kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 2/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 2/2015"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 25. vuosikerta Nro 2/2015

2 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo Olohuonetoiminta la-su klo Toimisto ja Kohtaamispaikka kiinni Olohuonetoimintaa tämän ajan joka päivä klo Kesän ryhmätoiminta omatoimisesti. Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Kohtaamispaikkavastaava Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantalo on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Taimi on Facebookissa! Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta! Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä.

3 kipunoita 2 / 2015 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere Päätoimittaja Marika Vartiainen puh Toimitussihteeri Ritva Merinen puh Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 3 / 2015 ilmestyy viikolla 34 Juttutarjoukset viimeistään mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Puheenjohtajalta: Varainhankinnan tärkeys 5 Vetoomus 6 Pääkirjoitus: Luottamuksesta 7 Taimissa tapahtuu: Tanssiryhmä / Taimin kesäretki 8 Aktiivinen Meri löysi kulttuuriluotsitoiminnan 10 Tampereen kaupungin kulttuuri- ja liikuntaluotsit 11 Mielen maisemia 12 Aktiivipassi tuli käyttöön Tampereella 14 Television orja 15 Gallup: Mikä on parasta kesämusaa? 16 Virkistäydy kesällä luonnossa omatoimisesti 18 Tuulispää is back! 20 Keskiaukealla 22 Taimin vuosikertomus Taimin lukupiirissä pohditaan kirjallisuutta 27 Yhdestä kirjasta löytää eri teemoja 28 Oikaisu / Taimissa tapahtuu: Minigolf-turnaus / Taimin kesäjuhla 30 Pieni hetki hyvään oloon 31 Emännät 32 Toisen maailmansodan päättymisestä 70 vuotta 34 Mikko Aaltonen ilahtuu auringonpaisteesta 35 Psykiatria- ja päihdekeskus aloittaa kesäkuussa 36 Ihmisyydestä 37 Taimissa tapahtuu: Sarjakuva / Taimin jäsenyys 38 Toimintakalenteri 39 Taimin tapahtumia: Open stage / Runebergin päivä Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja

4 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Varainhankinnan tärkeys Hyvät Kipunoita-lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Kevät on jo pitkällä tätä kirjoitettaessa. Paljon on taas mahtunut tapahtumia viime kuukausiin. Aloitetaan mukavista uutisista: Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta (TETOLA) päätti kokouksessaan yhdistysten toiminta-avustuksista. Taimi ry saa tänä vuonna saman summan kuin viime vuonna eli euroa. Tästä voimme olla hyvin tyytyväisiä ja kiitollisia huomioonottaen, että kaupungilla on paineita laskea yhdistysten avustuksia kaupungin huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Haluankin antaa tässä yhteydessä kiitokset virkamiehille ja lautakunnan jäsenille. Toiminta-avustus tulee tarpeeseen. Perinteinen kesäretkemme kohde päätettiin huhtikuun hallituksen kokouksessa. Ehdotuksia kesäretkikohteeksi tuli monia, mutta eniten jäsenistöltä tuli kannatusta Hämeenlinnasta. Teemme siis kesäretken Hämeenlinnaan lauantaina 22.8., siellä vietetään perjantaista sunnuntaihin Hämeen keskiaikamarkkinoita! Saamme mukavan tuulahduksen keskiajasta markkinoiden ja taistelunäytösten kera. Tässä vähän esimakua: Olet siirtynyt 1300-luvun Hämeeseen. Joka elokuu, Pärttylinpäivän tienoilla, Hämeen linnan muurien juurella järjestetään suuret markkinat. Sinne on tullut talonpoikia ja käsityöläisiä myymään tuotteitaan: villaa ja pellavaa, patoja ja ruukkuja, leipää, koreja, nahkaa kaikkea koruista aseisiin on tarjolla. On myös silmänkääntäjiä ja temppujentekijöitä, musikantteja puhaltamassa pilliin ja torveen ja monenlaista esiintyjää lantin toivossa. Markkinatori on avoinna koko päivän, myös Hämeen linnaan ja museoihin pääsee. Toivotaan, että sää suosii retkeämme. Tervetuloa joukolla mukaan! Lopuksi vielä asiaa varainhankinnasta: Yhdistyksemme kevätkokouksessa 25.3 julkistettiin vetoomus Ruusantalon säilyttämiseksi ja varainhankinnan käynnistämiseksi. Monet Taimin jäsenet ovat huolissaan Taimin tulevaisuudesta ja rahan riittävyydestä. Lukekaa kooste vetoomuksesta tästä lehdestä ja tulkaa allekirjoittamaan se käydessänne Ruusantalossa. Varainhankinta on nyt meille tärkeä ja ajankohtainen asia, joten päätin pitää Vaikuttajafoorumin jäsenistölle 22.4 juuri tästä aiheesta. Meitä oli runsas joukko taimilaisia ideoimassa varainhankintaa. Vaikuttajafoorumissa syntyneet ideat viedään hallituksen kokoukseen jatkokäsittelyä varten. Tarkoituksena on, että samasta aiheesta pidetään jatkofoorumi alkusyksystä. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kesän odotusta! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen Aila Dündar-Järvinen 4

5 VETOOMUS RUUSANTALON SÄILYTTÄMISEKSI JA VARAINKERUUN KÄYNNISTÄMISEKSI T aimin kevätkokouksessa esiteltiin jäsenistölle vetoomus Ruusantalon säilyttämiseksi ja varainkeruun käynnistämiseksi. Monet Taimin jäsenet ovat huolissaan Taimin tulevaisuudesta ja rahan riittävyydestä. Yhdistyksen toiminnalle aiheuttaa kustannuspaineita henkilöstökulujen lisäksi myös toimitilan kunto ja ylläpito. Tulevaisuudessa talo tarvitsee mm. ulkoverhoilun ja muita kunnossapitotoimia. Toimitilan kunto ja ylläpito vaikeuttaa yhdistyksen toimimista pitkällä aikavälillä nykyisissä tiloissa ja saattaa vaarantaa koko yhdistyksen toiminnan Ruusantalossa lähivuosina ellei lisärahoitusta saada. Toiminnanjohtaja on ilmoittanut Ray:lle, että yhdistys lupaa kevään aikana käydä keskustelua toimitilan käytöstä. Yhdistyksen strategiaa valmisteltaessa hallitus piti ja pitää edelleen omaa toimitilaa Ruusantalossa erittäin merkittävänä ja tärkeänä seikkana Taimin toiminnalle ja Taimi ry:n jäsenille. Taimin jäsenet eivät ole valmiita luopumaan talosta missään olosuhteessa. Näin todettiin myös yksimielisesti jäsenistön Vaikuttajafoorumissa Yhdistyksen puheenjohtaja käynnisti tammikuussa 2015 hallituksen varainhankinta- työpajan varainkeruun vauhdittamiseksi. Jäsenet pelkäävät, että RAY:n linjaus saattaa johtaa siihen, että tulevaisuudessa Ruusantalosta voidaan rahan loppuessa joutua luopumaan. Taimi ry on hakenut useana vuonna Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta myös Ruusantalon peruskorjausmenoihin. Tätä rahoitusta ei ole saatu. Jäsenistö on esittänyt hallitukselle voimakkaan huolensa kohtaamispaikkatoiminnan jatkumisen puolesta ja tässä toiminnassa työskentelevän työntekijän puolesta ja hallitus on yhtynyt tähän huoleen. Raha-automaattiyhdistys ei myöntänyt tälle vuodelle rahallista avustusta työntekijän palkkaamiseksi kohtaamispaikkatoimintaan vaan toteaa, että kohtaamispaikkatoimintaa voisi hoitaa vapaaehtoistoiminnan kautta. Vetoomuksen allekirjoittaneet Taimi ry:n jäsenet haluavat, että yhdistys toiminnanjohtajan johdolla käynnistää välittömästi mittavat varainkeruutoimet Ruusantalon omistuksen ja kunnossapidon turvaamiseksi ja kohtaamispaikkatoiminnan säilyttämiseksi. Hyvä Taimin jäsen tai tukija, käy allekirjoittamassa vetoomus Ruusantalossa! Kiitos. Alkuperäisestä vetoomuksesta koosteen teki hallituksen puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen 5

6 Pääkirjoitus Marika Vartiainen Luottamuksesta Eduskuntavaalien yhteydessä on julkisessa keskustelussa puhuttu paljon luottamuksesta. Monet pitkäaikaiset edustajat joutuivat luopumaan kansan luottamuspaikasta ja uudet edustajat saivat mahdollisuuden todistaa luottamuksensa. Henkilökohtaisella tasolla näkyivät myös pettymykset, kun kansa ei enää katsonutkaan luottamuksen arvoiseksi. Luottamus ansaitaan. Käyttäytymisen luottamuksen arvoisesti ajatellaan lisäävän luottamusta. Puhutaan myös luottamuksen menetyksestä. Silloin usein tarkoitetaan, että usko johonkin henkilöön tai asiaan on horjumassa. Näin voi käydä, jos jokin henkilö tai instituutio toimii toisin, kuin me olisimme ajatelleet. Wikipedian mukaan luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Ihmisten välinen luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos ihminen epäilee toisen moraalia ja aikeita, luottamusta ei synny. Luottamuksen edellytyksiä ovat hyvien aikeiden lisäksi osaaminen (kompetenssi) ja riski. Luottamus on ennen kaikkea tunne, jonka kohdistamme ihmiseen, johon luotamme. Luotettavuus sen sijaan riippuu omasta käyttäytymisestämme. Muut arvioivat miten luotettavasti käyttäydymme. Lyhin tie luottamukseen on käyttäytyä luotettavasti ja olla luottamuksen arvoinen. Luottavaisuus on ominaisuus, johon vaikuttaa sekä persoonallisuus että kasvuympäristö. Toiset luottavat helpommin kuin toiset. Yhteistyö edellyttää luottamusta yhteisön jäsenten kesken. Luottamuksen syntymiseksi tarvitaan toisaalta viestien aitoutta ja toisaalta niiden vastaanottamista ja hyväksymistä. Aidon viestinnän lisäksi luottamusta herättää kyky kuunnella, mitä toisella on sanottavana. Kuuntelun pitäisi olla aktiivista eli kuuntelijan pitäisi kertoa, mitä kuuli ja ymmärsi. Viestin hyväksyminen on täysin eri asia kuin samaa mieltä oleminen. Samanaikaisesti voi ymmärtää toisen näkökulman ja olla asiasta eri mieltä. Hyvään kuuntelutaitoon kuuluu myös vastustuksen hyväksyminen. Kun esimies hyväksyy vastustuksen, alaiset voivat luottaa häneen, ja edellytykset yhteistyölle ovat olemassa. (Työturvallisuuskeskus) Luottamus työyhteisössä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan näkyy siinä, että jokainen yrittää parhaansa, ja jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti hänen odotustensa mukaan. Toimivassa työyhteisössä kaikki ovat ihmisinä ja yksilöinä tasa-arvoisia. Jokainen haluaa olla luottamuksen arvoinen ja myös toimii yhteisössä sen mukaan. Kun työpaikalla vallitsee luottamus, kaikilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Ihmiset keskustelevat avoimesti vaikeistakin asioista, kuuntelevat toisiaan ja ottavat toisensa huomioon. Kaikkien työyhteisön jäsenten välillä vallitsee keskinäinen arvostus. (Työelämä 2020-hanke) Luottamus on tunne samalla tavoin kuin esim. kateus. Mistä tahansa voi periaatteessa olla kateellinen. Toiselle vaatteista, toiselle älystä, toiselle ystävistä ja toiselle vaan käsityksestä, että hänen elämänsä on mielenkiintoisempaa kuin omani. Kateus on myös hyvä tunne. Se pistää meitä pyristelemään eteenpäin kohti omia tavoitteitamme. Kateutta kannattaa kuunnella rauhassa ja antaa sen kertoa meille kerrottavansa. Selvittämällä minkä vuoksi jokin asia tai ihminen herättää meissä kateutta, pääsemme lähemmäs omanlaistamme elämää ja hyvinvointiamme. Kateuden edessä tarvitsemme myös hyväksyntää ja näkemystä siitä, mitkä asiat meillä todellisuudessa ovat hyvin. Kiitollisuus syntyy lopulta, mikäli niin haluaa. Luottaminen on valintakysymys. Voi uskoa ja luottaa, että kaikki ihmiset pyrkivät hyvään. Voi luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Voi myös olla luottamatta muihin ihmisiin, huolimatta siitä miten he toimivat. Voi olla epäileväinen yhteiskuntaa ja sen päättäjiä kohtaan, huolimatta siitä minkälaisia päätöksiä he tekevät tai missä asioissa he ovat mukana. Voi luottaa, että toinen ihminen on luottamuksen arvoinen tai sitten voi epäillä muiden ihmisten valintoja ja tekemisiä. Voimme valita miten asioihin asennoidumme, mitä odotamme muilta ihmisiltä. Luottamus perustuu uskomuksiin, arvoihin ja valintoihin. Emme voi kaikilta osin vaikuttaa siihen miten muut meistä ajattelevat. Tärkeintä on, että pyrimme hyvään ja luotamme siihen, että mahdollisimman moni muukin pyrkii. Aurinkoista kesää ja luottamusta tulevaan toivottaen, Marika Vartiainen 6

7 Taimissa tapahtuu Tanssikurssi Taimilaisille Kurssilla aloitamme ihan alkeista, käydään teoriassa läpi eri rytmejä sitten käytännön harjoitusta. Ensimmäinen (teoria)tunti pidetään ke 27.5 klo.15.00, paikkana Ruusantalon Rauha-tila Käytäntö Ratinassa, sali 3, ma 8.6 klo 12 Teoria Ruusantalon Rauha-tila ti 9.6 klo 15 Käytäntö Ratinassa, Sali 3, pe 12.6 klo 12 Teoria Ruusantalon Rauha-tila ti 16.6 klo 15 Käytäntö Ratina, Sali 3, ke 17.6 klo 12 Kuudennella kerralla kurssilla pääsee jo hyvinkin tanssin saloihin, ja saa itsevarmuutta lähteä vaikkapa juhannustansseihin. Kurssin loputtua on mahdollista lähteä omakustanteisesti yhdessä lavatansseihin Viikinsaareen. Ohjaajana Tuula Kaunisto Ilmoittautuminen Tomi Suomalainen, puh Taimin kesäretki Hämeenlinnaan keskiajan markkinoille lauantaina Matkan hinta on jäsenille 25. Maksu sisältää matkat, ruokailun ja sisäänpääsyn markkinoille. Viimeinen ilmoittautumispäivä sekä maksupäivä Ilmoittautumiset Taimin toimistoon puh (myös tekstiviestit) tai Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-aineallergiasi ja puhelinnumerosi. Matkaohjelma Lähtö Taimin edestä, Koulukatu 11, klo Syömään noin klo Lähtö Markkinoille klo Markkinoilla taistelunäytös klo Omaa aikaa Lähtö Tampereelle klo Tampereella n KUVA: PIIA NIEMI

