Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273. Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE. Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma

Transkriptio

1 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273 Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma 1

2 2

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273 Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Jyväskylä

4 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273 ISBN ISSN Ulkoasu Kotisaari Graphic Management Oy Kuvat Petteri Kivimäki, Bluehand, Ekostsov, A. Makarov, Olly, C. Peterdi, Photocreo, S. Schurr, Wyssu Paino Kirjapaino Kari 2013 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Viitaniementie 15a Jyväskylä Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus 4

5 Katariina Tuunanen ja Miia Malvela NUORIMIES SEIKKAILEE Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma 5

6 6

7 Sisällys 1 Johdanto 9 2 Yhteiskunnalliset perustelut Työelämänäkökulma Terveyserojen kaventaminen Syrjäytymiskeskustelu 16 3 Liikkumattomat nuoret miehet kohderyhmänä Keitä ovat vähän liikkuvat nuoret miehet? Kulttuurinen tausta liikkumattomuudelle 18 4 Nuorten miesten terveystottumukset Fyysinen aktiivisuus Terveysliikuntasuositukset Fyysisen aktiivisuuden määrä Liikkumattomuuden vaaranpaikat Varusmiesten kunto Ravitsemustottumukset Psyykkinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet 29 5 Ajankäyttö ja inaktiivisuus Television katselu Tietokoneen ja internetin käyttö Sosiaalinen media Printtimedia 35 6 Kulutustottumukset 37 7 Kohderyhmän tavoittaminen Ammattioppilaitokset Kutsuntatilaisuudet ja varusmiespalvelus Nuorten miesten tavoittaminen kutsuntatilaisuuksista Puolustusvoimat Suomen suurin kuntokoulu Hankkeet nuorten miesten terveyskunnon parantamiseksi 46 8 Loppusanat 49 LÄHTEET 50 LIITE 1 AMIS tutkimus 57 7

8 8

9 1 Johdanto Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman 1 tavoitteena on innostaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikunnan pariin ja luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKIohjelma auttaa aikuisväestöä aloittamaan liikkuvan ja liikunnallisen elämäntavan. Ohjelman päämääränä on arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ravitsemustottumusten avulla lisätä aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia. SuomiMies seikkailee -kohderyhmän laajentaminen KKI-ohjelman koordinoiman valtakunnallisen Suomi- Mies seikkailee -kampanjan päämääränä on luoda pysyvää toimintakulttuuria liikkumattoman mieskohderyhmän aktivoimiseksi. Tavoitteena on herättää miesten kiinnostus liikkumista ja omaa hyvinvointia kohtaan sekä parantaa työssä jaksamista. Kampanjan toimenpiteitä kohdennetaan sekä miehille että liikunta- ja terveysalan toimijoille. SuomiMies seikkailee -teeman ympärille on rakennettu laaja toimijaverkosto yhteistyön ja yhteisten toimintamallien lisäämiseksi. Kampanja tukee paikallista ja alueellista verkostoitumista sekä aktivoi paikallisen liikuntaneuvontamallin luomista. SuomiMies seikkailee -kampanja käynnistyi vuonna Kantavina ideologioina ovat huumori, rehti ote sekä mahdollisuuksien tarjoaminen. KKI-ohjelman toimia ohjaavat valtioneuvoston periaatepäätökset ja hallitusohjelman painopistealueet. Sosiaalija terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisesti koordinoima Terveyttä edistävän liikunnan (TELI) -ohjausryhmä on laatinut Jyrki Kataisen hallitusohjelman pohjalta terveyttä edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020 asti. Näissä linjauksissa on nostettu esille Arjen istumisen ja liikkumattomuuden vähentäminen elämänkulussa, joka sisältää muun muassa ammattiin opiskelevien nuorten miesten kohderyhmän. Lisäksi kaikissa nostoissa poikkileikkaavina teemoina ovat sosioekonomiset erot, kunnat ja niiden eri hallintokuntien yhteistyö, koulutus sekä kumppanuus. TELIohjausryhmän työ tavoitteiden, toimenpiteiden sekä vastuutahojen määrittelyn osalta on käynnissä. Tähän asti SuomiMies seikkailee -kampanjan kohderyhmänä ovat olleet keski-ikäiset miehet, jotka liikkuvat liian vähän ja joilla on mahdollisesti ylipainoa ja epäterveelliset elintavat sekä kohtuulliset resurssit elämäntapamuutokseen. Jatkossa kampanjaa kohdennetaan myös nuoriin miehiin. Käynnistyvien toimintamuotojen avulla pyritään tavoittamaan myös vuotiaat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat miehet. Tämä selvitys on laadittu tausta-aineistoksi SuomiMies seikkailee -kampanjan nuorimmasta kohderyhmästä. Sisältö käsittää tutkittua tietoa niin vapaa-ajan vietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista kuin nuoria miehiä tavoittavista organisaatioistakin. Selvityksen avulla fyysistä aktiivisuutta ja terveellistä ravitsemusta koskevat toimet pyritään kohdentamaan nuorille miehille mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Lisätietoa nuorten miesten omien valintojen perusteluista tuo esimerkiksi tutkija Kati Kauravaaran (2013) väitöskirjatyö, joka käsittelee ammattikoululaisten vähäisen liikkumisen sosiologisia selityksiä. 1 KKI-ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön/ray:n rahoittama toimintaohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Metsähallitus ovat myös mukana ohjelmassa. Ministeriöt toimivat omilla hallinnonaloillaan sekä yhteistyössä poikkihallinnollisesti KKI-toimijoiden kanssa muun muassa arki-, työmatka- ja luontoliikunnan edistämiseksi. KKI-ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. 9

10 10

11 15 29-vuotiaat nuoret miehet kohderyhmänä Hyvinvointi- ja terveyserot kehittyvät elämänkulun aikana useiden eri tekijöiden vaikutuksesta. Elämänhallinnan voimavarat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle ja vaikuttavat myös koulutus- ja elintapavalintoihin. Nuoret miehet, erityisesti ammattiin opiskelevat nuoret miehet, ovat tärkeä kohderyhmä, sillä terveysongelmat kasautuvat työntekijäammateissa toimivien ja vähemmän koulutettujen keskuuteen. Murrosiän kynnyksellä tulevaa hyvinvointia ennustavat elämäntapavalinnat näkyvät jo selkeästi. Toimenpiteitä terveyden edistämiseksi olisikin hyvä kodentaa jo yläkouluikäisille nuorille miehille, joilla on suuret riskit menettää terveytensä ennenaikaisesti liian vähäisen liikkumisen, epäterveellisten ruokailutottumusten ja muiden elintapojensa vuoksi. Nuorten miesten kohderyhmä on viime aikoina huomioitu useissa hankkeissa ja toimintaohjelmissa niin valtionhallinnossa kuin järjestöissä. Ammattiin opiskelevat ovat keskeisessä asemassa terveyseroja kaventavissa ja kansakunnan hyvinvointia parantavissa pyrkimyksissä, joissa riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisillä elämäntavoilla on merkittävä rooli. Koulutus kaventaa terveyseroja Nuorten miesten tavoittamisessa on tärkeää huomioida terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten koulutuksen määrä. Työntekijämiehen ja johtotehtävissä olevan miehen elinajanodotteessa on kuuden vuoden ero, joka selittyy pitkälti terveyskäyttäytymisellä. Tosin työttömien miesten tilanne on vielä huonompi. Miehillä hyvinvointi jakautuu naisia enemmän äärimmäisyyksiin: miehet ovat naisia useammin johtavassa asemassa työelämässä, mutta myös suurin osa syrjäytyneistä on miehiä. Työelämän murros on tuonut tullessaan epävarmuutta erityisesti miesvaltaisille teollisuudenaloille, joilta on vähentynyt muutaman viimeisen vuoden aikana yli työpaikkaa. Ammattiin opiskelevien terveyden edistämistä perustellaan usein taloudellisesta näkökulmasta, kuten työurien pidentämisen sekä syrjäytymisen ehkäisyn ja sen kustannusten kannalta. Vähemmän on keskusteltu siitä, mitä hyvä elämä ja itsensä toteuttaminen merkitsevät nuorelle ammattiosaajalle itselleen. (Martela ja Järvilehto 2012.) Nuori omaksuu arvonsa niiden esimerkkien pohjalta, joita ympäristö, kuten vanhemmat, kaveripiiri, esikuvat, koulujärjestelmä ja media, tarjoaa hänelle. Yhteiskunnallisesti onkin herätty pohtimaan yhä enemmän ammattioppilaitosten sekä muiden instituutioiden kasvatuksellista ja terveyttä edistävää vastuuta: voisiko nuorille opettaa elämänhallinnan taitoja opintojen ohella. Vahvistamalla ammattiosaajan hyvinvointia vahvistetaan myös heidän kykyään kohdata vaikeuksia ja hallita elämäänsä. (Martela & Järvilehto 2012.) Nuoren miehen lähtökohdista Perinteet, arvot ja asenteet ohjaavat käyttäytymistä eri tavoin eri sosioekonomisissa ryhmissä. Nuorille miehille miehisyys ja sen esille tuominen ovat tärkeitä, ja sillä haetaan hyväksyntää. Koska terveys ei kiinnosta, tulee terveysasiat tuoda esille nuoren miehen omista lähtökohdista käsin ja varsin maltillisina annoksina. Esimerkiksi liikunta on muotoiltavissa maskuliiniseksi, jolloin se läpäisisi nuorten miesten hyväksynnän seulan. Onhan keski-ikäisille miehillekin lastattu SuomiMies -testirekkaan normaaleja fyysisen kunnon mittauksia vähän eri tavalla paketoituna, ja ne ovat kiinnostaneet liian vähän liikkuvaa kohderyhmää jonoiksi asti. 11

12 12

13 2 Yhteiskunnalliset perustelut Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat elintapojen lisäksi useat muut tekijät, kuten koulutus, työ ja perhetausta. Tässä kappaleessa tuodaan esille yhteiskunnallisia perusteluja mieskohderyhmän ja etenkin nuorten miesten terveyden edistämisen taustaksi. 2.1 Työelämänäkökulma Julkisen talouden vakauttamiseksi sekä talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi työurien pidentäminen ja työssä jaksamisen tukeminen (Valtioneuvoston kanslia 2011). Suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat Suomessa ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet (kuvio 1). Työntekijän tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä, joka rakentuu omien voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Muutokset toimintakyvyssä ja terveydessä heijastuvat työkykyyn terveyden heikkeneminen luo uhan työkyvylle. (Ilmarinen 2006.) Nuoruuden elintavoilla luodaan pohja työelämässä jaksamiselle, ja siksi onkin tärkeää kannustaa nuoria miehiä terveellisiin elintapoihin jo ennen työelämään siirtymistä. Työmarkkinat ovat murroksessa, minkä vuoksi perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta on kadonnut työpaikkoja ja naisvaltaisille aloille niitä on syntynyt lisää (kuvio 2). Työllisyyden lasku aiheuttaa pitkäaikaistyöttömyyttä, työkyvyttömyyttä ja pysyvää syrjäytymistä. Miehet kärsivätkin työttömyydestä naisia enemmän (kuviot 2 ja 3). Naiset ovat nykypäivänä koulutetumpia kuin miehet. Koulutuksen määrä vaikuttaa myös työurien pituuteen niin, että vähän koulutettujen työurat ovat lyhyempiä kuin korkeasti koulutettujen. Perusasteen varaan jääminen leikkaa kolmanneksen työurasta. (Myrskylä 2012a.) Kaikki Miehet Naiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Hermoston sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Vammat ja myrkytykset Muut sairaudet Lähde: Tilastokeskus ym Kuvio 1. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 siirtyneet. 13

14 Teollisuus Terveys- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus Kuvio 2. Työssäkäyvät toimialan mukaan Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Kuvio 3. Työttömät vuotiaat, 1000 henkeä. SAK:n tasa-arvovastaava, erikoistutkija Tapio Bergholm onkin huolissaan miesten eriarvoisuudesta: Naiset kouluttautuvat miehiä rohkeammin sekä nuorena että aikuisiällä ja ovat ketterämpiä vaihtamaan töitä. Eniten miehiä jarruttavat stereotypiat mies- ja naistöistä. (Seppälä 2012.) 2.2 Terveyserojen kaventaminen Terveyseroilla tarkoitetaan sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen, äidinkielen, etnisen taustan ja sosioekonomisen aseman vaikutusta terveyskäyttäytymiseen ja elintapoihin sekä siten syntyviä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Terveyserojen kaventaminen on jo vuosia ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista terveyden edistämisessä ja sen politiikoissa: Edellisellä hallituskaudella käynnistyi Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteisessä TEROKAhankkeessa kootaan ja välitetään terveyseroja ja niiden kaventamista koskevaa tietämystä kansallisen tason toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille ja muille terveyden edistämistä toteuttaville tahoille. THL:n Kaventaja-verkkopalvelu ( on tarkoitettu päätöksenteon ja suunnittelun tueksi kunta-, alue- ja valtiotasolla tarjoten tietoa hyvinvointi- ja terveyseroista. Sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen moninaisia reittejä. Hyvään sosioekonomiseen asemaan liittyy tiedollisia, taloudellisia ja sosiaalisia resursseja, jotka mahdollistavat terveellisten elintapojen valinnan. Tämä johtaa osaltaan parempaan terveydentilaan ja vähäisempään sairastuvuuteen. (THL 2012a.) Terveydelle haitalliset elintavat ovat puolestaan lenkki ketjussa, joka johtaa heikosta sosioekonomisesta asemasta huonoon terveyteen ja ennenaikaiseen kuolemaan (kuvio 4). Terveysongelmat kasaantuvat vähiten koulutettujen keskuuteen (Martelin ym. 2005). Lapsuudenkodin antamat eväät näkyvät jo nuoruudessa: hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret tupakoivat vähemmän, juovat 14

15 Sosioekonominen asema (oma/vanhempien) - koulutus - ammatti - tulot Elintavat - tupakka - alkoholi - ruoka - liikunta - uni Terveys - koettu terveys/ hyvinvointi - sairastavuus - kuolleisuus Kuvio 4. Elintapojen yhteys sosioekonomisiin terveyseroihin. Lähde: THL 2012a Elinympäristö - fyysinen - sosiaalinen Psykososiaaliset tekijät - sosiaalinen tuki - stressi - elämänhallinta itsensä harvemmin humalaan, heidän ruokatottumuksensa ovat lähempänä suosituksia kuin muiden nuorten ja he harrastavat huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevia nuoria enemmän vapaa-ajan liikuntaa. (Myllyniemi 2012.) Osa nuorista saa terveyttä edistävän arvopohjan jo kotoa. Tasa-arvoon pyrkivän yhteiskunnan tulisikin mahdollistaa terveyttä edistävän arvopohjan syntyminen kaikille. Koulutus vaikuttaa elintapojen kautta myös elinajanodotteeseen. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Ero eliniässä on huomattava, sillä työntekijämiehen elinajanodote on noin kuusi vuotta alhaisempi kuin ylemmän toimihenkilön (kuvio 5) NAISET Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Maanviljelijät Työntekijät MIEHET Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Maanviljelijät Työntekijät 38 Lähde: Valkonen ym Kuvio vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote sosiaaliryhmän mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). 15

16 2.3 Syrjäytymiskeskustelu Keskustelu miesten hyvinvoinnista käy kiivaana. Miesten maailmassa äärimmäisyydet korostuvat: miehet muodostavat suuren osan tämän maan eliitistä, mutta samalla myös valtaosa syrjäytyneistä on miehiä. Valtiontalouden tarkastusviraston (2007) mukaan syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Nykyisessä hallitusohjelmassa syrjäytyminen ja sen ehkäisy on huomioitu vahvasti: Maailman muutos kohtelee ihmisryhmiä eri tavoin. Osaa ihmisistä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä osallisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Köyhyys ja syrjäytyminen aiheuttavat muun muassa inhimillistä kärsimystä, terveyseroja ja eriarvoisuutta. Hallitus toimii voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Tämä edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huolehtimista. Yhdessä pidetään kaikista huolta. Nuorten aseman parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy nousi syksyllä 2012 esille useissa eri yhteyksissä. Presidentti Sauli Niinistön kokoama työryhmä on koonnut arkisia tavallisia asioita, joilla aikuiset voivat vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen. Olemme etsineet sellaisia keinoja, joilla on merkitystä ja joiden tekeminen ei vaadi erityistä ammattitaitoa. Eivät ne ole yllättäviä tai ihmeellisiä asioita, mutta yksi satunnainenkin teko voi olla merkitsevä, kertoi presidentti Niinistö Ihan tavallisia asioita -vihkosen julkistamistilaisuudessa (Tavallisia-työryhmä 2012.) Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sen tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Keinona on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Nuorisotakuu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Nuorten yhteiskuntatakuun onnistumiseksi haetaan yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten kesken. (Nuorisotakuu 2012.) Koulutuksen puute nostaa syrjäytymisen riskiä, sillä riittävän koulutuksen hankkiminen on työelämän aloittamisen edellytys. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma; vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä, eli kaikkiaan , oli vuotiaita nuoria miehiä. Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus. (Myrskylä 2012b.) Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta. Sen toteuttamiseksi hallitus on käynnistänyt Syrjäytymistä, köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävän poikkihallinnollisen toimenpideohjelman, jonka toteuttamista koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Toimenpideohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvä toimintamalli yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. (STM 2012.) Fyysinen aktiivisuus tuo säästöjä yhteiskunnalle ja terveyshyötyjä yksilölle Nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on perusteltua myös yhteiskunnallisista syistä: työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen, terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja toimintakykyä ja tätä kautta ylläpitää työkykyä. Riittävä liikunta tukee työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää työuria. 16

17 3 Liikkumattomat nuoret miehet kohderyhmänä Nuoret miehet ovat heterogeeninen ryhmä elämäntilanteiltaan. Peruskoulun päätyttyä useimmat nuoret jatkavat opiskelua ammattikoulussa tai lukiossa. Osa suorittaa molemmat koulutukset yhtä aikaa. Toisaalta yläkoulun päätyttyä oppivelvollisuus loppuu ja osa nuorista siirtyy työelämään tai jää kokonaan työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle. Nuoret muuttavat pois lapsuudenkodistaan ja perustavat perheen eri-ikäisinä. Koska nuorten miesten ryhmä on kovin heterogeeninen elämäntilanteiltaan ja elintavoiltaan, on liian vähän liikkuvien nuorten miesten tavoittaminen haastavaa. Erilaiset elämäntapahtumat ja muutokset ympäristössä vaikuttavat liikkumisaktiivisuuteen. Suurimmat riskit suomalaisten liikuntasuhteessa ovat ikävuosina 18 35, jolloin tapahtuu merkittäviä muutoksia yksilön elämässä. Nuori voi esimerkiksi lähteä lapsuuden ympäristöstä opiskelemaan, suorittaa varusmiespalveluksen tai aloittaa parisuhteen ja työelämän. (Rovio 2011.) Kyseiset vuodet sisältävät erilaisten roolien ja ammattisuuntien kokeilemista sekä elämänsuunnan hakemista, ennen kuin nuori on kypsä aikuisuuden maailmaan (Martela ja Järvilehto 2012.) 3.1 Keitä ovat vähän liikkuvat nuoret miehet? Vähän liikkuvien nuorten miesten elämäntapojen ja kulttuurin tunteminen tukee heille sopivan liikunnan suunnittelua. Vuosien AVTK-aineistoista tehdystä tutkimuksesta nousi esille erityisesti yksi tyypillinen liian vähän liikkuvien miesten ryhmä: työläismiehet. Työläismiehillä on runsaasti epäterveellisiä elintapoja. He syövät harvoin aamupalan, aterioivat usein ravintoloissa tai baareissa ja syövät epäterveellisesti. He myös tupakoivat ja käyttävät alkoholia keskimääräistä enemmän. (Rovio 2011.) Vuoden 2007 aineistosta tehdystä tutkimuksesta Rovio ym. (2009) erottivat seitsemän vähän liikkuvien nuorten aikuisten ryhmää. Yksi selkeimmin muista erottuva ryhmä olivat kuolemattomat nuoret miehet. Muut miesryhmät olivat syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja syrjäytyneet miehet. Kuolemattomat nuoret miehet ovat pääasiassa alle 25-vuotiaita, naimattomia, opiskelevia ja työtä tekeviä miehiä. Nämä nuoret miehet tupakoivat keskimääräistä enemmän, mutta käyttävät alkoholia keskimääräistä vähemmän. Heillä on epäterveellisiä ruokailutottumuksia. He ovat fyysisesti ja psyykkisesti terveitä. Normaalipainoisten osuus ryhmässä on keskimääräistä suurempi. Tässä ryhmässä on vähiten terveyden edistämisestä kiinnostuneita. Syrjäytymisvaarassa olevat miehet ovat pääasiassa vuotiaita miehiä, jotka ovat usein naimisissa tai avoliitossa. He ovat usein työntekijöitä, jotka tekevät raskasta tai keskiraskasta työtä ja kulkevat työmatkansa autolla. Tässä ryhmässä raskas ruumiillinen työ saattaa selittää vähäistä vapaa-ajan liikuntaa. Miehet tupakoivat ja käyttävät runsaasti alkoholia, usein humalahakuisesti ja jopa päivittäin. Näillä miehillä on runsaasti epäterveellisiä ruokailutottumuksia. Kuitenkin ylipainoisten osuus on ryhmässä keskimääräistä vähäisempi. Ryhmässä on jonkin verran sairauksia ja oireilua, kuten ruuansulatusvaivoja, selkäkipuja, päänsärkyä sekä psyykkisiä ongelmia, kuten stressiä, jännitystä ja kovaa painetta. Nämä miehet ovat keskimääristä enemmän poissa töistä sairauden takia. Ryhmässä paljon niitä, joita elintapojen muutos ja terveyden edistäminen eivät kiinnosta. Syrjäytyneet miehet ovat pääasiassa vuotiaita naimattomia, lapsettomia, työttömiä tai opiskelevia sekä melko usein yksin asuvia miehiä. Nämä miehet tupakoivat ja käyttävät runsaasti alkoholia, huomattavan usein jopa päivittäin ja humalahakuisesti. Myös näillä miehillä on runsaasti epäterveellisiä ruokailutottumuksia. Reilusti ylipainoisten osuus on ryhmässä keskimääräistä suurempi. Ryhmässä on myös keskimääräistä enemmän sairauksia ja oireita, jotka voivat haitata työkykyä. Tässä ryhmässä on eniten niitä, joita elintapojen muutos ei kiinnosta, ja paljon niitä, joita terveyden edistäminen ei kiinnosta. 17

18 3.2 Kulttuurinen tausta liikkumattomuudelle Tässä selvityksessä tarkastellaan nuorten miesten maailmaa pääosin tilastojen pohjalta. Vaikka nuorten miesten elämäntyyliä on tutkittu ja selvitetty liikunnan, median ja vapaa-ajan osalta, perustelut valintojen takana ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Nuorten miesten subjektiivinen näkökulma ja taustatekijät ovat tärkeitä selvitettäessä heidän tekemiään valintoja ja käytöstä. Oman elämän lähtökohdat sekä lähikulttuurin normit muokkaavat nuoren valintoja; heidän kulttuurissaan hyvä elämä saattaa koostua aivan eri tekijöistä kuin meidän tarkoittamamme terveyttä edistävä elämäntapa. Liikunnan edistämisessä on pidettävä mielessä, että nuorten maailmassa nolatuksi tulemista vältellään. Massasta on hyvä erottua, mutta ei väärällä tavalla. Erityisen vaarallisia ovat toimet, joiden varjolla oma seksuaalinen suuntaus voi joutua kyseenalaistetuksi. (Hakamäki & Turpeinen 2012.) Nuorten ja miesten kokema tietyntyyppisen liikunnan tuoma nolouden uhka on noussut esille myös KKI-ohjelman kehittämishankkeiden ja Liikkuva koulu -ohjelman puitteissa tehdyissä haastatteluissa. Alla olevat sitaatit kuvaavat hyvin nuoruudessa koettua nolouden uhkaa ja miesvaltaisten alojen kulttuuria sekä työläismiesten asenteita. kiireinen elämä on näiden nuorten miesten kauhu, samoin kuin nykyään keski-ikäisten naisten, ja sitä vältetään viimeiseen asti. Kuitenkin nuoret miehet tarttuvat innolla uusiin mielenkiintoisiin asioihin, kunhan on itse päätettävissä, milloin, missä ja kenen kanssa niitä tehdään. Toiminta pitää pystyä keskeyttämään, jos tulee parempaa tekemistä. (Kauravaara 2013.) Liikunnan merkityksellisyydestä saadut tulokset osoittavat, että nuoruusiässä liikuntaa ei pidetä kovin tärkeänä asiana, vaan mielenkiinto suuntautuu enemmän työhön, seurusteluun ja ystävyyssuhteisiin (Salmela 2006.) Riittävästi liikkuvat nuoret ovat tyytyväisempiä moniin elämän osa-alueisiin kuin vähän liikkuvat (elämä yleensä, ulkonäkö, fyysinen kunto, terveydentila, ihmissuhteet, vapaa-aika). Näyttää siltä, että nuoren runsas ja monipuolinen liikkuminen on varsin kokonaisvaltaisessa yhteydessä hyvinvoinnin kanssa. (Myllyniemi 2012.) Liikkumattomat nuoret miehet ovat haastava kohderyhmä On meil yritetty sitä jotai taukojumppaa mut suurin osa oppilaista on vaan et tosi noloo tollanen (Peruskoulun yhdeksännen luokan oppilas) Turpa punasena tuol ny vedät jotai ja trikoot päällä (metallitehtaalla työskentelevä mies) Parhaat haukku mua hintiks ni mä en sit enää vetäny ollenkaa (taukojumppaa tehtaalla yrittänyt metallimies) Kasvatustausta ja kodin ilmapiiri vaikuttavat nuorten miesten sosiaalisen luottamuksen muodostumiseen. Ammatillista tutkintoa opiskelevat erottuvat muista ryhmistä erityisen huonon sosiaalisen luottamuksensa vuoksi. Luottamus muihin ihmisiin on yhteydessä parempaan elämään tyytyväisyyteen ja vaikuttaa siihen, miten muihin ihmisiin suhtaudutaan. (Myllyniemi 2012.) Terveys ei näyttäydy nuorten miesten elämässä tärkeänä, eikä valintoja ohjaavana tekijänä. Tärkeämpää ovat hengailu kavereiden kanssa ja kiireettömyys. Aikataulutettu Nuoret miehet ovat heterogeeninen ryhmä elämäntilanteiltaan ja elintavoiltaan. Terveysliikuntahankkeita ja materiaaleja suunnitellessa tulee tietää kohderyhmän taustat ja elämäntilanne. ŘŘ ŘŘ Fyysistä aktiivisuutta ei tule tarkastella muusta elämästä irrallisena osiona. Liikunnan tulee olla osa arkea ilman vaatimusta erityisiin ponnisteluihin ja systemaattisuuteen. Fyysistä aktiivisuutta tulee tukea läpi elämänkulun. ŘŘ ŘŘ Liikkumisen tukeminen eri elämäntilanteissa. Liikunnallisuuden edistäminen tulee huomioida eri instituutioissa (koulu, varusmiespalvelus ja järjestöt). Nuorten miesten arvostama hengailu voi sisältää myös fyysistä aktiivisuutta, kunhan olosuhteet mahdollistavat sen. Liikunta voi olla hyväksyttävää maskuliinista toimintaa. 18

19 4 Nuorten miesten terveystottumukset 4.1 Fyysinen aktiivisuus Valtioneuvosto on periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista asettanut tavoitteet suomalaisen liikuntakulttuurin edistämiseksi. Nuorten osalta tavoitteena on tarpeellisten liikuntataitojen ja liikunnallisen elämäntavan omaksuminen. Nuorten aikuisten osalta tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan ylläpitäminen turvaamalla liikuntamahdollisuudet yli elämänkulun saumakohtien. (Opetusministeriö 2009.) Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ( ) mukaan hallitus pyrkii edistämään koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on muun muassa edellytysten luominen liikkujien määrän ja osallisuuden lisäämiseksi. Lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon ja huolehditaan opiskelijaliikunnasta. Hallitus pyrkii lapsi- ja nuorisopolitiikallaan parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja, tukemaan nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista ja terveitä elämäntapoja sekä tukemaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. (Valtioneuvoston kanslia 2011.) Vaikka liikunnalla yleensä tarkoitetaan tavoitteellista fyysistä aktiivisuutta, jo vähäisempikin liikkuminen tuottaa terveyshyötyjä. Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, joka tehokkaasti ja turvallisesti parantaa terveyskuntoa tai ylläpitää jo valmiiksi hyvää terveyskuntoa. Terveyskunnolla puolestaan tarkoitetaan niitä fyysisen kunnon tekijöitä, joilla on yhteyksiä terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn. (Fogelholm ja Oja 2011.) Terveysliikuntasuositukset Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 1 2 tuntia päivittäin (Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008). UKK-instituutti on Lähde: UKK-instituutti 2012a Vauhti virkistää! liiku ainakin 1½ tuntia päivässä puolet siitä reippaasti Paranna kestävyyttä reipas kävely hölkkä pyöräily uinti hiihto Nosta sykettä ja hengästy joka päivä Pysy pirteänä pelaile pallopelejä välitunnilla kulje kävellen tai pyörällä käytä portaita, unohda hissit vältä pitkäaikaista istumista Kehitä voimaa ja notkeutta tanssi kuntosali pallopelit venyttely lumilautailu skeittailu liikuntasuositus vuotiaille Kuvio vuotiaiden liikuntasuositus. Liiku aina kun voit Kuormita lihaksia 3 krt/vk valmistanut yläkouluikäisten nuorten suosituksesta kuvan (kuvio 6) ja yhteistyössä Nuori Suomi ry:n kanssa nuorten liikuntasuosituksesta kaksipuolisen kortin, jossa suositus on kuvallisessa muodossa ja toisella puolella vinkkejä liikunnan aloittamiseen ja lisäämiseen (UKKinstituutti 2012a). UKK-instituutti on laatinut aikuisten terveysliikuntasuositukset, jotka pohjautuvat Yhdysvaltain terveysviraston suosituksiin. Terveysliikuntasuositusten mukaan vuotiaden tulisi liikkua reippaasti useana päivänä viikossa yhteensä 2 t 30 min tai 1 t 15 min rasittavasti. Tämän lisäksi lihaskuntoa kohentavaa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa tulisi harjoittaa kahdesti viikossa. (UKK-instituutti 2012b, kuvio 7.) 19

20 Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Kuvio 7. Liikuntapiirakka: vuotiaiden terveysliikuntasuositus. Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille Lähde: UKK-instituutti 2012b reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit Fyysisen aktiivisuuden määrä Suomalaisten nuorten miesten fyysistä aktiivisuutta on selvitetty useilla kyselytutkimuksilla. Nuorten terveystapatutkimuksessa (nttt) on selvitetty vuotiaiden suomalaisten nuorten liikkumisaktiivisuutta. Vuonna vuotiaista nuorista miehistä liikkui riittävästi 45 prosenttia (kuvio 8) ja 18-vuotiaista 35 prosenttia (kuvio 9). Päivittäin 16-vuotiaista nuorista miehistä liikkui 26 prosenttia ja 18-vuotiaista 16 prosenttia. (Husu ym. 2011). 100 % 80 % 60 % Selvästi riittämätön Riittämätön Riittävä 40 % Riittävä liikunta: vapaa-ajalla vähintään viisi kertaa viikossa joko urheiluseurassa ja/tai urheiluseuran ulkopuolella. 20 % Lähde: Husu ym. 2011, pohjautuen Nuorten terveystapatutkimuksen (2009) tuloksiin 0 % Kuvio 8. Suomalaisten 16-vuotiaiden nuorten miesten vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina % 80 % 60 % Selvästi riittämätön Riittämätön Riittävä 40 % Riittävä liikunta: vapaa-ajalla vähintään viisi kertaa viikossa joko urheiluseurassa ja/tai urheiluseuran ulkopuolella. 20 % Lähde: Husu ym. 2011, pohjautuen Nuorten terveystapatutkimuksen (2009) tuloksiin 0 % Kuvio 9. Suomalaisten 18-vuotiaiden nuorten miesten vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina

21 11 % 27 % 24 % 11 % 11 % 7 % 7 % 1 % Päivittäin 4 6 kertaa viikossa 3 kertaa viikossa 2 kertaa viikossa Kerran viikossa 2 3 kertaa kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Ei voi harrastaa liikuntaa Kuvio vuotiaiden nuorten miesten vapaaajan liikunnan harrastaminen vuonna 2001 (%). 14 % 7 % 12 % 13 % 31 % 23 % Ei säännöllistä liikuntaa Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Kuvio vuotiaiden suomalaisten miesten terveysliikunnan harrastaminen. Lähde: Helakorpi ym WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 15-vuotiaista pojista 17 prosenttia täytti kansainvälisen yhden tunnin päivittäisen minimisuosituksen liikunta-aktiivisuudessa (kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa yhteensä vähintään tunti päivässä). Suomalaisnuoret sijoittuvat keskivaiheille maiden välisessä vertailussa. (Currie ym ) Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksessa (AVTK) on selvitetty vuotiaiden suomalaisten liikkumista. Tulosten mukaan vuotiaista miehistä 38 prosenttia liikkui useammin kuin neljästi viikossa (kuvio 10) ja terveysliikunnan suositukset täyttyivät 23 prosentilla (kuvio 11). Nuorisobarometrin 2012 mukaan arkiliikuntaa harrastaa päivittäin kolmannes nuorista ja yli puolet vähintään viidesti viikossa. Nuoret miehet ovat aktiivisempia kuntoliikkujia kuin tytöt, mutta arkiliikunnassa eroja sukupuolten välillä ei ole. Vain vajaa kymmenesosa nuorista kokee, että perheessä liikutaan hyvin usein yhdessä. Puolet koki yhteisen liikkumisen harvinaiseksi, ja joka kymmenennessä tapauksessa yhdessä ei liikuttu koskaan. Suomessa ei näyttäisi olevan vahvaa perheen yhteisen liikkumisen kulttuuria. (Myllyniemi 2012.) Vastuuta nuoren liikkumisesta ei kuitenkaan voi täysin sysätä vanhempien harteille. Nuori käyttäytyy ja tekee valintansa omien arvojensa ja lähikulttuurin normien mukaisesti. 21

22 Nuoren liikkumista pitää kuitenkin tukea ja luoda mahdollisuuksia sille. Vaikka nuoret miehet yltävät muita ryhmiä useammin terveysliikunnan suosituksiin, ovat nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto heikentyneet merkittävästi viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuosina, joskin edelleen huonokuntoisten osuus on kasvanut. (Husu ym ) Viimeisten vuosikymmenien aikana vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt ja arkiaktiivisuuden ja hyötyliikunnan määrä laskenut (kuvio 12). Koska liikkuminen tapahtuu yhä useammin ohjatusti, eri sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret ovat eriarvoisessa asemassa. Huomattavissa on myös, että liikuntaa harrastavat nuoret liikkuvat yhä enemmän, kun taas liikuntaa harrastamattomat passivoituvat. 100 % 100 % 80 % 80 % 60 % 60 % 40 % 40 % 20 % 20 % 0 % 0 % NAISET MIEHET MIEHET Vapaa-ajan liikunta Työliikunta Työmatkaliikunta Vapaa-ajan liikunta Työliikunta Työmatkaliikunta v v v v v Yht Lähde: Husu ym. (2010) pohjautuen Finriski (THL) Lähde: Helakorpi ym Kuvio 12. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus. Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet naisilla ja miehillä vuosina Kuvio 13. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) osuudet ikäryhmittäin vuosina

23 Liian vähän liikkuvien nuorten miesten määrä on huolestuttava. Maailman terveysjärjestön mukaan liian vähäinen liikunta on maailman neljänneksi yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan (WHO 2009). Ylipainoisten nuorten miesten määrä on kasvanut vuosi vuodelta (kuvio 13) ja samaan tahtiin on arkiliikunnan määrä vähentynyt (kuvio 12). Yhtenä lihavuusepidemian syynä ja terveysongelmien aiheuttajana pidetään vähäistä liikkumista ja liiallista istumista. Vuonna vuotiaista miehistä ylipainoisia tai lihavia oli yhteensä 27,9 prosenttia (kuvio 14). Nuorisosta vain noin joka viides pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassa. Sen sijaan suuri osa nuorista haluaa liikunnan tarjoavan pikemminkin mielekkään tavan mukavaan yhdessäoloon. (Lehtonen 2012.) vuotiaista lähes puolet (42 %) olisivat kiinnostuneita harrastamaan liikuntaa seuroissa (SLU 2010). Liikuntaseuroilla vaikuttaisi olevan varsin niukasti tarjontaa nuorille, jotka eivät halua harjoitella tavoitteellisesti. Noin viidesosa (18 %) nuorista kokee harrastukset liian suorituspainotteisiksi (Myllyniemi 2009). 60 % 50 % 40 % 30 % Urheiluseuraliikunta Pojat Tytöt 20 % 10 % 0 % 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Lähde: Fogelholm ym 2007, pohjautuen Nuorten terveystutkimukseen 2005 Kuvio 15. Nuorten liikuntaharrastus urheiluseurassa vähintään kaksi kertaa viikossa vuonna Liikkumattomuuden vaaranpaikat Suomessa on noin urheiluseuraa, jotka järjestävät aktiivisesti liikuntatoimintaa eri kohderyhmille (SLU 2005). Urheiluseurat ovat merkittävä lasten ja nuorten liikuttaja. Kaikista 3 18-vuotiaista lapsista reilu kolmannes (43 %) harrastaa liikuntaa urheiluseurassa, mikä tarkoittaa lasta tai nuorta. (SLU 2010.) Seuroissa mukana olevat lapset ja nuoret liikkuvat enemmän ja monipuolisemmin kuin seurojen ulkopuolella olevat (Fogelholm ym. 2007, SLU 2010). Nuorena urheiluseurassa liikkumisen on todettu olevan yhteydessä aktiiviseen liikkumiseen vielä aikuisiässäkin (Tammelin 2003). Viimeisten vuosikymmenien aikana seuraharrastajien määrä on kasvanut (SLU 2010, Fogelholm ym. 2007). Urheiluseurojen jäsenyyksien määrässä on havaittavissa selkeitä yhteyksiä ikään (Fogelholm ym. 2007). Murrosiässä seurojen vetovoima laskee ja omatoiminen harrastaminen yksin tai kaveriporukassa lisääntyy (SLU 2010). Nuorten vanhetessa 12-vuotiaista 18-vuotiaiksi, kerran viikossa urheiluseurassa liikuntaa harrastavien määrä vähenee huomattavasti (kuvio 15). Seuran tiukasti kilpaurheilun ehdoilla toimivasta harjoitusringistä poisjääminen tarkoittaa usein sitä, että nuoren mahdollisuudet jatkaa seuratoiminnan parissa rajoittuvat lähinnä ohjaus-, tuomarointi- ja organisaatiotehtäviin (Zacheus 2008). Liikuntajärjestöt ja -seurat ovat yrittäneet liikuttaa kansalaisia laajalla rintamalla, mutta toiminta ei tavoita suurinta osaa fyysisesti inaktiivisista nuorista (Lehtonen 2012). Liikuntapalveluiden kaupallistuessa ja maksujen noustessa nuori joutuu pohtimaan liikunnan ja muun kulutuksen välillä: ostaako tietokone, mennä etelänmatkalle vai pelata jalkapalloa? Liikunta kilpailee nuorten vapaa-ajasta uudenlaisten medioiden ja viihdekulttuurin kanssa. Koska liikkuminen on kulutusta ja maksaa, odotetaan rahalle myös vastinetta. Vaatimusten lisääntyessä ja talkoohengen vähentyessä palvelut kallistuvat edelleen. Liikuntakulttuurin kaupallistuminen ja kallistuminen lisää nuorten eriarvoisuutta: ne, joilla on taloudellisia resursseja, voivat valita sopivan lajin, kun taas muut valitsevat sen, mihin rahat riittävät. (Salasuo & Koski 2010.) 23

24 Ainakin poliittinen tahtotila on oikea: pyritään takaamaan, ettei kukaan putoa yhteiskunnan rakoihin pysyvästi. Esimerkiksi lokakuussa 2012 Väinö Tanner -luennolla suomalaiset poliitikot ja vaikuttajat pohtivat ratkaisumalleja nuorison hyvinvoinnin lisäämiseksi. Presidentti Niinistö antoi painoarvoa puheessaan luotettavan aikuisen merkitykselle nuorelle, on aikuinen sitten mummo, naapuri tai ammattilainen. Niinistö nosti esille myös aikuisten roolin nuorten vapaa-ajan harrastuksissa: ,3 57,8 22,1 5,8 BMI 14 19,99 BMI 20 24,99 BMI 25 29,99 BMI <30 Valtavan työn tekevät myös suuri joukko vapaaehtoisia valmentajia ja ohjaajia erilaisissa urheiluseuroissa ja muussa harrastetoiminnassa. Sadattuhannet suomalaiset naiset ja miehet tekevät upeaa työtä nuorten kanssa urheilu- ja pelikentillä taikka ohjatessaan taiteilijanalkuja eri kulttuuriharrastuksissa. Siinä samalla he tulevat tehneeksi oman merkittävän osuutensa näiden pienien ja vähän isompienkin harrastajien sosiaalisessa kehityksessä. Lähde: Helakorpi ym Kuvio vuotiaiden miesten painoindeksi (kg/m 2 ) itse ilmoitettujen pituus ja painotietojen perusteella. Tätä suurta lasten ja nuorten vapaa-ajasta huolehtivaa vapaaehtoisjoukkoa arvostan. He, jos ketkä, ansaitsevat meidän kaikkien tuen. Toivon, että nämä esimerkit kannustavat myös uusia vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Mutta tehtäköön se samalla selväksi, että julkisen sektorin toimet ja ammattiapu ovat täysin korvaamattomia, kun nuori on jo etäällä. Meidän kaikkien apu on tarpeen, ettei sinne etäälle päädyttäisi. (Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Tasavallan presidentin kanslia 2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä seuratuella pyritään yhä voimakkaammin kohdentamaan tuki niin, että seuratoiminnan laatu vahvistuu, kehittyy, uudistuu ja parantuu sekä liikunnan harrastamisen mahdollistuu taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten liikunnan harrastuskustannukset ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana huolestuttavan paljon. Jo lähes kolmannes perheistä ilmoittaa, että maksut ovat esteenä lasten harrastamiselle. Seuratuki tulee olemaan yksi järjestelmistä, jotka ohjaavat seuroja, niissä toimivia ihmisiä ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeviä kuntia, järjestöjä ja yrityksiä laskemaan kustannuksia, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua (Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, OKM 2012) Varusmiesten kunto Varusmiespalvelukseen osallistuneiden miesten kuntotestit osoittavat vuosikymmenien saatossa tapahtuneita muutoksia nuorten miesten fyysisessä kunnossa. Santtila ym. (2006) tarkastelivat tutkimuksessaan suomalaisten nuorten miesten kuntotestien tuloksia vuosilta Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset nuoret miehet ovat viime vuosina olleet selvästi aikaisempaa painavampia, vaikka heidän keskipituutensa on pysynyt ennallaan (kuvio 16). Samoin varusmiesten kestävyyskunto on heikentynyt (kuvio 17) ja lihaskuntoindeksin pisteet pudonneet (kuvio 18). 24

25 Kehonpaino (kg) Kehonpituus (cm) Kehonpaino Kehonpituus Lähde: Puolustusvoimat 2012 (Santtila ym. 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot) Kuvio 16. Palvelukseen astuvien miesten kehonpaino ja -pituus vuosina Juoksumatka 12 min (m) Jakauma (%) ,0 25, Keskiarvo Kiitettävä Huono ,0 15,0 10,0 Lähde: Puolustusvoimat 2012 (Santtila ym. 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot) ,0 0,0 Kuvio 17. Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvot ja jakaumat vuosina Lihaskuntoindeksi jakauma (%) Kiitettävä + hyvä Huono Vuosi 2011 sisältää vain I/2011 saapumiserän tulokset, koska II/2011 saapumiserällä oli hieman eri testit Kuvio 18. Palvelukseen astuvien miesten lihaskuntoindeksin jakaumat vuosina

26 Liikkumattomien nuorten miesten määrä on suuri Tarkastelemalla eri tutkimuksia voidaan todeta, että yli puolet (55 83 %) vuotiaista miehistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Erityisesti arkiliikunnan vähäinen määrä on huolestuttava. Riittämättömästi liikkuvien nuorten miesten määrä eri tutkimuksien mukaan NTTT AVTK WHO koululaistutkimus 16-vuotiaista 55 % ja 18-vuotiaista 65 % (<5krt/vko) vuotiaista 62 % (<4krt/vko) 15-vuotiaista 83 % (<1h/vrk) Arkiliikunnan riittämättömyys näkyy ylipainona sekä varusmiespalvelukseen osallistuvien kuntotesteissä aiempaa heikompina tuloksina. Nuorten miesten liikunnallisuuden tukeminen usean sektorin voimin on tärkeää, jotta liikunnasta voi tulla osa arkea. Nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tulisikin pohtia, mitkä tahot voivat vastata nuorille suunnatusta liikuntatoiminnasta. Mitkä olisivat luontevimmat tahot nuorten näkökulmasta? Mitkä ovat kunnan mahdollisuudet esimerkiksi osana hyvinvointistrategiaa tai toteuttamalla ennaltaehkäisevää toimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa? 26

27 4.2 Ravitsemustottumukset Kansallisten ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa suomalaisten ruokavaliota ja edistää hyvää terveyttä. Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat tutkittuun tietoon ja pohjoismaisiin suosituksiin. Niissä määritellään tärkeimpien ravintoaineiden saantisuositukset, keskeiset perustelut sekä ruokien käyttöä koskevia suosituksia, joissa korostetaan ruokavalion kokonaisuutta ja säännöllisten, jokapäiväisten valintojen merkitystä. Hyvää ruokavaliota ja sen kokonaisuutta havainnollistetaan muun muassa lautasmallilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.) Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa päivitetyt suomalaiset suositukset vuonna 2013 (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2012a). Nuorten miesten ravitsemustottumuksissa on parannettavaa. Kouluterveyskyselyn (2010/2011) mukaan yli puolet ammattioppilaitosten pojista ei syö arkiaamuisin aamupalaa ja noin joka kolmas jättää koululounaan syömättä. Lähes puolet ammattioppilaitoksissa opiskelevista pojista ei syö salaattia kouluruoalla. Makeisten ja energiajuomien käyttö on myös yleistä (kuvio 19). Tee viisaita valintoja Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Syö täysjyväleipää ja -puuroa. Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa. Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä. Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita. Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia. Syö säännöllisesti, 4 6 kertaa päivässä, älä napostele väliajoilla! Lähde: Ravitsemusneuvottelukunta 2012b Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Ei syö kaikkia aterian osia kouluruoalla Ei syö salaattia kouluruoalla Juo oppilaitoksessa energiajuomia vähintään kerran viikossa Syö oppilaitoksessa makeisia vähintään kerran viikossa Perheessä ei varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ammattioppilaitos, pojat Lukio, pojat Lähde: THL 2012b (Kouluterveyskysely 2010/2011) Kuvio 19. Ravitsemustottumukset, ammattioppilaitosten ja lukion luokat, koko maa, pojat. 27

28 Kuvio 20. Arvio oman syömisen terveellisyydestä. Lähde: Jallinoja ym Erittäin terveellisesti Melko terveellisesti Ei erityisen terveellisesti tai epäterveellisesti Melko epäterveellisesti Nuorten miesten ravitsemuksessa huomioitavaa Jallinojan ym. (2008) tutkimuksesta käy ilmi, että nuorten miesten käsitys omien ruokailutottumustensa terveellisyydestä ei aina vastaa todellisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2007 palveluksensa aloittaneiden varusmiesten siviiliaikaisia ruokailutottumuksia, terveyden riskitekijöitä sekä terveyteen ja ruokaan liittyviä käsityksiä. Tutkimukseen osallistuneet olivat pääosin vuotiaita miehiä. Nuoret miehet kuvailivat omia ravitsemustottumuksiaan usein terveellisiksi (kuvio 20). Kuitenkin tulosten mukaan nuorten miesten ruokailutottumuksissa on jo ennen palvelukseen astumista merkittäviä eroja ravitsemussuosituksiin. Vihanneksia ja hedelmiä syödään liian harvoin, kun taas rasvaisia ja suolaisia välipaloja sekä pikaruokaa kulutetaan melko usein (kuvio 21). Sokeripitoisia juomia suositaan sokerittomien kustannuksella ja tavallista on myös, että joku päivän kolmesta pääateriasta jää syömättä. Lähtökohtana perusasiat: säännöllinen ateriarytmi ja oikeanlainen ruoka. Esimerkiksi yli puolet ammattioppilaitoksissa opiskelevista pojista ei syö aamupalaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan ravitsemusta tarkentaa. Esimerkiksi seuraavia seikkoja voi huomioida nuorille miehille suunnatuissa toimenpiteissä: ŘŘ ŘŘ ŘŘ Hedelmien ja vihannesten riittävä saanti Makeisten ja pikaruuan kohtuullinen käyttö Yhteisten aterioiden merkitys Viestinnän merkitys ŘŘ ŘŘ Mikä on välitön hyöty nuorelle miehelle? Ohjaus terveellisimpiin valintoihin tulee tehdä nuorten miesten kielellä: esimerkiksi on selkeämpää puhua ruoasta kuin ravintoaineista. Hedelmät, marjat Tuoreet vihannekset, salaatti 0 kertaa viikossa 1 2 kertaa viikossa 3 4 kertaa viikossa 5 6 kertaa viikossa Kypsennetyt vihannekset Perunalastut tms. Ranskanperunat Lähde: Jallinoja 2008 Pitsa, kebab Kuvio 21. Hedelmien, vihannesten ja pikaruoan syönti ennen palvelukseen astumista. Hampurilainen, hot dog 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 28

29 Avunpuutetta itseä huolestuttavissa asioissa Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Vaikea tai keskivaikea masentuneisuus Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Lähde: Jallinoja 2008 Kuvio 22. Psyykkinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet, ammattioppilaitosten ja lukion luokat, koko maa, pojat Ammattioppilaitos, pojat Lukio, pojat 4.3 Psyykkinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet On syytä muistaa, että hyvä elämä vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua, joka ottaa huomioon myös hyvinvoinnin psyykkisen ja sosiaalisen aspektin. Vahvistamalla nuorten hyvinvointia vahvistetaan myös heidän kykyään kohdata vaikeuksia ja hallita elämäänsä. (Martela ja Järvilehto 2012.) Yksi suurimmista nyky-yhteiskunnan haasteista, myös nuorten miesten osalta, on kansalaisten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen. Kouluterveyskyselyn mukaan seitsemän prosenttia sekä lukiolaispojista että ammattiin opiskelevista pojista ylitti keskivaikean tai vaikean masennuksen kriteerit. Lisäksi kyselystä käy ilmi myös muita sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia (kuvio 22). AMIS tutkimus selvitti ammattioppilaitoksissa opiskelevien kokemuksia, minäkuvaa, arvoja, asenteita, opiskelua, elämää ja tulevaisuuden odotuksia. Tuloksista käy ilmi, että ammattiin opiskelevilla on positiivinen asenne itseä, elämää ja tulevaisuutta kohtaan, mutta omaa elämää määrittävät myös koulupaineet, riittämät tömyyden tunne, päihteet ja yksinäisyys (kuvio 22, katso myös liite 1). Hyvä elämä koostuu viidestä tekijästä: positiivisista tunteista, tekemiseen uppoutumisesta, saavuttamisesta, ihmissuhteista ja merkityksellisyydestä. Parhaimmillaan liikkuminen ja liikunnan harrastaminen voivat tarjota kaikkia näitä ja siten vahvistaa osaltaan nuorten miesten hyvää elämää (Seligman 2011 Martelan ja Järvelehdon 2012 mukaan). Nuoret ammattiin opiskelevat miehet kuvaavat itseään nautinnonhaluisiksi (Suomen Opiskelija-Allianssi Omaa itseä kuvaavat luonteenpiirteet Nautinnonhaluinen Vastuuntuntoinen Tiedonjanoinen Arvot, jotka ohjaavat elämää Itsenäisyys ja omillaan pärjääminen Muista välittäminen Älykkyys ja järkiperäisyys Asenteet Uskon, että tulen pärjäämään hyvin Pyrin tietoisesti vaikuttamaan hyvinvointiini Tunne, että elämä on hallinnassa Sosiaalinen ympäristö Minulla on läheisiä ihmisiä, jotka välittävät Läheisiä ystäviä Läheiset välit äidin kanssa Oma elämä Koulu aiheuttaa liikaa paineita Päihteillä on keskeinen rooli elämässäni Yksinäisyys ja riittämättömyys Kuvio 23. Poimintoja AMIS tutkimuksesta: Eri osa-alueita kuvaavien väittämien top 3 -lista (samaa tai melko samaa mieltä olevat). Lähde: Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry