Kuva 20. Melun leviämismalli 5, vaihtoehto 2; louhintatoiminnan aiheuttamat melutasot ympäristöön päiväaikaan, kun meluesteitä ei huomioida.

Transkriptio

1 60 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva 20. Melun leviämismalli 5, vaihtoehto 2; louhintatoiminnan aiheuttamat melutasot ympäristöön päiväaikaan, kun meluesteitä ei huomioida. Mallinnuksen perusteella louhintatoiminnasta aiheutuvat melutasot lähimmillä asuinkiinteistöillä (Hongistonkujan alue) päiväaikaan ovat luokkaa db. Petäjäsuontien alueen asuinkiinteistöillä melutasot ovat luokkaa db. Muissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mallinnetusta tilanteesta aiheutuvat melutasot ovat pääasiassa alle 45 db. Räjäytysten meluvaikutukset Räjäytyksistä muodostuville hetkellisille melutasoille ei ole lakisääteisiä vertailuarvoja. Kun räjäytyksiä toteutetaan harvoin (esim. 1 kerran päivässä), ei niillä ole vaikutusta keskiäänitasoihin. Räjäytystapahtumien meluvaikutuksia kuvaa parhaiten ns. piikkimelutaso eli Cpainotettu huipputaso (LCpeak). Puolustusvoiminen oppaassa Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi räjäytysten aiheuttaman LCpeak-melutason

2 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 61 ohje arvoksi esitetään 115 db. Mikäli räjäytysaine sijoitetaan maan päälle, ylittyy em. raja-arvotaso jopa useiden kilometrien etäisyydellä räjäytyspaikasta. Kun räjähdysaine sijoitetaan porareikiin, melupäästön suuruus pienenee huomattavasti eikä normaaleissa louhintakohteissa ylitetä ohjearvotasoa lähimmillä asuinkiinteistöillä. Muissa louhintakohteissa tehtyjen melumittausten tulosten perusteella arvioidaan em. ohjearvon alittuvan selvästi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Esimerkiksi Mondo Minerals Oy:n Pehmytkiven louhoksella pintalouhintaräjäytysten yhteydessä mitattiin n. 200 metrin etäisyydellä louhintakohteesta alle 110 db:n L Cpeak -tasoja. Louhintakohteessa käytetyt räjähdysainemäärät vastaavat Rudus Oy:n Rajavuoren louhinta-alueella käytettäviä räjähdysainemääriä Yhteenveto ja johtopäätökset Tehtyjen mallinnusten perusteella louhinta- ja kiviaineksen käsittelytoiminnasta Rajavuoren louhosalueella vaihtoehdossa 0 aiheutuu noin db:n A-painotettu päiväajan keskiäänitaso lähimmille asuinkiinteistöille, kun toiminnassa muodostuvia kiviaineskasoja tai muita melun leviämistä vaimentavia seikkoja ei huomioida. Kun alueella murskataan kierrätysmateriaaleja louhintatoiminnan kanssa yhtäaikaisesti eikä em. melun leviämistä vaimentavia seikkoja huomioida, voi keskiäänitaso (Laeq) lähimmillä asuinkiinteistöillä olla 57 db, joka ylittää Vnp:n mukaisen ohjearvotason 55 db. Normaalitilanteessa louhosalueella on huomattavia määriä kiviainesta varastoituna ja melua aiheuttavat toiminnot sijoitetaan kiviainesten varastokasojen suojaan. Lisäksi nykyisellään ottoalueen reunassa (hyllyllä) on maaaineksista tehty meluvalli. Melun leviämismallissa 3 on huomioitu maa- ja kiviaineskasojen vaikutus. Mallinnuksen tulosten perusteella toiminnasta lähimmille kiinteistöille aiheutuvat keskiäänitasot ovat maksimissaan luokkaa db ja pääasiassa alle 45 db. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 louhintatoiminta sekä kiviaineksen ja kierrätysmateriaalien käsittelytoiminta siirtyy syvemmälle ympäröivään maanpintaan nähden ja meluvaikutukset vähenevät. Melun leviämismalleissa 4 ja 5 on esitetty louhinta- ja kiviainesten käsittelytoiminnasta aiheutuvat keskiäänitasot ympäristössä. Tulosten perusteella toiminnasta ei ko. vaihtoehdoissa aiheudu Vnp:n ohjearvotason ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melun leviämismalleissa 4 ja 5 ei ole huomioitu maa- ja kiviaineskasojen melun leviämistä vähentäviä vaikutuksia. Saatujen tulosten perusteella toiminnasta muodostuva melu ei aiheuta terveydelle haitallisia vaikutuksia ympäristössä. Melun leviämiselle otollisten olosuhteiden vallitessa toiminnasta kantautuu ympäristöön ajoittaisia tai hetkellisiä häiritseviä ääniä, kuten räjähdykset, kolahdukset ja erilaiset varoitusäänet. Toiminnan meluvaikutukset ovat suurimpia Hongistonkujan ja Petäjäsuontien alueiden asuinkiinteistöillä. On huomioitava, että alueen ympäristössä on useita muita toimintoja, joista muodostuu melukuormitusta ympäristöön. Alueen merkittävin melulähde on VT 7:n liikenne, joka tiehankkeen yhteydessä tehtyjen mallinnusten perusteella aiheuttaa uudella linjauksellaan noin db:n keskiäänitason esim. Hongistonkujan asuinkiinteistöillä. Lisäksi Rajavuoren alueella toimii mm. Lemminkäinen Oyj:n asfalttiasema, Palin Granit Oy:n ja Suomen Kiviteollisuus Oy:n rakennuskiven louhimot sekä NCC Roads Oy:n kiviaineksen murskaamo.

3 62 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Vaikutusten vähentäminen Toiminnasta aiheutuva melukuormitus aiheutuu pääasiassa kallion porauksesta, ylisuurten lohkareiden rikotuksesta sekä kiviaineksen murskauksesta eli normaalista louhintatoiminnasta. Meluvaikutusten vähentämisessä on ensisijaisesti keskityttävä em. työvaiheiden meluntorjuntaan. Merkittävin meluvaikutusten vähentämiskeino louhintatoiminnassa on melua aiheuttavien toimintojen oikeaoppinen sijoittelu. Porauksen ja rikotuksen sijoittelu louhosalueella määräytyy suoraan kulloinkin louhittavan alueen mukaan. Sijoittamalla murskauslaitos kiviainesten varastokasojen väliin/suojaan voidaan melukuormitusta lähimmille kiinteistöille vähentää oleellisesti. Rajavuoren louhinta-alueella murskauslaitoksen sijoittamisessa on priorisoitava kaakkoissuunta, jossa valtaosa lähimmistä häiriintyvistä kohteista sijaitsee. Meluvaikutusta voidaan myös vähentää rakentamalla louhinta-alueen etelä- ja itärajalle maavalli esim. ylijäämämaista tai sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman lähelle asutuksen suuntaan olevaa kallioseinämää etenkin myöhemmässä vaiheessa, kun seinämän korkeus kasvaa. Muutoin louhintatoiminnan meluvaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä nykyaikaista ja huollettua kalustoa sekä ajoittamalla erityisesti melua aiheuttavia toimintoja, kuten ylisuuren louheen rikotusta mahdollisuuksien mukaan normaaliin työaikaan (8-16). 8.6 Toiminnassa syntyvä tärinä ja sen vaikutukset Räjäytysten aiheuttama tärinä Louhintaräjäytys synnyttää kallioon jännitysaallon, joka aiheuttaa kiven irtoamisen lisäksi väliaineen hiukkasten siirtymistä eli tärinää. Maaperän tärinä on aaltoliikettä, joka aiheutuu seismisten aaltojen etenemisestä. Seismisiä aaltoja voivat aiheuttaa mm. maanjäristykset, räjäytykset, liikenne (raideliikenne), paalutus sekä erilaiset koneet. Louhintatyön aiheuttamaa tärinää mitataan aaltoliikkeen pystysuuntaisen heilahdusnopeuden huippuarvolla (v(ve)), nopeuden yksikkönä käytetään mm/s. Aaltotyypit Räjähdysaineen räjähtäessä porausreiässä syntyy shokkiaalto, joka aikaansaa aineen tiivistymistä ja pienen alueen murskautumista. Kallion murskaukseen kulumaton energia jatkaa etenemistä kalliossa plastisena aaltona, joka aiheuttaa kalliossa plastisia muutoksia. Aallon voimakkuuden vaimennettua riittävästi se muuttuu kimmoiseksi aalloksi, jolloin väliaineeseen (kallioon) ei enää synny pysyviä muutoksia. Kimmoaallot voidaan yksinkertaistetusti jakaa kahteen päätyyppiin, runkoaaltoihin ja pinta-aaltoihin. Runkoaalloista tunnetuimmat ovat P-aallot, joissa liike tapahtuu pitkittäisesti eli ainehiukkaset siirtyvät etenemissuunnassa ja S-aallot, joissa liike tapahtuu poikittaisesti eli ainehiukkaset siirtyvät kohtisuorasti etenemissuuntaan nähden. Pinta-aalloista tunnetuin ja tärkein on Rayleigh-aalto (R-aalto). Sylinterimäinen louhintaräjähdyspanos synnyttää väliaineessa leikkausta, jolloin syntyy sekä P- että S-aalto. S- ja P-aaltojen vaikutusta rakennuksiin on havainnollistettu kuvassa 22.

4 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 63 Kuva 21. Runkoaallot eli S- ja P-aallot elastisena aaltoliikkeenä (R. Vuolio 1991). Kuva 22. Tärinöiden aiheuttamia liikuntoja rakennuksissa, liikuntojen suuruutta korostettu (R.Vuolio 1991). Tärinöihin vaikuttavat geologiset tekijät Tärinöiden leviämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat maa- ja kallioperäolosuhteet. Tärinäaaltoliike vaimenee sen siirtyessä väliaineesta toiseen, kuten kalliosta maahan. Myös kallioperän rakoilu ja ruhjeisuus vaimentavat tärinää. Tärinän vaimeneminen johtuu energian heijastumis- ja taittumisilmiöstä. Rene Gustafsson on esittänyt tärinäaaltoliikkeen heijastumisen kalliosta saveen siirtyessä: (nopeus kalliossa C1 =5000 m/s, nopeus savessa C2 = 1000 m/s) C 2 C1 Eref = = 4 % (heijastunut energia) C 2 + C1 Pienillä 1-2 kg:n momentaarisilla panoksilla vaimenee tärinä kalliosta saveen siirtyessään lähes kokonaan jo pienillä metrin etäisyyksillä.

5 64 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Etäisyyden ja momentaarisen (kerralla räjäytettävän) räjähdysainemäärän kasvaessa tärinäaaltojen heijastuksista ja taittumisista johtuen esiintyy tärinämittaustuloksissa suurta hajontaa. Kuva 23. P- ja S-aaltojen etenemisnopeus (m/s) eri maa- ja kalliolajeissa (R. Vuolio 1991) Räjäytysperäisen tärinän leviäminen ja havainnointi Räjäytysperäisen tärinän voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat räjäytyksen voimakkuus (käytetty räjähdysainemäärä), momentaarinen räjähdysainemäärä, väliaineen koostumus, louhintatason syvyys sekä etäisyys louhintakohteesta. Lyhyillä (< 1 km) etäisyyksillä tärinän voimakkuus riippuu pääasiassa momentaarisesta räjähdysainemäärästä ja kauempana (> 1 km) louhintakohteesta tärinän voimakkuus riippuu kentän kokonaisräjähdysainemäärästä. Louhintatöiden räjäytyksistä syntyvät tärinäksi koetut ilmiöt ovat osin rakennuspohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Maa- ja kallioperässä välittyvä tärinä vaimenee erittäin tehokkaasti etäisyyden kasvaessa, ilmateitse välittyvät ääni- ja ilmanpainevaikutukset ulottuvat etäämmälle. On varsin yleistä että ääni- ja ilmanpainevaikutukset aiheuttavat sekaannusta aistinvaraisten räjäytyshavaintojen arvioinneissa. Yleisesti aistinvaraisesti epämiellyttäväksi koetut tuntemukset räjäytystöistä kuten ikkunoiden ja seinäpintojen värähtelyt ja niihin liittyvät seurannaisilmiöt ovat seurausta räjäytysten ääni- ja ilmanpainevaikutuksista. Räjäytystöistä voidaan tehdä aistinvaraisia havaintoja jopa 1-2 km:n etäisyydellä louhintakohteesta. Nämä havainnot liittyvät lähes poikkeuksetta ilmateitse välittyviin, yleensä vaarattomiin ilmiöihin. Käytännön työkohteissa on todettu, että ihminen on erittäin herkkä aistimaan tärinää, mutta samanaikaisesti huono aistimaan sen voimakkuutta. On tutkittu että ihminen havaitsee tärinän, jonka voimakkuus on 5-10 mm/s, kokee epämiellyttäväksi tärinän mm/s ja kokee häiritsevänä tärinän mm/s. Vaikutukset rakenteisiin Tärinä voi pahimmillaan heikentää rakenteita (rakennukset, tiet jne) ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Lähes poikkeuksetta louhintatöiden vaikutukset rajoittuvat nykypäivänä häiritseviin tekijöihin, eikä aineellisia vaurioita pääse asianmukaisella louhintasuunnittelulla ja toteutuksella tapahtumaan.

6 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 65 Vertailuarvot Lainsäädännössä tärinä rinnastetaan nykyisin meluun. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 :ssä ihmisen toimista aiheutuva tärinä rinnastetaan ympäristön pilaamiseen ja laissa ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) korostetaan kaavoittajien ja vahingon aiheuttamiseen osallistuvien vastuuta. Lain mukaan ympäristövahinko korvataan, mikäli häiriön sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena, ottaen muun ohella huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin. (737/1994, 4 ). Tärinämittauksista ja tärinän ohjearvoista ei Suomessa ole virallisia säädöksiä. Yleisesti louhintatöiden tärinöitä arvioitaessa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön teknillisiä turvallisuusohjeita 16:0. Niissä rakenteiden vahinkovaaran mittana pidetään pystysuuntaisen heilahduksen huippuarvoa. Taulukossa 9 on esitetty tärinän ohjearvot. Taulukko 9. Tärinän ohjearvot m etäisyydellä tärinän lähteestä Rajavuoren kallionkivenottamon räjäytystyö Työmaa ja ympäristön rakenteet Rajavuoren aluetta on käytetty kiviaineksen otto- ja murskaustoimintaan usean vuosikymmenen ajan. Heinsuontien vastakkaisella puolella sijaitsee Palin Granit Oy:n toiminnassa oleva tarvekivilouhos. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia, lähimmät asutut rakennukset sijaitsevat Männistönkujalla ja Hongistonkujalla, lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä alueista, joissa louhintatöitä tehdään. Asuinrakennukset ovat kallionvaraisia omakotitaloja. Finnrock Oy on laatinut Rajavuoren kalliokivenottamon alueelle tärinäselvityksen vuonna Selvitys perustui työmaakäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin louhoksella ja sen ympäristössä, sekä louhintaurakoitsijoiden työmaata koskevaan aineistoon (kartat, viralliset panostuskirjat sekä tärinämittaustietoihin). Tärinämittauksia on virallisiin panostussuunnitelmiin tehtyjen merkintöjen perusteella tehty vuodesta 1996 lähtien, nykyinen mittauspiste on Hongistonkujalla. Tärinämittauksia on louhoksen ympäristössä tehty useasta eri rakennuksesta ja mittaukset tehdään jokaisesta räjäytyksestä.

7 66 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Tärinämittaukset ja turvallisuusarvot Suurin Finnrock Oy:n tekemässä selvityksessä todettu pystysuuntaisen heilahduksen huippuarvo vve (1,3 mm/s) on selvästi pienempi kuin Työministeriön teknillisissä turvallisuusohjeissa ao. etäisyydelle ilmoitettu tärinän ohjearvo vve = 15 mm/s (kalliovarainen rakennus, R=500m), vastaava ohjearvo on savimaalle perustetulle rakennukselle 7 mm/s. Nämä ohjearvot, kuten ohjearvot yleensäkin sisältävät huomattavan varmuusmarginaalin. Kosmeettisten vaurioiden ilmaantuminen ja joidenkin rakenteellisten jännitysten laukeaminen saattaisi olla odotettavaa, mikäli rakennusten perustuksista mitattavan tärinän voimakkuus olisi ollut tasolla vve=n.30 mm/s. Räjäytystärinän vahinkovaaraa on myös mahdollista arvioida esimerkisi Saksalaisen DIN4150 Teil 3-normin suhteen. Tämän hyvin arvostetun ja ylivarovaisena pidetyn standardin mukaan Rajavuoren alueelta mitatut räjäytystärinät ovat olleet noin 30% siitä, mitä sortumispisteessä olevien muinaismuistomerkkien uskotaan kestävän. Finnrock Oy:n selvityksessä mitattiin myös louhintaräjäytystyön aiheuttaman ilmanpaineiskun suuruutta, jolloin suurin mitattu ilmanpaineisku oli 28 Pa. Ruotsalaisen standardin (SS , ) mukaisen rakenteita koskevan ohjearvon ollessa 500 Pa, joka vastaa samaa rasitusta jolle esimerkiksi ikkunaruudut altistuvat tuulen nopeuden vastatessa ankaran myrskyn nopeutta. Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 kalliokivenoton alin ottotaso on nykyisen luvan mukaisesti +5 m mpy. Vuosittainen louhintamäärä on m³ktr, toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä 20 vuotta. Rajavuoren alueen kalliokiven ottotoiminnan aikana mitatut pystysuuntaisen heilahdusnopeuden huippuarvot ovat olleet Hongistonkujan mittauspisteessä selvästi alle Työministeriön teknillisissä turvallisuusohjeissa ao. etäisyydelle ilmoitetun ohjearvon vve = 15 mm/s (kalliovarainen rakennus, R=500m). Panostusaste kalliokiven irrotuksessa on ollut noin 0,7 kg räjähdysainetta kuutiometriä kohti. Kentässä kerralla räjäytettävä räjähdysainemäärä on virallisten panostuskirjojen mukaan vuoden 2007 räjäytyksissä ollut kg. Momentaarinen (kerralla räjäytettävä) räjähdysainemäärä on vuoden 2007 räjäytyksissä ollut kg ja suurin pystysuuntaisen heilahdusnopeuden huippuarvo 1,1 mm/s. Alueelta mitatut räjäytystärinän ja ilmanpaineaaltojen rakenteille aiheuttamat rasitukset ovat olleet pienempiä kuin esimerkiksi viikoittaisten säävaihteluiden aiheuttamat rasitukset (säätilavaihteluista aiheutuneet jännitykset sisätilojen rakenteista mitattuna ovat suurempia, kuin räjäytystärinän vve = 19 mm/s aiheuttamat rasitukset). Vaihtoehdot 1 ja 2 Vaihtoehdossa 1 kalliokiven alin ottotaso on -20 m mpy ja vaihtoehdossa 2-30 m mpy. Vuosittainen louhintamäärä on keskimäärin noin m³ktr ja arvioitu enimmäislouhintamäärä on noin m³ktr. Toiminta-aikaa arvioidaan olevan jäljellä vaihtoehdossa 1 noin 45 vuotta ja vaihtoehdossa 2 noin 55 vuotta. Syvemmällä tapahtuvassa louhinnassa panostusaste on hieman vaihtoehtoa 0 pienempi (0,5-0,6 kg/m³) ktr kallion pintakerroksissa olevien epäjatkuvuuskohtien (rakoilu) vaatiessa suurempaa ominaispanostusta. Alueen kallioperässä oleva kuutio- ja vaakarakoilu vaimentaa osaltaan ympäristöön leviävän tärinän voimakkuutta, syvemmällä tapahtuvassa louhinnassa myös paineaalto vaimenee tehokkaammin. Ympäristöön kohdistuvat hetkelliset tärinävaikutukset pysyvät vaihtoehdoissa 1 ja 2 nykyisen kaltaisena tai tulevat hieman laskemaan. Tärinävaikutusten kestoaika tulee jatkumaan kauemmin kuin vaihtoehdossa 0.

8 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus Johtopäätökset tärinävaikutuksesta Louhinnan panostusmäärät, räjäytysten ajoittumiset sekä tärinän raja-arvot louhinnan vaikutusalueella tullaan määrittämään myöhemmin tehtävässä louhintasuunnitelmassa. Panosmäärät mitoitetaan niin, etteivät tärinän raja-arvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, eikä vaurioita kivenottamon alueen ympäristössä oleville rakennuksille tai rakenteille synny. Louhintaräjäytyksistä aiheutuva hetkellinen tärinä tullaan kuitenkin aistimaan laajahkolla alueella Rajavuoren kalliokivenottamon ympäristössä, joka käsittää myös asuinkiinteistöjä. Tärinän ainoana ympäristöön aiheuttamana vaikutuksena voidaan pitää sen häiritsevyyttä, jonka ihmiset kokevat eri tavoin. 8.7 Luontovaikutukset Yleistä Luonnonoloihin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin suunnittelualueelta ja sen välittömästä läheisyydestä noin 100 metrin vyöhykkeeltä. Luontovaikutukset voivat olla joko välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Välittömät vaikutukset pienentävät suojeltavien luontotyyppien pinta-alaa ja suojeltavien lajien elinympäristöjä. Välillisiä vaikutuksia voivat olla esimerkiksi vesistöön kohdistuva pitkäaikainen kuormitus tai melun aiheuttama häiriö pesimälinnustossa. Lisäksi on arvioitu vaikutukset suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsevaan Heinlahden Natura-alueeseen. Luonnonsuojelulain 65 edellyttää, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hank keiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Natura-arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan varsinaisen arvioinnin tarvetta eli sitä, heikentääkö hanke Natura alueen luonnonarvoja. Jos hankkeen todetaan heikentävän suojeltavia luonnon arvoja, on arvioitava onko tämä heikentyminen todennäköisesti merkittävää. Toisessa vaiheessa arvioidaan, onko luonnonarvojen heikkeneminen sellaista, että lupa voidaan myöntää tai suunnitelmaa hyväksyä tai vahvistaa (vrt. Söderman 2003) Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnoltaan arvokkaisiin kohteisiin Rajavuoren kivenottotoimintaan on esitetty kolme eri vaihtoehtoa. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa kivenottotoiminta tapahtuu nykyisten lupaehtojen rajaamalla alueella. Hankkeen eri vaihtoehdoilla ei ole välittömiä haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, koska hankealue ei eri vaihtoehdoissa laajene nykyisestään. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole havaittu suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja tai luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Rajavuoren alueella on ollut kiviaineksen ottotoimintaa yli 20 vuotta. Nykyisten lupaehtojen mukainen toiminta jatkuu vuoteen 2016 saakka. Kiviaineksen ottaminen nykyisiä lupaehtoja syvemmältä ei

9 68 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus aiheuta sellaisia välillisiä haitallisia vaikutuksia, jotka muuttaisivat nykytilanteeseen nähden merkittävästi lähialueen luonnonoloja Vaikutukset Heinlahden Natura 2000 alueeseen Rajavuoren kiviaineksen ottamisalue sijaitsee lähimmillään noin 1,8 km päässä Heinlahden Natura alueen (FI416006) rajasta. Heinlahden Natura-alue on lintudirektiivin perusteella suojeltu SPA-alue. Suojelun perusteena on 15 lintudirektiivin liitteen I lajia. Lisäksi Natura-tietolomakkeella on mainittu 37 liitteessä I mainitsematonta säännöllisesti esiintyvää muuttolintua. Välittömät vaikutukset Heinlahti sijaitsee niin kaukana Rajavuoresta, että kivenottotoiminnan melulla tai pölyllä ei ole vaikutusta Heinlahden linnustoon. Rajakallion kiviainesten louhinnasta ei vapaudu sellaisia haitallisia aineita, jotka suoraan vaikuttaisivat Heinlahdessa pesiviin tai siellä säännöllisesti esiintyviin lintulajeihin. Kiviaineksen ottamistoiminnalla ei ole välittömiä haitallisia vaikutuksia Heinlahden Natura alueeseen. Välilliset vaikutukset Välillisiä eli epäsuoria vaikutuksia voi aiheutua ottotoiminnan mahdollisten vesistövaikutusten kautta. Rajavuoren kiviaineksen ottamisalueelta lähtevä oja purkautuu Natura-alueelle, Heinlahden kaakkoiskulmaan. Kymijoen Vesi ja Ympäristö on tutkinut ottamisalueelta tulevien vesien vaikutusta Heinlahteen (kts kappale 8.2. Vaikutukset pintavesiin). Heinlahden ravinnekuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta: maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta ja luonnonhuuhtoumasta. Heinlahteen laskevan ojan kuormituksesta on louhinta-alueen osuus kiintoainekuormituksesta vain 0,01 %, fosforikuormituksesta 0,1 % ja typpikuormituksesta noin 5 %. Louhinta-alueelta tulevan typpikuormituksen osuus olisi siis noin pari prosenttia Heinlahteen tulevasta kuormituksesta. Kiintoaine- ja fosforikuormituksessa kyse olisi prosentin sadasosista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 2000-luvun näytteenoton tulosten perusteella arvioituna fosfori on kasvua rajoittava ravinne Heinlahdessa, joten Rajavuoren louhinta-alueelta tulevalla kuormituksella on todennäköisesti hyvin vähäinen vaikutus Heinlahden veden laatuun. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot eroavat toisistaan louhintaajan pituudessa ja louhintamäärissä. Nykyisten lupaehtojen mukainen toiminta (Ve0) jatkuu noin 20 vuotta, Ve1 jatkuu 45 vuotta ja Ve2 55 vuotta. Louhinnasta aiheutuva vuosittainen kuormitus Heinlahteen pysynee vuositasolla samansuuruisena eri vaihtoehdoissa. Räjähdysaineista tuleva typpikuormitus tulee jatkossa pienenemään käytön painottuessa perinteisistä, veteen liukenevaa ammoniumnitraattia sisältäväistä räjähteistä heikosti veteen liukeneviin emulsioräjähteisiin. Erityisesti typpikuormitus pienenisi vaihtoehdoissa V1 ja V2, jolloin louhosta syvennettäessä siirryttäisiin käyttämään pääasiassa vain emulsioräjähteitä. Välilliset vaikutukset linnustoon saattavat ilmetä mahdollisina elinympäristöjen muutoksina. Heinlahden Natura -tietolomakkeella on mainittu kaksi luontotyyppiä: Itämeren boreaaliset rantaniityt ja laajat matalat lahdet. Louhinta-alueen vuosittainen kuormitus Hein-

10 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 69 lahteen ei kasva nykyisestä. Kuormitus on hyvin pieni ja sen merkitys laajat matalat lahdet -luontotyypin kasvillisuuden muutoksiin tai boreaalisten rantaniittyjen rehevöitymiseen on todennäköisesti hyvin vähäistä, eikä sitä voida erottaa kokonaiskuormituksen vaikutuksista. Vesistövaikutusten arvioinnissa (kts kappale 8.2. Vaikutukset pintavesiin) ei ole todettu olevan merkittäviä eroja eri vaihtoehtojen välillä. Eri vaihtoehtojen vaikutuksissa Heinlahden luontotyyppeihin ei ole merkittäviä eroja. Yhteisvaikutukset Heinlahden ravinnekuormituksesta on suurin osa peräisin hajakuormituksesta (kts kappale 8.2. Vaikutukset pintavesiin). Heinojan kautta tapahtuvaan Heinlahden kuormitukseen vaikuttavat Rudus Oy:n kivilouhimon lisäksi kolme muuta kiviainesten ottoaluetta ja yksi asfalttiaseman alue. Näillä kaikilla toimijoilla on voimassa olevat ympäristöluvat. Heinsuon suljetulle kaatopaikalle on suunniteltu pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelykeskusta. Hankkeesta on tehty YVA, jossa todetaan mm. että hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Heinlahden veden laatuun. Rajavuoren kiviaineksen ottamisen merkitys Heinlahden kokonaiskuormituksesta on hyvin pieni, joten sillä ei arvioida olevan todennäköisesti merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa. Vaikutusten merkitys Rajavuoren kiviainesten ottaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Heinlahden Natura-alueen suojelun perusteina olevia luontotyyppejä tai lajeja. 8.8 Vaikutukset kulttuuriperintöön Louhintalueella tai sen lähiympäristössä ei ole arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Myös Petäjäsuon pientaloalue, suuri rantatie (Kuninkaantie) sekä Kymin ja Pyhtään rajakivi jäävät louhosalueen eteläpuolella, eikä kiviaineksen ottotoiminnalla ole niihin merkittäviä vaikutuksia. 8.9 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Rajavuoren alue kuuluu seutukaavassa maankamaran ainesten ottoalueeseen (EO) ja yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M) (kappale 6.9.2). Maakuntakaavaehdotuksessa Rajavuoren alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Tulevaisuudessa Rajavuoren aluetta ympäristöineen onkin suunniteltu teollisuuskäyttöön. Tulevaa maankäyttöä varten nykyisin useiden eri toimijoiden hallinnassa olevia lähekkäisiä alueita tulee tarkastella kokonaisuutena mm. louhintatasojen suhteen. Louhintatasot vaikuttavat mm. Heinsuontie tulevaan linjaukseen ja korkoihin. Rajavuoren ottoalueen itäpuolella toimiville Palin Granit Oy:n ja Suomen Kiviteollisuus Oy:n louhoksilla on jo lupa kiviaineksen otto tasolle -20 m mpy saakka. Vaihtoehdossa 0 kivenottotoiminta jatkuu voimassa olevien maa-ainesten ottolupien ja ympäristölupien mukaisesti noin 20 vuoden ajan. Ottoalueen yhteispinta-ala on 24 ha ja alin

11 70 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus ottotaso N m mpy. Mikäli kivenottotoiminta Rajavuoressa päättyy voimassa olevien lupien umpeutuessa, joudutaan Kymenlaakson alueen maanrakennushankkeisiin kiviainestarpeen kattamiseksi jatkossa ottamaan kiviainesta muualta. Kotkan kaupungilla ja Pyhtään kunnalla ei ole kartoitettuna monia vaihtoehtoja kiviaineksen ottopaikoiksi. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 louhinta-alue ei laajene vaihtoehdosta 0, mutta ottosyvyys ulotetaan tasoon N60-20 m mpy (VE1) tai N60-30 (VE2). Toiminta-ajaksi arvioidaan vaihtoehdossa 1 noin 45 vuotta ja vaihtoehdossa 2 noin 55 vuotta. Vuosittainen enimmäislouhintamäärä ei poikkea vaihtoehdosta VE0. Hanke on toteutusvaihtoehdosta (VE0-VE2) riippumatta maakuntakaavaehdotuksen ja seutukaavan periaatteiden mukainen. Ottamisalueelle tullaan laatimaan Kotkan kaupungin maankäytön suunnitteluun pohjautuva jälkihoidon kokonaissuunnitelma Vaikutukset maisemaan Maisemavaikutuksia arvioitiin topografian sekä kasvillisuuden ja puuston peitteisyyden muuttumisen perusteella. Lisäksi tarkasteltiin toimintojen näkyvyyttä maisemakuvassa. Vaihtoehtojen VE0, VE1 ja VE2 maisemavaikutukset eivät poikkea toisistaan, sillä ottoalueen rajaus on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Louhinta-alueella sijainnut noin tasolle +40 m mpy ulottunut mäki on jo louhittu. Myös kasvillisuus ja pintamaat on jo nykyisellään poistettu lähes koko ottoalueelta. Louhinta-alue ei maastonmuotojen sekä väliin jäävän puuston vuoksi näy asutusalueilta tai virkistysreiteiltä käsin ja vaikuta siten häiritsevästi koettuun asumisviihtyvyyteen tai maisema- ja kaupunkikuvaan. Louhintatoiminnan loputtua ja mahdollisuuksien mukaan jo toiminnan aikana ottamisen edetessä suoritetaan alueen jälkihoitoa, johon kuuluvat alueen siistiminen ja muotoilu, pintamateriaalien levitys, osittainen kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoidon tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue luontevasti ympäristöön, vähentää pohjaveden likaantumisriskiä, parantaa alueen turvallisuutta ja luoda parhaimmillaan alueelle uusia käyttömahdollisuuksia ja ympäristöarvoja Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Liikenteen vaikutusalueen kuvaus Rajavuoren ottoalueen eteläpuolella kulkee valtatie 7 (E18), joka on Kaakkois-Suomen tiepiirin alueen suurin liikenneväylä. Rajavuoren alueella louhittu kiviaines kuljetetaan pääasiassa Kotkan ympäristön maanrakentamiseen. Tuotteiden pääasiallinen toimitusetäisyys on alle 20 km. Suurin osa toimituksista menee itään (Kotkan suuntaan). Tuotteita kuljetetaan myös länteen (Pyhtään suuntaan). Kiviaineskuljetukset louhosalueelta kulkevat Heinsuontietä pitkin Sutelantielle. Kotkan suuntaan menevät kuormat pyritään kuljettamaan valtatietä 7 pitkin (kuva 24), mutta Heinsuon-/ Sutelantien risteys on usein ruuhkainen, ja kuljetukset itään joudutaan tekemään Sutelantietä pitkin taajama-alueen läpi. Kuvassa 24 on esitetty Rajavuoren ympäristön liikenneväylät ja kiviainesten kuljetusten pääasialliset reitit.