8 Aktiivinen MERI löysi kulttuuriluotsitoiminnan Ritva Merinen Meri Kaarne on tuttu Taimista. Hän kertookin olevansa luultavasti yksi Taimin pitkäaikaisimmista jäsenistä. - Ensimmäisiä kertoja kävin Taimissa, kun se toimi Domuksella yhdessä huoneessa kahden vapaaehtoisen voimin. Siitä taitaa olla parikymmentä vuotta. Silloin olin itse ihan loppu ja huonossa kunnossa. - Olen onnekas, koska olen saanut hyvää hoitoa uupumukseeni ja muihinkin ongelmiini ja mielestäni kuntoutunut täysin. Sairaimmillani tarvitsin kaiken tahdonvoimani huutaakseni apua ammatti-ihmisiltä. Tulin kuulluksi ja minua autettiin. Paradoksi on se, että kun sain työeläkepäätöksen käteen, olin hyvän hoidon ansiosta parhaassa kunnossa ikinä. Meri löysi eläkkeellä itsestään paljon voimavaroja. - Eläkkeellä ollessani olen tehnyt kaikkea sitä, mitä en työssä ollessani jaksanut. Olenkin sitä mieltä, että olen hyödyttänyt yhteiskuntaa huomattavasti enemmän vapaaehtoistöissä. Tärkeimpiä asioita elämässäni ei voi mitata rahassa. Toivon syvästi, että olen levittänyt ympäristööni enemmän hyvin- kuin pahoinvointia. Mistä sitä tekemistä on löytynyt? Meri sanoo saaneensa ideoita muilta ihmisiltä, joiden kanssa on hän on perustanut pari kirjallisuuspiiriä, kulttuurikerhoja, naisten ryhmiä jne. - Saatiinpa aikaan aktiivisesti ja luovasti toimiva Kurun mielenterveysyhdistyskin, jonka puheenjohtajana sain olla muutaman vuoden. Jäseniä oli parhaimmillaan lähes 70, kun koko kunnan asukasluku oli noin EU:n ruoka-apuakin jaettiin useita kertoja. Meri Kaarne tykkää kovasti kulttuuriluotsaamisesta Taimissa Meri toimi aktiivisesti kymmenisen vuotta sitten. - Meillä oli luovaa ilmaisua ja monenlaista liikuntaa, filosofian keskustelukerhoa, Kunnossa Kaiken Ikää - projekteja, musiikkiryhmiä, Tiibetiläisiä riittejä jne. jne. Erityisen 8

9 lämmöllä muistan liikunnasta vastaavan Ainon, joka paneutui sydämellään kaikkeen mitä teki ja tartutti innostuksensa meihin kaikkiin. Häneltä opin asennetta! Kulttuuriluotsina löytyi uusi aluevaltaus Meriltä oli juuri päättynyt vapaaehtoistyö Pappilanpuiston palvelukeskuksen kulttuurikerhon vetäjänä. Sitten yksi hänen tuttunsa kertoi, että Tampereen kaupunki kehitteli ihan uutta kulttuuriin liittyvää toimintaa. Hän oli sitä mieltä, että se voisi sopia Merille. - Menin ensimmäiseen tapaamiseen epäluuloisin mielin. Sanoin heti aluksi, että museot ovat mielestäni niin pölyisiä paikkoja, etteivät ne ole juuri kiinnostaneet. Totesin kuitenkin, että toivon olevani väärässä. Ja nyt voin sanoa, että oli mukava, kun olin niin kamalan väärässä. Kulttuuriluotsi lähtee maksutta täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi esim. kävelylenkille, kaupungin kuntosalille, kirjastoon ja museoihin sekä Arthouse Cinema Niagaran elokuviin. Viimeisimpänä ovat tulleet mukaan Tampere Filharmonian konsertit. Luotsin seurassa pääset maksutta tutustumaan museoihin. Meri kertoo, että luotsit voivat itse valita, mihin suuntautuvat. Osa heistä tekee kulissien takaista työtä Tampereen kaupungin valokuva-arkistossa valokuvia arkistoiden. Ensimmäisen julkisen näyttelyn he pystyttivät Amurin työläismuseoon, ja toinen on tulossa Pappilanpuiston palvelukeskukseen lähiaikoina. - Osa käy Ruskossa auttamassa tekstiilien taltiointiin liittyvässä ompelutyössä, ja näyttää siltä, että tehtäväalueet lisääntyvät, Meri toteaa. Luotsitoiminta on avartanut omaakin maailmaa Koulutuksessa tuleville luotsilaisille kerrottiin ensin tarkemmin, mistä on kysymys: palkattomasta vapaaehtoistyöstä kulttuurin parissa Tampereen kaupungissa. - Jyväskylässä kulttuuriluotsitoiminta oli käynnistynyt jo muutamia vuosia aikaisemmin, ja siitä saadut kokemukset olivat jonkinlaisena lähtökohtana. Sitten kartoitettiin kurssilaisten odotuksia ja toiveita, Meri listaa ja jatkaa: - Kävimme kaikissa Tampereen museoissa ja perehdyimme niihin oppaan johdolla. Alusta saakka olemme saaneet kutsun kaikkiin Tampereen museoiden näyttelyiden avajaisiin, joten tiedämme, mitä taide- ja museomaailmassa tapahtuu. - Säännöllisesti ja monta kertaa kuukaudessa kokoonnumme koulutusja teema- sekä ideointitilaisuuksiin. Siellä vaihdetaan myös kuulumisia ja kokemuksia luotsauksista. Kulttuuriluotseja on motivoitu myös siten, että he ovat päässeet tutustumaan sellaisiin paikkoihin, joihin tavallisilta ihmisiltä on pääsy kielletty, kuten Ruskossa olevaan taide-, tekstiili-, puu- ja metallikonservointiyksikköön, Tampereen runsaisiin jälkipolville taltioituihin esineisiin ja niiden säilytystiloihin. Viime kesänä he olivat päivän matkalla Mäntässä, taideviikoilla ja Göstassa. - Jopa kankaan painantaa olemme harjoitelleet, Meri sanoo. - Koulutus on siis mitä monipuolisinta ja samalla innostavaa, jopa voi liioittelematta todeta: yleissivistävää. Tästä joukosta on syntynyt myös Olgan kellariryhmä, joka on adoptoinut Milavidan kellarin Näsinkallion kupeessa ja aikoo kunnostaa sen jälkipolville monipuoliseen käyttöön. Liikuntaluotsiksi Meri ei ole hakeutunut. Se edellyttää oman koulutuksensa ja asiaan perehtymisensä, eikä aikakaan ihan kaikkeen riitä. Meriä voi pyytää luotsitoiminnasta ihan nimeltä omaksi luotsikseen. - Kyllä voi pyytää ja tulen mielelläni, jos aikataulut sopivat. Kerroin Pilvi Tuomaiselle, vapaaehtoistyön koordinaattorille, että olen Taimin jäsen ja haluaisin vastaisuudessa olla taimilaisille luotsi, jos pyydetään. Hänellä ei ollut mitään sitä vastaan. Muistakaa kuitenkin, että voitte valita 30 luotsista. Miehiäkin on nykyään kahdeksan. Meri on vienytkin taimilaisia pienenä ryhmänä eri näyttelyihin. Luotsien mukaan voi ilmoittautua maksimissaan viiden hengen porukka. Meri on tyytyväinen, että lähti mukaan luotsitoimintaan: - Elämääni on tullut uusia tuttuja, ehkä ystäviäkin - aika näyttää. Olen saanut huimasti sosiaalisia kontakteja, tavannut ystävällisiä ihmisiä, kokenut uusia asioita ja me-henkeä. Maailmani on avartunut, tullut vallan muuta ajateltavaa kuin minä itse. Tämä on ollut kaikin tavoin virkistävää. Minulle on vahvistunut sanonta: Toiminta on taikasana. 9

10 Kaveri mukaan kulttuuria tai liikuntaa harrastamaan TAMPEREEN KAUPUNGIN KULTTUURI- JA LIIKUNTALUOTSIT Jos yksin lähteminen kulttuurin ja liikunnan pariin tuntuu tylsältä tai vaikealta, voit pyytää maksutta kaveriksi kulttuuri- ja liikuntaluotsia. Luotsit ovat Tampereen kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka lähtevät täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja avuksi esimerkiksi kävelylenkille, kaupungin kuntosalille tai museoon. Kulttuuri- ja liikuntaluotsit vetävät myös kävelyryhmiä eri puolilla kaupunkia sekä toimivat kuntoilukavereina omatoimisissa kuntosaliryhmissä. Ryhmät ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Nääshallin kuntosalissa on kertamaksu. Miten luotsin saa kaveriksi kulttuurikohteeseen? 1. Valitse, mihin kohteeseen ja milloin haluaisit mennä käymään. Luotsikohteina ovat mm. Tampereen taidemuseo, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Vapriikki, Työväenmuseo Werstas, Lenin-museo ja kesäisin Amurin työläismuseokortteli sekä Pääkirjasto Metso ja elokuvateatteri Arthouse Cinema Niagara. 2. Ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pilvi Tuomaiseen joko puhelimitse tai sähköpostitse tampere.fi Miten luotsin saa kaveriksi liikunnan pariin? 1. Valitse, mihin kohteeseen haluaisit mennä liikkumaan. Luotsikohteina ovat mm. Tampereen kaupungin kuntosalit ja puistokuntosalit. Voit myös pyytää luotsia kaveriksi esimerkiksi kävelylenkille. 2. Ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pilvi Tuomaiseen joko puhelimitse tai sähköpostitse 3. Sinulle etsitään vapaaehtoinen kaveriksi. 4. Tapaat luotsin valitsemassasi liikuntakohteessa etukäteen sovittuna aikana. Liikut yhdessä vapaaehtoisen kanssa. 3. Sinulle etsitään vapaaehtoinen kaveriksi. 4. Tapaat luotsin valitsemassasi kulttuurikohteessa etukäteen sovittuna aikana. Tutustut kohteeseen tai nautit esityksestä yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Taimilaisia kävi tutustumassa Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttelyyn Vapriikissa kulttuuriluotsi Meri Kaarnen kanssa 10

11 Mielen maisemia Tiina Vartiainen KUVA: TIINA VARTIAINEN Huhtikuun 9. päivä suuntasimme Kohtaamispaikka Toivosta kulttuuriretkelle Sara Hildénin taidemuseoon. Jo matkalla ihailimme tamperelaista arkkitehtuuria sekä katutaidetta, joskin graffitit herättivät mukaan lähteneessä kulttuuriväessä enemmän vihastusta kuin ihastusta. Aurinkoisen kevätkelin siivittäminä saavuimme perille aikataulussa. Mielen maisemia -niminen näyttely oli koonnut teoksia yhdeksältä suomalaistaiteilijalta: Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Mauno Harman, Minnan, Marja-Leenan ja Timon takana Kimmo Kaivannon teos. Reino Hietanen, Kimmo Kaivanto, Ahti Lavonen, Aarno Salosmaa, Jaakko Sievänen sekä Kain Tapper. Näyttelyssä tarkasteltiin tapoja, joilla mielikuvat, muistot ja tunnelmat siirtyvät teokseen. Jokainen taiteilija valikoi sekä tietoisesti että tiedostamattomasti, mitkä muistikuvat päätyvät teokseen ja miten ne siinä näyttäytyvät. Tämän jälkeen katsoja näkee ja tulkitsee teokset omista lähtökohdistaan. Näyttelyn teokset olivat pääasiassa ei-esittäviä, mikä synnytti Taimin kulttuuriretkeläisissä mielipide-eroja. Osa piti siitä, että teokset olivat haastavia ja pakottivat miettimään teoksen lähtökohtia. Joskus teoksen nimi ja tarina avasivat teosta ja sen syntyä paremmin käsiteltäväksi. Kiitosta sai myös pintastruktuuri, jota erityisesti taiteilija Ahti Lavonen oli teoksissaan upeasti hyödyntänyt. Mauno Hartmanin purettujen rakennusten vanhoista hirsistä tehdyt Kulttuuriretkeläiset kävelivät taidenäyttelyyn aurinkoisessa säässä. rakennelmat herättivät mielenkiinnon niin suuruudellaan kuin mielenkiintoisten muotojensa puolesta. Kulttuuriretken jälkeen tehdyn minigallupin mukaan Taimin kulttuuriretkeläiset pitivät kaikkein merkittävimpinä Kimmo Kaivannon ja Kain Tapperin teoksia. Molempien taiteilijoiden teoksista huokui suomalainen luonto, maisemallisuus ja luontoelämykset. Kimmo Kaivannon suuret ja näyttävät maalaukset veivät katsojat muun muassa lumiseen metsämaisemaan. Kain Tapperin puuveistokset erottuivat edukseen maalausvaltaisesta näyttelystä ja niiden hakattu, sahattu, veistetty, hiottu ja patinoitu pinta toi esiin puun monia puolia. Näyttelykierroksen jälkeen kaipasimme hengenravinnon lisäksi vielä lisäravintoa, johon saimme avun taidemuseon Café Sarasta. Herkulliset leivoskahvit kruunasivat tämän mukavan ja antoisan kulttuuripäivän. Keväisen auringonpaisteen helliessä suuntasimme kohti päivän muita haasteita. 11 KUVA: SIRPA

12 AKTIIVIPASSI tuli käyttöön Tampereella MONEN VUODEN ODOTUKSEN JÄLKEEN Aila Dündar-Järvinen Syksyllä 2006 heräsi tamperelaisten valtuutettujen keskuudessa ajatus aktiivipassin ottamisesta käyttöön kaupungissa. Aktiivipassin saamisessa Tampereelle meni monta vuotta, mutta nyt se on vihdoin käytössä. Omalta osaltani kaupunginvaltuutettuna yritin edistää aktiivipassia valtuustoaloitteilla, joista viimeisimmän jätin syyskuussa 2013 valtuuston kokouksessa, sekä Kuule köyhää -kansalaistoiminnan kautta. Valtuustoaloitetta käsiteltiin valtuuston talousarviokokouksessa , ja virkamiesvastauksessa todettiin, että määrärahan kohdentaminen tarkentuu lautakunnan vuosisuunnitelman yhteydessä. Näin tapahtuikin, kun terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta päätti lopulta aktiivipassin käyttöönotosta Jo vuoden 2007 talousarviossa päätettiin, että joukkoliikenteen lippu-uudistuksen yhteydessä selvitetään vähävaraisille tarkoitetun alennuslipun, ns. aktiivipassin, käyttöönotto ja mahdollisuudet yhdistää se muihin TKL:n alennuslippuihin. Hanke on ollut esillä siis jo vuodesta 2007, mutta se ei ole toteutunut taloudellisista syistä. Käytännössä aktiivipassiasia ei vuosiin edennyt mihinkään suuntaan. Vuoden 2011 syksyllä valmistui selvitys, jonka mukaan alkuvaiheessa aktiivipassi voitaisiin myöntää suurimmassa syrjäytymisvaarassa eläville pitkään toimeentulotukea saaneille. Vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä sovittiin yksimielisesti, että toimeentulotukiasiakkaiden niin sanotun aktiivipassin valmistelua jatketaan siten, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2013 alussa. Tähän aikatauluun ei ihan päästy. Vuonna 2014 Tampereen kaupungin köyhyystyöryhmä esitti köyhyysohjelmassaan yhtenä toimenpide-ehdotuksenaan, että Tampereella toteutetaan pilottihanke aktiivipassin kokeilemiseksi. Köyhyysohjelmassa olevien toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen myönnettiin euron määräraha, joka käytetään nyt kokonaisuudessaan aktiivipassiin. Useat kaupungit Suomessa ovat selvittäneet aktiivipassin käyttöönottoa. Sillä tarkoitetaan alennuskorttia, jonka kaupunki voi myöntää pitkään toimeentulotukea saaneille. Aktiivipassi on käytössä jo monessa Keski-Euroopan maassa, esim. Saksassa ja Itävallassa. Se perustuu ajatukseen, että matala tulotaso ei saa olla esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle, 12

13 aktiiviselle elämälle ja itsestä huolehtimiselle. Liikenteen ja liikunnan ohella se koskee useissa maissa myös terveys- ja kulttuuripalveluja. Tällöin puhutaan aktiivi- ja kulttuuripassista. Tyyne Hakkaraisen köyhyysselvitys valmistui vuonna Se sai alkunsa valtuutettujen Aila Dündar-Järvisen ja Jari Heinosen valtuustoaloitteesta, jossa esitettiin, että Tampereen kaupungin tulee tehdä selvitys kaupunkiköyhyydestä ja luoda köyhyyden vastainen toimintamalli. Tampereella marssittiin köyhien oikeuksien puolesta, ja keskustorille kokoontunut Kuule köyhää -päivän kansalaiskokous teki kansalaisaloitteen Tampereen kaupungille aktiivipassin käyttöönotosta. Suomessa on köyhää ihmistä. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka ansaitsevat alle 60 % väestön mediaanitulosta. Suomalaisista 13 % oli pienituloisia vuonna Pienituloisia ovat henkilöt, joiden tulot yhden hengen kotitaloudessa ovat alle euroa vuodessa, noin euroa kuukaudessa. Köyhien määrä on Tampereella kaksinkertaistunut vuodesta 2000, ja heitä on tällä hetkellä noin Pienituloisten osuus (köyhyysaste) koko väestöstä on Tampereella n. 20%. Työttömyys on Tampereella ollut pitkään korkea, noin %. Kaupunkiympäristö on pienituloisille haasteellinen asuinpaikka: asumis- ja elinkustannukset ovat korkeat, liikkuminen on hankalaa ja kallista. Kuitenkin myös pienituloisten on kyettävä liikkumaan. Palvelut eivät ole asuinpaikan vieressä, kulttuuritarjonta, ystävät, harrastukset jne. ovat usein toisessa kaupunginosassa tai keskustassa. Lippujen hinnat rajoittavat monien mahdollisuuksia osallistua, käyttää palveluja, harrastaa ja tavata muita ihmisiä. Aktiivipassin periaatteet Voit hakea aktiivipassia lähtien näin: toimeentulotukianomuksen yhteydessä TAI lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen osoitteella Tampereen kaupunki, Toimeentulotuen palvelut / Toimeentulotuen yksikkö, Hatanpäänkatu 3 F, Tampere TAI jättämällä hakemuksen Sarviksen postilaatikkoon osoitteessa Hatanpäänkatu 3 F. - Aktiivipassin saat, jos olet saanut yhtäjaksoisesti toimeentulotukea vähintään 10 kuukautta 12 kuukauden aikana. - Aktiivipassi ladataan Tampereen joukkoliikenteen matkakorttiin. Aktiivipassi toimii kuten normaali matkakortille ladattu arvolippu. Se ladataan henkilökohtaiselle matkakortille. - Arvolipun saa kaksi kertaa vuodessa. Aktiivipassi on Tampereen kaupungin myöntämä 50 euron arvoinen arvolippu, josta itse maksat 5 euron omavastuuosuuden kummallakin kerralla. Omavastuuosuuteen ei saa toimeentulotukea. - Aktiivipassilla voit maksaa bussimatkoja Tampereen seudun joukkoliikenteessä vyöhykkeellä 1 (Tampere, Pirkkala, Vatialan alue, Kangasala, Pitkäniemen alue Nokialla, Sääksjärven alue Lempäälässä ja Siivikkala Ylöjärvellä). - Aktiivipassilla voit myös maksaa käyntisi Tampereen kaupungin uimahalleissa (Tampereen uintikeskus, Tesoman uimahalli, Hervannan uimahalli ja Pyynikin uimahalli) ja kuntosaleilla ( Nääshalli, Hervannan vapaa-aikakeskus ja Hervannan jäähalli). - Museokeskus Vapriikkiin, Tampereen Taidemuseoon ja Sara Hildénin taidemuseoon pääset ilmaiseksi, kun kerrot kassalla olevasi aktiivipassin haltija. - Aktiivipassi on haettavissa asti. 13

14 TELEVISION orja Se pimeni. Teevee. Toosa. On ilta. Oscarit jaetaan. Asut, palkitut elokuvat. En näe niitä. Olen itseni varassa kuin kirppu yhden hiuksen varassa. KorjaajaApu viettää vapaata. Hän istuu sohvalla ja tuijottaa omaa televisiotaan. Onnettomuudet tapahtuvat illalla. Aina. Istun tosiasian edessä. Se on Riippuvuus. Olen koukussa koneeseen. Katson toosaa kuin maailmaa jossa en ole enää mukana. Koneeton koti on hiljainen, outo vaikenemisen kuoppa. Räpsytän. Painan jokaista nappia. Ei mitään. Kanavia ei ole löydettävissä, lukee ruudussa. Sama kuin minulle sanottaisiin. Et ole olemassa. Sinut on poistettu. Olet kanavaton. Toosa on peilini. Se ei vaadi, ei kysy, ei arvostele. Toosa antaa. Suren kuin ystävää surraan. Muistellaan. Yhteisiä itkuja ja nauruja. Menen nukkumaan. Yritän unohtaa toosan, jokaisen koneen. Yritän vaipua riippumattomuuden tilaan. Olkoot koneet. Olkoon kaikki. Luen kirjoja, kuuntelen radiota. En tarvitse televisiota. Kun uni lähestyy, olen jo melkein asian reunalla. Siinä missä vapaus kuiskahtaa. Rauha on lepoa. Lepo rauhaa. Et tarvitse toosaa, et tarvitse tarvitsevuutta. Aamulla sama veisu jatkuu. Ponkaisen silmät rähmässä teeveen eteen. Auki. Odotus. Kädet vapisevat, rutiinit huutavat, autius ei ole vain autiolle hiekkarannalle menoa, niin kuin iskelmässä lauletaan, vaan autius loistaa kuvaruudusta suoraan minuun. Kanavia ei ole löydettävissä. Lause ei jätä minua, ei toosaa. Se virnuilee. Tämä on selvitettävä. On mentävä ongelman ytimeen. Kunpa olisi joku. Hän, joka soittaisi tarvittavan puhelun, löytäisi oikean ihmisen, oikean kanavan. Korjaajakanavan. Mutta ketään ei ole. Minä olen. Tärisen puhelimen ääreen. Otan sen käteeni, katson vanhentuneesta puhelinluettelosta taloyhtiön numeron. Numero ei ole enää käytettävissä. Olen vastatuulessa. Vastustajat ovat liikkeellä. Vaikeus on päiväni nimi. Netti aukenee, netti tottelee vapinaani. Oikea numero. Hallelujaa. Nuori nainen vastaa. Nuorella naisella on maailman kärsivällisyys, hän taputtaa linjoja pitkin päätäni rauhoittavasti. Tässä tilanteessa hän on viisas vanhus ja minä tietämättömyydestä rähmälläni maassa. Hän opastaa. Liittymän haltija vastaanottaa puheluni viidentoista minuutin kuluttua. Asia etenee. Todellakaan en ole enää näkymätön, huomaamattomuudessani vaikeasti ymmärrettävä, vaan minut ymmärretään, ongelmani ymmärretään. Korjaaja tulee. Hän hakee tietokeskusta. Vintistä, koska siellä ne yleensä ovat. Ei ole tässä talossa. Mies poukkoilee. Hänellä on kiire. Hän on työläinen ja hänellä on kiire. Tehdä, tuottaa, järjestää. Minä ravaan jäljessä. Vahdin. Ettei työtä jätetä kesken, ettei hän kyllästy, anna periksi, luovuta. Ei hän, hän tekee, suorittaa tehtävänsä loppuun. Vika ei ollut minun. Vika ei ollut teeveen. Vika purjehti näkymättömyydestä linjoihin ja aiheutti vian. Helpotus lentää päittemme yllä. Kukaan ei ole syyllinen, ketään ei tarvitse syyttää. Tietoverkot nyt ovat tällaisia, sanoo korjaaja. Palaan sohvaan. Istun ja ajatukset ryntäilevät otsani takana. Miksi. Nythän asia ratkesi. Kuitenkaan suuremmat ongelmat eivät ole verrattavissa omaani. Olenko tällainen. Olenko todella tällainen. Riitta Penttinen 14

15 Gallup Mikä on parasta kesämusaa? HAASTATTELU JA KUVAT: RITVA MERINEN Teija: Auroran reggae-musiikki ja suomalainen rap-musiikki tietenkin, oikein positiivinen suomiräppi! Kesään kuuluu myös se pakollinen kesähittibiisi. Tommi: Ruotsalaiset klassikot ovat minun kesämusaa, esim. Sommartiden. Joskus se oli Vielä on kesää jäljellä. Ja tietenkin, juuri nyt: Tästä kesä voi alkaa Niko: Aurinkoisella säällä kesällä laitetaan autostereoihin iloista, perinteistä rock`n rollia, semmoista hyväntuulista. Sään mukaan se menee, mikä milloinkin maistuu. Huonommalla ilmalla voikin enempi syventyä sanoihin. Eeva: Kesämusiikkia on parhaimmillaan Popedan Pitkä kuuma kesä. Ansku: Valvomo: Mikä kesä! Smurffit! Kesäbiisejä on miljoona. Skillet-biisi kuuluu kesään ja Fools Gardenin Lemon Tree tietenkin ja Bon Jovi. 15

