Pakolaisäidit opinpolulle sylilapset mukana. Pirkko Lehikoinen Birgitta Rissanen

Transkriptio

1 Pakolaisäidit opinpolulle sylilapset mukana Pirkko Lehikoinen Birgitta Rissanen

2

3 Yleistä Maahanmuuttajia yhteensä 427 Lieksa sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalassa Heistä pakolaistaustaisia 280 henkilöä Kaupungin väkiluku on henkilöä Pinta-ala 4 067,61 km2, josta 649,19 km2 on vesistöjä Väestötiheys 3,65 asukasta/km2 Kotona olevat äidit 20 Kotona olevat lapset 25 Kansalaisuudet: Somalia, Venäjä, Irak, Thaimaa, Ruotsi, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Turkki Yhteensä 27 eri maasta, puhutaan 30 eri kieltä (Väestörekisteri 2012)

4 Jokaisella maahanmuuttajalla, tulosyystä riippumatta, on edessään kotoutumisprosessi. Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Toiset maahanmuuttajista kotoutuvat helposti, toiset tarvitsevat sopeutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli kotouttamista. Tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomen kielen taito ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012).

5 Eduskunnan säätämän uuden lain (1386/2010) lähtökohtana on ollut tarve vastata maahanmuutossa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin ja kotoutumisen edistäminen. Vaikka keskeinen rooli maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta ja kehittämisestä on sisäasiainministeriöllä ja sen alaisena toimivilla työvoima- ja elinkeinokeskuksilla, jää maahanmuuttajien kotouttamisen toteutus käytännössä myös kuntien tehtäväksi.

6 Lieksan kaupunki pyrkii aktiivisesti edistämään pakolaisten kotoutumista ja ennaltaehkäisemään mahdollista syrjäytymistä myös kotiäitien kohdalla On koko perheen etu, että myös perheen äiti on tietoinen yhteiskunnan toimintatavoista ja hallitsee vähintään arkipäivän tarpeita vastaavan kielen. Vanhempien koulutuksen kehittäminen edistää heidän lastensakin kotoutumista ja antaa suuntaa heidän koulutuspoluilleen.

7 Keväällä 2012 kaupungin vt. sosiaalijohtaja Soile Syrjäläisen aloitteesta alettiin suunnitella pakolaistaustaisille kotiäideille kurssia joka vastaisi äitien toiveita saada opastusta kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen jossa lastenhoito järjestettäisiin rinnakkaisena tapahtumana Kurssin suunnitteluun ja järjestämiseen osallistui kaupungin maahanmuuttotyöntekijä sekä Pakolaisen oppimispolku -hankkeen työntekijä. Toteutuksessa oli mukana myös Monikulttuurinen Lieksa -projekti.

8 KOHDERYHMÄ Keväällä 2012 Koto toimiston perhetyöntekijä kartoitti kotona olevat pakolaisäidit. Heistä kaksitoista oli halukkaita osallistumaan kurssille kolmentoista lapsen kanssa INFOTILAISUUDESTA TIEDOTTAMINEN Kaikille äideille lähetettiin kirjalliset omankielisensä kutsut Perhetyöntekijä kertoi asiasta perheissä Infotilaisuudesta tiedotettiin Virikesopin (kaupungin työpaja) kautta Puhelimitse tulkin kautta

9 KURSSIN TAVOITTEET kurssi osaltaan toimisi kotoutumisen edistäjänä ja aktiivisen toiminnan ylläpitäjänä äideille, jotka ovat jääneet kotiin lastenhoidon takia antaa äideille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, sen arvoista ja toimintatavoista esitellä paikallisia viranomaistoimintoja ja laitoksia oppia suomen kielen käytännön sanoja kotoutumisen helpottamiseksi keskustella pinnalle nousseista kysymyksistä ja ajatuksista ja tällä tavoin kehittää yhteistyötä ja vuorovaikutusta ehkäistä syrjäytymiseen johtavaa kehitystä

10 Tilaisuudessa tiedusteltiin tulkin välityksellä osallistumismahdollisuutta ja mielenkiinnon kohteita Illassa keskusteltiin mm. kurssin ajankohdasta kestosta lasten hoitojärjestelyistä Ramadanin ajankohdasta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta kurssiin Kaksitoista äitiä ilmoittautui haluavansa osallistua kurssille.

11 Opiskelutilaksi anottiin äitien asuma-alueen lähellä sijaitsevasta koulusta kolmea luokkaa, yksi äitien opiskelutilaksi ja kaksi lasten hoitotiloiksi, toinen viidelle vauvaikäiselle ja toinen viidelle kouluikäiselle lapselle. Lasten hoitohenkilöiksi järjestyi hoivatyöhön kaupungille hakenut pakolaistaustainen äiti ja opiskelijatyttö. Päiväkoteihin pääsi kaksi lasta kurssin ajaksi, toiset kaksi olivat välillä toisen vanhemman hoidossa, välillä äidin mukana. Vakituisesti kurssilla oli mukana yhdeksän lasta. Suomen kielen opettajaksi palkattiin kasvatustieteen opiskelija. Kaupungin tulkki varattiin tulkkaamaan asiantuntijaluentoja. Avustavana tulkkina toimi jo arkielämän sanaston hallitseva pakolaisäiti.

12 KEITTIÖPÄIVIKSI ruoan valmistuksen opetusta varten anottiin käyttöön kaupungin kulttuuritalon keittiötiloja. PAIKALLISET MARTAT sitoutuivat perehdyttämään pakolaisäitejä suomalaisiin ruoka-aineisiin, opettamaan ruoan valmistusta sekä kodin siivousta ja huoltoa. LÄHTÖKOHTANA oli, että kielenoppimisympäristöt ovat läsnä kaikkialla siellä, missä kieltä käytetään. Kurssin arkielämänläheisten käytänteiden oli tarkoitus edistää näiden taitojen oppimista ja motivoida äitejä osallistumaan elämään myös kodin ulkopuolella.

13 PÄIVÄ KELLO ma ti Viikkosuunnitelma Suomi tutuksi kurssille Oppitunnit & lounas & KURSSI ALKAA, esittäytyminen ja kurssin aihepiirit, kurssiohjelma SUOMEN KIELTÄ/ Tytti, Seynab Jäteasiat/ Riitta Laatikainen klo 10-11, Itä-Suomen turvapalvelu /Aarne Mikkonen , Vuokratalot/Anneli Ghrön ke ÄITINEUVOLA 2 h/ Hannele Reinikainen SUOMEN KIELTÄ 2 h/tytti, Seynab ma ti ke ma SUOMEN KIELTÄ 2 h/tytti HAMMASHYGIENISTI 2 h/ Anni Heikura SUOMEN KIELTÄ 2 h/ Tytti, Seynab RAVITSEMUSTERAPEUTTI 2 h/ Helena Lampen KEITTIÖPÄIVÄ 4 h/ Kulttis 2. krs Pankajärven Martat kalakeitto, karj.piirakat, munavoi, salaatti, kiisseli Seynab LAPSILLE VARATTU KERHOHUONE 1 SUOMEN KIELTÄ 2 h/ Tytti, Seynab Suomalaista kulttuuria, historiaa, juhlapyhät, tavat / Tytti, Seynab ti ke MAATILAVIERAILU VIEKISSÄ Teija Turusen tilalla KOULULLE JÄÄ: Tytti, Pirkko Leh, Haawo, Fadumo KEITTIÖPÄIVÄ 4 h/ Kulttis 2. krs Pankajärven Martat leivontapäivä; pullapitko, korvapuusteja, feta-kasvispiirakka, tiikerikakku Seynab LAPSILLE VARATTU KERHOHUONE 1

14

15 Kurssille kutsuttiin 18 oman alansa asiantuntijaa. Esillä olleet teemat olivat Sivistystoimi Sosiaalitoimen palvelut TE toimiston palvelut Terveydenhoito Neuvola Hammashoito Ravitsemus Apteekin palvelut Poliisin toiminta Paloturvallisuus Asuminen, kodin huolto Jätteiden käsittely Vaatehuolto Kausipukeutuminen Kurssin kokonaistuntimäärä oli 96 tuntia, josta suomen kieltä 30 tuntia Kurssin opettajana toimi kasvatustieteen opiskelija, joka * kartoitti äitien kielenosaamistasoa * valmisti opiskelumateriaalia opiskelijan tason mukaan Taso vaihteli täysin luku- ja kirjoitustaidottomista jo suomen kieltä auttavasti puhuviin.

16 Numerot Suomalaiset aakkoset Keskeiset ruoka-aine sanat Keskeiset astioiden ja vaatteiden nimet Järjestysluvut Viikonpäivät, kuukaudet ja päivämäärät Kehon osat Henkilötietolomakkeen täyttö Toimeentulotukikaavakkeen täyttö Suomen kieltä jo vähän taitavat opiskelivat: verbien taivutusta kysymyssanojen käyttöä substantiivien taivutusta eri sijamuodoissa luetun ymmärtämistä

17 LAITETTIIN RUOKAA kalakeittoa raparperimansikka kiisseliä fetapiirakkaa nuudelisalaattia LEIVOTTIIN tiikerikakkua korvapuusteja karjalanpiirakoita

18 Vierailuja tehtiin voimien, innokkuuden ja resurssien mukaan maatilavierailu kirjasto Metsähallituksen järjestämä retki Kolille Lasten mukana olo määräsi tahdin

19 Palautekysely kirjallisesti, jossa kartoitettiin äitien ajatuksia ja mielipiteitä kurssista Palautteessa korostui seuraavat asiat: suomen kielen oppimisen tärkeys kotoutumisessa kurssimalli, jossa lastenhoito järjestetty rinnakkaisena tapahtumana, mahdollisti äitien osallistumisen kurssin ajankohta klo koettiin hyvänä, ei liian aikainen/myöhä olo ei tuntunut niin eristäytyneeltä kun pääsi kurssille vastaavanlaista toimintaa toivottiin jatkossakin

20

21

22

23 Euroopan pakolaisrahasto Lieksan kaupunki OSALLISTUMISTODISTUS Kurssin lopuksi jaettiin osallistumistodistukset on osallistunut tuntia Suomi tutuksi kurssille ajalla Kurssin kokonaistuntimäärä on 96 tuntia. Kurssin ohjelmaan on kuulunut suomen kieltä, tutustumista suomalaisen yhteiskunnan arvoihin, kulttuuriin ja toimintaan sekä tutustumista suomalaiseen ruokakulttuuriin sisältäen ruokien ja leivonnaisten valmistamista. Lieksassa Birgitta Rissanen Koto-toimisto Ritva Kurkinen Monikulttuurinen Lieksa Tytti Turpeinen Opettaja Pirkko Lehikoinen Pakolaisen oppimispolku -projekti

24 Kurssin kokonaistuntimäärä 96 tuntia Kurssille osallistui 12 äitiä Kaksi äitiä 96 tuntia Yksi äiti 92 tuntia Yksi äiti 88 tuntia Kolme äitiä 84 tuntia Yksi äiti 80 tuntia Yksi äiti 72 tuntia Yksi äiti 48 tuntia Yksi äiti 36 tuntia

25 Välkesalmi, Mirja, 1993 Kaikki mukaan, ABC-kirja aikuisille, Opetushallitus Laine, Rauno, 2006, Aasta se alkaa, Opetushallitus Kemppainen, Marja, 2009, Naapuri hississä, Opetushallitus Lappalainen, Ulla, 1996, Aamu: Suomenkielen kuvasanakirja, Opetushallitus Lappalainen, Ulla, 2006, Aamu: Suomenkielen lukemisto ja peruskielioppi aikuisille, Opetushallitus Gehring, Sonja, 2010, Suomen mestari 1: Suomen kielen oppikirja aikuisille

26 Ei ole hyvä, että aina tarvitsee tulkkia. Kun osaa suomen kielen, voi kysyä asioita ja oppia kaiken muun. (Pakolaisäiti)

27 Lisätietoja: Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan Saara Hiltunen (toim.) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2012 Artikkeli Pakolaisäidit opinpolulle sylilapset mukana Linkki: /B42.pdf?sequence=1 Linkki: Pakolaisen oppimispolku -projekti