. Raha-automaattiyhdistys ei myöntänyt tälle vuodelle rahallista avustusta työntekijän palkkaamiseksi kohtaamispaikkatoimintaan vaan toteaa, että kohtaamispaikkatoimintaa voisi hoitaa vapaaehtoistoiminnan kautta. Vetoomuksen allekirjoittaneet Taimi ry:n jäsenet haluavat, että yhdistys toiminnanjohtajan johdolla käynnistää välittömästi mittavat varainkeruutoimet Ruusantalon omistuksen ja kunnossapidon turvaamiseksi ja kohtaamispaikkatoiminnan säilyttämiseksi. Hyvä Taimin jäsen tai tukija, käy allekirjoittamassa vetoomus Ruusantalossa! Kiitos. Alkuperäisestä vetoomuksesta koosteen teki hallituksen puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen 5

6 Pääkirjoitus Marika Vartiainen Luottamuksesta Eduskuntavaalien yhteydessä on julkisessa keskustelussa puhuttu paljon luottamuksesta. Monet pitkäaikaiset edustajat joutuivat luopumaan kansan luottamuspaikasta ja uudet edustajat saivat mahdollisuuden todistaa luottamuksensa. Henkilökohtaisella tasolla näkyivät myös pettymykset, kun kansa ei enää katsonutkaan luottamuksen arvoiseksi. Luottamus ansaitaan. Käyttäytymisen luottamuksen arvoisesti ajatellaan lisäävän luottamusta. Puhutaan myös luottamuksen menetyksestä. Silloin usein tarkoitetaan, että usko johonkin henkilöön tai asiaan on horjumassa. Näin voi käydä, jos jokin henkilö tai instituutio toimii toisin, kuin me olisimme ajatelleet. Wikipedian mukaan luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Ihmisten välinen luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos ihminen epäilee toisen moraalia ja aikeita, luottamusta ei synny. Luottamuksen edellytyksiä ovat hyvien aikeiden lisäksi osaaminen (kompetenssi) ja riski. Luottamus on ennen kaikkea tunne, jonka kohdistamme ihmiseen, johon luotamme. Luotettavuus sen sijaan riippuu omasta käyttäytymisestämme. Muut arvioivat miten luotettavasti käyttäydymme. Lyhin tie luottamukseen on käyttäytyä luotettavasti ja olla luottamuksen arvoinen. Luottavaisuus on ominaisuus, johon vaikuttaa sekä persoonallisuus että kasvuympäristö. Toiset luottavat helpommin kuin toiset. Yhteistyö edellyttää luottamusta yhteisön jäsenten kesken. Luottamuksen syntymiseksi tarvitaan toisaalta viestien aitoutta ja toisaalta niiden vastaanottamista ja hyväksymistä. Aidon viestinnän lisäksi luottamusta herättää kyky kuunnella, mitä toisella on sanottavana. Kuuntelun pitäisi olla aktiivista eli kuuntelijan pitäisi kertoa, mitä kuuli ja ymmärsi. Viestin hyväksyminen on täysin eri asia kuin samaa mieltä oleminen. Samanaikaisesti voi ymmärtää toisen näkökulman ja olla asiasta eri mieltä. Hyvään kuuntelutaitoon kuuluu myös vastustuksen hyväksyminen. Kun esimies hyväksyy vastustuksen, alaiset voivat luottaa häneen, ja edellytykset yhteistyölle ovat olemassa. (Työturvallisuuskeskus) Luottamus työyhteisössä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan näkyy siinä, että jokainen yrittää parhaansa, ja jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti hänen odotustensa mukaan. Toimivassa työyhteisössä kaikki ovat ihmisinä ja yksilöinä tasa-arvoisia. Jokainen haluaa olla luottamuksen arvoinen ja myös toimii yhteisössä sen mukaan. Kun työpaikalla vallitsee luottamus, kaikilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Ihmiset keskustelevat avoimesti vaikeistakin asioista, kuuntelevat toisiaan ja ottavat toisensa huomioon. Kaikkien työyhteisön jäsenten välillä vallitsee keskinäinen arvostus. (Työelämä 2020-hanke) Luottamus on tunne samalla tavoin kuin esim. kateus. Mistä tahansa voi periaatteessa olla kateellinen. Toiselle vaatteista, toiselle älystä, toiselle ystävistä ja toiselle vaan käsityksestä, että hänen elämänsä on mielenkiintoisempaa kuin omani. Kateus on myös hyvä tunne. Se pistää meitä pyristelemään eteenpäin kohti omia tavoitteitamme. Kateutta kannattaa kuunnella rauhassa ja antaa sen kertoa meille kerrottavansa. Selvittämällä minkä vuoksi jokin asia tai ihminen herättää meissä kateutta, pääsemme lähemmäs omanlaistamme elämää ja hyvinvointiamme. Kateuden edessä tarvitsemme myös hyväksyntää ja näkemystä siitä, mitkä asiat meillä todellisuudessa ovat hyvin. Kiitollisuus syntyy lopulta, mikäli niin haluaa. Luottaminen on valintakysymys. Voi uskoa ja luottaa, että kaikki ihmiset pyrkivät hyvään. Voi luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Voi myös olla luottamatta muihin ihmisiin, huolimatta siitä miten he toimivat. Voi olla epäileväinen yhteiskuntaa ja sen päättäjiä kohtaan, huolimatta siitä minkälaisia päätöksiä he tekevät tai missä asioissa he ovat mukana. Voi luottaa, että toinen ihminen on luottamuksen arvoinen tai sitten voi epäillä muiden ihmisten valintoja ja tekemisiä. Voimme valita miten asioihin asennoidumme, mitä odotamme muilta ihmisiltä. Luottamus perustuu uskomuksiin, arvoihin ja valintoihin. Emme voi kaikilta osin vaikuttaa siihen miten muut meistä ajattelevat. Tärkeintä on, että pyrimme hyvään ja luotamme siihen, että mahdollisimman moni muukin pyrkii. Aurinkoista kesää ja luottamusta tulevaan toivottaen, Marika Vartiainen 6

7 Taimissa tapahtuu Tanssikurssi Taimilaisille Kurssilla aloitamme ihan alkeista, käydään teoriassa läpi eri rytmejä sitten käytännön harjoitusta. Ensimmäinen (teoria)tunti pidetään ke 27.5 klo.15.00, paikkana Ruusantalon Rauha-tila Käytäntö Ratinassa, sali 3, ma 8.6 klo 12 Teoria Ruusantalon Rauha-tila ti 9.6 klo 15 Käytäntö Ratinassa, Sali 3, pe 12.6 klo 12 Teoria Ruusantalon Rauha-tila ti 16.6 klo 15 Käytäntö Ratina, Sali 3, ke 17.6 klo 12 Kuudennella kerralla kurssilla pääsee jo hyvinkin tanssin saloihin, ja saa itsevarmuutta lähteä vaikkapa juhannustansseihin. Kurssin loputtua on mahdollista lähteä omakustanteisesti yhdessä lavatansseihin Viikinsaareen. Ohjaajana Tuula Kaunisto Ilmoittautuminen Tomi Suomalainen, puh Taimin kesäretki Hämeenlinnaan keskiajan markkinoille lauantaina Matkan hinta on jäsenille 25. Maksu sisältää matkat, ruokailun ja sisäänpääsyn markkinoille. Viimeinen ilmoittautumispäivä sekä maksupäivä Ilmoittautumiset Taimin toimistoon puh (myös tekstiviestit) tai Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-aineallergiasi ja puhelinnumerosi. Matkaohjelma Lähtö Taimin edestä, Koulukatu 11, klo Syömään noin klo Lähtö Markkinoille klo Markkinoilla taistelunäytös klo Omaa aikaa Lähtö Tampereelle klo Tampereella n KUVA: PIIA NIEMI

8 Aktiivinen MERI löysi kulttuuriluotsitoiminnan Ritva Merinen Meri Kaarne on tuttu Taimista. Hän kertookin olevansa luultavasti yksi Taimin pitkäaikaisimmista jäsenistä. - Ensimmäisiä kertoja kävin Taimissa, kun se toimi Domuksella yhdessä huoneessa kahden vapaaehtoisen voimin. Siitä taitaa olla parikymmentä vuotta. Silloin olin itse ihan loppu ja huonossa kunnossa. - Olen onnekas, koska olen saanut hyvää hoitoa uupumukseeni ja muihinkin ongelmiini ja mielestäni kuntoutunut täysin. Sairaimmillani tarvitsin kaiken tahdonvoimani huutaakseni apua ammatti-ihmisiltä. Tulin kuulluksi ja minua autettiin. Paradoksi on se, että kun sain työeläkepäätöksen käteen, olin hyvän hoidon ansiosta parhaassa kunnossa ikinä. Meri löysi eläkkeellä itsestään paljon voimavaroja. - Eläkkeellä ollessani olen tehnyt kaikkea sitä, mitä en työssä ollessani jaksanut. Olenkin sitä mieltä, että olen hyödyttänyt yhteiskuntaa huomattavasti enemmän vapaaehtoistöissä. Tärkeimpiä asioita elämässäni ei voi mitata rahassa. Toivon syvästi, että olen levittänyt ympäristööni enemmän hyvin- kuin pahoinvointia. Mistä sitä tekemistä on löytynyt? Meri sanoo saaneensa ideoita muilta ihmisiltä, joiden kanssa on hän on perustanut pari kirjallisuuspiiriä, kulttuurikerhoja, naisten ryhmiä jne. - Saatiinpa aikaan aktiivisesti ja luovasti toimiva Kurun mielenterveysyhdistyskin, jonka puheenjohtajana sain olla muutaman vuoden. Jäseniä oli parhaimmillaan lähes 70, kun koko kunnan asukasluku oli noin EU:n ruoka-apuakin jaettiin useita kertoja. Meri Kaarne tykkää kovasti kulttuuriluotsaamisesta Taimissa Meri toimi aktiivisesti kymmenisen vuotta sitten. - Meillä oli luovaa ilmaisua ja monenlaista liikuntaa, filosofian keskustelukerhoa, Kunnossa Kaiken Ikää - projekteja, musiikkiryhmiä, Tiibetiläisiä riittejä jne. jne. Erityisen 8

9 lämmöllä muistan liikunnasta vastaavan Ainon, joka paneutui sydämellään kaikkeen mitä teki ja tartutti innostuksensa meihin kaikkiin. Häneltä opin asennetta! Kulttuuriluotsina löytyi uusi aluevaltaus Meriltä oli juuri päättynyt vapaaehtoistyö Pappilanpuiston palvelukeskuksen kulttuurikerhon vetäjänä. Sitten yksi hänen tuttunsa kertoi, että Tampereen kaupunki kehitteli ihan uutta kulttuuriin liittyvää toimintaa. Hän oli sitä mieltä, että se voisi sopia Merille. - Menin ensimmäiseen tapaamiseen epäluuloisin mielin. Sanoin heti aluksi, että museot ovat mielestäni niin pölyisiä paikkoja, etteivät ne ole juuri kiinnostaneet. Totesin kuitenkin, että toivon olevani väärässä. Ja nyt voin sanoa, että oli mukava, kun olin niin kamalan väärässä. Kulttuuriluotsi lähtee maksutta täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi esim. kävelylenkille, kaupungin kuntosalille, kirjastoon ja museoihin sekä Arthouse Cinema Niagaran elokuviin. Viimeisimpänä ovat tulleet mukaan Tampere Filharmonian konsertit. Luotsin seurassa pääset maksutta tutustumaan museoihin. Meri kertoo, että luotsit voivat itse valita, mihin suuntautuvat. Osa heistä tekee kulissien takaista työtä Tampereen kaupungin valokuva-arkistossa valokuvia arkistoiden. Ensimmäisen julkisen näyttelyn he pystyttivät Amurin työläismuseoon, ja toinen on tulossa Pappilanpuiston palvelukeskukseen lähiaikoina. - Osa käy Ruskossa auttamassa tekstiilien taltiointiin liittyvässä ompelutyössä, ja näyttää siltä, että tehtäväalueet lisääntyvät, Meri toteaa. Luotsitoiminta on avartanut omaakin maailmaa Koulutuksessa tuleville luotsilaisille kerrottiin ensin tarkemmin, mistä on kysymys: palkattomasta vapaaehtoistyöstä kulttuurin parissa Tampereen kaupungissa. - Jyväskylässä kulttuuriluotsitoiminta oli käynnistynyt jo muutamia vuosia aikaisemmin, ja siitä saadut kokemukset olivat jonkinlaisena lähtökohtana. Sitten kartoitettiin kurssilaisten odotuksia ja toiveita, Meri listaa ja jatkaa: - Kävimme kaikissa Tampereen museoissa ja perehdyimme niihin oppaan johdolla. Alusta saakka olemme saaneet kutsun kaikkiin Tampereen museoiden näyttelyiden avajaisiin, joten tiedämme, mitä taide- ja museomaailmassa tapahtuu. - Säännöllisesti ja monta kertaa kuukaudessa kokoonnumme koulutusja teema- sekä ideointitilaisuuksiin. Siellä vaihdetaan myös kuulumisia ja kokemuksia luotsauksista. Kulttuuriluotseja on motivoitu myös siten, että he ovat päässeet tutustumaan sellaisiin paikkoihin, joihin tavallisilta ihmisiltä on pääsy kielletty, kuten Ruskossa olevaan taide-, tekstiili-, puu- ja metallikonservointiyksikköön, Tampereen runsaisiin jälkipolville taltioituihin esineisiin ja niiden säilytystiloihin. Viime kesänä he olivat päivän matkalla Mäntässä, taideviikoilla ja Göstassa. - Jopa kankaan painantaa olemme harjoitelleet, Meri sanoo. - Koulutus on siis mitä monipuolisinta ja samalla innostavaa, jopa voi liioittelematta todeta: yleissivistävää. Tästä joukosta on syntynyt myös Olgan kellariryhmä, joka on adoptoinut Milavidan kellarin Näsinkallion kupeessa ja aikoo kunnostaa sen jälkipolville monipuoliseen käyttöön. Liikuntaluotsiksi Meri ei ole hakeutunut. Se edellyttää oman koulutuksensa ja asiaan perehtymisensä, eikä aikakaan ihan kaikkeen riitä. Meriä voi pyytää luotsitoiminnasta ihan nimeltä omaksi luotsikseen. - Kyllä voi pyytää ja tulen mielelläni, jos aikataulut sopivat. Kerroin Pilvi Tuomaiselle, vapaaehtoistyön koordinaattorille, että olen Taimin jäsen ja haluaisin vastaisuudessa olla taimilaisille luotsi, jos pyydetään. Hänellä ei ollut mitään sitä vastaan. Muistakaa kuitenkin, että voitte valita 30 luotsista. Miehiäkin on nykyään kahdeksan. Meri on vienytkin taimilaisia pienenä ryhmänä eri näyttelyihin. Luotsien mukaan voi ilmoittautua maksimissaan viiden hengen porukka. Meri on tyytyväinen, että lähti mukaan luotsitoimintaan: - Elämääni on tullut uusia tuttuja, ehkä ystäviäkin - aika näyttää. Olen saanut huimasti sosiaalisia kontakteja, tavannut ystävällisiä ihmisiä, kokenut uusia asioita ja me-henkeä. Maailmani on avartunut, tullut vallan muuta ajateltavaa kuin minä itse. Tämä on ollut kaikin tavoin virkistävää. Minulle on vahvistunut sanonta: Toiminta on taikasana. 9

10 Kaveri mukaan kulttuuria tai liikuntaa harrastamaan TAMPEREEN KAUPUNGIN KULTTUURI- JA LIIKUNTALUOTSIT Jos yksin lähteminen kulttuurin ja liikunnan pariin tuntuu tylsältä tai vaikealta, voit pyytää maksutta kaveriksi kulttuuri- ja liikuntaluotsia. Luotsit ovat Tampereen kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka lähtevät täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja avuksi esimerkiksi kävelylenkille, kaupungin kuntosalille tai museoon. Kulttuuri- ja liikuntaluotsit vetävät myös kävelyryhmiä eri puolilla kaupunkia sekä toimivat kuntoilukavereina omatoimisissa kuntosaliryhmissä. Ryhmät ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Nääshallin kuntosalissa on kertamaksu. Miten luotsin saa kaveriksi kulttuurikohteeseen? 1. Valitse, mihin kohteeseen ja milloin haluaisit mennä käymään. Luotsikohteina ovat mm. Tampereen taidemuseo, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Vapriikki, Työväenmuseo Werstas, Lenin-museo ja kesäisin Amurin työläismuseokortteli sekä Pääkirjasto Metso ja elokuvateatteri Arthouse Cinema Niagara. 2. Ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pilvi Tuomaiseen joko puhelimitse tai sähköpostitse tampere.fi Miten luotsin saa kaveriksi liikunnan pariin? 1. Valitse, mihin kohteeseen haluaisit mennä liikkumaan. Luotsikohteina ovat mm. Tampereen kaupungin kuntosalit ja puistokuntosalit. Voit myös pyytää luotsia kaveriksi esimerkiksi kävelylenkille. 2. Ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pilvi Tuomaiseen joko puhelimitse tai sähköpostitse 3. Sinulle etsitään vapaaehtoinen kaveriksi. 4. Tapaat luotsin valitsemassasi liikuntakohteessa etukäteen sovittuna aikana. Liikut yhdessä vapaaehtoisen kanssa. 3. Sinulle etsitään vapaaehtoinen kaveriksi. 4. Tapaat luotsin valitsemassasi kulttuurikohteessa etukäteen sovittuna aikana. Tutustut kohteeseen tai nautit esityksestä yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Taimilaisia kävi tutustumassa Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttelyyn Vapriikissa kulttuuriluotsi Meri Kaarnen kanssa 10

11 Mielen maisemia Tiina Vartiainen KUVA: TIINA VARTIAINEN Huhtikuun 9. päivä suuntasimme Kohtaamispaikka Toivosta kulttuuriretkelle Sara Hildénin taidemuseoon. Jo matkalla ihailimme tamperelaista arkkitehtuuria sekä katutaidetta, joskin graffitit herättivät mukaan lähteneessä kulttuuriväessä enemmän vihastusta kuin ihastusta. Aurinkoisen kevätkelin siivittäminä saavuimme perille aikataulussa. Mielen maisemia -niminen näyttely oli koonnut teoksia yhdeksältä suomalaistaiteilijalta: Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Mauno Harman, Minnan, Marja-Leenan ja Timon takana Kimmo Kaivannon teos. Reino Hietanen, Kimmo Kaivanto, Ahti Lavonen, Aarno Salosmaa, Jaakko Sievänen sekä Kain Tapper. Näyttelyssä tarkasteltiin tapoja, joilla mielikuvat, muistot ja tunnelmat siirtyvät teokseen. Jokainen taiteilija valikoi sekä tietoisesti että tiedostamattomasti, mitkä muistikuvat päätyvät teokseen ja miten ne siinä näyttäytyvät. Tämän jälkeen katsoja näkee ja tulkitsee teokset omista lähtökohdistaan. Näyttelyn teokset olivat pääasiassa ei-esittäviä, mikä synnytti Taimin kulttuuriretkeläisissä mielipide-eroja. Osa piti siitä, että teokset olivat haastavia ja pakottivat miettimään teoksen lähtökohtia. Joskus teoksen nimi ja tarina avasivat teosta ja sen syntyä paremmin käsiteltäväksi. Kiitosta sai myös pintastruktuuri, jota erityisesti taiteilija Ahti Lavonen oli teoksissaan upeasti hyödyntänyt. Mauno Hartmanin purettujen rakennusten vanhoista hirsistä tehdyt Kulttuuriretkeläiset kävelivät taidenäyttelyyn aurinkoisessa säässä. rakennelmat herättivät mielenkiinnon niin suuruudellaan kuin mielenkiintoisten muotojensa puolesta. Kulttuuriretken jälkeen tehdyn minigallupin mukaan Taimin kulttuuriretkeläiset pitivät kaikkein merkittävimpinä Kimmo Kaivannon ja Kain Tapperin teoksia. Molempien taiteilijoiden teoksista huokui suomalainen luonto, maisemallisuus ja luontoelämykset. Kimmo Kaivannon suuret ja näyttävät maalaukset veivät katsojat muun muassa lumiseen metsämaisemaan. Kain Tapperin puuveistokset erottuivat edukseen maalausvaltaisesta näyttelystä ja niiden hakattu, sahattu, veistetty, hiottu ja patinoitu pinta toi esiin puun monia puolia. Näyttelykierroksen jälkeen kaipasimme hengenravinnon lisäksi vielä lisäravintoa, johon saimme avun taidemuseon Café Sarasta. Herkulliset leivoskahvit kruunasivat tämän mukavan ja antoisan kulttuuripäivän. Keväisen auringonpaisteen helliessä suuntasimme kohti päivän muita haasteita. 11 KUVA: SIRPA

12 AKTIIVIPASSI tuli käyttöön Tampereella MONEN VUODEN ODOTUKSEN JÄLKEEN Aila Dündar-Järvinen Syksyllä 2006 heräsi tamperelaisten valtuutettujen keskuudessa ajatus aktiivipassin ottamisesta käyttöön kaupungissa. Aktiivipassin saamisessa Tampereelle meni monta vuotta, mutta nyt se on vihdoin käytössä. Omalta osaltani kaupunginvaltuutettuna yritin edistää aktiivipassia valtuustoaloitteilla, joista viimeisimmän jätin syyskuussa 2013 valtuuston kokouksessa, sekä Kuule köyhää -kansalaistoiminnan kautta. Valtuustoaloitetta käsiteltiin valtuuston talousarviokokouksessa , ja virkamiesvastauksessa todettiin, että määrärahan kohdentaminen tarkentuu lautakunnan vuosisuunnitelman yhteydessä. Näin tapahtuikin, kun terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta päätti lopulta aktiivipassin käyttöönotosta Jo vuoden 2007 talousarviossa päätettiin, että joukkoliikenteen lippu-uudistuksen yhteydessä selvitetään vähävaraisille tarkoitetun alennuslipun, ns. aktiivipassin, käyttöönotto ja mahdollisuudet yhdistää se muihin TKL:n alennuslippuihin. Hanke on ollut esillä siis jo vuodesta 2007, mutta se ei ole toteutunut taloudellisista syistä. Käytännössä aktiivipassiasia ei vuosiin edennyt mihinkään suuntaan. Vuoden 2011 syksyllä valmistui selvitys, jonka mukaan alkuvaiheessa aktiivipassi voitaisiin myöntää suurimmassa syrjäytymisvaarassa eläville pitkään toimeentulotukea saaneille. Vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä sovittiin yksimielisesti, että toimeentulotukiasiakkaiden niin sanotun aktiivipassin valmistelua jatketaan siten, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2013 alussa. Tähän aikatauluun ei ihan päästy. Vuonna 2014 Tampereen kaupungin köyhyystyöryhmä esitti köyhyysohjelmassaan yhtenä toimenpide-ehdotuksenaan, että Tampereella toteutetaan pilottihanke aktiivipassin kokeilemiseksi. Köyhyysohjelmassa olevien toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen myönnettiin euron määräraha, joka käytetään nyt kokonaisuudessaan aktiivipassiin. Useat kaupungit Suomessa ovat selvittäneet aktiivipassin käyttöönottoa. Sillä tarkoitetaan alennuskorttia, jonka kaupunki voi myöntää pitkään toimeentulotukea saaneille. Aktiivipassi on käytössä jo monessa Keski-Euroopan maassa, esim. Saksassa ja Itävallassa. Se perustuu ajatukseen, että matala tulotaso ei saa olla esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle, 12

13 aktiiviselle elämälle ja itsestä huolehtimiselle. Liikenteen ja liikunnan ohella se koskee useissa maissa myös terveys- ja kulttuuripalveluja. Tällöin puhutaan aktiivi- ja kulttuuripassista. Tyyne Hakkaraisen köyhyysselvitys valmistui vuonna Se sai alkunsa valtuutettujen Aila Dündar-Järvisen ja Jari Heinosen valtuustoaloitteesta, jossa esitettiin, että Tampereen kaupungin tulee tehdä selvitys kaupunkiköyhyydestä ja luoda köyhyyden vastainen toimintamalli. Tampereella marssittiin köyhien oikeuksien puolesta, ja keskustorille kokoontunut Kuule köyhää -päivän kansalaiskokous teki kansalaisaloitteen Tampereen kaupungille aktiivipassin käyttöönotosta. Suomessa on köyhää ihmistä. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka ansaitsevat alle 60 % väestön mediaanitulosta. Suomalaisista 13 % oli pienituloisia vuonna Pienituloisia ovat henkilöt, joiden tulot yhden hengen kotitaloudessa ovat alle euroa vuodessa, noin euroa kuukaudessa. Köyhien määrä on Tampereella kaksinkertaistunut vuodesta 2000, ja heitä on tällä hetkellä noin Pienituloisten osuus (köyhyysaste) koko väestöstä on Tampereella n. 20%. Työttömyys on Tampereella ollut pitkään korkea, noin %. Kaupunkiympäristö on pienituloisille haasteellinen asuinpaikka: asumis- ja elinkustannukset ovat korkeat, liikkuminen on hankalaa ja kallista. Kuitenkin myös pienituloisten on kyettävä liikkumaan. Palvelut eivät ole asuinpaikan vieressä, kulttuuritarjonta, ystävät, harrastukset jne. ovat usein toisessa kaupunginosassa tai keskustassa. Lippujen hinnat rajoittavat monien mahdollisuuksia osallistua, käyttää palveluja, harrastaa ja tavata muita ihmisiä. Aktiivipassin periaatteet Voit hakea aktiivipassia lähtien näin: toimeentulotukianomuksen yhteydessä TAI lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen osoitteella Tampereen kaupunki, Toimeentulotuen palvelut / Toimeentulotuen yksikkö, Hatanpäänkatu 3 F, Tampere TAI jättämällä hakemuksen Sarviksen postilaatikkoon osoitteessa Hatanpäänkatu 3 F. - Aktiivipassin saat, jos olet saanut yhtäjaksoisesti toimeentulotukea vähintään 10 kuukautta 12 kuukauden aikana. - Aktiivipassi ladataan Tampereen joukkoliikenteen matkakorttiin. Aktiivipassi toimii kuten normaali matkakortille ladattu arvolippu. Se ladataan henkilökohtaiselle matkakortille. - Arvolipun saa kaksi kertaa vuodessa. Aktiivipassi on Tampereen kaupungin myöntämä 50 euron arvoinen arvolippu, josta itse maksat 5 euron omavastuuosuuden kummallakin kerralla. Omavastuuosuuteen ei saa toimeentulotukea. - Aktiivipassilla voit maksaa bussimatkoja Tampereen seudun joukkoliikenteessä vyöhykkeellä 1 (Tampere, Pirkkala, Vatialan alue, Kangasala, Pitkäniemen alue Nokialla, Sääksjärven alue Lempäälässä ja Siivikkala Ylöjärvellä). - Aktiivipassilla voit myös maksaa käyntisi Tampereen kaupungin uimahalleissa (Tampereen uintikeskus, Tesoman uimahalli, Hervannan uimahalli ja Pyynikin uimahalli) ja kuntosaleilla ( Nääshalli, Hervannan vapaa-aikakeskus ja Hervannan jäähalli). - Museokeskus Vapriikkiin, Tampereen Taidemuseoon ja Sara Hildénin taidemuseoon pääset ilmaiseksi, kun kerrot kassalla olevasi aktiivipassin haltija. - Aktiivipassi on haettavissa asti. 13

14 TELEVISION orja Se pimeni. Teevee. Toosa. On ilta. Oscarit jaetaan. Asut, palkitut elokuvat. En näe niitä. Olen itseni varassa kuin kirppu yhden hiuksen varassa. KorjaajaApu viettää vapaata. Hän istuu sohvalla ja tuijottaa omaa televisiotaan. Onnettomuudet tapahtuvat illalla. Aina. Istun tosiasian edessä. Se on Riippuvuus. Olen koukussa koneeseen. Katson toosaa kuin maailmaa jossa en ole enää mukana. Koneeton koti on hiljainen, outo vaikenemisen kuoppa. Räpsytän. Painan jokaista nappia. Ei mitään. Kanavia ei ole löydettävissä, lukee ruudussa. Sama kuin minulle sanottaisiin. Et ole olemassa. Sinut on poistettu. Olet kanavaton. Toosa on peilini. Se ei vaadi, ei kysy, ei arvostele. Toosa antaa. Suren kuin ystävää surraan. Muistellaan. Yhteisiä itkuja ja nauruja. Menen nukkumaan. Yritän unohtaa toosan, jokaisen koneen. Yritän vaipua riippumattomuuden tilaan. Olkoot koneet. Olkoon kaikki. Luen kirjoja, kuuntelen radiota. En tarvitse televisiota. Kun uni lähestyy, olen jo melkein asian reunalla. Siinä missä vapaus kuiskahtaa. Rauha on lepoa. Lepo rauhaa. Et tarvitse toosaa, et tarvitse tarvitsevuutta. Aamulla sama veisu jatkuu. Ponkaisen silmät rähmässä teeveen eteen. Auki. Odotus. Kädet vapisevat, rutiinit huutavat, autius ei ole vain autiolle hiekkarannalle menoa, niin kuin iskelmässä lauletaan, vaan autius loistaa kuvaruudusta suoraan minuun. Kanavia ei ole löydettävissä. Lause ei jätä minua, ei toosaa. Se virnuilee. Tämä on selvitettävä. On mentävä ongelman ytimeen. Kunpa olisi joku. Hän, joka soittaisi tarvittavan puhelun, löytäisi oikean ihmisen, oikean kanavan. Korjaajakanavan. Mutta ketään ei ole. Minä olen. Tärisen puhelimen ääreen. Otan sen käteeni, katson vanhentuneesta puhelinluettelosta taloyhtiön numeron. Numero ei ole enää käytettävissä. Olen vastatuulessa. Vastustajat ovat liikkeellä. Vaikeus on päiväni nimi. Netti aukenee, netti tottelee vapinaani. Oikea numero. Hallelujaa. Nuori nainen vastaa. Nuorella naisella on maailman kärsivällisyys, hän taputtaa linjoja pitkin päätäni rauhoittavasti. Tässä tilanteessa hän on viisas vanhus ja minä tietämättömyydestä rähmälläni maassa. Hän opastaa. Liittymän haltija vastaanottaa puheluni viidentoista minuutin kuluttua. Asia etenee. Todellakaan en ole enää näkymätön, huomaamattomuudessani vaikeasti ymmärrettävä, vaan minut ymmärretään, ongelmani ymmärretään. Korjaaja tulee. Hän hakee tietokeskusta. Vintistä, koska siellä ne yleensä ovat. Ei ole tässä talossa. Mies poukkoilee. Hänellä on kiire. Hän on työläinen ja hänellä on kiire. Tehdä, tuottaa, järjestää. Minä ravaan jäljessä. Vahdin. Ettei työtä jätetä kesken, ettei hän kyllästy, anna periksi, luovuta. Ei hän, hän tekee, suorittaa tehtävänsä loppuun. Vika ei ollut minun. Vika ei ollut teeveen. Vika purjehti näkymättömyydestä linjoihin ja aiheutti vian. Helpotus lentää päittemme yllä. Kukaan ei ole syyllinen, ketään ei tarvitse syyttää. Tietoverkot nyt ovat tällaisia, sanoo korjaaja. Palaan sohvaan. Istun ja ajatukset ryntäilevät otsani takana. Miksi. Nythän asia ratkesi. Kuitenkaan suuremmat ongelmat eivät ole verrattavissa omaani. Olenko tällainen. Olenko todella tällainen. Riitta Penttinen 14

15 Gallup Mikä on parasta kesämusaa? HAASTATTELU JA KUVAT: RITVA MERINEN Teija: Auroran reggae-musiikki ja suomalainen rap-musiikki tietenkin, oikein positiivinen suomiräppi! Kesään kuuluu myös se pakollinen kesähittibiisi. Tommi: Ruotsalaiset klassikot ovat minun kesämusaa, esim. Sommartiden. Joskus se oli Vielä on kesää jäljellä. Ja tietenkin, juuri nyt: Tästä kesä voi alkaa Niko: Aurinkoisella säällä kesällä laitetaan autostereoihin iloista, perinteistä rock`n rollia, semmoista hyväntuulista. Sään mukaan se menee, mikä milloinkin maistuu. Huonommalla ilmalla voikin enempi syventyä sanoihin. Eeva: Kesämusiikkia on parhaimmillaan Popedan Pitkä kuuma kesä. Ansku: Valvomo: Mikä kesä! Smurffit! Kesäbiisejä on miljoona. Skillet-biisi kuuluu kesään ja Fools Gardenin Lemon Tree tietenkin ja Bon Jovi. 15

16 Virkistäydy luonnossa kesällä omatoimisesti Tomi Suomalainen ja Ritva Merinen Olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että täällä Tampereen alueella on mahdollista lähteä helposti kävelemään luonnossa omatoimisesti hienoissa maisemissa. Luonto on lähellä, keskustankin alueella luontoon pääsee kävellen viidessä minuutissa esimerkiksi Pyynikin tai Kaupin metsään. Luonto virkistää mieltä ja kehoa. Luonnossa voit myös löytää itsestäsi uusia puolia. Metsässä kävellessä kohennat kuntoasi huomaamatta nauttien samalla hiljaisuudesta, luonnon äänistä, tuoksuista ja erilaisista tuntemuksista koskettelemalla luontoa, esimerkiksi puita, lehtiä ja varpuja. Tässä esittelemme kaksi tamperelaista kohdetta, joihin pääsee lähelle linja-autolla. Suolijärven lenkki Hervannassa Lähtö Suolijärven uimarannalta. BUSSIPYSÄKIT: Lähimmäksi Suolijärven luontopolkua pääsee linjalla 30. Pysäkki on Suolijärven uimarannan kohdalla. Suolijärven luontopolku on n. 4,5 km pitkä ja maasto on suhteellisen vaihtelevaa, jalassa kannattaa olla kunnon kengät eikä hyttysiä kannata säikähtää! Luontopolun rastit on merkitty valkoisin tolpin, joissa on numerointi. Suolijärven luontopolku Hervannassa kulkee nykyisin kokonaisuudessaan järven rantaa pitkin. Polun rasteilla tutuksi tulevat monenlaiset kasvit. Paikoin Suolijärven maisemaa värittävät jyrkät kallioseinämät sekä massiiviset siirtolohkareet. Polku on yhteydessä myös Hervantajärven luontopolkuun. Suolijärven lenkille löytyy myös kartta Tampereen kaupungin nettisivuilta: Suolijarvi.pdf 16

17 Niihaman ulkoilumaja Helpoiten Niihaman lenkille pääset menemällä linja-autolla Taysin eteen, josta kävelet Kaupin urheilupuistoon. Kaupin urheilupuistosta lähtee opastettu reitti Niihaman ulkoilumajalle. Matka on noin 4 km suuntaansa. Maasto on helppokulkuista ja sinne menee selkeä polku. Niihaman ulkoilumajalla on mahdollista grillata makkaraa ja jos ei ole omia puita mukana, puut voi ostaa majalta pientä maksua vastaan. Jos innostutut jatkamaan lenkkiä tai käytössäsi on oma auto, jolloin voit ajaa Niihaman ulkoilumajalle, löytyy alueelta myös Niihaman luontopolku. Niihaman luontopolku alkaa Niihamajärven rannan ulkoilumajalta ja kiertää Soukonvuoren kautta takaisin ulkoilumajalle. Pituutta polulle kertyy reilut 3 kilometriä ja rasteja sen varrelta löytyy 10. Oppaita ja lisätietoja saat: Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B Avoinna arkisin klo p Ympäristötietokeskus Moreenia Satakunnankatu 13 B, 3. krs Avoinna ti klo sekä ke-to ja nettisivuilta: Reitillä näet kaunista koivikkoa, soistunutta rantaa, tuoretta ja kuivaa kangasmetsää sekä rehevää lehtokorpea. Paikoin polun kosteimmilla alueilla on pitkospuita kulkua helpottamaan. Kumisaappat ovat silti tälle luontopolulle hyvä varustus mukaan otettavaksi. Puihin maalatut punaiset kolmiot auttavat reitin löytämisessä ja polun varren rastit on merkattu maastoon numeroiduilla paaluilla. 17

18 T U U L I S P Ä Ä is back! Johanna Ania Tuulispään elämässä on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Hän on kirjoittanut tämänkin lehden sivuilla jatkavansa uteliaana kohti uusia elämän seikkailuja mutta myös jättänyt jäähyväiset teille, joihin hän tutustui Ruusan kahvilassa, vertaisryhmissä ja olkkarissa. Mutta tämän kirjoituksen otsikko Tuulispää is back ei ainoastaan jatka siitä, mihin hän edellisessä kirjoituksessaan jäi, vaan johdattaa lukijat siihen Tuulispään arkeen, jota hän niin kovasti kaipasi kaikki ne vuodet, jotka hän sairasti. Siellä, mistä Tuulispää tulee, on aina arvostettu työntekoa ja työteliäisyyttä. Työ on ollut mitta, jota ihmisestä on käytetty. Sairastuttuaan Tuulispää koki menettäneensä arvonsa ihmisenä, työtä tekevänä ja ahkerana yksilönä. Pieni puuhastelu ja arjen askareet eivät pystyneet täyttämään Tuulispään elämässä sitä aukkoa, jonka työelämä oli ottanut ja myöhemmin muuttanut salakavalasti narkomaniaksi. Kun sitten tuli jälleen aika palata (siihen kovasti kaivattuun) työelämään, liittyi siihen Tuulispään mielessä hyvin ristiriitaisia tunteita: jaksanko, osaanko, voinko, kelpaanko Työelämään paluu tapahtui marraskuun 24. päivä Päivä, jonka Tuulispää tulee muistamaan koko lopun elämäänsä. Tuo päivä tulee edustamaan Tuulispään elämässä sitä hetkeä, kun hän alkoi taas uskoa itseensä. Hän jaksoi, hän osasi, hän voi, ja hän ennen kaikkea kelpasi. Hän tarttui uusiin työtehtäviin päättäväisenä, täynnä tarmoa; hän huomasi, että häntä arvostetaan ja hänen mielipiteitään kuunnellaan. Hän tajusi, etteivät hänen taitonsa ja tietonsa olleet kadonneet mihinkään, ja hän kykeni oppimaan ja omaksumaan uutta. Paluu työelämään on kuitenkin ollut 18

19 valinnan tekemistä työn ja vapaa-ajan välillä, niiden arvottamista omina ja toisistaan riippumattomina asioina. Tuulispää tekee vajaata työviikkoa (90 prosenttia täydestä työajasta), jotta aikaa jäisi myös rakkaille harrastuksille sekä ennen kaikkea työstä palautumiseen. Tämä työstä palautuminen on Tuulispäälle verraten uusi asia, sillä aikaisempi työelämä vei hänet täysin mennessään. Työelämästä palautuminen vei loppujen lopuksi lähes neljä vuotta täysin poissa työelämästä. Tässä aikaisemmassa työelämässään Tuulispää meni tuulispään lailla: kotoa töihin ja töistä kotiin. Työ oli hänen elämänsä sisältö, muuhun oli vuosien kuluessa yhä vähemmän aikaa. Tämä työstä palautuminen on, ja tulee varmasti aina olemaan, tasapainoilua mielenkiintoisten työtehtävien ja terveen itsekkyyden välillä. Joskus (tai käytännössä viitenä päivänä viikossa) on katsottava kelloon, laitettava tietokone kiinni ja todettava, että päivä on tullut työtuntien osalta täyteen. Se, mikä jäi tekemättä, ehtii odottaa huomiseen On aika lähteä harrastusten pariin tai moikkaamaan Erkkiä ja muita olkkariin. On kenties aika pistäytyä ystävän kanssa Hulluilla Päivillä tai elokuvissa. Tai vain olla möllöttää kotona. Joku saattaisi sanoa, etteivät ne työtunnit sinällään kerro mitään aktiivisuudesta tai työn tekemisen tehokkuudesta. Aivan totta. Mutta Tuulispään tapauksessa ne työn tekemiseen varatut työtunnit on rajoitettu jo työsopimuksessa sen vuoksi, että sille vapaaajallekin jäisi aikaa. Toki Tuulispään täytyy rehellisesti todeta, että helpommin sanottu kuin tehty On ollut päiviä, jolloin töissä on mennyt luvattua pidempään: töihin lähtiessä on ollut pimeää, töistä tullessa on ollut vielä pimeämpää. Tämän pimeyden väliin on mahtunut aamu- ja iltapala. Mutta tämän vuoksi Tuulispää pitääkin säntillisesti kirjaa työssäoloajoistaan. Työviikon päätteeksi hän laskee saldon: tuliko plussaa vai miinusta? Onneksi Tuulispäällä on hyvin aktiiviset vanhemmat, jotka soittelevat Tuulispäälle ja kyselevät töistä, harrastuksista, vapaa-ajasta. Oletko muistanut syödä? kuuluu usein puhelimen toisesta päästä. Erityisesti Tuulispään äiti on ottanut omaksi elämäntehtäväkseen pitää huolen siitä, ettei Tuulispää-tytär enää rasita itseään liiallisella työnteolla, että Tuulispää vain (joskus) on. Tuulispään isä puolestaan yllättää tytärtään lähettämillään herkkupaketeilla. Näissä paketeissa on suklaata sekä muita Tuulispään herkkuja, ja ne ovat aina yhtä mieleisiä yllätyksiä. Läpi tämän kirjoituksen Tuulispää on korostanut työn tekemisen ja tehokkuuden merkitystä omassa elämässään. Ehkä jo sana tuulispää kuvaa tätä, osaltaan Sen verran Tuulispää on kuitenkin oppinut omasta historiastaan, että oman itsen kuuntelu on edellytys hyvinvoinnille ja elämästä nauttimiselle. Olkoonkin, että hän aina aika ajoin unohtaa kaiken oppimansa ja säntää suin päin kohti uusia haasteita ja voimainkoitoksia. Mutta uskon, että Tuulispää on kuitenkin edes jollakin tavalla oppinut sairastumisestaan ja loppuunpalamisestaan: hän osaa ottaa iisisti ja vain olla möllöttää. Hän vain makaa sohvalla silmät kiinni ja kuuntelee tuulen huminaa nurkissa. Odottaa, että joku tekee voileivän ja lämmittää saunan. Noina hetkinä se ihmisen arvon mitta on aivan jotakin muuta kuin työn tekeminen ja työteliäisyys. Se on se elämästä ja hetkestä nauttimisen ilo - olkoon sitten laiturin nokassa räntäsateessa tai taivaan revontulia ihastellessa. Näinä hetkinä mieleen eivät muistu ne tekemättömät työt tai valvotut yöt. On vain tämä hetki, ja se on se arvoni mitta. 19

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Pelko Tänään menen ulos raikkaaseen ilmaan. Nukun päiväunet ensin. Taitan peiton reunat vartaloni alle. Laitan tyynyn vasemman korvani päälle. Kasvoille jätän pienen tirkistysaukon. Unessa näen suuren uroshirven. Sillä on valtavat mustat sarvet. Sen vartalo on kuvioitu pienillä samankokoisilla violeteilla tilkuilla. Juoksen hirven luokse. Se katsoo minua. En pelkää. Annukka Starck Jo poistui murheen ies kun mies komea sisään astui huulet heti kastui. Alkoi ilo ja onni tonni murhetta poistui toistui huulilla rakas oot paras. Koko yö halittiin lapsille nimet valittiin tehtiin rakkaudesta pesä olihan keskikesä. Villitilli 20

21 Loitsu Kuita Katseenvangitsijan toinen rinta paljaana. Silti pilvipuserossa vielä pullottaa. Timo Päivinen Anna paistaa aurinkoisen kultaisena kehräsenä lämpimänä sätehinä karkoita sade kavala pisarat pahat pihoiltamme vesivaltoina vierivi ukkonen urahtelevi ei helähdä heinänvarsi eikä varjot vavahtele ota pois veden valta nyt on kyllin vilvoteltu ota pois pahat pilvet pilvet ukkosen uhoovat anna heinän heilimöidä keveästi tuulen tiellä anna säteet kirkkahammat säteet auringon ihanan pois menis turhat vaivat selkäkivut selättävät tanssijalkakin kevenis vanha nuoreksi tulisi anna jo auringon paistaa korkealle taivaan laen siitä vaivaset virkoaisi hymy silmistä siristäisi kestäisi taas synkän syksyn syksyn pahan purevan Ilmatar ilmojen impi puhalla pois pohjoistuulet ehtisi etelän tuulet poutapilvet purjehtimaan Sanat ovat taidetta anna jo kesä ihana kesä kaunis kukkinensa niin en kuuna muuta pyytäis anelisi armoasi Maarit Aila Airaksinen 21

22 Taimin vuosi 2014 oli JOTAIN UUTTA ja PALJON VAKIINTUNUTTA Ritva Merinen Menneen vuoden 2014 tapahtumat ja vaikutukset on taas ylös kirjoitettu. Yhdistys toteuttaa osallisuutta, sosiaalisuutta ja vertaistukea tarjoavia toimintamuotoja. Näitä ovat vertaistukiryhmät, liikunnalliset ryhmät, kohtaamispaikkatoiminta, olohuonetoiminta, tapahtumat, retket, info- ja te lat sekä elokuvissakäynnit. Lisäksi yhdistys valvoo jäsentensä etuja ja toimittaa jäsenlehteä. Mielenterveysyhdistys Taimi ry laati yhdistyksen pitkän aikavälin strategian vuonna 2014 aikana. Strategia sisältää tavoitteet ja painopisteet vuosille Yhdistys tavoitti vuonna 2014 suuremman määrän kävijöitä kuin vuonna 2013, joten toiminnan kehittymisestä oikeaan suuntaan voidaan olla tyytyväisiä. Uutta toimintaa vuonna 2014 olivat tietokoneopastus, nuorten ryhmä vuotiaille, Kohtaamispaikka Toivon käynnistäminen, tunnelukko-ryhmä, jooga, mindfullness-kurssi, yksilövalmennukset, Iloa ihmissuhteista -kurssi, arvokävely, geokätköily ja futsal-ryhmä, sieniretki ja Ukkojen ehtoo -tapahtuma. Kaikkiin yhdistyksen järjestämiin ryhmiin (olohuonetoiminta ja kohtaamispaikkatoiminta mukaan laskettuna) osallistumiskertoja vuonna 2014 oli yhteensä Tapahtumat mukaan laskettuna osallistumiskertoja oli lähes (24979). Osallistumiskerrat nousivat 1782 kerralla vuodesta Kokonaisuudessaan ryhmiä kokoontui viikossa n. 50. Jäsenmäärä yhdistyksellä on jo pitkään ollut vähän yli tuhat, vuoden 2014 lopussa jäseniä oli Viime vuonna yhdistys joutui luopumaan yli kymmenen vuotta toiminnassa olleesta Ruusan Kahvilasta. Yhdistyksen hallitus päätti lopettaa Ruusan Kahvilan liiketoiminnan taloudellisesti kannattamattomana. Vertaisuus on yhdistyksen olennaisin toimintamuoto Vertaisryhmissä mielenterveyskuntoutujat osallistuvat toimintaan joko ryhmänohjaajana tai ryhmään osallistuvana. Ryhmässä yksilö voi kokea samaistuvansa muihin yhteisen mielenkiinnon kohteen tai kokemustaustan jakamisen kautta. Pitkäjännitteinen, säännöllisesti kokoontuva ryhmä tukee mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista hoidon rinnalla, lisää sosiaalisia suhteita, aktivoi ja kohottaa elämänlaatua. Ryhmänohjaaminen lisää yksilön mahdollisuutta ottaa vastuuta muista ihmisistä ja osallistua yleishyödylliseen ja tärkeään tekemiseen. Vertaisryhmien teemoja ovat mm. keskustelu, musiikki, taide ja käsityöt, kielet sekä kulttuuri. Keskusteluryhmissä aiheina ovat eri mielenterveyden häiriöt (kaksisuuntaisuus, päihde- ja muut riippuvuudet, masennus, äänien kuuleminen, ahdistuneisuus, paniikkihäiriöt tai sosiaalisten tilanteiden pelot). Ryhmän aiheet valikoituvat ohjaavien henkilöiden mielenkiinnon mukaan. Vertaisryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa tammi-toukokuun ja syys-joulukuun välisenä aikana. Kokonaisuudessaan ryhmät kokoontuivat 1507 kertaa vuonna Osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Vuonna 2014 järjestettiin vertaisohjaajille 3 koulutusta sekä virkistyspäivät keväällä ja vuoden lopussa. Syksyllä 2013 aloitettiin säännölliset kahvihetket ryhmänohjaajien kanssa joka toinen kuukausi ja tätä käytäntöä jatkettiin vuonna Vertaisohjaajille on tärkeää vaihtaa kokemuksia ja käydä läpi ryhmän ohjaamisessa esille tulleita asioita muiden ryhmänohjaajien sekä toiminnasta vastaavan työntekijän kanssa. Toiminnallisuus on tärkeää Keskustelu- ja kädentaitoryhmien lisäksi yhdistys järjestää toiminnallisia ryhmiä, jotka painottuvat fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Ryhmät ovat suunnattuja henkilöille, jotka hyötyvät liikunnallisesta aktiviteetista ja joiden voimavarat liittyvät kehollisuuteen. Ryhmissä tutustutaan erilaisiin lajeihin ja ympäristöihin sekä omaan itseen liikkujana. Ryhmiä olivat vuonna 2014: rentoutus, salibandy, sulkapallo, kuntosali, kuntonyrkkeily, jumppa ja venyttely, lentopallo, koripallo, futsal, jalkapallo ja jooga. 22

23 Shakkihetki Kohtaamispaikka Toivossa. Ryhmien kokonaisuudesta ja ohjaamisesta vastasi jäsentoiminnan ohjaaja. Jäsentoiminnan ohjaaja tukee toimintaan osallistumista yksilöllisen tuen keinoin. Yhdistyksen jäsenet tarvitsevat erityistä tukea toimintaan lähtemisessä, ryhmässä olemisessa ja esim. sääntöjen noudattamisessa. Ryhmien tarkoituksena on madaltaa mielenterveyskuntoutujan kynnystä osallistua muiden toimijoiden tarjoamaan liikuntatarjontaan sekä tarjota paikka ja yhteisö, jossa liikunnallisin keinoin löydetään ja lisätään yksilön omia voimavaroja. Niin fyysinen kuin psyykkinenkin kunto paranee ko. ryhmien myötä. Ryhmätoiminta järjestettiin pääosin yhdistyksen ulkopuolisissa tiloissa, joita on vuokrattu Tampereen kaupungilta ja yksityiseltä sektorilta. Toiminnalliset ryhmät kokoontuivat tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä n. 10 kertaa viikossa. Kesäkuukausina ryhmässä liikuttiin 8 kertaa viikossa. Yhteensä ryhmät kokoontuivat vuoden 2014 aikana 398 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Jäsenkahvila ja olohuonetoiminta ovat jäsenlähtöistä toimintaa Jäsenkahvilatoimintaa järjestettiin vuonna 2014 tammi-toukokuun välisenä aikana kaksi kertaa viikossa yhdistyksen omistaman Ruusan Kahvilan tiloissa. Jäsenkahvilan vastuuhenkilöinä olivat kaksi yhdistyksen jäsentä, jotka saivat työstään myös palkkaa. Jäsenkahvila oli avoinna Ruusan Kahvilan sulkemisajan jälkeen eli klo välisen ajan. Jäsenkahvilassa järjestettiin ohjelmaa 4 iltana. Yhteensä jäsenkahvila oli avoinna 34 kertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 826 eli noin 24 henkilöä/ ilta. Jäsenkahvilatoiminta lopetettiin keväällä Ruusan Kahvilan lopettamisen myötä. Jäsenkahvilatoiminnan korvasi Kohtaamispaikkatoiminta, joka käynnistettiin syyskuun alussa. Olohuonetoiminta järjestettiin Ruusantalon alakerrassa olevassa erillisessä tilassa vuoden jokaisena päivänä, myös loma-aikoina ja juhlapyhinä. Olohuonetta pidettiin avoinna vertaisvalvojaperiaatteella. Olohuonetoiminta siirrettiin talon yläkertaan alakertaan toukokuussa tulleen remontin vuoksi. Olohuoneessa kokoonnuttiin vuoden 2014 aikana 226 kertaa, osallistumiskertoja oli yht Olohuoneen kävijät tilastoitiin syksystä alkaen osittain kohtaamispaikan kävijöiksi. Tämän vuoksi olohuoneen kävijämäärät hieman laskivat vuodesta 2013 (8779). Vertailtaessa olohuoneen kävijöitä edellisiin vuosiin on hyvä huomioida, että olohuonetoiminnaksi on syyskuusta 2014 alkaen kuulunut varsinaisesti vain viikonloput. Arkipäivisin olohuonetoiminta on kohtaamispaikan sisällä tapahtuvaa toimintaa. Uutena toimintamuotona Kohtaamispaikkatoiminta Kohtaamispaikkatoiminta aloitettiin syyskuun alussa Kohtaamispaikan käyttöön otettiin Ruusan Kahvilan käytössä olleet tilat. Kohtaamispaikan toiminta pitää sisällään avoimia ryhmiä ma-pe välisenä aikana sekä yhteisen kokoontumistilan. Kohtaamispaikka Toivo on avoinna kaikille. Toivoon voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista tai etukäteen suunnittelematta. Kohtaamispaikassa on luettavana päivän lehdet, käytössä yleisötietokoneet ja myynnissä edullisesti kahvia ja pientä purtavaa. Kohtaamispaikassa voi viettää aikaa tullessaan Taimin ryhmätoimintaan tai vain poiketa tapaamassa muita ihmisiä. Kohtaamispaikan toiminnasta vastaa kohtaamispaikkavastaava. Kohtaamispaikassa kokoonnuttiin 122 kertaa vuonna Kävijöitä Kohtaamispaikassa oli arkipäivinä yhteensä 3442 ja viikonloppuina 652. Osallistumiskertoja Kohtaamispaikassa oli siis vuoden 2014 aikana yhteensä Kohtaamispaikassa osallistui toimintaan syksyn 2014 aikana nimensä kirjaan merkinneiden perusteella yht. 105 eri henkilöä. Tapahtumia Tapahtumia yhdistyksellä oli vuonna 2014 yhteensä 41, joista retkiä oli 5: kesäretki Korkeasaareen, Seitsemisen vaellus, Sieniretki, Viisas elämä messut, teatteriretki Tampereelle ja Retki Turun Linnaan ja Turun joulutorille. Liikuntatapahtumissa Taimin joukkue oli mukana 8 kertaa. Näitä olivat futsal-turnaus, liikuntapäivä, 2 jalkapalloturnausta, Likkojen Lenkki, Naisten liikuntapäivä ja 2 MTKL:n järjestämää liikuntaturnausta. Yhdistys oli mukana järjestämässä Mielenkevennystä Tallipihalla -tapahtumaa kesäkuussa. Tapahtumat 23