16 Virkistäydy luonnossa kesällä omatoimisesti Tomi Suomalainen ja Ritva Merinen Olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että täällä Tampereen alueella on mahdollista lähteä helposti kävelemään luonnossa omatoimisesti hienoissa maisemissa. Luonto on lähellä, keskustankin alueella luontoon pääsee kävellen viidessä minuutissa esimerkiksi Pyynikin tai Kaupin metsään. Luonto virkistää mieltä ja kehoa. Luonnossa voit myös löytää itsestäsi uusia puolia. Metsässä kävellessä kohennat kuntoasi huomaamatta nauttien samalla hiljaisuudesta, luonnon äänistä, tuoksuista ja erilaisista tuntemuksista koskettelemalla luontoa, esimerkiksi puita, lehtiä ja varpuja. Tässä esittelemme kaksi tamperelaista kohdetta, joihin pääsee lähelle linja-autolla. Suolijärven lenkki Hervannassa Lähtö Suolijärven uimarannalta. BUSSIPYSÄKIT: Lähimmäksi Suolijärven luontopolkua pääsee linjalla 30. Pysäkki on Suolijärven uimarannan kohdalla. Suolijärven luontopolku on n. 4,5 km pitkä ja maasto on suhteellisen vaihtelevaa, jalassa kannattaa olla kunnon kengät eikä hyttysiä kannata säikähtää! Luontopolun rastit on merkitty valkoisin tolpin, joissa on numerointi. Suolijärven luontopolku Hervannassa kulkee nykyisin kokonaisuudessaan järven rantaa pitkin. Polun rasteilla tutuksi tulevat monenlaiset kasvit. Paikoin Suolijärven maisemaa värittävät jyrkät kallioseinämät sekä massiiviset siirtolohkareet. Polku on yhteydessä myös Hervantajärven luontopolkuun. Suolijärven lenkille löytyy myös kartta Tampereen kaupungin nettisivuilta: Suolijarvi.pdf 16

17 Niihaman ulkoilumaja Helpoiten Niihaman lenkille pääset menemällä linja-autolla Taysin eteen, josta kävelet Kaupin urheilupuistoon. Kaupin urheilupuistosta lähtee opastettu reitti Niihaman ulkoilumajalle. Matka on noin 4 km suuntaansa. Maasto on helppokulkuista ja sinne menee selkeä polku. Niihaman ulkoilumajalla on mahdollista grillata makkaraa ja jos ei ole omia puita mukana, puut voi ostaa majalta pientä maksua vastaan. Jos innostutut jatkamaan lenkkiä tai käytössäsi on oma auto, jolloin voit ajaa Niihaman ulkoilumajalle, löytyy alueelta myös Niihaman luontopolku. Niihaman luontopolku alkaa Niihamajärven rannan ulkoilumajalta ja kiertää Soukonvuoren kautta takaisin ulkoilumajalle. Pituutta polulle kertyy reilut 3 kilometriä ja rasteja sen varrelta löytyy 10. Oppaita ja lisätietoja saat: Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B Avoinna arkisin klo p Ympäristötietokeskus Moreenia Satakunnankatu 13 B, 3. krs Avoinna ti klo sekä ke-to ja nettisivuilta: Reitillä näet kaunista koivikkoa, soistunutta rantaa, tuoretta ja kuivaa kangasmetsää sekä rehevää lehtokorpea. Paikoin polun kosteimmilla alueilla on pitkospuita kulkua helpottamaan. Kumisaappat ovat silti tälle luontopolulle hyvä varustus mukaan otettavaksi. Puihin maalatut punaiset kolmiot auttavat reitin löytämisessä ja polun varren rastit on merkattu maastoon numeroiduilla paaluilla. 17

18 T U U L I S P Ä Ä is back! Johanna Ania Tuulispään elämässä on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Hän on kirjoittanut tämänkin lehden sivuilla jatkavansa uteliaana kohti uusia elämän seikkailuja mutta myös jättänyt jäähyväiset teille, joihin hän tutustui Ruusan kahvilassa, vertaisryhmissä ja olkkarissa. Mutta tämän kirjoituksen otsikko Tuulispää is back ei ainoastaan jatka siitä, mihin hän edellisessä kirjoituksessaan jäi, vaan johdattaa lukijat siihen Tuulispään arkeen, jota hän niin kovasti kaipasi kaikki ne vuodet, jotka hän sairasti. Siellä, mistä Tuulispää tulee, on aina arvostettu työntekoa ja työteliäisyyttä. Työ on ollut mitta, jota ihmisestä on käytetty. Sairastuttuaan Tuulispää koki menettäneensä arvonsa ihmisenä, työtä tekevänä ja ahkerana yksilönä. Pieni puuhastelu ja arjen askareet eivät pystyneet täyttämään Tuulispään elämässä sitä aukkoa, jonka työelämä oli ottanut ja myöhemmin muuttanut salakavalasti narkomaniaksi. Kun sitten tuli jälleen aika palata (siihen kovasti kaivattuun) työelämään, liittyi siihen Tuulispään mielessä hyvin ristiriitaisia tunteita: jaksanko, osaanko, voinko, kelpaanko Työelämään paluu tapahtui marraskuun 24. päivä Päivä, jonka Tuulispää tulee muistamaan koko lopun elämäänsä. Tuo päivä tulee edustamaan Tuulispään elämässä sitä hetkeä, kun hän alkoi taas uskoa itseensä. Hän jaksoi, hän osasi, hän voi, ja hän ennen kaikkea kelpasi. Hän tarttui uusiin työtehtäviin päättäväisenä, täynnä tarmoa; hän huomasi, että häntä arvostetaan ja hänen mielipiteitään kuunnellaan. Hän tajusi, etteivät hänen taitonsa ja tietonsa olleet kadonneet mihinkään, ja hän kykeni oppimaan ja omaksumaan uutta. Paluu työelämään on kuitenkin ollut 18

