Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273. Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE. Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273. Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE. Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma"

Transkriptio

1 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273 Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma 1

2 2

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273 Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Jyväskylä

4 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273 ISBN ISSN Ulkoasu Kotisaari Graphic Management Oy Kuvat Petteri Kivimäki, Bluehand, Ekostsov, A. Makarov, Olly, C. Peterdi, Photocreo, S. Schurr, Wyssu Paino Kirjapaino Kari 2013 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Viitaniementie 15a Jyväskylä Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus 4

5 Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma 5

6 6

7 Sisällys 1 Johdanto 9 2 Yhteiskunnalliset perustelut Työelämänäkökulma Terveyserojen kaventaminen Syrjäytymiskeskustelu 16 3 Liikkumattomat nuoret miehet kohderyhmänä Keitä ovat vähän liikkuvat nuoret miehet? Kulttuurinen tausta liikkumattomuudelle 18 4 Nuorten miesten terveystottumukset Fyysinen aktiivisuus Terveysliikuntasuositukset Fyysisen aktiivisuuden määrä Liikkumattomuuden vaaranpaikat Varusmiesten kunto Ravitsemustottumukset Psyykkinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet 29 5 Ajankäyttö ja inaktiivisuus Television katselu Tietokoneen ja internetin käyttö Sosiaalinen media Printtimedia 35 6 Kulutustottumukset 37 7 Kohderyhmän tavoittaminen Ammattioppilaitokset Kutsuntatilaisuudet ja varusmiespalvelus Nuorten miesten tavoittaminen kutsuntatilaisuuksista Puolustusvoimat Suomen suurin kuntokoulu Hankkeet nuorten miesten terveyskunnon parantamiseksi 46 8 Loppusanat 49 LÄHTEET 50 LIITE 1 AMIS tutkimus 57 7

8 8

9 1 Johdanto Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman 1 tavoitteena on innostaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikunnan pariin ja luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKIohjelma auttaa aikuisväestöä aloittamaan liikkuvan ja liikunnallisen elämäntavan. Ohjelman päämääränä on arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ravitsemustottumusten avulla lisätä aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia. SuomiMies seikkailee -kohderyhmän laajentaminen KKI-ohjelman koordinoiman valtakunnallisen Suomi- Mies seikkailee -kampanjan päämääränä on luoda pysyvää toimintakulttuuria liikkumattoman mieskohderyhmän aktivoimiseksi. Tavoitteena on herättää miesten kiinnostus liikkumista ja omaa hyvinvointia kohtaan sekä parantaa työssä jaksamista. Kampanjan toimenpiteitä kohdennetaan sekä miehille että liikunta- ja terveysalan toimijoille. SuomiMies seikkailee -teeman ympärille on rakennettu laaja toimijaverkosto yhteistyön ja yhteisten toimintamallien lisäämiseksi. Kampanja tukee paikallista ja alueellista verkostoitumista sekä aktivoi paikallisen liikuntaneuvontamallin luomista. SuomiMies seikkailee -kampanja käynnistyi vuonna Kantavina ideologioina ovat huumori, rehti ote sekä mahdollisuuksien tarjoaminen. KKI-ohjelman toimia ohjaavat valtioneuvoston periaatepäätökset ja hallitusohjelman painopistealueet. Sosiaalija terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisesti koordinoima Terveyttä edistävän liikunnan (TELI) -ohjausryhmä on laatinut Jyrki Kataisen hallitusohjelman pohjalta terveyttä edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020 asti. Näissä linjauksissa on nostettu esille Arjen istumisen ja liikkumattomuuden vähentäminen elämänkulussa, joka sisältää muun muassa ammattiin opiskelevien nuorten miesten kohderyhmän. Lisäksi kaikissa nostoissa poikkileikkaavina teemoina ovat sosioekonomiset erot, kunnat ja niiden eri hallintokuntien yhteistyö, koulutus sekä kumppanuus. TELIohjausryhmän työ tavoitteiden, toimenpiteiden sekä vastuutahojen määrittelyn osalta on käynnissä. Tähän asti SuomiMies seikkailee -kampanjan kohderyhmänä ovat olleet keski-ikäiset miehet, jotka liikkuvat liian vähän ja joilla on mahdollisesti ylipainoa ja epäterveelliset elintavat sekä kohtuulliset resurssit elämäntapamuutokseen. Jatkossa kampanjaa kohdennetaan myös nuoriin miehiin. Käynnistyvien toimintamuotojen avulla pyritään tavoittamaan myös vuotiaat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat miehet. Tämä selvitys on laadittu tausta-aineistoksi SuomiMies seikkailee -kampanjan nuorimmasta kohderyhmästä. Sisältö käsittää tutkittua tietoa niin vapaa-ajan vietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista kuin nuoria miehiä tavoittavista organisaatioistakin. Selvityksen avulla fyysistä aktiivisuutta ja terveellistä ravitsemusta koskevat toimet pyritään kohdentamaan nuorille miehille mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Lisätietoa nuorten miesten omien valintojen perusteluista tuo esimerkiksi tutkija Kati Kauravaaran (2013) väitöskirjatyö, joka käsittelee ammattikoululaisten vähäisen liikkumisen sosiologisia selityksiä. 1 KKI-ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön/ray:n rahoittama toimintaohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Metsähallitus ovat myös mukana ohjelmassa. Ministeriöt toimivat omilla hallinnonaloillaan sekä yhteistyössä poikkihallinnollisesti KKI-toimijoiden kanssa muun muassa arki-, työmatka- ja luontoliikunnan edistämiseksi. KKI-ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. 9

10 10

11 15 29-vuotiaat nuoret miehet kohderyhmänä Hyvinvointi- ja terveyserot kehittyvät elämänkulun aikana useiden eri tekijöiden vaikutuksesta. Elämänhallinnan voimavarat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle ja vaikuttavat myös koulutus- ja elintapavalintoihin. Nuoret miehet, erityisesti ammattiin opiskelevat nuoret miehet, ovat tärkeä kohderyhmä, sillä terveysongelmat kasautuvat työntekijäammateissa toimivien ja vähemmän koulutettujen keskuuteen. Murrosiän kynnyksellä tulevaa hyvinvointia ennustavat elämäntapavalinnat näkyvät jo selkeästi. Toimenpiteitä terveyden edistämiseksi olisikin hyvä kodentaa jo yläkouluikäisille nuorille miehille, joilla on suuret riskit menettää terveytensä ennenaikaisesti liian vähäisen liikkumisen, epäterveellisten ruokailutottumusten ja muiden elintapojensa vuoksi. Nuorten miesten kohderyhmä on viime aikoina huomioitu useissa hankkeissa ja toimintaohjelmissa niin valtionhallinnossa kuin järjestöissä. Ammattiin opiskelevat ovat keskeisessä asemassa terveyseroja kaventavissa ja kansakunnan hyvinvointia parantavissa pyrkimyksissä, joissa riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisillä elämäntavoilla on merkittävä rooli. Koulutus kaventaa terveyseroja Nuorten miesten tavoittamisessa on tärkeää huomioida terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten koulutuksen määrä. Työntekijämiehen ja johtotehtävissä olevan miehen elinajanodotteessa on kuuden vuoden ero, joka selittyy pitkälti terveyskäyttäytymisellä. Tosin työttömien miesten tilanne on vielä huonompi. Miehillä hyvinvointi jakautuu naisia enemmän äärimmäisyyksiin: miehet ovat naisia useammin johtavassa asemassa työelämässä, mutta myös suurin osa syrjäytyneistä on miehiä. Työelämän murros on tuonut tullessaan epävarmuutta erityisesti miesvaltaisille teollisuudenaloille, joilta on vähentynyt muutaman viimeisen vuoden aikana yli työpaikkaa. Ammattiin opiskelevien terveyden edistämistä perustellaan usein taloudellisesta näkökulmasta, kuten työurien pidentämisen sekä syrjäytymisen ehkäisyn ja sen kustannusten kannalta. Vähemmän on keskusteltu siitä, mitä hyvä elämä ja itsensä toteuttaminen merkitsevät nuorelle ammattiosaajalle itselleen. (Martela ja Järvilehto 2012.) Nuori omaksuu arvonsa niiden esimerkkien pohjalta, joita ympäristö, kuten vanhemmat, kaveripiiri, esikuvat, koulujärjestelmä ja media, tarjoaa hänelle. Yhteiskunnallisesti onkin herätty pohtimaan yhä enemmän ammattioppilaitosten sekä muiden instituutioiden kasvatuksellista ja terveyttä edistävää vastuuta: voisiko nuorille opettaa elämänhallinnan taitoja opintojen ohella. Vahvistamalla ammattiosaajan hyvinvointia vahvistetaan myös heidän kykyään kohdata vaikeuksia ja hallita elämäänsä. (Martela & Järvilehto 2012.) Nuoren miehen lähtökohdista Perinteet, arvot ja asenteet ohjaavat käyttäytymistä eri tavoin eri sosioekonomisissa ryhmissä. Nuorille miehille miehisyys ja sen esille tuominen ovat tärkeitä, ja sillä haetaan hyväksyntää. Koska terveys ei kiinnosta, tulee terveysasiat tuoda esille nuoren miehen omista lähtökohdista käsin ja varsin maltillisina annoksina. Esimerkiksi liikunta on muotoiltavissa maskuliiniseksi, jolloin se läpäisisi nuorten miesten hyväksynnän seulan. Onhan keski-ikäisille miehillekin lastattu SuomiMies -testirekkaan normaaleja fyysisen kunnon mittauksia vähän eri tavalla paketoituna, ja ne ovat kiinnostaneet liian vähän liikkuvaa kohderyhmää jonoiksi asti. 11

12 12

13 2 Yhteiskunnalliset perustelut Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat elintapojen lisäksi useat muut tekijät, kuten koulutus, työ ja perhetausta. Tässä kappaleessa tuodaan esille yhteiskunnallisia perusteluja mieskohderyhmän ja etenkin nuorten miesten terveyden edistämisen taustaksi. 2.1 Työelämänäkökulma Julkisen talouden vakauttamiseksi sekä talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi työurien pidentäminen ja työssä jaksamisen tukeminen (Valtioneuvoston kanslia 2011). Suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat Suomessa ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet (kuvio 1). Työntekijän tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä, joka rakentuu omien voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Muutokset toimintakyvyssä ja terveydessä heijastuvat työkykyyn terveyden heikkeneminen luo uhan työkyvylle. (Ilmarinen 2006.) Nuoruuden elintavoilla luodaan pohja työelämässä jaksamiselle, ja siksi onkin tärkeää kannustaa nuoria miehiä terveellisiin elintapoihin jo ennen työelämään siirtymistä. Työmarkkinat ovat murroksessa, minkä vuoksi perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta on kadonnut työpaikkoja ja naisvaltaisille aloille niitä on syntynyt lisää (kuvio 2). Työllisyyden lasku aiheuttaa pitkäaikaistyöttömyyttä, työkyvyttömyyttä ja pysyvää syrjäytymistä. Miehet kärsivätkin työttömyydestä naisia enemmän (kuviot 2 ja 3). Naiset ovat nykypäivänä koulutetumpia kuin miehet. Koulutuksen määrä vaikuttaa myös työurien pituuteen niin, että vähän koulutettujen työurat ovat lyhyempiä kuin korkeasti koulutettujen. Perusasteen varaan jääminen leikkaa kolmanneksen työurasta. (Myrskylä 2012a.) Kaikki Miehet Naiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Hermoston sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Vammat ja myrkytykset Muut sairaudet Lähde: Tilastokeskus ym Kuvio 1. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 siirtyneet. 13

14 Teollisuus Terveys- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus Kuvio 2. Työssäkäyvät toimialan mukaan Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Kuvio 3. Työttömät vuotiaat, 1000 henkeä. SAK:n tasa-arvovastaava, erikoistutkija Tapio Bergholm onkin huolissaan miesten eriarvoisuudesta: Naiset kouluttautuvat miehiä rohkeammin sekä nuorena että aikuisiällä ja ovat ketterämpiä vaihtamaan töitä. Eniten miehiä jarruttavat stereotypiat mies- ja naistöistä. (Seppälä 2012.) 2.2 Terveyserojen kaventaminen Terveyseroilla tarkoitetaan sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen, äidinkielen, etnisen taustan ja sosioekonomisen aseman vaikutusta terveyskäyttäytymiseen ja elintapoihin sekä siten syntyviä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Terveyserojen kaventaminen on jo vuosia ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista terveyden edistämisessä ja sen politiikoissa: Edellisellä hallituskaudella käynnistyi Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteisessä TEROKAhankkeessa kootaan ja välitetään terveyseroja ja niiden kaventamista koskevaa tietämystä kansallisen tason toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille ja muille terveyden edistämistä toteuttaville tahoille. THL:n Kaventaja-verkkopalvelu (www.kaventaja.fi) on tarkoitettu päätöksenteon ja suunnittelun tueksi kunta-, alue- ja valtiotasolla tarjoten tietoa hyvinvointi- ja terveyseroista. Sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen moninaisia reittejä. Hyvään sosioekonomiseen asemaan liittyy tiedollisia, taloudellisia ja sosiaalisia resursseja, jotka mahdollistavat terveellisten elintapojen valinnan. Tämä johtaa osaltaan parempaan terveydentilaan ja vähäisempään sairastuvuuteen. (THL 2012a.) Terveydelle haitalliset elintavat ovat puolestaan lenkki ketjussa, joka johtaa heikosta sosioekonomisesta asemasta huonoon terveyteen ja ennenaikaiseen kuolemaan (kuvio 4). Terveysongelmat kasaantuvat vähiten koulutettujen keskuuteen (Martelin ym. 2005). Lapsuudenkodin antamat eväät näkyvät jo nuoruudessa: hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret tupakoivat vähemmän, juovat 14

15 Sosioekonominen asema (oma/vanhempien) - koulutus - ammatti - tulot Elintavat - tupakka - alkoholi - ruoka - liikunta - uni Terveys - koettu terveys/ hyvinvointi - sairastavuus - kuolleisuus Kuvio 4. Elintapojen yhteys sosioekonomisiin terveyseroihin. Lähde: THL 2012a Elinympäristö - fyysinen - sosiaalinen Psykososiaaliset tekijät - sosiaalinen tuki - stressi - elämänhallinta itsensä harvemmin humalaan, heidän ruokatottumuksensa ovat lähempänä suosituksia kuin muiden nuorten ja he harrastavat huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevia nuoria enemmän vapaa-ajan liikuntaa. (Myllyniemi 2012.) Osa nuorista saa terveyttä edistävän arvopohjan jo kotoa. Tasa-arvoon pyrkivän yhteiskunnan tulisikin mahdollistaa terveyttä edistävän arvopohjan syntyminen kaikille. Koulutus vaikuttaa elintapojen kautta myös elinajanodotteeseen. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Ero eliniässä on huomattava, sillä työntekijämiehen elinajanodote on noin kuusi vuotta alhaisempi kuin ylemmän toimihenkilön (kuvio 5) NAISET Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Maanviljelijät Työntekijät MIEHET Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Maanviljelijät Työntekijät 38 Lähde: Valkonen ym Kuvio vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote sosiaaliryhmän mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). 15

16 2.3 Syrjäytymiskeskustelu Keskustelu miesten hyvinvoinnista käy kiivaana. Miesten maailmassa äärimmäisyydet korostuvat: miehet muodostavat suuren osan tämän maan eliitistä, mutta samalla myös valtaosa syrjäytyneistä on miehiä. Valtiontalouden tarkastusviraston (2007) mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Nykyisessä hallitusohjelmassa syrjäytyminen ja sen ehkäisy on huomioitu vahvasti: Maailman muutos kohtelee ihmisryhmiä eri tavoin. Osaa ihmisistä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä osallisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Köyhyys ja syrjäytyminen aiheuttavat muun muassa inhimillistä kärsimystä, terveyseroja ja eriarvoisuutta. Hallitus toimii voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Tämä edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huolehtimista. Yhdessä pidetään kaikista huolta. Nuorten aseman parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy nousi syksyllä 2012 esille useissa eri yhteyksissä. Presidentti Sauli Niinistön kokoama työryhmä on koonnut arkisia tavallisia asioita, joilla aikuiset voivat vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen. Olemme etsineet sellaisia keinoja, joilla on merkitystä ja joiden tekeminen ei vaadi erityistä ammattitaitoa. Eivät ne ole yllättäviä tai ihmeellisiä asioita, mutta yksi satunnainenkin teko voi olla merkitsevä, kertoi presidentti Niinistö Ihan tavallisia asioita -vihkosen julkistamistilaisuudessa (Tavallisia-työryhmä 2012.) Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sen tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Keinona on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Nuorisotakuu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Nuorten yhteiskuntatakuun onnistumiseksi haetaan yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten kesken. (Nuorisotakuu 2012.) Koulutuksen puute nostaa syrjäytymisen riskiä, sillä riittävän koulutuksen hankkiminen on työelämän aloittamisen edellytys. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma; vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä, eli kaikkiaan , oli vuotiaita nuoria miehiä. Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus. (Myrskylä 2012b.) Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta. Sen toteuttamiseksi hallitus on käynnistänyt Syrjäytymistä, köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävän poikkihallinnollisen toimenpideohjelman, jonka toteuttamista koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Toimenpideohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvä toimintamalli yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. (STM 2012.) Fyysinen aktiivisuus tuo säästöjä yhteiskunnalle ja terveyshyötyjä yksilölle Nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on perusteltua myös yhteiskunnallisista syistä: työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen, terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja toimintakykyä ja tätä kautta ylläpitää työkykyä. Riittävä liikunta tukee työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää työuria. 16

17 3 Liikkumattomat nuoret miehet kohderyhmänä Nuoret miehet ovat heterogeeninen ryhmä elämäntilanteiltaan. Peruskoulun päätyttyä useimmat nuoret jatkavat opiskelua ammattikoulussa tai lukiossa. Osa suorittaa molemmat koulutukset yhtä aikaa. Toisaalta yläkoulun päätyttyä oppivelvollisuus loppuu ja osa nuorista siirtyy työelämään tai jää kokonaan työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle. Nuoret muuttavat pois lapsuudenkodistaan ja perustavat perheen eri-ikäisinä. Koska nuorten miesten ryhmä on kovin heterogeeninen elämäntilanteiltaan ja elintavoiltaan, on liian vähän liikkuvien nuorten miesten tavoittaminen haastavaa. Erilaiset elämäntapahtumat ja muutokset ympäristössä vaikuttavat liikkumisaktiivisuuteen. Suurimmat riskit suomalaisten liikuntasuhteessa ovat ikävuosina 18 35, jolloin tapahtuu merkittäviä muutoksia yksilön elämässä. Nuori voi esimerkiksi lähteä lapsuuden ympäristöstä opiskelemaan, suorittaa varusmiespalveluksen tai aloittaa parisuhteen ja työelämän. (Rovio 2011.) Kyseiset vuodet sisältävät erilaisten roolien ja ammattisuuntien kokeilemista sekä elämänsuunnan hakemista, ennen kuin nuori on kypsä aikuisuuden maailmaan (Martela ja Järvilehto 2012.) 3.1 Keitä ovat vähän liikkuvat nuoret miehet? Vähän liikkuvien nuorten miesten elämäntapojen ja kulttuurin tunteminen tukee heille sopivan liikunnan suunnittelua. Vuosien AVTK-aineistoista tehdystä tutkimuksesta nousi esille erityisesti yksi tyypillinen liian vähän liikkuvien miesten ryhmä: työläismiehet. Työläismiehillä on runsaasti epäterveellisiä elintapoja. He syövät harvoin aamupalan, aterioivat usein ravintoloissa tai baareissa ja syövät epäterveellisesti. He myös tupakoivat ja käyttävät alkoholia keskimääräistä enemmän. (Rovio 2011.) Vuoden 2007 aineistosta tehdystä tutkimuksesta Rovio ym. (2009) erottivat seitsemän vähän liikkuvien nuorten aikuisten ryhmää. Yksi selkeimmin muista erottuva ryhmä olivat kuolemattomat nuoret miehet. Muut miesryhmät olivat syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja syrjäytyneet miehet. Kuolemattomat nuoret miehet ovat pääasiassa alle 25-vuotiaita, naimattomia, opiskelevia ja työtä tekeviä miehiä. Nämä nuoret miehet tupakoivat keskimääräistä enemmän, mutta käyttävät alkoholia keskimääräistä vähemmän. Heillä on epäterveellisiä ruokailutottumuksia. He ovat fyysisesti ja psyykkisesti terveitä. Normaalipainoisten osuus ryhmässä on keskimääräistä suurempi. Tässä ryhmässä on vähiten terveyden edistämisestä kiinnostuneita. Syrjäytymisvaarassa olevat miehet ovat pääasiassa vuotiaita miehiä, jotka ovat usein naimisissa tai avoliitossa. He ovat usein työntekijöitä, jotka tekevät raskasta tai keskiraskasta työtä ja kulkevat työmatkansa autolla. Tässä ryhmässä raskas ruumiillinen työ saattaa selittää vähäistä vapaa-ajan liikuntaa. Miehet tupakoivat ja käyttävät runsaasti alkoholia, usein humalahakuisesti ja jopa päivittäin. Näillä miehillä on runsaasti epäterveellisiä ruokailutottumuksia. Kuitenkin ylipainoisten osuus on ryhmässä keskimääräistä vähäisempi. Ryhmässä on jonkin verran sairauksia ja oireilua, kuten ruuansulatusvaivoja, selkäkipuja, päänsärkyä sekä psyykkisiä ongelmia, kuten stressiä, jännitystä ja kovaa painetta. Nämä miehet ovat keskimääristä enemmän poissa töistä sairauden takia. Ryhmässä paljon niitä, joita elintapojen muutos ja terveyden edistäminen eivät kiinnosta. Syrjäytyneet miehet ovat pääasiassa vuotiaita naimattomia, lapsettomia, työttömiä tai opiskelevia sekä melko usein yksin asuvia miehiä. Nämä miehet tupakoivat ja käyttävät runsaasti alkoholia, huomattavan usein jopa päivittäin ja humalahakuisesti. Myös näillä miehillä on runsaasti epäterveellisiä ruokailutottumuksia. Reilusti ylipainoisten osuus on ryhmässä keskimääräistä suurempi. Ryhmässä on myös keskimääräistä enemmän sairauksia ja oireita, jotka voivat haitata työkykyä. Tässä ryhmässä on eniten niitä, joita elintapojen muutos ei kiinnosta, ja paljon niitä, joita terveyden edistäminen ei kiinnosta. 17

18 3.2 Kulttuurinen tausta liikkumattomuudelle Tässä selvityksessä tarkastellaan nuorten miesten maailmaa pääosin tilastojen pohjalta. Vaikka nuorten miesten elämäntyyliä on tutkittu ja selvitetty liikunnan, median ja vapaa-ajan osalta, perustelut valintojen takana ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Nuorten miesten subjektiivinen näkökulma ja taustatekijät ovat tärkeitä selvitettäessä heidän tekemiään valintoja ja käytöstä. Oman elämän lähtökohdat sekä lähikulttuurin normit muokkaavat nuoren valintoja; heidän kulttuurissaan hyvä elämä saattaa koostua aivan eri tekijöistä kuin meidän tarkoittamamme terveyttä edistävä elämäntapa. Liikunnan edistämisessä on pidettävä mielessä, että nuorten maailmassa nolatuksi tulemista vältellään. Massasta on hyvä erottua, mutta ei väärällä tavalla. Erityisen vaarallisia ovat toimet, joiden varjolla oma seksuaalinen suuntaus voi joutua kyseenalaistetuksi. (Hakamäki & Turpeinen 2012.) Nuorten ja miesten kokema tietyntyyppisen liikunnan tuoma nolouden uhka on noussut esille myös KKI-ohjelman kehittämishankkeiden ja Liikkuva koulu -ohjelman puitteissa tehdyissä haastatteluissa. Alla olevat sitaatit kuvaavat hyvin nuoruudessa koettua nolouden uhkaa ja miesvaltaisten alojen kulttuuria sekä työläismiesten asenteita. kiireinen elämä on näiden nuorten miesten kauhu, samoin kuin nykyään keski-ikäisten naisten, ja sitä vältetään viimeiseen asti. Kuitenkin nuoret miehet tarttuvat innolla uusiin mielenkiintoisiin asioihin, kunhan on itse päätettävissä, milloin, missä ja kenen kanssa niitä tehdään. Toiminta pitää pystyä keskeyttämään, jos tulee parempaa tekemistä. (Kauravaara 2013.) Liikunnan merkityksellisyydestä saadut tulokset osoittavat, että nuoruusiässä liikuntaa ei pidetä kovin tärkeänä asiana, vaan mielenkiinto suuntautuu enemmän työhön, seurusteluun ja ystävyyssuhteisiin (Salmela 2006.) Riittävästi liikkuvat nuoret ovat tyytyväisempiä moniin elämän osa-alueisiin kuin vähän liikkuvat (elämä yleensä, ulkonäkö, fyysinen kunto, terveydentila, ihmissuhteet, vapaa-aika). Näyttää siltä, että nuoren runsas ja monipuolinen liikkuminen on varsin kokonaisvaltaisessa yhteydessä hyvinvoinnin kanssa. (Myllyniemi 2012.) Liikkumattomat nuoret miehet ovat haastava kohderyhmä On meil yritetty sitä jotai taukojumppaa mut suurin osa oppilaista on vaan et tosi noloo tollanen (Peruskoulun yhdeksännen luokan oppilas) Turpa punasena tuol ny vedät jotai ja trikoot päällä (metallitehtaalla työskentelevä mies) Parhaat haukku mua hintiks ni mä en sit enää vetäny ollenkaa (taukojumppaa tehtaalla yrittänyt metallimies) Kasvatustausta ja kodin ilmapiiri vaikuttavat nuorten miesten sosiaalisen luottamuksen muodostumiseen. Ammatillista tutkintoa opiskelevat erottuvat muista ryhmistä erityisen huonon sosiaalisen luottamuksensa vuoksi. Luottamus muihin ihmisiin on yhteydessä parempaan elämään tyytyväisyyteen ja vaikuttaa siihen, miten muihin ihmisiin suhtaudutaan. (Myllyniemi 2012.) Terveys ei näyttäydy nuorten miesten elämässä tärkeänä, eikä valintoja ohjaavana tekijänä. Tärkeämpää ovat hengailu kavereiden kanssa ja kiireettömyys. Aikataulutettu Nuoret miehet ovat heterogeeninen ryhmä elämäntilanteiltaan ja elintavoiltaan. Terveysliikuntahankkeita ja materiaaleja suunnitellessa tulee tietää kohderyhmän taustat ja elämäntilanne. ŘŘ ŘŘ Fyysistä aktiivisuutta ei tule tarkastella muusta elämästä irrallisena osiona. Liikunnan tulee olla osa arkea ilman vaatimusta erityisiin ponnisteluihin ja systemaattisuuteen. Fyysistä aktiivisuutta tulee tukea läpi elämänkulun. ŘŘ ŘŘ Liikkumisen tukeminen eri elämäntilanteissa. Liikunnallisuuden edistäminen tulee huomioida eri instituutioissa (koulu, varusmiespalvelus ja järjestöt). Nuorten miesten arvostama hengailu voi sisältää myös fyysistä aktiivisuutta, kunhan olosuhteet mahdollistavat sen. Liikunta voi olla hyväksyttävää maskuliinista toimintaa. 18

19 4 Nuorten miesten terveystottumukset 4.1 Fyysinen aktiivisuus Valtioneuvosto on periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista asettanut tavoitteet suomalaisen liikuntakulttuurin edistämiseksi. Nuorten osalta tavoitteena on tarpeellisten liikuntataitojen ja liikunnallisen elämäntavan omaksuminen. Nuorten aikuisten osalta tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan ylläpitäminen turvaamalla liikuntamahdollisuudet yli elämänkulun saumakohtien. (Opetusministeriö 2009.) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ( ) mukaan hallitus pyrkii edistämään koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on muun muassa edellytysten luominen liikkujien määrän ja osallisuuden lisäämiseksi. Lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon ja huolehditaan opiskelijaliikunnasta. Hallitus pyrkii lapsi- ja nuorisopolitiikallaan parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja, tukemaan nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista ja terveitä elämäntapoja sekä tukemaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. (Valtioneuvoston kanslia 2011.) Vaikka liikunnalla yleensä tarkoitetaan tavoitteellista fyysistä aktiivisuutta, jo vähäisempikin liikkuminen tuottaa terveyshyötyjä. Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, joka tehokkaasti ja turvallisesti parantaa terveyskuntoa tai ylläpitää jo valmiiksi hyvää terveyskuntoa. Terveyskunnolla puolestaan tarkoitetaan niitä fyysisen kunnon tekijöitä, joilla on yhteyksiä terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn. (Fogelholm ja Oja 2011.) Terveysliikuntasuositukset Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 1 2 tuntia päivittäin (Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008). UKK-instituutti on Lähde: UKK-instituutti 2012a Vauhti virkistää! liiku ainakin 1½ tuntia päivässä puolet siitä reippaasti Paranna kestävyyttä reipas kävely hölkkä pyöräily uinti hiihto Nosta sykettä ja hengästy joka päivä Pysy pirteänä pelaile pallopelejä välitunnilla kulje kävellen tai pyörällä käytä portaita, unohda hissit vältä pitkäaikaista istumista Kehitä voimaa ja notkeutta tanssi kuntosali pallopelit venyttely lumilautailu skeittailu liikuntasuositus vuotiaille Kuvio vuotiaiden liikuntasuositus. Liiku aina kun voit Kuormita lihaksia 3 krt/vk valmistanut yläkouluikäisten nuorten suosituksesta kuvan (kuvio 6) ja yhteistyössä Nuori Suomi ry:n kanssa nuorten liikuntasuosituksesta kaksipuolisen kortin, jossa suositus on kuvallisessa muodossa ja toisella puolella vinkkejä liikunnan aloittamiseen ja lisäämiseen (UKKinstituutti 2012a). UKK-instituutti on laatinut aikuisten terveysliikuntasuositukset, jotka pohjautuvat Yhdysvaltain terveysviraston suosituksiin. Terveysliikuntasuositusten mukaan vuotiaden tulisi liikkua reippaasti useana päivänä viikossa yhteensä 2 t 30 min tai 1 t 15 min rasittavasti. Tämän lisäksi lihaskuntoa kohentavaa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa tulisi harjoittaa kahdesti viikossa. (UKK-instituutti 2012b, kuvio 7.) 19

20 Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Kuvio 7. Liikuntapiirakka: vuotiaiden terveysliikuntasuositus. Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille Lähde: UKK-instituutti 2012b reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit Fyysisen aktiivisuuden määrä Suomalaisten nuorten miesten fyysistä aktiivisuutta on selvitetty useilla kyselytutkimuksilla. Nuorten terveystapatutkimuksessa (nttt) on selvitetty vuotiaiden suomalaisten nuorten liikkumisaktiivisuutta. Vuonna vuotiaista nuorista miehistä liikkui riittävästi 45 prosenttia (kuvio 8) ja 18-vuotiaista 35 prosenttia (kuvio 9). Päivittäin 16-vuotiaista nuorista miehistä liikkui 26 prosenttia ja 18-vuotiaista 16 prosenttia. (Husu ym. 2011). 100 % 80 % 60 % Selvästi riittämätön Riittämätön Riittävä 40 % Riittävä liikunta: vapaa-ajalla vähintään viisi kertaa viikossa joko urheiluseurassa ja/tai urheiluseuran ulkopuolella. 20 % Lähde: Husu ym. 2011, pohjautuen Nuorten terveystapatutkimuksen (2009) tuloksiin 0 % Kuvio 8. Suomalaisten 16-vuotiaiden nuorten miesten vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina % 80 % 60 % Selvästi riittämätön Riittämätön Riittävä 40 % Riittävä liikunta: vapaa-ajalla vähintään viisi kertaa viikossa joko urheiluseurassa ja/tai urheiluseuran ulkopuolella. 20 % Lähde: Husu ym. 2011, pohjautuen Nuorten terveystapatutkimuksen (2009) tuloksiin 0 % Kuvio 9. Suomalaisten 18-vuotiaiden nuorten miesten vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina

21 11 % 27 % 24 % 11 % 11 % 7 % 7 % 1 % Päivittäin 4 6 kertaa viikossa 3 kertaa viikossa 2 kertaa viikossa Kerran viikossa 2 3 kertaa kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Ei voi harrastaa liikuntaa Kuvio vuotiaiden nuorten miesten vapaaajan liikunnan harrastaminen vuonna 2001 (%). 14 % 7 % 12 % 13 % 31 % 23 % Ei säännöllistä liikuntaa Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Kuvio vuotiaiden suomalaisten miesten terveysliikunnan harrastaminen. Lähde: Helakorpi ym WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 15-vuotiaista pojista 17 prosenttia täytti kansainvälisen yhden tunnin päivittäisen minimisuosituksen liikunta-aktiivisuudessa (kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa yhteensä vähintään tunti päivässä). Suomalaisnuoret sijoittuvat keskivaiheille maiden välisessä vertailussa. (Currie ym ) Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksessa (AVTK) on selvitetty vuotiaiden suomalaisten liikkumista. Tulosten mukaan vuotiaista miehistä 38 prosenttia liikkui useammin kuin neljästi viikossa (kuvio 10) ja terveysliikunnan suositukset täyttyivät 23 prosentilla (kuvio 11). Nuorisobarometrin 2012 mukaan arkiliikuntaa harrastaa päivittäin kolmannes nuorista ja yli puolet vähintään viidesti viikossa. Nuoret miehet ovat aktiivisempia kuntoliikkujia kuin tytöt, mutta arkiliikunnassa eroja sukupuolten välillä ei ole. Vain vajaa kymmenesosa nuorista kokee, että perheessä liikutaan hyvin usein yhdessä. Puolet koki yhteisen liikkumisen harvinaiseksi, ja joka kymmenennessä tapauksessa yhdessä ei liikuttu koskaan. Suomessa ei näyttäisi olevan vahvaa perheen yhteisen liikkumisen kulttuuria. (Myllyniemi 2012.) Vastuuta nuoren liikkumisesta ei kuitenkaan voi täysin sysätä vanhempien harteille. Nuori käyttäytyy ja tekee valintansa omien arvojensa ja lähikulttuurin normien mukaisesti. 21

22 Nuoren liikkumista pitää kuitenkin tukea ja luoda mahdollisuuksia sille. Vaikka nuoret miehet yltävät muita ryhmiä useammin terveysliikunnan suosituksiin, ovat nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto heikentyneet merkittävästi viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuosina, joskin edelleen huonokuntoisten osuus on kasvanut. (Husu ym ) Viimeisten vuosikymmenien aikana vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt ja arkiaktiivisuuden ja hyötyliikunnan määrä laskenut (kuvio 12). Koska liikkuminen tapahtuu yhä useammin ohjatusti, eri sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret ovat eriarvoisessa asemassa. Huomattavissa on myös, että liikuntaa harrastavat nuoret liikkuvat yhä enemmän, kun taas liikuntaa harrastamattomat passivoituvat. 100 % 100 % 80 % 80 % 60 % 60 % 40 % 40 % 20 % 20 % 0 % 0 % NAISET MIEHET MIEHET Vapaa-ajan liikunta Työliikunta Työmatkaliikunta Vapaa-ajan liikunta Työliikunta Työmatkaliikunta v v v v v Yht Lähde: Husu ym. (2010) pohjautuen Finriski (THL) Lähde: Helakorpi ym Kuvio 12. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus. Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet naisilla ja miehillä vuosina Kuvio 13. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) osuudet ikäryhmittäin vuosina

23 Liian vähän liikkuvien nuorten miesten määrä on huolestuttava. Maailman terveysjärjestön mukaan liian vähäinen liikunta on maailman neljänneksi yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan (WHO 2009). Ylipainoisten nuorten miesten määrä on kasvanut vuosi vuodelta (kuvio 13) ja samaan tahtiin on arkiliikunnan määrä vähentynyt (kuvio 12). Yhtenä lihavuusepidemian syynä ja terveysongelmien aiheuttajana pidetään vähäistä liikkumista ja liiallista istumista. Vuonna vuotiaista miehistä ylipainoisia tai lihavia oli yhteensä 27,9 prosenttia (kuvio 14). Nuorisosta vain noin joka viides pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassa. Sen sijaan suuri osa nuorista haluaa liikunnan tarjoavan pikemminkin mielekkään tavan mukavaan yhdessäoloon. (Lehtonen 2012.) vuotiaista lähes puolet (42 %) olisivat kiinnostuneita harrastamaan liikuntaa seuroissa (SLU 2010). Liikuntaseuroilla vaikuttaisi olevan varsin niukasti tarjontaa nuorille, jotka eivät halua harjoitella tavoitteellisesti. Noin viidesosa (18 %) nuorista kokee harrastukset liian suorituspainotteisiksi (Myllyniemi 2009). 60 % 50 % 40 % 30 % Urheiluseuraliikunta Pojat Tytöt 20 % 10 % 0 % 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Lähde: Fogelholm ym 2007, pohjautuen Nuorten terveystutkimukseen 2005 Kuvio 15. Nuorten liikuntaharrastus urheiluseurassa vähintään kaksi kertaa viikossa vuonna Liikkumattomuuden vaaranpaikat Suomessa on noin urheiluseuraa, jotka järjestävät aktiivisesti liikuntatoimintaa eri kohderyhmille (SLU 2005). Urheiluseurat ovat merkittävä lasten ja nuorten liikuttaja. Kaikista 3 18-vuotiaista lapsista reilu kolmannes (43 %) harrastaa liikuntaa urheiluseurassa, mikä tarkoittaa lasta tai nuorta. (SLU 2010.) Seuroissa mukana olevat lapset ja nuoret liikkuvat enemmän ja monipuolisemmin kuin seurojen ulkopuolella olevat (Fogelholm ym. 2007, SLU 2010). Nuorena urheiluseurassa liikkumisen on todettu olevan yhteydessä aktiiviseen liikkumiseen vielä aikuisiässäkin (Tammelin 2003). Viimeisten vuosikymmenien aikana seuraharrastajien määrä on kasvanut (SLU 2010, Fogelholm ym. 2007). Urheiluseurojen jäsenyyksien määrässä on havaittavissa selkeitä yhteyksiä ikään (Fogelholm ym. 2007). Murrosiässä seurojen vetovoima laskee ja omatoiminen harrastaminen yksin tai kaveriporukassa lisääntyy (SLU 2010). Nuorten vanhetessa 12-vuotiaista 18-vuotiaiksi, kerran viikossa urheiluseurassa liikuntaa harrastavien määrä vähenee huomattavasti (kuvio 15). Seuran tiukasti kilpaurheilun ehdoilla toimivasta harjoitusringistä poisjääminen tarkoittaa usein sitä, että nuoren mahdollisuudet jatkaa seuratoiminnan parissa rajoittuvat lähinnä ohjaus-, tuomarointi- ja organisaatiotehtäviin (Zacheus 2008). Liikuntajärjestöt ja -seurat ovat yrittäneet liikuttaa kansalaisia laajalla rintamalla, mutta toiminta ei tavoita suurinta osaa fyysisesti inaktiivisista nuorista (Lehtonen 2012). Liikuntapalveluiden kaupallistuessa ja maksujen noustessa nuori joutuu pohtimaan liikunnan ja muun kulutuksen välillä: ostaako tietokone, mennä etelänmatkalle vai pelata jalkapalloa? Liikunta kilpailee nuorten vapaa-ajasta uudenlaisten medioiden ja viihdekulttuurin kanssa. Koska liikkuminen on kulutusta ja maksaa, odotetaan rahalle myös vastinetta. Vaatimusten lisääntyessä ja talkoohengen vähentyessä palvelut kallistuvat edelleen. Liikuntakulttuurin kaupallistuminen ja kallistuminen lisää nuorten eriarvoisuutta: ne, joilla on taloudellisia resursseja, voivat valita sopivan lajin, kun taas muut valitsevat sen, mihin rahat riittävät. (Salasuo & Koski 2010.) 23

24 Ainakin poliittinen tahtotila on oikea: pyritään takaamaan, ettei kukaan putoa yhteiskunnan rakoihin pysyvästi. Esimerkiksi lokakuussa 2012 Väinö Tanner -luennolla suomalaiset poliitikot ja vaikuttajat pohtivat ratkaisumalleja nuorison hyvinvoinnin lisäämiseksi. Presidentti Niinistö antoi painoarvoa puheessaan luotettavan aikuisen merkitykselle nuorelle, on aikuinen sitten mummo, naapuri tai ammattilainen. Niinistö nosti esille myös aikuisten roolin nuorten vapaa-ajan harrastuksissa: ,3 57,8 22,1 5,8 BMI 14 19,99 BMI 20 24,99 BMI 25 29,99 BMI <30 Valtavan työn tekevät myös suuri joukko vapaaehtoisia valmentajia ja ohjaajia erilaisissa urheiluseuroissa ja muussa harrastetoiminnassa. Sadattuhannet suomalaiset naiset ja miehet tekevät upeaa työtä nuorten kanssa urheilu- ja pelikentillä taikka ohjatessaan taiteilijanalkuja eri kulttuuriharrastuksissa. Siinä samalla he tulevat tehneeksi oman merkittävän osuutensa näiden pienien ja vähän isompienkin harrastajien sosiaalisessa kehityksessä. Lähde: Helakorpi ym Kuvio vuotiaiden miesten painoindeksi (kg/m 2 ) itse ilmoitettujen pituus ja painotietojen perusteella. Tätä suurta lasten ja nuorten vapaa-ajasta huolehtivaa vapaaehtoisjoukkoa arvostan. He, jos ketkä, ansaitsevat meidän kaikkien tuen. Toivon, että nämä esimerkit kannustavat myös uusia vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Mutta tehtäköön se samalla selväksi, että julkisen sektorin toimet ja ammattiapu ovat täysin korvaamattomia, kun nuori on jo etäällä. Meidän kaikkien apu on tarpeen, ettei sinne etäälle päädyttäisi. (Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Tasavallan presidentin kanslia 2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä seuratuella pyritään yhä voimakkaammin kohdentamaan tuki niin, että seuratoiminnan laatu vahvistuu, kehittyy, uudistuu ja parantuu sekä liikunnan harrastamisen mahdollistuu taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten liikunnan harrastuskustannukset ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana huolestuttavan paljon. Jo lähes kolmannes perheistä ilmoittaa, että maksut ovat esteenä lasten harrastamiselle. Seuratuki tulee olemaan yksi järjestelmistä, jotka ohjaavat seuroja, niissä toimivia ihmisiä ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeviä kuntia, järjestöjä ja yrityksiä laskemaan kustannuksia, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua (Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, OKM 2012) Varusmiesten kunto Varusmiespalvelukseen osallistuneiden miesten kuntotestit osoittavat vuosikymmenien saatossa tapahtuneita muutoksia nuorten miesten fyysisessä kunnossa. Santtila ym. (2006) tarkastelivat tutkimuksessaan suomalaisten nuorten miesten kuntotestien tuloksia vuosilta Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset nuoret miehet ovat viime vuosina olleet selvästi aikaisempaa painavampia, vaikka heidän keskipituutensa on pysynyt ennallaan (kuvio 16). Samoin varusmiesten kestävyyskunto on heikentynyt (kuvio 17) ja lihaskuntoindeksin pisteet pudonneet (kuvio 18). 24

25 Kehonpaino (kg) Kehonpituus (cm) Kehonpaino Kehonpituus Lähde: Puolustusvoimat 2012 (Santtila ym. 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot) Kuvio 16. Palvelukseen astuvien miesten kehonpaino ja -pituus vuosina Juoksumatka 12 min (m) Jakauma (%) ,0 25, Keskiarvo Kiitettävä Huono ,0 15,0 10,0 Lähde: Puolustusvoimat 2012 (Santtila ym. 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot) ,0 0,0 Kuvio 17. Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvot ja jakaumat vuosina Lihaskuntoindeksi jakauma (%) Kiitettävä + hyvä Huono Vuosi 2011 sisältää vain I/2011 saapumiserän tulokset, koska II/2011 saapumiserällä oli hieman eri testit Kuvio 18. Palvelukseen astuvien miesten lihaskuntoindeksin jakaumat vuosina

26 Liikkumattomien nuorten miesten määrä on suuri Tarkastelemalla eri tutkimuksia voidaan todeta, että yli puolet (55 83 %) vuotiaista miehistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Erityisesti arkiliikunnan vähäinen määrä on huolestuttava. Riittämättömästi liikkuvien nuorten miesten määrä eri tutkimuksien mukaan NTTT AVTK WHO koululaistutkimus 16-vuotiaista 55 % ja 18-vuotiaista 65 % (<5krt/vko) vuotiaista 62 % (<4krt/vko) 15-vuotiaista 83 % (<1h/vrk) Arkiliikunnan riittämättömyys näkyy ylipainona sekä varusmiespalvelukseen osallistuvien kuntotesteissä aiempaa heikompina tuloksina. Nuorten miesten liikunnallisuuden tukeminen usean sektorin voimin on tärkeää, jotta liikunnasta voi tulla osa arkea. Nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tulisikin pohtia, mitkä tahot voivat vastata nuorille suunnatusta liikuntatoiminnasta. Mitkä olisivat luontevimmat tahot nuorten näkökulmasta? Mitkä ovat kunnan mahdollisuudet esimerkiksi osana hyvinvointistrategiaa tai toteuttamalla ennaltaehkäisevää toimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa? 26

27 4.2 Ravitsemustottumukset Kansallisten ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa suomalaisten ruokavaliota ja edistää hyvää terveyttä. Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat tutkittuun tietoon ja pohjoismaisiin suosituksiin. Niissä määritellään tärkeimpien ravintoaineiden saantisuositukset, keskeiset perustelut sekä ruokien käyttöä koskevia suosituksia, joissa korostetaan ruokavalion kokonaisuutta ja säännöllisten, jokapäiväisten valintojen merkitystä. Hyvää ruokavaliota ja sen kokonaisuutta havainnollistetaan muun muassa lautasmallilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.) Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa päivitetyt suomalaiset suositukset vuonna 2013 (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2012a). Nuorten miesten ravitsemustottumuksissa on parannettavaa. Kouluterveyskyselyn (2010/2011) mukaan yli puolet ammattioppilaitosten pojista ei syö arkiaamuisin aamupalaa ja noin joka kolmas jättää koululounaan syömättä. Lähes puolet ammattioppilaitoksissa opiskelevista pojista ei syö salaattia kouluruoalla. Makeisten ja energiajuomien käyttö on myös yleistä (kuvio 19). Tee viisaita valintoja Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Syö täysjyväleipää ja -puuroa. Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa. Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä. Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita. Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia. Syö säännöllisesti, 4 6 kertaa päivässä, älä napostele väliajoilla! Lähde: Ravitsemusneuvottelukunta 2012b Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Ei syö kaikkia aterian osia kouluruoalla Ei syö salaattia kouluruoalla Juo oppilaitoksessa energiajuomia vähintään kerran viikossa Syö oppilaitoksessa makeisia vähintään kerran viikossa Perheessä ei varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ammattioppilaitos, pojat Lukio, pojat Lähde: THL 2012b (Kouluterveyskysely 2010/2011) Kuvio 19. Ravitsemustottumukset, ammattioppilaitosten ja lukion luokat, koko maa, pojat. 27

28 Kuvio 20. Arvio oman syömisen terveellisyydestä. Lähde: Jallinoja ym Erittäin terveellisesti Melko terveellisesti Ei erityisen terveellisesti tai epäterveellisesti Melko epäterveellisesti Nuorten miesten ravitsemuksessa huomioitavaa Jallinojan ym. (2008) tutkimuksesta käy ilmi, että nuorten miesten käsitys omien ruokailutottumustensa terveellisyydestä ei aina vastaa todellisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2007 palveluksensa aloittaneiden varusmiesten siviiliaikaisia ruokailutottumuksia, terveyden riskitekijöitä sekä terveyteen ja ruokaan liittyviä käsityksiä. Tutkimukseen osallistuneet olivat pääosin vuotiaita miehiä. Nuoret miehet kuvailivat omia ravitsemustottumuksiaan usein terveellisiksi (kuvio 20). Kuitenkin tulosten mukaan nuorten miesten ruokailutottumuksissa on jo ennen palvelukseen astumista merkittäviä eroja ravitsemussuosituksiin. Vihanneksia ja hedelmiä syödään liian harvoin, kun taas rasvaisia ja suolaisia välipaloja sekä pikaruokaa kulutetaan melko usein (kuvio 21). Sokeripitoisia juomia suositaan sokerittomien kustannuksella ja tavallista on myös, että joku päivän kolmesta pääateriasta jää syömättä. Lähtökohtana perusasiat: säännöllinen ateriarytmi ja oikeanlainen ruoka. Esimerkiksi yli puolet ammattioppilaitoksissa opiskelevista pojista ei syö aamupalaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan ravitsemusta tarkentaa. Esimerkiksi seuraavia seikkoja voi huomioida nuorille miehille suunnatuissa toimenpiteissä: ŘŘ ŘŘ ŘŘ Hedelmien ja vihannesten riittävä saanti Makeisten ja pikaruuan kohtuullinen käyttö Yhteisten aterioiden merkitys Viestinnän merkitys ŘŘ ŘŘ Mikä on välitön hyöty nuorelle miehelle? Ohjaus terveellisimpiin valintoihin tulee tehdä nuorten miesten kielellä: esimerkiksi on selkeämpää puhua ruoasta kuin ravintoaineista. Hedelmät, marjat Tuoreet vihannekset, salaatti 0 kertaa viikossa 1 2 kertaa viikossa 3 4 kertaa viikossa 5 6 kertaa viikossa Kypsennetyt vihannekset Perunalastut tms. Ranskanperunat Lähde: Jallinoja 2008 Pitsa, kebab Kuvio 21. Hedelmien, vihannesten ja pikaruoan syönti ennen palvelukseen astumista. Hampurilainen, hot dog 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 28

29 Avunpuutetta itseä huolestuttavissa asioissa Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Vaikea tai keskivaikea masentuneisuus Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Lähde: Jallinoja 2008 Kuvio 22. Psyykkinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet, ammattioppilaitosten ja lukion luokat, koko maa, pojat Ammattioppilaitos, pojat Lukio, pojat 4.3 Psyykkinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet On syytä muistaa, että hyvä elämä vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua, joka ottaa huomioon myös hyvinvoinnin psyykkisen ja sosiaalisen aspektin. Vahvistamalla nuorten hyvinvointia vahvistetaan myös heidän kykyään kohdata vaikeuksia ja hallita elämäänsä. (Martela ja Järvilehto 2012.) Yksi suurimmista nyky-yhteiskunnan haasteista, myös nuorten miesten osalta, on kansalaisten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen. Kouluterveyskyselyn mukaan seitsemän prosenttia sekä lukiolaispojista että ammattiin opiskelevista pojista ylitti keskivaikean tai vaikean masennuksen kriteerit. Lisäksi kyselystä käy ilmi myös muita sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia (kuvio 22). AMIS tutkimus selvitti ammattioppilaitoksissa opiskelevien kokemuksia, minäkuvaa, arvoja, asenteita, opiskelua, elämää ja tulevaisuuden odotuksia. Tuloksista käy ilmi, että ammattiin opiskelevilla on positiivinen asenne itseä, elämää ja tulevaisuutta kohtaan, mutta omaa elämää määrittävät myös koulupaineet, riittämät tömyyden tunne, päihteet ja yksinäisyys (kuvio 22, katso myös liite 1). Hyvä elämä koostuu viidestä tekijästä: positiivisista tunteista, tekemiseen uppoutumisesta, saavuttamisesta, ihmissuhteista ja merkityksellisyydestä. Parhaimmillaan liikkuminen ja liikunnan harrastaminen voivat tarjota kaikkia näitä ja siten vahvistaa osaltaan nuorten miesten hyvää elämää (Seligman 2011 Martelan ja Järvelehdon 2012 mukaan). Nuoret ammattiin opiskelevat miehet kuvaavat itseään nautinnonhaluisiksi (Suomen Opiskelija-Allianssi Omaa itseä kuvaavat luonteenpiirteet Nautinnonhaluinen Vastuuntuntoinen Tiedonjanoinen Arvot, jotka ohjaavat elämää Itsenäisyys ja omillaan pärjääminen Muista välittäminen Älykkyys ja järkiperäisyys Asenteet Uskon, että tulen pärjäämään hyvin Pyrin tietoisesti vaikuttamaan hyvinvointiini Tunne, että elämä on hallinnassa Sosiaalinen ympäristö Minulla on läheisiä ihmisiä, jotka välittävät Läheisiä ystäviä Läheiset välit äidin kanssa Oma elämä Koulu aiheuttaa liikaa paineita Päihteillä on keskeinen rooli elämässäni Yksinäisyys ja riittämättömyys Kuvio 23. Poimintoja AMIS tutkimuksesta: Eri osa-alueita kuvaavien väittämien top 3 -lista (samaa tai melko samaa mieltä olevat). Lähde: Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASANKARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 1 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 Liikunta

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET Matti Pietilä, OPH 14.5.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla EUROOPAN PARLAMENTISTA 2007 1/2: Liikunnallisesti passiivisten lasten määrä EU:ssa lisääntyy

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot