KUNNOSSA KASSULLE pilottihanke Kymenlaaksossa

Transkriptio

1 Puolustusvoimat KUNNOSSA KASSULLE pilottihanke Kymenlaaksossa Loppuraportti Kymenlaakson Liikunta ry

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KUNNOSSA KASSULLE-HANKE KOHDERYHMÄ HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI HANKKEEN TOIMINTA KUTSUNTATILAISUUS TOTEUTTAJATAHOT KOHDERYHMÄ KUNTOTESTIT HARJOITUKSET YHTEISTYÖ AMMATTIOPISTOJEN KANSSA KYSELY KANNUSTAMINEN HANKKEEN TULOKSET YHTEENVETO HANKKEEN KOHDERYHMÄLÄISTEN SELVIYTYMISESTÄ PALVELUKSESTA HANKKEEN KOHDERYHMÄLÄISTEN OSALLISTUMISAKTIIVISUUS JÄRJESTETTYIHIN HARJOITUKSIIN PALAUTETTA KOHDERYHMÄLTÄ HANKKEEN TALOUS JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET

3 1 1 Johdanto Varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten fyysinen kunto on aiheena kiinnostava, koska kunto on monella nuorella laskenut ja ennen kaikkea toimenpiteet sen kehittämiseksi ovat usean liikunta-alan toimijan mielenkiinnon kohteena. Fyysisellä kunnolla on keskeinen rooli taistelijan toimintakyvyn kehittämisessä. Fyysinen kunto vaikuttaa usein myös henkilön psyykkiseen toimintakykyyn. Nuorten fyysisen ja henkisen toimintakyvyn alentuminen on näkynyt varusmiespalveluksen ennenaikaisten keskeytymisten lisääntymisenä. Yhä useampi nuori keskeyttää palveluksen juuri terveydellisistä syistä. Tosin vastuu nuorten miesten kuin myös samanikäisten naisten fyysisen kunnon kehittämisestä ei ole pelkästään puolustusvoimilla vaan myös kodeilla ja yhteiskunnan eri toimijoilla. Fyysisellä kunnolla on suora vaikutus myös aikuisiässä työssä jaksamiseen sekä työ- ja toimintakykyyn. Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu myös nuorten koululiikunnan, vapaa-ajanliikunnan, harrastamisen sekä seura- ja arkiliikunnan vähenemisestä (Karumo & Savolainen 2009). Mikael Fogelholmin ym. (2007) liikunta- ja terveystutkimuksista tekemän katsauksen mukaan vain noin prosenttia nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vaikka nuorten vapaa-ajan harrastuksiin pohjaava liikunta-aktiivisuus on 2000-luvulla lisääntynyt, ovat liikunta-aktiivisuuden ääripäät etääntymässä toisistaan (Kansallinen liikuntatutkimus ). Erittäin vähän liikkuvia nuoria on tutkimuksesta riippuen jopa prosenttia (Fogelholm 2007). Tämän lisäksi varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten 12-minuutin juoksutestin keskiarvo on laskenut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana lähes 300 metrillä. Samaan aikaan palvelukseen astuvien kehon keskipaino on noussut kuusi kiloa. (Santtila, Kyröläinen, Vasankari, Tiainen, Palvalin, Häkkinen & Häkkinen 2009). Huoli nuorten fyysisestä kunnosta ja liikunta-aktiivisuudesta on siis aiheellinen. Keskimäärin nuorta miestä keskeyttää varusmiespalveluksen vuosittain tuki- ja liikuntaelimistön vammojen takia (Taanila ym. 2010). Taanilan ym. (2010) mukaan nuorten miesten huono kunto, suuri painoindeksi ja vyötärölihavuus, heikko koulumenestys sekä aikaisemmat tuki- ja liikuntaelinvaivat (TULE-vaivat) lisäävät merkittävästi tuki- ja liikuntaelinvaivojen ilmaantumisen riskiä varusmiespalveluksen aikana. Vahvin riskitekijä näistä on huono kestävyyskunto. Huono fyysinen kunto peruskoulutuskauden kuntotesteissä on vahva riskitekijä niin selkävaivojen ilmaantumiseen kuin varusmiespalveluksen keskeyttämiseen. Taanila toteaakin, että varusmiesten TULE-vaivoja voitaisiin todennäköisesti vähentää tehokkaimmin parantamalla palvelukseen astuvien nuorten kestävyys- ja lihaskuntoa jo ennen varusmiespalveluksen alkua. Hyvä tulos ( 2600 m) 12 minuutin juoksutestissä on suotava harjoitusohjelman tavoite ennen palvelukseen astumista. Nuorten miesten painon hallinnan ohjaus tehostaisi lisäksi näitä vaikutusmahdollisuuksia.

4 2 2 Kunnossa Kassulle-hanke Palvelukseen astuvien nuorten miesten heikentyvän fyysisen kunnon ennaltaehkäisemiseksi perustettiin pilottihanke, jota valmisteltiin yhteistyössä Kymenlaakson Liikunta ry:n, Kymen Aluetoimiston ja Pääesikunnan henkilöstöosaston liikunta-alan asiantuntijoiden kanssa. Kunnossa kassulle -hankkeen toimintakausi oli Hankkeen tavoitteena oli parantaa varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten, etenkin, heikkokuntoisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kutsuntojen sekä palvelukseen astumisen välillä. Tämän lisäksi tavoitteena oli parantaa nuorten miesten kykyjä selviytyä varusmiespalveluksesta. Hanke pyrkii synnyttämään toimintamalleja, jotka olisivat kopioitavissa koko valtakuntaan. Hanke tukee nuorten omaehtoisuutta, omatoimisuutta ja osallisuutta oman hyvinvointinsa kehittämisessä. Hanketta hallinnoi Kymenlaakson Liikunta ry ja koordinaattorina toimi työfysioterapeutti AMK, terveystieteiden maisteri Kirsi Kiiskinen sekä Hanna-Leena Halonen ( ) Hanke toteutettiin yhteistyössä Puolustusvoimien, Kymenlaakson aluetoimiston sekä kymenlaaksolaisten urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen kanssa. Hankkeen rahoituksesta vastasi Maanpuolustuksen kannatussäätiö. Kunnossa Kassulle-hankkeen ohjausryhmä: Timo Pulkkinen, Kymenlaakson Liikunta ry, ohjausryhmän puheenjohtaja Tommi Lehtinen, Kymenlaakson Liikunta ry Kirsi Kiiskinen, Kymenlaakson Liikunta ry ( ) Hanna-Leena Halonen, Kymenlaakson Liikunta ry ( ) Matti Santtila, Pääesikunta ( ) Olli Ohrankämmen, Pääesikunta ( ) Heikki Hokkanen, Kymenlaakson aluetoimisto ( ) Markku Hutka, Kymenlaakson aluetoimisto ( ) Veli-Matti Pekurinen, Kymenlaakson aluetoimisto ( ) Esa Makkonen, Kymenlaakson aluetoimisto ( ) Marko Nuuttila, Kymenlaakson aluetoimisto ( ) Anders Grönman, Kymenlaakson aluetoimisto ( ) Ohjausryhmä kokoontui vuosittain noin 3-5 kuukauden välein. 3 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä oli heikkokuntoiset, liikunnallisesti passiiviset sekä ylipainoiset nuoret. Ensimmäisenä toimintavuotenaan kohderyhmään kuuluivat myös yhteiskunnasta syrjäytyneet tai muuten esimerkiksi sosiaalisesti vaikeuksissa olevat nuoret. AikaLisä -ohjelman tullessa Kymenlaaksoon syrjäytymisuhassa olevat nuoret ohjattiin AikaLisän piiriin. Alustavasti hankesuunnitelmassa kohderyhmään oli arvioitu noin 20 % kutsuntoihin tulevista nuorista. Hankkeen kohderyhmäläiset seulottiin kutsunnoissa kyselylomakkeella (liite 1). Vuonna 2008 kyselylomakkeena käytettiin varusmiesten terveyskyselyä, mutta heti seuraavasta vuodesta alkaen otettiin käyttöön liitteen 1 mukainen suppeampi kyselylomake, missä keskityttiin ainoastaan fyysisen kunnon asioihin. Seulontakriteerit olivat seuraavat:

5 3 arvioitu VO 2 max 40 tai alle BMI 27,5 tai yli sekä alhainen liikunta-aktiivisuus BMI 18 tai alle sekä alhainen liikunta-aktiivisuus Liikunta-aktiivisuus 20 min/vko tai alle 12 minuutin juoksutestin tulos (Cooper) 2200m tai alle Viimeisen koulutodistuksen liikunnan numero 7 tai alle kaksi riskivastausta tai enemmän: henkilö oli kohderyhmään kuuluva 4 Hankkeen tavoitteet ja arviointi Hankkeen päällimmäisenä tavoitteena oli parantaa varusmiespalvelukseen menevien heikkokuntoisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välissä ja tätä kautta parantaa varusmiespalveluksesta selviytymistä. Hankkeen tavoitteena oli myös erilaisten liikuntatottumusten tarjoaminen ja markkinoiminen kohderyhmälle. Hankkeeseen mukaan tulevilla oli mahdollisuus myös testata kuntonsa varusmiesten kuntotesteillä (lihaskunto ja 12-minuutin juoksutesti). Kohderyhmäläisillä oli mahdollisuus jatkossa kuntonsa seurantaan puolen vuoden välein. Lopputulos eli kuntoindeksin parantuminen hankkeen aikana mitattiin hankkeen järjestämissä kuntotesteissä sekä peruskoulutuskauden testeissä varuskunnissa. Tavoitteena oli lisäksi osallistumisaktiivisuuden lisääminen hankkeen järjestämiin harjoituksiin sekä uuden harrastuksen saaminen. Osallistumisaktiivisuuden tavoite oli noin 10 % kohderyhmäläisistä. 5 Hankkeen toiminta Hankkeen koordinaattori kiersi syksyisin kaikki Kymenlaakson kutsunnat ja piti kutsuntatilaisuudessa lyhyen infon hankkeesta. Koordinaattori toteutti lisäksi kyselyn, jonka perusteella hanketta suositeltiin kohderyhmälle. Kutsuntapäivän päätteeksi kohderyhmäläisillä oli mahdollisuus keskustella hankekoordinaattorin kanssa ja ilmoittautua hankkeeseen mukaan. Hankkeen infopisteessä oli jaossa liikuntamateriaalia ja kutsuntaikäisillä oli mahdollisuus InBodykehonkoostumusmittaukseen sekä puristusvoimamittaukseen. Mittausten yhteydessä heille annettiin myös liikunta- ja terveysneuvontaa. Kohderyhmäläisille oli valmisteltu kuukausittainen liikuntaohjelma, jossa heille päiväohjelman lisäksi tarjottiin erilaisten liikuntalajien harjoituksia. Ohjelman ja harjoitusten kautta pyrittiin saamaan säännöllinen liikuntatoiminta itseään kiinnostavassa lajissa tavoitteellisesti käyntiin joko yksin tai ryhmänä. Harjoitukset järjestettiin pelkästään kohderyhmälle tai yleisharjoituksina ja niitä oli tarjolla koko maakunnan alueella. Kohderyhmäläiset saivat liikuntaohjelman sekä tiedon harjoituksista ja kuntotesteistä pääsääntöisesti sähköpostilla. Lisäksi päivitetyt hankkeen harjoitukset sekä kuntotestit löytyivät netistä osoitteesta

6 4 5.1 Kutsuntatilaisuus Seuraavassa kaaviossa on kuvattu kutsuntatilaisuuden kulku ja hankkeen linkittyminen kutsuntapäivän ohjelmaan. Kutsuntatilaisuuden avaus n. klo Kunnossa Kassulle-info ja kyselyn täyttäminen n. klo Oppitunnit. Oppituntien ajan koordinaattori tekee kohderyhmän seulonnan kyselyn perusteella. n. klo Haastattelu lääkäri lautakunta Kunnossa Kassulle-haastattelu (vapaaehtoinen) n. klo Kuva 1. Kutsuntatilaisuuden kulku.

7 5 Kuva 2. Kutsunnoissa kaikki halukkaat kutsuntaikäiset mitattiin InBody-kehonkoostumuslaitteella. 5.2 Toteuttajatahot Hankkeen käytännön toteuttajina olivat pääsääntöisesti urheiluseurat ja kansanterveysjärjestöt, jotka järjestivät hankkeen kohderyhmäläisille oman lajinsa esittely- ja harjoituskertoja. Aluksi kaikki harjoitukset järjestettiin pelkästään kohderyhmäläisille, mutta jatkossa kohderyhmä saa tiedon myös yleisistä kuntoiluharjoituksista ja seurojen toiminnasta. Hankkeen alussa toteuttajiksi ilmoittautui yli 30 kymenlaaksolaista urheiluseuraa ja liikuntajärjestöä. 5.3 Kohderyhmä Kymenlaakson kutsunnoissa vuosien aikana Kunnossa Kassulle-kyselyn täytti yhteensä 3289 nuorta. Heistä hankekriteerein seuloutui kohderyhmään yhteensä 852 nuorta, joista 584 ilmoittautui mukaan hankkeeseen. Taulukossa 1 on yhteenveto kohderyhmästä. Vuoden 2011 kutsunnoissa KuKa-kyselyn täytti yhteensä 1118, joista seuloutui 227 ja ilmoittautui hankkeeseen 54. Kaiken kaikkiaan ns. riskiryhmään kuuluvia eli kyselyn perusteella seulottuja oli noin 20-26% kaikista kyselyn täyttäneistä.

8 6 Kutsunnat KuKa-kyselyn täyttäneitä Seulottuja Hankkeeseen Ilmoittautuneita Miehikkälä-Virolahti Pyhtää Iitti Kotka Kouvola Hamina Yhteensä (26%) 584 (18%) Taulukko1. Vuosien kutsunnoissa kuka-kyselyn täyttäneiden, seulottujen ja hankkeeseen ilmoittautuneiden määrä kunnittain. Kuvassa 3 näkyy vuonna 2008 hankkeeseen seuloutuneiden jakautuminen siviilitaustan mukaan. Suurin osa kohderyhmästä opiskelee ammattioppilaitoksessa. Kuva 3. Kohderyhmäläisten jakautuminen siviilitaustan mukaan.

9 7 5.4 Kuntotestit Hanke järjesti syksyisin kutsuntojen jälkeen ja keväisin varusmiesten kuntotestit eri paikkakunnilla. Seuraavassa taulukossa näkyy kohderyhmän osallistuminen hankkeen järjestämiin kuntotesteihin paikkakunnittain. Lisäksi keväällä 2009 yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (EKAMI) Haminan toimipisteen kanssa testattiin varusmieskuntotestein 36 tulevaa kutsuntaikäistä harrasteliikuntakurssin yhteydessä. Paikkakunta Osallistujamäärä Cooper-keskiarvo Cooper-vaihteluväli Hamina m 1800m 2550m Kotka m 1300m 2760m Kouvola m 1600m 2550m Kausala m 2000m 2470m Taulukko 2. Kohderyhmän osallistuminen kuntotesteihin, cooper-tulokset keskiarvoinen ja vaihteluvälein.

10 8 5.5 Harjoitukset KOUVOLA karate Han Moo Do amerik. jalkapallo lenkkeily hiihto armeijan suksilla suunnistus koripallo keilaus sähly kuntopiiri lentopallo jääkiekko sulkapallo KOTKA defendo jousiammunta geokätköily lumikenkäily kahvakuula HAMINA hiihto nyrkkeily krav maga lenkkeily Taulukko 3. Seurojen järjestämät harjoitukset ja niissä käyneiden määrä / harjoitus vuosittain.

11 9 5.6 Yhteistyö ammattiopistojen kanssa Yhteistyö Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa aloitettiin toukokuussa Koska kohderyhmästä lähes 60 % opiskelee ammattioppilaitoksessa, ajateltiin yhteistyön ammattioppilaitosten kanssa voivan motivoida nuoria liikkumiseen etenkin, jos eri lajeja tarjottaisiin omassa koulussa tai johonkin kurssiin liittyen. Haminan toimipisteen liikunnanopettaja otti yhteistyötarjouksen iloiten vastaan. Tarjosimme EKAMI:n harrasteliikuntaryhmälle sekä kaikille Kunnossa Kassulle-kohderyhmän etelä-kymenlaaksolaisille viikoittaista sählyä, krav maga:a sekä nyrkkeilyä. Etenkin sählyssä saatiin hyvät pelit aikaiseksi, kun osallistujia oli reilu 10. Krav maga ja nyrkkeily vetivät muutaman innokkaan kokeilijan harjoituksiin ja osa heistä ilmoitti haluavansa muun muassa krav magan peruskurssille syksyllä Lisäksi tälle ryhmälle järjestettiin varusmiesten kuntotestit. Haminassa lajeina jatkossa tarjottiin nyrkkeilyä. Yhteistyö Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) kanssa aloitettiin syyskuussa Tarjosimme KSAO:n heikkokuntoisille ja ylipainoisille opiskelijoille sekä kaikille Kunnossa Kassullekohderyhmän pohjois-kymenlaaksolaisille lajiesittelyjä karatessa, sulkapallossa, puistosuunnistuksessa, Han Moo Dossa sekä amerikkalaisessa jalkapallossa. Keväällä 2010 järjestettiin Kunnossa Kassulle-liikuntapäivä. Päivän ideana oli tarjota erilaisia liikuntalajikokeiluja ammattiopiston nuorille. Mukana tapahtumassa oli 10 liikuntajärjestöä, mm. kiipeilyä, karatea, jenkkifutista, zumbaa, katukorista, petankkia ja puistosuunnistusta. Lisäksi Karjalan Prikaati sekä Utin Jääkärirykmentti esittelivät toimintaansa ja nuorilla oli mahdollisuus kokeilla mm. marssi- ja laskuvarjohyppyvarustusta. Nuorilla oli tapahtumapassi, johon heidän tuli kerätä vähintään kolmelta liikuntarastilta leima. Arvontapalkintoina oli lahjakortteja urheiluliikkeisiin, tavarapalkintoja sekä rannekelahjakortteja Tykkimäen huvipuistoon. Tapahtuma osoittautui onnistuneeksi. Paikalla kävi arviolta 400 nuorta, jotka innokkaasti kiersivät kokeilemassa eri lajeja. Kuva 4. Laskuvarjokamppeiden kanssa suunnistusradalle Kunnossa Kassulle-liikuntapäivässä

12 10 Kunnossa Kassulle-hanke oli mukana vuosittain Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston opiskelijoille suunnatussa terveysterrorismi-päivässä. Päivät toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson Sydänpiirin ja Terveys ry:n kanssa. Päivän aikana oppilaat saivat tutustua Kunnossa Kassulle-pisteessä mm. puristusvoimamittaukseen ja tasapainoiluun sekä saivat tietoa paikkakuntansa liikuntatarjonnasta, Sydänpiirin pisteessä energiajuomien haitallisuuteen ja Terveys ry:n pisteessä kännilasirataan ja häkämittaukseen. Terveysterrorismi-päiviin osallistui hankkeen aikana eri päivinä yhteensä noin 1500 nuorta. 5.7 Kysely Toukokuussa 2009 ja touko-kesäkuussa 2011 toteutettiin webropolin kautta kysely hankkeen kohderyhmäläisille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kohderyhmän osallistumista hankkeeseen ja heidän ajatuksiaan koko hankkeesta. Kyselyyn vastasi 92 vuonna 2009 ja 28 vuonna Kyselyn tulokset ovat liitteenä (liite 2.). Yhteenvetona kyselystä kävi ilmi, että nuorilla, jotka eivät osallistuneet hankkeeseen, ei ollut aikaa osallistua tai harjoitukset/kuntotestit oli järjestetty heille huonoon aikaan. Osa heistä oli kuitenkin lisännyt liikuntaa omatoimisesti ja hyödyntänyt hankkeen kautta saamiaan harjoitusohjelmia. Hankkeeseen osallistuneet olivat saaneet uuden harrastuksen tai saaneet tietää cooper-tuloksensa. Hankkeen jatkokehittämisen kannalta kysely antoi hyviä neuvoja. Suurin osa toivoi aikataulullisesti harjoituksia viiden jälkeen illalla ja osa kertoo vain oman motivaation puuttuvan. Hanke oli muuten heidän mielestään toimiva. 5.8 Kannustaminen Hankkeen kohderyhmäläiset saivat kerätä liikuntapasseihinsa suoritusmerkintöjä seurojen harjoituksissa käynneistä. 20 merkinnästä sai erilaisia lahjoitettuja palkintoja muun muassa vapaalippuja seurojen peleihin, Tykkimäen rannekelahjakortin tai elokuvalipun. Kaikista aktiivisimmat kohderyhmäläiset palkittiin hankkeen aikana Utin Jääkärirykmentin tarjoamalla helikopterilennolla. Palkittavat olivat osallistuneet säännöllisesti hankkeen kautta tarjottuihin harjoituksiin ja kuntotesteihin sekä osoittaneet kuntotesteissä kuntonsa nousseen. Kohderyhmäläisiä pyrittiin lisäksi motivoimaan vastaamaan keväällä lähetettyyn kyselyyn arpomalla vastanneiden kesken palkintoja, joita saatiin lahjoituksina. Eniten kuntoa kohottanut ja aktiivisesti harjoituksiin osallistunut nuori mies palkittiin puolustusvoimien lahjoittamalla sykemittarilla.

13 11 Kuva 5. Hankkeen kohderyhmäläisiä tutustumassa helikopteriin Utin Jääkärirykmentissä. 6 Hankkeen tulokset Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin kohderyhmäläisten kestävyyskunnon muutoksista vertaamalla hankkeen aikaisia kuntotestituloksia peruskoulutuskauden kuntotestituloksiin sekä kohderyhmäläisten selviytymisestä varusmiespalveluksessa (ts. keskeyttäneiden määrä). Arviointikriteerinä oli lisäksi kohderyhmäläisten osallistumisaktiivisuus hankkeen harjoituksiin.

14 Yhteenveto hankkeen kohderyhmäläisten selviytymisestä palveluksesta PALVELUKSEN ALOITTANEET (tilanne 10/2011): 427* Kunnossa Kassulle-hankkeeseen ilmoittautunutta nuorta KESKEYTTÄNEET 71 (17%) henkilöä Jälkitarkastus/ C-luokkaan 14 Jälkitarkastus/ E-luokkaan 43 Siviilipalvelus (20%) on osallistunut hankkeen järjestämiin liikuntoihin: näistä 59 on osallistunut kuntotesteihin. PALVELUKSESSA / RESERVISSÄ 356 (83%) henkilöä Hankkeen liikuntoihin osallistuneista keskeyttäneitä on 6 (7%) Cooper-keskiarvo hankkeen kuntotesteissä oli 2168 m (vaihteluväli 1600m-2600m) Cooper-keskiarvo palveluksessa olevilla hankkeeseen kuluvilla nuorilla on 2295 m (vaihteluväli 1275m-2900m) Cooper-tulos on parantunut 40 nuorella verrattuna hankkeen kuntotestituloksiin. Kuvio 3. Hankkeen kohderyhmän selviytyminen palveluksessa 2009, 2010 ja ja 2. saapumiserän osalta. Tilanne 10/2011. (*Kohderyhmään ilmoittautuneista 584:stä nuoresta 427 ehti astua palvelukseen ennen hankkeen loppua.) Kaiken kaikkiaan hankkeen liikuntoihin osallistuneista keskeytti palveluksen vain 7%. Huomion arvoista on että hankkeen liikuntoihin osallistuneita ovat vain riskiryhmään kuuluviksi seulottuja. 6.2 Hankkeen kohderyhmäläisten osallistumisaktiivisuus järjestettyihin harjoituksiin Osallistumisaktiivisuus hankkeen järjestämiin harjoituksiin oli ensimmäisenä kokeiluvuotena noin 10 %. Myöhemmin lajitarjontaa supistettiin merkittävästi, jotta saatiin useampi kohderyhmäläinen mukaan samoihin harjoituksiin. Osallistumisaktiivisuus myöhemmin oli noin 7%.

15 13 7 Palautetta kohderyhmältä Sain 20 merkintää tänään täyteen. Paljonko pitää saada seuraavaan palkintoon? PS. On ollut tämän hankkeen aikana todella mukavaa. Helpommin se motivaatio liikkumiseen näiden kautta löytyy ku iteksee, ainaki mul :D On kyllä itteäkin nakertanu kun ei oo kerenny/päässy reeneissä käymään kun mulla on iltahommia ja tilaustöitä. Mutta omatoimisesti oon kuntoa kohottanut, fillarilla koulumatkat ja joka viikko lätkäpelit erään firman joukkueessa. Ja kulkemista haitannu sekin kun ei pääse autolla ajamaan sattuneesta syystä =) Mahdollisuuksien mukaan koitan kumminkin päästä! Olen käynyt Han Moo Do -harjoituksissa todella ahkerasti. Se on ollut todella kivaa ja epäilen että tulen harrastamaan sitä jatkossakin. 8 Hankkeen talous Hankkeen kokonaiskustannukset reilulta kolmelta vuodelta olivat yhteensä euroa. Tällä rahalla on hankekoordinaattorin työaika ollut vuonna 2008 viisi kuukautta 100% hankkeelle. Vuodet 2009 ja 2010 hankekoordinaattorin työajasta ollut 85%, vuoden 2011 työajasta oli 50 % hankkeelle. Vuodesta 2009 eteenpäin kutsuntapäiville oli palkattu hankekoordinaattorin avuksi testiavustaja. Kokonaiskustannuksiin ovat kuuluneet hankekoordinaattorin palkka- ja matkakulujen lisäksi hanketta toteuttaneiden liikunta- ja urheiluseurojen palkkiot, kutsuntojen testiavustajan palkat, tilavuokrat, materiaalikulut, puhelinkulut, testauslaitteistoista mm. puristusvoimamittarit sekä osa inbody laitteen kokonaiskuluista. Hankkeen rahoituksesta on vastannut Maanpuolustuksen kannatussäätiö.

16 14 9 Jatkotoimenpidesuositukset Kunnossa Kassulle -hanke on selvästi osoittanut, että kutsuntaikäisille nuorille suunnatut liikuntapalvelut ovat hyödyllisiä ja kysyttyjä. Liikuntapalveluilla pystytään lisäämään nuorten liikunta-aktiivisuutta sekä parantamaan heidän fyysistä kuntoaan. Samalla voidaan ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Ohjausryhmä yksimielisesti esittää seuraavia jatkotoimenpidesuosituksia: Kehonkoostumuksen mittaus (InBody-mittaus) on hyvä palvelu kutsunnoissa, koska hankeesta saatujen kokemusten mukaan suurin osa nuorista miehistä kävisi mittauksissa. Samalla saadaan luonnollinen kontakti nuoreen, hänelle voidaan antaa henkilökohtaista terveys- ja liikuntaneuvontaa sekä neuvoa ilmoittautumaan mukaan liikuntapalvelutoimintaan. Mittaustilanne on lisäksi hyvä tilaisuus ohjata nuori tarvittaessa AikaLisä-ohjaajalle. Hankkeen käytössä ollut seulontakysely oli toimiva ja sitä voidaan hyödyntää sellaisenaan valtakunnallisesti kaikissa kutsunnoissa. Hankkeella ja siihen liittyvällä liikuntatoiminnalla olisi hyvä olla yksi koordinoija, esimerkiksi SLU-alue, Aikalisä tai kunnan liikuntatoimi. Kukin kunta voisi olla omalla panoksellaan tai palveluillaan mukana tarjoamassa nuorille kutsuntaikäisille muun muassa liikuntaneuvontaa, kuntosalikortteja tai uintikortteja. Kuntien urheiluseurat voisivat järjestää erilaisia liikuntapalveluita. Yhteistyö kuntien, seurojen ja SLU-alueiden kanssa toisi toimintaan laajuutta sekä lisäresursseja. Liikuntapalvelun liittämistä AikaLisä-toiminnan alaisuuteen omana erityisosaamisalueenaan tulisi jatkaa ja edelleen kehittää.

17 15 LÄHTEET Fogelholm, M. Paronen, O. & Miettinen, M Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1. Karumo, M. & Savolainen, J Nuori Suomi: Arkiliikunnan puute uhkaa jo lasten fyysistä kehitystä. Helsingin Sanomat C3%A4kehityst%C3%A4/HS SI1KA02yj7 (Viitattu ) Santtila, M Effects of Added Endurance or Strength Training on Cardiovascular and Neuromuscular Performance of Conscripts During the 8-week Basic Training Period. Studies in sport, physical education and health 146. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Väitöskirja. Santtila, M. Kyröläinen, H. Vasankari, T. Tiainen, S. Palvalin, K. Häkkinen, A. & Häkkinen, K Physical fitness profiles in young finnish men during the years Medical science sports and exercise, 38 (11), Taanila, H. Suni, J. Pihlajamäki, H. Mattila, V. Ohrankämmen, O. Vuorinen, P. Parkkari, J Aetiologyand risk factors of musculoskeletal disorders in physically active conscripts: a follow-up study in the Finnish Defence Forces. BMC Musculoskeletal Disorders, 11 (1), (Viitattu )

18 16 LIITE 1. Alla on kysymyksiä, joiden tietoja käytetään kutsuntatilaisuudessa arvioitaessa fyysisiä valmiuksiasi varusmieskoulutukseen. Vastauksia käsitellään aivan yhtä luottamuksellisesti kuin sairaustietoja. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Vastaaminen on vapaaehtoista. Lisätietoa lomakkeen käytöstä: terveysliikunnan kehittäjä Kirsi Kiiskinen Sukunimi Etunimet Ikä vuotta Pituus cm Paino kg Ympyröi seuraavista kohdista kuvaavin vaihtoehto 1. Kuinka monena päivänä viime viikon aikana liikuit hengästyen / hikoillen? 0 päivänä 1 päivänä 2 päivänä 3 päivänä 4 päivänä 5 päivänä 6 päivänä 7 päivänä 2. Kuinka paljon käytit keskimäärin aikaa liikuntaan yhtenä päivänä? tunnit minuutit 0 tuntia 0 min 1 tuntia 10 min 2 tuntia 20 min 3 tuntia 30 min 4 tuntia 40 min 5 tuntia 50 min 3. Viimeisimmän Cooperin juoksutestin tulos (metreinä) metriä 4. Liikunnan numero viimeisimmässä koulutodistuksessa

19 17 Vastaajien ikä LIITE 2. Kysely tehtiin hankkeen kautta yhteystietonsa antaneille touko-kesäkuussa Aikaisempi kysely on tehty vuonna Kysely lähetettiin 163 henkilölle ja vastauksia tuli 28. Vastausprosentti jäi varsin vaatimattomaksi, 17,2%. Vuonna 2009 kysely lähettiin 347 ja vastauksia tuli 93 eli 26,8% Sukupuoli Mies Nainen Asuinpaikka Miehikkälä Virolahti Hamina Kotka Pyhtää Kouvola Iitti

20 18 Opiskelu-/työpaikka KSAO EKAMI Lukio Töissä Työtön Muu Palvelukseen astuminen II/2009 I/2010 II/2010 I/2011 II/2011 I/2012 II/2012 I/2013 Jälkitarkastus Mihin Sinut on määrätty palvelukseen? Karjalan Prikaati Utin Jääkärirykmentti Kotkan Rannikkopataljoona Hamina Muu Oletko osallistunut hankkeen järjestämiin harjoituksiin? Tätä kysymystä ei ollut vuoden 2009 kyselyssä Kyllä En

21 19 Mihin hankkeen järjestämiin harjoituksiin olet osallistunut? Tätä kysymystä ei ollut vuoden 2011 kyselyssä Karate Itsepuolustus Keilaus Jousiammunta Sähly Lenkkeily Lihaskuntoharjoitus Suunnistus Hiihto Amerikkalainen jalkapallo Muu Oletko osallistunut hankkeen järjestämiin kuntotesteihin? Kyllä En En ole osallistunut hankkeeseen Ei aikaa Ei kiinnostavia lajeja Ei halua liikkua ryhmässä Kulkeminen ongelma Muu syy

22 20 Avoimet vastaukset: jokin muu syy, mikä? - Töissä - Lähiaikoina en ole käynyt järjestetyissä harjoituksissa, sillä olen lukenut ensin yo-kokeisiin, sen jälkeen yliopiston pääsykokeisiin. Sen sijaan olen liikkunut itsenäisesti. - Koulut ja muut akuutit ongelmat - ei ole ollut yhteisiä harjoituksia - on tullut hetken laiskistuminen Olen hyödyntänyt minulle sähköpostilla lähetettyjä liikuntaohjeita Kyllä En Avoimet vastaukset: en, miksi? - harjoitusohjelmalla ei saanut tuloksia ja oma antoi enemmän tuloksia - Innostus ei ole riittänyt yksilöharjoituksiin. Odotin enemmän joukkuelajeja ja yhdessä tekemistä, mutta matkat tulivat jatkuvaksi esteeksi. Lukion ylioppilaskokeiden paineiden alla, sekä siirryttyäni työelämään koko hanke jäi taka-alalle. Onneksi työni on fyysisesti melko vaativaa, ja sitä 8 tuntia päivässä käy hyvin liikunnasta. - Omat aikataulut - ei ole aikaa Kuinka monena päivänä viime viikon aikana liikuit hengästyen/hikoillen?

23 21 Kuinka paljon käytit keskimäärin aikaa liikuntaan yhtenä päivänä? 10 minuuttia 20 minuuttia 30 minuuttia 40 minuuttia 50 minuuttia 60 minuuttia 70 minuuttia 80 minuuttia 90 minuuttia 100 minuuttia 110 minuuttia 120 minuuttia yli 2 tuntia Liikunnan määräni on lisääntynyt kutsuntojen jälkeen Kyllä En Kuntoni on kohentunut Kunnossa Kassulle -hankkeen myötä Kyllä En

24 22 Avoimet vastaukset: kyllä, miten? - lihaskunto ja juoksu - Liikun paremmin - Jaksan juosta paremmin - sekä kestävyys- että lihaskunto on kehittynyt, paljon on kyllä vielä tekemistäkin - Aerobinen kunto on kohentunut - Kestän nykyään pidempään ja lihakseni ovat kasvaneet. - en hengästy helposti - yleisesti ottaen - olen ollut vasta vähän aikaa mukana. - painoa tippunut - Lisäämällä arkiliikuntaa Kunnossa Kassulle -hankkeesta on ollut minulle hyötyä Kyllä En Avoimet vastaukset: kyllä, miten? - harjoitusohjelma on kiva - muistuttaa liikkumaan - Pistänyt minut liikkeelle - kunto kasvanut, osallistuin talven aikana kuntonyrkkeilyyn, mikä oli mukavaa ja tehokkaan tuntuista - Olen aloittanut uuden harrastuksen - Motivaatio - en hengästy helposti - valmis ohjelma - motivoi liikkumaan - Muistuttanut liikkumaan Avoimet vastaukset: ei, miksi? - ei ole ollut aikaa, niin ei ole paljoa kerinnyt tehdä - ei kiinnostavia lajeja ja harjoitusohjelman sopimattomuus - Vaikka kuntoni on kohentunut ja olen liikkunut suhteellisen paljon, kiitos siitä kuuluu työelämään astumiselle - olen pitänyt pientä taukoa töiden takia - Ei ole ollut aikaa Kunnossa Kassulle -toimintaa ollaan kehittämässä sosiaalisessa mediassa. Olisitko halukas saamaan tietoa liikkumisesta ja kunnon kehittämisestä sosiaalisen median kautta? Tämä kysymys oli vain vuoden 2011 kyselyssä. Kyllä En

25 23 Miten koet seuran harjoitusten järjestäjänä? Ohjaus on osaavaa Ohjaaja huomioi kaikki tasavertaisesti Olen lähtenyt mukaan seuran toimintaan Muuten Mitä muutoksia haluaisit Kunnossa Kassulle -hankkeeseen? Tai muuta palautetta hankkeesta. 2011: en koe muutoksien tulevan tarpeeseen Kiitoksia kaikista liikunta ohjeista ja kiitos hankkeen, löysin itselleni sopivan harrastuksen jota tulen jatkossakin harrastamaan. Toivoisin, että hankkeen harjoituksia voitaisiin tulevaisuudessa järjestää muuallakin kuin Kouvolassa, että myös muiden paikkakuntien hankkeessa mukana olijat voivat osallistua yhteisiin harjoituksiin vaivattomammin ja useammin. Tämä hanke on hyvällä asialla, toivon mukaan se jatkuu tulevaisuudessakin Tää kesäkuun ohjelma on hyvä kun tässä on enemmän vaihtelua verrattuna edellisiin joissa oli lähinnä lihaskuntoharjoitusta ja lenkkiä vuoropäivin. Olen ollut mukana viime kuun lopulta, eli sain ensimmäisen kunto-ohjelman kesäksi. En siis ole vielä täysin perillä hankkeen toiminnasta, enkä näin ollen osaa esittää kehitysehdotuksia. Ehkä vähän selvemmät ohjeet tai tarkemmat ja ehkä jotain terveellistä ruokavaliovaihtoehtoja.. ja jotain ryhmäharjoituksia niin kuin juoksulenkki jonkun johdolla niille jotka lähtevät 1/12 armeijaan jne. Juoksu- ja hengitystekniikkaopastus olisi hieno homma, miksei myös uinti ja hiihto intin suksilla. 2009: Hyvä ajatuksena ja se, mitä olen ehtinyt olemaan mukana, on tuntunut hyvältä. Pyrin jatkossakin osallistumaan harjoituksiin niin paljon kuin mahdollista. Kiitos Aikoja kannattaisi hiukan muuttaa, koska suurin osa alokkaista on juuri päässyt koulusta jolloin tuskin jaksetaan lähteä vetämään parin tunnin harjoituksia. Jos tunnit muutettaisiin klo.16 sijasta vaikka klo.17:sta niin varmaan tulisi enemmän ihmisiä paikalle. Toivoisin että harjoitukset olisivat myöhemmin illalla. En ole pystynyt kunnolla osallistumaan hankkeen itseäni kiinnostavien harjoituksiin, koska niiden aikataulut menevät päällekkäin muiden harrastusteni kanssa. Samoin kävi myös keväisen kuntotestin kanssa. Paremmat palkinnot, esim. Lahjakortti ym. Kun kaikkia ei kiinnosta jalkapallo tai vastaava seuraaminen. Moni lajeista on Haminassa, minulla ei ole omaa autoa käytössä joten kulkeminen harjoituksiin on vaikeaa. Lajeja lähemmäs kiitos! Näin muuten hanke on ollut erittäin onnistunut mielestäni. Keep up the good work!

26 24 Homma on muuten loistava koska ei tällainen kaupunki pulliainen saa mitään itse aikaiseksi. Ainoastaan se, että järjestetään kaikki klo 1600 jälkeen ja mieluusti ennen 2100 Ei ole muuta! Idea aivan loistava, tarkoitus hyvä ja oikeaoppinen. Omalla kohdallani epäonnistuin - en sillä etten kaikkiin treeneihin mennyt - vaan etten ottanut tuulta purjeisiin jo syksyllä ja innostunut omatoimiseen treenaamiseen. Olisi ollu parempi peruskunto jo ennen inttiä. Jaa-a Kiitos. Muuten kyllä olisin osallistunut, mutta aika ei riitä vain mitenkään. Toki on hyvä, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia liikkua - onhan yleinen ennakkoluulo, että urheiluseuroihin olisi pitänyt liittyä jo aikoja sitten, eikä nyt enää ikäänkuin saa enää porukkaa kiinni. Huonokuntoisten nuorten kanssa toimiessa on hyvä ottaa huomioon, että nuori todennäköisesti häpeää huonoa kuntoaan ja on epävarma. Samalla huonokuntoiset nuoret ovat todennäköisesti myös epäsuosittuja, joka lisää häpeää entisestään. Ryhmäpaineen lievittämiseksi voisi yrittää lisätä tietoisuutta yhä enemmän myös siellä missä painetta luova ryhmä yleensä lienee - oppilaitoksissa. Lieneehän tietämättömyys sentään yleisin syy kaikenlaiseen rasismiin. Koululta saattaisi saada mahdollisesti myös liikuntatiloja, välineitä ja/tai ohjaajia. Tulikin tuossa ylempänä. Kuten sanottu hanke on hieno asia, mutta oma motivaatio on vielä remonttia vaille. Uskon sen kehittyvän tässä kun enää puolisen vuotta aikaa palvelukseen. Pitäisi lähteä jo nuoremmista sukupolvista liikkeelle. Kutsuntojen jälkeen voi asenne olla jo jämähtänyt liikunta vastaiseksi elämän tapojen takia, jolloin mikä tahansa hanke ei enää pelasta. Osallistun siis kyllä Indiansin treeneihin, koska olen Indiansin pelaaja (ja treeniinhän pääsee myös tämän hankkeen kautta..), mutta muuten en ole ehtinyt panostaa liikkumiseen. Ehkä tässä kesän myötä! Hanke kyllä kiinnostaa :) Lisää lajeja ja jotain mielenkiintoa niihin Hanke on ollut ihan toimiva. Taitaa vaan olla kävijämäärät ollut melko vähäisiä ainakin karatessa. Jotain mitä voisi tehdä kaksin ohjaajan kanssa :D Todella ammattimainen ote hankkeeseen. Peukut ylös. Sähköposti-ilmoitukset on selkeitä. Loistava idea. Idea tosi hyvä ja haluisin keretä joskus mukaan. en oikein osaa sanoa, että mitä pitäisi muuttaa...