19 valinnan tekemistä työn ja vapaa-ajan välillä, niiden arvottamista omina ja toisistaan riippumattomina asioina. Tuulispää tekee vajaata työviikkoa (90 prosenttia täydestä työajasta), jotta aikaa jäisi myös rakkaille harrastuksille sekä ennen kaikkea työstä palautumiseen. Tämä työstä palautuminen on Tuulispäälle verraten uusi asia, sillä aikaisempi työelämä vei hänet täysin mennessään. Työelämästä palautuminen vei loppujen lopuksi lähes neljä vuotta täysin poissa työelämästä. Tässä aikaisemmassa työelämässään Tuulispää meni tuulispään lailla: kotoa töihin ja töistä kotiin. Työ oli hänen elämänsä sisältö, muuhun oli vuosien kuluessa yhä vähemmän aikaa. Tämä työstä palautuminen on, ja tulee varmasti aina olemaan, tasapainoilua mielenkiintoisten työtehtävien ja terveen itsekkyyden välillä. Joskus (tai käytännössä viitenä päivänä viikossa) on katsottava kelloon, laitettava tietokone kiinni ja todettava, että päivä on tullut työtuntien osalta täyteen. Se, mikä jäi tekemättä, ehtii odottaa huomiseen On aika lähteä harrastusten pariin tai moikkaamaan Erkkiä ja muita olkkariin. On kenties aika pistäytyä ystävän kanssa Hulluilla Päivillä tai elokuvissa. Tai vain olla möllöttää kotona. Joku saattaisi sanoa, etteivät ne työtunnit sinällään kerro mitään aktiivisuudesta tai työn tekemisen tehokkuudesta. Aivan totta. Mutta Tuulispään tapauksessa ne työn tekemiseen varatut työtunnit on rajoitettu jo työsopimuksessa sen vuoksi, että sille vapaaajallekin jäisi aikaa. Toki Tuulispään täytyy rehellisesti todeta, että helpommin sanottu kuin tehty On ollut päiviä, jolloin töissä on mennyt luvattua pidempään: töihin lähtiessä on ollut pimeää, töistä tullessa on ollut vielä pimeämpää. Tämän pimeyden väliin on mahtunut aamu- ja iltapala. Mutta tämän vuoksi Tuulispää pitääkin säntillisesti kirjaa työssäoloajoistaan. Työviikon päätteeksi hän laskee saldon: tuliko plussaa vai miinusta? Onneksi Tuulispäällä on hyvin aktiiviset vanhemmat, jotka soittelevat Tuulispäälle ja kyselevät töistä, harrastuksista, vapaa-ajasta. Oletko muistanut syödä? kuuluu usein puhelimen toisesta päästä. Erityisesti Tuulispään äiti on ottanut omaksi elämäntehtäväkseen pitää huolen siitä, ettei Tuulispää-tytär enää rasita itseään liiallisella työnteolla, että Tuulispää vain (joskus) on. Tuulispään isä puolestaan yllättää tytärtään lähettämillään herkkupaketeilla. Näissä paketeissa on suklaata sekä muita Tuulispään herkkuja, ja ne ovat aina yhtä mieleisiä yllätyksiä. Läpi tämän kirjoituksen Tuulispää on korostanut työn tekemisen ja tehokkuuden merkitystä omassa elämässään. Ehkä jo sana tuulispää kuvaa tätä, osaltaan Sen verran Tuulispää on kuitenkin oppinut omasta historiastaan, että oman itsen kuuntelu on edellytys hyvinvoinnille ja elämästä nauttimiselle. Olkoonkin, että hän aina aika ajoin unohtaa kaiken oppimansa ja säntää suin päin kohti uusia haasteita ja voimainkoitoksia. Mutta uskon, että Tuulispää on kuitenkin edes jollakin tavalla oppinut sairastumisestaan ja loppuunpalamisestaan: hän osaa ottaa iisisti ja vain olla möllöttää. Hän vain makaa sohvalla silmät kiinni ja kuuntelee tuulen huminaa nurkissa. Odottaa, että joku tekee voileivän ja lämmittää saunan. Noina hetkinä se ihmisen arvon mitta on aivan jotakin muuta kuin työn tekeminen ja työteliäisyys. Se on se elämästä ja hetkestä nauttimisen ilo - olkoon sitten laiturin nokassa räntäsateessa tai taivaan revontulia ihastellessa. Näinä hetkinä mieleen eivät muistu ne tekemättömät työt tai valvotut yöt. On vain tämä hetki, ja se on se arvoni mitta. 19

20 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Pelko Tänään menen ulos raikkaaseen ilmaan. Nukun päiväunet ensin. Taitan peiton reunat vartaloni alle. Laitan tyynyn vasemman korvani päälle. Kasvoille jätän pienen tirkistysaukon. Unessa näen suuren uroshirven. Sillä on valtavat mustat sarvet. Sen vartalo on kuvioitu pienillä samankokoisilla violeteilla tilkuilla. Juoksen hirven luokse. Se katsoo minua. En pelkää. Annukka Starck Jo poistui murheen ies kun mies komea sisään astui huulet heti kastui. Alkoi ilo ja onni tonni murhetta poistui toistui huulilla rakas oot paras. Koko yö halittiin lapsille nimet valittiin tehtiin rakkaudesta pesä olihan keskikesä. Villitilli 20

21 Loitsu Kuita Katseenvangitsijan toinen rinta paljaana. Silti pilvipuserossa vielä pullottaa. Timo Päivinen Anna paistaa aurinkoisen kultaisena kehräsenä lämpimänä sätehinä karkoita sade kavala pisarat pahat pihoiltamme vesivaltoina vierivi ukkonen urahtelevi ei helähdä heinänvarsi eikä varjot vavahtele ota pois veden valta nyt on kyllin vilvoteltu ota pois pahat pilvet pilvet ukkosen uhoovat anna heinän heilimöidä keveästi tuulen tiellä anna säteet kirkkahammat säteet auringon ihanan pois menis turhat vaivat selkäkivut selättävät tanssijalkakin kevenis vanha nuoreksi tulisi anna jo auringon paistaa korkealle taivaan laen siitä vaivaset virkoaisi hymy silmistä siristäisi kestäisi taas synkän syksyn syksyn pahan purevan Ilmatar ilmojen impi puhalla pois pohjoistuulet ehtisi etelän tuulet poutapilvet purjehtimaan Sanat ovat taidetta anna jo kesä ihana kesä kaunis kukkinensa niin en kuuna muuta pyytäis anelisi armoasi Maarit Aila Airaksinen 21

22 Taimin vuosi 2014 oli JOTAIN UUTTA ja PALJON VAKIINTUNUTTA Ritva Merinen Menneen vuoden 2014 tapahtumat ja vaikutukset on taas ylös kirjoitettu. Yhdistys toteuttaa osallisuutta, sosiaalisuutta ja vertaistukea tarjoavia toimintamuotoja. Näitä ovat vertaistukiryhmät, liikunnalliset ryhmät, kohtaamispaikkatoiminta, olohuonetoiminta, tapahtumat, retket, info- ja te lat sekä elokuvissakäynnit. Lisäksi yhdistys valvoo jäsentensä etuja ja toimittaa jäsenlehteä. Mielenterveysyhdistys Taimi ry laati yhdistyksen pitkän aikavälin strategian vuonna 2014 aikana. Strategia sisältää tavoitteet ja painopisteet vuosille Yhdistys tavoitti vuonna 2014 suuremman määrän kävijöitä kuin vuonna 2013, joten toiminnan kehittymisestä oikeaan suuntaan voidaan olla tyytyväisiä. Uutta toimintaa vuonna 2014 olivat tietokoneopastus, nuorten ryhmä vuotiaille, Kohtaamispaikka Toivon käynnistäminen, tunnelukko-ryhmä, jooga, mindfullness-kurssi, yksilövalmennukset, Iloa ihmissuhteista -kurssi, arvokävely, geokätköily ja futsal-ryhmä, sieniretki ja Ukkojen ehtoo -tapahtuma. Kaikkiin yhdistyksen järjestämiin ryhmiin (olohuonetoiminta ja kohtaamispaikkatoiminta mukaan laskettuna) osallistumiskertoja vuonna 2014 oli yhteensä Tapahtumat mukaan laskettuna osallistumiskertoja oli lähes (24979). Osallistumiskerrat nousivat 1782 kerralla vuodesta Kokonaisuudessaan ryhmiä kokoontui viikossa n. 50. Jäsenmäärä yhdistyksellä on jo pitkään ollut vähän yli tuhat, vuoden 2014 lopussa jäseniä oli Viime vuonna yhdistys joutui luopumaan yli kymmenen vuotta toiminnassa olleesta Ruusan Kahvilasta. Yhdistyksen hallitus päätti lopettaa Ruusan Kahvilan liiketoiminnan taloudellisesti kannattamattomana. Vertaisuus on yhdistyksen olennaisin toimintamuoto Vertaisryhmissä mielenterveyskuntoutujat osallistuvat toimintaan joko ryhmänohjaajana tai ryhmään osallistuvana. Ryhmässä yksilö voi kokea samaistuvansa muihin yhteisen mielenkiinnon kohteen tai kokemustaustan jakamisen kautta. Pitkäjännitteinen, säännöllisesti kokoontuva ryhmä tukee mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista hoidon rinnalla, lisää sosiaalisia suhteita, aktivoi ja kohottaa elämänlaatua. Ryhmänohjaaminen lisää yksilön mahdollisuutta ottaa vastuuta muista ihmisistä ja osallistua yleishyödylliseen ja tärkeään tekemiseen. Vertaisryhmien teemoja ovat mm. keskustelu, musiikki, taide ja käsityöt, kielet sekä kulttuuri. Keskusteluryhmissä aiheina ovat eri mielenterveyden häiriöt (kaksisuuntaisuus, päihde- ja muut riippuvuudet, masennus, äänien kuuleminen, ahdistuneisuus, paniikkihäiriöt tai sosiaalisten tilanteiden pelot). Ryhmän aiheet valikoituvat ohjaavien henkilöiden mielenkiinnon mukaan. Vertaisryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa tammi-toukokuun ja syys-joulukuun välisenä aikana. Kokonaisuudessaan ryhmät kokoontuivat 1507 kertaa vuonna Osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Vuonna 2014 järjestettiin vertaisohjaajille 3 koulutusta sekä virkistyspäivät keväällä ja vuoden lopussa. Syksyllä 2013 aloitettiin säännölliset kahvihetket ryhmänohjaajien kanssa joka toinen kuukausi ja tätä käytäntöä jatkettiin vuonna Vertaisohjaajille on tärkeää vaihtaa kokemuksia ja käydä läpi ryhmän ohjaamisessa esille tulleita asioita muiden ryhmänohjaajien sekä toiminnasta vastaavan työntekijän kanssa. Toiminnallisuus on tärkeää Keskustelu- ja kädentaitoryhmien lisäksi yhdistys järjestää toiminnallisia ryhmiä, jotka painottuvat fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Ryhmät ovat suunnattuja henkilöille, jotka hyötyvät liikunnallisesta aktiviteetista ja joiden voimavarat liittyvät kehollisuuteen. Ryhmissä tutustutaan erilaisiin lajeihin ja ympäristöihin sekä omaan itseen liikkujana. Ryhmiä olivat vuonna 2014: rentoutus, salibandy, sulkapallo, kuntosali, kuntonyrkkeily, jumppa ja venyttely, lentopallo, koripallo, futsal, jalkapallo ja jooga. 22

23 Shakkihetki Kohtaamispaikka Toivossa. Ryhmien kokonaisuudesta ja ohjaamisesta vastasi jäsentoiminnan ohjaaja. Jäsentoiminnan ohjaaja tukee toimintaan osallistumista yksilöllisen tuen keinoin. Yhdistyksen jäsenet tarvitsevat erityistä tukea toimintaan lähtemisessä, ryhmässä olemisessa ja esim. sääntöjen noudattamisessa. Ryhmien tarkoituksena on madaltaa mielenterveyskuntoutujan kynnystä osallistua muiden toimijoiden tarjoamaan liikuntatarjontaan sekä tarjota paikka ja yhteisö, jossa liikunnallisin keinoin löydetään ja lisätään yksilön omia voimavaroja. Niin fyysinen kuin psyykkinenkin kunto paranee ko. ryhmien myötä. Ryhmätoiminta järjestettiin pääosin yhdistyksen ulkopuolisissa tiloissa, joita on vuokrattu Tampereen kaupungilta ja yksityiseltä sektorilta. Toiminnalliset ryhmät kokoontuivat tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä n. 10 kertaa viikossa. Kesäkuukausina ryhmässä liikuttiin 8 kertaa viikossa. Yhteensä ryhmät kokoontuivat vuoden 2014 aikana 398 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli Jäsenkahvila ja olohuonetoiminta ovat jäsenlähtöistä toimintaa Jäsenkahvilatoimintaa järjestettiin vuonna 2014 tammi-toukokuun välisenä aikana kaksi kertaa viikossa yhdistyksen omistaman Ruusan Kahvilan tiloissa. Jäsenkahvilan vastuuhenkilöinä olivat kaksi yhdistyksen jäsentä, jotka saivat työstään myös palkkaa. Jäsenkahvila oli avoinna Ruusan Kahvilan sulkemisajan jälkeen eli klo välisen ajan. Jäsenkahvilassa järjestettiin ohjelmaa 4 iltana. Yhteensä jäsenkahvila oli avoinna 34 kertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 826 eli noin 24 henkilöä/ ilta. Jäsenkahvilatoiminta lopetettiin keväällä Ruusan Kahvilan lopettamisen myötä. Jäsenkahvilatoiminnan korvasi Kohtaamispaikkatoiminta, joka käynnistettiin syyskuun alussa. Olohuonetoiminta järjestettiin Ruusantalon alakerrassa olevassa erillisessä tilassa vuoden jokaisena päivänä, myös loma-aikoina ja juhlapyhinä. Olohuonetta pidettiin avoinna vertaisvalvojaperiaatteella. Olohuonetoiminta siirrettiin talon yläkertaan alakertaan toukokuussa tulleen remontin vuoksi. Olohuoneessa kokoonnuttiin vuoden 2014 aikana 226 kertaa, osallistumiskertoja oli yht Olohuoneen kävijät tilastoitiin syksystä alkaen osittain kohtaamispaikan kävijöiksi. Tämän vuoksi olohuoneen kävijämäärät hieman laskivat vuodesta 2013 (8779). Vertailtaessa olohuoneen kävijöitä edellisiin vuosiin on hyvä huomioida, että olohuonetoiminnaksi on syyskuusta 2014 alkaen kuulunut varsinaisesti vain viikonloput. Arkipäivisin olohuonetoiminta on kohtaamispaikan sisällä tapahtuvaa toimintaa. Uutena toimintamuotona Kohtaamispaikkatoiminta Kohtaamispaikkatoiminta aloitettiin syyskuun alussa Kohtaamispaikan käyttöön otettiin Ruusan Kahvilan käytössä olleet tilat. Kohtaamispaikan toiminta pitää sisällään avoimia ryhmiä ma-pe välisenä aikana sekä yhteisen kokoontumistilan. Kohtaamispaikka Toivo on avoinna kaikille. Toivoon voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista tai etukäteen suunnittelematta. Kohtaamispaikassa on luettavana päivän lehdet, käytössä yleisötietokoneet ja myynnissä edullisesti kahvia ja pientä purtavaa. Kohtaamispaikassa voi viettää aikaa tullessaan Taimin ryhmätoimintaan tai vain poiketa tapaamassa muita ihmisiä. Kohtaamispaikan toiminnasta vastaa kohtaamispaikkavastaava. Kohtaamispaikassa kokoonnuttiin 122 kertaa vuonna Kävijöitä Kohtaamispaikassa oli arkipäivinä yhteensä 3442 ja viikonloppuina 652. Osallistumiskertoja Kohtaamispaikassa oli siis vuoden 2014 aikana yhteensä Kohtaamispaikassa osallistui toimintaan syksyn 2014 aikana nimensä kirjaan merkinneiden perusteella yht. 105 eri henkilöä. Tapahtumia Tapahtumia yhdistyksellä oli vuonna 2014 yhteensä 41, joista retkiä oli 5: kesäretki Korkeasaareen, Seitsemisen vaellus, Sieniretki, Viisas elämä messut, teatteriretki Tampereelle ja Retki Turun Linnaan ja Turun joulutorille. Liikuntatapahtumissa Taimin joukkue oli mukana 8 kertaa. Näitä olivat futsal-turnaus, liikuntapäivä, 2 jalkapalloturnausta, Likkojen Lenkki, Naisten liikuntapäivä ja 2 MTKL:n järjestämää liikuntaturnausta. Yhdistys oli mukana järjestämässä Mielenkevennystä Tallipihalla -tapahtumaa kesäkuussa. Tapahtumat 23

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 1 GeroMetron seminaari 19.1.2015 Katse kehittämiseen 12.30 Tervetuloa! Arja Peiponen, Helsingin kaupunki 12.45 Mistä tässä kaikessa on kyse?

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa.

Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa. Ojenna kätesi yhdessä työkavereidesi, harrastusryhmäsi tai ystäviesi kanssa. Verensiirron tarvitsee Suomessa noin 50 000 ihmistä vuosittain. Se tarkoittaa yhtä uutta potilasta joka kymmenes minuutti. Luovutettua

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Pyhäjoen LASTEN- JA NUORTEN KESÄLOMATIEDOTE 2016

Pyhäjoen LASTEN- JA NUORTEN KESÄLOMATIEDOTE 2016 Hyvää kesää toivottaa; Vapaaaikatoimi Pyhäjoen LASTEN- JA NUORTEN KESÄLOMATIEDOTE 2016 Ohjattua leikkikenttätoimintaa 6.-30.06.2016 Kielosaari klo 13-16, Vanhatie 73 Saaren koulu klo 10-13, Koulutie 9

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016)

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) 1 22.3.2016 Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) Koulutuksen ajankohta: 1.10.2015 5.2.2016, Yhteisöklubi Silta, Kokkola Kouluttajat: Anne Laimio & Heli Lumiaro 2 Kokkolan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot