F r a n s J o k e l a R a u h a n i e m i j a k y l ä n m a l l i t a l o t

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "F r a n s J o k e l a R a u h a n i e m i j a k y l ä n m a l l i t a l o t"

Transkriptio

1 F r a n s J o k e l a R a u h a n i e m i j a k y l ä n m a l l i t a l o t R a u h a n i e m e n h u v i l a Kotiteollisuustarkastaja Frans Jokelan työt veivät häntä eri puolille maata kotiteollisuusalan kouluja tarkastamaan. Useat liittojen kokoukset ja kotiteollisuusmessut tai opettajien koulutuspäivät ja muut työtehtävät lisäsivät matkapäiviä, milloin Pietariin tai Ruotsiin, joskus muualle Eurooppaan. Hän kaipasi rauhoittumispaikkaa ja aikaa kirjoittamiselleen. Padasjoen Auttoisten kylältä hankittu rantapaikka nimettiin Rauhaniemeksi, ja siitä tulikin Jokelan loppuelämän kiintopiste ja viimeisten vuosien asuinpaikka. Rannalla sijaitseva alue oli kuulunut Likasten torpalle (myöhemmin Koivuranta). Hartmanin torppariperheen piti hyväksyä, kun Rouvilan isäntä lohkaisi palan perunamaasta ja kauppakirjat allekirjoitettiin Uusi naapuri kuitenkin käytöksellään ja avullaan sulatti pian Hartmanin suvun puolelleen. Molemminpuolinen kunnioitus näkyy vieläkin perintönä talojen välillä. Rauhaniemen rajat on merkitty vasempaan kuvaan punakynällä. Kyläkartta 1930-luvulta Sivu 1 / 22

2 Paikalle pystytettiin hirsikehikko Rouvilan tilan vanhasta riihestä, jonka ympärille huvilaa ryhdyttiin kokoamaan, mutta kun Frans Jokelan Emilia vaimo kuoli äkillisesti 20 avioliittovuoden jälkeen, lopullinen rakennushanke siirtyi tuonnemmaksi. Varsinainen rakentaminen alkoi 1920-luvun alussa elämänilon palauduttua uuden vaimon myötä. Uusi vaimo Alma Heinonen oli sairaanhoitaja ja työskenteli Helsingissä. Kesät he viettivät Auttoisilla. Rauhaniemeen rakennettiin ensin alatalo, sauna, venevaja, verstas/liiteri ja ulkovessa. Myöhemmin valmistui ylätalo, jota kyläläiset kutsuivat kahvimyllyksi ja 1960-luvulla soittorasiaksi. Vieraat ja kyläläiset kutsuivat Rauhaniemeä huvilaksi, mutta kotiteollinen talonpoikaisasumus oli Jokelan oma ajatus kesäasunnostaan. Hän suunnitteli itse kaikki rakennukset, jotka ennen rakentamista olivat idealistisia ja suureellisia. Alatalon suunnitelmia: Sivu 2 / 22

3 Rauhaniemi luvuilla Yläkuvissa alatalo ja sauna. Talo oli aluksi pärekattoinen ilman tornipäätyä. Alakuvissa liekojen päälle rakennettu venetalas ja sen piirrossuunnitelma, Kuvat 1920-luvulta Jokelan arkistosta. Alatalon päätyyn lisättiin myöhemmin torni näköalaterasseineen. Sen yhteyteen valmistui huone, jossa isäntäväki nukkui. Kuva on otettu saunan nurkalta rannan suunnasta. Sivu 3 / 22

4 Oppipoikana työmaalla Rauhaniemen rakentamisesta kirjoitti kotiteollisuusopettaja Väinö Korkeila elämänkerrassaan Perinne elämässäni.11. Hän muistelee tapahtumia päästyään Urjalan Kotiteollisuuskoulusta. Koulu päättyi ja sain odotettua paremman päästötodistuksen. Koulujen päättäjäiset Urjalankylässä oli suurta juhlaa. Vieraita tuli runsaasti lähipitäjiä myöten. Kevättalvella kävi tarkastaja Jokelakin virkansa puolesta kouluilla. Tyttöjen koulua kun hän meni tarkastamaan Taka-Uotilaan, eivät siellä huonot uunit vetäneet savuaan. Sieltä palattuaan hän valitteli, että oli kuolla savuun. Taisi olla vielä matalapaine sinä päivänä. Huomattuaan minut oppilaiden joukossa, pyysi hän tulemaan kesällä työhönsä Rauhaniemen huvilaansa Auttoisissa. Päästyään kotiin takaisin, Korkeila jatkaa. Pian sain tarkastaja Jokelalta kutsun saapua Rauhaniemen huvilaan. Siellä oli tehtävä muotolistoja friisejä pylväiden päihin. Ilolla otin työn vastaan. Ajattelin: Tästä se ura uusi aukenevi. Vaikka Jokela olikin tarkastaja, niin oli hän myös erinomainen ammattimies. Työn hän vaati hyvää. Koetin parastani. Erään kerran sattui tekemäni viistoliitoksen kulmaan jäämään pieni rako: Pannaan kittiä giiriin, sanoi tarkastaja. Ahkeraan hän viljeli huumoria. Luulin aluksi että hän oli ahdasmielinen ja ammatissaan tärkeä herra. Sitä hän ei ollut. Toisen kerran sattui minulle maalien sekoituksessa pieni erehdys. Yritin puolustella, sanoin, ehkei se työn tässä vaiheessa niin tarkkaa ole. Puheeseeni hän tarttui heti: Vai ei ole niin tarkkaa. Se on samanlaista kuin entisen tytön lypsäminen. Hän kun meni lypsämään, niin lehmä kusikin kiuluun. Silloin tyttö juoksi itkien äitinsä luo ja sanoi: Lehmä kusi kiuluun! Äiti alkoi kohta lohdutella tytärtään: Älä sitä itke, siilataanhan se maito. Huomasin tästä millä lempeydellä hän suhtautui minuun työssään olevaan oppipoikaan. Olin aina elokuun loppupuolelle asti tarkastaja Jokelan töissä. Sain 25 mk/pv ja ruoan. Oli mielenkiintoista työskennellä tosi sivistyneiden ihmisten parissa. Pyysin työni loputtua häneltä työtodistuksenkin, siihen hän merkitsi ammatikseni puuseppä, kirjoittaa Korkeila. Jokelan allekirjoittama työtodistus Perinne elämässäni, kirj. Väinö Korkeila (1985) yksi painos Padasjoen kirjastossa. Sivu 4 / 22

5 Vieraita ja työväkeä Rauhaniemi oli 1930-luvulla toinen Auttoisten kahdesta huvilasta. Toinen huvila, Lehtosen perheen omistama Rautela sijaitsi Rautjärven rannalla. Huviloilla elettiin tyylillä, ja kyläläisiä kestittiin vieraanvaraisesti. Kuvassa alatalon edessä kahvitauolla Alma ja Frans Jokela, palvelustyttö ja työmiehet Aukusti ja Ilmari Lahtinen. Rauhaniemessä rakennettiin tuolloin ylätaloa. Yläkuva Auttoisten kylätoimikunnan kokoelmasta, alemmat Jokelan arkistosta. Venekatoksen takaosassa oli hyvä istua, katsella järvelle ja juoda kahvia vieraiden kanssa. Rauhaniemen liiterissä oli verstas, jossa oli höyläpenkki ja hyvät työvälineet. Jokela valmisti itse mm. erikoisen seinäkoristeen alatalon seinälle. Hän hallitsi puuntyöstöä monin eri tavoin ja kirjoitti 1930-luvulla puutyön oppikirjaa Juho Tattarin kanssa. Hän oli nuorena myös oppinut sepän työn, mutta teetätti lukot ja saranat taloihinsa kyläsepällä. Uunin muuraus oli yksi erikoisaloista, joista Jokela kirjoitti käsiteollisuusalan lehtiin ja toi ideat omiin taloihinsa. Muurausta hän oli oppinut professori O. Tarjanteelta.7. Jokelan neuvojen mukaisia vastavirtauuneja rakensivat tämän jälkeen muurarit myös muihin kylän taloihin. 7. Padasjoen Sanomat 10/1981 Tarkastaja Jokelan puuseppänä Auttoisten Rauhaniemessä Korkeila tarinoi: Jokela kirjoitti noihin aikoihin muurarin käsikirjaa professori O. Tarjanteen kanssa. Sivu 5 / 22

6 Alatalon seinän jumalattaria kannattelevat pylväät friiseineen ovat mahdollisesti Väinö Korkeilan kaivertamia. Reliefit Jokela oli tuonut ulkomaan matkoiltaan. Sisäovien värit on uusittu mahdollisimman lähelle alkuperäistä väriään. Rauhaniemi on täynnä yksityiskohtia, joista osa on rakenteissa kiinni, eikä niitä ole voitu siksi ilman vaivannäköä realisoida ja poistaa. Kodin kuvalehti kertoi vuonna 1999 Padasjoen Auttoisten kylän Jamoinjärven rannan kesäasukkaista.12. Yksi kohteista oli Rauhaniemi. Lyytikäisten mökkiä ei oikein osaa mökiksi kutsua, kirjoittaa toimittaja. Keltainen ylätalo jäljittelee torneineen kahvimyllyä. Alatalo ja sauna ovat punamultaa, mutta nurkkia komistavat kreikkalaistyyliset pylväät ja yläkerrassa on komea torni parvekkeineen. Sisällä on soppia ja salakaappeja oven karmien yläpuolella ja jemmassa portaiden alla. Selvästi Padasjoen vastine Peppi Pitkätossun Huvikummulle. Kaiken huippu ovat jumalattaret, Lyytikäiset nauravat. Eriparisten mökkikalusteiden, television, jugendkaarien, lehtien ja koirien lisäksi tupaa komistavat seinässä olevat kipsivalokset, jotka talot rakentanut kotiteollisuusopettaja on tuonut vuosisadan alun Roomasta. Tämä huusholli on täynnä kummallisia kapineita, mutta ne sopivat näin kummalliseen taloon. Jokela oli suunnitellut vielä työhuone/navetta/ latorakennuksen, joka lopullisesti valmistui yksinkertaisempana työhuone/liiterinä. 12. Kodin kuvalehti, Mökit samalla rannalla s Sivu 6 / 22

7 Ylätalo; kahvimylly vai soittorasia Ylätaloa Jokela suunnitteli pitkään, ja sen muoto muuttui vuosien varrella. Näkyvästi mäellä seisova talo herätti kylällä kiinnostusta. Sitä kutsuttiin kahvimyllyksi erikoisen muodon takia. Myöhemmin 1960-luvulla oopperalaulaja Aune Antin aikana sitä kutsuttiin myös soittorasiaksi. Talon suunnitteli Jokela tyttärelleen Aili Melasniemelle, mutta se jäi muiden vieraiden ja vuokralaisten käyttöön. Ylätalon torni on lopullisessa talossa kapea. Kuvat 1930-luvulta Jokelan arkistosta. Sivu 7 / 22

8 Naapuriapua Sukuni eli naapurissa asunut Koivurannan väki (Hartmanit) ovat aina tehneet paljon yhteistyötä Rauhaniemen talon ja asukkaiden kanssa. Jokeloiden aikaan vietiin posti ja maito ja autettiin perunanviljelyksessä. Syksyllä kannettiin ruukkukukat ja muuta irtainta Koivurannan pirttiin suojaan talviajaksi. Ennen kuin keväällä isäntä ja emäntä palasivat takaisin, huvilan lämmitys aloitettiin ajoissa, niin että he pääsivät valmiiksi lämmitettyyn taloon. Sairaanhoitajana työskennelleeltä Almalta kysyttiin neuvoa lasten pahimpiin haavereihin. Kun Koivurannan Teuvo Hartman oli 10-vuotias, kävi Jokela häntä ja Aarno-veljeä henkilökohtaisesti hakemassa auttamaan. Poikien piti ylätalolla kantaa vintiltä vanhat purut pois ja tilalle tuotiin uutta. Jokela itse otti säkkejä vastaan. Pieni Esko aikoi innokkaasti mukaan, mutta Jokela totesi hänelle. Älä sinä tule, olet liian pieni! Jokela höyläsi ruisleipää höylällä, muistelivat pojat, koska hampaat olivat huonot. Sota-aikana Jokeloiden asuessa talvellakin Rauhaniemessä ja Alma-rouvan käydessä hoitamassa asioita Helsingissä, toimitettiin Koivurannasta ruokaa vanhalle herralle. Rauhaniemessä asui tuolloin Kikka (Sirkka) niminen lapsenlapsi, joka oli Jokelan tyttären Aili Melasniemen ottotytär. Heillä ei ollut omia lapsia. Talossa viihtyi myös sotaa paossa poika nimeltään Terho Melasniemi, joka oli Ailin miehen maanviljelysneuvos Yrjö Melasniemen, Salon Sokeritehtaan toimitusjohtajan veljenpoika Turusta. Hän kävi koulua jonkin aikaa Auttoisilla. Jokelan tulo kylään huomattiin aina, sillä hän käveli arvokkaasti linja-autopysäkiltä maantietä pitkin keppi kädessään Jamoinjärven rantaan. Hän oli charmantti herrasmies. Kylällä hän ystävystyi erityisesti seppä Kalle Karin kanssa ja heillä oli yhteisenä huolenaan käsityöalojen tulevaisuus. Olivat sitä mieltä, että seppää tullaan aina tarvitsemaan hevosten kengittämiseen, vaikka autot lisääntyisivätkin! Kyläläisiä kärryineen visiitillä (ei tarkempaa tietoa keitä ovat) Sivu 8 / 22

9 Kylän mallitalot Ajatus kylien mallitaloista Jokela aloitti virkansa hoidon koostamalla alansa työn tarkoituksen paperille. Osa tästä on julkaistu Käsiteollisuuslehdessä v.1922 artikkelina Tehtävämme kotiteollisuuden kehitystoimessa 2. osa.6. Siinä hän käy läpi asioita, joiden kehitystä kotiteollisuustyöllä tulisi edistää. Yhtenä asiana hän toteaa kotien omavaraisen kaunistamisen ja esittää asian parantamiseksi ns. mallitaloidean, joiden tyylillä luotaisiin eri puolille maata kullekin sopivaa omaa henkeä. Asuinrakennusten tyyppitalokeskustelua käytiin monella taholla Suomessa luvulla. Tyyppitalojärjestelmää oli käytetty aiemmin lähinnä koulu- ja asemarakennuksissa. Kotiemme kaunistamisessa, joka on yksi kotiteollisuuden tärkeimmistä tehtävistä, on kansamme suurella enemmistöllä vielä paljon suoritettavaa. Voidaksemme esiintyä erikoisena kansana, olisi meidän silläkin alalla aikaansaatava kaikissa suhteissa omavaraista olemusta. Ainainen lainaaminen ja vieraiden ihaileminen ei noitten vieraiden silmissä oloamme ylennä, jonka tähden asianharrastajain tulisi koettaa tällä alalla erinäisille seuduille aikaansaada ns. mallitaloja, jotka kotien koristelualaa tuntevien sekä erilaisia maalaiskoteja omistavien henkilöiden keskuudesta valittujen arvostelulautakuntien hyväksymänä ja mahdollisesti eri tilaisuuksissa palkittunakin tulisivat yleisiksi esikuviksi osoittamaan suomalaisen kodin sisäistä muotoa niin hyvin eri esineiden tyyliin kuin yleiseen järjestykseen nähden. Tällaiset kodit voisivat luonnollisesti eri seuduilla olla tarpeellisessa määrin toisistaan erilaisia, ettei jokainen tulisi saman kaavan mukaiseksi, kunhan vaan kaikkien muodoissa tulisi vallitsemaan kansamme oma henki, kirjoittaa hän tekstissä Tehtävämme kotiteollisuuden kehitystoimessa sivulla 45. Nämä mallikodit, sijaiten maan eri seuduilla, voisivat ajan varrella vaikuttaa sen, että niitä vähitellen ryhdyttäisiin kullakin paikkakunnalla jäljittelemään, joten näiden tyyli ikään kuin vaistomaisesti leviäisi kansan keskuuteen siellä muodostuen ja vielä jälkeenkinpäin mahdollisesti saadulla johdolla kehittyen sellaiseksi, miksi kansan luonnolliset jokapäiväiset olosuhteet vaativat, Jokela jatkaa. Kotiteollisuusväki kehitti yhdessä taideteollisuusväen liiton Ornamon kanssa ajatusta. Tarkoitus oli antaa malleja talojen ja sisustamisen tueksi. Yhteistyö kuitenkin loppui jo ensimmäisen talosuunnitelman aikoihin. Mutta mallitaloajatus jatkoi kehitystään monella suunnalla, ja oman mallitaloprojektinsa Frans Jokela toteutti Auttoisten kylällä. 6. Käsiteollisuus-lehti - /1922 s Tehtävämme kotiteollisuuden kehitystoimessa 2. osa Sivu 9 / 22

10 Koivurannan päärakennus Jokelan naapuri Hartmanin torppariperhe aloitti torppansa lunastamisen (1919) jälkeen suunnitella uuden päärakennuksen rakentamista. Frans Jokela lupautui suunnittelijaksi ja rakentaminen pääsi alkamaan vuonna Perhe nukkui kesän ulkorakennusten suojissa, rakentajina olivat Väinö -isän lisäksi ainakin Emil Pykälistö, Kantolan isäntä. Vanha rakennus purettiin ja näistä hirsistä rakennettiin ensimmäinen kerros taloon. Jokela oli suunnitellut talon kerroskorkeudeksi kolme metriä, siksi tukkeja tarvittiin paljon. Väinö haki kärrypelillä raahaten valtion mailta lisää puutavaraa, näin talosta saatiin suunnitelmien mukainen. Väinöstä korkeat huoneet olivat tuhlausta, koska hän arveli, että lämpö viihtyy katon rajassa. Jokela pysyi tiukkana ja talosta tehtiin suunnitelmien mukainen. Talo nimettiin Koivurannaksi. Se on yksinkertainen, rannan vieressä sijaitsevaa paikkaansa majakan lailla hallitseva talo. Suunnat etu- ja takapihalle ovat kuvioin ja ulokkein koristellut. Kapeat ja korkeat ikkunat antavat valoa sisään kaikista ilmansuunnista. Talon muoto on ristikirkkomainen. Koivuranta 1940-luvulla Naapurit Koivuranta ja Rauhaniemi. Ensimmäinen kuva on otettu tulevan ylätalon paikalta ja toinen kuva järven suunnalta. Keskellä alatalo, liiteri ja etualalla saunan nurkka.talvikuvat Esko Hartman. Sivu 10 / 22

11 Taloon valmistui pirtin lisäksi kaksi kamaria, joista vieraskamari oli aluksi vain kesäkäytössä. Yläkerrassa oli iso ullakko. Talon ulko-oven yläpuolelle tehtiin yksinkertainen koristekuvio. Samanlainen on Jokelan saunarakennuksen kulmissa. Talon leivinuuni oli erikoinen lokeroineen ja se oli Jokelan ideoima, oli Tarjanne vastavirtauunien innoittama. Kiinnostuin isovanhempieni talon erikoiseksi sanotusta leivinuunista (joka siis on jo purettu) ja se antoi kimmokkeen tutkia naapurina asuneen Jokelan taustoja. Koivuranta v Etuosan koristekuvio on yhä tallessa, ikkunoiden muoto on muuttunut ja ulko-ovi saanut pylväskatoksen. Uudet kuvat ovat kirjoittajan albumeista, piirros Jokelan arkistosta. Käsityöharjoittajan asunto Käsityöläisillä ei vielä 1800-luvun alussa saanut olla työtiloja, jos heillä ei ollut käsityöharjoittajan lupaa. Seppä oli ainoa erillisrakennuksen omistava käsityöläinen, muiden tuli kulkea talosta taloon tilauksia paikanpäällä valmistaen. Elinkeinovapaus astui voimaan 1879 ja sen jälkeen saattoivat ihmiset valmistaa tuotteita myyntiin vapaasti. Oman työpajankin perustaminen sallittiin. Tässäkin asiassa ryhdyttiin neuvoja antamaan, ja ne sisälsivät saman ajatuksen kuin kotien ja asumisen yleinen parantaminenkin. Jokela kirjoitti vuoden 1919 Käsiteollisuuslehdessä artikkelin Kotiteollisuuden harjoittajain asunnot.13. Hän painotti, että oli tärkeää jos maaseudulla ihmiset voisivat tilanhoidon lisäksi valmistaa lisäansioina käsityötuotteita. Tätä varten taloissa pitäisi huomioida työnteon mahdollistavat tilat. 13. Käsiteollisuus -lehti - /1919 s Kotiteollisuuden harjoittajan asunnot Sivu 11 / 22

12 Muutamien työlaatujen harjoittajilla täytyy varsinainen työpaja olla eri rakennuksena, mutta useasti voidaan käsityöhuoneet sijoittaa varsinaisten asuinhuoneitten kanssa saman katon alle, mikä seikka suuresti vähentää rakennuksen hintaa. Huoneitten sijoittelu ns. pohjajärjestys on myöskin tehtävä siten, että sen avulla voidaan saavuttaa sekä tarkoituksenmukaisuutta että hinnan halvennusta, kirjoitti Jokela. Uunit on sijoitettu siten, että vain yksi savupiippu nousee katolle, mikä seikka suuresti halventaa rakennusta ja samalla vaikuttaa edullisesti talon ulkonäköön. Kirjoituksen liitteenä oli piirros kotiteollisuudenharjoittajan asuinrakennuksesta. Seppälä Auttoisten kylään rakennettiin piirroksen näköinen talo, Seppälä -nimeltään. Se sijaitsee kylän keskustan tuntumassa ns. Hanaporin kaupungissa, jossa on sijainnut käsityöläisten taloja. Seppälä oli kyläsepän perheen asunto ja hänellä oli erillinen työpaja kadun toisella puolella. Sivu 12 / 22

13 Talo on valmistunut ilmeisesti 1927, ja se on peruskorjattu Sen rakennuttaja, kyläseppä Kalle Kari oli Jokelan ystävä ja he viihtyivät hyvin yhdessä sepän pajalla. Sepän työolojen ja koulutuksen tulevaisuus askarrutti Fransia kovasti kirjoituksissaan, olihan hän tuon ammatin nuoruusvuosinaan oppinut. Jokelalla oli sekä metalli- että puualan koulutus. Seppälässä ovat kuvan yksinkertaiset koristelut toteutettu hyvin. Yleensähän kylällä ei talojen koristeluista piitattu. Talon paikka on hyvin valittu kuten muillakin Jokelan suunnittelemilla taloilla. Ne näyttävät muita korkeammilta, ylhäisiltä vaatimattomassa ympäristössään. Ne ovat Auttoisten kylän mallitaloiksi sopivia. Auttoisten kyläseppä Kalle Kari (ylärivissä mustiin pukeutunut) naapurinsa Kustaa Murron (keskirapulla musta takki) perheen kanssa rakenteilla olevan Seppälä -talon rapuilla Kuva Auttoisten kylätoimikunnan arkistosta. Talon nykyinen omistaja Jussi Pajulahti (yläkuvan Kustaa Murron tyttären pojanpoika) on korjannut talon perheensä kesäasunnoksi ja hän pohti piirroksen nähtyään. Pohjamalli, eteiskäytävän ikkunat ja niiden pääty koristeet yms. ovat täysin samoja. Selvä ero Seppälään ovat nuo vastapäätä sisäänkäyntiä olevat rappuset ullakolle. Meillä ei yläkertaa ole rakennettu käyttötilaksi. Toinen selvä ero on siinä, että meillä on pirtti peilikuvana toisella puolella, eikä erillistä keittiötä. Seppälä Auttoisten kylän Hanaporin kaupungissa v Oikealla sama talo v Vanha kuva on Auttoisten kylätoimikunnan kokoelmasta ja uusi omistajan Jussi Pajulahden. Sivu 13 / 22

14 Hokka Jokelan arkistossa on piirros Skytän talon saunarakennukseksi, mutta minulla ei ole tietoa siitä onko se toteutettu. Keinuhongan talo vuodelta 1928 mainitaan myös, mutta todistusaineisto tästä puuttuu. Jokelan suunnittelemiksi Auttoisten kylän taloiksi voidaan mainita kuitenkin vielä Hokan talo, jonka toteutusta Väinö Korkeila muistelee kirjeessään Pentti Vuoriselle seuraavasti. Vuonna 1926 rakensi Lehtisen miesten tekemälle kivijalalle Taurenin Jussi porukkansa kanssa Hokan talon. v. 1924, ottivat Lehtisen miehet kivet läheltä Pykälistöä. Sinä talvena oli rekikeliä vain 2 viikkoa, Päijänteen laivatkin kulkivat viimeisen kerran 27 pvä tammikuuta. Kuljetusmatkaa kivillä oli 3 km. Sen Hokan kivijalan ja kellarin teosta saivat Lehtisen miehet 4000 mk. En tiedä olisiko summaa lisätty myöhemmin. Palattuani kotiin vuonna 1926 kesäkuussa paiski Taurenin Jussi urakalla taloa pystyyn. Siinä oli Rajalan veljekset ja Rahikaisen Kalle nurkilla ja Pykälistön Väinö vuorasi väliseiniä hirrenpätkistä. Vasta vuonna pääsi setäni perheineen asumaan. Jokela teki piirustukset Hokan taloon. Miehet muuttivat omin päin niitä ja setäni jätti piirustukset kokonaan Jokelalle maksamatta, päättää Korkeilan Väinö kertomuksensa Hokan talon rakentamisesta. Kyläraitin varrella sijaitseva Hokan talo Sivu 14 / 22

15 R a uhan i e me n u udet ajat ja asukkaat Frans Jokela Rauhaniemen isäntänä Frans Jokela kuoli Auttoisilla ja hänet haudattiin kylän metsähautausmaalle. Kotiteollisuuslehdessä vuonna 1945 kirjoitettiin Jokelan hautajaisista seuraavasti.14. Tarkastaja Fr. Jokelan hautaustilaisuus Auttoisten kylän hautausmaalla muodostui kauniiksi surujuhlaksi. Sen jälkeen kun pastori Pauli Ritamies oli kuvannut vainajan työntäyteistä elämää ja ponnisteluja monien vaikeuksien voittamiseksi, siunasi hän vainajan tomun kotiseudun multaan. Omaisten laskettua kukkansa astuivat kummun ääreen Maataloushallituksen edustajat, kotiteollisuusneuvos Toivo Salervo ja toimistoapulainen Katri Nikkinen, joista ensimainittu puhui tunnollisen virkamiehen ja kotiteollisuusmiehen muistolle. Suomen Kotiteollisuusopettajain liiton viimeisen tervehdyksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja liiton kunniajäsenelle toi liiton puheenjohtaja Anna Henriksson, minkä jälkeen arkkitehti Yrjö Laine Suomen Kotiteollisuusjärjestöjen Keskusliiton puolesta tulkitsi sitä kunnioitusta ja kiitollisuutta, mitä laajat kotiteollisuuspiirit tuntevat sen miehen haudan äärellä, joka koko elämänsä oli harvinaisen eheästi omistanut kotiteollisuustyölle. Paitsi runsasta ystävien ja tuttavien piiriä olivat mm. useat järjestöt ja laitokset osoittaneet vainajan kunnioitusta kukkarahastojen välityksellä. Surutilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun virteen Sun haltuus rakas isäni... Leski Alma Jokelan aika (1920-) Alma Jokela jäi yksin ja asui talvet Helsingissä. Hän kävi kesäisin Rauhaniemessä ja kirjoitti Koivurannan Kerttu Hartmanille etukäteen, milloin tulee, jotta tämä olisi maitokärryjen kanssa vastassa linja-autoa maatalonmäellä. Rauhaniemessä alkoivat vuokralaisten ajat, sillä tilaa oli Almalle liikaa ja talouden ylläpito oli vaikeaa. Ylätalosta tuli vuokramökki. Hämeenlinnalaiset palopäällikkö Aku ja Irene Larkka viettivät kesiä vuosien Rauhaniemessä poikiensa Jussin ja Jaakon kanssa. Vuodet Louhialan opettajaperhe Hämeenlinnasta vietti kolme kesää Rauhaniemen ylätalossa. Heistä tuli hyviä ystäviä naapureiden kanssa ja Koivurannassa asunut Hartmanin Leila sai Leenasta toivotun leikkikaverin. 14. Kotiteollisuus-lehti 1945 s. 71 Jokela Frans Fredrik , s. 72 Tarkastaja Jokelan hautaus. Sivu 15 / 22

16 Marja Louhiala, Rauhaniemen kesäasukas vuosina muistelee kirjeessään: Keväällä 1957 rupesimme etsimään mukavaa kesänviettopaikkaa kasvavalle perheellemme (Leena 3,5 v. ja Pekka 6 kk) ja saimme jostakin kuulla vapaasta vuokramökistä Auttoisilla. Pian oli sopimus tehty ja niinpä autoilija Mollberg (akateemikko Raunin isä) kuljetti meidät pakettiautollaan kimpsuinemme kampsuinemme mutkaista ja pölyistä Evon tietä Jamoinjärven rantaan. Siellä odotti pienen mäen päällä nukketalon näköinen keltainen mökki, mielestämme ihan kuin entisajan kahvimylly. Katolla oli veranta ja vinttihuone pienessä tornissa, johon juuri ja juuri apulaisemme Saiman sänky mahtui. Maisemat sieltä ylhäältä olivat mahtavat, yli peltojen melkein maantielle asti. Toisella puolella kirkasvetinen Jamoinjärvi, rannassa Jokelan tädin oma mökki, sekin persoonallisen näköinen makuukomeroineen ja koristuksineen. Siellä mäellä viihdyimme mainiosti kolme kesää. Pitempäänkin olisimme olleet, mutta Alma-tädin kuolema muutti suunnitelmat. Kun joskus ajelemme Hämeenlinnasta Evon ja Auttoisten kylän kautta pohjoiseen päin, niin viimeistään Aarnon Sahan tienhaaran kohdalla nostalgia valtaa mielen ja keskustelu siirtyy ihaniin, aurinkoisiin kesiin, jotka saimme viettää Jamoinjärven rannalla Jokelan Almatädin Rauhaniemessä 1950-luvun loppupuolella. Tammikuussa 1960 tuli Koivurantaan suruviesti tyttäreltä Aili Melasniemeltä: En tiedä oletteko jo tietoisia siitä, että meidän oma mammamme jätti meidät ainiaaksi, mutta ikävöiden ilmoitan sen nyt Teille. Hän kuoli Pitkän matkan ja huonon kelin vuoksi emme voineet lähteä kuljettamaan ruumista sinne, joten hänet siunattiin 19. päivänä Krematoriokappelissa ja uurnan tuomme Auttoisille haudattavaksi vasta keväämmällä, kun pidämme Rauhaniemessä perunkirjoituksen, kirjoitti Aili. Alma Jokela haudattiin Auttoisten metsähautausmaalle Supinmäkeen Fransin viereen. Sivu 16 / 22

17 Aune Antin aika Aili Melasniemi Fransin tytär, myi huvilan Alman kuoleman jälkeen vuonna 1960 Aune Antille ja hänen miehelleen insinööri Gunnar Holmqvistille. Aune Antti oli kansainvälisesti menestynyt sopraanolaulajatar, joka oli lopettanut aktiiviuran, mutta piti yhä lauluoppilaita. Rauhaniemessä alkoivat puhaltaa uudet tuulet. Alataloa laajennettiin ja kylän rakennusmiehet saivat jälleen töitä, työssä kävivät Holmin Heikki ja monet muut. Alatalon päätyä lisättiin ja talon koriste irrotettiin. Kesäkurssit Aune Antti järjesti parina kesänä laulukurssin Rauhaniemessä oppilailleen. Koska Rauhaniemeen eivät kaikki mahtuneet, kurssilaisia yöpyi myös Rouvilan ja Kotkan taloissa. Konsertin järjestelyissä oli mukana kyläläisiä ja Kerttu Hartman huolehti tarvittaessa aamuisin saunan padan lämmityksestä. Flyygelin kuljetus oli joka kesä oma operaationsa. Ensimmäisenä kesänä 1961 päättäjäiskonsertti oli huvilalla, mutta toisena kesänä varattiin Maatalo ja Aune Antti lahjoitti pääsylipputulot Auttoisten Maamiesseuran hyväksi. Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti : Alahuvila on laulajattaren ja hänen miehensä asuttama. Siellä on kirkkaita värejä ja viehättäviä pikkuesineitä luomassa kodikkuutta. Ylähuvilassa eli Soittorasiassa - auttoislaiset tuntevat talon paremmin Kahvimyllyn nimellä - asuu tytär perheineen ja siellä sijaitsee Studio pianoineen. Tämän studion avoimesta ovesta kaikuu ihanat laulut suoraan järven selälle Täällä luonnon keskellä ei vain uida joka päivä ja nautita niistä muutamista kauniista päivistä, jotka ovat sattuneet kurssien aikana kuin lahjaksi, täällä tehdään ennen kaikkea työtä. Aamulla ennen kymmentä aloitetaan äänenmuodostamisella ja harjoituksilla, jota jatketaan klo 12:een. Silloin joukko hajaantuu ruokailemaan: osa Rouvilan taloon, jossa Marviat, rouva Kailio ja neiti Kaukonen ovat majoittuneina, muut Kotkan taloon. Göta Blomberg asuu alahuvialalla hän ehtii aamuisin ensimmäisenä järveenkin. Päivällä lauluja jatketaan klo 14:stä klo 16.30:een. Toiset kuuntelevat, kun joku laulaa, siinä oppii yhtä paljon. Sivu 17 / 22

18 Padasjoen Sanomat kirjoitti samasta kurssista: Lesken elämää Vuoden 1964 kesällä Teuvo Hartman joutui autonkuljettajaksi, kun insinööri Holmqvist sairastui ja hänet piti viedä Helsinkiin. Aune Antti ehti nauttia Rauhaniemen kesistä yhdessä miehensä kanssa vain muutaman vuoden, sillä tämä kuoli vuonna Lauluoppilaita oli Aune Antilla kesäisin vielä muutamana kesänä, mutta isoja päätöskonsertteja ei enää järjestetty. Puutarhan hoidosta, saunapuiden pilkkomisesta ja siivouksista Aune Antti osoitti kiitollisuutensa Hartmanin suvun toiselle sukupolvelle ja rinnakkaiselo jatkui yhä molemminpuolisena kunnioituksena. Sivu 18 / 22

19 Vuonna 1971 Padasjoen Sanomat esitteli lehdessä pitäjän kesäasukkaita: Rauhaniemen kauas näkyvä lystikäs torninhuippu ohjaa tulijan oikealle tielle yli pellon, alas rantaan laulajatar Aune Antin kesäkotiin. Talo ympäristöineen on paljon muuttunut kymmenen vuoden aikana: pihalle on istutettu koivu- ja hopeapajuja, kukkia, lisähuone on rakennettu, sauna muutettu perusteellisesti. Mutta pärekattoisen venevalkaman taiteilija haluaa säilyttää. Kymmenen vuoden kuluessa hän on oppinut pitämään sisällä olevasta juhlavasta holvirakennelmasta, antiikin puolipylväistä, jopa muuriseinää kiertävistä paimentytöistä: ne tuntuvat sopivan karelianismin tai jugendin rakastamiin torneihin ja pieniin parvekesoppeihin. Aune Antin puoliso lohdutti häntä aikoinaan että holvirakennelma muodosti sopivan esiintymiskorokkeen taiteilijalle. Rauhaniemessä vieraili useita laulajan sukulaisia ja tuttuja, mutta hän vuokrasi taloa joskus myös koko kesäksi. Vuosina Aune Antti vuokrasi koko Rauhaniemen suurlähettiläs Aarno Karhilolle ja hänen vaimolleen pianotaiteilija Liisa Karhilolle. He viettivät kesiä Rauhaniemessä. Talvet perhe vietti ulkomailla, sillä isän työ ulkoministeriössä vei perhettä pitkin maailmaa. L y y t i k ä i s t e n a i k a Aune Antti kuoli elokuussa 1983 Koskelan sairaskodissa pitkän sairauden murtamana ja hänen tyttärentyttärensä Kata Lyytikäinen perheineen asutti Rauhaniemeä useita kesiä. Kodin Kuvalehdessä vuonna 1999 kerrottiin Jamoinrannan asukeista ja heidän kesäaskareistaan. Yksi niistä kertoi Lyytikäisen perheen kesänvietosta Rauhaniemessä.12. Heidän oli raskasta ylläpitää kahta paikkaa. Niinpä he päättivät luopua Rauhaniemestä vuonna 2002 ja talo sai uudet omistajat. Tekstin kirjoittaja pääsi tutustumaan entisöityyn Rauhaniemeen vuonna Kodin kuvalehti, Mökit samalla rannalla s Sivu 19 / 22

20 Rauhaniemi 2008 Alataloa on pidennetty 1960-luvulla ja koristeen kohdalle oli lisätty ikkuna. Vasemmalla takana venetalas ja vieressä sauna, alla venetalas ja liiteri. Sivu 20 / 22

21 Vanhoissa kuvissa alatalon seinällä näkyy koriste, jossa jugend-tyylisen rautakehikon ympärillä on puukaiverruksin koristeltu, kaarevista osista metalliliitoksin koottu pyörylä. Reunoistaan typistetty koriste poistettiin 1960-luvulla talon muutostöiden yhteydessä ja se oli sijoitettu uuteen paikkaan, ulkohuussin seinään. Jokelan tekstejä alan oppikirjoista lukeneet uskovat tämän olleen hänen itsensä valmistama. Hänellä oli verstaassaan puutyövälineet höyläpenkkeineen. Rinteen rappurakennelmia ja istuinpaikkoja. Portaikko johtaa yläpihalle, jossa sijaitsee ylätalo. Ylätalo (ns. kahvimylly/ soittorasia). Kuvat vuodelta 2008 ovat kirjoittajan. Sivu 21 / 22

22 Tutkimuksen tekijä ja tekstin kirjoittaja on Koivurannan Väinö ja Katri Hartmanin tyttären Eeva Vuorisen tytär Tuija Vuorinen. Apuna on käytetty Hartmanin suvun sukututkimusta ja kerättyä muistitietoa v Kirjoittajalla on kokemusta ja opintoja käsityöalalta. Käytetyt lainaukset ja lähteet: Käsi- ja kotiteollisuuslehtien kopiot on tilattu Varastokirjasto Kontentista (tilaukset kirjaston kautta), lehdissä ei ole aina merkittynä lehden numeroa, vain juokseva vuosittainen sivunumerointi 1. Käsiteollisuus-lehti 6/1919 s Työväkeä kotiteollisuusvainioilta, Frans Jokela 2. Käsiteollisuus-lehti - / 1931 s Kotipuusepästä tehtailijaksi (kertomus E. Mäkisestä) 4. Käsiteollisuus-lehti - /1918 s Kanneltamme kaunistamaan 6. Käsiteollisuus-lehti - /1922 s Tehtävämme kotiteollisuuden kehitystoimessa 2. osa 13. Käsiteollisuus-lehti - /1919 s Kotiteollisuuden harjoittajan asunnot 14. Kotiteollisuus-lehti 1945 s. 71 Jokela Frans Fredrik , s. 72 Tarkastaja Jokelan hautaus 3. Suomen puusepänteollisuuden vaiheita, Paavo Susitaival (1950) sivut 223, Käsityö taide teollisuus, Seija Heinänen (2006) Frans Jokela mainittu sivuilla: 49, 63, 169, , 184, 186, 189, 274, 310, 315, 347. Kirjaa voi lukea myös netissä. 7. Padasjoen Sanomat 10/1981 Tarkastaja Jokelan puuseppänä Auttoisten Rauhaniemessä V. Korkeila 8. Puusepän oppikirja, Juho Tattari (viides painos 1946) Puun muokkaus puusepäntyössä s Talonpoika, Etelä-Häme IV (1929) s Etelä-Hämeen kotiteollisuudesta, kirj. Frans Jokela 10. Agricolan kirja-arvostelu (Anne Soronen): Käsityön, taiteen ja teollisuuden suhteiden problematisointi 1900-luvun alkuvuosikymmenien suomalaislehdissä (arvostelu kirjasta Käsityö taide teollisuus) 11. Perinne elämässäni, kirj. Väinö Korkeila (1985) vain yksi painos Padasjoen kirjastossa 12. Kodin kuvalehti, Mökit samalla rannalla s Yleistietoa kotiteollisuudesta: Käsitöistä leivän lisää, s. 671 Oliko kotiteollisuuspolitiikasta ja koulutuksesta apua? Pentti Virrankoski Taito elää, Irene Ylönen Kalusteita kaikille, puusepänteollisuuden historia, Sarantola-Weiss Muut lähteet ja kuvat: Frans Jokelan arkisto (luovutettu Käsityön museolle 2013) Suomen Käsityön museo, Jyväskylä Auttoisten kylätoimikunnan valokuva-arkisto Vuorisen suvun perhealbumit ja arkistot Hartmanin suvun perhealbumit ja muistitieto Leila Hartman, Kerttu Hartman Jussi Pajulahti Frans Jokela Copyright Sivu 22 / 22

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Uunin rakentaminen helpommaksi

Uunin rakentaminen helpommaksi Uunin rakentaminen helpommaksi Meidän ei kannata antaa itsetekemisen ilon kariutua mihinkään alemmuuskompleksiin. Tekeminen ei ole salatiedettä vaan luontainen osa meidän elämäämme, vaikka sitä onkin pitkälti

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

K o t i t e o l l i s u u s a l a n k e h i t t ä j ä j a R a u h a n i e m e n l u o j a

K o t i t e o l l i s u u s a l a n k e h i t t ä j ä j a R a u h a n i e m e n l u o j a Frans Jokela K o t i t e o l l i s u u s a l a n k e h i t t ä j ä j a R a u h a n i e m e n l u o j a Frans Jokela k o t i t e o l l i s u u s t a r k a s t a j a Kuvissa 35- ja 75-vuotias Frans Jokela

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot