SYSMÄN YHTEISKOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SYSMÄN YHTEISKOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2012

2 SYSMÄN YHTEISKOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1. LAKI- JA ASETUSPERUSTEET 1.2. SUUNNITELMAN TARKOITUS 1.3. KOHTEEN YLEISTIEDOT 1.4. LIITTYMINEN ALUEEN PELASTUSTOIMEEN 2. VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI JA SUOJAUTUMIS- MAHDOLLISUUDET 3.1 PALOTURVALLISUUS Tulipalojen ennaltaehkäisy Rakenteellinen paloturvallisuus Tuhopolttojen torjunta Palotarkastus Jälkivahinkojen torjunta 3.2. TYÖSUOJELU JA ENSIAPUVALMIUS Lääkkeet ja lääkitys Työtapaturmien vähentämisohjeita 3.3. RIKOSTEN EHKÄISY TIETOTURVALLISUUS Tietovuodon ehkäisyohjeita 3.5. KIINTEISTÖN HUOLTO 3.6 KOULUN TILAT JA OPETUSTILAT 3.7 KEITTIÖ JA RUOKAHUOLTO 3.8 PIHA-ALUE, KOULULIIKENNE, VÄLITUNNIT

3 4. TURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT 4.1. TURVALLISUUSKOULUTUS 5. TURVALLISUUSMATERIAALI 6. SUUNNITELMA TOIMINNASTA ERILAISISSA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISSA 6.1. YLEISET TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Hätäilmoitusohje Sisäiset hälytysjärjestelyt Rakennuksesta poistuminen Tiedottaminen onnettomuustilanteessa Vahingosta toipuminen 6.2. ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET Toimintaohje tulipalon sattuessa Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa Toimintaohje sähkökatkon sattuessa Toimintaohje kaasuvaarassa Toimintaohje säteilyvaarassa Toimintaohje vesivahingon sattuessa 7. KOULURAKENNUKSEN YLEISÖTILAISUUDEN TAI TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUS 8. HÄIRINTÄ, EPÄASIALLINEN KÄYTTÄYTYMINEN, VÄKIVALLAN UHKA ( Toimintaohjeet ) 8.1..Väkivallan uhka 8.2.Toimintaohje väkivallan uhka 8.3 Työntekijään kohdistuvat uhkatilanteet LIITTEET: Hätäilmoitusohje Hätäilmoitus Sysmän yhteiskoulun kriisisuunnitelma Sysmän yhteiskoulun järjestyssäännöt Sysmän yhteiskoulun päihdetyön malli

4 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1. LAKI- JA ASETUSPERUSTEET Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä ( Pelastuslaki 24). Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät (Pelastuslaki 8). Asetuksessa säädettävän rakennuksen omistajan ja haltijan, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittajan, viraston, laitoksen ja yhteisön on laadittava suunnitelma 8 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä (Pelastuslaki 9). Turvallisuussuunnitelma ( Pelastusasetus 10) Pelastustoimilain 9 :n 3 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa on selvitettävä: 1) vaaratilanteet ja niiden vaikutukset; 2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet; 3) suojeluhenkilöstö, sen varaaminen ja koulutus sekä muun henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan; 4) käytettävissä oleva suojelumateriaali; sekä 5) toimintasuunnitelma erilaisissa vaaratilanteissa. Suunnitteluvelvollisuus ( Pelastusasetus 11) Pelastustoimilain 9 :n 3 momentissa tarkoitettu suunnitelma on laadittava seuraavia kohteita varten: 1) 14 :n 1 momentissa tarkoitettuihin palotarkastuskohteisiin; 2) muihin yrityksiin, laitoksiin ja vastaaviin kohteisiin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden henkilöiden määrä on yleensä 30; 3) asuinrakennuksiin tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla oleviin rakennusryhmiin, joissa on yhteensä vähintään viisi asuinhuoneistoa. Jos samassa rakennuksessa on upeampia suunnitelman laatimiseen velvoitettuja, rakennuksen omistaja tai hänen edustajansa ja huoneoston haltija huolehtivat yhteistyössä rakennuksessa yhteisesti tarvittavien toimenpiteiden suunnittelusta, jollei muuta ole sovittu. Suunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava kunnan pelastusviranomaiselle kunnan antamien ohjeiden mukaisesti sekä tiedotettava siitä asianomaisen kohteen asukkaille, työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava suunnitelman toimeenpanoon. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

5 1.2. SUUNNITELMAN TARKOITUS Tehtävänä on suojata Sysmän yhteiskoululla työskentelevä henkilöstö, oppilaat, ympäristö ja omaisuus erilaisten vaarojen varalta. Tavoitteena on, että haitta ja vaaratekijät tunnistetaan, arvioidaan sekä suunnitellaan ennakoivat toimenpiteet. Lisäksi luodaan suunnitelma siitä miten vaaran torjuminen ja pelastustoimenpiteet voidaan tarpeen vaatiessa toteuttaa tehokkaasti ja nopeasti. 1.3 KOHTEEN YLEISTIEDOT SYSMÄN YHTEISKOULU Peltotie 3 / Kolulutie Sysmä Puhelin: Kanslia Anne Saarinen Rehtori Sirpa Eskola-Levänen Opettajainhuone Kiinteistönhoitaja Arto Rilasmaa Ruokala Kiinteistön rakenne ja henkilöstö: Rakennuksia tontilla: 3 kpl Varsinainen koulurakennus (betonia) ja puukoulu Kerroksia: Koulurakennuksessa 3 + kellarikerros ja puukoulussa 2 Luokkahuoneita: Koulurakennuksessa 11 kpl Puukoulussa 7 kpl Muut tilat: Juhlasali, Pukuhuoneet Opettajien huone Ruokala, Jakelukeittiö Kansliatilat Kirjasto, Oppilaskunnan huone Pienisali Opinto-ohjaajan huone Koulukuraattorin huone Henkilömäärä: Opettajia n. 20 Oppilaita n. 200 Muu henkilöstö n.10

6 1.4. LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN Nimi: Päijät-Hämeen pelastuslaitos Osoite: Saimaankatu Lahti Puhelin Poikkeusolojen johtokeskus ja lähin paloasema: Nimi: Sysmän paloasema Osoite: Keskustie Sysmä Puhelin: Toiminta-aika: 10 min Lähin hälytin: Paloasema, kuuluvuus riittävä Palopäällikkö: Markku Numminen Päivystys: Heinolan paloasema Palotarkastukset: Markku Numminen Suuronnettomuuksien johto- ja kokoontumispaikka: Nimi: Sysmän paloasema Osoite: Keskustie Sysmä Ensiapu ja sairaanhoito: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Osoite: Keskussairaalankatu Lahti Puhelin: Terveysasema: Sysmän terveysasema Osoite: Leppäkorventie Sysmä Puhelin:

7 2. VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Arvioidaan mahdolliset yrityksen sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät, jotka edellyttävät ennakkosuunnittelua ja varautumista sekä joihin tällä suunnitelmalla varaudutaan, esim. tulipalovaarat ja palovaaralliset kohteet, tapaturmanvaarat, vaaraa aiheuttavat kemikaalit ja aineet, rikollinen toiminta, tekniset häiriöt, tietoturvallisuus. Vaaranarviointi voidaan tehdä käyttäen riskianalyysiä ja erilaisia riskilaskelmia. Vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista oleva asetus ( 59,1999 ), määrää mm. tekemään riskiarvioinnin ja laatimaan sisäisen pelastussuunnitelman, jos käsittely tai varastointi on laajamittaista, kemikaalien määrät on asetuksen liitteessä. Palovaaralliset kohteet Tapaturmanvaarat Vaaralliset aineet Tekniset häiriöt Rikollinen toiminta Tietoturvavaarat Ei erityistä normaalitilanteessa Ei erityistä normaalitilanteessa Ei kiinteistössä Ei aiheuta erityistä vaaraa Ei aiheuta erityistoimenpiteitä Hallinnassa

8 3. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI JA SUOJAUTUMIS- MAHDOLLISUUDET 3.1. PALOTURVALLISUUS Vastuuhenkilö: kiinteistönhoitaja Arto Rilasmaa 3.11 Tulipalojen ennaltaehkäisy Järjestys ja siisteys: - ylimääräinen palokuorma poistettu - roskat ja jätteet niille varattuun lukittuun paikkaan - jäteastiat muovisia, kannellisia - kulkutiet ja uloskäytävät pidetään vapaina Tulityöt yms: - tulityöt, suojeluohjetta noudatettava - tulitöitä valvotaan ja vartioidaan - lupakaavakkeet täytetään - tulityötekijöillä on tulityökortti - kynttilöitä ei polteta Palavat aineet: ei ole kiinteistössä Koneet ja laitteet - laitteet ja koneet turvallisuusmääräysten mukaiset - sähkölaitteet määräysten mukaiset - huolehditaan laitteet pois päältä - kuumentuvissa sähkölaitteissa riittävät suojaetäisyydet Poistumistiet: - poistumistiet merkitty - poistumistiet pidetään vapaana - tutustu ennakolta poistumisteihin, poistumisohjeet - säännölliset pelastusharjoitukset Alkusammutuskalusto: - käsisammuttimet paikoillaan, tarkastettu ja huollettu - pikapalopostit kunnossa - käsisammuttimien ja pikapalopostien edustat vapaana - tutustutaan ennakolta sammuttimien käyttöön, koulutus

9 3.1.2 Rakenteellinen paloturvallisuus Rakennusten paloluokat P2 Kivikoulu, P3 Puukoulu Turva- ja merkintävalaistus Kunnossa Rakennusten poistumistiet Varapoistumistiet, hätäpoistumistiet, poistumisohjeet vaaran uhatessa Kokoontumispaikka Rakennusten suojaustasot Alkusammutuskalusto Sammutuslaitteisto Ilmastointi ja savunpoisto Tupakointi Olavin toimintakeskuksen piha-alue ( Uotintie 7 ) Alkusammutuskalusto,kameravalvonta Käsisammuttimia, sammutuspeite, Palopostit ja alkusammuttimet Hätäpysäytin, sähköpääkeskus Kielletty koulualueella Tuhopolttojen torjunta Vastuuhenkilöt: Vartiointijärjestelyt Kulunvalvonta Lukitus ja murtosuojaus Jätteiden säilytyspaikat Kiinteistön hoito Kiinteistönhuolto Kameravalvonta Lukot Asianmukaiset Palotarkastukset Lakisääteinen palotarkastus tehdään kerran vuodessa. Palotarkastukseen osallistuvat: Palotarkastaja Kiinteistönhoitaja Kiinteistönhoidon vastuuhenkilö

10 3.1.5 Jälkivahinkojen torjunta Jälkivahinkojentorjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen. Toimenpiteet riippuvat kulloisenkin tilanteen vaatimuksista TYÖSUOJELU JA ENSIAPUVALMIUS Työsuojelupäällikkö Urho Papinniemi Työsuojeluvaltuutetut Eila Harmaala ja Juha Koli Työsuojelun toimintaohjelma Voimassa oleva Ensiapukoulutus Riittävä ensiapukoulutus henkilöstöllä Lääkkeet ja lääkitys Tiedot lapsen jatkuvaa lääkitystä vaativista sairauksista ja lääkkeistä annostusohjeineen kirjataan oppilaan terveyskorttiin. Oppilaille ei anneta lääkkeitä ilman erityisohjeita. Hätätapauksissa ja esim. vaarallisen allergisen reaktion ilmetessä otetaan yhteys hätäkeskukseen ( Hätänumero 112 ). Koululla tulee olla lukollinen, asianmukaisesti varustettu lääkekaappi sekä ensiapuvälineet. Retkille ja koulun ulkopuolisiin tapahtumiin otetaan mukaan erillinen ensiapulaukku Työtapaturmien vähentämisohjeita - vastuuhenkilöt valittu ja koulutettu - henkilöstön työopastus ja perehdytys tehtäviinsä - työpaikka hyvässä järjestyksessä - työvälineet tarkoituksen mukaisia ja hyväkuntoisia - tarvittavat suojalaitteet ja suojaimet - riittävä valaistus - ensiapukoulutus järjestetty ja koulutettu riittävästi - työterveyshuolto järjestetty - ensiapuvälineitä riittävästi - piha-alueet kunnossa, liukkautta torjutaan riittävästi - vaara-alueet merkitty

11 3.3. RIKOSTEN EHKÄISY Vaaratekijöinä mm. ilkivalta, väkivalta, murrot, tuhopoltot, pommiuhka - lukitukset riittävän vahvoja - kattoikkunat ja muut aukot suojattu - avainten säilytys luotettava - avainvastuuhenkilö nimetty - avainten luovutus kontrolloitu - rikosilmoitusjärjestelmä 3.4 TIETOTURVALLISUUS Koulun tietotoiminnat voi jakaa paperilla tapahtuvaan hallinnointiin ja toisaalta atktoimintaan. Kansliassa on sekä kirjallista että sähköistä materiaalia, jota koskee salassapitovelvollisuus. Esim. henkilörekisterit täytyy pitää poissa asiaankuulumattomien ulottuvilta. Koulun toiminnalle on olennaista jatkuvuus. Pienikin häiriö tietojenkäsittelyssä aiheuttaa suurta hankaluutta, ja häiriön aiheuttajasta riippumatta toiminnan saattaminen ennalleen voi kestää pitkään. Tänä aikana kanslian työskentely lamautuu suurimmaksi osaksi. Toiminnan jatkuvuus pyritään varmistamaan ennalta ehkäisevillä turvatoimilla. Tietoturvaan kuuluu myös suullinen tietoturvallisuus sekä asiakaspalvelussa että sisäisessä tiedonvälityksessä. TURVATOIMET - Tietojenkäsittelyn kehittäminen ja ylläpito - Tiedot ovat yhtäpitäviä, oikeita ja ajan tasalla. - Tiedot ja palvelut ovat niiden käytettävissä, joilla on siihen oikeus. - Henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus. Jokainen noudattaa tietoturvallisuudesta annettuja ohjeita ja vastaa omalta osaltaan tietoturvallisuuden toteuttamisesta. - Asiakirjat säilytetään lukitussa toimistotilassa, jonne pääsee vain yleisavaimella.

12 Tietovuodon ehkäisyohjeita Luottamuksellisen ja salaisen tiedon tietovuodon ehkäisy: - posti aina henkilön nimellä - ei keskustella julkisella paikalla tai liikennevälineissä - ei keskustella puhelimessa - varmistetaan ettei papereita jää kopiokoneeseen - asiapapereita säilytetään lukitussa kaapissa - kuljetettaessa asiakirjoja, niistä pidetään erityistä huolta - tuhotaan huolellisesti - ei lähetetä sähköpostissa, sähköpostina käytetään vain työnantajan sähköpostia ( ei esim Gmail tms. ) ATK-tietovuodon ehkäisy: - vaihda salasana vähintään kerran kuukaudessa - jos laitat salasanan paperille, säilytä sitä lukitussa kaapissa - älä anna toisen nähdä tietoja ruudulta - säilytä varmuuskopiot, muistitikut lukitussa kaapissa - älä pidä suojaamattomalla kiintolevyllä salaisia tai luottamuksellisia tietoja - kannettavista tietokoneista ja tietolevyistä pidetään erityistä huolta, esimerkiksi laitteita ei jätetä autoon - suojaa muistitikku, jos mahdollista - lukitse tietokone, kun poistut sen välittömästä läheisyydestä 3.5. KIINTEISTÖN HUOLTO Kiinteistön turvallisuudesta vastaavat rehtori ja kiinteistönhoitaja yhdessä teknisenpalvelukeskuksen kanssa. Kiinteistönhoito Kiinteistön siivous ja puhtaanapito Säkönjakelu ja sähköverkko Sähköpääkeskus Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmät Veden pääsulkujen sijainti Ilmastointi Ilmastoinnin hätäpysäytys Ilmastoinnin puhdistus Jätehuolto ja ongelmajätteet Turvamerkit ja turvavalaistus Arto Rilasmaa Tekninen palvelukeskus, ostopalvelut Vattenfall Ruokalan käytävä, pohjakerros Kaukolämpö Sysmän kunnan vesi- ja viemärijärjestelmät Suksivarasto, pohjakerros Koneellinen poisto- ja tuloilma Sähköpääkeskus, ruokalan käytävä 5 vuoden välein Mape OY Kiinteistönhoito

13 3.6 KOULUN TILAT JA OPETUSTILANTEET Onnettomuusvaaran sisältävien opetustilojen ja tilanteiden riskit on arvioitu ja niitä koskevat turvallisuusohjeet ja määräykset käydään oppilaiden kanssa säännöllisesti läpi. Opetuksessa käytettävät välineet ja laitteet ovat kunnossa ja niiden turvallisuus tarkastetaan säännöllisesti. Lisäksi opetustilat, jotka sisältävät arvokasta omaisuutta tai vaarallisia koneita, laitteita tai kemikaaleja pidetään lukittuina ja suojattuina. Koulun fyysiset olosuhteet ovat kunnossa ja tarjoavat näin terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Opetustilat ja yhteiset tilat kuten käytävät, aulat, portaat, kulkutiet ovat järjestyksessä ja kunnossa. Muualla kuin koulutiloissa tapahtuva opetus arvioidaan mahdollisten onnettomuus- ja vaaratilanteiden kannalta erityisen huolellisesti. Erityisvaarat tunnistetaan, arvioidaan ja ne pyritään ennaltaehkäisemää mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnan turvaamiseksi laaditaan tapahtumakohtainen turvallisuussuunnitelma. 3.7 KEITTIÖ JA RUOKALA Keittiössä on sammutuspeite ja käsisammuttimet. Keittiön rasvasuodattimet,- erottimet ja ilmastointilaitteisto pidetään kunnossa ja puhdistetaan määräysten ja huoltoohjelman mukaisesti. Käytettävät koneet ja laitteet ovat työ- ja sähköturvallisia. Kulkutiet ja lattiat pidetään puhtaina ja esteettöminä. Ruuanvalmistushenkilökunnalle on annettu selkeät ohjeet ruokien valmistuksesta, hygieniasta, häiriötilanteiden varajärjestelmistä, koneiden ja laitteiden oikeista ja turvallisista käyttötavoista, työturvallisuudesta sekä oman terveyden tunnistamisesta ja siitä huolehtimisesta. Keittiön henkilökunta osaa antaa oikeaa tietoa tuotteista ja niiden raaka-aineista. Koulun keittiössä on kirjallinen elintarvikealan toimijan laatima omavalvontasuunnitelma, jonka avulla voidaan tunnistaa toiminnan riskikohdat. Suunnitelma pidetään ajan tasalla ja säilytetään toimintayksikössä. Elintarvikkeita käsitellään, säilytetään ja kuljetetaan niin, ettei laatu vaarannu eikä lämpöketju katkea. Ruokamyrkytystä epäiltäessä otetaan välittömästi yhteys lääkäriin tai terveydenhoitajaan.

14 3.8 PIHA-ALUE, VÄLITUNNIT, KOULULIIKENNE Välituntivalvonta on määrällisesti ja laadullisesti riittävää ja tehokasta huomioiden tilapäiset ennalta arvaamattomat riskit. Valvojat tietävät vastuunsa vahinkojen estämisessä ja osaavat toimia oikein vahingon tapahtuessa. Pihalla olevien urheiluvälineiden ja kalusteiden kunto tarkastetaan säännöllisesti ja ne kunnostetaan tarvittaessa välittömästi. Vaaralliset paikat koulun pihalla ja lähietäisyydellä on tunnistettu ja oppilaiden kanssa on sovittu turvallisuussäännöt ja tarvittavat suojaustoimet on toteutettu. Mahdolliset piilopaikat ja niihin liittyvät vaarat on tiedostettu. Koulun alueen liikennejärjestelyt sekä pysäköinti- että pysähtymisalueet ovat toimivat ja turvalliset. Koulualueen ulkopuolisiin oppimistilanteisiin liittyvään matkaturvallisuuteen kiinnitetään riittävää huomiota ja liikutaan annettujen turvallisuusohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti. 4. TURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT Koulun turvallisuudesta vastaa koulun ylin johto yhdessä ylläpitäjän kanssa. Jokaisella koulun työntekijällä ja oppilaalla on velvollisuus ylläpitää turvallisuutta parhaansa mukaan. Riskitietous ja taito toimia oikein hätätilanteessa on välttämätön osa turvallisuuskulttuuria TURVALLISUUSKOULUTUS Turvallisuushenkilöstö on varattava ja koulutettava tehtäviin sekä koko henkilöstö perehdytettävä suunnitelmaan.

15 4.1. Turvallisuushenkilöstön koulutus Ensiapukoulutus annetaan Suomen Punaisen Ristin tai oman työterveyshoitajan järjestämillä kursseilla. Koulutusta tulisi antaa riittävälle määrälle ( 5 % ) henkilöstöstä ja koulutus on ylläpidettävä kertaamalla kolmen vuoden välein. Työsuojelukoulusta antavat työsuojeluviranomaiset ja muut alan yhteisöt. Koko henkilöstölle annetaan alkusammutuskoulutus ja toimintaohjeet hätätilanteita varten. Uudet työntekijät saavat turvallisuuskoulutuksen perehdyttämiskoulutuksen yhteydessä. 5. TURVALLISUUSMATERIAALI Turvallisuusmateriaalin hankinnasta vastaa: Kiinteistön omistaja ja haltija on onnettomuuksien varalta velvollinen hankkimaan ja pitämään kunnossa sammutus- ja pelastuskalustoa sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään tai kunnan paloviranomainen yksittäisen kohteen osalta määrää. Työturvallisuuslaki velvoittaa työantajan hankkimaan ensiapuja sidostarvikkeita, sekä tarvittavia lääkkeitä. TÄRKEIMPIÄ TURVALLISUUSVÄLINEITÄ Sammutusvälineet pikapalopostit käsisammuttimet (jauhe- ja neste) sammutuspeitteet Lääkintävälineet lääkkeet siteet Viestivälineet kaiutin puhelinkalusto näyttötaulut

16 6. SUUNNITELMA TOIMINNASTA ERILAISISSA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISSA Laaditaan toimintaohjeet erilaisten onnettomuuksien varalta. Jokaisen työntekijän täytyy tietää, mitkä ovat hänen välittömät tehtävänsä onnettomuustilanteissa YLEISET TOIMINTAOHJEET ONNETTO- MUUKSIEN VARALTA Hätäilmoitusohje ( Liite 1 ) Uhkan havaitsija tekee hätäilmoituksen soittamalla yleiseen hätänumeroon 112 Hätäilmoitusohje: Kerro kuka olet, mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, onko ihmisiä vaarassa, vastaa kysymyksiin, älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. Yleinen hätäilmoitus- ja hälytystoiminta on esitetty kaikissa yleisissä puhelinluetteloissa, joista näkee myös alueen varanumerot Sisäiset hälytysjärjestelyt Hätätilanteen sattuessa hälytä apua puhelimella numerosta 112. Kerro kuka olet ja mistä soitat. Mitä on tapahtunut? Missä on tapahtunut? Onko joku vaarassa tai loukkaantunut? Vastaa kysymyksiin lyhyesti ja tarkasti. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. Suorita ilmoitus keskusradiolla kansliasta tai opettajienhuoneesta kaikkiin luokkiin, että koululla on hätätilanne. Varmista hälytyksen perillemeno "ovelta ovelle" periaatteella. Selosta tilanne rauhallisesti saapuvalle pelastushenkilöstölle. Hätätilanteen sattuessa toimintaa johtaa REHTORI, hänen sijaisensa tai hälytyksen tehnyt henkilö, siksi kunnes pelastushenkilöstö saapuu paikalle ja vastuu toiminnan johtamisesta siirretään heille.

17 Rakennuksesta poistuminen Koulu tyhjennetään oppilaista välittömästi käyttämällä normaaleja kulkureittejä, jos se suinkin on mahdollista. Hätätapauksissa käytetään VARATIETÄ tai HÄTÄPOISTUMISTIETÄ. Poistuminen tapahtuu annettujen ohjeiden mukaisesti. Opettaja poistuu viimeisenä ja tarkistaa, että kaikki ovat poistuneet luokasta ja ympäröivät ovet ja ikkunat on suljettu. Luokka kokoontuu välittömästi tarkistusta varten Olavin toimintakeskuksen eteen ( Uotintie 7 ), josta tarvittaessa siirrytään sisätiloihin Tiedottaminen onnettomuustilanteessa Tärkeimmät yhteystiedot on koululla selkeästi näkyvillä ja nopeasti saatavilla. Yksiköissä huolehditaan tietojen päivittämisestä. Yksittäistä oppilasta koskevassa häiriötilanteessa tiedottamisesta vanhemmalle/ huoltajalle huolehtii luokanvalvoja tai opettaja. Laajemmassa häiriötilanteessa tiedottamisesta vastaa koulun rehtori tai sivistys-toimenjohtaja yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Pelastustoimen tai poliisin apua vaativassa tilanteessa tiedotusvastuu on tilannetta johtavalla henkilöllä. Epidemiaa koskevassa tapauksessa tiedottamisesta vastaa terveysviranomainen Vahingosta toipuminen Vahingot selvitetään ja arvioidaan tarvittaessa asiantuntijoiden avulla. Henkilöstö arvioi yksikön esimiehen johdolla koulun toiminnalle tapahtumasta aiheutuvat haittatekijät ja niiden seuraukset. Apuna voidaan käyttää työterveyshuoltoa, teknistä palvelukeskusta, vakuutusyhtiötä jne. Tehdään suunnitelma korjaustoimenpiteistä sekä jatkotoimista.

18 6.2. ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET Ohessa esimerkkejä toimintaohjeista yleisimmissä vaara- ja onnettomuustilanteissa Toimintaohje tulipalon sattuessa Pelasta: pelasta itsesi ja vaarassa olevat varo hengittämästä savua (erittäin myrkyllistä) ohjaa oppilaat lähintä poistumistietä ulos mene kokoontumispaikkaan Ilmoita: soita yleiseen hätänumeroon 112 kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kerros, mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa älä katkaise puhelua ilman lupaa Sammuta: ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi) ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edestakaisella liikkeellä liekkien juureen lopeta ruiskutus liekkien kadotessa Ehkäise: rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta Opasta: järjestä palokunnan opastus paikalle ole palokunnan apuna Jälkivahinkojen torjunta: huolehdi jälkivartioinnista tuuleta tilat siivoa ja raivaa tilat poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan kuivaa tilat huolellisesti suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö

19 Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa Tee nopeasti tilannearvio: - selvitä mitä on tapahtunut - onko potilas hereillä - hengittääkö, toimiiko sydän Käynnistä potilaan ensiapu Pienet vammat voit hoitaa itse paikan päällä Käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita Pyydä apua ensiaputaitoisilta Suuremmissa vammoissa tai vakavissa sairastapauksissa tee hätäilmoitus Yleinen hätänumero 112 Hätäilmoitusta tehdessä kerro: - mitä on tapahtunut (mahdollisimman tarkkaan) - osoite ja kerros - milloin - miten opastus tapahtuu - kuka olet Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan Järjestä selkeä opastus paikalle Älä jätä potilasta yksin Opettele henkeä pelastavat ensiaputoimenpiteet

20 Toimintaohje sähkökatkon sattuessa Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei oltu tallennettu. Ilmastointi pysähtyy. Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa joissa ei ole ikkunaa. Jos sähkökatko kestää kauan koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään. Kiinteistöissä on yleensä varajärjestelmä ainakin merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa. ATK-järjestelmiä on yleensä varmennettu sähkökatkon varalle. Varmista sähkökatkon varalle: - valmistele varavalaistus ja huolehdi turvavalaistuksen kunnosta - varmista tietojärjestelmät - suunnittele toiminta siten, että haitta on mahdollisimman pieni Jos sähkö katkeaa: pysy rauhallisena, varavalaistus jää palamaan älä raavi tikkuja (palovaara), sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla tiedossasi älä soita turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen jos toimintaa ei voida jatkaa, yrityksen johto ja esimiehet antaa tarvittavat lisäohjeet Toimintaohje kaasuvaarassa Vaarallisilla aineilla ymmärretään kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Vaikka kohteessa ei normaalisti käytettäsikään kaasuja, mutta esim. korjaustöissä voidaan käyttää kaasuja, jotka ovat räjähdysvaarallista tai edistävät voimakkaasti palamista, jos niitä pääsee ilmatilaan. Tulipaloissa saattaa syntyä myös vaarallisia kaasuja, joiden väri on yleensä kellertävä.

21 Pelastusviranomaiset antavat suojautumisohjeita radiossa sekä paikallisesti kaiuttimilla. Yleinen vaaramerkki voi tarkoittaa myös kaasuvaaraa. TOIMINTAOHJEET SISÄISESSÄ KAASUVAARASSA: Jos sisätiloissa on esim. neste- tai asetyleenikaasun hajua: varo liekkiä tai kipinää, joka voi sytyttää kaasun räjähdysmäisesti poistu tiloista heti ja käske myös muita poistumaan heti suorita hätäilmoitus numeroon 112 ohjaa pelastusviranomaiset kohteeseen pelastusviranomainen mittaa kaasupitoisuuden ja tuulettaa tilat happikaasu on myös vaarallinen, edistää voimakkaasti palamista (voi olla myös hajustettu) TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA ULKOPUOLELTA: Jos olet sisällä: pysy sisällä ja kutsu ulkona olevat sisälle älä mene kellariin tai väestönsuojaan sulje ikkunat, ovet ja ilmastointi avaa radio ja kuuntele ohjeita älä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja jos tarvitset välitöntä apua, soita yleiseen hätänumeroon 112 jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi, jolloin kangas suodattaa ilmaa, älä käytä sähkö- tai muita laitteita jotka voivat sytyttää kaasun älä lähde omatoimisesti ulos, voit joutua matkalla vaaraan jos alue joudutaan tyhjentämään, antavat viranomaiset siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla Jos olet ulkona: mene heti sisälle ja neuvo muitakin tekemään niin toimi, kuten edellä on neuvottu Jos joudut ulkona yllättäen kaasupilveen: älä juokse, hengitä nenän kautta ja suojaa hengitysilma esim. nenäliinalla pyri pääsemään sisälle nopeasti jos et heti pääse sisälle pyri poistumaan sivutuuleen, jonka suunnan voit todeta monella tavalla älä mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle jos olet autossa, sulje ilmanvaihto ja pyri pois kaasupilvestä, kuuntele autoradiota Myrkkytietokeskus: puhelin (09)

22 6.2.5 Toimintaohje säteilyvaarassa Radioaktiivinen laskeuma voi syntyä vakavasta ydinvoimalaitosonnettomuudesta, ydinonnettomuudesta ta ydinräjäytyksestä. Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti radioaktiivista säteilyä. Radioaktiivisen säteilyn vaikutus toimintaan Laskeuma saastuttaa kaikki paikat, jotka normaalistikin joutuvat vesisateelle ja pölylle alttiiksi. Lisäksi on vaara, että säteilevä pöly pääsee ilmastoinnin kautta sisätiloihin. Voimakkaan laskeumavaiheen ajaksi joudutaan työskentely keskeyttämään, tällöin on suojattava mm. ilmastoinnin sisäänotto. On varauduttava seuraaviin toimenpiteisiin: - jatketaanko toimintaa vai keskeytetäänkö työt - ketkä siirtyvät koteihinsa ja suojautuvat siellä - mitattava saatua säteilyannosta, koska henkilön saaman säteilyannoksen ylittyessä joudutaan hänet vaihtamaan - ketkä jäävät tarvittaessa jatkamaan toimintaa ja pitämään huolta toiminnasta - varattava suojavaatetus ihon suojaamiseksi ja pesun helpottamiseksi - varattava suojanaamari hengityksen suojaamiseksi - varattava ilmastoinnin suodattimia Radioaktiivisen säteilylaskeuman uhatessa pelastusviranomainen antaa säteilyvaroituksen. Säteilyvaroitus edellyttää sisälle suojautumista. Tieto varoituksesta sekä ohjeet suojautumisesta annetaan: - yleisenä vaaramerkkinä kunnan ja koulun hälytysjärjestelmien kautta - yleisradion välittäminä pelastusviranomaisen hätätiedotteina radion kautta Toiminta vesivahingon sattuessa - Suljetaan välittömästi kiinteistön päävesisulku - Päävedensulun sijainti: Lämmönjakohuoneessa (pannuhuone) kellarissa Ilmoitus vesivahingosta on aina tehtävä viipymättä kiinteistönhoitajalle tai kiinteistön päivystäjälle.

23 7. KOULURAKENNUKSSA JÄRJESTETTÄVÄT TILAISUUDET JA TILAPÄINEN MAJOITUSKÄYTTÖ Oppilaitoksen tiloissa tapahtuvaa yleisötilaisuutta tai tilapäismajoitusta varten on syytä laatia erillinen pelastussuunnitelma, josta käy tapahtuman turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi toiminnasta käytännössä vastaavat henkilöt on syytä perehdyttää pelastussuunnitelmaan sekä koulun tiloihin jo ennakolta. Tilapäismajoituksen ja tapahtuman turvallisuudesta vastaa toiminnan järjestäjä. Tilapäismajoituksessa toimitaan tarvittaessa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä pelastussuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaisesti. Tilapäismajoituksen sekä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma: - tilaisuuden johto ja johtamissuunnitelma - nimet ja yhteystiedot - tilaisuuden nimi, paikka, ajankohta, osallistujamäärä sekä kesto - tapahtuman luonne- suunnitelma pelastustehtävien toteuttamiseksi - kulkutiet, opastus, kielletyt alueet, pysäköinti - suunnitelma hälytyksen antamisesta ja toteuttamisesta - majoitustapahtumassa nimilistat majoitustilan seinälle - valvonnan järjestäminen, valvontavuorot, vieraiden tunnistaminen - majoituksen valvontapisteet, kulunvalvonta Koulun juhlat: - nimetään juhlien turvallisuusvastaava - tehdään turvallisuustarkastus sekä pelastussuunnitelma - pelastus-, sammutus- sekä ensiapuvalmiutta lisätään tilaisuuden ajaksi - tarkastetaan poistumisreittien kunto sekä opasteet - elävää tulta ei käytetä koulun juhlissa - turvallisuustarkastuksen määrittämää juhlatilan suurinta henkilömäärää ei ylitetä 8. HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU Rehtorin ja koulun työntekijöiden on puututtava heti asiaan, kun huomataan häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä työyhteisössä. Sysmän kunnan toimintaohje häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen selvittämiseksi.

24 8.1 VÄKIVALLAN UHKA Väkivallalla tarkoitetaan henkilöön kohdistuvaa sanallista nimittelyä, arvostelua, uhkailua sekä fyysistä väkivaltaa kuten tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä ja päällekarkaamista. Väkivalta- ja uhkatilanteita ovat mm. solvaaminen, huutaminen, tavaroiden heitteleminen, paikkojen rikkominen, töniminen, potkiminen, raapiminen sekä vakavampina kiinnikäyminen ja aseella uhkaaminen. Sanalliset uhkatilanteet voivat tapahtua kirjallisina viesteinä, ääniviesteinä paikan päällä tai apuvälineen välityksellä. Yhä useampi henkilö joutuu työssään väkivallan tai väkivallan uhan kohteeksi. Väkivaltatilanteilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja työkykyyn, vaikka vain pieni osa niistä aiheuttaa fyysisiä vammoja. Tilanteiden seurauksena hänelle voi syntyä henkistä väsymystä, avuttomuutta, pelon tunteita ja työssä viihtymättömyyttä. Työturvallisuuslain 27 mukaan, työssä johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Tällaista työtä ja työpaikkaa varten työantajan on laadittava menettelytapaohjeet, jossa kiinnitetään huomiota ennalta uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivalta- tilanteiden vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. VAAROJEN ARVIOINTI Työssä esiintyvien vaarojen arviointi alkaa riskien arvioinnista. Kokonaistilanteen selvittäminen työpaikalla vaatii systemaattisia tilanne- ja olosuhdekartoituksia. Vaarojen arviointi suoritetaan yksikön esimiehen johdolla, koko henkilöstön kanssa. Vaarojen arvioinnissa tulee huomioida kaikki osa-alueet: väkivallan uhka, työhygieeniset tekijät, tapaturmanvaarat, ammattitaudit sekä henkinen hyvinvointi. Kartoituksen pitää aina johtaa toimenpiteisiin havaittujen riskien vähentämiseksi.

25 8.2 TOIMINTAMALLI 1. Työtilat; suunnittelu, toteutus, järjestys ja siisteys Työtilojen suunnittelussa on väkivaltariskien kannalta otettava huomioon erityisesti huoneen muoto, sisäänkäyntijärjestelyt, palvelutiskien ja muun kalustuksen sijoittelu sekä asiakkaiden opastuksen ja vastaanoton järjestäminen. Riskityötiloissa tulisi järjestää pako- ja perääntymis- mahdollisuus sekä eliminoida loukkuun jäämisen vaara. Riittävällä valaistuksella, järjestyksellä ja siisteydellä lisätään viihtyisyyttä, jolla on vaikutusta asiakkaan tunteisiin. Rahan käsittely tulee järjestää asiakkaan ulottumattomiin. 2. Työn ja työtapojen suunnittelu ja ohjeistus Merkittävä tekijä työkokonaisuuksien suunnittelussa väkivaltariskien kannalta on työntekijöiden määrä työskentelypaikassa. Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitäs syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen eikä yksintyöskentelyä voida välttää, on hyvä luoda selkeät toimintaohjeet. Riskitasoa tulee alentaa erilaisin teknisin keinoin ja menettelytavoin sekä varmistaa mahdollisuus avun hälyttämiseen. Hälytysjärjestelmän tulee olla nopea, selkeä ja toimintavarma ja sen toiminta on kokeiltava säännöllisesti. Työmenetelmien suunnittelussa on keskeistä erilaisten turvallisuusrutiinien luominen, ylläpitäminen ja toisaalta harkittu muuttaminen ja salassapito. Työ ja työympäristö vaativat jatkuvaa seurantaa vaarojen havaitsemiseksi ja väkivallanuhan hallinta on jatkuvaa toimintaa. 3. Koulutus Henkilöstö on syytä kouluttaa ennaltaehkäisemään ja kohtaamaan väkivaltatilanne. Tärkeintä on antaa työntekijöille ohjeet tilanteen ratkaisemiseksi. Turvallinen toiminta perustuu yhteisesti sovittuihin ja noudatettuihin toimintatapoihin.

26 4. Seuranta Työpaikalle tulee laatia väkivallan läheltä piti uhkatilanteita ja väkivaltatilanteita varten seurantajärjestelmä, josta saadaan tarvittaessa tietoa sattuneista tapauksista, niiden luonteesta, vakavuudesta ja toistuvuudesta. Seuranta tapahtuu työyhteisöissä ja palvelukeskuksissa, joista raportoidaan tarvittaessa kunnan johdolle ja työsuojelutoimikunnalle. Seurannan avulla voidaan turvatoimia kehittää, kohdentaa ja tarvittaessa lisätä. 5. Jälkihoito Ihmiseen kohdistunut väkivalta tai uhkaava tilanne on aina vakava asia. Fyysisten vammojen lisäksi osalliset kärsivät usein myös psyykkisistä reaktioista, jotka eivät ilmene heti tapahtuman jälkeen. Jälkihoidon tarkoituksena on vähentää ja pehmentää väkivalta- tilanteiden aiheuttamia vaikutuksia ja auttaa heitä palaamaan normaaleihin työ- ja elämänolosuhteisiin niin pian kuin mahdollista. Jälkihoidolla tarkoitetaan asian käsittelyä työyhteisössä; esimiehen, työtoverien, työterveys- huollon ja ammattiauttajien kanssa niin nopeasti kuin se on mahdollista. Avun on oltava aktiivista ja sitä ei saa jättää uhrin omatoimisuuden varaan. 8.3 Työntekijään kohdistuva uhkaustilanne Puhelimitse tai kirjeitse tulleesta uhkauksesta ilmoitetaan poliisille ja esimiehelle. Tilanteessa toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaan. Työntekijän saadessa tietoonsa, että toimintayksikköön on mahdollisesti saapumassa väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö, hänen on tiedotettava asiasta muulle henkilökunnalle. Toimintayksikköön saapunut uhkauksen tekijä pyritään poistamaan toimintayksiköstä, samalla kun paikalla mahdollisesti olevat muut henkilöt saatetaan pois tilanteesta. Jos uhkauksen tekijä on ennestään tuntematon henkilö, on yritettävä painaa mieleen hänen tuntomerkkinsä.

27 HÄTÄILMOITUSOHJE Hätätilanteen sattuessa hälytä apua puhelimella numerosta 112. Kerro kuka olet ja mistä soitat. Mitä on tapahtunut? Missä on tapahtunut? Onko joku vaarassa tai loukkaantunut? Vastaa kysymyksiin lyhyesti ja tarkasti. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. 2 Suorita ilmoitus keskusradiolla kansliasta tai opettajienhuoneesta kaikkiin luokkiin, että koululla on hätätilanne. Varmista hälytyksen perillemeno "ovelta ovelle" periaatteella. 3. Koulu tyhjennetään oppilaista välittömästi käyttämällä normaaleja kulkureittejä, jos se suinkin on mahdollista. Hätätapauksissa käytetään VARATIETÄ tai HÄTÄPOISTUMISTIETÄ. Poistuminen tapahtuu annettujen ohjeiden mukaisesti. Opettaja poistuu viimeisenä ja tarkistaa, että kaikki ovat poistuneet luokasta ja ympäröivät ovet ja ikkunat on suljettu. Luokka kokoontuu välittömästi tarkistusta varten Olavin toimintakeskuksen eteen ( Uotintie 7 ), josta tarvittaessa siirrytään sisätiloihin. 4. Tulipalon sattuessa aloita alkusammutus välittömästi koulun alkusammuttimilla. Käytä apunasi saatavissa olevia henkilöitä, sillä yksin et ehdi nopeaan toimintaan. Ilmanvaihtolaitteet pysäytetään ILMANVAIHDON PÄÄKYTKIMESTÄ. Pääkytkin löytyy sähköpääkeskuksesta ruokalan käyttävällä. 5. Selosta tilanne rauhallisesti saapuvalle pelastushenkilöstölle. 6. Hätätilanteen sattuessa toimintaa johtaa REHTORI tai hälytyksen tehnyt henkilö, siksi kunnes pelastushenkilöstö saapuu paikalle ja vastuu toiminnan johtamisesta siirretään heille. 7. Koulun sammuttimien sijoitus: Alkusammuttimet: Puurakennus; -ala-aula kanslian vieressä -yläkerran luokkien eteinen Kivirakennus; -luokka 8, luokka 9 ja luokka 11 -varasto luokkien 9 ja 10 välissä -kuvataideluokan käytävä -kotitalousluokka -iso sali ja lämmönjakohuone Sammutuspeitteet: Opettajanhuone ja luokkahuoneet Palopostit: Puurakennus; -ala-aula kanslian vieressä -yläkerran luokkien eteinen Kivirakennus; -käytävä musiikkiluokan vieressä -ruokalan käytävä -portaikko näyttömän vieressä poikien pukuhuoneen päädyssä. 8. Ensiapuvälinestö Opettajainhuone 9. Koulun puhelimet: Opettajainhuone Ruokala

28 HÄTÄILMOITUS 112 YLEINEN HÄTÄNUMERO Kerro kuka olet ja mistä soitat. Kerro myös puhelinnumero. 2. Mitä on tapahtunut? Tulipalo, kerro mitä palaa ( rakennus, varasto, kulkuväline ) Onnettomuus, uhka, mikä on hätänä tai vaarana Sairaskohtaus, mitä potilas valittaa, mitä potilas tekee nyt miten hän voi 3. Missä on tapahtunut Kerro osoite mahdollisimman tarkasti Sovi opastuksesta!!! 4. Kerro onko joku vaarassa tai loukkaantunut Pelastajien ensisijainen tehtävä on ihmishenkien pelastaminen. 5. Vastaa kysymyksiin. Mitä tarkemmat tiedot voit antaa tapahtumasta, sitä tehokkaamman avun saat. 6. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan.

29 SYSMÄN YHTEISKOULUN KRIISISUUNNITELMA KOULUMME KRIISIVALMIUS Koulumme oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi kohdata oppilaittemme perheenjäseniä tai muita läheisiä ihmisiä. Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. Henkilökuntaa perehdytetään koulun kriisityöhön, jonka tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu vanhempien kanssa yhteistyössä. 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY 1.1. MYÖNTEINEN JA TURVALLINEN ILMAPIIRI 2. KOULUN KRIISIRYHMÄ 2.1. KOKOONPANO 2.2. TEHTÄVÄT 3. TIEDOTTAMINEN 3.1. TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEESSA 4. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA 4.1. ONNETTOMUUS KOULUSSA 4.2. OPPILAAN KUOLEMA 4.3. OPETTAJAN TAI KOULUN MUUHUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA 4.4. OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA 4.5. ITSEMURHAN UHKA 4.6. ITSEMURHA 4.7. VAKAVA SAIRAUS 4.8. ONNETTOMUUS TAI SEN UHKA KOULUN ULKOPUOLELLA 5. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN

30 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY 1.1. Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat mm: - koulukiusaamiseen puuttuminen heti ja perusteellisesti - valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu - koulun selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni * lujat rajat ei hyväksyttävälle käytökselle * pelisäännöt selviksi myös kotiin - yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä 2. KOULUN KRIISIRYHMÄ 2.1. Kokoonpano Sirpa Eskola- Levänen työ gsm Tarja Sohkanen työ koti Maija Peltonen työ gsm Kouluterveydenhoitaja Koulupsykologi Tehtävät - kriisiryhmä kutsutaan kokoon rehtorin avuksi kriisitilanteessa - kriisiryhmä kutsuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän koolle - miettii jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa - harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille - pitää kriisisuunnitelman ajan tasalla - ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön - perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet

31 3. TIEDOTTAMINEN 3.1. Tiedottaminen kriisitilanteessa Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille. 1. Rehtori selvittää - ketä asia koskee - mitä on tapahtunut ja missä - miten kaikki tapahtui ja mitä tapahtumasta tiedetään * jos rehtori ei ole paikalla toissijaisesti asian hoitaa vararehtori * kolmantena asiasta vastaa sen luokan luokanvalvoja, jota asia koskee 2. Rehtori kutsuu kriisiryhmän avukseen 3. Opettajakuntaa ja muuta koulun henkilökuntaa informoidaan tapahtuneesta/ opettajat saavat ohjeita asian käsittelystä luokissa * huhujen ehkäiseminen, oikeat tiedot Kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti vastuuhenkilön kautta. 4. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA 4.1. Onnettomuus koulussa Hälytä ambulanssi / muut opettajat avuksi! Aloita ensiapu! - tieto terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen - tieto rehtorille / tieto kriisiryhmälle / tieto henkilökunnalle - oppilaat pois onnettomuuspaikalta - silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta - ilmoitus huoltajille mahdollisimman pian, mutta onnettomuuden seurauksia ei kerrota tarkemmin. - asian käsittely luokassa - kirjallinen viesti koteihin asiasta - järkyttyneimmät oppilaat kotiin vain aikuisen mukana - asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa - asian jälkipuintia luokassa (keskustelu luokassa) - oppilaiden seuranta 4.2. Oppilaan kuolema - oppilaan kuolemasta ilmoittaa perheelle pappi, poliisi tai sairaala - tiedon saanut opettaja informoi rehtoria

32 - rehtori informoi opettajakuntaa - luokanvalvoja neuvottelee kriisiryhmän kanssa kuka on perheen kontaktihenkilö - perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta kunnioitetaan - keskustelu luokissa / muistaminen - oppilaiden seurantaa / kriisiryhmä ja oppilashuoltoryhmä (oppilaiden seurantaa mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi) 4.3. Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Rehtori informoi / henkilökuntaa / luokkaa / yhteisesti salissa - kriisiryhmä keskustelee siitä, tarvitaanko henkilökunnalle / oppilaille ulkopuolista apua - keskustelut luokissa - muistaminen * lippu * hiljainen hetki * hautajaiset - oppilaiden seurantaa 4.4. Oppilaan lähiomaisen kuolema - tieto rehtorille ja kriisiryhmälle - tieto oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille - kotoa lupa saada kertoa asiasta muulle luokalle - oppilaan seurantaa 4.5. Itsemurhan uhka Puhu oppilaan kanssa: - älä jätä yksin - tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä - ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa Kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele. Ota yhteys kotiin. Mobilisoi kriisi- ja oppilashuoltoryhmä toimimaan Itsemurha Koskettaa aina koko kouluyhteisöä. KODIN KANSSA SOVITTAVA, MITEN TOIMITAAN. Jälkipuinti erittäin tärkeätä, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. - tieto rehtorille / tieto kriisiryhmälle - tieto koulun henkilökunnalle - tieto oppilaille: perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin - tiedote mahdollisista reaktioista ainakin oman luokan koteihin - jälkipuinti henkilökunnalle - erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville - keskustelut luokissa

33 - oppilaiden seurantaa - muistaminen koulussa ja luokassa 4.7. Vakava sairaus - sovi huoltajien kanssa, mitä kerrotaan oppilaille - oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava - pyritään saamaan lupa kertoa luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle - jälkipuintia sairaan, hänen ystäväpiirinsä ja luokan kanssa - toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta - lasten toiminnallisuuden ja myötätunnon kanavoiminen sairaan hyväksi - oppilaiden seurantaa 4.8. Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella - rehtori ottaa selville tosiasiat - informoi muun henkilökunnan - keskustelu luokissa * tietoa kotiin tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista 5. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN - henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin - konsultoidaan mahdollisesti mukana olleita esim. ensilinjan ihmisiä ja vanhempia - tehdään tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaan

34 SYSMÄN YHTEISKOULU Järjestyssäännöt (hyväksytty johtokunta / 2) Järjestyssääntöjen tavoitteena on, että koulu on turvallinen, toimiva ja viihtyisä työpaikka sekä oppilaille että henkilökunnalle. Kaikki toiminta lähtee toisen ihmisen kunnioittamisesta ja rehellisyydestä. Jokainen on vastuussa itsestään ja tekemisistään. Ehdottomasti kiellettyä - koulun alueelta poistuminen ilman lupaa, lukuun ottamatta ruokavälituntia - toisen omaisuuden vahingoittaminen, luvaton käyttö ja varastaminen. Oppilas on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. - kaikenlainen väkivalta ja kiusaaminen (Erillinen ohje) - kouluvilppi. Vilppiä on myös muualta kokonaan tai osittain kopioidun työn esittäminen omanaan. - päihteiden ja huumeiden hallussapito ja käyttö sekä tupakointi koulun alueella, koulupäivän aikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa (Erillinen ohje) Koulutyön toimivuuteen ja viihtyisyyteen kuuluu, että - olen täsmällinen ja hoidan tehtäväni tunnollisesti - huolehdin opiskeluvälineistä - säilytän ympäristön siistinä - noudatan annettuja ohjeita Toisen ihmisen kunnioittamiseen ja vastuunottamiseen itsestä kuuluu, että - puhun totta - olen luottamuksen arvoinen - käyttäydyn asiallisesti ja kohteliaasti - säilytän omalta osaltani työrauhan Rikkomusten seuraukset (perusopetuslaki 36 ) - oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. - opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa (perusopetuslaki 31 ) - oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevantyöpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa (perusopetuslaki 31 ) - kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Menettelystä kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpanosta samoin kuin häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisesta määrää perusopetuslain 36.

35 SYSMÄN YHTEISKOULUN PÄIHDETYÖN MALLI Johdanto Yleisperiaate on se, että nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttöön puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vakavampien päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Päihteiden ja varsinkin huumeiden käyttö salataan mahdollisimman pitkään aikuisilta ja kestää kauan ennen kuin aikuiset huomaavat, mistä on kysymys. Nuori viettää noin puolet valveillaoloajastaan koulun penkillä, opettajat ovat siis aitiopaikalla katselemassa nuoren elämää. Näin ollen heillä on mahdollisuus havaita nuoren terveyttä ja elämänhallintaa vaarantava päihteidenkäyttö. Nuoren runsas alkoholin käyttö paljastuu koulussa yleensä vasta silloin, kun nuori käyttää alkoholia jo viikollakin tai tulee maanantaisin krapulassa kouluun (esim. lukuisat päänsärkytapaukset maanantaisin terveydenhoitajan vastaanotolla). Koululla on päihdeongelma eli konkreettinen toimintamalli, miten toimitaan ongelmatilanteissa. Koulun oppilashuoltoryhmä toimii päihdeasioiden asiantuntija- ja kehittämisryhmänä. Seuraavassa on tapauskohtaiset ohjeet alaikäisten (alle 18-v.) tilanteita varten. Yli 18-vuotiaiden päihdetilanteiden toimintamalli on Sysmän kunnan päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli (liite 1) sovellettuna koulun toimintaympäristöön. Tupakka ja nuuska - Kun oppilaan havaitaan ensimmäisen kerran tupakoivan tai käyttävän nuuskaa ohjataan hänet keskustelemaan rehtorin ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Rehtori tiedottaa asiasta kotiin kirjallisena ja tiedustelee huoltajan kantaa jatkotoimenpiteisiin. - Koulualueella/ koulun tilaisuuksissa tupakoinnista 2 h jälki-istuntoa. Päihdetapauksissa toimimme näin 1. Mitä tehdä, kun oppilas on selvästi päihteen vaikutuksen alainen? 1.1. Havainnon tekijä menee oppilaan kanssa rehtorin tai erityisopettajan luo. A. Huoltaja tavoitetaan: 1.2. Oppilas itse ottaa yhteyden kotiin, jos kykenee ja kertoo lyhyesti tapahtuneesta, jonka jälkeen rehtori pyytää huoltajaa saapumaan koululle.